Vapaus, February 15, 1964

              SKoinen edustajia jubyifiin Hebingissä
Keteinki. — Suomen Innsbruckin
:,ikis9t)en mitalimiehet ja -naiset toi-votettiiu
tervetulleiksi iketimaahan
maj^naajti^ina Helsingissä sydäinelli-sin
menoin. Seutulan lentokentälle
oli ko^ctontunut useampaan -isataan
noussut» ystävien j a omaisten^> louk­ko,
joka: hurraa-huudoin • tervehtivät
ensimntäisinä Caravelle-koneista
kentälle, astuvia olympiaedustajiam­me
Veikko Kankkosta i a Eero Män­tyrantaa;
Seutulasta vietiin olym­piasankarit
suoraan tasavallan pre
sidentin -yksi tyi&luontoiseHe-'vastaan­otolle
Tamminiemeen, jossa • presi­dentti
Urho Kekkonen kiitti olym-piainiebiä
ja -naisia hyvin suorite-
A i ^ Antson mukana
H:n MM-kisoissa.
q e l s i n k i . — Eestiläinen 'Ants
Antson;'joka valloitti Euiöoparimes-taruuden
Oslossa tammikuun l o p u l ­la
pide'tyissä Euroopanmestaruus­kilpailuissa,
on mukana N L i i jouk­kueessa
Helsingin MM-kisoissä 22
—23. 2: Olympiakulta tuli Inns­bruckissa
ja nyt on tähtäimessä
maailmäVimestaruus. ' '
Neuvostoliiton joukkueessa on
kuitenkin muitakin erinomaisia
luistelijoita kuten esim. Viktor K o -
sitshkin, joka Helsingissä V. 1961
valloitti ' Euroopanmestaniuden.
Edelleen on MM-kilpailuihin ilmoi
tettu Edvard Matusevits, Igor Os-tashov,
(Juri Jumashev sekä Muzak-hid
Krabibulin. '•;
tugta maan edustuksesta.
Tasavallan presidentin vastaan
otolla sai myös Timo Kekkonen,
presidentin pojanpoika, joka pH
voittanut poikien keskeisissä kilpai­luissa
kuusi kultamitali?, o l i siis pa­rempi
kuin itse ^äntyranta; puris­taa
Mäntyrannan kättä. Se tapahtui
kahden urheilijan rehtiydellä.
Tamminiemestä olympiaedustajat
siirtyivät Valtioneuvoston juhlahuo­neistoon
Jossa heille oli järjestetty
virallinen tervetuliaisjuhla.
Valtioneuvoston juhlasalin edus­talle
oli kokoontunut suuri joukko
urheilun ystäviä, jotka tervehtivät
olympiasankareita raikuvin suosion-ospituksin.
Veikko Kankkonen, Eero
Mäntyranta j a Kaija Mustonen huu
dettiin ulos j a heille osoitettiin suo­siota.
" »
Seutulan lentokentällä käydyssä
lyhyessä haastattelu$.sa Veikko
Kankkonen myönsi koskettaneensa
kädellään lunta toisessa kiistanalai­sessa
hypyssään. Se ei kuitenkaai\
ollut sellainen rike, kuin miten kak-
-ii tuomana sen näkivät, hän sa'
noi.
Steelton-haalilla
hauskat kem^A
S»(il( Ste. Marie. — Lauantaina,
helmikuun 22 päivänä pidetään
Steelton haalilla oikein railakas i l -
j s ^ i e t t o . E n kuitenkaan saanut taiv
k?sti selville, että mitä kaikkea s i e l '
lä on tarjolla. KuuliUv että kannat­taa
tulla katsomaan, j a että lystiä
pitsasi olla loppumattomiin.
Sisäänpääsy tähän tilaisuuteen on
a i n o i t a a n 75 senttiä, joten ei voi
sanoa kalliiksi kun siihen sisältyy
ravintolatarjoilukin, Ja jos joku ha­luaa
niin voi tuoda tulless^^an "jon­kinlaista"
evästäkin.
Tilaisuus alkaa kello 8 illalla ja
suunnittelijoiden kuulin mainitse­van,
että ohjelmassa on tanssia ja
seurapelejä. — S-nen.
'II r r
TiMietoja
Innsbruckista
. Innsbruck. — Innsbruck: Pölyis­tä,
paljon poliiseja, ystävällisiä
kauppiaita, ei lunta, Alppien huip-puja.
Tulospalvelu: Eräs tietokdnealan
maailmanmerkki vastasi tiilbspalve
lusta suorastaan erinomaisesti: Muu­taman
sekunnin kuluttua kunkin la­j
i n päättymisestä juoksutti' sotilas
monistetut tulosliuskat, |otk'a yleen­sä
pitin^t paikkansa myös'löjiullisi-na
tulosluetteloina:
Paras' luistelukansakunta: Mies­ten
puolella Norja 33,5 pisteelläi'
seuraavana - Neuvostoliitto 23 5.
