Vapaus, October 7, 1971

              sivu 2 Torstai; aokafc. 7 p. — Thursday, Oct 7, 1971
VAPAUS INDEPENDENT UVBOR OROÄN
OF FINNISH CANADIANS
(UBERTYr WtBltiM\^
Effitxv: W. EKLUND Ätonagcr: E. SUKSI
T^pbme: Office aod Edlixnial 674-4264
PabMShed twlo4 weeldy; Tuesdays |ad tThuradayB by Vapana PubMilng
Co. Limited. ^''y* ^^'"^^
Advertlsliis ratoa upoiii appllcatlon. trt&u^tlöin free öf diaieä
Seoond cnaas Maa reglstr^
AGEäBRE.SS
TILÄUSA^NAT:
Ö Ä Ä : 1 vt. - Cil0.06, 36 kkkk.. »$3J.0» 0 USu8oAm:nee: n: 11 ^vkk-. J$1J1JÄW>', «6 Sk*k . t6!S.2«5
Heathin metkuiluista
Englannin konservatiivinen hallitus ilmoitti äskettäin kar-koittavansa
yli sata neuvostoliittolaista diplomaattia ja virkailijaa
vakoilusta syytettynä.
Tämän ilmoituksen aiheuttaman alkuyllätyksen hälvettyä voi­daan
todeta, että tätä neuvostovastaista operaatiota 6n valmis­teltu
kauan aikaa ja huolella, ja että sen takana ovat kokonaan
rriuut kuin Englannin turvallisuusnäkökohdat.
V Heathin hallituksella on kova halu saattaa tämän tapauksen
varjoon tapahtumat Irlannissa, asekaupat Etelä-Afrikan kanssa
ja muut impferiäliatiset toimet sekä pyrkimykset. Sen avulla yrite­tään
kääntää yleinen mielipide pois hallituksen EEC-puuhista ja
torpedoida kansainvälisen jännityksen lieventämiseen tähtäävät
pyrkimykset, mm. Euroopan turvakokouksen aikaansaaminen. Eri­tyisen
tärkeätä konservatiivisellfe hallitukselle on kääntää "vakoilu­jutun"
avulla kansan huomio pois yhä pahenevista taloudellisista
vaikeuksista Englannissa.
Vuoden 1970 vaalikampanjan aikana Englannin konservatiivi­en
proi)agaridatuhnuksena oli "parempi huomenna". Nyt konserva­tiivit
ovat olleet vallassa 16 kuukautta ja "paremman-huomispäi-vän"-
politiikan tuloksista voidaan sanoa mm.: Taloudellinen kehi­tys
matelee paikallaan ja konkursseja tapahtuu kuin liukuhihnalla
— näistä suurimmat Rolls Royce ja UCS:n suurtelakan konkurssit
— työttömyys on enhätyslukemissa vuoden 1940 jälkeen, työttömiä
on virallisten tietojen mukaan lähes 1,000,000 Ja tilanteen odote­taan
yhä vain pahenevan, vahvasti mainostettu maksutaseen yli­jäämä
on osoittautunut perin hieveröiseksi, valuuttavarannosta
kullan osuus on romahtanut 50 prosentista 22 prosenttiin, amma­tillisesti
järjestäytyneen työväestön .kuristuslaki on nostattanut
ammattiliitot takajaloilleen.
Asiaa tarkemmin harkittua voidaan tulla siihen johtopäätök­seen,
että Heathin konservatiivihallituksen puheet "vakoilujutus-t?."
tulevat vain edelleenkin pahentamaan Englannin taloudellista
tilannetta» vaikka tällä "vakoilujutulla" yritetään peittää kaikkia
yllä mainittuja epäkohtia Englannin niin sisäisessä kuin ulko­maisessakin
suhtautumisessa.
Neuvostoliiton taloudellinen kehittyminen ei ole suurestikaan
riippuvainen Englannista ja Heathin hallituksesta. Sen sijaan voi­daan
luottamuksellisesti todeta, että ulkomaankauppa on ratkai­seva
tekijä Englannin taloudelle ja jokainen yksityinenkin kauppa
Neuvostoliiton kanssa on hjrvin arvokas Englannille.
- Nähtäväksi jää supistuuko, ja kuinka paljon, Neuvostoliiton
sekä'Englannin kauppa Heathin "vakoilujutun" ja yli sadan neu­vostoliittolaisen
karkoittamisen johdosta.
