Vapaus, September 23, 1969

              Siva2 Tiistai, syysk.- 23 p. — Tuesday, Sept 23, 1969
T T A Tl A TTO I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN Vjfxlr^AIJÖ OF F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) BstaibUshed Nov. 6,1917
BdlibQar: W. SKiLnND Mtoaiager; ;E. SUKSI
•IJeilephoae: .Office aiod Eddtonlal 6T4-426i4
PutoMshed twloe •weekly: Tueisdiays aind Thunsdays by Vapaus Publishing
Co. Limdited, 100-102 EQim St. Westt. Sxidbury, Oinitaito< Oaziado.
Madftlns address: BOK 09.
AdveaiMiig (mtes upon appldc^^
Second Olass M«uil registiartto Numlber 1076
CANADIAN LANGUAGE-PRFSS r ClUB
TILAUSHINNAT:
Oaaadaasa.' 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 - , U8A:n::n
3 Idc. $3.00 Suomeea:
1 vk. $11.00,.6. kk. $5.75
1 vRr$11.50, .6 kk. $6.25
Vakavia varoituksia
Miiltä perusteellisemmiin tutiistumtme toisinaan "kansailU-siUrei
aivoiksemme" sanotumi Canadan talousneuvoston viilme
viikolla julkaisemaan jänjestyksessään^ kuudenteen raporttiin,
sMä sdvemmäkäi tulee, että^ ,tämä Neuvosto ei lupaa ilman
muiuta', amalla. painollaan tulevaa "hyvän ajan" jatkumista,
kuten on useissa sanonialteihdiissä yU-inholsttaksen hurm^ se-litetity.
Päinvastoin talousneuvosto esitti valkavia varoituksia ta-louselämämme
edessä olevistta pulmista ja vaaroista ja totesi,:
että jos nämä pulmat .voidaan myönteisesti ratkaista; siilom
on maihdoUisuiicsia, siis vain mahdollisuuiksia, talouseläimän
edistymiselle jopa siinä määrin, että kansaHistulp 'kohoaa 66
mätjardistä (v. 1967) sataan miljardiin ja canadailaistten "kes­kinkertainen
elinltasö" voi kdhota samanaiikaisestj ehkä 35-
prosenttisesti.
Canadan talousneuvosto tuntuu olevan huolissaan halli-tuiklsen
nykyisestä ohjelmasta mikä "inflaation vastustamisen"
nimissä on omaksunut tietoisesti finanssiöhjelman, jonka yh­tenä
vaaralliena sivutuotteena on työttömyyden tarkoitukselli­nen
lisääminen. Tässä, kuten monessa muiussakin. avainkysy­myksessä,
talousneuvosto tuntuu omaksxmeen 'kokonaan vas­takkaisen
asenteen siitä mitä liittohallitus, erikoisesti raiha-asiainministeri
Edgar Benson ja Canadan pankin kuvernööi-i
Louis Rasminäky käytännöllisen Ohjelmansa perusteella ta-vojrttelevat..
•
Sen sijaan kun liittdhaJlitus ja Canadan panlkki pyrk-ivät
talouselämän "viilentämisen"a\aina heikentämään inflaatio-painetita
siitäikin huolimatta vaikka' tämä "viilennysohjelma"
aiheuttaa työttömyyden lisääntymistä^ Canadan talousneuvos­to
sanoo, että nykyinen 5-prosenttinen -työttömyys koko työ-voimamääräsä
"on liian suuri", ja että sellaista olotilaa ei
voida pitempää aikaa suvaita. '
Toisin kuin hallitus, Canadan talousneuvosto sanoo, että
Canadassa verotetaan liian paljon • varattomia, että asuntoti­lanne
tai oikeammin asuntojen puute on kriisin partaalla;
että :miljardeja dollareita pitäisi käyttää sotaan köyhyyden
poistamiseksi; että meidän tullimuurimme on liian'korkea jne.
