Vapaus, June 1, 1967

              Sivu 2 Torstai, kesäk. l p . — Thursday, June 1,1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917'
E D I T 0 R : W . E K L U N D : M A N A Q E R : E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 < 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thiirsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 .•
Adi^rtlsing rates upon application. translation free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottaw£i.
and for payment of postage in cash.
, M o m b o , - . o f thu CANADIANI^ANGUAGE-RRESS
TILAUSHINNAT:
Gahadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kki $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. eaö
Kirieita
NDPrn tärkBä v a a l i v o i t to
Kuten on jo meidäin lehtemme uutisosastolla kerrottu,
Uuden demokraattisen puolueen (NDP:n) ehdokas Melville:
(Bud) Germa saavutti viime maanantaina Sudburyn vaali­piirissä
suoritetuissa täytevaaleissa hyvin merkityksellisen
voiton ja aiheutti toisaalta poliittisesti hyvin raskaan tappion
hberaalipuolueelle, jonka vähemmistöhallitius on muutenkin
tiukalla, eikä suinkaan vähiten sen Yhdysvaltain hyökkäys-ohjelmaa
myötäilevän ulkopclitiikan johdosta, mikä ei voi
aiheuttaa muuta kuin pettymystä, toivottomuutta ja suiuttu-musita
liberaalipuolueen kaainattajien keskuudessa.
Maanantaina suoritettiin alahuoneen täytevaalit viidessä
vaalipifrissä, mutta koko kansakfunnan. huomio oli kiintynyt
Sudburyyn, jota on tavallisesti pidetty liberaalipuolueen "tur
vallisena vaalialueena", sillä Sudburyn vaalipiiristä cn perus­tamisesta
alkaen valittu alahuoneen jäseneksi liberaaliedusta-jat,
eikä koskaan minkään muun puolueen jäsentä.
Selvää oli, että liberaalipuolueen strategistit olivat huo'
lissaan Sudburyn vaalipiirin kohtalosta: Heidän ilmeisenä
pelkonaan oli ja on epäilemättä vieläkin se, että jos liberaalit
"menettävät" Sudburyn vaalipiiirin, niin sillä voi olla siksi
murskaava vaikutus liberaalien moraaMin, että tulevissa yleis
vaaleissia voivat NDP:n miehet selviytyä voittajina Sudbu­ryn
ja Nickel Beltin vaalipiirien lisäksi myös Sault Ste. Ma­rie^,
Cochrane- ja Järvienpään (Port Arthurin) vaalipiireissä.
Oli näiden asiain kanssa niin tai näin, tosiasia kuitenkin
on, että liberaalit eivät jättäneet kiveäkään kääntämättä ta­voittelemansa
vaalivoiton saavuttamiseksi Sudburyn piirissä.
Sivullisen on vaikea tietää kuinka paljon käytettiin liberaa­lien
toimesta rahaa tämän vaalikampanjan hyväksi. Mutta
kun muistetaan, että esi merkkisi televisio-mainostus maksaa
täällä "halvemmalla" ajalla $55.00 puolelta minuutilta (aivan
niin 30:lta sekuntilta) ja $90.00 kalliimmalla ajalla puolelta
minuutilta, sekä sen, että liberaalien ehdokas oli kampanjan­sa
loppupuolella miltei lakkaamatta televisioruudulla, niin
silloin voidaan kuvitella kuinka paljon varoja hberaalit käyt­tivät
ns. Kennedy-tyyliseen Madison Ave.-mainoskampanjan­sa
hyväksi tarkoituksella kehittää ehdokkaastaan ihmisten
mieliin sellaisen kuvan, että hän on ainak.';n päätänsä yläpuo­lella
muita, eli kuten sanottiin sanomasta päästyä, "hän on
nucri, hänellä on kokemusta ja hän on tekijä!" :
Alahuoneen jäseneksi valituksi tullut Bud Germaoli il--
meisesti aivan oikeassa sanoessaan vaalikampanjan osoitta­neen
muun ohella, että ihmisillä on sittenkin enemmän voi­maa
kuin on rahalla, jos he haluavat todella voimaansa .käyt­tää.
