1951-11-27-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
CWfe» Hraartaaent. Ottaw». Pub- 33»SBdays «nd fiaturday« t>y Vapaus mii^ljjg cojspany X4<t, at 100-103 Teleplumes: Susioesai OUice 4-429*' BHUtrm ostit» 4-42». »sABser ftddfe» Bo» (69. fiitflfaay, €)ntarttt Canadassa: » vJe. 7JOO 6 kk. 3.^5 3kk. 8^ YbimamBSA:. i vk. SJOO 6 kk. «^a Puheet käytännön valossa Jouduttuaan tunnustetusti ''puolustusasemiin" sotapropagandas* S£ian,WaU Streetin miehet aloittivat oman "offensiivinsa" aseista* riisumisen suhteen. Heidän ehdotuksensa mukaan, kuten valtiosihteeri Acheson on asiaa Pariisissa selittänyt^ alotettaisihi''asteettainen : asevoimien luetteloiminen", mikä sitten joskus — aikaa ei mitenkään määritellä r— ehkä seuraavien sukupolvien aikana johtaisi kes- Jiusteluun asevoimien vähentämisestä. Suomalainen sananlasku sanoo, että "hitaita ovat herrojen kiireet", mutta näin hidasta aseista-riisumisohjelmaa ei ole vielä aikaisemmin nähty. Siksi onkin syytä epäillä, että koko Wall Streetin miesten ''offensiivi" on -vain propa^ ^ : jonka avulla ..yritetään päästä pois "puolustusasemista". ^^^i^ M ihmiskunnalla yleensä, ei luonnollisestikaan ole mi-tään sitä vastaan, että ryhdytään luetteloimaan kaikkien maiden asevoimia; Mutta tällainen luettelointi ei-varmastikaan vaadi iäisyyttä. ^ Rauhanpuolustajat eivät siis pidä pahana luettelointia, vaan sitä, kun Achesonin ehdotukseen ei sisälly mitään määritelmää siitä, kuinka ; pian tämä luettelointi on tehtävä. Meistä tuntuu, että jos Acheson ehdottaisi tämän luetteloinnin toteuttamista vaikkapa tammi- tai helmikuun loppuun mennessä, ja että sen jälkeen on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ryhdyttävä varsinaisiin neuvotteluSbin siitä, yä- • hennetäänkö kunkin maan asevoimia yhdellä kolmanneksella, tai puolella ensi juhannukseen mennessä, niin kaikkien maiden rauhanpuo- ;Iustajat hyväksyisivät hänen' ehdotuksensa yksunielisesti; ? Mutta : 'asiain nykyisellään ollessa näyttää siitä, että valtiosihteeri Achesonin ; epämääräisyys on asiallisesti tarkoitettu propangatempuksi pitkätukkaisten jymäyttämiseksi, , Tässä, yhteydessä meistä kuitenkin tuntuu, ettei tällaiset propa- 'gandatemput onnistu enää; Se ol^ <?sen ja toisenkin maailmansodan edellä. Mutta sen jälkeen on tapah- 'itunut paljon asioita ja ihmiskunta yleisesti on poliittisesti paljon val-t *veutunuti Nyt on herran vuosi 1951 eikä 1914 ja se merkitsee paijon. «Iluniset sanovat, että vaikka olisi kuinka kiiltäväkarvainen hevonen, -»jos se ei vedä kuormaansa^ niin sillä ei ole mitään firvoa. • * rwt^^^ tultu ajankohtaan, missä rauhaa ja kansojen vä-v l i ^ ^ yhteisymmärrystä haluava ihmiskunnan suuri enemmistö katsoo Vv^k^uniimmankin hevosen käyttöarvoon. Ja kun valtiosihteeri Acheson ; *pitää kauniita puheita epämääräisestä aseistariisumisesta, niin rau-i^ hanpuolustajat katsovat, että vastaavatko teot puheita. Ja mitä he päkevät? Samanaikaisesti jolloin valtiosihteeri Acheson Pariisissa >puhuu kauniisti kansainvälisen jännitystilanteen huojentamisen tar^ ipeellisuudesta ja sanoo Yhdysvaltain hallituksen pyrkivän siihen; pre- :sidentti Truman antoi Yhdysvalloissa määräyksen^ että Neuvost^i- ^ ^ ton ja Puolan kohdalta ^lopetetaan "suosituimman maan" kauppaedut IYhdysvaltain. kanssa, t.s., että kansainvälistä jännitystilanetta on ^ jedelleen kärjistettävä, r Selvästikin, jos teot merkitsevät enemmän *kuin tekopyhät pu|^^^ «Streetin miesten f^rauhanoffensiivi" joutuu kovin huonoon valoon. Jos Mhän -lisätään Yhdysvaltain ilmavoimien päämiehen vihjailut siitä, ^että" atomipommeja voidaan vielä Koreassa käyttää ja Yhdysvaltain tatomivoimakomissionin päämiehen tri Gordon Deanin "tieteellinen todistelu" (Xew York Times, marrask. 