Sotien ja orjuutuksen välikappale
Yhdysvaltain tiedustelupalvelulla CIA :11a on yhä aktiivisempi
rooli amerikkalaisen imperialismin julistamattomien sotien järjes­tämisessä
jä käynnissä. Tämän vahvistavat tosiasiat, jotka sisäl-tyvät
eötisehi CIA:n agentin V. Markettin 'iuottamukselliseen
muistioon" kongressin edustajahuoneen jäsenelle Herman Badi-soUe.
Se on julkaistu"Washington Postissa.
Marketti totesi ,pnm., että USA :h hallitus käyttää hyväkseen
amerikkalaisten lakien "hämäriä sanamuotoja" ja antaa yleisön
sekä kongressin tietämättä siunauksensa salaisten "sotilaallisten
asevarastojen ja puolisotilaallisten joukkojen" muodostamiselle.
Näitä CIA:n valvonnassa olevia "asevarastoja ja joukkoja"
on käytetty jä ilmeisesti käytetään yhä salaisten sotien käymiseen
Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, kirjoittaa Wash­ington
Post. . ;^
Tässä paljon puhuvassa "luottamuksellisessa miiistiossa" tode­taan,
että sotilaallisten operaatioiden mahdollisimman nopeaa
käynnistämistä varten maapallon eri kolkilla CIA; 11a on käytettä­vissään
lentoyhtiöitä "kaikkialla Kohgosta Nepaliin asti". Näistä
yhtiöistä ihainitaan mm. Southern Air transport Miamissa, jonka
tehtäviin kuuluu joukkojen siirtäminen niiliin tahansa Latinalai­sen
A,raerikan maahan salaisen sodan käymiseksi itsenäistymistä
tavoittelevia kansanjoukkoja vastaan.
Kaikkein suurimmaksi CIA :n "asiamieheksi" oh muodostunut
Air America-yhtiöi jolla on tärkeä rooli Laosissa meneillään ole­vassa
"salaisessa" sodassa.
"Ilajoittamattomien" lehlokuTjetuSmahdollisuuksien lisäksi
GIA:llä on asevarastoja, salainen tuholaistyöntekijäin koulutus­keskus,
joka sijaitsee Pphjois-Carolinassa, salainen lentotukikohta
Nevadassa ja kaiken lisäksi se pitää yhteyttä kansainvälisiin ase-myyntifirmoihin,
CIA ei öle ainoa Yhdysvaltain vakoilu^ jätihutyöhallintOi jonka
avulla USA :n hallitus käy julistdinattomia sotia kanöallisia vapau­tusliikkeitä
vastaan. Amerikkalaisten lehtitietojen mukaan Wash­ington
käyttää vuosittain noin 5 miljardia dollaria myyräntöiden
suorittamiseen kaikilla maapallon alueilla. Näitä amerikkalaisten
imperialistien tehtäviä suorittavat noin-200,000 eri vakoiluelinten
työntekijää. ' /
Nyt on ilmoitettu, että USA:n hallitus laatii maan koko
vakoilu- ja tihutyöjärjestelmän uudistamissuunnitelmaa sen toimin­nan
aktivoimiseksi, kirjoitti New York Times äskettäin.
Yllä on esitetty köristelematoiita totuutta Amerikan "taiste­lusta
yiapaan maailnian puolesta" ja se ei lisäselityksiä kaivanne.
Annetaanko sille tuomio?
otsikolla viitataan nyt Ontarion maakunnassa vallassa olevaan
konservatiivipuolueeseen joka on istunut hallituspukilla viimeiset
28 vuotta.
Lokakuun 21 päivänä, joka lähenee huimaavaa vauhtia, on
Ontariossa maakyntavaalit ja niiden tulokset tulevat näyttämään
onko maakunnan väestö edelleen tyytyväinen konservatiivien mi­täänsanomattomaan
ohjelmaan, joka on myös syyllinen maakun­nassa
nyt vallitsevaan suureen työttömyyteen.
Tavaliisella työläisellä ja pienituloisilla liikemiehilläkään ei ole
näissä maakuntavaaleissa muuta mahdollisuutta kuin ahtaa ää-
Pakistanin kriisi esillä Mo^vasjSa:
M:
Moskova: — Neuvostoliiton
päämitiisteri Aleksei Kosygin ke­hotti
viime viikolla Pakistanin
presidenttiä Jah-ja Khania ryhty­mään
kaikkein töhökkaimpiin toi­miin
Itä-Pakistanin järihityspe-säkkeiden
poistamiseksi. Kosygin
esitti vaatimuksensa Kremlissä
louhaälla, jonka Neuvostoliiton
hallitus tarjosi täällä virallisella
vierailulla olleen Intian pääminis­terin
Indira Gandhin kunniaksi.
