Vapaus, February 15, 1964

              Sivu 2. Lauantaina, helniik. 15, — Saturday, Feb. 15, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
1 LIBERTY) • Established Nov. 6. 1917
E d i t o r : W. E k l u n d Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-«64 — EOltorial 674-4265
Published thrlce weekly: Tuesdays.<Thul:sdäys and Saturt^ays by Vapau^
P u b l i s h i n g Co. L t d . , lOO-iqä^^ Eliort St. We5t. Sudfemy. pj^tario. Canada.
M a i l i n g address: Box 69
A d v e r t l s i n g rates upon appllcation. translatioiis free of charge..
Authorized as second class m a i l by th« Post Office. Department, Ottawa,
and for paymenc of p<>st?i,ge^^^ cash,. "
CANADIANIllANGUÄGEilPRESSI
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 k k . $4,75 USA:ssa, 1 vk. $10.00 6, kjt. $5.^5
3 i f c 2Hö< Suojtaess^i: 1 vk.. 1 0 . ^ a kk. I Jo
**Yerot kansan verta juo
V Konservatiivipuoluetta viime syyskuussa tukeneet ja ää­nestäneet
optariolaiset ovat nyt saaneet kuulla, mitä se "lys-tiV.
tulee niinheille kuii^ toryjen vastustajillekin maksamaan
tässä maakunnassa ensin tänä vuonna, ja vielä sen jälkeen­kin.
Vaikka konservatiivipuolue lupasi kaikkea muuta maan
jä taivaan väliltä, mutta ei Verokorotuksia, niin tähän men­nessä
ei syyskuussa uudelleen valittu konservatiivipuolueen
hallituis ole saanut toimeksi mitään muuta, kuin yhteenlas­kien
noin $80,000;000 verokorotilikset, tarkoittaen se verojen
kohoamista noin $13.30 kutakin ontariolaista miestä, naista
ja lasta kohti, eli kutakin keskinkertaista (4-henkistä) per­hettä
kohti $53.20 vuodessa! Kaiken lisäksi valtaosa näislä
verokorotuksista lankeaa kaikkein köyhimmän ja osittain kes­kivarakkaan
väestönosan maksettavaksi, samalla kim vissit
suuryhtiöt Saavat joko veroalennuksia tai muita etuisuuksia.
. . E i siis ole turhan vuoksi työväenpiireissä laulettu, että
"verot kansan verta juo . . ."
H I K K A A N M I E H E N B U D J E T T I O N T A R I O S SA
Ontarion maakuntahallituksen rahaministeri James N .
Allanin keskiviikkona Ontarion lainlaatijakunnalle esittämä
uusi budjetti eli talousarvio on perusolemukseltaan rikkaan
miehen budjetti, joka ottaa lisäveroja niiltä, joilla on kaik­kein
heikompi maksukyky, ja antaa sekä verohuojennuksia
että muita etuisuuksia raharikkaille suuryhtiöille.
Kukaan ei kieliä sitä etteikö maakuntahallitus tarvitse
lisätuloja esimerkiksi koulujen rakentamiseksi ja ylläpitämi­seksi,
sekä maanteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi jne,
vaikka toisaalta käsitetäänkin, että näitä lisätuloja voitaisiin
hankkia tuntuvasti veroja kohottamattakin — esimerkiksi
suurten luonnonresurssiemme kehittämisen avulla, sen sijaan
että ne nyt annetaan polkuhinnasta yhdysvaltalaisten suur-yhtiöiden
kehitettäviksi.
Mutta nyt esitetyt verokorotukset on sälyytetty kauttaal­taan
kaikkein köyhimmän ja osittain keskivarakkaan väes­tönosan
maksettavaksi; jota vastoin suuryhtiöt ja suurtuloi-set
yksilöt pääsevät jälleen vapaiksi miltei kaikista veroko­rotuksista,
kiuen pääsee kissa pakoon veräjän alitse.
K A T S O T A X N P A Y K S I T Y I S K O H T A I S E M M I N A S I A A:
Ontarion sairaalavakuutuksen maksuja korotetaan nyt
esitetyn budjetin perusteella roimalla kädellä, peräti 50-pro-:
senttisesti. Siten peritään Ontarion hallitukselle lisäverona
$33,000,000 vuodessa. Tämä summa tulee valtaosalta köyhiltä
ja keskivarakkailta. Vähälukuinen rikkaitten ryhmä maksaa
tästä sairaalavakuutuksen korottamisesta olemattoman pie­nen
murto-osan, sillä tällaiset "välilliset verot", jotka mät­käistään
"samalla mitalla kaikille kansalaisille" heidän ansio-tasoaan
huomioonottamatta, ovat kaikkein epäoikeutetuimpia
veroa nimenomaan siksi, kun valtaosa niistä lankeaa köyhim­män,
mutta numerollisesti valtavasti suurilukuisimman väes­tönosan
maksettavaksi.
Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että sairaala­vakuutuksien
korottaminen $2.10;stä kuukaudessa $3.25:n
kuukaudessa yksityisten kohdalta ja $4.20:sta $6.50:n perheel­listen
kohdalta, tulee aiheuttamaan todellisia maksuvaikeuk­siakin
kaikille pienipalkkaisille työläisille, esimerkiksi tar­joilijoille,
myyjäapulaisille jne, sekä pikkufarmareille ja niil­le,
jotka elävät pienen ja muutenkin riittämättömän eläkkeen
varassa. Jos mikään nim tämä sairaalavakruutuksen korotta­minen
olisi saatava lainlaatijakunnan istunnossa kumotuksi
Uuden demokraattisen puolueen ja liberaalien yhteisellä esi­tyksellä,
jota työväen- ja farmarien järjestöjen tulisi aktiivi­sesti
tukea.
