1961-02-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, 1961 l^leii^Tt) ~ IBdepeiident: Labor Wpt-^f ,?5linMi Can«MW}5. Bs-rnmma dass maU by the ^ Cmffibfl;^^!^^ Ottaja. Pub- MO^' ibxlce weekly: Tuesdays, niimlayd and Saturdays by Vapaus rail^ihlnft Qc^pany Ltd., at 109-IQ2 2rai.6t:v W^/S^dbll:^Ft^ Canada. TeleidiöiieS:Bus. Office 08< 4-4264; Edltorial Office dS. i-4265. Manager E. Suksi. Edltot W. Eklund. Mailing address; Sox 69, BuObury^ Ontario. A4verttting vates uppn Ttanamtloft fne o£ bhiirge.. ITLAUBHIJINAT:' V V Can^dassa: 1 vk. SJQQ 6 kk. 4.25 Yhdysv^Uolssa; 1 vk. ftOff M L 4Ä> .6aoin«iisa: 1 v«c. m B .kk. 6.2» krokotiilinkyyheleitä Kiinasta ^ ;^;rlltnaist€n^uuren ilonsa Kiinan suuresta vi^jaostosta/maa-tälböstriihiSteri Hamiltonin kerrotaan huomauttaneen, että • ^ ^ r o n maatalousministerin päivä". Ministeri Kamiloilla ^^.^'delfa ilon aihettakin, sillä hän oli juuri ällekiiJDittanut ^lii^idÄti; ;histdrian yhden suurimman käteisellä igi^a^etun V^i^^kan, mikä huojentaa-viljaiarmarien huolia ja_-antaa le^tj^ist^i^äupäksi töitä liänsi-Canadan rautatie- ja satama- Sille: On arvioitu, että myydyn viljan, 40 milj s^iicruisen v^ kuljetus antaa töitä satamatyöläi-elokuiihiin asti. Ä^^^^^^^ tätä Kiinan kanssa tehtyä suurta ' ijiijakaiippäa tervehdittiin suurella innostuksella ka\itta laa-j ^ : i n a a i ^ työläisten ja farmarien kuin kesfciluokka- »1 jiisteiv ja vissien kapitalistienkin taholta. Luonnollista oli itiypsie,. että sanomalehtien palstoille ilmaantui miltei tulvi- ^aÖ^%aätimuksia, että tämän suuten viljakatipän pitäisi ensimmäiseksi askeleeksi kaupankäyiitimme py-i^^ ville' laajenemiselle Kiinan kanssa, että Canadan pitäisi ilttim Kiinan hallitus ja ryhtyä kaimatta-vÄljtäha. - ^ :V'. ^äsföä'tilanteessa voitaneeCpitää ehkä "luonnollisena" si-eitä vissit kylmän sodan jatkamista vaatiNrat sahonia- ^feliUpuföpagandistit tehostivat epätoivon vinm lujääii kiinan kansantasavallan mustaamiseksi.: Niiden lem-liiinhfiena oli tällä kertaa luonnonvoimien Kiinalle aiheutta- ^atyf^äatalousvaikeudet. Propagoituaan^ kukistamista yitos&äusia nämä taantunnussankarit tulivat äkkiä erittäin ir«^ä&^dämisiksi Kiinan "nälänhätäisiä" kohtaan; Kerrassaan ^Äjbti^määräv krokotiilinko ibii^' kiinalaisten kovan kohtalon johdosta ja; siinä., tietenkin j^ttiiriosoittaniäan,. kuinka k^^^ ^ i-aSeritava Kiinan Kansantasavallan hallitus. , 7 Mutta ihme ja kumriia, nämä ammatti-itkijät eivät ole yoioefct^seiittää^ yhtä erikoisseikkaa. Luonnonvoimien, ai- ^liettitämÄt kato Äk;v>'vNyt;oU näitä suuri onnettomuusvuosia. peräti kaksi. SulÄvhuolimatta ei pahimmatkaan Kiinan vöiolliset ole roh-jenni^ t:Wäittä^ ketään olisi Kiinassa kuoliut nälkään! TO iCÄiishefö^ edeltäjiensä valts&omennon aikana: "nor-täaälikeha" sitä, että satojatuhansia ihmisia kuoli nälkään jtt]Kiiiinsalp4 isat^^^ miljoonia; ihmisiä nääntyi näl- 3^^;|'*htf^noina".'Satpyuosina. ^ \. , ' v ' - ^ ä m a osoittaa, ett^ Kiina ei olekaan vielä edisty^ i2^ii%:pdjö4 ettei hiiono satovuosi järkyttäisi sen kansan- - j^<^'ta,>.si^^ päästy jo niin pitkälle, että his-löi^^ llähinkaan katö^ ^iidelM^än kiinalaiselle elämän ja terveyden kaimalta-kat-; •^itknili^'-i^:se< on paljon niin suurössaipaassaymöcä vielä kym-ffi^ jStdkita vuotta sitten oli loppumattoman nälän kouristuk-idö^.^ ' • y tosimielessä Kiinan nykytilanne? ;J; Ensumäkin on muistettava se tosiasia, että varsinkin Kii-nai^ vkohdalta ovat entiset siirtomaaorjuuttajat toivoneet uu- $01^ järjestelmän epäonnistumista ja takaisiin vanhaan palaa-ihiöta; "Kiinalla itsellään ei ole niitä raaka-aine- ja teolH-Stiusresurssejä, jotka pystyisivät antamaan sille: mahdolli-ttittdeh kehittyä ensiluokan vallaksi-julisti Yhdysvaltain varaulkoministeri George G. Marshall 1948. Ja Yhdysval* tiffis^ iilkxjministeri Dean Acheson ennusti puolestaan elo- ^lusa 1949, ettei mikään Kiinlan hallitus kykene ratkaise- ODGBän kansan ravitsemisongelmia? Tämä täysin epäreaali- ««»-'arvlointi on perustana sille, miksi Yhdysvallal on kiel-iäytjmyt tunnustamasta Kiinaa ja vastustanut sen laillisten iiikeuksien hyväksymistä YKn jäsenvaltana. Toivomuksena Oli ollut,! että Kiinan kansantasavalta luhistuu ja että tätä p^tikatoa voidaan kiihdyttää saarto- ja muilla toimenpiteillä KijEnaa vahaan. r?:-iglutta kjaikista ennustelua^ Kiina on rakentanut kansantalouttaan suurella menestyksellä/Kiinasta on tänävlyhyenä aikana tullut huomattavan voimakas teollisuusmaa. Seuraavat esimerkit kuvaavat sitä. Kun Kiina^ 'tet<^uottajana sijoittui maailmantilastossa 1949 26.. sijalle; niitt vfime yuon^ 18.4 milj. tonnin tuotannollaan Kiina valtasi'! kuudennen tilan ja hiilentuottajana kohosi vastaavasti yhdeksänneltä tilalta kolmannelle. Kiina on jo tärkeimpien teollisuustuotteiden kohdalta omavarainen maa. • * • •: maatalous? Suomen laajimmin leviävä työ-väjei^ lehti, Kansan Uutiset, kirjoitti kumoamattomien asiatietojen perusteella tästä kysymyksestä mm. seuraavaa: ^ '\ .,. Rinnakkain teollisuuden kansa oh (Kiinassa) kehit- ^ y t maatälpus. Sitä osoittag^mjn. viljatuotannon voimako' nousu. V: 1949 KJina tuotti viljaa vain 108 miljr tonnia, ittJUtta V. 1958 viljantuotanto kohosi 250 miljoonaan toflniin. VuönnäJ959 Kiinassa tuotettiin ankarista luonnontuhoista huolimatta_edelieen 250 mHj. tonnia viljaa; Viime vuonna maa taloudelle asetettua korotettua sutmnitelmaa ei pystytty kui-; tenkaan saavuttamaan, koska toisena perättäisenä vuonna vallitsivat epäedulliset sääsuhteet, niin että osassa maata ankata Jtuivuus ja osassa suurfet tulvat ja myrskyt tuottiva,t melkoisia vahinkoja sadolle. .106 miljoonan hehtaarin kokonaisviljely- ^tlastatjoutui noin viidennes vakavien tuhojen alaiseksi. Vauriot ohsivat olleet ehkä suuremmatkin, ellfei laajojen talon- ^fkaisjbukkojen yhteistyöllä olisi onnistuttu korjaamaan äädöi sieltäkin, missä ne alkuaan olivat tuhoon tuomitut, tällä,hetkellä Kiinan maataloudessa on jo siirrytty uuteen 8§tokauteen, sill^ eteläisillä alueilla kootaan nopeasti kasvavia sjjy^joja^ ja vihannessatoja. Nämä sadot ovat olleet huomattavasti parempia kuin viime vuonrta. 1 "Ne jotka tällä hetkellä kertovat vahingoniloisessa sävyssä Kiinan luonnononnettomuuksista, perustayat Isatsomiiksen-sä entisenlaiseen toiveajatteluun, oii syytä k^ten täa, että Kiina ei ole ^rtunut paljon suurempiinkaan talou-iäeiiisita vaikeuksiin,^ vaan on kyennyt mfenestykselllsestivoit-iäi^ an ne. Luonnononnettomuuksien tiioniat f ilipaiset vai-iceudet eivät voi estää talouden jatkuvaa voimakasta kehi-i SYNTYMÄPÄIVIÄ I °JUHJLgA9Jlg.P.9.g.g g g USl.9 9.9 ff 9,. Mrs. Helmi Wirta, Sprucedale, 0(nt.,. täytää sunnuntaina, helmikuun 12 pnä 80 vuotta. Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin^ Y L E I S ÖN KIRJE JULKINEN KYSYMYS - "TULIPALOKERÄYKSESTÄ" Täällä Sudburyn liepeUlä on kierrellyt eräs vanhempi mies ke< räyslistoinäen Stinsonissa " sattuneen farmitalon palon johdosta. Keräyslistassa näytti olevan useita nimiä, mutta kun minä tiedustelin kerääjän nimeä, niin hän ei antanut suoraa vastausta, vaan sanoi olevansa sen miehen serkku, jonka hyväksi hiin varoja keräsi. Kun minä olen sittemmin yrittänyt ottaa selvää ko. tulipalosta, niin siitä ei-näytä kukaan olevan tietoinen. Omasta puolestani suosittelen varovaisuutta tällaiseen kerääjään nähden. On suorastaan tuomittavaa, jos vippakeinoilla yritetään puijata ihmisiltä "avustusrahoja". Jos olen kuitenkin väärässä^ niin pyydrn kerääjää hsrv^tahto^esti kumoamaan julkisesti tässä lehdessä epäilyni. Käsitykseni on, että täkäläisten Vapaoden tllaajamäärä lisääntyi tananiknassa 52;llatflaiik8dla siitä mitä se oli joolukuussa. - " ^. . - " Lausuess^mme sydSmeUisesti tervetiil|e|k|^i nämä u n d e t ' m e haiuamme myös kUttää asiamiehiä ja -lu^^fhyvin tehdyiitS^estä. Mtttttt^samalla kertaa on syytä k o r o & t t ^ ' ^ lehtemme levikin Oma: aUtittein^ laajentaminen bn yksi pieni, muita tSkäläisiHe kansalaisi!- lemme-ifyvin tärkeä esimerkki oman aikakautemme kehityssuunnasta. Se on osoitus niistä suurista mahdollisuuksista mitkä 'ovat aukeamassa työväenlehtien leviliin laajentamiselle t ä ^ Canadassa -— kutea qn jo tapahjbimut miltei kaikkialla muualla inaailmassa. x j^e elämme todella suurenmoista alkakaofta, jolloin JMstoriaMistyy "seitsemän peninkulman saappailla" j a sitäkin nopeammin. ^su^ (Viejiä muutama; vuosi^j s i ^ n tkaitsottib maa^mme raiÄiu^tfolnstajia' jonkinlaisiim haavefl^ ja intoilijoina, folllä ;<m ehka "hyvä aikomus", mutta kuitenkin, hyvin heikot tiedot ma^iilman asioista; Nyt nousee kuitenkin .Canadassa rauhanliikkeitä miltei kuin sieniä sateen jälkeen. Ne saattavat olla toisistaan hieman poikkeavia, tavoitteissaan vähän hapuilevia ja ehkä .ristiriidassakin keskenääui mat> ta tosiasia kuitenkin on, että rauhanpuolustajain liike kasvaa ja voimistuu äärettömän nopeasti Canadassakin. Kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset haluavat tietää, mitä on todella tapahtumassa rauhanliikkeessä —^ niihin pyrkii kansallisesti se tai.tuo ryhmä, ja minkälaisia mahdollisuuksia on selviytyä yhä pahenevasta ta-louspnlastanxme, jonka johdosta on virallistenkin tietojen; mukaan jo yfi 500,000 työtöntä. Toisaalta nähdään, että maailma elää nyt ratkaisevaa taitevaihetta, jonka mipnisäkeisten ilmiöiden esittely ja tutkiminen on tullut miltei välttämättömyydeksi. Miten k e h i t y sosialistisen ja kapitalistisen maailmanbsan välinen taloudellinen kilpailu; mitä mahdollisuuksia on ihmiskuntaa uhkaavan sodan ehkäisemiseksi| mitä tarkoitetaan nrahanomaisella rinnakkais-ololla ja mitä todellisia mahdollisuuksia on sen toteuttamiselle nykymaailmassa? Onko siirt^aakansoilla samanlainen oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen kuin esimerkiksi Canadalla ja Suomella ja mitä se meille tavallisille kansan miehille ja naisilTe mejddtsee?' kansalaistemme myötämlelineh suhTällaiset suuret (ja myös pienemmät) |iansallisei ja kajDsainvaliset tautuminen todellisessa hädän^lai-| fcysymykset Ovat asioita, mistä ei voida saada todellista kuvaa tyoväeii lehtiä lukematta. Tästä Johtuu työväenlehtien levikin ja vaikutusvallan suuri kasvu maailmanlaajuisessa mittakaavassa aina siiniä määrin sessa asemassa olevia kanssaihmisiään kohtaan saisi vakavan'takapot-kun,' jos tällaisia keräyksiä käytetään väärin. Yhteistä parasta aja-ellen — Elin. että se vaikuttaa Jo tiällS Pohjois-Amerikassakin, mitä yritetään haUit-sevtssa piireissä pitiiä "kylmän sodän^ propagandan avulla ei^änlaisena "poliittisesti takapajuisena" mantereena. TySväenlehtien ja siis myös Vapauden levittämiselle on täten avau* tumassa sitä suuremmat mahdo^tsuudet mitä laajemmat jpukot haluavat tutustua ^ykyheften ratkaisevien kysymysten perusongelmiin. Tiedonhaluisina ja ennakkoluulottomina ihmisinä'tulevat myös Canadan suomalaiset etsimään entistä määrätietoisennnii^ totuutta niisUi asioista, jotka heitä huolestuttavat —-työttömyydestä, vanhuudenpäivien turvattomuu-desta,^ jpdan vaarasta ja, ennenkaikkea siitän miten voimme me "pikku-ihmiset" parhaiten edistää omia tavoitteitamme. Tässä mielessä järjestetään maaliskuun 15 päivänä alkava ja huhtikuun 30 päivään kestävä Vapauden levitrsryntäys, jonka tavoitteena on 250 uuden.tilJmksen hankkiminen lehdellemme. ^ Tässä yhteydessä joivat Vapauden kaikki lukijat antaa apuaan puhumalla lehtensä^puolesta naapureilleen j a iyötovereilleen sekä hankkimalla heiltä tOanksia. - Tehkäänune siis tarpeelliset alkuvalmistelut tulevaa levitysryntäystä varten. Käaitykäänune arkailemaa kaikkien kanssaihmistemme puoleen muistaen, että he ovat samanlaisten hu!olien, puutteiden j a vaarojen edessä kuin mekin. Osa heistä ehkä ajattelee joistakin teoreettisLta tai historiallisista asioista eri tavalla kuin enemmistö meistä mutta meidän elämässämme on kuitenkin paljon enemmän yhteen liittävää ja yhdistävää, kuin erilleen työntävää. Me suosittelemmekin täs:ä yhteydessä vielä mahdollisesti epäileville: Tilatkaa lehtemme vaikkapa kokeilumielessä ja huolimatta siitä, mitä ou lehdestämme sanottu tai sanomatta jätetty, sHIä vain te itse olette pätevä arvostelemaan sen asennetta niistä pääkysymyksistä, mitkä ovat sydäntänne lähinnä. Jos t;oteatte"koejan" jälkeen että lehtemme ei toimi työmahdollisuuksien lisäämisen, palkannauttijain elämän parantamisen, farmarien toimeentuy lon kohottamisen, ryhmäriitojen lopettamisen ja yhteisymmärryksen l i säämisen puolesta ja rauhanasian edistämiseksi niin silloin on Vapaudessa todella sellaisia vikoja ja puutteellisuuksia ettei sitä kannata tilata. Mutta jos totuus lehdestämme osoittautuu päinvastaiseksi, kuten me uskomme, niin- silloin siihen kannattaa tutustua vaikkaja vain kokeilumielessä aluksi. HANKKIKAAMME SIIS YHTEISVOIMIN VAPAUDELLE VÄHIN-TAIN 250 UUTTA TILAUSTA MAALISKUUN 15 JA H U H I ^ U U N 30 P :N VÄLISENÄ AIKANA. S; Mackie-Niukkasen paluukysymys esillä * • • Kilpailu uusien tilausten hankinnasta Lehtemme levikldalueen paikkakunnat pn jaettu kolmeen eri sarjaan hankintatavoitteiden.: perusteella ja kussakin sarjassa käydään Portland, Qre. — Kahden Yhdys- ,iulpailuUn uusien' tilausten hankin-yaltain Tyynenmeren rannikkovaltion I nasta. Uusista tilauksista anne-nimittäin Oregonin ja Washlngtonin, tään yksi piste jokaisesta kuukaur lainsäädäntöelimet käsittelevät aloitteita, Joiden tarkoituksena on palatit-öaa kotimaahan kaksi ^ Fortlandista iarkoitettua,. toinen heistä on suo-malaisyntyinen William Mackie (Niukkanen). ' I Seiiäattori Tom Mahöney on ehäöt-tanut, että osavaltion senaatti kehottaisi USAn kongressia Ja presidentti Kennedyä tukemaan senaattori Morsen lakialoitetta Canadaan karkoitetun Hamish. Scott MacKayn a Suomeen karkoitetun William Mackien palauttamisesta.' Mahoneyn sanotaan olevan kiinnostunut Mackien tapauksesta siksi, että Mackie-rNiukkanen on II maailmansodan veteraaneja. Mahoney itse on taistellut I maailmansodassa Ja toimii aktiivisesti sotaveteraanien asioissa. • • . • Edustaja William Holmström Clat-soplsta Oregonista on tehnyt Oregonin edustajahuoneessa aloitteen Walter— McCarran-lain muuttamisesta. Aloitteen takana' on mm. AStorian ammatillista paikallisjärjestöä vastaava elin. Myös Washingtonin osavaltion- lainsäädäntöelimessä on tehty aloite siirtolaislahi muuttamisesta. Fidel Castro tervehtii S D N L Ä Helsinki. — Suomen Demokraöt-J tinen Nuorisoliitto on Kuuban vallankumouksellisen hallituksen pääministerille Fidel Castrolle' lähettämäänsä solidaarisuuden ilmaisuun saanut pääministeriltä seuraavan sisältöisen tervehdyksen^ - Kuuban nuorison sekä koko