Toisin sanoen, Canadan talousneuvosto esittää vanhan; tun­netun
totuuden — että Canada on luonhonresursseista ääret­tömän
rikas ja suurten mahdollisuuksien maa. Tämän todettu­aan
talousneuvosto sanoo näkievänsä tutkimusten perusteella
myrslkyn merkkejä. Se varoittaa niistä ja kehoittaa asianomai-..
sia tekemään ohjelmissaan tärkeitä muutoksia ja sen perus­teella
"ennustaa" myörtteistä kehitystä vuoteen 1975 tosin:
vain sillä ehdolla, että vallitsevat epäkohdat ja pulmat korja­taan
ennen kuin se on liian myöhäistä. -
Liittohallitus ei voi ainakaan sanoa sitä, ettei mikään arvo­ja
vaikutusvaltainen laitos ole sitä varoittanut.
30 V . toisen maailmaii&odan syttymistetstä (5) ;v)cil/^
NEUVOSTOLIITON HALU YHTEISTYÖHÖN
Yhä uudet aggressiiviset hankkeet Hitlerin Saksan j a fasistisen
Italian taholta kiirjistiviit jatkuvasti Euroopan tilannetta. Tämä ai­heutti
vakavaa huolestumista monissa maissa, myös Englannissa.
Chamberlainin hallitus piti kuitenkin edelleen itsepintaisesti kiinni
vanhasta, lyhytnäköisestä poliittisesta kurssistaan.
Neuvostoliiton ulkoministeriölle osoittamassaan kirjeessä 9. pnä
huhtikuuta 1939 N L : n Englannin-lähetystö huomautti, että Cham-berlain
"on edelleen oma itsensä" ja "hänen uudet ulkopoliittiset
'eleensä' ovat yhteiskunnallisen painostuksen aiheuttamat^ Chamber-lairi
ymmärtää, että pelastaakseen ministerijönsjl katastrofilta hä­nen
tulee tällä hetkellä tietyssä määrin teeskennellä noudattavansa
kansanjoukkojen mielialoja j a jäädä odottelemaan hetkeä, jolloin
tilanne sallii mikiJli sallii) hänen palata uudelleen "lepyttämlsintoi-seen'
politiikkaansa, vaikkapa hieman muunnellussa muodossa".
Levottomuus voimistui sekä Englannissa että Ranskassa. yLuon-nehtiess¥
an silloista tilannetta maassa N L : n Pariisin-lähetystö mai­nitsi
N L :n ulkoministeriölle osoittamassaan kirjeessä 11 päivältä
huhtikuuta, että Ran.skaasa ''kaikki ovat varmoja siitä, ettei sota ple
vältettävissä". Monien mielestä "tällaisina aikoina ei pltälal hyljek­siä
apua, tulipa se miltä suunnalta hyviinsä. Neuvostoliittoa el saisi
enää väheksyä". Lähetystö totesi^ ettei"hallitus voi olla ottamatta
näitä mielialoja huomioon".
Vaalit Länsi-Saksassa v
Siihen aikaan jolloin lehtemme tämänpäiväinen numero,
ehtii etäisimmille luik!i'joilleen Canadassa, tarkemmin sanottu
sunnuntaina, syyslkuun 28 päivänäj on Länsi-Saksassa parla­menttivaalit.
Näillä vaaleilla on varsinkin Euroopan turvallisuuden ja
myös maailman rauihanasiiankiannalta'katsoen merkitysrtä sekä
Mttopäivien mahdollisten voimasuhteiden; kannalta. Ei siis
ole lainkaan ihme vaikka maailman yleinen miielipde odottaav
mielkosella mielenkiinnolla näiden vaalien tuloksia.
Länsi-Eurooppa on ollut Euroopan huolen aiheena siitä
lähitien, 'kun 50-luvun alussa länsivallat ryhtyiväit aseistamaan
entistä vihollistaan. Adenauer käänsi demagogiallaan länsi-salksalaisten
kaiken vihamdelisyyden itää ja sosialismia vas­taan.
Entisistä läntisistä vihollisista tuli miltei kädenltään-.