Samaa maata on gasoliininveron korottaminen. 2 sentillä
gallonaa kohti. Valtaosan siitä verokorotuksesta joutuu mak­samaan
vähävarainen kansanosa, rikkaiden päästessä siitäkin
pelkällä säikähdyksellä. Lisäksi on muistettava, että nykyi­sellä
aikakaudella, ja huomioonottaen sen. mihin suuntaan
on liikennöimisasioita tarkoituksellisesti kehitetty maassam­me,
auto ei ole mikään "ylellisyystavara", vaan välttämätön,
joskin ennestäänkin aivan liian kallis ajokki. Ilman autoa
emme kerta kaikkiaan tule täällä nykyoloissa toimeen. Ja
tämä gasoUiniveron korotus koskee myös niitä ihmisiä, joilla
ei itsellään autoa ole, sillä varmana seikkana voidaan pitää
sitä, että linja- ja vuokra-autot tulevat korottamaan ainakin
vastaavasti taksojaan ja niin lankeaa tämäkin vero suurelta
osalta köyhimmän kansanosan kannettavaksi.
TASSUi SITA NYT OLLAAN
I^ohservatiivien puolesta syyskuun vaaleissa puhuneet
ja äänestäneet saavat siis yhdessä konservatiiveja vastusta­neiden
ontariolaisten kanssa maksaa (yhteenlaskien) seuraa­vanlaiset
verokorotukset:
— - Autojen rekisteerausmaksujen (aikaisemmin ilmoite-tusta>
porotuksesta $5,000,000.
Viinan hintojen (aikaisemmin ilmoitetusta) korotuk­sesta
$12,000,000. ^
Nyt vpimaan astuneesta gasoliiniveron korotuksesta
$30,000.000.
Heinäk. 1 pnä voimaan astuvasta sairaalavakuutuksen
korotuksesta $33,000,000.
Yhteenlaskien on siis jo tiedossamme yksinomaan Onta­rion
maakunnan kohdalta yli $50 suuruinen verokorotus On­tarion
kutakin keskinkertaista perhettä kohti vuodessa! Tä­hän
kun lisätään vielä liittovaltion ja kunnallishailintojen
aikansta;n munimsit verokorotukset, niin kelpaa tässä iloita
vanhojen puolueiden vaalivoitoista!
Eräänä "lohduttavana" seikkana voitaneen kuitenkin pi­tää
sitä, että vissit suuryhtiöt — pääasiassa canadalaisteri
omistamat sellaiset — tulevat tämän budjetin perusteella saa­maan
"kuoletushyvityksenä" noin $2,000,000 sää^
samalla kun viinayhtiöille myönnettiin suurista voitoistaan
I
I SYNTYMAI
PÄIVIÄ-
KaUe J a a k k o l a , ' Wawa, O n l . , täyt­tää
sunnuntaina- h e l m i k u u n " 16 pnä
80 vuotta.
R i i k k a Helminen, VVindsor, Ont.,'
täyttää sunnuntaina, h e l m i k u u n 16
Päivänä,73 vuotta.
S o f i a Pöntiö, Sudbury, Ont., täyt
tää maanantaina, h e l m i k u u n 17 pnä
65 vuQtta.
Olga l l a u s k a , Vancouver, B.C..
:äyttä^ t i i s t a i n a , h e l m i k u u n 18 pnä
7p vuotta. .
Jaakko L a i t i l a , Wanup, 0:»J., täyt­tää
sunnuntaina, h e l m i k u u n 16 pnä'
n vuotta.
•Vhdymnie sukulaisteiv j a t u t l i ^ s ^,
' a i n onnentoivotuksiin.
Mikä o n totuus?
'Bonn. — Länsi;S9k6«^}\.h^^tus s a ­noi
viime .vUkolia ilm(>^tAnf!e;isa
NeuvostolHtolle, ettei liittqt«teyal|f|fi-sa
tulla valmistamaani raketteja, SQti-lastarkoitu^
csiin.
Ulkominisiteriön valtiosihteeri V^rl
Cartens aqtöi asiasta iIm<>^tMl^n
Neuvostoliiton aai9intiQi^t%l9lto I. N.
Lavtoville, joka kävi Jättämässä hä­nelle
Länsi-Saksassa tapahtuvaa r a ­kettien
valmistusta koskevan muis­tion.
Lavtov v i i t t a s i . l e h t i t i e t o i h in
saksalaisesta ase- j a ilmakalustogrh-tiöstä
j a sanoi tämän yhtiön, t u o t t a ­van
ydinkärkien kuljettamiseen so­veltuvia
raketteja.
Yhtiö esitteli jokin" a i k a sitten j u l ­kisesti
tutkimusrakettejaan, . j(^den
sa Ilmoitti soV;^uVan kehftettävibEii
sotilaskäyttöön.^ i , - - •
KANNATl^ÄttÄA tiiiKREITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
UNSI-SAKSA KOKEILEE
B e r l i i n i . — Vastoin b o m i i n hal­l
i t u s p i i r i e n väittämää kokeillaan
j a valmistetaan Länsi-Saksassa
e r i s u u r u i s i a j a e r i l a i s e n .kanto­matkan
omaavia raketteja, jotka
kykenevät lähes p o i k k e u k s e t t a lä­hettämään
ydinkärkilatauksen, i l ­menee
DDRn ulkoasianministe­riön
j u l k i s u u t e e n antamasta tie­donannosta.
Bonnin h a l l i t u k s en
Iehdist<>sihteeri von Haasen anta­ma
lausunto, jonka mukaan län-s
i s a k s a l a i n e n rakettiluotanto ei
p a l v e l i s i sotilastarkoituksia ja
että N e u v o s t o l i i t o n muutama päi­vä
sitten esittämä varoitus olisi
aiheeton, ei vastaa tosiasioita.