Kpu-ban kansan ja sen vallankumauk-sellisen hallituksen nimessä luitamme meille lahottamastanne ystävällisestä tervehdyksestä. Nuoriso on eräs vahvim^mista suojamuureista imperialismin harjoittamaa sortoa Ja riistoa vastaan, j a juuri sen vuoksi olemme ottaneet suurella ^tyydytyksellä vastaan tämänj^uoma-laisen nuorison taholta t u l l ^ soli-darisuuden ja tuen ilmaisun. Käytämme tilaisuutta ilmaistaalcsemme liittotoimikunnallenne lämpimät menestykset toivotuksemme ja lä-hettääksemme täten veljellisen ter-vehdyksemme Suomen nuorisolle. Tämä G i l käsittääksemme naulan kantaan osunut arvio Kiinan maatalouden nykyisestä tilanteesta ja Kiinan talouselämän voimakkaasta edelleen kehittymisen mahdollisuuksista. Tärkeintä on kuitenkin käsittääksemme tämä: Kiinan kanssa njrt tehdyn suuren viljakaupan pitäisi johtaa kaupankäynnin monipuoliseen laajenemiseen Canadan ja Kiinan välillä. Siitä ei olisi vahinkoa kenelle-' kään, vaan suurta hyötyä molemminpuolisesti Canadälle ja Kiinalle ~ erikoisesti jiiuri "ylituotantokriisiä" potevalle Canadalla. desta. Esimerkiksi koko vuoden uudesta tilauksesta annetaan 12 pistettä. ; Uudeksi ' tilaukseksi lasketaan' myös sellaiset tilaukset, jotka ovat katkenneet ennen TMMIKUUN I PÄIVÄÄ 1961. Paikkakunnat on jaettu kolmeeir eri sarjaan seuraavasti: , ' A-SARJA: kuuluu paikkakunnat, joiden uusien tilausten tavoite on 12 tilauksesta 22 tilaukseen. B-SARJA: kuuluu paikkakunnat, joiden uusien tilausten tavoite on 6 tilauksesta 11 tilaukseen. C-SARJA: kuuluu paikkakunnat, joiäen uusien tilausten tavoite on 1 tilauksesta 5 tilaukseen. Palkinnot * Kilpailu ratkaistaan pistetulosten perusteella siten, että jokaisessa sarjassa annetaan kaksi palidntoa kahdelle eniten pisteitä saavuttaneelle uusien tilausten hankkijalle: Palkinnot ovat seuraavat: A-SARJASSA: ensimmäinen palkinto 15.00 toinen palkinto $10. B-SARJASSA: ensimmäinen palkinto $15.00— toinen palkinto 10. C-SARJASSA: ensimmäinen palkinto $15.00 — toinen palkinto $10. Palkinnolle pääsyn ehtona on, että paikkakunta on täyttänyt myös sille asetetun hankintatavoitteen. Kaikki palkinnot ovat tavarapalkintoja, joko, Icirjoja, äänilevyjä tai muuta tavaraa, voittajan oman valinnan mukaan. Palkintojen lisäksi myönnetään ryntäyksen aikana kaikille uusien tilausten hankkijoille 15 %/palkkion. Hankkikaamme yhteisvoimin Vapaudelle 250 uutta tilausta! — Vapaus Publishing Co. Ltd. Johtokunta. VAPAUDEN LEVITYSRYNTÄYSTAYOinEET ITÄ-CANADA - - Q U E B E C IN ALUE Montreal 8 Rouyn 2 VaI,d'Or 1 Maiartic _^L____.______„_-— 1 Kenogami , — — — . - X KESKI-ONTARIO (Jatk.) ' MANITOBA ja SASK. (Jatk.) Beaver Lake ja Naim Centre 2 Dunblane 1 13 E T E I Ä - O N T A R ^ O N A L UE Sui^ir-Toi^nto _ _ _ _ _ _ _ _ „ ^ _ _ _ . . _ 1 22 Wuuis(ir _- 2 Sti^^t^ätliarines 3 Sarnfa" ja Blue Water ________ 1 Srucedale ja y m p ^ s t ö J L — _ 1 HamUton / 1 SauU Ste. Marie 7 Chicago Mine 1 Wabos ——— 1 Wawa _ 1 Mattawa - 1 , 1 Garson Mine —„_ 2 Creightton Mine —— 2 Levack —__ 1 Waters Township _____________ 2 Arilda 1 EUiot Lake — ^ 2 Steeledale 1 Rorketon ______ 1 Lae du Bonnet ___ _ _ 1 Pointe duJBoIs 1 1 i Elellään sitä vieli Cobaltissakin Cobalt. — Pitkiin aikoihin täältS hopeakontrilta ei ole näkynyt kcänlaista kirjoitusta Vapaudessa^-» Eikä ihmekään, eipähän täältä «'humujen" kaupungista ole paljon kirjoittamistakaan: ^ i Osastomme vuosikokous pidettiin tammikuun 15 pnä mrs Fiina liälen . kodissa. Koska meillä pienellä ryhmällä, osastomme jäsenistön j ä ^* nöksellä, ei ole enää mitään; kffä^H' teoita eikä muitakaan sellaisia'.t<^ mintahaaroja, joita, isommUlä P^Hkr kakunnilla on, siksij.kokouksen[Mne meni läpi verrattain lyhyessä ajas9ä>; jäi aikaa pelata vähän bingoa ja ' puksi nautittiin mr. Mäen^ mauk> kaasta kahvista monien erilaUtt^ herkkuleivpsten kera. RahallisetW lot molemmista (kahvista ja •bJA'' gosta) luovutettiin entiseen tapamme mukaan osaston kassaan, MtS; voimme taas tilaisuuden tuUen teit-' dä pienen lahjoituksen jonkuarhyt vän asian edistämiseksi. . Sairaalassa olevia kansalaisiammie! olemme aina silloin tällöin käyneet tervehtimässä vieden aina mt^»' namme jotakin kouraan tuntuvaa ja suussa maistuvaa, mutta nälätä J ei ole veloitettu osastoa pitkän aikaan. Osastomme viime vuoden tilit on-tarkastettu ja hyväksytty. Tätain yhteydessä haluaisin osastoittttiä' puolesta lausua kauniit kiitokset ti-' iiemme tarkastajille Signelle, 'Eö-"' melille ja Marthalle. 7^^^ Myöskin kiitokset mrs. Mäell«(^at-'' tä kun hän usein luovuttaa kotinsa : kokouksienune pitämistä Yarteiii"JH' sen lisäksi vähistä varoistaan "tih- Macrorie Sherridon Uusi Suomi (Wapella) 11 - 54 A L B E R T A N A L U E Canmore _ Eckville ja Sylvan L a k e . Leslieville Elspeth (Benalto) Waskatenau (Hollow Lake) — LÄNSI-ONTARION ALUE Port Arthur 22 ^ , , 30 Fort WUIiam 3 P Ö H J O I S - O N T A R I O N A L U E I"*^ ^? A*W»«a^---------— 1 -Tru. -n^m- jm- is, »8 ^N^or^t^h ^B^r anch ja Iskun Puistoa- ^1 H„ espero Thorhild Bingley „_-__.. 