»teessä mitä parhaita liilttolaisia "idän uhifcaa vastaan". Miltei
liikutitavilta vaikuttavat Bonnin Waähingtoniin, Lontooseen
ja Ottavvaanikin lähettämäit pyynnöt ja vaatimukset, että misr
.sään .tapauksessa ei pidä vetää NATO-maiden asevoimia pois
Länsi-Saksasta eikä liioin heikentää sotilaallisesti NATO:n voi­mia.
Adenauer on poistunut elävien kirjoista muitta nykyinen
liittdkansleri Georg Kiesinger on tässä vaalitaistelussa puke­nut
ylleen Adenauerin kaavun ja ryhtynyt tosissaan käyttä­mään
myö^ Adenauerin taktiikkaa ja sanastoa;
Kuten Adenauerkin, myös Kiieeinger puhuu paljon "Sak­san
ikansasta" ja-sen "kunniasta' ja välttämätitömyydestä säi­lyttää
Länsin-Saksan^ politiikka ennallaan. Ade^nauer sanoi ai- kaan kristillisdemokraatit saisi-
'koinaan sosialidemokraattieriTjohtavan Läns\-Sakgan kafcastro- vat näet vain 43 prosenttiia ää-fflnparitaalle.
Kiesinger, pubuU:.nyt-;'antai^umiöesta" varsin-- nistä .sosialidemoikraaitit kdkö-kin
suhtautumisessa Saksan, demokraattiseni' t^-avallao-^Itä- naista 46 prosenttia, vapaat de-
.Saiksan) tunnustamiseen'.'' mokraatit 8 prosenttia ja uius-
Saksalaisten kansalliskiibikoisiin tunteisiin vetoavat myös natsit vain 2 prosenttia,
uusnartait Hitlerin ajalta peräiisin olevien korulausein )a kova- Mikäli itodelliset vaalitulök-
^otteisin "järjestysmies"-iyhmin. Uusnatsit eivät salaa vallan- set muodostuisivat samanitapai-himoaan,
mutta kuittenkin heidän, puoluettaan NPD:tä ei ole siltsi, arvioi edellämainittu suo-syytetty
perustuslainvasitaisesta toimjinnasta. Sen sijaan suuria malaislehti/ olisi sosiaahdemo-poliisijoulkkpja
ori lähetetty suojelemaan uusnatsien, vaaliko- kraättien jäT vapaiden demo-kouksia.
vapaamieldsiitä ja vaselmmistolaiisilta mieleniosoittä- kraattien hallituskokoamus
mahdollinen. Vaikullakaan se ei
merkitsi^si mitään todeHsita
Vaihtoehtoa, avaisi se kuitenkin
mahdollisuuden nykyisen järi-
. .nittyneeh ja vaarallisen tilan-teen
lieventämiseen.
Ensi sunniLintaina nähdään
inihlin suuntaan Dänsi-Saksan
poliittinen , elämä lähitulevai­suudessa
kääntyy, vai täipah-tuulco
miltään rbmontitia •tilan-toessa
mikä korjiaiasta tarvit-
"see?", ;..
Mitä taas tulee Englannin ja
Ranskan hallitusten ; Puolaile.
Romanialle j a KreiJtalle myöntä­miin
takuihin,; ne eivät kykene
estämään Saksan uusia aggressii^
visiä hankkeita. N L : n Englannin
lähettiläs kirjoitti tästä aiheesta
.seuraavaa: "Mitä realistista py.s-tyisi
Englannin hallitus tai vaik­kapa.
Englannin -ja Ranskan halli­tukset
ylidessä tekemään Puolan
ja Romanian hyväksi, jos Saksa
hyökkää näiden kimppuun ? Hy­vin
vähän. Siihen mennessä, kun
brittiläinen saartorengas alkaa
muodostaa . Saksalle vakavan
uhan, Puola ja Romania ovat la­kanneet
olemasta."
Syntyneessä tilanteessa kaiku­vat
Englannissa ja Ranskassa
yhä voimakkaampina -vaatimuk­set
yhteistyön aikaansaamiseksi
Neuvostoliiton kanssa.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Reino Myllyniemi,' AnsonvUle.