Itä-Pakistanista Intiaan siirty­neiden
yli 8 miljoonan pakolaisen
aiheuttama ongelma jä^ muuten­kin
, Itä-Pakistanin kriisin takia
kärjistyneet Intian ja Pakistanin
suhtöet olivat esillä myös Indira
Gandhin ja neuvostojohdon neu­votteluissa.
Niihin osallistuivat
Neuvostoliiton puolelta puolue­johtaja
Leonid Brezhnev, Aleksei
Kosygin ja presidentti Nikolai
Podgornyi. v
Neuvostoliitto ja Intia yhdistä­vät
edelleenkin ponnistelunsa es­tääkseen
Intian ja Pakistanin
kiistan purkautumisen sotilaalli­seksi
yhteenotoksi, totesi Kosy­gin
lounaspuheessaan. Indira
Gandhin ja neuvostojohdon neu­vo
tteluisjsa oli esillä hiin ikään
.maiden välisten suhteiden kehit­täminen
ja mm. 10—15 vuoden
talousyhteistyöohjeiman laatimi­nen.
Neuvottelujen ilmoitettiin
sujuneen vilpittömän sydämelli­sen
tunnelman ja keskinäisen ym­märtämyksen
meriteissä.
Neuvostoliiton pääministeri to­tesi
lounaspuheessaan, ettei Neu­vostoliiton
ja Intian tuore ystä­vyys-
ja yhteistyösopimus ole
suunnattu mitään kolmatta maa­ta
vastaan; Hän korosti niin
ikään Neuvostoliiton kunnioitta­man
ja arvostaman Intian sitou­tumatonta
rauhanpolitiikkaa.
"Neuvostoliiton hallituksessa
herättää huolestumista se tilan­ne
joka on syntynyt Intian nie--
mimaalle Itä-Pakistanin tapahtu­mien
yhteydessä. , Me voimme
erinomaisesti kuvitella ne vaikeat
ongelmat, joita näiden tapahtu­mien
seurauksena ori syntynyt In
tian ja Pakistanin suhteissa. On
mahdotonta puolustella Pakistar
nin hallituksen toimia, jotka ovat
pakottaneet yii 8 mirjoon^ri-ihmi-sen
jättämään kotimaansa ja
omaisuutensa ja etsintään turva­paikkaa
naäpuriniaaista Intiasta.
Ke.skikokoisen eurooppalaisen vai
tion väestöä vastaavan pakolais­määrän
joukkopako voi selittyä
vain siten, että Itä-Pakistanissa
on kestämättömät olot", sanoi
Kosygin.
Tärkeätä on nyt estää Intian
ia Pakistanin suhteiden enempi
häiriintyminen. Sen vuoksi pn Pä
kistanin viranomaisten suotava
pakolaisille turvallinen paluumah-dollisuus
. ja ratkaistava poliitti­sin,
keinoin Itä-Pakistanin kriisi,
korosti Aleksei Kosygin. Neuvos­toliitto
omasta puolestaan tekee
edelleenkin kaiken voitavansa es­tääkseen
sotilaallisen konfliktin
syntymisen tuolla alueella. Indi­ra
Gandhin kanssa käytyjen neu­vottelujen
valossa näyttää siltä,
että Neuvostoliitto ia Intia tule­vat
vastaisuudessakm yhdistä­mään
ponnistelunsa tämän tavoit­teen
puolesta .sanoi Kosygin.
Ba|kal-järven ja jfen iäil^ialueen
luoni^on|var9ja otetaan^ lMiivub|i-na
yhä enemmän tebluaiiiiden
käyttöön; V mutta samalla huo­lehditaan
tiukutti noiden luoijnori
rikkauksien suojelusta saastumis-^
ta vastaan. Suojelutoimia koske-
Lva Neuvostoliiton keskusvallan
asetus julkaistiin perjantaina.
NKP:n keskuskomitean ja Neu
vostaliitpn hallituksen vahvista­mat
"lisätoimeiipiteet Bäikaliri
seudun luonnoririikkauksien järki­peräisen
hjrvjaksikäytön ja suoje­lun
turvaamiseksi". öji yksityis­kohtainen
ja laaja asiakirja, joka
velvoittaa niineltä mainitut niiriis
teriöt ja muut viranomaiset pe-riisteellisiin
suojelutpimiin. Mää­räysten
tehokas valvonta sisältyy
nrin ikään samaan päätökseen.
Itä-Siperiassä sijaitseva kaur
neudestaan kuulu Baikal-järvi ön
maailman 8yvi^( 1620 m) ja maa­ilman
suurimpia makeanveden
järviä (31,500 neliö|kilometriä).