1 Trusteille "ei voida mitään" Lontoo^ — Englannin pääministeri Macmillan sanoi viime viikon tiistaina parlamentissa, että hänen mielestään halUtuksella ei ole mitään mahdollisuuksia puuttua suuren sa-nomalehtikonsemin Odhams Presshi omistuksesta käynnissä olevaan kampanjaan. Vastauksena esitettyihin kysymyksiin i)ääministeri lisäsi, että puheessa olevan kaltainen yhteenliittyminen saattaa Johtaa lehdistön monopolisoitumiseen Ja että hallituksen on p i dettävä tapahtumia sihnällä. Saattaa syntyä tilanne. Joka antaa aihetta asian siirtämiseen valtion monopoli-komission käsiteltävälbi, arveli pääministeri. Kaksi suurta kustantamoa on tox' joutunut' ostaman Odhams Pressin. South Porcupine — 10 Pottsville „ _— 1 Cottnaught St^tion 1 Mclntish Springs --— 1 Cochrane _. ___ 1 ^ ^„ , Kapuskasing 2 Ponmee (Mokomon) H e a r s t — — — — — ^ 4 Reei^or __________ __.___._ 1 Larder Lake ____________—- 1 ^ .. Kirkland Lake 6 Swastika (Eby) 1 Tarzwell _.__ 1 A«kokan Cobalt _ _ _ _ . _ - _ - c _ _ r _ _ ^ _ —1 Mead ______„__v __. 1 40 KESKI-OTARION ALUE Sudbury, Lockerby ja Coper Cliff :.- 22 Wanup L_: 2 Long Lake ja Kelly Lake .,__— 2 Wahnapitae „__x___-.^_^-_:.— 1 Esti^e _ _ _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . , _ _ _ ' _ _ 1 McKerrow ———^>^,.-_.-^_-, I Stepstone (Tarmola) _____^_-__ 1 Lappe ja Ware ___-..'_______— 1 Mffler (Murillo) -_____.____.. 1 Kaministlqula _____:.—^____— 2 ____^.-_ 1 Sunshine __:-^_:.___ _ . . . _ _ i _ _ 1 Nolalu ___._._->_.-._ 2 Silver Mountain _-_-__..____—_ 1 (Devon) ____________ 1 ______-_.L^_.______.-_ •• i 1 Finland _____^_.—_____._-__ 1 Fort Frances _______________ 1 Nipigon ____._____,^____ 3 Homepayne __.___________^-__ 1 Geraldton _ _ _ i _ _ _ _ __.____. 2 Nakma 1 Long Lac _ _ _ . _ i . _ _ . . 1 ^Blairmore Rocky Mountain House 11 BRITISH COLUMBIAN ALUE Vancouver ^__^__—_____ 10 Solsqua ^.i———————— 1 Salmon A r m — _ — _ — — — _ — 1 IVebsters Comers .__—__ 2 Sointula —____—_—_——-- 3 Ladysmith ________—_.-——_ 1 Nanaimo ^_________—__ 1 New Westminster _^_____.__.._. 2 Notch Hill 1 51 Sicam,ous Port Kells _— Hammond ..__. Canoe _______ PHnce Rubert MANITOBA J A SASK. ALUE Wiiinipeg _ - _ _ _ j _ _ _ _ . . _ _ _ _ _ _ _ _ 1 Meadow Portage __^_____.j 1 White{ish _ i - . . _ _ „ _ - — — — 2 Shaunavon _ _._.-______-_. 1 27 TAVOITTEET ALUEITTAIN Itä-Canada — Quebecin alue __ 13 Etelä-Ontarion alue _—._—__ 31 rautuui laittamaan kahvit, leivokset, kerman ja sokerit sekä paljon bto, ,opalkintoja. QJlQ' Työnsaantimahdollisuudet täällä ovat hyvin vähäiset. Vaikka Äeitä suomalaisia työhön pyrkijöitä>?'ei'.* kovin montta olisikaan, eikä,])^'!' A«nhemmat sitä työtä kovin pakoni tekisikään, mutta seldn vähä 'sää-" daksemme f>alkan ei näytä olevan ^ tarjolla. Onhan meillä tuota "jjgt^p, kasherraa' vastaan painiskelembta;^ jota on ollut pakko ilman palleaa tehdä viimeisten 2—3 viikon alkfrK na. ,•: •:. «.W - Muutamina aamuin^ lämpömitta-r ri näytti pakkasta olevan aina-"4& astetta alapuolella nollan ja sillt»^^)' sai otella oikein hikeen' asti saadä&Äi' seen jonkinlaisen nislcaotteen '-'-iä kun tästä : hommasta äöh pälkatt'^^ saannin kanssa, on vähän niint^jif'' näin, niin se käy vähän sisulle:" '-.^ Luhta näillä perukoilla ei.ole-tS-' nä talvena läheskään tarpeetf^'' 5 Tästä lumen vähyydestä johtuuldn' se, että maa on jäätynyt syväU"^.'-' Paikotellen kuiuluu routaa olevaii-'' 6 jalan syvyyteen asti. .< -' ' ' Kuulemani mukaan täällä Cob^-'| tissakin sen johdosta 55 asuntotalon ' vesiputkijohdot jäätyneet. Onpa j o i ; ' ' takin perheitä joutunut keskellä ankarinta talvea muuttamaan^ toi- ' siin" asuntoihin koska entisessä ei saanut vesijohtoja pidetyksi suIiJiaT [ Kuulemma eriltä "itsepätsi|rF"- vanhaltapojalta" eräänä pakkasyli- / nä lämmin vesiputkikin oli 'karah-' tanut jäänkohmeeseen. Hän oU hä-' vainnut sen vasta aamu|la herätty-^ ään. Olisipa ennenpitkää jää^nyt;»» koko mieskin ellei hän juosta kipaissut lähimmän naaurinsa ovelle , ja koputtamatta painunut sis^e (Jatk. siv. 4) '-^ Pohjois-Ontarion alue ___——- _4C|>^ Keski-Ontarion^alue L . _ - - _ ^ - _ _ _ , 54 " Länsi-Ontarion alue ________.:: "51 .Manitoban ja Sask. alue _____..^'1|:; Albertan alue ____.._________:;> 11' / British Columbian alue \;__-_:._*Jfl7''.' Muut paikkakunnat w _ _ _ _ _ _ : i - . U i " ' Yhteensä _-ij_-______.^^-_^-8$0 PÄIVÄN PAKINA Sokeutta pahempaa näkemättömyyttä Jokaisella nuorukaisella oh aika-naah omat "sankarinsa. 