22 p.) että atomipommeja AToidaan pian käyttää sekä "taktillisesti" että "strategisiesti" —• että taktillisesti" käytettynä atomipommit eivät ole muka sen "synnilli- :jsempiä kuin muutkaan" sotilaiden tappovälineet, niin selvää on, että 'Wall Streetin miesten puheiden ja tekojen välillä on ylipääsemätön s ' Poliittisesti ja uskonnollisesti eri tavalla ajattelevat rauhanpuolustajat saattavat asettaa kysymyksen eri tavalla, mutta ratkaisevana ; iiuntarina on kuitenkin se —,mitä tehdään käytännöllisesti Korean sodan lopettamiseksi ja Kiinan Kansantasavallan tunnustamiseksi kaukoidässä sekä A^iiden Suurvallan rauhansopimuksen allekirjoitta- . n l i ^ hetikohtaisen aseistariisumisen hyväksi sekä vapaan kaupan- Icäynnin järjestämiseksi kaikkien maiden välillä. Epämääräisiet pto-pagandaeleet eivät laajoja kansanjoukkoja voi enää rauhan asiassa •pettää. Chaplin 61i sittenkin oikeassa V Tunnetussa filmissään, missä isoisten vihaama, mutta miljoonien pikkuihmisten ihannoima Chaplin hankkii "elatuksensa" naisystä-viensä murhaamisella — mikä sivumennen sanoen tehdään filmissä niin sievästi ettei siinä ole jälkeäkään varsinaisesta väkivaltaisuudesta r—Chaplm joutuu lopuksi "tiilenpäitä lukemaan" ja toteaa, että rikos eikannata —pienessä mittakaavassa. Tällä lausunnollaan yhteiskunnallisia olojamme purevasti arvostellen'Chaplin tarkoittaa sitä, että jos "pikkuihminen" kuten esim. hän, yrittää hankkia elatuksensa ihmisten tappamisesta, niin siitä joutuu lain ja ankaran oikeuden eteen vastaamaan. Mutta jos suuret ja mahtavat järjestävät miljoonien ihmisten tappamisen sodissa - r - ja hankkivat sotatarvetUQtannosta satumaisen suuria rikkauksia henkilökohtaisen elatuksensa lisäksi, niin heitä kohdellaan miltei kansallisina sa:«kereina, puhumattakaan nyt siitä, että heitä vedettäisiin vain toisella silniiillä näkevän porvarillisen oikeusistuunen eteen; Poikkeusta tähän "sääntöön" yritettiin tehdä Xyhrenbergin sotarikosoikeudessa toisen maailmansodan päätyttyä, ja myöntää täytyy, että hitleriläiset kuolemankauppiaat tunsivat olonsa hyvin tukalaksi ja joutuivatpa he ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa sodan jälkrvuqsina kokemaan pientä voittojensa vähenemistä. Xyt näyttää kuitenkin siltä, että Nyhrenbergin kuten toisen maailmansodankin opetukset on kokonaan "unhoitettu" korkeissa paikoissa. Saksan ja Japanin sotaista imperialismia autetaan uudelleen jaloilleen ja yhdessä näiden ihmispetojen aseistamisen kanssa nähdään sellaisia tapauksia kuin oli avuttomien canadalaisten sotavankien tappajan, natsikenraali Kurt Myerin vapauttaminen! Niin, natsikenraali Kurt Myer on nyt sitten vapaana! Kun viranomaiset hänet muutama viikko sitten salavihkaa kiikuttivat takaisin Saksaan, niin silloin vakuutettiin pyhästi itse hallitusvirano- ^naisten toimesta^ että canadalaisten sotavankien tappaja on edelleen , vankina, vaikka hänet '"tunnesyistä" vietiinkm lähemmäksi vaimoaan ^a lapsiaan oikeutettua rangaistustaan kärsimään. Näin meille sanottiin. Nyt kuitenkin ilmoitettiin maanantaina, että natsikenraali Kurt Meyer on—- ilmeisesti mj-ös "tunnesyistä" — lähetetty Vapaana mie-iienä vaimonsa ja lasten luo. Eikä tässä kaikki. Maanantaisessa radiouutisessa tiedettiin kertoa, että Kurt Meyer oii jo ehtinyt esittää jonkinlaisia hehtoja" siitä, että minkälaisella kaupalla hän? ryhtyy ^'Yhdistetyn Euroopan" armeijan upseeriksi. Toisinsanoen näyttää ;feiltä, että l^nraali Kurt Myer on vapautettu siinä mielessä, että hä- ^Jjestä saadaan tarkoitustaan vastaava upseeri armeijaan, missä pai- Kyspytef i ja vastauksia 4^ Urvnoj*'' Onio totia, kun Suomesta tänne eaapuneille säkcislUe siirtolaisille vältetään sanotun* että sjirtoJaleet ovat ensismunäisen vuoden aikana vapautetut tuloveroilta. — Tietoa haluava. Vasfatu: SeUalseasa väitteessä el ole mitään perää, lu3:uunottan}atta sitä, että Jos uudet tulokkaat eivät ansaitse niin paljoa, että Jie eivät joudu verotettavik&i. Jos esim. yksinäinen henltiJää saapuu tähän maalian niin my&hään, että hän el ehdi vuoden loppuun memiessä ansaitsemaan tuhatta dollaria, el hänen tarvitse maksaa veroa koska tuloveron maksaminen alkaa vasta toisen tuhannen dollarin tuloista, mikäli yksinäinen henicild on kyseessä. Jos hänen ansioistaan on kaikesta huolimatta peritty veroa, saa hän siten perityn veron takaisin samassa Järjestyksessä kuin muutkin, täyttämällä tuloveroilmoituksen. Mitä