Järveen laskee yli' 3ÖÖ jokea ja
sen ainoa lasfltu joki - on Angara.
Baikalissa ja sen rannoilla laske­taan
elävän noin 1800 kasvi- ja
eläinlajia, joista monet ovat har­vinaisuuksia.
Laaja asetus jättää. Baikalin
rationaalisen käytöii ja suojelun
viime kädessä Venäjän liittoval­tion
hallituksen vastuulle, -mutta
samalla siinä määrätään NL:n
ministenöirie ja muille viranomai
sille jo suoraan lukuisia velvoit­teita.
Niistä muutama esimerkki.
Baikalin selluloosatehtaan jä­teveden
puhdistuslaitteet on saa­tava
lain edellyttämällä tavalla
täysin valmiiksi tämän vuoden
aikana, kun tehdasjättiläisen toi-
Rahajärje.stelmän koomilli.sen
oopperan esirippu on nostettu
ylös, totesi eräs amerikkalaislehti
kansainvälisen valuuttarahaston
kokouksesta. Ainekset ovat niin
sekavia ja ristiriitaisia, että jo­kainen
lähtee noUatoivcista. Kun
kymmenen rikkaimman maan
edustajien suppea piiri ei paä-ssyt
esineuvottelui.s.sa tuumankaan
vertaa yksimielisyyteeni niin.mi­ten
siihen pääsisi kan.sainväli.son
valuuttarahaston kokonk.soeno.sal
listuvan 118 maan edustajain
lammaslauma, lehti päätteli.
Nyt on käynnis.sä knnsainväli-sen
hevoskannan mitä mfrkillisin
kierros, .tjotkui-sten manööverien
kuolemanvakava peli. bluffeja ja
va.stabliiffeja, mikä saattaa ke.s-tää
kuukausia tai vuosia, eräs
toinen amerikkalaislehti päätteli.
Joka tapauksessa panokset pelis-
.sä ovat suunnattomia. Ky.symys
on siitä, mikä kansa tai m-icä kan­sojen
blokki ottai.si tai sai.si hal­tuunsa
sen johtavan aseman maa
ilman rahajärjestelmässä, mitä
USA on pitänyt hallu.s.saan tähän
asti sitten toisien maailmansodan
päättymisen. Ja pelurit ovat tois-taisek.
si tuhtemattoriiuuden var-io.
ssa. Kukaan ei voi sanoa kuinka
kauan nykyinen rahajärjestelmiin
kaaos kestää. Protektionismin
aalto uhkaa ja onneton maailman­kaupan
taantuminen — aina kaup
pasotaan asti — on mahdollista,
lehti päätteli.
Mikä pani presidentti Nixonin
kääntämään ylösalaisin aiemman
talou.spolitiikkansa , "säännöt",
jos sellaisista voidaan yleensä pu­hua,
ön nyt käynyt ainakin hänen
maksutasepakettinsa osalta sel­väksi.
Äsken valmistuneet tilastot
paljastivat, että USA menetti yk­sin
elokuussa valuuttarcserveis-tään.
kulta mukaan luettuna, yli
.1 miljardia dollaria, eli heinäkuun
13.28 miljardista dollarista 12.12
miljardiin dollariin. Se oli suurin
yhden kuukauden menetys US An
valtionvarainministeriön histori­assa
ja jäljelle jäänyt: valuutta-reservi
oli alhaisin sitten vuoden
1937. USA :n kullan menetykset
olivat 244 mjlioonaa dollnria. T'^-
mä johtui pääasiassa siitä, että
Ranska vaihtoi elokuun alussa
191 miljoonan arvosta dollarei­taan
Fort Knoxissa olevaan kul­taan.
Ja USA :n kultarcservit pai­nuivat
niin lähelle kriitillistä 10
miljardin dollarin rajaa kuin
10.20 miljardiin dollariin.
Tämä pakotti presidentti^Nix-onin
toimimaan nopeasti. Tärkein
toimenpide oli dollarin irröttanii-nen
toistaiseksi kultakannasta,
ts. USA ei vaihda enää ulkomai­den
hallussa olevia dollareita kul­taan.
Ja tähän liittyi sitten koko­nainen
liuta muita valuutta-, fi­nanssi-
ja taloudellisia toimenpi­teitä,
joista muiden maiden kan­nalta
tärkein ja vaarallisin oh 10
prosentin tuontivero.