USA, Ruotsi ja Alankomaat seura­sivat
näiden jälkeen, kullakin kah­deksan
°|>istettä.
Naisten osalta oli NeuvdStoliitto
luonnollisesti ylivoimaineA 55,5 pis­teellä
88 mahdollisesta. Toiseksi pa­ras
kansakunta oli Suomia jonka
edustajana naisten luist^iässa oli
Kaija Mustonen, joka yk^iii''trfi'Suo-melle
1|| pistettä. Ruotsi s^i.k^olme
pistettä. . i -!
Alppijlajien pistevoiton korjasi
kisojen ^isäntämaa Itävalta, 49 pis­teellä,
joista miehet toivat 26.ja nai­set
23.
^Kolmessa kaunoluistelula j issa saa -
vutti Saksa yhteensä 12 pistettä
Neuvostoliiton ja USA:n .j^äjgstessä
yhdeksään. -j-^i
Myös kelkkailussa saksalaiset
osoittautuivat parhaiksi^ viemällä
miesten lajeissa 22 pistettä jd nais­ten
12.
Ns. pohjoismaisissa lajeissa' oli
Neuvostoliitto paras kokonaispisteis­sä
vieden yhteensä 66 pistettä, jois­ta
mielföt 30 ja naiset 37. Toisesta
sijasta kiistelevät Norja jä' Suomi,
joilla molemmilla on 53 pistettä.
Norjalla- ovat vain miehet' päässeet
pisteille, kun taas Suomeh pisteistä
miehet foivat 39 ja naiset 14. Ruot­si
on tässä kilvassa neljäntenä 44
pisteellä', joista miehet', h'änkkivat
35 ja naiset 9.
Jarmo Kunnas
pukkasi 17.17
B e r l i i n i . — Suomen Jarmo Kun­nas
sijoittui kolmanneksi Itä-Berlii
nissä sunnuntaina' järjestetyissä
kansainvälisissä yleisurheilukilpai­luissa
kuulantyönnössä tuloksellaan
17.17. Kilpailun voitti Itä-Saksan
Langer tuloksella 17.86 ja toiseksi
sijoittui Tshekkoslovakian Smid tu­loksella
17.49.
Canada voitti 5—2
Bolzano, Italia. — Canadan olym-pialaisjoukkue
löi täällä keskiviik­koiltana
paikallisen jääkiekkojouk­kueen,
jota oli vahvistettu canada-laispelureilla,
maalein 5—2.
Griffith tyrmäsi
Sydney. .— Ammattinyrkkeilyn
välisarjan maailmanmestari Emile
Griffith • tyrmäsi maanantaina Syd­neyssä
suoritetussa ottelussa Ralph
Dupasin . 12-eräiseksi suunnitellun
ottelun 3. erässä.
— Maaliskuun lopussa vuonna
1962 o l i CilTradassa 24,400 rekisteröi­tyä,
sokeata ihmistä.
maanpinnaile 500.
ZOOOm-Jikorfcndesta
bjirnnujodosluu
pokkaseUa ilmassa
olevista
vesihiyryhiukkaststa.
'SanlitalufniBfry
kösittöanoin
tuhotmiliardla
lumihiutaletta..
Lumikiteiden
perusmuoto on
nusaoilmio.
Vis-jarecsodeomt
ofluMon olleet kmtc.
oJijelmatilaisuus
Port A r t h u r . — N y t kun tässä
on syöty ja juotu sekä muutakin
touhuiku "Laulun voimien" ja
'%ulttuuriväenkin" osalta, niin
olisi aika jo saada henkistäkin
ravintoa; No henkistä ruokaa an­netaan
koho rahan edestä "Lau­lun
voimien": ohjehnatilaisuudes-sa
lauantaina, helmikuun 22 päi­vänä.
Ohjelmatilaisuus pidetään
CSJ:n Port Arthurin osaston haa­lilla,
huomioikaa maksullinen i l ­moitus
lehdessä.
Tilaisuudessa kuulemme ja näem­me
aivan ennenkuulumatonta ja nä­kemätöntä
ohjelmaa. Kuoroesilyk^
sien: lisäksi siellä on monenlaisia
musiikkiesityksiä, yksityisiä laulu
esityksiä, sikermä, kronikka^Jas*"u-no.
Kaikesta siitä mitä ohjelmako­mitea
on sinne hankkinut ei ole
tietoakajm. ; -
Ohjelman loputtua pistetään ylei­seksi
tan.ssiksi oikein orkesterin
tahdissa. Kaikilla on hau.skaa täs.sä
tilaisuudessa ja kukaan ei varmas­tikaan
halua jäädä kuulematta ja
näkemättä mitä 'Laulun voimat"
ovat saaneet aikaan". Sisäänpääsy on
85 senttiä etukäteen ja 75 senttiä
ovella.
Yllämainittuna lauantai-iltana
loppuu 'Laulun voimien" toiminta
ainoastaan tan.ssitikettejä myydään.