Y l i kymmenen vuoden ajan on
Länsi-Saksa harjoittanut raketti-t
u t k i m u k s i a ja rakentanut omaa
s i a n t e o l l i s u u t t a a n . Tämä on joh­tanut
erilaisten r a k c t t i t y y p p i cn
k o k e i l u i h i n j a r a k e t t i e n sarjatuo­tantoon,
j o k a on jyrkässä r i s t i r i i ­dassa
-Potsdamin, sopimuksen
S a k s a l l e asettamien velvoitteiden
kanssa.
mesti pystyvänsä tuottamaan eri­l
a i s i a raketteja s o t i l a s t a r k o i t u k s i i n.
N i i h i n länsisaksalaisiin y h t y m i i n,
jotka harjoittavat rakettituotantoa
l a i u i u u myös B o n n i n puolustusmi­nisteriön
alainen teollisuushaUinto-seura
( I V G ) , jonka i l m a i l u j a ra-icettinkehittämiskeskuksessa
Otto-l)
runnissa. lähellä MUnchenia kehi­tetään
j a k o k e i l l a a n länsilehtien
.kertoman mukaan 'modernia sota­m
a t e r i a a l i a ' . Seura on puolestaan
läheise.ssä kosketuksessa ns. Länsi-
Saksan lentokonerakennuksen poh-joisryhmään,
j o k a on keskittynyt
eurooppalaisen kantoraketin kehit-ämisecn.
Tämän lisäksi kokoavat
länsisaksalaiset yrittäjät lisenssituo^
tannon a v u l l a k o k e m u k s i a omaa ra-k
e t t i t e o l l i s u u t t a a n varten.
Laurier LaPierre, joka toimii historian professorina Mc-
Gillin. yliopistossa Montrealissa, on isäntänä "Inquiry"-oh­jelmassa,
joka käsittelee yhteiskunnallisia asioita. Oh­jelma
lähetetään Ottawasta maanantai-iltaisin CBG-TVn
välityksellä. Tri LaPierre kulkee Montrealin ja Ottawan
välillä osallistuakseen viikottaiseen ohjelman suunnitte­luun
ja e.siintyäkseen mainitussa "lnquiry"-ohielmassa.
TOIMITTANOT EEVA
Aamun torkku...
A a m u n torkun varhaisateria tah­too
väkisinkin jäädä kahvikuppo-seei^
e l l e i hän tpdella suunnittele
ateriaansa etukäteen. Vaikkemme
Jaksaisikaan syödä paljon aamulla
t u l i s i varhaisaamiaisen olla moni­p
u o l i n e n . ~
Päivittäinen k a l o r i t a r v e vaihte']^'e
iän, s u k u p u o l e n i a työn laadun mu­kaan.
Siitä tulisi^saada V3 a a m u l la
ennen työhön ryhtymistä. Onhan
selvää, ettei työpanoksemme ole
täydellinen, jos energiasta on p uu
fetta. lämä koskee erityisesti kou­l
u l a i s i a . Opettajat valittavat usein,
että oppilaissa on havaittavissa no­peasti
väsymystä aamutuntien aika­na,
mutta että tämä väsymys häviää
a a m i a i s t u n n i n j^lkeeiji. Väsymys
j o h t u u u s e i n k i n j u u r i ravinnon eli
energian puutteesta j a v i r h e e l l i s i s -
8,5 prosentin vuosinousu oli
Neuvostoliiton teollisuudessa
."VEG-tytäryhtiö Telefuriken osallis­tunut
••Hawkin - r a k e t i n tupttami-
I seen bpdenseelaiseh yhtiön P e r k i n -
j E l m e r ja K i i m p p . tuottaessa lisens-j
iillä a m e n k k a l a i s t a 'Sidewinder'-ra-
I k c t t i a . liuomaltavaa osaa Bonnin
Y'a'^^^^i^^'i^'"^'>^^<>^^'^^^ii ' ^ i ^ " i)^^^"
Länsi-Saksan liittyes.sä n.s. Län.sij S t u t t g a r t i n lähellä sijaitseva ilma-
E u r o o p a n u n i o n i i n k i e l l e t t i i n siltä j j a avaruusliikenteen tutkimuslai-
Neuvostöliiton teollisuustuotanto
viime vuona vuoden 1962 tasosta ja
Vuodesta 1959 lähtien on mm. ^^^^^^^^ 1963 päättyessä se oli 58
. M o s k o v a . — 8,5 p r o s e n t t i a kasvoi kasvu on ollut kevyessä teollisuu­dessa,
vain 27c, mutta j o i l l a k i n ke­vyen
teollisuuden aloilla, kijten
sopimustekstissä y l i 2 m:n pituis­ten
ja y l i 32 km.n kantomatkan
omaavien ohjusten tuottaminen.
V i i m e vuoden lopulla k o k e i l i kui­t
e n k i n "AäQ- ja ilmavariistelu-Osa-keyhtiö"
useampivaihcista rakettia,
joka oli 7 m:n p i t u i n e n , saavutti
160 k m : n k o r k e u d e n ja 145 k m :n
toksen fysikaalisen säteilykäyttö-voiman
i n s t i t u u t t i . Siellä kehite­tään
parasta aikaa rakettia, j o k a on
a m e r i k k a l a i s e n 'Honest Johnin'
suuruusluokkaa. I n s t i t u u t i n johdos­sa
ovat B o n n i n puolustus- j a k u l k u -
laitosministeriön ja eri varustelu-prosenttia
korkeampi kuin vuonna
1958 7-vuotissuunnitelman edellyttä­män
51 p r o s e n t i n asemesta: Terfis-tuotanno.