Kun nyt rahajärjestelmän koo­millisen
oopperan esirippu on
vedetty ylös valuuttarahaston ko­kouksessa
Washingtpnissa. voi­daan
todeta, että muut maat vaa­tivat
USA :lta: 1) tuontivero on
heti poistettava, 2) dollari todella
devalvoitava eli kullan virallista
hintaa nostettava. 3) oikaistava
valuuttojen vaihtosuhteita ja 4)
iaajennettava kurssivaihtelujen
nykyi.stä rajaa kiinteän kur.s.sin
molemmin puolin. USA .-n vas­taus:
järjestys tässä ohjelmassa
on aivan väärä ja oikaiseminen on
aloitettava päinvastaisessa järjes
tykacssä..Tärkein näistä on mui­den
maiden valuuttojen reval-vointi.
:
Tavallisesti valuuttarahaston
työohjelmasta ja kulusta on .so­vittu
tarkoin jo etukäteen. Kun­kin
maan edustaja — finanssimi­nisteri
tai keskuspankin johtaja —
saa lukea paperille kirjoitetun
luuttansa. Kun puheet on pidetty,
lyödään lukkoon päätökset, ku­ten
ennakolta on .sovittu. Loppu­tulokseen
puheet eivät ole vaikut­taneet
mitään. Nyt on tilanne toi­nen.
Ei siellä tosin mitään "vii­sasten;
kiveä" löydetä rahajärjes-nen
vaihe käyuniötyy. Ensi viioh-iim
valmistu'räa,,!ä^engskin ^ellu<
feosa-" Ifdfi^^^
simmäista vaäie£td ei saa 'ottää'
käyttöön |nn$njf}an;lam
tämät puhdistusiaitteet övät täy­sin
valmiit
. Selengajokeen ja sen Sivujokiin
jätevesiään laskevien muiden lai­tosten
puhdistuslaitteiden on ol-taVä
valmiit viimeistään vuonna
1972 ja Uläri-Uderi käiiipurigin'jä­tevesien
puhdistuslaitoksen vii­meistään
vuonna 1973.
Selehgajoki /liasTtee 'Baikaliin
kaakosta ja käsittää sivu jokineen
varsin suuren aliieeri. Joen' ala­juoksulla
sijaitseva Ulan-Uden
kaupuriki 9n Brirjatlan autonomi­sen
tasavallan pääkaupuniki.TTSi-perian
rautatien scilmukoiita ja
mönehläisöh teollisuudeii k^kus.
Asetuksessa velvoitetaan edelleen
tepllisuUsiaitokset iiusimaan tuo-tantoprosessejaan
niin, ettei jäte­veden
mukana jokeen kulkeudu
teollisuudelle arvokkaita raaka-aineita.
Niiden hyväksikäyttö on
järjestettävä.
Kymmenen vuodeh, hakkuu­suunnitelma.
Viimeistään vuonna
li973 pn lopetettava puun irtouit­to
Baikaliin laflkevissa joissa, sä-^
notaan asetuksessa; joka sisältää
myös muita määräyksiä puutava­ran
uitosta. Vuosina 1971—73 on
kyseessä olevat joet puhdistetta-
Va Uppotukeista. Nämä mä^räy^-
«et koskevat Neuvostoliitoa met­sä-
v ja puunjalostusteolli^t(iKl6in
ministeriötä. Se velvoitetäian edel­leen
laatimaan kymmeneksi •pii)'
deksi eteenpäin, yksityfäkotitaii/fen'
hakkuusuunnitelma Baikalin ÄKi-etta
varten, jotta ryöstöhakkuu-ta
^ i pääse tapahtumaan ja-toi­saalta
tehdään kaikki mefcsäfthöi-'
don kannalta välttämätön. ' '
Kalatalöusmihisteriö '^iiöfös- '
taan saa asetiiksessa selvät vel­voitteet
ryhtyä toimefipiteiBiin,'
joilla Baikalin alueen kalaat^-
Sessa ja kalanjalostusJäStOBlÄm
toiminnassa nykyisin ilmeaiSyät'
puiitteet poistetaan. MinJStenö^ •
velvoitettiin edelleen valVoi^iaän"
Baikalin kalakannan säilyttämi­nen.'
,••
Neuvostoliitori tiedeakatfeman'
Siperian osaston asiana on 1.äinän
asetuksen perusteella suorittaa ,
edellä mainittuihin toimenpitei-"
siin liittyvät ja niiden vaatimat •
tieteelliset tutkimukset. BaKkalin-alueen
luonnonvarojen suojelun:
valvonta on asetuksen mukaan >
kansan vai vontakomitean tejitävä-.
nä ja komitean on määräajoin
annettava Baikialin seudun tilan­teesta
raportti Neuvostoliitoa faal
litukselle. Paikallisia viranomai­sia
taas kehotetaan tehostamaan
alueella sijaitsevien teollisuust> ja .
muiden laitosten toimien valvon­taa
ja tarkkailemaan täyttyvät­kö
ne lain ja tämän asetuksen
määräämät tehtävät.
