Vapaus, April 28, 1956

              3 Ä i
S l l i
iU|itf. «bfke «eefely; tuodsys^
Wlm'1lt. 0oätmy, otot, camo»
EOaoiUlVfae^ OB. 4-42e5. Muuger
uttOfem: Box m. SaObasf. OtOtuio.
- TZLAUSHIMNAT:
:WMdMM; 1 vk. 7iI0 e9 aat S.19 kk. 2S5
rbdFBvaJJoiM*; t vk. 8i»« kk. 4J0
Juone»: X yk. tJO « kk. C»
«anovat
IB
S i p i i n i
mm
i ole syytä omahyväisyyleeii
yhdysVdUoisa tapahtiuva neekerien svTJintä, psioostus ja lynk-kail^
cn aiheuttanut oilceuiettua pahekst/mista canadaiaisten k^kuu-d
«ssa^ l^vten se on nostattanut vastalau^ita kaikkialla maailmassa,
lukeutuen tähän myös -demokraattisteD amerikkalaisten protestit.
^ ,-^Iutta TOtosyrjintä, ulkomaalaisten painostus ja ns, anglo-saksflaioen
paremmuustunne ei ole vieras käsite täällä Canadassa*
kaan.^ Päinvastoin, s^itä näkyy esimerkkejä tämän tästä niin julki-iV5SZ
dämässä kuin kansakunnan alemmalla portaaltakin.
^ .^Yhtenä kalkkein raikeimpänä — ja onneksi harvinaisempana
esioierkkinä voidaan pitää sitä^ kun erä» iäkäs kiinalainen joutui
Itaniiltonissa pfestajräksi ja potkittavaksi ainoastaan sen vuoksi, kun
*^cs3a^engiänninkieltä'*. UskoTiatontako? Tässä on Toronto
Daily Starin Hamiltonin uutinen huhtikuun 23', päivältä:
'/^'Kieleiikääntäjan avulla saivat poliisit t'etää, miten'iäkäs kiina-,
iaiiien'^ ravintolanomisfaja piestiin eilen illalla tajuttomaksi ja pot-kittTyn
sitten katuojaan.. > •
' i^lWingLöo, Rebecca StreeUlta, on "Hamiltonin yleisessä sairaa-lassa^
lonkkaluun murtuman ja -selkävian vuoksi. Tapalftuman joh-
«losta^on pidätetty Wi1Ham Duguay^ Marathonista, syyjetfynä pahoin-t
*lfol:isit sanö%'at Duguayn hyjikänneen tämän 68-vuotiaan kiina-
J a ] ^ , kimppuun sen vuoksi kun hän (Loo) ii osaa puhua englantia,"
* ^JäniäpoikkeukselHsen julma pahoinpitely ei suinkaan ole alal-'
laan a>noa« Totta on/että canadalaisten cnrmmbtö suhtautuu asialli-täj^^
sellaisia' sibnäyksiä, että jos katsei'lla voitaTsiin ihminen mur-itattfmlin
tnoni siirtolainen^olisi aikoja sitten ainoansa menettänyt.
iäsiassa on ss,«Itä niin '•liberaalinen' kuin liittohal-oUa,
sen siirtölai^mlnisterj John Whitney Pic-
-jatkuvasti;ycttäviis:en anglosaksiin piirien
n —* inistä yllämainlttif* Hamiltonin tapaus on
k^kkiein rälkein'heijastus. Juuri siirtoläisminister Pickersgill on jaka-niH.^
anadalai^t ^^ensimmäisen" ja '^toisen luokan" kansalaisiksi sillä
p^steell^j, fhissä he bvat sattuneet syntymään. Kukapa olisi unoh-
. tatitta "psrffmpm, (superior) muista -maista tulleisiin verraten.'^.
1^ ,-;Merii<dä'mmp, että mr. Pickersg'll joutui näitä lausuntojako»' ''se-i
'f^^X^ " littämään", kiitos canadalaisten yleiselle paheksumismielialalle,, kuten
* - ^'Älittää'' Yhdysvaltain valtiosihteeri epäoikcutctluja puheitaan tä-nwn
täslä.,Hutta se osoittaa tyitenkin, että nicMlakin on aina liitlq
haflitukSecnlasti rotusyrjintää. , , ^ . . Älllliife?
;s't r E t t ^ asia;)äm on, se näkyy myös siitä, tosiasiasta, että intiaani-_
lai>5et OTat^leläkin^Suurimmalta osalta eri kouluisia — ja sis huo-
YMyenJiolin»^ en radJo j a T V ko-
;icosa^V'^lt>i5ami&taj2«D «äaissä. -
TV iSag3ziaen toiaimaja Frank
Onne teilÄetrraavan yateenjredon yh-ien
vUton aikana Lc» Angelestn T V : : )
.ajtten oäjeltmuta;
"'Los Angelesin 7 T V iOKBOA lähetti
.speiile lähes IfiiOO rlkoskurau^ta.
Erikoisesta l a p j l l e tarkoitetuista oJ»'
;elmi5t3 pertictui y l i 70 proaeott!» r i -
2cksi!n. Huomatuinunan ohjelmiston
xokonaismääräjEtä tapahtui 80 pro*
ienttia väkivaltaisuuksista Juuri >las-
:enohJelflii!sa." — U S Wew^.
Maassamine on vaikuttava voima
Maäilinankaienteri
on pantu
Htm yof*.' — Y K : n -taloudellinen
fa sos^^inen neuvosto on käsitellyt
•hdottjsta koko maailmaa koskevasta
j(a!enterin ^muutoksestai; Neti
p i ä t t i perjantaina hubtik; 20. p n ä 15
i ä n e l l ä 3 tyhjää vasfaah lykätä kes-custelun
t ä s t ä kysymyksestärepämää-räiseksi
rajaksi.; C a n a d a , : : !^
vakia.ja Neuvostoliitto luopuivat ä ä ­nestämästä,
koska heidän mielestään
ehdotusta olisi ollut s y y t ä ' t u t k i a lä--^
;emmfn,
Kiilenterimuutosehdotuksen. ' teki
Y K : l e kaksi vuotta sitten Intia. E h ­dotus
ta,^on valmistelut'^yhdlstysvuu
i e n ma^numkalenterin laatimiseksi.