ssa Neuvostoliitto kuroo
k i i n n i U S A n etumatkaa j a se tuotti
viime vuonna terästä 80,2 m i l j . ton­n
i a eli 5 prosenttia enemmän k u in
cdelli-senä vuona. Kokonaisuutena
oli Neuvostoliiton teollisuustuotan­to
viime vuonna 6 5 % U S A n teolli­suustuotannon
volyymista, kun pro-
.senttiluku 10 vuotta aikaisemmin
o l i vain 33. N e u v o s t o l i i t o n tilastol­l
i s en kesku.<;hallinnon torstaina j u l -
kaisemis.sa tilastoissa ilmenee, että
s u u r i n kasvu on tapahtunut kemial-
yht iöiden edus t a j i a , ( A E G , B r o w n 'ise.ssa t e o l l i suud e s s a , keskimäärin
h o r i s o n t a a l i s en etäisyyden ja oli ' l i o v e r i e . et Cie. Siemens-Schuckert) | g ; : ; ' muoviaineissa 24%. N i i n
varustettu paikallistamisla.tto.Ua. ; j a H i t l e r i n ilmavoimaspesialistit .^^..^ maatalouskoneiden tuotannos-
Tämän jälkeen i l m o i t t i yhtiö a v o i - ' D o r n i r e , Heinkel j a Messerschmidt.
NL HANKKII LISÄTIE­TOJA
AVARUUDESTA
Moskova. — Neuvostoliiton
t a m m i k u u n 30. päivänä avaruu­teen
lähettämät kaksi tutkimus-.
s p u t n i k k i a " E l e k t r o n i ' j a E l ek
t r o n 11" tulevat kiertämään maa­p
a l l o a useita vuosia, joskaan ei
tiedetä miten pitkään n i i d e n lait­teistot
voivat välittää tietoja ava­ruuden
säteilyvyöhykkeestä ja
magnestosfääristä. K u i t e n k i n tar-k
c i l u k s e i i a on saada tietoja pit­kän
aikaa, i l m o i t t i Neuvostoliiton
tiedeakatemian presidentti Mtis-lav
K c l d y s h Moskovassa kansain­välisen
lehdistön edustajille.:
Kansan Uutisten edustajan kysy­mykseen,
joka. koski tutkimus;
s p u t n i k k i e n painoa, presidentti
K e l d y s h vastasi sanomalla; että
ne l i i k k u v a t tonneissa. Tarkkaa
määrää hän c i h a l u n n u t i l m o i t t a a,
koska kokeen tulos ei ole r i i p p u -
vainen painosta.
N e u v o s t o l i i t o n tiedeakatemian
kirjeenvaihtajajäscn Sergei Ver-nov
mui.stutti: tilaisuudessa, jossa
olivat palkalla N L : n avauusohjel-man
johtajat, sputnikkien muutta­neen
käsitystä maapallon ulkopuo­lisesta
avaruudesta. E n n e n se kuvi
t e l t i i n tyhjiöksi, mutta vuoden 1957
jälkeen tiedetään että maapallon
lähiavaruudessa tapahtuu monenlai­s
i a v o i m a k k a i t a prosesseja ja näiden
prosessien tulok.sena syntyy voimak­k
a i t a varautuneiden hiukkasten vir­toja,
j o t k a pommittavat avaruuteen
nousseita esineitä. Maapallon ym­pärillä
t o d e t t i in olevan kaksi inten­siivistä
vyöhykettä, j o i s t a uloim-man
h a v a i t s i ' s p u t n i k vuonna 19.58,
mutta siitä h u o l i m a l t a vyöhyke- on
e d e l l e e n k i n ratkaisematon arvoitus.
A m e r i k k a l a i s e t sputnikit taas pal­j
a s t i v a t sisäisen r a d i o a k t i i v i s e n vyö­hykkeen
olema.ssaolon. Viimemai­n
i t u n syntyminen on v o i t u sovittaa
I t e o r i a n p u i t t e i s i i n ; k u n sen sijaan
ulkovyöhykkeen s y n t y m i n e n on sel­vittämättä.
sa o n tapahtunut huomattavasti kes­k
i v e r t o a suurempi nousu samoin
eräissä k u l u t u s t a v a r o i s s a mm. pesu­koneiden
kohdalla 27%. Maatalou­dessa
sen s i j a a n jäivät katovuodes­ta
johtuen viljantuotannon tavoit­teet
täyttämättä. Nyt i l m o i t e t t i in
ensi kerran v i i m e vuonna valtion
v i l j a h a n k i n n a n o l l e e n 44,8 m i l j : ton­nia,
j o k a on 11.8 m i l j . tonnia vä­hemmän
k u i n vuonna 1962, mutta
komaan, että tuhansien ja kymm-n
i e n tuhansien k i l o m e t r i e n : pääs.-
sä maapallosta olevassa avaruudes­sa
vaikuttaa omalaatuinen hiukkas­i
en ' k o s m i n e n kiihdyttäjä". Jotta
v o i t a i s i i n tutkia tämän selityksen
O l l a a n k u i t e n k i n taipuvaisia u s - i 1 3 . 7 tonnia enemmän k u in
10 vuotta aikaisemmin, "vanhan
maatalouden" viimeisenä vuonna
1953.
V a l s s i t u o t t e i t a Neuvo.stoliitto val­misti
v i i m e vuona 62.4 m i l j . tonnia
e l i 5% enemmän kuin edellisenä
p a i k k a a n s a pitävyyttä. t a r v i t a a n vuonna . Raakaöljyä Ne u v o s t o l i i t t o
tutkimus.systeemi. jokon kuuluu ! ^ " O * " 206 m i l j : tonnia, jossa nou-useita
samanaikaisesti avaruuden o'' 1^"- Vieläkin suurempi l i -
.säys — 22% — tapahtui maakaa-huolimatta
oikeus korottaa ilo­liemen
hintaa. Sitäpaitsi on
muistettava,: että suuret paperi-puu-
ja kaivosyhtiöt hyötyvät
myös välillisesti niiden etua
.silmälläpitäen, gasoliiniveron
korottamisen avulla rakennet­tavista
maanteistä jne.