4a jos Vapaa Sanalalla on joku Anchcvlch-nimincn herrasmies sap-karuia tai epUjumaiana, ^ i n meillä ci luoniioiliaojakcan ole mitään' sitä vastaan. Jokamen taaplaa tyy-liUäärt j a tulee kaiketi »maila us-kollaan autuaaksikin. Ja vaikka sanotaankin, että kukaan ei ole niin sokea kuin henkilö, joka ei halua nähdä, niin olkoon meistä kaukana ajatuskin siitä, että tyrkyttäisimme kenellekään näke-m i s ^ iloa vanhoihin komiAunisti-vastaisiin valheisiin uskomisen asemesta. Mutta tosiasiat ovat kuitenkin loruja kummempia. Huolimatta lainkaan siitä kuinka paljon joissakin piireissä pauhataan marxilaisuutta tai . mraxilals-leninismiä vastaan, nykyaika on kuitenkin sosialismin suuren voittokulun aikaa. ; Y l i tuhatmiljoonaa ihmistä rakentaa jo sosialismia. Noin tuhatmiljoonaa Jhmista Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Ailri?rikassa. on vapautunut siirto-maasorrosta. / \ 87:ssä maassa toimii kommunistiset puolueet, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli_36 miljoonaa. Useissa Euroopan maissa kommunistiset puolueet ovat todellisia suurpuolueita. Esimerkiksi syn-nyinnxaassamme Suomessa kansandemokraattien ^anssa-liitossa_ole-vat komimmistiTovat saaneet kak-siska peräkkäisissä vaaleissa suurimman kannatuksen — saaneet siten maan suurimman puolueen aseman. Eikä'tässä kaikki. Nfksi kolmannes ihmiskunnasta on jo sosialisiflin tiellä.^ Sosialismin alaisuudessa on noin kolmannes maapallomme pinta- alasta, mutta vaikka näiden sosialististen maiden teollisuuskehi-tys oli vielä muutama vuosi kaukana kapitalistisista maista jälessä, nyt niissä maissa tuotetaan jo kolmasosa maailnuin teollisuustuotteis-ta'>— ja vuoteen 1965 mennessä sosialistinen maailma tuottaa toisen puolen koko maailman teollisuustuotannosta! Kun sosialistisen maailmanosan teollisuustuotanto, kohosi vv. 1957- 59 37.1-prosenttisesti, kapitalistisen maailmanosa tuotanto kohosi sa-mahäikaiscisti vain 7.4-prosettttises-ti. Neuvostoliiton tuotanto kohosi sinä aikana 23-prosenttisesti ja Yhdysvaltain vain 4.6-prosenttisesti, eli hädin tuskin samassa määrässä väestön lisääntymisen kanssa. Nämä. ystävät Vapaa Sanan toimittajat, ovat nykyajan ratkaisevaa laatua olevia tosiasioita — eivätkä ne muutu miksikään siitä sen paremmin Anchevich-nimisen heppulin väärinpeluusta kuin joidenkin muiden kommunistivastaisesta uskomuksestakaan. Sosialismin kiertämätön- voittokulku jatkuu, huolimatta lainkaan siitä, mitä me henkilökohtaisesti tai ryhminä ja -jäi-jestöinä siitä asiasta satumme ajattelemaan. Mutta katsotaanpa hieman asian toistakin puolta. Mihinkä ovat joutuneet sosailismin ja kommunismin, sekä Marxin, Engelsin ja Leninin oppien suuret teilaat? Hitler ja Göbbels olivat heistä ehkä tunne^ tuimmat — ja he ovat menneet oman "uskonsa" uhreina isiensä tykö. Ja saako luvan palauttaa mieleen erään suurta kohoa aiheuttaneen utua kymmenen vuoden takaa? Tunnettu amerikkalainen julkaisu, Collier's, julkaisi vuonna 1951 selkäpiitä karlnmeen kuvauksensa siitä, miten Neuvostoliitto miehitetään kokonaan vuonna 1960. Tunnetut ja kieltämättä etevät kirjoittajat kuvasivat silloin verta kuohuttaneita kuvauksia siitä suuresta hetkestä jolloin Neuvostoliiton miljoonaiset kansat^jlosla itkien tervehtivät yhdysvaltalaisia'' vapauttajia ja heidän kulttiiuriaan. « Muistettanee, kaiketi miten • t^- ]^ män kauhujuttu r ~ ja se oli todella • onnistunut kauhujuttu suudhit- ^ telijat ja hautojat, Collier^s julkai-' sun toimittajat julistivat silloin'Us-; kovansa, että heidän julkaisunsa^ kauhunumero "on tärkein erikois» ii numero minkä mikään julkaisu pn> koskaan kustantan|it.^ Heidän .^iiu^-!^ konsa" perustana oli melko juUd*^^ sesti esitetty toivomus, että heidän » kauhyjuttunsa-tulee vaikuttamaani historian kulkuun.v • r Se tavallaan vaikuttikin, kuten J muistetaan^_Monet ihmiset -kautta f maailman kysyivät hätaäntynee&li, i); että Neuvostoliiton miebittämiseen ^ Ja tuhoamiseenko Yhdysvallat äipi>*i pujen lopuksi pyrkii? Se nostatti * uskomattoman suuren yleisen mie*^ lipiteen painostuksen Yhdysvaltain ^ sotaista ulkopolitiikkaa vastaan. •» Ja nyt voidaan sviumennen^r]' noen todeta jotakin muutakin. Vuo- J si 1960 on mennyt — ja Neuvosto-; liitto on vielä miehittämättä. Suu-^ ruudellaan mahtaillut Collier's jul-a kaisu on sen sijaan tehnyt värari-^ kon' ja joutunut pois pelistä — sa- i maila kun rauhanvoimat kasvavat f ja voimistuvat suorastaan myrskyi^. sellä voimalla kautta maailman?/^ Sokeakin on nykyaikana tietoiiien i näistä perustuvaa laatua oleviaits*! iiasioita^ mutta kuten sanottu, ku-| kaan ei ole niin sokea kuin hSn^ joka kieltäytyy näken;iästä. .^^ ^ i . — KansSkoura, I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610209 |
Description
Title | 1961-02-09-02 |
OCR text |
Torstaina, helmik. 9 p. — Thursday, Feb. 9, 1961
l^leii^Tt) ~ IBdepeiident: Labor
Wpt-^f ,?5linMi Can«MW}5. Bs-rnmma
dass maU by the ^
Cmffibfl;^^!^^ Ottaja. Pub-
MO^' ibxlce weekly: Tuesdays,
niimlayd and Saturdays by Vapaus
rail^ihlnft Qc^pany Ltd., at 109-IQ2
2rai.6t:v W^/S^dbll:^Ft^ Canada.