Shdotuksessa lähdeUiin siitä, että:
/uoden Jakaminen 12 kuukauteen Ja
t : ä n vuosineljännekseen säilytettä!^
<!iin. Jokainen vuosineljännnes kasit-äisi
kuitenkin 13 viikkoa eli 01 p:vää,
Jolloin se aina'alkaisi suxuiuntaina-Ja
päättyisi lauantaihin. Jokaisessa
xuutaa olisi 26 työpäivää Ja sunnun-a
i t . Lisäksi vietettäisiin kUnteitä
Juhlapäiviä. Kalenteri säUyisi muut-
^umattomaim vuodesta toiseen. L o ;
3Uksi vietettäisiin "maailhianpäivää".
;65;ttä päivää. Jota Juhlittaisiin kan-aainvällsenä
pyhäpävänä "ihiniskutu
nan yleisen sopusoinnun Ja yksimie­lisyyden
puolesta".
Jokainen karkausvuoden aikana vie­tettäisiin
t ä t ä kansainvälistä pyhäpäi.
yää kesäkuun 30 päivän Ja heinäkuun
l päivän välille,sijoitettavana päi­vänä.
. ' -
Kiri Bill Kadltan < jäsenyyteen EalUxnistja. B e kan-^ vaaspysähdyätjlaan jäämisiä.
' ' jaattavatiommunl5tlvai5tais!a«ääot^-| S e , « t t S Ijyvia yksixikertaise
Canadan työtätekevän k a a s a i t - « i l - j j ^ . j^^n pe:usteei;a voitajiiin kiej-n:
iät koii^ätulvat Torontoon i ä l l ä vii-1 t ä ä j(omaKn edustajilja edusviioi-koll3,
kim«ielä alkoi inime maanan­taina
uuden yhdistetyn unioliiton jje-ruttava
lafams. Se o n iiisloxiai^rien
tilaisuus. Jossa muodostettiin y l i m l l -
jcona Järjestäytynyttä työläistä k ä ­sittävä
unioke£kas. Joka nyt ttro-netaan
nimellä Canadian L a b o r c o n -
gress. l ä t e n ei ainoastaan korjattu
seitsemäntoista vaotta sitten r tapah­tunut
hajaannus työväenliikkeen ti'
veistä, vaan tehtiin mabdoUisekst j ä r ­jestyneen
työväestön muodosttuninen
yhä voimakkaammaksi teUjäksi
maissamme.' Tässä yhdistämisessä
tapahtui muutakin kuin yaiin kahden
Ja' kahden yhteen*askeminen;:?<j^
luonnollisestikinr antaa; tuloksen: nel-
Tämä/yhdistyminen tekimahdolU-seksieen,
e t t ä järjestynyt työväki voi
nyt esittää suhteellisesti uutta jaj;^!-';
kuttavampaa osaa-^maamme taloutta,
lainlaadlntaa-ja, poliittisia kysymyk­siä
koskevissa asioissa.
Työläiset hyvin tiejävät^ tämän.
Juuri siitä syystä he rovat:xiiin inn6s-tuneita
T t C r n Ja C C L : n yhdistämi­sen
Jchdosta. J a saniasta- syystä V<e
ovat valmiit torjumaan kaikkien'nii­den
hycökäykset. Jotka voisivat mafa-keus.^-
Be vastustavat demokraattista
rivijäsenUtön Caho^tetolevaa arvoste­l
u a j a 'ktmtroBia -ja niinollen vastas-tavat
-vuotuisia edustajakokouksia.
Hie vaj^nstavat edttstajaluvun kohot­tamista.
Joka voisi johtaa - enempä^in
demokratiaan CLC:s33.
Nämä herrat eivät todellisuudessa
olehuolissaan ''kommunismin" Joh­dosta.
Mutta ^ . mikä h e i t ä fcaiklKin
eniten r Inmlbtattaa. - on' : rivi!-
Jäsenistön-Joukko'ja ne unioliikkeen
johtajat, jotka haluavat, e t t ä yhdis­tämisestä
koituisi jotakin hyötyä työ­tätekeville.
H e pitävät yhdistämistä
keinona "yaHakuntiensa;* j a ^ksiid-etujensa
volmistuttamiseksL Heidän
k ä s i t y k s e m s t ' m u k a a n ^^^^^
ei välttämättä merkitse edistystä.
.toixikertaiserti h y -
väicsyisän TLCin ja ^XfLm säiAi'
«nnmat periaatteet, ä xiii». Yh'
Jdist^ninen tekee mahdolliseksi Tu^?-
xsaisen' midoa tyÖTäenhistorian.; len-den
alkamisen — Ja n y k y i ^ i v ä n ta­pahtumat
velvoittavat siihen, r
Uuden unioliiton kannanottoa tar­kistaessa
toiee huomioida kaikki: seu­raavien
t e h t ä v i e n valossa: ,
* — Tulee taistella täystyöllisys-den
j a sosiaalisen turvallisuuden puolesta.
— Tulee varmistaa maamme itse-n
ä i ^ y s j a puolustaa mamme kan­sanvaltaisuutta.
— T ^ e e toimia maailmanrau&an
lujittamiseksL
Tuleejedistää kan^anjaa 30-tun-tisen
työviikon voimaansaattamiseksi
ilman -palkianvähennyksiä' ja tyött^-
myysvakuutusperustan r lasjentanu-seksi.
TiValitfn toimenjÄtcia, ^flxfiies^
väijfiasäm työläisten ifLC:^'^si^^
tamlBkampanJan kera voitfami Juoda
p ^ ^ ^ t ^ v ä e n l i i k J c e d l e ^ J ^ todella
edistäisi iyöväsn yhteiäli^^yttä tar-marlen-
ji muiden mOTmme demo-lETBattisten
ihmisten kanssa. >
C L C i a j^emstava kokous ^ kuitea-kaan
tunncOla suonta työtään, eUni
se anna jf^toa tämän^ maan työikts-
*6a poliitUsele toiminnalle: Jos se 31
yhtenäisesti kaxmata: t ä m ä n . p ä i v än
tylöläisten tarvitsemaa lainTftädinnalr
lista ohjelmaa ^samanaikaisesti teh­den
^ y s i n selväksi, että - jokaisella
uniolla on täysi itsemääräämisvalta
p ä ä t t ä ä isiltä mitä'pomt»sta'puoluet<^
ta. Josta mitäfin. se Itannattaa.