Jos koskaan- on vaalikampanjassa ollut vastatusten Suui*i
Raha ja tavallisten kansalaisten järjestöt ja niiden jäsenet,
niin sellainen tilarme vallitsi nyt Sudburyssa ja me voimme
kaikin iloita siitä, että ihmiset voittivat rahan voiman.
JÄREÄ TYKISTÖ MUKANA
Vaikka Sudburyssa vieraili vaalikampanjan aii^-ana kaik­kien
puolueiden johtoportaiden henkilöitä, niin liberaalit
käyttivät täällä koko järeätä tykistöään —mukaanlukien
tavallaan tuomari Leo Landrevilleakin, jonka tuomarin viras­ta
erottamisasia siirrettiin ilmeisesti Sudburyn tilannetta sil­mälläpitäen
täytevaalien suorittamisen jälkeiseksi ajaksi.
Sudburyssa vieraili tämän vaalikampanjan aikana — ni­menomaan
liberaalien ehdokkaan a»uttajmisen hyväksi peräti
yhdeksän hallitusministeriä! Täällä kävi sellaiset suuret po­liittiset
mörssärit kuin ulkoministeri Paul Martin, mies voi­maministeri
Jean Marchand, puolustusministeri Paul Hellyer
: intiaaniasiain ministeri Arthur Laing, työministeri John Nic­holson,
pääregistraattori John Turner, voima-asiain ministe­ri
Jean Luc Pepin, maatalousministeri Joe Greene ja valtio­sihteeri
Judy LaMarsh.
Sen lisäksi liberaalien vaalikampanjaa kävi täällä ko­hentelemassa
kymmenkunta alahuoneen jäsentä.
Konservatiivien kampanja taisi osaltaan kärsiä siitä kun
täällä vieraili Colin Caswellin kampanjaa auttamassa kan­sallisen
johtajansa John Diefenbakerin manttelin. 5 tavoit­telijaa:
entinen maatalousministeri Alvin Hamilton, entinen
kauppaministeri George Hees, senaattori Wallace McCut-cheori,
entinen oikeusministeri Davie Fulton ja entinen työ­ministeri
Mike Starr. Me emme titedä, mistä nämä konserva­tiivien
puoluejohtajan paikkaa tavoittelevat henkilöt tulevat
puoluepäivillä johtajakyvyistään puhumaan, mutta varmaa
on kuitenkin se, ettei kukaan heistä lyö rintoihinsa eikä kehu
Sudburyn täytevaajikampanjaan osallistumistaan.
. —liman muuta on selvää, että suhteellisen pienellä vaali-rahastolla
varustettu NDP:n ehdokas sai myös oman puolue­johtonsa
tuk-ea ja rohkaisua. Kaiken kaikkiaan Sudburyssa
vieraili vaalikampanjan aikana ikymmenkunta NDP:n parla-menttijäsentä,
jotka, joutuivat vissien julkisuusvälineiden
taholta eräissä tapauksissa (Douglas) i'lkeämielisen poliit^sen
piikittelyn, kohteeksi.
Tosiasia on, et/tä NDP:n kansallinen johtaja, Tommy
Douglas sai vaalikampanjan suurimman kuulijakunnan ko­koukseensa,
missä oli noin 700 osanottajaa. Tässä kokouksessa
mr. Douglas arvosteli erikoisesti' sitä kun suurten kaivosyh­tiöiden,
kuten Incon, ei tarvitse maksaa väli/tönitä kunnallis-verca,
kuten menettelevät yksityiskansalaiset ja kuten jou­tuvat
maksamaan kunnallisveroa muut teollisuuslaitokset.
Lainkaan liioittelematta voidaan sanoa, että Sudburyn
vaalipiiri.ssä käytiin nyt vilkkaampi ja tehokkaampi vaali­kampanja
kuin koskaan ennen, ja että lopputuloksena oli;'
kuiten mr. Germa mielestämme aivan oikeutetusti sanoi, että
tässä väestön ja suuren rahan välisessä voimankoitoksessa
selvisivät voittajiksi ihmiset. .
NDP:n vaalivoitto ei suinkaan tullut "sattunialta". Siilhen
vaikutti useat syyt, joista ehkä päällimmäisenä väestön tyy­tymättömyys
siihen tapaan, miten hallitus varsinkin ulko-
KIESINGERIN VARJO
NUKKUVATKO TYÖLÄISET
Tuli selailtua Suomesta tulleita
lehtiä. Erää.ssä niistä kerrottiin va­punvietosta
Suomessfl. Siinä yhtey­dessä
oli suoritettu pikahaastattelu
nuorison keskuudessa ja heille esi­tettiin
kysymys: Mjikä on vappu ja
miksi sitä vietetään?