TeleidiöiieS:Bus. Office 08< 4-4264;
Edltorial Office dS. i-4265. Manager
E. Suksi. Edltot W. Eklund. Mailing
address; Sox 69, BuObury^ Ontario.
A4verttting vates uppn
Ttanamtloft fne o£ bhiirge..
ITLAUBHIJINAT:' V V
Can^dassa: 1 vk. SJQQ 6 kk. 4.25
Yhdysv^Uolssa; 1 vk. ftOff M L 4Ä>
.6aoin«iisa: 1 v«c. m B .kk. 6.2»
krokotiilinkyyheleitä Kiinasta
^ ;^;rlltnaist€n^uuren ilonsa Kiinan suuresta vi^jaostosta/maa-tälböstriihiSteri
Hamiltonin kerrotaan huomauttaneen, että
• ^ ^ r o n maatalousministerin päivä". Ministeri Kamiloilla
^^.^'delfa ilon aihettakin, sillä hän oli juuri ällekiiJDittanut
^lii^idÄti; ;histdrian yhden suurimman käteisellä igi^a^etun
V^i^^kan, mikä huojentaa-viljaiarmarien huolia ja_-antaa
le^tj^ist^i^äupäksi töitä liänsi-Canadan rautatie- ja satama-
Sille: On arvioitu, että myydyn viljan, 40 milj
s^iicruisen v^ kuljetus antaa töitä satamatyöläi-elokuiihiin
asti.
Ä^^^^^^^ tätä Kiinan kanssa tehtyä suurta
' ijiijakaiippäa tervehdittiin suurella innostuksella ka\itta laa-j
^ : i n a a i ^ työläisten ja farmarien kuin kesfciluokka-
»1 jiisteiv ja vissien kapitalistienkin taholta. Luonnollista oli
itiypsie,. että sanomalehtien palstoille ilmaantui miltei tulvi-
^aÖ^%aätimuksia, että tämän suuten viljakatipän pitäisi
ensimmäiseksi askeleeksi kaupankäyiitimme py-i^^
ville' laajenemiselle Kiinan kanssa, että Canadan pitäisi
ilttim Kiinan hallitus ja ryhtyä kaimatta-vÄljtäha.
- ^
:V'. ^äsföä'tilanteessa voitaneeCpitää ehkä "luonnollisena" si-eitä
vissit kylmän sodan jatkamista vaatiNrat sahonia-
^feliUpuföpagandistit tehostivat epätoivon vinm
lujääii kiinan kansantasavallan mustaamiseksi.: Niiden lem-liiinhfiena
oli tällä kertaa luonnonvoimien Kiinalle aiheutta-
^atyf^äatalousvaikeudet. Propagoituaan^ kukistamista
yitos&äusia nämä taantunnussankarit tulivat äkkiä erittäin
ir«^ä&^dämisiksi Kiinan "nälänhätäisiä" kohtaan; Kerrassaan
^Äjbti^määräv krokotiilinko
ibii^' kiinalaisten kovan kohtalon johdosta ja; siinä., tietenkin
j^ttiiriosoittaniäan,. kuinka k^^^
^ i-aSeritava Kiinan Kansantasavallan hallitus.
, 7 Mutta ihme ja kumriia, nämä ammatti-itkijät eivät ole
yoioefct^seiittää^ yhtä erikoisseikkaa. Luonnonvoimien, ai-
^liettitämÄt kato
Äk;v>'vNyt;oU näitä suuri onnettomuusvuosia. peräti kaksi.
SulÄvhuolimatta ei pahimmatkaan Kiinan vöiolliset ole roh-jenni^
t:Wäittä^ ketään olisi Kiinassa kuoliut nälkään!
TO
iCÄiishefö^ edeltäjiensä valts&omennon aikana: "nor-täaälikeha"
sitä, että satojatuhansia ihmisia kuoli nälkään
jtt]Kiiiinsalp4 isat^^^ miljoonia; ihmisiä nääntyi näl-
3^^;|'*htf^noina".'Satpyuosina. ^ \. , '
v ' - ^ ä m a osoittaa, ett^ Kiina ei olekaan vielä edisty^
i2^ii%:pdjö4 ettei hiiono satovuosi järkyttäisi sen kansan- -
j^<^'ta,>.si^^ päästy jo niin pitkälle, että his-löi^^
llähinkaan katö^
^iidelM^än kiinalaiselle elämän ja terveyden kaimalta-kat-;
•^itknili^'-i^:se< on paljon niin suurössaipaassaymöcä vielä kym-ffi^
jStdkita vuotta sitten oli loppumattoman nälän kouristuk-idö^.^
' •
y tosimielessä Kiinan nykytilanne?