Jos koskaan, niin nyt Onta­rion
lainlaatijakunnalle esitet­ty
talousarvio on " r i k k a a n mie­hen
budjetti" mikä ryöstää
niiltä, j o i l l a yähän on ja antaa
n i i l l e , joilla ennestäänkin on
l i i an paljon sitä, mitä "koi syö
j a TUo.g).e raiskaa" kuten"Raa­matussa
sanotaan.
e r i pisteitä t u t k i v i a tutkimusssput-n
i k k e j a . " E l e k t r o n i " j a " E l e k t r on
I I " lähettäminen merkitsee tämän
s y s t e e m i n alkuunpanoa. Jo nyt on
v o i tu todeta, että kun ilmestyy
magneettisia myrskyjä ja revontu­l
i a , niin maan ulkoisessa säteily-vyöhykkeessä
tapahtuu muutoksia, i
T o i s i n .sanoen j u u r i tänä aikana I
työskentelee mainittu "kosminen}
kiihdyttäjä", huomautti akateemik- j
ko Vernov.
. Tilai.suude.ssa esiintyi joukko
muita eri alojen johtavia tiede­miehiä,
jotka k u k i n omalta alal­taan
selostivat t u t k i m u s s p u t n i k k i en
tehtäviä.
V i i t a t e n Tassin tiedonantoon joi
l a i l m o i t e t t i i n ettei Neuvo.stoliitto
pidä yhteyttä E l e k t r o n II:een hel­m
i k u u n 5—-10 päivien väli.senä ai­kana,
presidentti K e l d s h y l t a tiedus-t
e t i i n , mistä se j o h t u u . Hän sanoi
s p u t n i k i n kiertävän s i l l o i n r a d a l la
j o h o n ei N L r n alueelta ole näkö­yhteyttä
ja näin o l l e n yhteydenpi­toa
ei voida ylläpitää. Kysymyk­seen,
eikö v o i t a i s i ajatella yhteis­toimintaa
muiden maiden kanssa,
K e l d y s h vastasi, ettei s i i h e n o l e tarr
vettä. " E l e k t r o n II ':ssa o n nimit­täin
taltiontivälineistö, joka ottaa
t a l t e en s p u t n i k i n havainnot sinä ai­kana,
j o l l o i n .se c i ole N L : n näkö­kentässä.
Havainnot välittyvät maa­han
sen jälkeen k u n S p u t n i k tulee
u u d e l l e e n t a r k k a i l u a s e m i e n p i i r i i n.
T o i s a a l t a yhteydenpito m u i h i n mai­h
i n tänä aikana vaatii oma:i ener­g
i a n s a , j a j o t t a s p u t n i k i n paristoja
säästettäisiin, ei N L ole pyytänyt
muita - m a i t a : pitämään yhteyttä
s p u t n i k k i i n niinä päivinä, j o l l o in
N L ei voi sitä tehdä. K e l d y s h sa­noi
N L : n v o i v a n yhdellä kantorake­t
i l l a lähettää avaruuteen e r i l a i s i l la
r a d o i l l e enemmänkin kuin kaksi
s p u t n i k k i a . N i i n ikään hän sanoi
N L : n tiedemiesten olevan yhtä pa­h
o i l l a a n k u i n a m e r i k k a l a i s e t k i n , ot-
XcL. a m e r i k k a l a i s t e n k u u r a k e t t i Ran-ger
V l : n T V - t e k n i i k k a s a l l i n u t sen
väliitää lähikuvia k u u n pinnasta.
suntuotanno.ssa. Puunjalostusteolli­suuden
ka.svu on o l l u t 7% kone
rakennusteolli.suuden 13%. H i t a i n t a
esim. televisiotuotannossa havaitaan
14:n j a jääkaappituotannossa 9 % : n
nousu.
A u t o j a Neuvostoliitto tuotti 1963
587,000 kappaletta, joka on 2%
enemmän k u i n edellisenä vuonna.
Yleensä ottaen teollisuustuotanto
on k a i k i l l a a l o i l l a noussut. Poikke­u
k s e l l i s e n a noin 90:slä teollisuu.s-alasta
on noin 9 tuotantoalaa mm.
ompelukoneet, voi, juurikas.sokei-i
j a valmisvaateteollisuus.
ENNATYSS.\TO PUUVILLASTA
P a i t s i viljaa oli Neuvostoliiton
maataloustuotanto myös sokerijuu­r
i k k a a n osalta edellistä vuotta al­h
a i s e m p i , mutta sen sijaan peru­noita
t u o t e t t i in enemmän. Perunan
v a l t i o n hankinnat käsittivät vuonna
1963 8 m i l j . tonnia (5.7 m i l j . ton­n
i a 1962) vihanesten 6,3 t o n n i a (5,9
1962). P u u v i l l a s t a N e u v o s t o l i i t t o sai
h i s t o r i a n s a suurimman sadon.
V a l t i o n hankinnat olivat viime
vuonna 5.2 m i l j . tonnia eli 900,000
t o n n i a edellistä ennätysvuotta suu­remmat.
Maidon tuotanto o l i viime
vuona 61.2 m i l j . tonnia e l i 2.7 m i l j .
tonnia alhai.sempi kuin edellisenä
vuonna, mutta lähes k a k s i n k e r t a i ­nen
vuoteen 1953 v e r r a t t u n a (36,5
m i l j . t o n n i a ) . L i h a n h a n k i n t o j e n elo­paino
o l i 10 2 m i l j . tonnia edellisen
vuoden 9,5 m i l j . tonnin asemesta.
Vuoden lopu.ssa o l i Neuvostoliitossa
suurta s a i v i k a r j a a 85.6 m i l j . päätä,
mistä lehmiä 38,3 miljoonaa, siko
ja oli lähes 41 miljoonaa ja lam­paita
134 m i l j . : päätä.