Kyseessä olevat tanssit pidetään
maaliskuun .14 pnä. Pidetäänpä päi­vämäärä
mielessä, sillä silloin saam­me
tietää kuka pääsee sen arvok­kaan
radion omistajaksi.
Eihän "Laulun voimien" toiminta
sentään tähän lopu, niin kuin luu­lisi,
koska voimat on kokoonpantu
kuorolaisista, iie eivät lepäämään
jouda. On kiireesti ryhdyttävä suun­nittelemaan
keinoja, joilla saadaan
matkarahat kokoon mennäksemme
ensi kesän Suurjuhliin, jotka pide­tään
South Porcupine-ssa. Täytyy,
alkaa kevätkonseitin järjestelemi­nen
jne.
Olinpa melkein unohtaa, jettä he
t i näiden sarjakilpailujen jälkeen
täällä esitetään kuorolaisten toimes­ta
näytelmä "Roinilan talossa". Näy­telmän
ohjauksesta huolehtii Esko
Telkkinen. Kun ensiksi määritellään
aika, että milloin tämä näytelmä
esitetään, niin sen jälkeen siitä tie-doitetaan
lehdiss^ämme.
Eikö tästä kaikesta kannattaisi
antaa tunnustus kuorolaisten" yri-.
tyksille ja tulla kannattamaan tilai-suuksiamme.
Siis tervetuloa.
— Rouva kapteeni.
Kuvassa nähdään John Lennon ja George Harrison (istumassa)
— Britannian .2 tunnetuinta rock 'n roll-laulajaa. — TNS-kuva.
Tunneli kanaalin alitse rakennetaan
Pariisi. — Ranskan ja Englan­nin
hallitukset ilmoittivat viime
viikon torstaina virallisesti sopi­muksesta
rakentaa rautatietunne-j
li Kanaalin alitse ennen vuotta
1970.
Nämä kaksi hallitusta ilmoitdr
vat hyväksyneensä sopimuksen
julkilausumassa, jonka Ranskan
työ ja kulkulaitosminlsterin antoi
Pariisissa.
IHinneli tulee olemaan .')2,'15 km
mittainen. Tästä 3G,4 km tulisi
veden alle.
Tunnelin rakentamisen laske­taan
vieviin viisi vuotta ja son
odolelaua maksavan n. 4.'>U.00U,.
000 dollaria.
Ranska ja Englanti kumpikin ot­tavat
suorittaakseen neljänneksen
kustannuksista ja amerikkalaiset
i jäljellä olevan puolikkaan.
Tunnelissa on- kaksi erillistä
-j^kaistaa, yksi kumpaankin suuntaan
kulkevaa liikennettä varten. Läpi^
mitta on noin 6.5 metriä. Lisäksi
rakennetaan tunneli jossa on myö.s
.sähkö-ja puhelinkaapelit.
• Pääteasemat ovat 69.45 km pääs­sä
toisistaan. Ranskan puolella pää.:
teasema on Calaisin lounaispuolella
ja Englannissa taas. lounaaseen
Folkestonesta.
45 minuuttia kestävä tunnelimat-ka
lyhentäisi Pariisin ja Lontoon
'välistä malkaa nykyisestä 7 tun­nista
liOniinuutista 4 tuntiin ja 2i)
minuuttiin.
Tämän odotetaan mcrkitseväii
vakavaa kilpailua lentoyhteyksille,
joita haittaavat pitkät matkat lento­kentille
kummassakin päässä.
Tullimaksun arvellaan olevan $16
autolta ja $3.80 matkustajalta.
: Tunnelin rakentamiskustanmiir-set
on tarkoitus kuolettaa näillä
maksuilla 30 vuoden aikana.
Yhteinen komissio on kannatta­nut
tunnelin rakentamista sekä
teknillisillä että taloudellisilla pe-tusteilla.
Komissio on sitä mieltä;
että silta tulisi maksamaan kaksi
kertaa enominäii eikä siihen liit-.
lyisi riittävän suurta liikenteen kas­vua
tai nuiita: etuja. ,
Yhteinen julkilausuma annettiin
samaan aikaan sekä Pariisissa että
Lontoossa.
Alkuperäinen aate liikenneyh­teyksistä
Kanaalin alitse esitettiin
todennäköisesti ensi kerran vuonna
1802. Joiloin ranskalainen insinöö­ri
.Mathieu Favier esitti Napoleonil­le
tunnelisuunnitelman. Tämän jäl­keen
on lukuisia kertoja ehdotettu
tunneleita, siltoja ja aallonmurta­jia.
Vuonna 1878 itse asiassa kaksi
yhtiötä aloitti alustavan tuhnelira-kentamisen
molemmin puolin Ka­naalia,
mutta työt keskeytettiin V.
188.1 Englannin hallituksen määi'ä-te.
ssä työt lopetettavaksi strategisi^
ta syisiä.