muut sanovat Kansat a€m$rm* UsääniyräHä frvQilpaniaA^ tMmumsteiui», m, . coCaiJJttotittaDlen tnaodosta-tois$ »i «osien sotatcOUiltobUes ra-ifffifatHlila inaalliBaii ffftfltftrt oslf-klPP^^^^^^^^^^^ P^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^ cs Ja «otaao valmlstaotiunlsto; Jolta oyl noodostaa länslvaUolm Ja cnneD fcaJkkes anclosaksOalse» jsaalljoun täjketople» IM V SAn Ja EoclannJn, poUtiJkaD perustan. Enclantilato-amfrlhkalaiiMBa «*- nomalebdlstössä fcnulaa entistä a-seammlD ääniä. Jotka kysyvät: Mihin JobtaaiänäiKiUUikka, Joka Jo nyt rildioo ranlianoniaisen elämän. Järjestyksen, sdioittaa länslvalto. Jen talaoselämää, rikkoo vakflnta. neet kansalnTäUsei kanppasohtcet ja kärjistää nykyistä kire^ ksn-salnvälisfä tilannetta sen sijaan et. a sen pitäisi sitä lielpottaa? JOULUA ODOTTAESSA, TAI PELATTAESSA Nyt olemme Jälleen siirtyneet siihen nk. joulusesonkiin... jonka kuluessa lahjoja hankitaan ja muulla tavalla valmistaudutaan joulujuhlan viettoon. Tiedättekö, että sadattuhannet tä-män maan nuoret miehet — tarkoitamme 19"'ja 25 ikävuosien väliltä ja hyvässä tiyysUlisessä kunnossa olevia -r- elävät elämänsä ehkä kohtalok-kaimpia joulunedellisiä viikkoja? MIs-säkö mielessä? ^U/ S. News & World Report (marrask. 24 p. numerossa) johtavassa artikkelissa lUnoIttaa: ^'Jokainen fyy. silUsesti kuntoinen poika tullaan kutsumaan sotilaspalvelukseen..: Suuresti lisätty kutsunta alkaa heti joulun jälkeen... Tuhannet oppilaat, työläiset ja avioliitossa olevat miehet voivat odottaa kutsua aktiiviseen palvelukseen huolimatta siitä, m i t ä tapahtuu Koreassa ..." — Työmles- Eteenpäin. TIETYSTI JANKKIEN TÄYTYY OLLA PAEEMPIA Chicago. — Canadan 22-vuotinen herruus International Hay and Grain näyttelyn vehnäkilpailussa ("kansainvälinen" kilpailu mihin el osaUistU sen paremmin 'Neuvostoliitto kuin Aasian tai Euroopankaan maat') päättyi tänään kun michlganilainen far. mari kruunattiin vehnäkuninkaaksl .;. — AF.:n uutlstieto, marrask. 25 p. • • «"^ SUURINTA MAAILMASSA IVasIUnffton. — Yhdysvaltain kan-sallisvelan uskotaan ensi vuonnf nousevan tai lain määräämään $i275,(>00,- 000,000 ylimpään rajaan tai sivuuttavan sen. Ellei tilatmekuva muutu rahaministeriön kirjuri John Snyder e-sittää kongressille pyynnön että kan-salllsvelan ylintä rajaa nostetaan. — AP:n uutinen. PITÄÄ TOTUUDEN VAIN OMANA TIETONAAN Äskettäin Ilmestyneessä "Who's Who 1951" mainitsee tuimettu brittiläinen kirjailija sir Osbert Sitwell joutoharrastuksenaan olevan mm. "ajattelemisen Itseään varten, muille puhumisen, totuuden tietämisen mutta ei sen kertomisen." Salsberg on ainoa työväen edustaja Torontossa Toronto. — "J. B. Salsberg on ainoa Canadan teollisuuden sydämen. Suur- Toronton alueen työväen edustaja maakuntaparlamentissa", sanoi "Leslie Morris, LPP:n vaalikampanjan johtaja vaalLIUanvietossa täällä. "V. 1948 CCP voitti 11 paikkaa, LPP kaksi Ja konservatiivit 4 .paikkaa Toronton alueella. Nyt, oikeistolaisten työväenjohtajain hajoitustoimlnnan ansiosta, konservatiivit valtasivat 16 palkkaa, CCP menetU kaikki ja LPP sai yhden paikan. Mikä surkea tulos CCF:n työväenohjelmasta Ja mikä osoitus LPP:n ^htenaisyysohjehnan puolesta!" Työläiset menettivät paljon kun MacLeod kärsi tappion, mutta Sals-bergln voitto vahvisti sen, että yhtenäisyys tuottaa tuloksia, kuten me olemme sanoneet, lausui Morris. "Uusi mieliala on kehittymässä, mutta Järjestäytyminen Ja yhtenäisjfys on edelleen välttämätön. CCP:n taholta tullaan kysymään, että miksi meidät pyyhkäistiin pois ja ainoastaan Salsberg vallttUn." "Me tulemme antamaan vastauksen siihen, eikä sen antaminen ole vaikea. Yhtenäisyys saatiin Ulan myöhään monissa paikoissa, kuten Hamiltonin itäisessä vaalipiirissä, eikä se ol- Tut kyllin voimakas voiton saavuttamien- Sellaisen politiikan johtajilla ja kannattajilla, joka ön saanut aikaan kiinkeän asevarustelun ja Atlantin-liiton tapaisia liittoutumia, ei ole oikeutta olla vastaamatta kysymykseen, joka kuohuttaa miljoonien ihmisten miellä. Yhä laajemmiksi muodostuvien sotilasvalmistelujen perusteluksi