Suurin osa koulunuorisosta ei
osannut vastata kysymyksiin muu­ta
kuin sanoivat nähneensä mars­sijoita,
mutta eivät tienneet mikiii
marssitaan. — E i roeiliÖ ole aina­kaan
mitään marssimisfeii' syytä, he
sanoivat. Joku i tiesi sen verran, et­tä
marssiessa osoitetaan rauhantah­toa
ja-siihen hekin sanoivat yhty­vänsä
ja (Bhkä menevänsäkin mars­sivien
rivistöön. Muutamat ihmette­livät
— mikä se sellainen vappu­marssi
on kun e i siitä koulussa­kaan
kerrota yhtään mitään?
Surullisen mielialan se jätti en­tiselle
marssijoiden riviin lapsesta
asti kuuluneelle. Näinkö huomen
kovia kokeneen kansan työläisten
lapsille annetaan unohduksen ruo­hon
kasvaa niiden tekojen ja muis­tojenkin
ylle, jotka teot ovat niin
paljon merkinneet ja olleet vaiku-tuksiltaankin
kauaskantoiset, eivät­kä
mene mielistä pois koko elä­män
aikana sellaisilta, jotka ovat
vappumarssin alkujuuriin tutustu­neet
ja siihen osallistuneet.
Samalla palautui mieliin eräs ta­paus
viimeisen sodan aikana Suo­messa.
Erflän perheen seinälle i l ­mestyi
Mannerheimin kuva. Koska
tiedettiin perheen sekä äidin että
isän olleen siellä, missä muitakin
työläisiä pidettiin v. 1918, niin tuli
kysyttyä: Kuinka tuo kuva on
TEIDÄN seinällänne? Hiukan hä­peillen
äiti sanoi lasten saaneen
sen koulusta eikä heillä haluta lap­sille
opettaa toisenlaista ajatussuun­taan
mihin koulussa isänmaallisuus
v i i t t a a . . .
Tämä sama ajatussuunta näkyy
edelleenkin vallitsevan liian suu­ressa
mitassa työläisten keskuudes­sa
Suomessa, Onko se todella työ­väen
asian eteenpäin viemistä, että-j-I«nn viraston johtajan paikka. M<
rehelliset työläiset eivät uskalla sa­noa
mielipiteitään vapaasti. Eten­kin
nyt kun siitä ei rangaista, ku­ten
on tehty aikaisemmin.
Omasta puolestani haluaisin oi­kein
kovalla äänellä huutaa: Älkää
nostako Mannerheimia epäjumalak­senne
sille alustalle, jota hän e i
ole ansainnut. Jokainen rehellinen
työ/äinen tuntee, pahoinvointia täl­laisesta
menetelmästä. Ja opettakaa
lapsenne tietämään MIKSI kansa
marssii, .'sillä hehän kumminkin
nauttivat .riistä, sen puun hedel­mistä,
jonka tämän marssin alku­juuret
ovat kasvattaneet.
Rehellinen työläinen — tunne
aina oma arvosi. — Siirtolainen
AVashingtonissa on päättynyt
USA:n ja Saksan liittotasavallan
huomattavien poliitiikkojen joka­vuotinen
pyöreän pöydän neuvot­telu.
Bonnin hallitusta tässä neu­vottelussa
edusti: paroni Karl-Theo­dor
von und zu Guttenberg. Paro­nin
nimi merkitsee kokonaista pO:
liittista ohjelmaa ja kertoo paljot!
enemmän kuin Was'hingtonlss'a käy
tyä neuvottelua koskevat niukat
lehtitiedot.
Paroni von und zu Guttenberg
kuuluu Länsi-Saksan .suurimpiin
'nftaaiiömistajlinJ poliittisen mrAnsa
Gätteiiberg sitoi Straussin puoluee­seen
—_ kristillisdemokraattien
baijerilaiseen-siipeen.. Paronia: p i ­detään
tämän puolueen ideologina.