Jos käsitän työ*äisCen ndelipiteitä
oikein, iiämä^ovät' t ä m ä n - kokouksen
edessä olevat tärkeimmät kysymyk-:
set. - - . . - ' -
SITA
TÄI
E r ä ä n pltSJitt yaeirSän
r a n paknkartteian iQliai «iät
earkoitukseUä t e e t t ä ä tm sruku
n ä kangasta kateäiEBessa pappi
mfl e t t ä e i h ä n tämft ^ ' m l t ä ä r
rasta kangasta ole, mutta meni
kyl4 « r k i k l ^ r t ö s ^ r - < F U h a a n
kuniminä^ t e e t ä n teupungissa, i
pappi p ä i t i e e k ä . mihm ta&tsu
t a s i: ' ' • '
—~ Aivan, jinnpafign nine i
kaupungissa ;minäk3n käyn pai
saamat' Icuulepassa,'^ jokapäit
t ä ä l l ä ^omassa kirkossa.^'
do'lisesti yrittää estää, mistä sy^^ta
tahansa, seflaista yhdistämistä ^"'"^ '
: O n kuitenkin olemassa:joitakinr^k-silöitä,\
J0t'£a eivät ollenkaan'.pidä
unioliikkeiden yhdistämlsest^rHe ovat
niitä taantumukseUiäla, Joiden -har­tain
toive dh' torjua kaikki 'työväen
yhtenälsyysliikkeet Ja Jotka^'haluai­si
vat nähdäV työläiset 'hajaantuneina
Joukkoina.-^Vieläpä unioliikkeessäkin
on Joitakin seraisia, Jotl^a asettaVat
omat suj^eat yksUöpyyteensä etUti-lalle
etmen työläisten yhteisiä etujä.
Mahdollisesti he myös tekevät hajoi-tusyrityksiä.
^
J a vieläpä yhtenäisyyden kannat­ta
Jienkin; keskuudessa: löytyy eriäviä
mielipiteitä siitä, mitä yhdistämisen
kautta olisi pyrittävä saavuttamaan
Jotkut heistä vielä leikkivät sU^ä
ajatuksella, että yhdistynyttä työ­väenliikettä
voitaisiin käyttää aseena
k y l m ^ sodan edistämiseksi. Nämä
ovat Jtiuri niitä ihmijiä. Jotka Jatitu-vasti
puhuvat kommunismista Ja
kommuni£min'vaarasta. He vastusta­vat
Joidenkin unioiden uuden o i n i o l i i -
Ruttsin ullfQmaanl<aup|>a jä
Idän märkkinamahdbllisuuaet
KIINAN MUSTA
METALLURGIA
n^ittuniA varustetuissa kouluissa kuin muut canadalaiset lapset!
U|ittstiedoi$saon oHutiiiainintaa siltä, että (^ntiirossa on noin 6.000
kouluikäistä intiaaniiastU ja ainoastaan noin 2,C00 heistä käy koulua
nAiiden'lasten "kansra toisten ollessa eristetty jiä intiaanien rc^ervi-
'ahieiUa oleviin^^pikkukouluthin. ' ^
'1 Totia "on, että liiaakuntahallituksen viranomaiiet aloittavat liit*
iq]halUtuksen kanssa -neuvottelut tämän valitettavan tilanteen korjaa-tnlsiäksi.
Mutta,Icu^en sanottu, intfaanilapsia pidetään edelleenkin joko
yhden tai toisen "rotuteoriaan" perubtuvan/ja s-is kokonaan pätemät­tömän
verukkeen vuoksi eristettynä muista lapsilta. ^ ^
Xämä ''anglosaksisten paremmuuteen*' perustuvat esimerkit ovat
JUdnnoUisesU likatahroina Canadalle ja sitä parempi on maallemme
mitä päitttävänvmin toimitaan rotusyrjinnän ja kansallisuusennakko-luulojen
perinjuurin hävittämiseksi. Ja voidaksemme tshokkaaiti toi-nua
''anglosakiUsten pacenrmuuteen' perustuvan kansalltsuuskiihkoi-
Itfti lopettamisck.si, meidän' tulee tmyös oman kansallisuusryhmamme
keskuudesta hävittää kaikenlainen lvansaIli£kiihkoilu.> millä ei ol& mi­tään
yhtäläisyyttä terveen kansallistunnon kanssa.
Dullesih ''uusi ohjelma''
K i i n a n kansantasavallan' musta
meiallurgia kehittyy inenestykselli-sesti.
Jo kolmanten^, vuotena K i i n an
kansantasavalian^ perustai|iisen Jäl­keen
yUtti-raudan, teräksen Ja^alssl^^^
tavaran tuotanto ennen maan va­pauttamista
saavutetun'korkeimman
tuotantotason;; Vuonna 1855 o l i -rau­dan
tuotanto 94-prosenttia,-iter^en
'99 "prosenttia Ja va'sslraudan tuotan­to
IlS.prosenttia Suurempi kuin vuon-na
1952. ^ M
K i i n a n "kansantasavallan metal­lurginen
v teollisuus tuottaa ^nykyään
yli 300,uutta erilaista tavaralajia, j o i ­ta
ei aikaisemmin maassa tuotettii,
sibiä luvussa muototerdstä. monen-l
a i s a valiolaatutsia lejeerinkitei-äk-slä
ym.
Ensimmäisessä viisivuotissuunni­telmassa
huomioitujen tehtävien mu--
kaisesti meta^lturglsessa teollisuuäessa
suoritetaan' suuria rakennustöitä.
Baotofltssa j a Uhanissa rakennetaan
suuria metallurgisia tehtaita. ^Suuria
töitä suoritetaan Anshanin metallur-^
gisella tehtaalla. Vuoteen 1960 men­nessä
sinne rakennetaan 48 uutta tuo­tantolaitosta.