esitetään itse asiassa vanha teoria ns. "voimaan perustuvasta polltiikas-taf. Juuri siihen perustuu myös t\ui-nettu 'ix>taalidiplomatia", joka on julistettu USAn ulkopolitiikan viralli. seksi suuntaukseksi. v . Tällamen on se pää valtti. Johon no-jaten' "totaalidiplomatian" puolustajat kehoittavat luomaan Euroopassa, Aasiassa, Keskl-Idässä ja maailman muissa osissa "voimaan perustuvan tilanteen" välittämättä niistä: kiertä-mättömistä uhrauksista, jolta elintason alentuminen Ja taloudellisten vaikeuksien lisääntyminen merkitsee. KUKAAN EI UHKAA LÄNSIVALTOJA On helppo huomata, että tällä pää-valtllla el ole mitään pohjaa. Onhan asla siten, että Tirhdysvaltoja, Englantia ja muita länsivaltoja ei Uhkaa mikään. Emme tiedä sellaisia valtioita. Jotka rakentaisivat sotllastukikoh. tia lähelle Yhdysvaltoja tai Brittehi saaria (ellei oteta lukuun USAta) ja jotka asevarusteluissa kilvoittelisivat USAn kanssa.. Myös sanomalefbdls-töstä el voida löytää riviäkään uhkauksia USAlle, uhkauksia, jolta Aihe-rikan taantumuslehdlstössä esitetään niin runsaasti Neuvostoliitolle. neaaliset tosiasiat osoittayat>>i että koska länsivaltoja, ennen^ kaikkea johtavia anglo-saksisia maita. USAto ja (Englantia,' ei mikään .vaara uäk^ niin niiden asevarustelupolitiiklui tdi-kaa niitä valtioita, jotka suorittavat valtavaa rauhanomaista rakennustyötä, kuten esim. NeuvostolUtto ym. rauhaarakastavat maat. Ktm lisäksi ottaa huomioon, että "totaalisen diplomatian" kannattajat torjuvat Jyrkästi Neuvostoliiton ehdotukset aseistuksen sujistamisesta, niin ei voi olla tekemättä johtopäätöstä, että voimaan perustuvan politiikan pohjana ovat pyrkimykset. Joita ei mitenkään voida nimittää rauhanomaisiksi. Myös sitä "totaalidiplomatian" kaii. nattajien väitettä, että- voimaan perustuvan politiikan tarkoituksena on kansahivällsiln suhteisiin liittyvien tärkeiden ja vaikeiden kysymysten rauhanomainen ratkaiseminen ja siten myös kansainvälisen yhteistoiminnan kehittäminen, el voida hyväksyä. VOIMAPOLITIIKKA MEBKITSEE ALISTAMISTA Historian kokemukset ovat selvästi osoittaneet, että voimaan perustuva politiikka ei ole mlUomkaan vielä edlstänsrt kansainvälisten kysymysten rauhanomaisia ratkaisemista eikä parantanut kansojen välistä yhteistoimintaa. Se on hyvin ymmärrettävää, sillä voimaan perustuva politiikka merkitsee aina toisten valtioiden a-llstamlsta toisten valtioiden tahtoon, toisten kansojen etujen polkemista toisten hyväksi, jotka tavoittelevat maailman herruutta. Todellinen kan-sainvälhien yhteistyöskentely voi to. dellisuudessa perustua ainoastaan niin suurten kuin pientenkin valtioiden täydelliseen tasa-arvoisuuteen, niiden keskinäiseen kunnioitukseen ja molempien osapuolten etujen ^huomioon ottamiseen. , Emme rajoitu perustelemattomiba väitteisiin. Nykyajan elävät tapaihtu-mat osoittavat, että pyrkimykset "voimaan perustuvan tilanteen" muodostamiseksi eivät johda kansJalnvällsen yhteistyöskentelj-n lujittamiseen, vaan sen rikkomiseen. Kansat eivät ole u-nohtaneet, viime sodan opetuksia, so-han turvaamiseksi Suraoipassa Saisi saaJkysofmB on natkaistava siten, et» tei Siyökkäys Saksa» tatSioJta voi eoSä toistua? Yhtä luom>olli«t& on myös ee,et^ Pf^äji s^aitaa turvaami^ek'- si Kauko-Idässä Japanin-kysymys on ratkaistava siten, ettei hyökkäys Ja-panin taholta voi enää toistua. Tässä suhteessa Hitler-Saksaa ja miUta-ritistä Japania vastaan sotineet maat oUvat yksimieliset. Tätä yksbnieli-syyttä tulkitsevat Potsdamin «täfiUUc-set Saksan ja Japanin kysymylEsestä. I i s t ä käy selväksi, että Japanin-ky. symyksen ratkaiseminen ; Festdamin sopimuluen ja muiden icansainvälls-ten sopimusten mukaisesti voisi muodostua pohjaksi rauhanomaiselle kan-sainväliselle ybteistobninnalle Kauko- Idässä.'* Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Niin ei ole tapahtuut siksi, koska San 'F^nciscon • konferenssin osanottajille eistetyn Japania koskevan amerik-kalais- englantilaisen rauhansopimuksen pohjana*» eivät olleet rauhan Ja kansainvälisen yhteistoiminnan edut, vaan pyrkimykset saada Aasiassa aikaan "voimaan perustuva tilanne". Niinpä San Franciscon sopimusta el. vätole allekirjoittaneet Neuvostoliitto enempää kuin Aasian^ suurin valtio. Intia. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä San Franciscossa solmittu rauhansopimus ei ole rauhan Ja Kauko-Idän •• turvallisuuden etujen mukainen. Se edellyttää Japanin jäl-leenaseistamista Ja raivaa näin ollen tietä Japanin militarismin henkiinherättämiselle. Meistä tuntuu kiistämättömältä, että Japanin-kysymyksen ratkaiseminen todellisen kansainvälisen yhteistoiminnan pohjalla tekisi mahdottomaksi Japanin militarismin henkiinherättä.: mlsen, sillä Potsdamin päätöksiin ja muihin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan rauhansopimuksen tärkeimpänä ehtona pitäisi olla. Japanin muuttamisen rauhanomaiseksi, itsenäiseksi ja demokraattiseksi valtioksi. ' ISii& taas ;Wiee Euroopan tilanteeseen,- niin mxMänva jäUeen todettava gettä Jokin eikä sitten XJ8A». Englannin Ja Ranskan ulkoministe- • rlen Wasbingtbnin kokouksessa tekemät Saksan kysymystä koskevat päätökset ovat ehkä voimaan perustuvan politiikan etujen mukaisia, mutta että ne eivät ole Euroopan turvallisuuden etujen mukaiset. Näillä päätöksillä on — kaukana siitä, että ne olisivat yhdistäneet Euroopan kaikki kansat Saksan.kysy-myksen raulianomaiseen ratkaisemiseen — sensijaan pyritty vieraannuttamaan Euroopan Icansoja toisistaan ja vakiinnuttamaan Saksan kansan kahtia jakaantuminen. Nämä päätökset edellyttävät UCinsi^ksan uu-delleenaseistamista Ja Länsi-Saksan asevoimien luomista, ts. avaavat tien Saksar/ militarismin uudelleensynty-miseUfc Tästä siis seuraa, että "to-taaUdiplomatian" kannattajien julistama "voimaan perustuva tilanne" Euroopassa vaatii Länsi-Saksan muuttamista sotapesäkkeeksi. Saksan-kgrsymyksen ratkaiseminen Potsdamin sopimuksen mukaisesti saisi Euroopassa aikaan kokonaan toisenlaisen tilanteen. Saksan muuttaminen rauhanomaiseksi, itsenäiseksi ja demokraattiseksi valtioksi, joka yhdistäisi koko Saksan kansan .tekisi mahdottomaksi Saksan agressiivlsuu-den uu^tumlsen. .Euroo^ssa Ja Kauko.Idässä nykyisin vallitseva tilanne pakottaa meidät tekemään johtopäätöksen, että voimaan perustuva politiikka ei ole kansojen etujen mukainen, sillä se el turvaa rauhaa eikä; kansojen turvallisuutta. Rauha voidaan säilyttää ja lujittaa vain siten; jos kansat toimivat tasavertaisina niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on otettu YK-järjestön sääntöjen pohjaksi. — (SIB.) KOULULAUTAKUNTAAN R. Bi "Bob" La«r on nimitetty Toronton neljännen'äänestysalueen työväen ehdokkaaksi konlnlaafakorttaan Jonlnk. 3 pnä pidettäviä kunnallisvaaleja varten. NEUVOSTOLUTON JA KIINAN KAUPPASOPIMUS Moskova. — Kiinan kauppalähetys-tö on saapunut tänne neuvottelemaan Tfeuvostoliiton.Kiinan kaupan yksityiskohtien Järjestämisestä tulevan vuoden kaupankäyntiä varten. Vakuutusasiamies: Jos Je nyt »{MÄ toyv&ä vauhtia «oikea alas «a £ maatte etteivät Jarrut piää, njjlj^ teette? Autoilija: Hyppään nopeasu pofi vaunusta Ja kieritän suurea brt pyörän eteen. • • • KIEKOSSA EI SAA PfBCA Pekka ipääsi ensimmäisen iem äitinsä mukana kirJckoon. KunjPtii alkoi heti äänekkäästi aunetellä fci kon koriseutta ym. varoitti äiti bäni siltä, sanoen ettei kirkossa saa pnha Ilmestyi sitten pappi saamastuoljj ja alkoi saarnata kovalla äänelläpä loin PelEka huusi: "Kirikotta ei taa puhua!" "RÄUHÄ MAASSA" ON ENSIMMÄISENÄ SMITHIN OHJELMASSA Toronto, r— "Minun ohjelmani ensimmäisenä kohtana, on 'rauha maas- Ja Ihmisillä' hyvä tahto' sanoi: entinen .kontrolleri Stewart Smibh kon-trolleriehdokkalden nlmltystllaisuu- .dessa kaupungintalolla. 