Hänen poliittinen vakaumuksen­sa
tulee parhaiten esille hänen
kirjassaan "Jos länsi haluaa", jon­ka
monet perusväittämät esiinty­vät
jatkuvasti puolueen johtajan
ja Bonnin nykyisen hallituksen f i ­nanssiministerin
Straussin öhjel-mapuheissa.
Mitä lännen tulisi haluta saksa­laisen
paronin mielestä? Vanhan
järjestelmän elvyttämistä Euroo­pan
mantereella ja ennen kaildcea
Itä-Euroopan maissa.
Mitä tietä?
Noudattamalla hyökkäävää voi­mapolitiikkaa.
"Euroopan tulee tä­hän
tai^koitukseen luoda itsen.sa uu­delleen
NATO:n puitteissa toisena
ydlnvaltana USA:n rinnalla", väit­tää
baijerilainen maanomistaja.
Toisin sanoen Eurooppaan on saa­tava
Bonnin johtamat ydinvoimat
j a samalla lujitettava atomiliittoa
Yhdysvaltojen kanssa. Tällainen on
Guttenbergin ohjelma. Paroni on
istunut liittopäivillä kymmenen
vuoden ajan ja yhdessä vaiheessa
häntä jopa ehdotettiin ulkominis­teriksi
liittokansleri Erhardin toi­seen
haliituk.seen. Todellista me­nestystä
"musta paroni" saavutti
kuitenkin vasta hiljattain.
Neljän kuukauden ajan Kurt
Kiesingerillä oli tyhjänä liittokans-
Teidärt ja meidän!
kotiveräjalfä ij
KOTIVERÄJÄLTÄ
Sylvia Kallio, Silver Mountain-ista,
Ont.. on vierailemassa Sud-buiyssa
mrs. Norma Pulkkisen ja
hänen perheensä luona.
Ranska sai punaisen
pikajunan
Pariisi. — Säännöllisesti liiken­nöivä
ranskalainen juna ajoi sun­nuntaina
: 200 kilometrin tuntino­peudella
— ensimmäisen kerran
koko maassa.
Pariisin ja Toulousen välillä lii­kennöivä
punainen "Capitol€"-nimi-nen
juna tulee jatkuvasti kulke­maan
tätä vauhtia Vierzonin ja
Orleans-les-Aubrais'n välisellä 70
kilometrin pituisella suoralla kais
talla. Junassa oli sunnuntaina 7
vaunua j a 312 matkustajaa. Taval­listen
junicii aiempi nopeusrajoitus
on tähän asti ollut 160 kra/t.
poliittisia asioita on viimeaikoina
johtanut myötäillessään Yhdysval­tain
hyökkäävän politiikan hyväksi
niin Vietnamissa-ikuin lähi-idässä-kin.
Siihen vaikutti tyytymättö­myys
" v a l l i t s e v i i n asunto-oloihin
Sudburyssa. Vaalivoittoon vaikutti
myös ja ennen'kaikkea_J:yöväenliik-keen
riveissä tapahtunut osittainen
eheytyminen. Jos terä.sunio ja
Mine Mill olisivat olleet vielä, elä­män
ja kuoleman kamppailussa sii­tä,
kumpi niistä saa oikeuden työ­läisiä
edustaa silloin ei tätä vaali­voittoa
olisi mitenkään saatu. Mut­ta
kun näiden unioiden kesken on
tehty ensin ei-hajoitus-ei-valloilus-sopimus
j a sen jälkeen yhtymisso­pimus,
niin .se johti poliitti-sen i l ­mapiirin
paranemiseen ja työväes­tön
rivien yhdistymiseen cnti.stä
suuremmassa määrässä myös vunli-uurnalla.
Nämä myönteiset seikat auttoi­vat
ratkaisevasti vaalitaistelun on­nistumista,
mutta' mr, German tule­vista
cdcsottamisista riippuu, tulee­ko,
tästä suuresta työväen keskuk^
sesta myös pysyvästi poliittisesti
työväen voimakesikus; Toivotaan
sitä ja" toimitaan sen hyväksi!
net pitävät tätä virastoa oikeute­tusti
imperiumin kanslian moderni­soituna
muunnelmana. Adenauerin
aikana tällä ruskean kardinaalin
paikalla loimi hitlerilaisten rotula­kien
laatija ja tulkitsija Hans
Globke. Kiesinger valitsi poliitti­seksi
varjok.seen hetken emmitty­ään
paroni Guttenbergin.