\ Niiden valmistumisen
jälkeen laitos tulee tuottamaan vuo­sittain
rautaa 2.5 miljoonaa tonnia;
terästä 3^'miljoonaa 1 tonnia Ja vals«^
sitavaraa 2.48 miljoonaa tonnia. K o l ­men
viimeisen vuoden aikana Ansha-nissa
on pantu käyntiin 20 suurta
tuotantolaitosta, siinä luvussa putkl-tehdos,
kilko- Ja Fa'kkitehdas sekä
3 masuunia.
BuQfidn pääministeri TagelEr-jl
^f!M(^fn^ra|m^ia^
ImeaSctnia»^
;^;liltwB|r^t^
vim%, k ä y ä y f ! ^ ' neoTottelidssa '
Isottin syviä ,Ja~m]rontäsiä snon-
>^:taiii^ä^iaiira^^
Mntta neinrotteiaisM
mjros Innonianfanin^
listen snhteiden jä ^kaupankäyn-
, n in lieMttämlstä.' iuonnolUsesti
mitään yk^tylskohtaJsia fcaupailir |;
sla'sopimuksia vErlanderinyierai-v
lUn ail»iui'ei tehty. Jo 'ykshi'^;y
asian Inonteesta rJohtua, e t t ä t ä - .
M n . liittyvät^kysymykset tclevat
^ilttmaim :lf«^i>miiltlt«;.ma^»i JUU- '
matUmiesten k e ^ e n nenvotelta- ^
v i k s l ' ja^ covittavlksL ^Erlanderin
vierallan^atkana todettiin kniten-kin
periaatteessavBaotsIn; ja l i^U"
vostolliton: talondelllsen kanssa- -;
käymisen isekä .t3i^ranvaiIii3on.^||
laajentamisenmahdfolilsuus ja
kcmpaaklnv cjapuolta: hyödyttävä <
taikoltuksemnokaisnus.
ir^^ähän ennenv>;^^^
^toliiton matkaa *ralmistuivat^'vh^m-iet^
tilastot Ruotsin,'Ulkomaankaupan
kehityksestä vuonna' 1955.^ Nämä
^0£0ittavat,\ että- huolimatta'^^: monessa
suhteessa-' eduUlse^ - taloudellisesta
•asemastaan -iRuotsinv ulkomaankau­pan
kehitys, on ollut epäedullinen
: var2inkin vientikaupan alueellisesti
sangen'';rvyk;ipuolisen-'-keskittymisen
Johdosta. Ruotsin vientituotteet
ovat menettäneet menekkialaa vjuuri
niillä suunnUla. Joille niillä olisi ' p i ­t
ä n y t olla suurialaajentumisen mah-.
dbllisuUksla. Näihin kuuluvat erityi­sesti
.;Idän markkinat; joilla Neuvos­toliitolla
on-.; johtava asema.
LANSIrEVBOOPAN OSUUS
RUOTSIN VIENNISTÄ Y L I 70
TLC :n ja CCL:Q yhdistämis­hankkeen
historiasta
f-
V
Eräät canadalaiset piiivälehdet ovat rientäneet tervehtimään Yh­dysvaltain
valtiosihteeri Dullesin lausuntoa .siildj että hau on vih­doinkin,
viiden pitkän* vuoden kuluttua hyväksynyt realisemman ja
paremmin Canadalle sopeutuvan kannan N.VIOru tuhtccn.
T 'Meiltä kuitenkin tuntuu, että Dullcbin kanta ei oIc> paljoakaan
muuttunut 'XATO:n suljteen. Totta on. että viime maanantaisessa pu-
• heessaan mr. Dulles sanoi Xe\v Yorkiinsa, että Atlantin liiton pitäisi,
kehittyä paremmaksi kuin pelkkä sotilaallinen välikappale''. Hän >a-noir
«ltä "meidän pitäisi rakentaa enommi»n toiveiden kuin pelon va­raan.'^
Edelleen mr. Dulles myönsi, kuten .Ätlantiq paktm arvostelijat
ovat alusta alkaen selittäneet, että "X-ATO {jerustettiin pääasiassa so-
.tilaalliseksi liitoksi" ja hän sar.oi, että nyt* pitäi:>i todella huolehtia sii­tä,
että XATO ryhtyy käsittelemään -myös taloudellisia kysymyksiä
s^nä mielessä, että se voisi auttaa taloudellisesti ns. jalkcenjäiineitä
maita Länsi-Euroopassa.
» Kaikki tämä on todella uutta mr. Dullesin puhee>sa, Se^ kuvas­taa
epäilemättä sitä tyytymättömyytld. mikä on käymässä ja kehit­tymässä
X.\TO:n jäsenvaltojen keskuudessa. Muistettakoon tässä
yhteydessä se, että esimerkiksi Canadan ulkoministeri Pearson on
jatkuvasti vaatinut, eitä X.^TOtn pitä"si kiinnittää huomiota myös
talousasioihin; Islannin maakäräjät esitti askeitäin vaatimuksen, että
y^hdysvaltam pitäisi jättää IslanU islantilaisten haltuun. Ja it^e Vh-dy5\'
alloissakih on arvosteltu jopa Suuren Rahan poliittisissa piireissä
Dullesin ulkopolitiikkaa ja sen aikaansaannoksia.
f Tämä selittää mr. Dullesin "uudin linjan'^ X.\TO:n suhteen.
s Mutta samassa puheessa, m i ^ hän esitti näitä "uusia ajatuksia",
/IJuUes^ rk^
yjn puhtaasta sotilasluonloisesta ohjelmastaan, niin ^ ei kuitenkaan
tarkoita-sitä, että 'vapaa maailma" luopuisi pitkän matkan ohjel­mastaan
— "Saksin yhdistämiseksi ja rautaverhon takana olevien
nmiden vapauttamiseksi". Toisin sanoen, mr. Dulles korosti, että
Vd^kka XATp;n toimintamuotoja vähän ^uutettaisiinkin, niin 'io-pyllisena
tavoitteena"* on kuitenkin eräitten tointen maiden, nimen-
^.o^aan kansandemo^ maiden >5i5ä:siin: asioihin sekaantumi­nen
—^ ja se on-kaikkea muuta muttei realismia. Juuri Dullesin "va-pauttamisohjelma'*
on nykyisen sotavarustelukilpailun takana, minkä
canaiJalaisten enemmistö, kuten koko' ihmiskunnan enemmistö, on*'
ttikHninnut. . .