1 Jos hän tulee valituksi. Smith lu-. .pasl ensimmäiseksi ehdottaa, että Toronto antaisi kannatuksensa viiden suurvallan rauhansopimusvaatimuk-selle. ' .Historia on kerta toisensa Jälkeen osoittanut, hän sanoi, että sotavarustelu el Johda "voiman kautta rauhaan", vaan kansalliseen köyhyyteen, vararikkoinaan Ja sotaan. Sen sijaan että rakennettaisiin koteja, kipeästi tarvittavia sairaaloita, uusia kouluja Ja uusia ajanvietepaikkoja, mejdän resurssejamme, materlaalejajnme ja miesvoimaamme käytetään sotatar-. vikkeiden valmistamlsesssa. Arvostellen ankarasti nykyisen kontroUilau-takuiman edesottamisla. Smith sa-nol: ^'r:./\ "Tämä' kofitrollilautakunta on tänä vuonna lisännyt veroja $4,300.000 arvosta. Se on korottanut lupakirjojen hbitoja. ja kykenemättömänä toimimaan kansanjoukkojen puhemiehenä, se on rohkaissut kaasun, puhelimen Ja muiden palvelusten hintojen korottamista. "Vakavin syytös nykyistä hallintoa vastaan on sen taihalllnen vehkeily katuvaunumaksujen blntojen Icorot-tamiseksL -Nykyisen kontrollllaufa-kunnan velvollisuus ja valtuus\)li to-' teuttaa uuden komissionln ehdotus, että palautetaan voimaaii 4 tikettiä varttilla-menetelmä. Se ei sitä tehnyt ja^ Biteri Jätti täyttämättä velvollisuutensa. KatuvaunuIUa matkustajat ovat maksaneet kalkki vanhat velat; he ovat maksaneet kalkki uudet välineet — koko katuvaunu-liikenteen uudistamisen, ja sitten heidän kannettavakseen säilytettiin 25 prosentin korotus, mikä on kalkkein epäoikeutetuin elinkustannusten .korotus tässä kaupungissa. ^•Mutta nyt näyttää siltä, että tämä hinnankorotus oli ainoastaan ensimmäinen askel mr. •McBrlenin.'konais-ratkalsussa'. Näyttää-siltä, että seuraavana askeleena on 10 sentin maksut ja maanalaisessa nsTyttää. kehittyvän järjestelmä missä kukin matkustaja Joutuu antamaan kymmenen senttiä. "Kun kontrollllautakunnassa el ole ollut työväen taistelevaa edustajaa, niin kaikki nämä väestövastaiset suunnitelmat on voitu toteuttaa niin ihelposti. Samalla kertaa monet aikaisemmat voitot, kuten päivittäin toimivat; lastentarhat, kivihiilen re-ihellinen tarkastus, vuokralaisten suojelu /riittävän lämmityksen suhteen, ovat nykyisen kontrollilautakunnan tuhottavina aivan samäUa tavalla kuin he aikovat ensi vuonna lopettaa kotien osittaisen verovapauden. "On täysin selvää, että Jos minä tai Joku muu työväenmles, joka on valmis taistelemaan väestön etujen puolesta, olisi ollut kontrollilauta-ktmnassa, tällainen kehitys ei olisi tapaiitunyt. Jos minä olen ensi vuonna kontrollllautakunnassa, niin se säästää varmasti katuvaunujen käyttäjille miljoonia dollareita ja ehkäisee kotienomlstajla. ja • kuluttajia vastaan smmnltellut uudet hyökkäykset. "Mmä taistelen maidon ihlnnan korottamista vastaan. Minä suojelen vuokralaisia, voittoilevia vuokria vastaan. Minä Johdan todellista taistelua, joka pakoittaa maakuntahallituksen 'uuteen jakoon' siten, että saamme takaisin osan gasoliinlveros-ta ja: maita myönnytyksiä, Joiden avulla huojennetaan kotienomistajien verotaakkaa. -Minä yritän taas kuten sain aikaisemminkin tehdyksi, hankkia -halpavuokraisia koteja työläisille, joilla ei ole kunnollista asuntoa. Minä kannatan kaasun, 4}uhelinlaitok-sen ja meijerien kunnallista omistamista, jotta niiden palvlelus saadaan kustannushinnasta Toronton väestölle." USÄ:n lentoasemat siirretään nyt Ransl(an puolelle Frankfurt, Saksa. Länslva" tyhjentävät parhaillaan lentokenf ään Lansi-Saksassa. varsinkin nij jotka sijaitsevat Imellä Itärajaa, kertoo "Frankfurter R-chau" viime viikolla. Näitä kenttiä pidetään liian suoja tornina, kertoo lehti. Amer ten Ilmavoimien päämajaa sinet' parhaillaan .Wiesbadenista Keski Ranskaan. Reinin ja" Moselin var relle rakennetaan uusia lentokent ja sotilaallisia laitteita ja osia Sak san "länsivallista" ja Ranskan Ma ginot-llojasta otetaan jälleen kä-" tödn. Äskettäin pidettyjen sotaharjoi ten yhteydessä ovat amenkkalaise antaneet ymmärtää, ettei "vihollista voida pysähdyttää Reinin-alueelle ja on epätietoista, voidaankv edes Reinin linja säilyttää. Mone muutkin lehdet ovat kertoneet et F.urooppaa voidaan "puolustaa*' Rel nin itäpuolella. Amerikkalaiset eivä ole halunneet lausua asiasta mlt Yhdysvallat on lähettänyt Rans kaan 2,148 panssarivaunua koko den ollessa 2,738. Asetoimitukset sivat sujuneet vieläkin nopeanunln jollei Korean sotaa olisi syttynet. Aseiden kulutus siellä on suuremp kuin toisen maailmansodan a Fasistihulikaanit pahantepssa työväen-lehden painossa Sydney, N. S. — Toisen kerran jän kuukauden aikana kävivät tbroitot tekemässä väkivaltaa "Steel -vvorker and Mlner".lehden toimitult sessa ja painossa. Toinen hyökkäys tapahtui kuun 1 pnä, vähän sen jälkeen edellämainittu edistysmielinen vilkk Jehtl arvosteli palkallisia liikkeitä: tä, että ne tuottavat entisiä Hl natseja Euroopasta, vaikka pai veteraaneja kävelee kaduilla työttö minä. Steelvvorker and Miner on ilmesty nyt 18 vuotta, sen levikki on. 30,000 ja tunnetaan se lujasti i lehtenä työläisten keskuudessa. den tukijapUrl on er^mäkseen räs- ja kaivostyöläisiä.''