Kullekin heistä uskottiin oma
tehtävänsä. Globke auttoi Aden-naueria
entistämään kolmannen
valtakunnan valtiomitallin. Gutten
bergin on määrä toteuttaa uusi
"Drang nach Östen" -yritys. Baije­rilaisen
paronin nimityksen viivyt­tely
on erittäin helposti selitettä^
vissä: julistaessaan siHiren propa-gandakohun
myötä "uuden idän po­l
i t i i k a n " al4(an*e£k8i kansleri K i e -
.singer pelkäsi^ että paroni Gutten­bergin
epäluuloa herättänyt hah-
.mo paljastaa eimen aikojaan Bon­nin
poliittjaen pelin. Kun kuiten­kin
kävi selvillä, että Bonnin po­liittinen
manööveri eJ'iohtanut ke­tään
harhaan, paroni sai asettua
paikalleen.^^^^^^^^^^ . -^^
Eräässä haastattelussa liittokans­lerin
vu-aslon uusi valtiosihteeri
selitti seuraavaan tapaan "uuden
Idänpolitiikän" tarkoitusta: "Jokai­nen
Saksan liittotasavallan suurlä­hettilään
vaihto aiheuttaa, meille
vahinkoa, jos se johtaa status quon
lujittumiseen Euroopassa, • mutta
siitä saattaa oHa hyötyäkin, jos sil­lä
voidaan ^aada status quo hor­jumaan."
j Itä-Euroopan maiden
kanssa solmittavissa diplomaatti­suhteissa
Guttenberg näkee vain
yhden ainoan päämäärän — nii­den
käyttäytymisen toisen maail­mansodan
tulosten tarkistamisek­si.
Ei ole lainkaan Ihme, että Bon­nin
ulkopoliittisten suunnitelmien
esittely valtamerien takana uskot­tiin
sellaiselle henkilölle, joka tun­netaan
jo vanhastaan länsisaksalai-sena
Goldwaterina. Hän e i sano-;
nut mitään uutta. Hänen amerikka­laiset
partnerinsa, joihin kuuluivat
mm. entinen ulkoministerin sijai­nen
George Ball sekä NATO:n en­tinen
pääkomentaja Norstad, osoit­tivat
Bonnin politiikan militari.sti-sille
ja revanshihenkisillc päämää­rille
täydellistä ja avointa solidaa­risuutta.
'
Kaikki tämä osoittaa, että paroni
on löytänyt myötämielisiä kuulijoi­ta.
Konferenssin päätyttyä US.\:n
ulkoministeri Rusk otti vastaan pa­ronin
ja tämän seurueen.
Haluun lopuksi lisätä vielä, että
aina kun liittokansleri Kiesinger
kääntää kasvonsa itään, on syytä
muistaa hänen varjonsa — must.i
paroni von und zu Guttenberg.
Mitä muiit sanovat
KESÄKUUN 4. PAIVX M S08.DEM. MINISTERIT
Ylläolevalla otsikolla on Akateemisen Sos:dem. yhdistyksen johto­kunta
lähettänyt Suomen Sosialidemokraatissa julkaistavaksi seuraavan
vetoomuksen:
"Juhlimme tänä vuonna itsenäisyytemme 50-vuotista taivalta. Tämän
viettoa synkentää kuitenkin eräs toinen juhla, joka koskee"^pnerhel-min
syntymän 100-yuotismuistoa. Entisen valkoisen kenraalin,merkitys
kansallemme on mielestämme ollut kyseenalainen.. On käsittämätöntä,
että miestä, joka on vain kaksi vuotta ollut presidenttinä, juhlitaäin
enemmän kuin ketään muuta valtion päämiestä. Nykyisenär rauhan­omaisen
rinnakkaiselon j a kaikille tahoille suuntautuvan ystövyyspoli-tilkan
aikana ei mielestämme ole enää sopivaa palvoa marsalkkaa^, joka
jatkosodan aikana määräsi armeijan hyökkäämään jopa vuoden. 1939
rajojen yli, ja joka ensimmäisessä päiväkäskyarään ilmoitti' että sota
oli "vapaussodan" kunniakasta jatkoa. Vielä mielettömämpää on juhlia
-kansalaissodan toisen osapuolen ylipäällikköä, jonka patsas''on'samass~ä°
paikassa, missä hän otti vastaan valkoisen armeijan ohimarssin useiden
puolueemme jäsenten ollessa silloin vankileireillä. Mannerheimin epä-kansanvaltaisuudesta
mainittakoon vielä hänen sympatiansa Lapuanlii-kettä
kohtasin. '/
Näiden sei/rkojen takia pyydämme, että hallituksen sosialidemo­kraattiset
minist\V"it harkitsisivat pidättäytymistä sellaisen henkilön juh­limisesta,
Jonka useimmat ajatukset ja teot ovat olleet sosialidemokra­tialle
vieraita."