;J; Ensumäkin on muistettava se tosiasia, että varsinkin Kii-nai^
vkohdalta ovat entiset siirtomaaorjuuttajat toivoneet uu-
$01^ järjestelmän epäonnistumista ja takaisiin vanhaan palaa-ihiöta;
"Kiinalla itsellään ei ole niitä raaka-aine- ja teolH-Stiusresurssejä,
jotka pystyisivät antamaan sille: mahdolli-ttittdeh
kehittyä ensiluokan vallaksi-julisti Yhdysvaltain
varaulkoministeri George G. Marshall 1948. Ja Yhdysval*
tiffis^ iilkxjministeri Dean Acheson ennusti puolestaan elo-
^lusa 1949, ettei mikään Kiinlan hallitus kykene ratkaise-
ODGBän kansan ravitsemisongelmia? Tämä täysin epäreaali-
««»-'arvlointi on perustana sille, miksi Yhdysvallal on kiel-iäytjmyt
tunnustamasta Kiinaa ja vastustanut sen laillisten
iiikeuksien hyväksymistä YKn jäsenvaltana. Toivomuksena
Oli ollut,! että Kiinan kansantasavalta luhistuu ja että tätä
p^tikatoa voidaan kiihdyttää saarto- ja muilla toimenpiteillä
KijEnaa vahaan.
r?:-iglutta kjaikista ennustelua^ Kiina on rakentanut
kansantalouttaan suurella menestyksellä/Kiinasta
on tänävlyhyenä aikana tullut huomattavan voimakas teollisuusmaa.
Seuraavat esimerkit kuvaavat sitä. Kun Kiina^
'tet<^uottajana sijoittui maailmantilastossa 1949 26.. sijalle;
niitt vfime yuon^ 18.4 milj. tonnin tuotannollaan Kiina valtasi'!
kuudennen tilan ja hiilentuottajana kohosi vastaavasti
yhdeksänneltä tilalta kolmannelle. Kiina on jo tärkeimpien
teollisuustuotteiden kohdalta omavarainen maa.
• * •
•: maatalous? Suomen laajimmin leviävä työ-väjei^
lehti, Kansan Uutiset, kirjoitti kumoamattomien asiatietojen
perusteella tästä kysymyksestä mm. seuraavaa:
^ '\ .,. Rinnakkain teollisuuden kansa oh (Kiinassa) kehit-
^ y t maatälpus. Sitä osoittag^mjn. viljatuotannon voimako'
nousu. V: 1949 KJina tuotti viljaa vain 108 miljr tonnia,
ittJUtta V. 1958 viljantuotanto kohosi 250 miljoonaan toflniin.
VuönnäJ959 Kiinassa tuotettiin ankarista luonnontuhoista
huolimatta_edelieen 250 mHj. tonnia viljaa; Viime vuonna maa
taloudelle asetettua korotettua sutmnitelmaa ei pystytty kui-;
tenkaan saavuttamaan, koska toisena perättäisenä vuonna vallitsivat
epäedulliset sääsuhteet, niin että osassa maata ankata
Jtuivuus ja osassa suurfet tulvat ja myrskyt tuottiva,t melkoisia
vahinkoja sadolle. .106 miljoonan hehtaarin kokonaisviljely-
^tlastatjoutui noin viidennes vakavien tuhojen alaiseksi. Vauriot
ohsivat olleet ehkä suuremmatkin, ellfei laajojen talon-
^fkaisjbukkojen yhteistyöllä olisi onnistuttu korjaamaan
äädöi sieltäkin, missä ne alkuaan olivat tuhoon tuomitut,
tällä,hetkellä Kiinan maataloudessa on jo siirrytty uuteen
8§tokauteen, sill^ eteläisillä alueilla kootaan nopeasti kasvavia
sjjy^joja^ ja vihannessatoja. Nämä sadot ovat olleet
huomattavasti parempia kuin viime vuonrta.
1 "Ne jotka tällä hetkellä kertovat vahingoniloisessa sävyssä
Kiinan luonnononnettomuuksista, perustayat Isatsomiiksen-sä
entisenlaiseen toiveajatteluun, oii syytä k^ten
täa, että Kiina ei ole ^rtunut paljon suurempiinkaan talou-iäeiiisita
vaikeuksiin,^ vaan on kyennyt mfenestykselllsestivoit-iäi^
an ne. Luonnononnettomuuksien tiioniat f ilipaiset vai-iceudet
eivät voi estää talouden jatkuvaa voimakasta kehi-i
SYNTYMÄPÄIVIÄ
I
°JUHJLgA9Jlg.P.9.g.g g g USl.9 9.9 ff 9,.
Mrs. Helmi Wirta, Sprucedale,
0(nt.,. täytää sunnuntaina, helmikuun
12 pnä 80 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin^
Y L E I S ÖN
KIRJE
JULKINEN KYSYMYS -
"TULIPALOKERÄYKSESTÄ"
Täällä Sudburyn liepeUlä on
kierrellyt eräs vanhempi mies ke<
räyslistoinäen Stinsonissa " sattuneen
farmitalon palon johdosta.
Keräyslistassa näytti olevan useita
nimiä, mutta kun minä tiedustelin
kerääjän nimeä, niin hän ei antanut
suoraa vastausta, vaan sanoi olevansa
sen miehen serkku, jonka hyväksi
hiin varoja keräsi. Kun minä
olen sittemmin yrittänyt ottaa selvää
ko. tulipalosta, niin siitä ei-näytä
kukaan olevan tietoinen.
Omasta puolestani suosittelen varovaisuutta
tällaiseen kerääjään
nähden. On suorastaan tuomittavaa,
jos vippakeinoilla yritetään
puijata ihmisiltä "avustusrahoja".
Jos olen kuitenkin väärässä^ niin
pyydrn kerääjää hsrv^tahto^esti
kumoamaan julkisesti tässä lehdessä
epäilyni.
Käsitykseni on, että täkäläisten
Vapaoden tllaajamäärä lisääntyi tananiknassa 52;llatflaiik8dla siitä
mitä se oli joolukuussa. - " ^. . - "
Lausuess^mme sydSmeUisesti tervetiil|e|k|^i nämä u n d e t ' m e
haiuamme myös kUttää asiamiehiä ja -lu^^fhyvin tehdyiitS^estä.
Mtttttt^samalla kertaa on syytä k o r o & t t ^ ' ^ lehtemme levikin Oma:
aUtittein^ laajentaminen bn yksi pieni, muita tSkäläisiHe kansalaisi!-
lemme-ifyvin tärkeä esimerkki oman aikakautemme kehityssuunnasta.
Se on osoitus niistä suurista mahdollisuuksista mitkä 'ovat aukeamassa
työväenlehtien leviliin laajentamiselle t ä ^ Canadassa -— kutea qn jo
tapahjbimut miltei kaikkialla muualla inaailmassa. x
j^e elämme todella suurenmoista alkakaofta, jolloin JMstoriaMistyy
"seitsemän peninkulman saappailla" j a sitäkin nopeammin.
^su^ (Viejiä muutama; vuosi^j s i ^ n tkaitsottib maa^mme
raiÄiu^tfolnstajia' jonkinlaisiim haavefl^ ja intoilijoina, folllä ; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-02-09-02