. PÄIVÄN PAKINA Painunimeko suoraan helvetin k i t a a n . .. dan, jonka takia uhrattiin niin paljon kahden sotapesäkkeen — Saksan ja Japanin — hävittämiseksi, kahden ihmiskuntaa, sen kulttuiu-ia ja edistystä uhanneen vaaran torjumiseksi. SAKSA JA JAPANI ' Eikö ole selvää, että pysyvän rau-seen. Mutta voiton mahdollisuudet kehittyvät nyt nopeasti kaikkialla." < Tämän vanhan ja matoisen maailman eräät vallanpitäjät näyttävät kertakaikkiaan omaksuneen sellaisen päämääirän. että kaikki mitä maan päällä on iiyvää taikka huonoa pitää hävltettämän ja puhaUettaman taivaan tuuliin. Siinä tietenkin sitten menisi mukana koko synnissä siinnyt ja syntynyt ihaniskunta — jos ei nyt ihan kokonaan, niin ainakin sen.suurin osa. MikälL ei nyt ityeta atomien avulla koko maapalloa posauttamaan sen tuhannen sirpaleiksi. - Niin etta mistäkö olemme oikeutettu edellämainitun Johtopäätöksen tekemään? . Ef mistään muusta kuin siitä, että koko tämän läntisen maailman johta-yelee mj-ös cariadalaisia sotUaita. Muutama vuosi sitten canadalaisia aseettomia ja avuttomia sotavankeja tappaneesta natsikenraalistako 'Yhdistyneen Euroopan'' armeijan korkea-arvoinen upseeri, jota ca-nadalaistenkin sotilaiden täytyy palviella jä kunnioittaa? Kuka vielä rohkenee sanoa, ettei Chaplm ollut oikeassa .s.inocs-saan, että rikos ci kannata — pienessä mittakaavassa! „ kuin sodasta ja. valmistautumista sor taan—• sotaan "rauhan tumräahilsek-, Tarkoltuksemnie ei ole tässä lähteä pohtimaan sitä kalkille aikansa tasolla olenriile Uimiselle selvää asiaa, nainkä tähden Ja miksi "amerikkalaista elä-onäntapäa''' Ihannoivat vallanpitäjät sotaan Valmistuvat. Sanomme vain lyhyesti, että se tapahtuu siksi, kun kapitalistisen maail-man valtiaat p e l k ä ä t "am^ri^alal-sine äämäntapclneen" rauhallista kilpailua sosialistisen järjestelmän kans-? sa, ollen vakuuttunut sosialismin sel- 'kävoltosta. Siksi "amerikkalaisen elämäntftvan" — J o i ^ päävaltti on hallinta rahan voimalla rahamiesten etujen mukaisesti — nyörien haltijat haluavat häivittää sosialistiset maat Ja 'kaikki sen kannattajat, ettei tuollainen pelolttava'rauhallinen kilpailu pääsisi koskaan syntymään. . Tuon sotaan .valmistelun taas sanotaan tarkoittavan rauhan'tunvaamista siksi, kun4iimlsten valtava enemmistö ei 'halua sotaa vaan kammoaa sitä. "Sotaivalmistelu rauhan turvaamiseksi" on siis se heinätukko j^lla aasi houkutellaan ieurastuspenikin ääreen. Mutta jos sotavarustelu sittenkin on rautian 'turvaamista? Maailman surullinen ja sotien täyteinen historia osoittaa, että milloinkaan ei sotava-rustelu ole Johtanut rauhaan ivaan sotaan. Viimeksi Hitlerin Aatu kehui rakentavansa Saksan sotakoneiston myrsky- ja ruskeapaitajoukkoineen siksi, etta halusi turvata (rauhat! ja estää idän barbaarilaiunojen tunkeutumisen länteen. • Siinä mielessä myös Yhdysvallat. Brltaimla ym. kapitalistimaat aseistivat isännät puhuvat tuskin muusta -vat Aatun armeijat ja rakensivat Aatun porukalle simret sota.tariveteh-taat.'' • SeuräiUcj^na oli sota. jossa kyllä lopuksi idän "barbaarit*' tekivät selvän hiin Aatusta kuin hänen apureistaan-kln, mutta jättivät lännen rauhassa nuolemaan haavojaan, osoittamatta vähääkään halua lännen valtaamiseen, vatl^:>tie olisi ollut avoin melkoisen pitkälle, j ; / . Niinpä nytkin esim. Yhilysvaltain protestanttisen Idricon johtaiva piispa Henry KncaSherill sanoi puheessaan Harvairdin 'yj^iston oppilaille, että ^ikolmas maatlmaAsota tulee välttämättömyydeksi, jos Yhdysvallat keskittää Jka^eik^tolminnan aseistukseen • •" • •• . , " Ja