Ont., täyttää keskiviikkona, syys­kuun
24 pnä 66 vuotta.
Rauha Närhi, St. Catharines, On­tario,
tnyttää toi-staina syysJtuun 25
päivänä 67 vuotta.
: Laina Tolppanen, VVatere town-ship,
Ont;, täyttää lauantaina syys­kuun
27 päivänä 74 vuotta. .
Yhdysmine .sukulaisten Ja tutta-vain
ounontoivotuksiin.
KAIKKEA SATTUU
Harmillista ovat erääoilaiset ta­paukset
jolla näkee joka: päivä ja
koska minua harmittaa tänään, ker^
ron joitakin tapauksia.
Onko tämä "kultaisen" Canadan
tyyliä kun nyt laitetaan kalastuk­seen
ja metsästykseen jos jonkin­laiset
luvat ja asetukset. Kaikki pi­tää
olla niinkuin menisi a.sumaan
järvelle vaikka tarkoitus on tehdä
vain pieni vii^kislävä retki aamu­varhain
ahdin valtakunnan asukkai­ta
häiritsemään. Veneessä olevat
numerot täytyy olla suorassa lin­jassa,
ettei niiden epätasaisuus häi­ritse
virkavallan silmähermoja. Se
voisi olla kohtalokasta tuolle taka­taskussa
olevalle pussille. Se sii-tä.
No niin. Käydäänpä ketjutavara-kaupoissa,
minulla kun tuohon pää­elinkeinoon
on aina ollut hyvä veto.
Olin muutaman poikamiesostokseni
kan.s.sa kassan vieressä jo.ssa on tau­lu
8 esinettä tai vähemmän. No niin
juuri kun teen hyökkäystä maksua
teikeniänä; työntyi joku etuilija,
perhana vieköön, eteeni täyden ta-varaikärryn
kanssa. Hän kyllä sai
kuulla paperille sopimattomia sano­ja
'monelta muultakin eikä vain mi­nulta
multa hän ei näyttänyt ole­vankaan
"eilisen teoien poikia". .
Todistaa Tiketti taskussa. ^
Sosialidemokräatitt ja vapaat demokraatit pystyväit viain
pienissä määrin vastustamaan taantumuksellista ja kansallis-vlddhkoista
propagandaa, totesi HelsJihgi
päälehtJi Kanan ITuiiset parisen viikkoa sitten Länsi-Saksan
asioista puhiuen. Osittain! syynä on se, ettei niillä Ole yhtä
mahtavia rahoittajia kuin krisliiiliisdemafcraateilla jä uusnat-seilla,
mutta eräänä osasyynä on myös se, etitä varotaan louk­kaamasta
kiansaiilisikiihkoisia tunteita ja saamasita komm^uinisti-yatäv^
n leimaa, jatkoi mainittu lehti.:
Erään heinäkuussa suoritettu 'nr^ielipidetutkimukson mu­kaan
Länsi-Saksan äänestäjät eivät kuitienikaan ole aivan niin
tyhmiä kuin puoluejohtajat olettavat. Tutkimustulosten mu-
Huhtik. 7 pnä Ranskan ulkomi­nisteri
Bonnet sanoi N L : n lä­hettiläälle
Pariisissa sotilasasiain
tuntijoiden olevan varmoja siitä,
että Saksa ryhtyy toimimaan ai­van
lähitulevaisuudessa, eikä
luonnollisestikaan voida ennakol­ta
varmasti tietää, ketä vastaan
sen pääisku suuntautuu, mutta
todennäköisintä lienee, että ennen
ratkaisevaa yhteenottoa NeuvoSr
toliiton tai Ranskan kanssa se
yrittää kaapata Romanian ja
mahdollisesti osan Puolaa". Bon­net
huomautti, että olisi toivot­tavaa
aloittaa Ranskan j a Neu­vostoliiton
välinen neuvonpito
"sen seikan selvittämiseksi, mil­laisiin
toimenpiteisiin kummankin
osapuolen olisi syytä ryhtyä, jos
Saksa käy Romanian ja Puolan
kimppuun".