VV. 1939 — 40
Seisemantoista ^vuotta sitten Cana-^
dan suurin unioliitto, Tradesanb L a -
bor Congress of Canada Jakautui kah­teen
osaan. Teolllsuusunlomsmln
kannattajat, Jotka suosi\'at ammatti­taitoisten
ja ammattitaidottomien
työläisten järjestämistä yhteen teol­lisuutta
tai tuotantolaitosta käsittä­vän
unioon, eroltettim American Fe­deration
of Laborln Yhdysvalloista
saapuneiden määräysten- mukaisesti.
Yhdysvalloissa oli tapahtunut saman­lainen
kahteen leiriin Jakautuminen
jo vuonna 1936, kolme jvuotta aikai­semmin,
: JoUom: siellä perustettiin
Congress of Industrial Organizatioris
(CIO).
Canadalaiset teollisuusuniot; j^htyir
v ä t , All-Canadian Congress of Gabo­r
i i n muodostaen Canadian Congress
of Labor-hlton vuonna: 1940. Edistys­mieliset
.unionistit Canadassa torjui­vat
.hajoitusyritykset kolmen ; vuoden
ajan väittäen, että niin ammatti-kum:
teollisuusunlotkin voivat toimia
rinnakkain. Sitä seuraavina vuosina
lukuisissa uniolssa hyväksyttiin pää­töslauselmia.:
Joissa kehojtettlin Cana­dan
työläisiä palaamaan yhtenäisyy­teen.
V. 1953
Nim C C L : n kuin T L C : n edustaja­kokoukset
hjTäksyivät yhtenäisyyttä
kannattavat päätöslauselmat. :,
Joulukuussa 1953 perusteUiin 8
miestä käsittävä yhtenätsyyskomitea.
mlhm tuli neljä CCL:stÄ ja neljä T
LC:sta. Valituksi tulivat A. R . M o -
:sher, Donald MacDonald.C. H . M i l -
lard ja George Burt CCLrsta ja
Claude -Jodoinv - Gordon Cushiag.
George :Schollie ja Wimam Jenoves
TLC:sta.
V. 1954 *
Tammikonn 25 p. Yhtenaisyyskomi-tea
taloitti työnsä ensimmäisellä ko­kouksellaan
Ottavrassa. .Kokoui^ har­kitsi
kysymyksiä yhtenäisestä toimmf
nasta työstä eroittamistapauksissa;;
työttömyysvakuutuksesta; asuntohan-'
kinnasta, kansallisesta terveysvakuu-l
tukscsta. toisten unioiden ' edustus­oikeuksien
kunnioittamisesta, ermäis-i
ten asioiden "^yhteisestä esittämisestä
hallitukselle ja järjestöllisestä yhte­näisyydestä.
Helmikuun 11 p. T L C : n ja CCL;tt
yhteinen edustajisto kävi liittoväl-:
tidn . ministenston puheilla työstä
erolttamisien johdosta'.
Hohtikuan 26 p. Yhtenäisyyskomir
tea. hyväksyi sopimuksen, jonka pe­rusteella
kunnioitettiin eri unioiden
edustusoikeuksia eri työmailla.
Elokuun 25 p. T L C : n edustajako-"
kous hyväksyi sopimuksen.
: Syyskuun 3a p. C C L : n edustajako^
kous hyväksyi sopimuksen.
Marraskuun 18 p. T L C : n j a CCIiln'
korkeimmat virkailijat allekirjoittivat
sopimuksen, joka astui voimaan tam-:
mikuun 1 p. 1955.
V.' 1955
Maaliskuun 9 p. YhtenälsyyskomN
tea julkaisi 15 perusehtoa järjestölli­selle,
yhtenäisyydelle. Komitea . o l i
päättänyt ehdottaa yhdis^mistä y h ­tenäiseksi
unlokeskukseksi:
: Toqkoknun 9 p. Yhtenäisyyskomlteä
j u l k a i ä : laatimansa yhdistämlssopi-^-
muksen kohdat. j
Kesäkuun I p. T L C : n edustajako^
kous hyväksyi, yhdistämissopimuksexf;!
I / t o k u u n 12 p. C C L :n'edustajako^;
kous hyväksjl yhdistamissopimuks§n.;
Joulcknnn 10 p. Lähetettiin yhte-^
näisyyskomiteari .toimesta edustaja-f
kokcuskUtsu Canadian Labor Con-
^ e s s i n perustavaan edustajakokotik*
seen.
V. 1956 V \^
HnhUknnn 23 p. Canadian Lalior
Congressin .perustava i-kokoiis
i s : ^ t o n s a ' Toronto^.^
. R u o t s i n viennin arvo Länsi-Euroo^^
pan maihin: nousi vuodesta 1953 vuo-
:teen 1955 S;105 ^ miljoonasta' kruunus-,
: t a 6.391 miljoonaan kruunuun.^H^uot^
fin viennin kokonaisarvoV oli viime
vuonna. 6,945 miljoonaa^: kruunua ja
I^g^-Euroopan osa siitä oli p e r ä ti
y l i 70 prosenttia; ^ Ruotsi on .tosin
näennäisesti ' hyvin » sijoittautunut
Länsi-Eurbopan markkinoille .mutta
on huomattava, e t t ä nämä maat ovat
yleensä korkeasti teollisttmeita ja
näUlä markkinoilla kilpailu kiristyy
alati varsmkinEnglannm ja Lansi-
Saksamvientioffensiivin johdosta. E i
ole myöskään nnohdettava, e t t ä Ruot^;
Ei'ei voi tyydyttää^raJattomastlLänsi-
Eurocpan : markkinoidm avulla raa--
ka-älneiden Ja vmuiden perustarvik­keiden
tarvetta. Ruotsalaiset ori..t
myös tietoisia vLänsi-EuroopanmarK-klnolden
K : k o n j unktuuriherkkyydestä.