E R I K , 0 1 S H I N N 0 I L LA
• MATKA-, LOMAr J A TAVABAVAKUUTUKSIA, SAMOIN
Q. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(Tä.'ydellinen vakuutustoimisto)
fi87 Bay Street, Tiri-bnto. OnUrio, toimistopuhelin E M 6-8586
OLAVi NUMMINEN HELEN mRVONEN
kotii^ HI 4-3356 i kotiin WA 3-4378
I C E I T T O K I R J O J A
HYVÄÄ, RUOKAIHALU A
MEIDÄN: PERHEEN KEITTOKIRJA
Toimittaneet: UEA BNCJCEaJL ja ANNIKKI' LAURI
106 tdcsUkuvaa Ja 17 neUväriUitekuvaa
251 SIIVUA ~ i^IUOVIKANSISSA — HINTA $2.00
"Hyvää ruokahalua" on monipuolinen Ja pirteä perheen keittokirja,
Josta, löytää onnistuvia-,reseptejä Ja mielikuvitusta kiihoittavia vih­jeitä
arkisista aterioista aina suuriin Juhlapäivällisiin asti.
;; KARJAIiXtNEN KEITTOKHUA
Toimittanut: AINO LAMPINEN
179 SIVUA — 49 LIITEKUVAA — HINTA SID. $2.75
V Maakunnallisia, ruokia Ja niiden valmLstustapoJa.
' ^filllätkääa »osoitteella:
VAPAUS
Boai:-'69
GO. LTD.
SUDBURY^ ONTi
Soon osaston
riennoista
SauU Ste. Marie. — CSJ:n Sault
Ste. Marien osaston vuosikokous
pidettiin helmikuun 4 päivänä. Ko­kouksen
alussa kuultiin eri toimi,
kuntien raportit, joista kävi .selville
että toimintamme on ollut jokseen­kin
samanlaista. Raporttien suhteen
ei pidetty suunakaan keskusteluja
huomioitiin vain se, että eteenpäin
on menty.
Tilintarkastajien lausunnon pe
rusteella myönnettiin tilivapaus toi-mintahenkilöille
ja lausuttiin heille
kiitoksen viimevuotisesta työstään.
Puheenjohtajan ehdotuksesta edel­liset
virkailijat Jäivät toimintaansa,
joten virkailijoiden valinta sujui
ilman vaikeuksia. Kokous hyväk.syi
tämän^ksimielisesti.
Tämän jälkeen kokous alkoi su­jumaan
varsinaisen kuukausiko
kouksen malliin j a tehtiin toiminta­suunnitelmia,
joista osa jo on pantU'
käytäntöön.
Helmikuun 9 päivänä oli heiv
nekeitto päivälliset ja: niistä voi .sa­noa,
että kyllä emännät olivat osan­neet
jäljestää hyvän ja monipuoli­sen
tarjoilun. Oli huonoa onnea
niille, jotka eivät saapuneet.
K u u l t i i n myöskin, että Alma Me­risalo
on ollut kovoissa touhussa
kahden näytöskappaleen järjestä­misessä.
Nämä näytöskappaleet aio­taan
esittää Torontossa pidettävissä
näytelmäjuhlissa. Kokouksen kuul­tua
esityksen asian johdosta siillc
annettiin myötämielinen kannatus
ja hyväk.symislausuhtp. Samalla
päätettiin järjestää jokin tilaisuus
siitä koituvien matkakulujen peit­tämiseksi.
— Snon.
USAn terästuotanto on on vielä
alhaisempi kuin 10 v. sitten
OmenaiHiut lulisi
(kk liuoletlisesti
Hedelmäpuutarhurieo tulisi seu­rata
omenapuit^t (oksiessaan) joita­k
i n yleisiä ^eri^ateitq. sattflakseea
parhaita maJdd^Hisia tuloksia, sa-npo
Canadian m.aataiousm|aisteno9
Kentvillessa ^ . S . ^ij^utsevan koer
asunmp edMs.t^9 i;. P. Uongley.
Puut^rimhoitoon kuuluu omenapui-dqn
t^uolellUi^it oksimii^iv
Yhtenä tlirkeänä seikkana on ok­sien
si^Mfvta. (^oivaan kasvamaan,
lähteneet oksat ovat l u j i a ; terävä-h^
ara^et ^ e i ^ k o j a ja niitä olisii
niiorista puista karsittava. .
Toinen n^uistettava seikka, selit­tää
mr. LoBgley, on se. että hedel-n^
ä tuottavaa uutta oksaa ei pidä
katkaista pois ennen kuin nähdään,,
kypsyvätkö sen tuottamat omenat.
Puun varttuessa olisi poistettava
liiat oksat,. jotta hedelmäoksat
vqivat. paremmin kehittyä. Tutki­musten
perusteella varoitetaan kui-:
tenkin, ett9 nuqrteu omeuapuideu
päähaaroja ei pidä karsia n i i n vä­hään,
mitkä ovat eduksi vanhem­malle
puulle. ,
Toisen kasvullisuuden pääoksat
tulisi katkaista pois kehittyvistä
puista silloin kun niiden leikkaus
ei vaikuta häiritsevästi puun sopu­suhtaisuuteen.