PAASIO TOIVOO ItALLiTUSPOHJAH
SÄILYVÄN KOKO VAALIKAUDEN
Helsinki. — Hallitusryhmien
kesken on tarkoitus käydä alka­valla
viikolla keskusteluja tule-
. vista näköaloista. Tällöin tulevat
esille myös ensi vuoden budjetin
»luret linjat, ilmoitti pMäminis-teri
Rafael Paasio viime lauan­taina
hallituksen vuosipäivänä
Järjestämässään lehdistö-tilaisuu­dessa.
Pääministeri ei. mainnut
tarkemmin neuvottelupäivää, mut­ta
. ballitam>uolueiden eduskunta-
Tyhmillä on tiettävästi tiistai-iltana
yhteinen tilaisuus.
"Roscoc istuu aina täten jalkapallopelin aiheutta­man
selkävian taWa hänen katseltuaan liian monta
ottelua televi'sIosta!"
Ruotsi varauluu
työttömyyteen
Tukholma, - r Työllisyystilanteen
parantamiseksi Ruotsissa ensi tal­vena
on valtioneuvosto työmarkki­nahallituksen
esityksestä vapautta­nut
teollisuuden investointirahasto­jen
varat teollisuusrakennusten ra­kentamista
ja konehankintoja var­ten.
Samalla lisätään julkisella sek­torilla
koulujen sekä sairas- ja van­hainkotien
rakentamista. Lisäksi
kohennetaan eläkeläisten asuntoja.
Valtiovarainministeriön laskel­mien
mukaan nämä toimenpiteet
tarjoavat työtä noin 5,000 työnte­kijälle.
Valtioneuvoston päätös mer­kitsee
600—700 miljoonan kruunun
vapauttamista. Tästä summasta tu­lee
300 miljoonaa kruunua' teolli­suusrakennusten
osalle.
Valtioneuvoston päätös koskee
vai-sinaista teollisuutta ja kaivok­sia.
Koneliankintoja varten saa­daan
käyttää teollisuuden inves­tointirahastojen
varoja 1. 5 . - 3 0 . 9. i äänekäs.
1967 välisenä aikana edeflyttäen, j , - ; • •• "~
että koneet toimitetaan 1. 4. 1968} Francon diktatuuri
mennessä. Teollisuusrakennusten f;;,,x>; oo
rakentamiseen taas on investointi-1 ^ ^ ^ " ^ ^8 V U O t ta
— Kulunut vuosi on osoittanut
nykyisen hallituspohjan, parhaak­si
mahdolliseksi. Millään muulla
vaihtoehdolla ei olisi päästy näin-pitkälle,
arvioi pääministeri vuo­den
takaista hallitusraticaisua Ja
toivoi,; eitä nykyinen hallituspoh*
ja säilyisi koko vaalikauden. Hal­litusohjelman
tarkistamista pre­sidentinvaalien
jälkeen hän kui­tenkin
pili tarpeellisena.
Vi'.ltioneuvoston juhlahuoneistos­sa
keskusteltiin iltapäivällä puo­lentoista
'unnin ajan hallituksen
ensimmäisen vuoden kokemuksista
ja aikaansaannoksista sekä tulevis­ta
suunnitelmista. Ministeriössä on
v^ilmisteilla erilaisia lakiuudistuk­sia
ja uudistuksia edeltäviä tutki­muksia
niin paljon, että pelkkä nii­den
luettelo käsittää 35 konekirjoi­tusliuskaa.