Konservatiivipuolueen johta­ja
Robert Stanfield sanoo, et­tä
pääministeri Trudeau ön
antanut väärennettyjä lau­suntoja
Canadaii työttömyys­tilanteen
syistä. LiKäksi mr
Stanfield sanoo, ettei hän
luota niihin lähteisiin, joista
mr Trudeau saa taloudellisia
neuvoja ja että hän olisi val­mis
vaalien järjestämiseen
niinä hetkenä hyvänsä.
telmän nykyisen kaaoksen selvit­tämiseksi.
Suurin saavutus voi
olla, että päästään yksimielisyy­teen
uudistu.sten tarpeen kiireel­lisyydestä.
Miten ja milloin? Se
on kokonaan eri juttii. Mielenkiin­toista
on kuitenkin todeta, mitä
kukin uskaltaa nyt puhua ohi ta­vanmukaisten
päperilunttien luke­misen,
i
PALLOPOIKIA
SUOMESTA CANADAAN
Kokkola. — Suomen ihanan su­ven
vaihtuessa syksyksi Kokko­lan
kaupungin asukkailla oli riiie-luisa
tilaisuus tutustua Amerikan
suomalaisten laulaviin lähettiläi­siin
"Amerikan Laulajiin". Tuo
Yhdysvaltojen ja Kanadan suo­malaisista
koostuva mieskuoro
tarjosi meille unohtumattoriian
musiikkituokion ajatusten siltana
ystäviemme luokse.
keski-Pohjanmaa ja sen kes­kus
Kokkola elää vireää kehityk­sen
kautta; Iloitsemme siitä, että
olenrime laajalla kulttuuritoimin­nan
kentällä voineet ulottua val-takurinallisesti
arvostetulle tasol­le..
Iloitsemme siitä, että voimme
läiiettää Teidän luoksenne, rak­kaat
Amerikan .suomalaiset, omat
lähettiläämme, joista Kokkolan
Pallo-Veikot edustaa korkeatasoi­sinta
urheilukulttuuria alallaan
maassamme ja kansanpelimanni-yhtye
yltäen samalle tasolle omal
la kulttuurinalallaan kuvastaa
maakuntamme rikasta musiikki­perinnettä.
, Näiden lähettiläiden avulla m§
haluamme olla rakentamassa yh­teistä
muistojen jä ajatuksien sil­taa.
Me uskomme yhteisten si-teittemme
lujittuvan tällaisen mo
lemminpuolisen vierailutoiminnan
ansiosta.
Ottakaa vastaan. hyvät ystä­vämme,
lähettiläittemme tuomat
terveiset, jotka ilmentävät läm­pimiä
tunteitamme Teitä koh­taan.
Näihin terveisiin sisältyy
Kokkolan kaupungin jä kaupun­gin
asukkaiden harras menestyk­sen
toivotus Teille. — Esko Lan­kila.
Kokkolan tuleva kaupungin­johtaja.
Ugandan valtuuslniiata'
aikoo Etelä-Af rikkaan
• Kampala. -r- Ugandan presi­dentti
Idi Amin ilmoitti viime
viikolla, että hän aikoo lähettää
kymmen jäsenisen valtuuEfcunnän
Etelä-Afrikkaan tutkimaan mus­tan
väestön ongelmia. .'
Kenraali Amin kertoi hallitukr'
sen istunnossa, että hän pyytää
Etelä-Afrikan pääministeriä John
Vorsteria ottamaan vastaan val­tuuskunnan,
johon kuuluisi .Ugan
dan johtavia poliitikkoja, opiske­lijoita
sekä muita julkisuuden
henkilöitä.
Amin korosti, että valtuuskun- •
n an ori saatava täysi vapaus, vie-,
railla kaikkialla Etelä-Afrikassa.'
Jos matka järjestyy, valtuuakiln--
ta raportoi sen tuloksista Afri­kan
yhtenäisyys järjestölle OAU: •
Ile, sanoi Ami. .
Johannesburgista ilmoitettiin
hallituspiirien tervehtineen tyydy­tyksellä
tietoja Amin aikomuk-sistal
Etelä-Afrikan hallitus ei
kuitenkaan pidä Ugandaa "lujana
liittolaisenaan". .