' .
Hyvä sato auttaa kehittyvien .pui­den
muotoa painamalla niiden oksat
alas. Tässä yhteydessä on kiinnitet­tävä
erikoishuomiota omenaruveu;
j a omenahyönteisten kontrolliin
puun yläosassa, jotta suurin mah­dollisin
sato ja -paino saadaan.
Lopuksi mr. Longley sanoo, että
vanhempien puiden oksiminen vie
paljon enemmän aikaa kuin nuorten
puiden karsiminen, sitä olisi k ui
tenkin jatkuvasti tehtävä.
Sai surinansa
autokolarissa
Toronto. — Douglas Fox, 28-vuo-tias
kahden lapsen isä sai surman­sa
viime tiistai-iltana autojen yh­teentörmäyksessä
Gormley Roadilla
noin maili itään Don Mills Roadis-ta.
• . • .
Hyvän onnen taikakalu joka oli
hänen autonsa avainnipussa ei aut­tanut.
Taikakalussa l u k i : "Isä, älä
kiirehdi". Poliisin lausunnon pe­rusteella;
mr. Fox ei ollutkaan ylit­tänyt
korkeinta ajonopeutta.
Toisen auton kuljettaja, 20-vuo-tias
D. Middleton on tyydyttävässä
tilassa Scarboro General sairaalas­sa.
^ . •••
Lauantaina, helmik. 15 p. — Satjirday, Feb. 15,1964 Sivu 3
Täten ilmoitamme, että S.C.A.U.-
lilton hiihtomestaruuskilpailut, jot-k^
aikaisenfunip iUnoitettun pidettä­väksi
maaliskuun 7—8 päivinä, on
joiuduttu stiirtämään viikolla eteen­päin,
maahskuun 13—14 päiviksi.
Ottakaamme kaikki tämän huomia
oon. Nämä mestaruuskilpailut pide-
SCÄU-UITON
tään Alertsln jä^^jestänyuä Wartup-i
n hiihtoradalla maaliskuun 13—14
Phä. .
tJrheiluterveisin,
S.C.A,U.L:n HUHTOIAOSTC^,
U. Penttinen R: P a V i g i ^i
Puheenjohtaja Sihteeri
RANSKA ETSII UUSIA
MARKKINOITA IDÄSTÄ
USAn tera.stuolar.to oli viime vuon­na
Euroopan l i i i l i r ja leia.sunioniii
ennakkotietojL'n mukaan lOO.r mil­joonaa
tonnia, mika on 1,2 miljoonjia
tonnia alhaisempi kuin 10 vuolta .sit­ten
eli vuonna 1953 saavutettu tuo­tantomäärä
ja 6,1 miljoonaa tonnia
alhaisempi kum ennätysvuonna 1955.
. Neuvostoliiton terästuotanto oli vii­me
vuonna 80.2 miljoonaa tonnia, m i ­kä
on 42,1 miljoonaa tonnia cli y i i
kaksi kertaa suurempi tuotantomää­rä
kuin 1953.
Viimc vuonna USAn tuotanto l i -
; säaiityi 10 miljoonalla tonnilla oli n;
1 10 pro.sentilla edel!lsen vuoden tuo-
(jantomaäräslä. Neuvostoliiton tuo-i
tanto kasvoi viime vuonna 4 miljoo-j
lialla tonnilla eli 5 prosentilla. Ame-j
rikkalaisten omien laskelmien mu­kaan
USAn teräksen tuotanto lisään­tyy
kuluvana vuonna 1.8 prosentilla
eli 1,8 miljoonalla tonnilla. Neuvosto­liiton
teräk.^en tuotannon arvioidaan
nousevan .samalla vauhdilla kuin vii­me
vuonna.
USAn ja NLn terästuotanto 19.53—(>3 miljoonissa tonneissa
Muutokset edellisestä vuodesta 4 tai
USA muutos NL muutos
1953 . 101.3 • 38.1 '—
1954 80.1 —21,2 41.1 ) 3,3
1955 106,2 t 26,1 45,3 + 3,9
1956 . ... .1 104.-5 — 1.7 48.7 i 3,4
1957 102.3 — 2.2 51.2 : +2,5
1958 77,3 —25,0 54,9 + 3,7
1959 . . . . .. • 7,5 59.9 + 5,0
• 5.3 65.3 H-5.4
19(31 '88.9 — 1.2. 70,7 . • +5,4'
19C2 . . . . . . .'... . . . . 91,0 ! 2.1 76.2 -t G.S
1963 1 10,1 80.2 -1 4.0
Kuten taulukosta ilmenee, USAn
terästuotanto on kokenut menneenä
kymmenenä vuonna rajuja konjunk-tuurivaihteluja
ollen suurin tuotan­non
supistius yhtenä vuotena 35 mil­joonaa
tonnia ja suurin nou.su 26
miljoonaa tonnia. Neuvostoliitoss.T
tuotannon lisäys on ollut vuodesta
toiseen yhtä mittaa jatkuvaa ollen
keskimääräinen tuotannonlisäys vuo­dessa
yli 3 miljoonaa tonnia. (Tuo­tantoluvut
ovat peräi.sin Y K n tilas-tolli.
sesta vuosikirjasta 1962, lukuun­ottamatta
vuo-slna 1962 j a 1963).