Sen Varjopuolista vR^ sai koke­musta
viimeksi vuonna 1953,% jolloin,
varsinkin Englanti Ja Ranska pakot-
; t i v a t R u o t ! i n aientamaan puunjalos-:
tustuotteiden ihintoja.:; Eräs huomat­tava
ruotsalainen lehU, kirjoi t^^^^^
Englannin^ j a -Ranskan, tuonaikaisen
Icauppapolitiikan V johdosta; että jos
mainittujen suurvaltojen on - ilunas-tettava
taloudellinen tasapahionsa Ja
hyvinvointinsa sellaisten^iienten mai^
deh kuin mmv Ruotsin kustannuksel­la
niin hucnostt ovat niiden talou-de^
iset asiat. Kokemukset LansL-Eu--
rocpan maksuliitosta sekä jäsenyydes»^
tä amerikkalaisten .Johtamassa -Eu­roopan-
f Länsi) :taloudellIseEsa yhteis­työjärjestössä
'eivät ole Ruotsin kan-
;nalta:niinkään.myönteisiäf kuin mo­nasti
propagandamielessä . o n pyritty
tilannetta kuvailemaan,
IDAN MABKKINOIQEN
osuus'VAIN 3,5 %
i Idän: markkinoiden osutts Ruotsin
vientikaupasta, oli vuonna 1953 345
miljoonaa ,kruunua ja viime vuon­na
se oli; laskenut; 316 miljoonaan
kruunäun.eU 3.5 prosenttiin, suurin
vähennys , Ruotsin viennissä idän
fmärkUnöiUe^pn-tapahtunut: Neuvos­toliiton
osalta^? T ä m ä kehitys-vaikut­taa
sitäWn oudommalta;- kun valta-osa
;Ruo\sin vientituotteista on^ sei-laisia,
joita Neuvostoliitto haluausi
ostaa; "Tämä koskee erityisesti koue-f
p^Jateollisuuden ja vmetalliteoJ'isuu-den
tuotteita sekä laivoja. Ik^odnl-lisesti
Ruotsia eivät myöskään sido
Neuvostohiton -kaupassaan mitkään
USAtnvientikieltolistat, vaikka '.uoiir
nöllisestl Yhdysvallat onkin liariv.':-
tanut painostusta Ruotsta idänk-iup-paa
vastaan. Ruotsissakin löytyy
kyllä voimakkaita piirejä; jotka puh­taasti
poliittisista syistä ovat •Os'»-;
neet: torjuvan asenteen idänkaupan
laajentamiseen. Taloudelliset tosi­asiat
:'ja hyötynäkökohdat sotivat
kuitenkin jyrkästi tällaisia poliittisia
näkemy^ksiä vastaan.
MYÖS TUONTIKAUPAN
KEHITYS^ HUOLESTUMISEN
AIHEENA
Tunnettu ruotsalainen- ta^oudelli-nen
ammattijulkaisu. "Affärsvärl-denT
lausui Jokin: aika sitten Ruot­sin
«Ikomaankaupijaa koskevassa a r-tikkeUssaan
huolestuneena, ettei vien-lön.
yksipuolista k c s k l t t y ^ t ä Länsi.
Euroopan-markkinoille ole f ollut vas­taamassa
luottamusta h e r ä t t ä v ä kebi •
tys tuontikaupassa. Tuonti idän
markkinoiita yon ollut jonkinverran
suurempi kuin; vientL - Viime .vuonna
se oli 441 miloonaa .kruunua, mikä
vastaa vähän yli 4 prosenttia- koko-r
naistuonnista; •Affärsvärldenhi^Mnle-r
Iestä kaupan 'äktivisoimisesta idän
mailckinoiden kanssa ön olemassa
suhteellisen -hyviä 'mahdojlisuuksiai
.'Himä näkökohta ei ole suinkaan v a i li
l a reaalisia i perusteita: .NeuvostoM:tto
pystj-y tarjoamaan runsaasti *c!laislä
tuotteita. Joita Ruotsi tarvitsee fcir
peästi tuotantoelämänsä, täyden kai^a-siteetm
ylläpitämiseksi. Mamittakoon
Neuvostoliiton .: t ä r k e i s t ä :<vientituot-telsta
vain .'nestemäiset .polttoaineet,
useat mahnit; j a metallit ilannoitteat
ym. Huolimatta Ruotsin omasta mo-:
nlpuo'isesta:rJa> korkeatasoisesta • me­talliteollisuudesta
voi -.Neuvostoliiton
teollisuus tarjota runsaasti myös
Ruotsin oloihin r sopivia: teollisuus­tuotteita.
Erityisesti on s y y t ä koros­taa;
-ettei : Neuvostoliitto s 'noudata;
kauppapolitiikassaan Ruotsin sen pa­remmin
- kuin minicään muunkaan
kapitalistisen-maan siihteen m i t ä än
strategisten : tavaroiden; - vientikielto-;
listaa. .Ohtonsa Neuvostoliitto; pyslgry
tarpeen-vaatiessa balans?oimaanya-.
pallia valuutoilla tai kullalla.
SUOMEN JA N L : n K A U P AN
KEHITYS MYÖNTEISENÄ
ESIMERKKINN»
\ Tietyt piirit Ruotsissa ovat perus­telleet
— eikä ilman m e n e s t y s t ä .—
kielteistä tfaseimoltumisteanK^^^^
laajentamisen siihteen: yleensä :-id^
markkmolden^jav erityisesti Neuvos­toliiton
kanssa poliittisilla rllppuvai-s
u u s s ^ t e i l l a . ' Neuvostoliitto ei aseta
kuitenkaan- kaupankäynmileen kapi-:
talististen maiden kanssa, m i t ä ä n po­liittisia
ehtoja. .Tyypillisen; esimer.-
k l n tästä tarjoaa Suomen Ja "Neuvos-}
tölliton laaja Ja monipuolinen kau­pankäynti
sodan Jälkeen.-Se. on. vuosi:
vuodelta kasvanut ja lujittiänut kum­mankin
osapuQlen eduksL Tuimet-tuahan
on; että kun Suomen j a Neu-,
vostoliiton kesken-solmittiin; vuoden
1950 kesällä ensimmäinen S-vuotluen
kauppasopimus, pidettiiii »Suomessa­k
i n yllä peloituspropagandaa Jonka
mukaan talouselämä "sitominen"
n ä i n pitkäksi aikaa Suomelle .vieraa­seen
taloudelliseen Järjestelmän pe­rustuvaan.-^
kaupahkäyntiin oli-san-gen
arveluttavaa. Kun viime -^vuoima
Suomen j a Neuvostoliiton välillä sol­m
i t t i i n toinen' S-^otiskäuppasopi-miis,
ei: Suomessa 'k
soraääntä t ä t ä vastaan. T ä s s ä yhtey­dessä
ei 'o*e tarpeellista lähteä sel­vittelemään
. yksi^rtskohtaisesti Neu­vostoliiton'
kaupan: /merkitystä Suo-.
i69li6FI6l3in3..