USÄ:n vienti yfhä
tuontia pienempi
Washinglon. — Yhdysvaltojen
kauppatase oli alijäämäinen vi^
dentenä peräkkäisenä kuakautedga
elokuussa; huolunatta presidi^ntti
Richard Nixoniii elokuun 15:ntenä
voimaan saattamista kriisitoimis-ta,
joihin kuului mm. 10 prosen­tin
tuontivero. Tämä ilmeni Yh­dysvaltojen
kauppaministeriön
maanantaina julkaisemista lovnis-
.ta. .,;
Tuonnin arvo elokuussa oli 3.94
mUjardia dollaria eli -3.7 pros.
suurempi kuin heinäkuussa a vien
nIn ar\'o 3.68 miljardiavdoUaria
eli 5.2 pros, suurempi koin hei­näkuussa.
Alijäämä oli 259 mU-joohaa
döiiarla.
PÄIVÄN PAKINA
nensä työväeripuolucille ja erito­ten
NDP:lle, jolla on ehdokkaat
kaikissa vaalipiireissä.
Itsenäisenä työväenlehtenä Va-,
paus ei tietenkään anna virallista
tukeaan millekään poliittiselle
puolueelle, mutta lukijakuntam­me
sekä • Ontarion muu väestö
tulee näyttämään lokakuun 21
päivänä annetaanko 28 vuotta vai
lan ohjaksia käsissään pitäneelle
konservatiivipuolueelle lopullakin
tuomio.
Helsingissä ilmestyvän KU-lehden
pakinamestari "Pilkki"
kuvasi äskettäin USA:n vankila-kysymystä
seuraavasti:
USA:n vankiloissa eri puolil­la
laajaa maata on yhteensä
426,000 vankia. Vuosien mittaan
vankiloiden "asuttaminen" on
kasvanut miltei samassa suh­teessa
kuin yleinenkin rikoksien
lukumjiärä. Vankien laadussa ja
ihonvärissä ori kuiterikin tapah­tunut
jyrkkä muutos. Aiemmin,
vangit koostuivat tavallisista
taskuvai-kaista suurrikollisiin.
Suurin osa oli luonnollisesti
köyhiä ja lukutaidottomia. Val­koihoisia
oli kuitenkin suuri
enemmistö, vaikka ihonväriä ei
sinänsä pidetty minään rikolli­suuden
tunnusmerkkinä.
Neekerien osuus vangeista on
kasvanut viime vuosina jyrkästi.
Niinpä tällä hetkellä neekerivan-kien
osuus on 50—60 prosenttia
vankien koko lukumäärästä,
vaikka neekerien osuus USA:n
asukasluvusta on vain noin 11
prosenttia. Vankien laadussa pn
tapahtunut myös jyrkkä muutos.
Aiernmin vangit tai ainakin hei­dän
suuri enemmistönsä oli to­della
pienempiä tai suurempia
kriminaaliriköllisia; Nyttemmin
vankien einemmistönä ön neeke-reitä,
jotka ovat joutuneet van­kilaan
enemmän tai vähemmän
uskottavin perustein poliittisis­ta
syistä. Näin todetaan useissa­kin
Amerikan vankilaoloja selos­tavissa
raporteissa ja tutkimuk-sissn.
'.
Tämä kehitys liittyy neeke­rien
kansalaisoikeuksien taiste­luun,
joka on vuosi vuodelta ki­ristynyt.
Neekerit ovat tiilleet
yhä tietoisemmiksi kärsimistään
rotusorron vääryyksistä. Neeke­rien
vapaustaistelu sulkee osit­tain
rauhanomaisia teitä. On
useita neekerien järjestöjä, jot­ka
ajavat uudistuksia ja paran­nuksia
sorretun kansanosan ase­maan
valistustyöllä, rauhan­omaisin
mielenosoituksin ja pai­nostuksin.
Toiset neekeri järjes­töt,
kuten esim. "mustat pant­terit",
ovat todenneet rauhan­omaisen
tien yhtä turhaksi kuin
toivottamaksi. "Kun ei voi elää
tasavertaisena kansalaisena, voi
ainakin kuolla kuin mies" on
sangen tuttu neekerien iskulau­se.
Tämä on yhä useammin pur-
Jiautunut väkivaltaisuuksiin, joi­hin
valkoisen ylivallan poliisi ja
kansalliskaartit ovat vastanneet
verisellä terrorilla. Usein nämä
yhteenotot ovat valkoihoisten
terrorijärjestöjen, kuten Ku-klux-
klanin, ja poliisien provo­soimia.