Norja ylityf NL:n näkölontoihin
Moskova. — Norjan hallitus yh­tyy
täydellisesti Neuvostohalli­tuksen
näkökantaan siitä, että
valtioiden välisiä alueellisia kiis­takysymyksiä
ei saa ratkaista Voi­makeinoin,
sanotaan Norjan pää­ministeri
Gerhardsenin vastauk-sessa
N. S. Hrushtshovin valtioi­den
ja hallitusten päämiehille
osoittamaan kirjeeseen.
Mainittuaan, että jokainen aseel­linen
.selkkaus, jossa käytetään
nykyaikaisia aseita, avaa hirveät
näköalat, pääministeri Gerhardsen'
korostaa, että näkyvien tai peitetty­jen
voimatoimenpiteiden käytön'
vastustaminen alue- tai muunloin-toisis.
sa.kiistoissa täytyy muodostua
kaikkialla ulkopolitiikan päätavoite
teeksi. / ' " '"
Ilmaistuaan lujan, vakaumuksen­sa,
että sota ei ole kansainvälisten
kiistakysymysten ratkaisukeino ja
että todellinen rauhanomainen rin­nakkainelo
on ainoa perusta, jolle
valtioiden väliset suhteet voidaan
ja pitää rakentaa, Norjan päämi­nisteri
sanoo vastauksensa lopussa,
että näiden näkemysten mukaisesti
Norjan hallitus tulee tekemään kai­ken
mahdollisen edistääkseen kan­sainvälisen
jäänityksen jatkuvaa
lieventämistä.
— Italian vankiloissa oli vähem-
•män vankeja vuoden 1064 alussa
kuin viiott.a aikaisemmin. Virallisieh
tietojen perusteella vankeja pii 28,-
{itiO vuoden alkaessa ja vuotta aikai­semmin
niitä oli 33,017.
Balcer konservatiivien
johtajaksi Quebecissa
Ottawa. — John Diefenbaker i l ­moitti
tällä viikolla, että Leon
Balcer on hänen quebecilainen
"luutnanttinsa". Mr. Balcer kilpaili
konservatiivipuolueen johdosta Die-fenbakerin
kanssa vuonna 1936,
mutta konservatiivien edustajako­kouksessa
tällä viikolla olleet que-becilaiset
edustajat sanoivat epä­virallisissa
keskusteluissa, että toi­menpide
oli ainoa, millä voitaisiin
auttaa konser\'atiivejä saamaan jäl­leen
osakseen osan Quebecin maa­kunnassa
menettämästään arvoval­lasta.
Nossenko katosi
USA huomaan
Washington, r r - Yhdysvaltain u l ­koministeriö
ilmoitti maanantaina
Neuvostoliiton aseidenriisuntaneu-
VQtteluihin osallistuvaan valtuus­kuntaan
kuuluneen Juri Nossenkon
pyytäneen turvapaikkaa Yhdysval­loista.
Ulkoministeriön ilmoituksen mu­kaan
Nossenko on sanonut olevansa
Neuvostoliiton valtion turvallisuus-komitean
v i r k a i l i j a.
Amerikkalaisten
rikostilastoja
B e r l i i n i . — USA:n miehitysjouk­kojen
Overseas Weekly-Iehden-mu­kaan
on jokaista 100,000 Länsi-Sak­sassa
olevan USA:a 7. armeijan
sotilasta kohti neljää syytetty mur­hasta
ja 240 päällekarkauksesta va­kavin
seurauksin. Tämä luku on
suurempi kuin rikostapaukset USA-ssa
jokaista 100,000 asukasta kohti.
86 prosenttia Länsi-Saksassa suori­tetuista
t;an{,'steriteoista on 19=^21
vuoden ikäisten tilillä. Vuoden 1945
jälkeen he ovat murhanneet mm.
yli 200 taxiautoilijaa ja haavoitta-noet
useita satoja. Väkivallanteot
alaikäisiä kohtaan kuuluessa myös
rikosluetteloihin.
$100 miljoonaa
paperimassatehtaisiin
Toronto. — Great Lakes Paper-yhtiö
on ilmoittanut rakentavansa
$31 .miljoonan sulafattimassateh-taan
nykyisen Fort Williamissa si­jaitsevan
tehtaansa vierelle. Uuden
tehtaan odotetaan valmistuvan tuo­tantoon
ensi vuoden loppuun men­nessä
ja sen tuotantokapasiteetiksi
on suunniteltu 200,000 tonnia vuo­dessa.
^
Coliunhia Cellulose-yhtiö ilmoitti
aikaisemmin tällä viikolla, että se
rakennuttaa $70 miljoonan massa-tehtaan
British Columbiaan.