PÄÄOMASIJOITUKSIA
t e h t i i n viime vuona eniten kemial­l
i s e en teollisuuteen, jossa ne olivat
.33% edellistä vuotta .suuremmat.
A b s o l u u t t i s t a summaa e i k u i t e n k a an
ole i l m o i t e t t u . P i e n i n , v a i n l % : n l i -
.<;äys tapahtui: s i j o i t u k s i s s a puunja­lostusteollisuuteen.
PALKy\T NOUSSEET
Vuonna 1959—63 ovat palkat ko­honneet
20 % :11a. S o s i a a l i m e n o i h in
käytettiin viime vuonna 34,5 m i l -
j a i d i a ruplaa (31,9 m i l j a r d i a edel­lisenä
vuonna). Työntekijäin mää­rä
o l i vuoden 1963 a i k a n a keski­määrin
70,5 miljoonaa, josta kasvu
on vuoden aikana 2,2 m i l j . henki­löä.
K u l u t u s - j a r a v i n t o t a r v i k k e i d en
ostot kasvoivat v i i m e vuonna k a i k i l ­l
a a l o i l l a p o i k k e u k s e n a vain p u u v il
l a ja villakankaat, valmisvaatteet,
o m p e l u k o n e e t : ja kellot; joiden
myynnissä tapahtui l a s k u a sekä s i l k ­kikankaat,
moottoripyörät j a vespat,
joiden myynti pysyi ennallaan. E n i -
ten_ kasvua tapahtui henkilöautois­sa
(33%), pesukoneissa (28%), he­delmissä
(26%). Uhassa (10,%.) j n e .
K a s v u a osoittava luettelo kertoo
s i i s ostokyvyn j a elintason nousus­ta.
O l o j e n jatkuvasta paranemisesta
kertoo myös se että v i i m e vuonna
r a k e n n e t t i i n 2 miljoonina uutta asun­toa
sekä maaseudulla v a l t i o n laino­j
e n t u r v i n noin 400,000 omakotita­loa.
Asunto-olosuhteet paranivat v i i ­me
vuoden aikana 11 m i l j o o n a n hen­kilön
kohdalta. K a i k k i a a n on v i i m e i ­sen
10 vuoden aikana rakennettu
17. m i l j o o n a a uutta asuntoa asutus
keskuksissa ja 6 miljoonaa taloa
maaseudulla. 108 m i l j o o n a a ihmistä
on näiden 10 vuoden aikana muut-tanuut
uuteen, tai entistä parempaan
asuntoon.
N e u v o s t o l i i t o n väestö, j o n k a kes­kuudessa
kuolleisuus on a l h a i s in
maailmassa o l i vuoden 1963 lopussa
hieman y l i 226 miljoonaa henkeä.
tä ruokailutavoista. K o u l u l a i s i l l e ei^.:. ;:^>
ainakaan pitäisi tarjota ensimmäi^v-seksi
IjiahviayjairanskanpuUaa. Hä-jn! »i<
nenaamlaisekseen^opä p u u r o , m a i - ; ' ' ' ' ' ' r
to j a vehnäleivän e l i p u l l a n asemes^n^/Knori
ta.tarjottavatäysjyväleipä.He4©Vnä::
t a i tuoremehu takaa kQululai^ille^'
j a myös m u i l l e päivän v i t a m i i n i t a r ^ . i / / !
peeq. - ^ -i.'.' . w ,.
Entä ne aamun torkun a t e r i a L . u , ( fi
U s e i n perheeneroäntä j o u t u u aaflin^' • • - n
varhaisella,' kiirehtimään työhönsäii(i'>i)r;<
eikä a i k a t^hdo riittää k u n n o l l i s e n .;::;<;
a t e r i a n valmistamiseen. S i l l o i n otf- " ^'«>*
k i n kiusauksena tarjota v a i n k a h v i a ^ .,,.,.[
j a vehnästä s e n k e r a . M u t t a pieod^- -—•
lä v a i v a l l a muodostuu ateriasta täys-, . »
painoinen. Kananmunat ovat
peasti kypsyviä ja hyvää ravintoa'.
Vfoileipien kera. vpi tarjota e^elUivi-,ii
;enä päivänä ..valmistettuja salaat-eja
tai leikkeleitä. ' i ' o s in leikkeleet, , . . 1 . 1 .o
tulevat ajan mittaan melko kalUik-..
s i , mutta niitäkin voimme itse a a ' l ^ , ' r , l rJ
m u p a l a l l e valmistaa. ,,,,,
E r i l a i s e t aamiaisviljavalmisteet ••
( m a i s s i h i u t a l e e t ) voidaan joskv».-,*
tarjota mehukeiton kera. Tärkeätii. ; . .
op myös m u i s t a ^ käyttää kokojyvä-r,.y,
leipää. Lisäksi m^aito j a hedelraljt:.:^,:..;:
tai tuoremehut takaavat tarpeelli&-.<
ten ravintoaineiclen saannin a a m u l i , A , . r , ; ,
l a . • , - i ' . , - ^ : ; . :...,:.,n,.v
Jotta aamupala todella maistuisi , ; : . i > ,i
t u l i s i sen o l l a r v a i h t e l e v a . Civätbäi):
päivän muutkaan ateriat muodostu -,.-<-.>.•!
s a m a n l a i s i k s i päivästä toiseen. Perr,;. ..,„
heissä, joissa puuro on aamiaisen
pääruoka, tahdotaan usein päätyä «.-r
v a i n kaurapuuroon, mutta p e r h e e t ^ <
äidin o n syytä muistaa, että k a u p a q " ' * '
oji myös ruis- j a o h r a h i u t a l e i t a s e l ^ ^
j a u h o j a . Joskus voidaan jo edelltA.iifii
senä iltana keittää r i i s i p u u r o a ja
tarjota sitä paistettXina h i l l o n kans>'
sa aamuaterialla: '
. . . ILLAN VIRKKU
Ravintotieteilijäjt j a lääkärit sanOi.,,,
vat, että uni. on syvempää ja ruOK
ansulatuselimet.saavat rauhassa le^>
vätä, jos ilta-ateriat ovat keveitä.