mitä'kohnas maailmansota sitten merkitsisi?. • Kansankielellä sanottuna se merkitsisi yksinkertaisesti painumista suoraan helvetin kitaan, sillä nykyiset sota-aseet, atomipommit ja muut joukkotuhon aseet, ovat niin tehokkaita, että joukkomitassa käytettyinä niillä kyettäisiin hävittämään melkein kaikki elollinen hyvin lyhyessä ajassa. Mutta — niin ainakin "amerikkalaisen elämäntavan" johtavat sielut lohduttavat — häivitys kohtaisi vain sosialistisia- ma.»ta ja "läntinen sivistys" Jäisi hevraJksi sosialismin savuaville raunoille haistelemaan ruumiiden käryä. Mutta vaikka kovettaisimme sydämemme kivikovaksi ja säälittömäksi sosialististen maiden ja sorrettujen siirtomaiden kansoja, lapsia, naisia ja miehiä kohtaan <ja > h^äksyisimme heidä^ säälimättömän murhaamisensa — jota ei kukaan ihmisen nimen ansaitseva voi .tehdä niin sittenkin sietäisi harkita sotaan valmistautumisen vaarallisuutta. Entä Jos saamme takaisin samalla mitalla! Entä jos meidän kaupungimme, ko-; timme ja kaikktmitä olemme oppineet rakastamaan maailmassa, muuttaa samoin^ savuaviksi tuhkakasoiksl. Entä jos rakkaimpamme Ja itse htii-dän mukaan tulemme kärveiinetyiksl ja silvotuiksi atomi- ja muilla pommeilla. . Että todennäköisesti niin tulisi tapahtumaan siitä puhuvat monet jää-väämättömät tosiasiat. Katsokaas sodassa ja tappelussa eivät auta vain kovat puheet ja julmat uhkaukset; Sillä jos ne auttaisivat nihi Aatu-vainaja ei tänä päivänä olisikaan vainaja, vaan huutaisi ääni käheänä maailman korkeimmalla huipulla ja Kalle-Kustaa heiluttelisi veristä miekkaa Uraalien harjanteilla. Äskettäin sanoi Yhdysvaltain llma-vohnien ylipäällikkö kenraali Hoyt Vanldenberg (lainaamme Toronton sor täisen Vapaa Sanan käännöIoBestä): " . . . Sanottu kone (MIG-ia—allek.) ylittää meidän oman F-86 toiminnassa: se cnkilveimyt korkeuksiin paremmin kuin meidän parhaat koneet, joita on kokeiltu sitä vastaan, se suorittaa taistelutoimintaa korkeuksissa joka läihentelee 50.000 jalkaa . . . MIG- 15 pystyy lentämään nopeudella, joka voittaa äänen nopeuden." Sen lisäksi tiedämme, että Neuvostoliitolla on useita vielä pia lentdkonemalleja kuin MIG-15. Ja että itse pommit sitten? Kukaan el enää epäile etteikö N" vostollitossa ole atcmiponuneja. StaUn sanoi, että he suortttavat k ke.'tä ^'eri laatuisilla atomipommeilla Mutta meUlä on niitä enemmäaKi rehtivät sanomaan .USA:n asstehtai Iljat ja ja sotaan yllyttäjät. Asla josta el kannata väitellä, kukaan ei — neuvostolUttolaisl» b kuunottamatta — tiedä paljonko; on Neuvostoliltcssa. Joskaan emm myöskään tiedä paljonko niitä Yhdysvalloissa. Mutta uskomme Dja Efar Sanoneen asian paikalleen km» marraxikuun 9 pnä Maallipan Rauhac neuvoston kokouksessa Vlenissä sano' ". . . . Ne jotka sanovat Yhdysra loilla olevan enemmän atomipomme kuin NeuvostolUtolla. näyttävät taneen, että Neuvostoliiton jokatapauksessa riittävät siihen, maa joka antaa käyttää itseään a mipommihyökikäyksen tukikob muuttuu uudeksi Hiroshimaksi. Mitä hyötyä on siitä. Jos meiM oUs kin ihuutama pommi eriemmän vastustajalla. Jos ivastustajalUkin kylliksi pommeja tehdäkseen n elottomaksi tuhkakasaksi. Kuten tiedetään, kannattaa w vcstolUtto maailman rauhanUUt^ esittämää maaUman asioiden raui»» Usta ratkaisua, aseistuksen vähen» mistä Ja atomipommien hävittafl^ sekä rauhallista rhuiakkaiseliiinW-kUpaUua kahden erilaisen ybtelsJo» tajärjestelmän kesken. _ „ Ryhtykää «vaatimaan. y ^ ^ J ^ „ ^ hin jotka jo vaativat, että asiat tulee ratkaista neuvottele että sotavalmistelut ja aseistau kilpailu tulee lopettaa. _ Vain kansojen Joukko^anlnU estää sotavarustelusta rikastun^ edeUeen rlkkaukslaan P^^^^^Z^ lemankaupplaat syöksemästa maa suoraan helvetin kitaan. ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 27, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-11-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511127 |
Description
Title | 1951-11-27-02 |
OCR text |
CWfe» Hraartaaent. Ottaw». Pub-
33»SBdays «nd fiaturday« t>y Vapaus
mii^ljjg cojspany X4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-11-27-02