I^assan kysyntä on ollut jokseen­kin
hyvä viime aikoina ja hinnat
ovat olleet kohoamissuunnassa.
Ranskan presidentin de Gaullen
sangen omalaatuisissa otteissa on
kiinnitetty huomio pääasiassa po­liittisiin
seikkoihin. Hänen päämää­ränään
on tunnetusti 'kolmannen
voiman" luominen Neuvostoliiton ja
U S A : n rinnalle. Ja tämän politiikan
kärki on ollut suunnattuna nimen­omaan
USA:ta vastaan. Kenraalin
suurpoliittisten kaavailujen takana
näyttelevät taloudelliset tekijät
myös sangen reaalista osaa. Tämä
on ilmennyt erikoisesti kuutosmark-kinoiden
taloudellisen omavaraisuu­den
kehittämisessä, mihin on liitty­nyt
Englannin pääsyn estäminen ja
USA:n vientioffensiivin torjuminen
kuutosmarkkinoille.
Presidentti de Gaullen tammi­kuun
viimeisenä päivänä pitämä pu­he,
jossa ilmoitettiin Kiinan kan­santasavallan
tunnustamisesta, on
herättänyt ulkomailla hyvin paljon
huomiota ei vain diplomaattisena
toimenpiteenä, vaan ennen muuta
poliittisten seuraustensa vuoksi.
Tässä puheessaan de Gaulle tyytyi-pääasiassa
vain viittaamaan Kiinan
j a Ranskan taloudellisten suhteiden
ja kaupan kehittämiseen. Ranskan
kauppapoliittiset toimenpiteet niin
hyvin Kiinassa kuin .muuallakaan
eivät ole kuitenkaan yksin suurpo­liittisten
kaavailujen sivutuotteita,
vaan ne ovat suorastaan pakottavia
Ranskan oman taloudellisen kehi­tyksen
kannalta.
•. •• ' . », o «
Maataloustuotteittensa ylijäämää
Ranska pystyy kasvavassa määrässä
markkinoimaan kuutosalueelle.
Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
jos sen onnistuu, mikä tällä hetkel­lä
näyttää mahdolliselta, ns. Mans-holt-
suunnitelman puitteissa torjua
tai ainakin suuressa määrin supis­taa:
U S A : n maataloustuotteiden -yli­jäämän
purkamista kuutosmarkki­noille.
Teollisuudessa asianlaita on
toinen. Ranskalaisten teollisuus­tuotteiden
markkinointi kuutos­markkinoille
ei voi lisääntyä lähes­kään
samassa suhteessa kuin aikai­semmin,
sillä monet muutkin kuu­tosmaat
ovat voimakkaita teollisuus­maita.
Ranskan teollisuuden kehityksen
pysähtymisestä on olemassa jo run­saasti
varoittavia ja uhkaavia merk­kejä.
Terästeollisuus on polkenut
paikallaan kolmisen vuotta ja sen
kapasiteetista on käytössä vajaa 80
prosenttia: Erikoisia vaaran merk­kejä
osoittaa tilauskannan jyrkkä
supistuminen eräillä muilla teolli­suuden
avainaloilla. Mainittakoon
näistä vain telakka-, kone-, sähkö­jä
kemiallinen teollisuus. Tilaus­kannan
lasku oli viime vuonna 20
—^40 prosenttia. Tämä on välittö­mästi
lamaannuttanut sijoitustoi­mintaa.
Tärkein vastalääke tälle
laskutendenssille on viennin voima­kas
lisääminen. USA:ssa Ranskalla
on kuitenkin vastassaan tullipoliitti­set
kostotoimenpiteet ^ja Englanti
pyrkii pitämään puolensa EFTA-markkinojlla.
» . , • •
N i i n paljon kuin de Gaulle har­joittaa
Kaakkois-Aasiassa poliittista
pokerinpeliä, niin taloudellinen koS-"
ketuksen otto Kiinaan on reaalinen
tosiasia. Jo syksyllä vieraili Kiinasr.
sa suUri teollisuusvaltuuskunta d^
Gaullen erikoislähettilään Guillanie
Picotin johdolla tunnustelemassa'
maaperää kaupan laajentamiselle
Ranskan ja Kiinan kesken. Kiinan
maksukyky ei ole tosin kovin vahva
tällä hetkellä, mutta pAtew«äUä
tähtäimellä se pystyy kyllä vastasi-*
maan luottohuutonsa. Kiinan m^arky
kinat eivät ole Ranskan kannalta
mitään utopiaa.
Uusista markkinoista parhaimmat
ja vahvimmat maksajat ovat kuiten­k
i n Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan
muut sosialistiset maat. Näiden
maiden taloudellinen kasvuvauhti
on ollut alueellisesti katsoen kaik­kein
voimakkainta maailmassa. Tä­mä
on luonut rajattomasti uusia
kaupallisia mahdollisuuksia länsi­maille.