•
Suunnitelmallisen työn kannalta
olisikin tarpeen, että hallitukset ei­vät
vaihdu piin tiuhaan kuin tähän
asti. Silloin voitaisiin budjetit ra­kentaa
u.scamman vuoden varalle
ja pää.siä suunnitelmissa myös tu-'
lok.siin. tähdensi pääministeri.
Vaikk.i hallituspohja aiheutti
vuosi .viiton monella taholla arve­luja,
on tämä vuosi osoittanut, et­tä
näi.s^;ä vaikeuksissa ei olisi mi­kään
mmi hallituspohja kestänyt.
Haliituk.sen sisäistä henkeä päämi­nisteri
piti "yllättävän hyvänä" ja
anioi kiitosta ministeritovereille.
Myös hallituspuolueiden eduskunta­ryhmien
kanssa yhteistyö on suju­nut
paremir.in kuin aikoihin, tote­si
pääministeri ja lisäsi, ettei op-yositiotakaan
ole ollut eduskunnas­sa
pahemmin haittaa, vaikka se on-rahastojen
varoja käytettävä 1. 7.
—31. 12. 1967 välisenä aikana.
Metsäteollisuus saa käyttää in­vestointirahastojen
varoja 1. 7.—
31. 12. 1967 välisenä aikana. Säh-kövoimateollisuudelle
ja tukkukau­palle
ei sen sijaan ole myönnetty
lupaa käyttää investointirahastojen
varoja;
Julkisella sektorilla myönnetään
koulujen rakentamista varten enin­tään
150 miljoonaa kruunua ja van­hainkotien
rakentamista varten
enintään 75 miljoonaa kruunua.
Eläkeläisten asuntojen kunnosta­mista
varten lisätään luottoja 50
miljoonalla ki-uunulla.
Madrid. — Noin 13,000 Espan­jan
maa- ja ilmavoimien ja laivas­ton
sotilasta sekä poliisia marssi
sunnuntaina Madridin keskustan
halki juhliakseen kenraali Francon
voiton vuosipäivää. Sunnuntaina
tuli kuluneeksi 28 vuotta Espan­jan
sisällissodan päättymisestä
Francon voittoon.
74-vuotias valtionpäämies seisoi
koko ajan rsennossa vastaanottaes'
saan paraatin, jonka ohimarssi kes­ti
tunnin ja 15 minuuttia. Hänen
vieressään jeisoi prinssi Juan Car­los
Bourbon, jonka Francon ai-vel-laan
nimittävän maan ju-uununpe-rilliscksi.
'''
PÄIVÄN P A K I NA
i i V A L I T E T T A V A T i i
Vaikea on sanoa, pitäisikö tässä
itkeä tai nauraa niiden, "merise­litysten"
johdosta mitä on Ot-tavvasta
annettu arabimaiden
"väärinkäsityksistä", jotka johti­vat
kuulemma siihen, että Gazan
alueella YK:n palveluksessa oi-tyncitä
canadalaisiin ja meihin
vaikutti suuresti se kun päämi­nisteri
Pearson voitti Nobelin rau
hanpalkinnon", sanoi Nasser le­veään
tapaansa hymyillen noin
parillesadalle ikirjeenvaihtajullc.
"Mutta hänen (Pearsonin) toi-leet
canadalai.sjoukot-saival mää- -mcnpiteensä ovat nyt kokonaan
räyksen lähteä 48 tunnin kulues­sa
takaisin kotiin. .
Meille on uutistiedoissa ker­rottu,
että Oltiivvan mielestä tämä
'kaikki johtui "pelkistä väärinkä­sityksistä"
— eivätkä mokomat
ymmärrä meitä "puolueettomia
canadalaisia" siellä 'kaukana Kai­rossa;
Ja siltä se todella näyttää, että
eivät ne meidän "puolueettomuut­tamme"
siellä ymmärräkään.
Ja tämän "ikäsittämättömyy-den"
johdosta on Canadasta tul­lut
Yhdysvaltain jälkeen arabi­maiden
No.'2 rienaaja, kuten eräs
suuri päivälehti liesi kertoa.
Puhuessaan viikon vaihteessa
siitä ikun canadalaisjoukoillc an­nettiin
häätömääräys Kairosta,
Yhdistyneen Arabitasavallan pre­sidentti
Nasser ^ i t t l asioiden
"ymmärtämättömyytensä" seuraa­vaan
tapaan:
"Me olomme olleet hyvin kiln-ristiriidassa
rauhan pyrkimysten
kanssa.