N L : n ulkoministeriö antoi
Ranskan-lähettiläälleen 10 pnä
huhtikuuta määräyksen ilmoittaa
Bo/nnefille seuraavaa: "Roma­nian
uhanalaisen aseman johdos­ta
neuvostohallitus aikanaan vas­tasi
Englannin hallituksen esityk­seen
ehdottamalla konferenssin
koollekutsumista, minkä ehdotuk­sen
toteuttamatta jättäminen ei
ole neuvostohallituksen .syytä.
Englannin hallituksen konkreet­tiseen
ehdotukseen neljän vallan
yhteisestä julistuksesta neuvosto­hallitus
vastaa myöntävästi, mut­ta
julistusta ei myöskään allekir­joitettu,
vaikkei sitäkään voitane
pitää neuvostohallituksen.syynä."
Huolimatta siitä, ettei Puola sen
paremmin kuin Romaniakaan ole
pyytänyt Neuvostoliiton apua,
"neuvostohallitus on myös vast'
edes valmis; kuuntelemaan ja tut­kimaan
kaikki konkreettiset eh­dotukset"
sanottiin kirjeessä.
Huhtikuun 14 pnä 1939 Rans­kan
ulkoministeri ehdotti, että
Neuvostoliitto ja Ranska vaihtai­sivat
keskenään seuraavansisäl­töisiä
kirjelmiä:
"Jos Ranska joutuisi sotaan
Saksaa vastaan Puolalle tai Ro­manialle
©.soittamansa avun vuok
si. Neuvostoliitto antaisi siinä ta­pauksessa
sille viipymättä apu­aan
ja tukeajin.
Jos Neuvostoliitto joutuisi so­taan
Saksaa vastaan Puolalle tai
Romanialle osoittamansa, avun
vuoksi, Ranska antaisi sille siinä
tapauksessa viipymättä apuaan
j a tukeaan. •
Molemmat hallitukset, sopivat
viivyttelemättä tämän avun muo­doista
ja tekevät kaiken voita­vansa
saadakseen sen mahdolli­simman
tehokkaaksi."
Bonnet sanoi lähettiläälle näi­den
kirjeiden täydentävän Neu-vostoliiton
j a Ranskan välistä so­pimusta
vuodelta 1935, Sainaah
aikaan Bonnet, lähetystön, kertö^
man mukaan "puolustautui'yhtä­mittaa
ettei; hän lainkaan , pidä
ehdotustaan 'ihanteellisena',^ ihut•^
ta hän ei sillä hetkellä pysty kek­simään
mitään parempaa j a toi­voo
Moskovan auttavan ihantä, ja
antavan jonkin neuvon tai ehdo­tuksen
omasta puolestaahjl,,;,,
'Huhtikuun i l pnä 193$ N L : n
Lontoon-lähettiläs sähkötti, li^os-koyaan,
että Englannin ulkomi­nisteri
HaUfax keskustellessaan,
hänen kanssaan kosketteli kysy­mystä
Englannin takuiden myön­tämisestä
Kreikalle, Turkille ja
Romanialle. "Romaniasta puhut­taessa
Halifax esitti jälleen enti­sen
kysymyksensä, missä muo­dossa
Neuvostoliitto voisi antaa
apua Romanialle, jos Saksa hyök­käisi
tämän kimppuun", sanottiin
sähkeessä.
Huhtikuun 13 pnä N L :n ulko­ministeriö
lähetti Englannissa
olevalle lähettiläälle määräyksen,
että tämä vedoten Halifaxin sa­noihin
Kreikan ja Romanian aut­tamisesta
ilmoittaisi hänelle, "et­temme
mekään suhtaudu välinpi­tämättömästi
Romanian kohta­loon
ja tahtoisimme tietää, mil­laisia
avunantomuotoja Englanti
on Romanian varalle suunnitellut
ja millä tavoin muut asianosaiset
valtiot aikovat sitä auttaa, ja että
me olemme valmiit osallistumaan
tällaiseen apuun."