USA:n vankiloissa viruvien
vankien laadun muutos on hei­jastanut
vankiloiden ulkopuolel­la
tapahtunutta rotu- ja luokka-vastakohtien
kärjistymistä. Tä­mä
pn ilmennyt yhä tiheämmin
puhjenneissa vankilakapinoissa,
varsinkin suurissa Vankiloissa.
VankilaoloBuhteiden kiristymi­nen
ja vartijoiden raakuusas-tcen
kasvu on ollut omiaan l i ­säämään
painetta.
Syyskuun alkupuolella, ,Ncw
Yorkin osavaltiossa sijaitsovas-sa
Attican vankilassa puhjennut
kapina ja sen raaka kukistami­nen
on ollut viime aikoiriaame-rikkalaislehtien
keskeisimpiä
aiheita. Samalla on ryhdytty kä­sittelemään
USA:n koko vankila
järjestelmää yhteiskunnallista
taustaa vasten.
Tapausten kulku Atticassa oli
lyhyesti seuraava. Atticassa oli
noin 1,200 vankia, joista rieeke-,
reiden ja puertoricolaisten osuus
oli noin 85 prosenttia. Saadak­seen
valituksensa kuuluville
vangit ryhtyivät kapinaan ja ot­tivat
panttivangiksi 39 valko-.
ihoista vartijaäf Vankien edus­tajat
halusivat neuvotella vaati­muksistaan
vankilan ja osaval­tion
viranoniäisten kanssa. Jäl­keen
päin on todettu, että osa
vankien vaatimuksista oli sellai­sia,
joiden toteuttaminen oli jo
harkinnan alla muutenkin ja osa
sellaisia, joihin olisi voitu suos­tua.
Lisäksi kapinalliset olivat;
luopurieet eräistä äärivaatimuk-sistaan.
Jälkeenpäin kävi kuiterikin i l ­mi,
että viranomaiset; eivät edes
ajatelleetkaan mitään vakavia
neuvotteluja kapinan rauhan­omaiseksi
ratkaisuksi. Haluttiin
vain voittaa äiftäa kapinan
murskaamiseksi väkivalloin. Saa
tuaan kerätyksi vankilan ulko­puolelle
parisentuhatta erilaisin
tuliasein ja helikopterein varus­tettua
poliisia ja kansalliskaar-tilaista,
aloitettiin hyökkäys 13.
päivän aamulla. Neljän tunnin
jälkeen kapina oli murskattu.
Tässä yhteydessä sai aurriaansa
29 vankia ja 10 vartijaa. Kapi­nan
kukistaminen tapahtui ku­vernööri
Rockefellerin käsketä
j a presidentti Nixonin suostu­muksella.
Kapihan kukistamista
johtanut vankilatarkastaja Rus-sel
OswaId väitti julkisesti, että
vangit olivat murhanneet paritti
"vangit viiltämällä näiltä kurkut
poikki. Suoritetuissa tutkimuk­sissa
todettiin kuitenkin, ^että
kapinallisilla vangeilla ei blliit
tuliaseita käytettävänään-jaketta
kaikki kuolleet panttivangitipli-vat
saaneet surmansa ampumaa-aseiden
luodeista. Näin todisti
mm. Monroe Countyn lääketie­teellinen
tutkija, tohtori J.iBd-.
land suoritettuaan surmansa saa
neiden vartijain ruumiinavauk­sen.
Tämä merkitsi sitä;,että
hyökkääjät olivat umpimähkää
ampuneet=panttiVäiigit, "Loista­vaksi
poliisiaktiöksi" ylistetty
hyökkäys olikin muuttui^ut^ kan­salliseksi
tragediaksi, kuten
useat; lakimiehet, korigresaiedus-tajat
ja-lehdet totesivat. Kuver­nööri
Rockefeller ja oikeusmi­nisteri
Mitchell myönsivät myös
valitettavan tragedian. J^, nyt
Attican tapausta tutkivat sekä
viralliset että epäviralliset ko­miteat
aina kongressin aö. valio­kuntaa
myöten. Näillä tutkimukr
silla arvellaan blevan laajakan­toisia
Seurauksia, jotka eivät
suinkaan rajoitu yksin Atticön
murhenäytelmään.
Demokraattien presidenttieh­dokkaaksi
pyrkivä sen{|attori
Edmund Muskie lausui: "Attica-tragedia
on jälleen iskevä todis­tus
siitä, että Amerikjigä^, ;on
jotain kauhistuttavan' väärää.
Olemme tulleet niin pitkälle, että
ihminen mieluummin kuolee kuin.
elää päivääkään Amerikassa."
- Pilkki* '