äi
Fhjön^jang Qn<'K:orean temsa
mbkraatdsen tasa-ralian;'''teätter
män kieskus..Vuoden-kuluttua s(
päättymisestä ' siime ''rakenne
'MOränbqn" t e a t t e r i ' ja pantUn j
toonvalUon draamateatterin ra
:nus.;'Kohta:^^
taideteatterin rakennus! :Uiide 1
terifedotion. rakexjnettu'Singtsun
Vöngsangilni' Hetsönglin, Ham]
giin j a TEhotmtslngiin.
Tasavallan' teatterit esittävät ]
sklle'läheisiä j j a ^ymmärrettäviä 1
telmiä. Työtätekevieii suuressa
siossa; ovat vanhat: kainsalllset-oo;
rat^. joiden,mmUkki:-ja!:esitystapi
aivan ;erikoinen/i;6ellai6ia-oopper
ovat 'JTsung Hjang' ja "Sin -Tht
tytön t a r i n ä r . Suurta yleisöinenest
saa aina' osaltsesn kuuluisan bal
tanssiJattaren.i^soI^ng. m'n^^:^
ma 'tanssistudion «Uittama ba
- fSadbsou linnan-^tariiia".:"Ällä
keila studio^harjoittelee. uiitta bs
tia "Kirkkätfn taivaan'al"a"'.
Valtion taiteelInen.oopiwa-^j
lettl^atberi esitti hiljattain Koi
ToykyisUi kuuluisimman säveltäjä]
Merih Sangin o o ^ p » a i i * Concö P
czl". J '
': 'Valtion filharmbtiiä suorittaa si
t a työtä-musiikkita^t^n.'propago
sen alalla.
Hopeäsarkofaagi
{^ramudeiss^
Kairo; — Neljäntiöiannen vuc
ikäinen igranilttisarkö/kagi 'On.löy
t r Howaran pyrämiideilta Fayu
alueelta K a i r o n lounaispuolelta. I
to t o t i i n poistettaessa 4alkkikii
t e t t ä pyraimiäin hautakanimion-si
ta. Tällöin löjrdettihx kaunis ho]
arkku, jonka kirjoitulcset, oliVat
^ i s i n 12. dynastian aJoUta; ts] i
2,()00 vuotta emien Kristu5ta.'rKai
kammio on veden: alla^ eikä sargol
gia^oida:sen vuoksi:toistaiseksi av
r - Niagaran putoi&sen y l i juoks
vesil kerääntyy sinne/250.000 neliön
Ua käsittävältä alueelta.
sa. - Jos* milloinkaan niin Juuri'S
jmCT
pasta voidaan / todeta;- e t t ä ; se on I
tunut>mt>lemn^lle'osapuoline,ialotii
v i t e e k i s f ä | B |^
seurattu vtkrkqfi^^
tohiton^-^taldudell^n* s Ä
: ) ^ i i j ^ a n k ä y a i ^ t k^
tulos • ei. ole .vbfiiut tf la, JättämI
Ruotsin' kauppapolitiikkaa Johta^
piireihin' vaikutustaan. IKfolemn]
"puolineQ*tu o n . m j ^ V l ^ ^ ^
s t a , ja^ Ne.uyo^tojiitqn kaupallis
suhteiden vastaisi
na. Lopuksi o n syytä korostaa, t
laaja Ja vilkas kaupankäynti o
Ruotshi Ja Neuvostoliiton välillä
omiansa vahvistamaan rauhanomai
kanssakäymiitä.koko Pohjolan osa
. . Todennäköistä on. e t t ä paäminis
men ttlkomaankaupalle Ja koko t&- ^ErlanderinvleraÖuni jälkeen Ruo1
iouselämälle. Yleisvaikutelmana voi­daan
todeta, että-^se o n aivan rat-
; kaisevalla : ^ v a i l a ^auttanut' taloudel­lista
:rAehltystä/mbnessa^^^;5^
Ja Neuvostoliiton-väliset taloude
set suhteet lähtevät,kehittymään
h ä n a s t i s t a paljon myönteisempään
laajenevaan suuntaan. ^
R i M "hauskuuttajina"
Viikon alussa^ kerrottiin eräässä uu-tistiedossa,
e t t ä 11-vuotias- poikalapsi-o
l i väijji^sistä amptmutZ 14-vuotiaan
veljensä, oman , ä i t i n s ä ' j a lopuksi
isänsä.
Veljensä h ä n ampui navfettaan;;äir
t i n s ä i k k i m a n läpi keittiöön' Ja".ulos
pihalle rientäneen isänsä "asuntonsa
iilko-KJveUe; . Ammuttuaan^^^,;^ / i
v a t s a a n . p o i k : o l i : kylmäverisesti ^la-daimut
pyssynsä j a ampimut uudel­leen
h ä n t ä päähän.
"Selitykseksi" oli t ä m ä kovanon-nen
i a ^ i " sanonut, vettä^: kotiväki o li
h ä n t ä palnostanltt. Ja e t t ä h ä n pelkä­si!
Joutuvansa oJennus'altokseen.
Selvää-kuitenkin :on, e t t ä :poika
oli t a i on joko syystä tai toisesta epä-:
normaah."
'Mutta noiksi?