Siitä h u o l i m a t t a . p i l a k u v a t j a mairr .
noslehtiset -esittelevät pyjamapuku^-}, >.-,,
s i a miehiä, j o t k a käyvät: iltayöstä- -
verottamassa ruokakomeroa. - J a - eli^„ u <
kä j u u r i s i k s i i l t a p a l a m a i s t u u n i i n -
viettelevän, hyvältä. V a r s i n k i n josi..
nautimme seq, pienessä ystäväpii-;,..
rissa. I l l a n i s t u j a i s t e n emännän, tur,
I i s i k u i t e n k i n muistaa, ettei hän ko^;,,
kaan tarjoaisi l i i a n raskasta a t e r i a a -
päivän päätteeksi. I l t a a n sopivat hy-,,,,;^
v i n lämpimät voileivät j a pikku-; v
lämpimät, :
( / - !H
"PIIKKIKORQISTA" JA
PAXLLYSKEN9ISTÄ
K o r k e a k o r k o i s e t avokkaamme tah- '
tovat puhkaista päällyskenkien k o - "
rot. Siitä pahasta pääsee, j o s päät-''
l y s k e n k i e n k o r k o i h i n panee s o p i - " " - " ''
van suuruisferi muovisen p u l l o n k o fi
k i n . •
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
Canadan olympialuioksista
J o i d e n k i n canadalaislehtien pals­t
o i l l a on näkynyt i t k u v a l i t u k s i a s i i ­tä,
k u n C a n a d a ei saanuj j u u r i päät­tyneistä
t a l v i o l y m p i a l a i s i s t a muuta
k u i n yhden kultamitalin, pari
pronssia ja pisteitä k a i k k i a a n 24,
j o t k a oikeuttavat maamme^, epävi­r
a l l i s e s s a pistekilvassa yhdeksän­nelle
t i l a l l e.
A l l e k i r j o i t t a n u t rohkenee kuiten­k
i n olla asiassa e r i mieltä. Meidän
h a r k i t t u käsityksemme on, että Ca­nada
voi o l l a erittäin tyytyväinen
j a i l o i n e n nyt s a a t u i h i n t u l o k s i in
kun huomioidaan amatööriurhei-lumme
sellaisena k u i n se tänä päi­vänä
on, eikä sellaisena minä sen
t u l i s i o l l a — ja voisi olla.
S u u r i m p a n a pettymyksenä o l i : c a -
n a d a l a i s i l l e se k u n jääkiekkoilijam­me
eivät saaneet tällä kertaa min­käänlaista
. " k u p p i a " . :
K u t e n muistettanee, esimerkiksi
tällä p a l s t a l l a k i i n n i t e t t i i n j o etukä­teen
huomiota siihen, että Euroo­passa
on tällä kertaa " k o l m e kovaa"
jääkiekkojoukkuetta: Neuvostolii­tossa,
Tshekkoslovakiassa j a Ruot­sissa.
Me, k u t e n tuhannet m u u t k in
canadalaiset. toivomme caandalai-s
i l l e jääkiekkoilijoille hyvää me:
nestystä samalla k u n huomioimme
sen, että a s i a n t u n t i j a i n ennakkoar­v
i o i n t i e n mukaan N-Iiitolla oli voi­makkain
joukkue pelissä j a siis
s u u r i n v o i t o n ' m a h d o l l i s u u s.
Selvä on, että jääkiekkoilussa sel­visi
nyt v o i t t a j a k s i kisojen parhain
joukkue — mutta hopeasta ja
pronssisi a k i l p a i i l a o s s a o l i s i voinut
yhtä h y v i n käydä n i i n , että Canada
o l i s i saanut pronssin.
Mutta kun huomioidaan, että tä­mä
canadalaisjoukkue — jossa on
t o d e l l a nopeita ja l u j a t e k o i s i a lah
t i p e l u r e i t a , on h a r j o i t e l l u t vasta vä­hän
aikaa yhde.ssä, n i i n heidän yh-teispelinsä
on luonnollisesti heik­koa
verratessa kauemmin yhdessä
pelanneiden joukkueiden yhteispe.
l i i n .
J u u r i tässä on mielestämme Ca­nadan
amatöörijääkiekkoilun hei­k
o i n kohta. O l y m p i a l a i s i i n . ja maail­m
a n m e s t a r u u s k i l p a i l u i h i n lähetet­täväksi
kootaan aina k o v a l l a k i i r e e l ­lä
parhaista mahdollisista tähtipe-l
u r e i s t a : muodostuva joukkue, j o l la
ei o l e k u i t e n k a a n riittävästi aikaa
y h t e i s p e l i n harjoitteluun. K e n hy-vän.<;
ä on nähnyt esim. Canadan ny­k
y i s e n jääkiekkojoukkueen "tules­s
a " , hän on t i e t o i n en tästä tosiasias­ta
kenekään sitä sanomattakin.
On siis t u r h a a vesittelyä se, k u n
e s i m e r k i k s i n i i n k i n arvovaltainen
henkilö k u i n esimerkiksi"tei*veysmi-n
i s t e r i LaMarsh- v a l i t t e l i — vaikka
c i ollut itse paikan päällä ollut­kaan
— että jotkut eurooppalais-j
o u k k u e e t olivat muka härnäillcct
canadalaisia Euroopan matkallaan
kovankäden peliin.