"Hän esitti epäilynsä meidän
ilsomääräämisoikeudestamme kos
kien Y K : n voimien pois lähcttä-
.> mistä. Tämä on uuskolonialismin
katsantokanta ja hänen ensim­mäinen
hyökkäystoiinenpiteensä.
Pearson oli täydellisesti puolueel­linen
Israelin hyväksi vehkeillen
Yhdysvaltain kanssa hyökkäysloi-menpitcitS
arabimaita vastaan."
Tällaisia "väärinymimärryksiä"
on presidentti Nasser meistä ca-nadalaisista
saanut.
Totuuden nime.ssä on ehkä syy­tä
tunnustaa, ikuten menetteli
eräs hyvin tunnettu canadalainen
lehtimies, että meidän hallituk­semme
on puolestaan "tehnyt ko­vin
helpoiksi tällaisten väärlnym-märryston"
muodostumisen.
Ottakaamme kysymys president­ti
Nasserin mainitsemasta Y K :n
joukkojen pois ikuljoltnmisesta.
Nämä joukot olivat Gazan alueel­la
Yhdistyneen Arabitasavallan
pyynnöstä ja suostumuksesta.
YKn peruskirjan mukaan sillä on
oikeus myös sanoa, koska ja mi­ten
pian YK:n-joukkojcn on siel­tä
poistuttava.
Mutta kun Y K : n pääsihteeri U
Thant suostui Kairon pyyntöön,
että nämä joukot tuodaan sieltä
pois, niin ulkoministeri Paul
Martin esitti avointa arvostelua
U Thantia ikohtaan siitä, että hän
toimi muka "liian hätäisesti". Pan
takoen merkille, mr. Martin myön
si, että U Thantilla ei ollut muu­ta
mahdollisuutta kuin suostua
Kairon vaatimukseen, mutta hä­nen
mielestään U T h a n t i n olisi
erinäisten verukkeiden ja muiden
viivytyskeinojen avulla tullut kai­kesta
huolimatta pitää toistaisek­si
Y K : n joukkoja Gazan alueel­la.
Ai^vostellessaan tässä U Thant­ia
ja hyökäten samalla Egyptin
vastaan, mr. M a r l i n sanoi, että
Dag Hammarskjöld ci olisi me­netellyt
siinä tikntccssa niin
kuin menetteli U Thant.
Kaiken ILsäksl pääministeri
Peacson antoi alahuoneen istun­nossa
lnu.qunnon, jonka mukaan
hän oli presidentti Johnsonin
kanssa täydellisessä yhteisymmär­ryksessä
visseistä lähi-idän kysy­myksistä
— ja tämä aikana jol­loin
Yhdysvallat on uhkaillut Y h ­distynyttä
Arabitasavaltaa voima­keinoilla,
jos ei isännän ääni
muuten kuulu Aqaba lahden asi­assa.
Sitten sokerit _pohjaita. Cana­dan
ja Tan&kan loimesta esitettiin
selvästi painostustarkoituksessa
Turvallisuusneuvostolle lähi-idän
asioita käsittelevä päätöslausel­maehdotus
aikana, ^jolloin U
Thant ei ollut paikan päällä.
Monet amerikkalaislehdct kir­joittivat
silloin, että tämän pää­töslauselman
tarkoituksena oli
painostuksen haijoittaminon Kai­roa
vastaan, ja erään amerikka;
laisleiiden loimesta < i l m a i s t i in
melko avoimesti jopa sellainen
käsitys, että Washingtonin val­tuutettu,
Arthur Goldberg "käyt­ti"
caiiiidalaisvaltuutettua George
Ignaticffia kilpenään edellämai-nitu.
ssa Turvallisuusneuvoston k o - -
kouk.sessa.
Tä.s.sii on vain osa tunnetuista
lo.siasioisla. jotka viittaavat mel­ko
voini;ikkaasli siihen, ettei meil­lä
ciiiiadiilaisilla ole erikoista i h -
mollclyn aihetta vaikka arabi-nuii.
ss;i onkin "väärin ymmarret-l.
v" C;in;idiui hallituksen edesollu-inLsia
jn asuiuioituuiisJa..
^ KHnsäkourn.