Niinpä suuret ja pitkäaikai­set
kauppasopimukset, joita länsi­eurooppalaiset
maat, mm. Italia,
Itävalta, Belgia, kaikki STcandina-vian
maat ja Suomi ovat tehneet,
eivät ole jääneet huomaamatta
Ranskassa. Päinvastoin, Ranska et­s
i i vain keinoja j o i l l a se voi kier­tää
lännen "juhlallisesti" sopimia
luottorajoja. Tästä on tuoreimpana
esimerkkinä Ranskan finanssiminis­terin
äsken suorittama vierailu Mos­kovassa,
mitä seuraavat laajat.kaup­paneuvottelut
kesäkuussa. Ranska
on ryhtynyt idän markkinoilla voi­makkaaseen
vientioffensiiviin.
—.• Kras. ••• • •
Elintarvikkeita
USAsta Puolaan
Washington. — Yhdysvallat on l u ­vannut
viedä Puolaan noin 90 mil­joonan
dollarin arvosta Yhdysvaltain
maatalouden ylijäämätuotteita vuon­na
1964, ilmoitti maatalousministeriö
viime viikolla.
Näihin tuotteisiin kuuluu 30 mil­joonan
dollarin arvosta vehnää, syö­täväksi
kelpaavia kasvisöljyjä, puu-_
villaa ja tupakkaa. Nämä maksetaan
zlotyillä, jotka vaihdetaan dollareik­si,
jos Yhdysvallat ei käytä niitä
Puolassa.
Vuonna 1974 tammikuim 2 päivän
jälkeen käyttämätt^imät zlotyt muu­tetaan
dollareiksi. Puolassa j a makse­taan
Yhdysvalloille 750,000 dollarina
vuodessa.
Sopimukseen kuuluu myös vehnän-,
riisin- ja puuvillanostoja. jotka mak­setaan
dollareilla y l i kolmen vuoden
maksuajalla.
— Ensimmäinen postikonttroi Ca-.
nadassa aloitti toimintansa Halifax-issa
vuonna 1755.
Suomen rauhanneuvosto Itehoittaa USAn
poistumaan Etetä-Yiefnamista
Helsinki. — Maakunnallisten rau­hanneuvostojen
sihteerien yhteinen
neuvottelukokous pidettiin viikko
sitten sunnuntaina Helsingissä. T i ­lannetta
ja alkaneen toimintakau­den
suunnitelmia selvitti kokoukses­sa
Suomen Rauhanpuolustajat i\y:n
pääsihteeri, maisteri Mirjam Vire-
Tuominen. Samalla hän selosUMaai
ilman rauhaneuvoston Varsovassa
pidetyn kokouksen päätöksiä sekä
suoritti yhteenvedon, päättyneestä
rauhanviestitoiminasta.
Kokouksessa pohdittiin myös Ete­lä-
Vietnamissa vallitsevaa tilannet­ta
ja hyväksyttiin asiasta julkilau­suma.
U L K O M A I S E T SOTILASTUKI.
KOHDAT P U R E T T A V .l
Kokouksen julkilausumassa sano­taan:
"Huolimatta kansainvälisen jänni­tyksen
lievenemisestä on Etelä-Viet­namissa
käynnissä edelleen verinen
sota. Viime^syksynä tapahtunut so­tilaskaappaus
ei ole muuttanut t i ­lannetta,
vaan kansanjoukkoja vas­taan
on suunnattiiasöellinen terro­r
i , jota pidetään yllä amerikkalais­ten
sotavoimien avulla, jatkuu. Y h ­deksän
vuoden aikana on 160,0Q0.
ihmistä surmattu, 670,000 ihmistä
vangittu j a kidutettu ja useita mil­joonia
suljettu "strÄegisiksi kylikr '
s i " nimitettyihin keskitysleireihin.
Tilanne Etelä-Vietnamissa on .
Vietnamin kansan alkeellisten oike­uksien
häpeällistä polkemista ja
merkitsee sodan vaaran leviämisen '
uhkaa. Yleisen mielipiteen Suomes­sa
tulisi kiinnittää enemmän huo­miota
Etelä-Vietnamin traagillisiin
tapahtumiin ja vaatia, että Geneves­sä
v. 1954 solmittua sopimusta Viet­namin
itsemääräämisoikeuden kun­nioittamisesta
noudatetaan. On vaa­dittava
USAta vetämääQ aseelliset
joukkonsa pois Etelä-Vietnamista.
Vain niin voi tämän alueen kansa
rauhallisesti toteuttaa sille kuulu­van
itsemääräämisoikeuden. Kaik­kien
ulkomaisten sotilastuklkohtieft
purkaminen vierailta alueilta k o lo
maapallon puitteissa vasta turvaisi
kansallisen itsemääräämisoikeuden
Täydellisen ' toteuttamisen. SoUai-nen
toimenpide edistäisi rauhan tur-vaamista
ja yleisea aseistariisunnan
toteuttamista koko ihmiskunnan
etujen mukaisogti."