T o t t a kai Canadan joukkue itse
Tietää mitä se tekee tai tekemättä
jättää, huolimatta siitä, härnätään­kö
sitä tai e i ! Canadalaiset muutoin
esiintyivät nyt entistä p a r e m m i n ja
saivat va.s1faavasti paremmat arvo-sahat
urhoilumaailmalHt yleensä..
Samalla k u n k e l k k a i l i j a t saavutti­vat
Canadalle aivan odottamatta kul­t
a m i t a l i n , sijoittuivat varsinkin
n a i s l u i s t e l i j a t myös odotettua pa­remmin.
.
M u t t a hiihtäjien v e l v o l l i s u u d e k si
t u l i m i l t e i poikkeuksetta häntäpääs-tä
h u o l e h t i m i n e n ^ v a i k k a Cana­dassa
on yltäkyllin h i i h t o u r h e i l un
m a h d o l l i s u u k s i a .
Meidän käsityksemme on myös se
että. v a i k k a h i i h t o u r h e i l u a k i n voi­t
a i s i i n tehostaa e s i m e r k i k s i stipen­d
i e n varaamisella "tähtihiihtäjille"
n i i n , että he voisivat mennä hyvissä
a j o in ennen suurten kansainvälisten
k i l p a i l u j e n alkamista valmennus-k
e n t i l l e , kuten t e r v e y s m i n i s t e r i La-marsh
suositteli, niin se ei suin­kaan
hiihtomme verenvähyyttä pa­ranna.
Tosiasia on, eTtä Canadassa h i i h -
detänä^liian vähän! Autettakoon
k a i k i n mokomin^ "tähtihiihtäjiä",
mutta huolehdittakoon ennenkaik­kea
siitä,_että h i i h t o m m e pohja laa­jenee
— että h i i h t o u r h e i l u u n saa­daan
kiintymään kymmeniätuhansia
nuoria: miehiä j a naisia. V a i n hiih­t
o u r h e i l u n pohjaa suuresti levittä­mällä
voidaan toivoa kansainvälis­tä
tasoa vastaavia mestarihiihtäjiä
j a -mäenlaskijoita;
Sitäpaitsi o l i s i kerta k a i k k i a an
päästävä siitä mielivaltaisuudesta,
ettemme sanoisi salakähmäisyydes­tä,
millä perusteella esimerkiksi
nyt p i d e t t y i h i n t a l v i k i s o i h i n hiihtä­j
ä t n i m i t e t t i i n . Hiihtourheilumme
j o h t o ei v a l i n n u t r e i l u n karsinnan
p e r u s t e e l l a parhaita mahdollisia
h i i h t o e d u s t a j i a — ne n i m i t e t t i i n s i l ­lä
perusteella, kenellä s a t t u i rahaa
olemaan niin paljon, että pääsi
o m i n neuvoin näkyville, tai jotka
asuivat niin lähellä " k a r s i n t a p a i k ­k
a a " , että he voivat o s a l l i s t u a . Nyt
s i v u u t e t t i i n karsinnatta monta hy-
" r i . . .
-1 >il
vää hiihtäjää. .-.
Päästäksemme tässä edes kun- ; r,.,-
n i a l l i s e e n a l k u u n v a l t i o v a l l a n pitäJl: ,.
si auttaa amatööriurheilua yleensä ...
j a siinä yhtey4essä h i i h t o u r h e i l u a,
n i i n , että se vetäisi suuret nuoriso- -
joukot mullaansa j a antaisi kaikiUe
samanlaiset mahdollisuudet sekä
edistymiseen; että maan urheiluvä-.
r i e n edustamiseen.
Näin ei ! ole: valitettavasti asia. -, »
Esitettäköön vain yksi p i k k u i n e n ,
e s i m e r k k i : Si^.dburyn s u o m a l a i s i l l a'
on A l e r t s i n : kentän nimellä tunnet-. ^
tu pieni mutta käytännöllinen urr
heilujcenttä'^ k a u p u n g i n sellaisessa
osassa misää' e i ' ' I a p s i l l a ole edes
leikkikenttää, ui-heilupaikasta pu­humattakaan!
, M u l t a siitä urheily-,
kentästä on. maksettava toistatuhat­ta
d o l l a r i a k u n n a l l i s v e r o a vuodessa
j a se on s e l l a i n e n rahareikä, ett^i
mikään : p i k k u s e u r a voi sellaisia
maksuja suorittaa. Nyt joudutaan"
ko. kenttä^; imj^mään kaupallisiH»>
t a r k o i t u k s i i n . ^ Ja k u i t e n k i n siitä
saataisiin, ^ s «.haluttaisiin h a l v a l la
h i n n a l l a pysyvä urheilukenttä kau­pungille."^
Mikä häp6ä' ja soimaus n i i l l e,
j o i d e n vastuuna o n kehittyvän nuo­r
i s o n kunnon j a siinä tarvittavan
u t i i e i l u t o i m f n h a n edistäminen!
Tällä tavalta ei amatööHurhel-l
u a edistetä. ^
On siis oikeastaan ihme-, että ca^;
nadalaiset hiihtäjät j a muut urhei­l
i j a t pärjäsiyät n i i n k i n hyvin tal­v
i o l y m p i a l a i s i s s a k u i n he pärjäsi­vät.
<• •• •
U r h e i l i j o i s s a j a nuorisossa ei s i i s ' "
o l e vikaa -^^' v a a n v a l t i o v a l l a n ja
u r h o i l u t Q i m i n n a n ohjaksissa olevis­sa
her^oi^sa, j o ^ k a totta puhuen ei- .
vät iyft^eä(r5"ä'amatööriurheilua seij
paremmin k u i n s i k a tuulimyllyä, j a
huolehtivat siitä sitäkin vähemmän.;
' ' ^ / ^ • ' ^ - Känsäkoura.*»
\
• " »
B
• • •
. •: d:
• «
\:
\
»
*
I
«'
1
«
«
4
»
•••iiNiliiill