Vastauksen t ä h ä n voivat antaa vain^
sikäläiset asiantuntijat:
Mutta huolimatta siltä; m i t k ä seikat'
johdattivat rtämäti nuoren: pojan- tä-^;
h ä n >• liirveään :miirha työhön, ? k i e l ^
mätön tosiasia'on; e t t ä vissit eloknvar:
ja, näköradio^<*jetaiat sekä ennen-:
ka£U:ea "comic-kirjaC*. jotka ^övät
ole i sen paremmin ^ koomillisia r;. k u i n
Jörjojakaan. turmelevat f S i v ä s t ä toi­sesti;
juuri henkisesti: heikoimpien
lasten mieltä Ja elämää.
Varsinkin rikos- j a sukupuoliasioi­ta
«urlnkurisestl käsittelevät ja*nuoT)
rla.miellä Uifaoittavat: comlc-- eli. sar­jakuvakirjat
.tylsisty ttävät-^lasten nor­maalista
lukuhalua Ja kuten: sanot­tu.
Johdattavat: varsinkin heikoimmin
kehittyneet\iapset, kokonaan turmion
tielle. . . '
K u n esimerkiksi allekirjoittanut
kuimteli tässä iltana muutamana nä-:
kÖradlokedKUstelua-rrr puolesta Ja vas-.;
t a a n n ä i s t ä ^ ^
xiiin vaikutelmaksi Jäi, e t t ä . 'sanava­pauden".
Ja muiden tällaisten ; syiden,
perusteella ;sarjakuvia:puolustaneet
jäiviit tässä:'väittelyssä : auttamatto­masti
alakynteen.
Normaaliset lapset, kuten aikuiset-
Isin; rakastavat hyviä^kirjoja^ ^Varsln-
S n ' Iqrvät kertomukset: ovat n i i n P IT
dettyjä''lasten.keskuudessa, että van-
^hemnxatjoutuvat^nsem'lyömään j a l -
jcaa l ä t k ä ä n j a sämiikan;^^,^
kmnaan j a joutnin'*.
M i i t t a — ' j a t ä s s ä on epäilemättä
sarjakuvakirjojenkin suurin vaara —
Jos lapserjä^^m^Dret tottuvat lukemaan
raäasiaissa hälpöja, taiteellisesti keh­i
e n kir^Msenjmaun j a vieroittaa h e i - kidutusta käsittelevät sarjakuvat
dät hsrvtstä saduista, kertomuksista - ja;
muista kirjallisista tuotteista. Ja
^EarJakuvakk-jallisUU~den varassa oleva
kansa el edisty koskaan valittujen pa­lojen
"tasoakaummaksi j a ^valittujen
palojen tasolla . oleva: kansakunta ei
:ole koskaan;kulttuurikansa'',:todettiin
Canadan'senaatln vallokunnassa.vmlsr
£ä k e s k u s t e l t i i n ; !^
suuden ^levittämisestä.
On mieilyttävää nähdä, e t t ä tähän
kysymykseen Jdinnitetään yhä suu-renqiaa
huomiota.
Mamittalcobn. että^eshnerkiksl A l -
bertan [maakuntahallitus muodosti v;
1954 V erikolsiai ; neuvopmitOkomitean;
jonka, t e h t ä v ä n ä ontu&ia^^pähentavia
sai^^uvakirjoja: Ja julkaisuja.' T ä n^
kcmiitea on Julkaissut pienenlörjasen-
•kin ""Whafs, TiVrong vritbt Comic
Books", niinkä tulisi suppeudestaan
huolimatta tsaada mahdollisimman
laajan levikin.
Sivumennen mainiten, t ä m ä n kir­jasen
saa ilmaiseksi kirjoittamalla
osoitteella. "Advisory JBoard^on Ob-jecUoniOile
FUbllcatioxi, CUltoral A c -
tivities |Branch, LegislatiVe Building,
Edmontoxu" '
Tässä:'Pienessä: kirjasessa on. l o i ­v
i l l a varustettuja esimerkkejä siltä,
että-Iasten herkkiä inleliä turmellaan
vkuvaoksiUa. vjoiden ninkäan -yk^löUis-^
t ä onnettomuutta, kyyneliä j a icärsi-m
y k s i ä / a i h e u t t e n s s a rikoksissa on
muka; Jotadcin fäuuskaa'!;:
tetaaa sukupnoUkysyn^ksiä koko-h
i t t ä v ä t lapsissa'pelkoa, >ja kun " hoina mielUpä" on usein murteeU
ta englantia 4»uhuvat;' u'komaalais
— sarjakuvat kehittävät rötu-mujta
ennakkoluuloja .'lasten mieli
r:Hrämä ei; luonnollisestikaan taik
ta; että; kaikk^sarjakuvat ovat yi
•;huonoja;^iiden^joukossa•;on parc
paakin; l u e t t a v a a . ' , ^
Mutta, paljon on kuitenkin pe)
!sUnä, e t t ä taiteelliselta jamnalta h
vat j a räikeästi kuvitetut sarjakui
kirjat eivät vastaa lasten iQrviä ken
miiksia j a Idrjoja. Sensijaan, että;
avartaitivat Jasten mieliä j a imv
taisivat niitä tiyvSän; l ä m ä halv
teupalllsessa mielessä" valmistel
sarjakuvakirjat ^^^^ rjkosrjavsukupt
liasiolta' k ä s i t t d e v i ^ ioinbiddrj
sistia puhumattakaan — hävittäi
Iapsi8ta:-:Juku]ulim: ja:; jarruttavat •!
^heidän henkistä kehitystään.
Tässä on syy* miksi <«tt jatketta
taistelua kaikkein^'piäUmplen sarj
« i v a k i r j o j e n hävittämiseksi kirj
iauppOjen' h y j ^ l t ä . Xopsia voida
rohkaista lukemaan hyvää kirjal
suotta' jos Tranhemmatg
ä ä a a n .tazpeepista.rhndmiöta.'' Kitj
Icauppoihin saadaan m ^ i s paremi^
kln laiteit "kirjoja.^ jos huolehdita
s i i t ^ - e p i | r i a i P i i i ^
' Ja~me kaacki voimme^nnalia ka
(ialtamine. tehostaa, 'yleisen -aatm
teen pabiöstOBUxaitä^ialkim tornia iDoanilli^'' rkhjoJa >ast8«