Seuraavana päivänä, huhtikuun
14 pnä tämä N L : n ulkoministe­riön
ilmoitus luovutettiin Eng­lannin
ulkoministerille. Informoi-dessaan
Englannin Moskovan-suurlähettilästä
tästä neuvosto­hallituksen
lausunnosta Halifax
sanoi sitä "erittäin merkitykselli­seksi".
Kun neuvostohallitus otti ilmoi­tuksensa
lähtökohdaksi Englan­nin
ja Neuvostoliiton yhtei-sten
toimenpiteiden välttämättömyy­den
Romanian auttamiseksi, niin
Englannin hallitus pyrki jatku­vasti
saamaan yksipuolisia sitou^
muksia Neuvostoliiton taholta i l ­man
minkäänlaista vastavuoroi­suutta.
Jätettyään vastaamatta neu-vostohallituk.
sen ilmoituksessa ol­leeseen
kysyy kseen Englannin
hallitus lähetti huhtikuun 15 piiä
N L : n ulkoministeriölle Moskovan
suurlähettiläänsä Seedsin kautta
seuraavan tiedustelun:
"Suostuuko • neuvostohallitus
antamaan julkisen lausunnon
(toistaen mahdollisesti Stalinin
äskeisen lausunnon Neuvostolii­ton
avusta aggression uhreiksi
joutuneille kansoille ja vedoten
Britannian ja Ranskan hallitus­ten"
äskeisiin lausuntoihin), että
jonkin Neuvostoliiton eurooppa­laisen
rajanaapurin joutuessa ag­gression
kohteeksi ja! ryhtyessä
vastarintaan; voitaisiin odottaa
neuvostohallitukselta avunantoa;
mikäli sellaista halutaan, ja että
tämä apu annetaan sopivinunaksi
katsotulla tavalla."
Tämän Englannin hallituksen
kyselyn johdosta Neuvostoliiton
ulkoministeriö kiinnitti Seedsin
huomion siihen, ettei neuvosto­hallitus
ole vielä saanut vastausta
tiedusteluunsa, millaiseksi Eng­lannin
hallitus kuvittelee Neu­vostoliiton
ja Englannin Roma­nialle
annettavan avun. "Ilmei­sesti
Englannin hallitus pitäytyy
mieluiten yleisluontoisiin periaat­teellisiin
julistuksiin kuin ryhtyy
täsmällisiin sitoumuksiin alusta­vasti
sovituista avunannon muo­doista",
lausui N L : n ulkominis­teri.
Huhtikuun 16 pnä Ranskan
Moskovan-asiainhoitaja Payard
vedoten Bonnefn toimeksiantoon
ilmoitti apulaisulkoministeri Po-temkille,
että Ranskan hallitus
yhtyy Englannin menettelyta­paan.
Samalla Ranskan hallitus
ilmoitti, ettei sitä pidä tulkita
(Jatkuu 3 sivulk»)
Bbnnin tavoifteeiia
ylikansaineii elin
Moskovd. — Ajatus yleiseuroop-'
paiaisen tutrvaillisuusrjäräestelmän
luoanisösta ei sovi Bonnin määrät­tyjen
piirien suumnitehniin, jotka
täbtäSrvät Länsi-Euiroopan sotappliit-tisen
liitoin tiivistämiseen j a samal­la
Euroopan blolklkijaon lujittami­seen,
ikirjoibtaa Pravdan Bonnin-
Idrjeenvaihtaija Jevgeni Grigorjev;
Kommentoidessaan presidentti
Pompidoun Bonnin-vierailua klcjoit
taja jatkaa,: että Bonnin esittämä
suuninitelma Lämsi-Euroopan mai­den
entistä tiiviimonästä .siotiliaalli-sesta
yhteistyöstä ei ole saavutta­nut
erityisen innostunutta vastaan­ottoa
Pariisissa. Tuskinpa kuutos­maiden
liaUitusten päämiesten Ikon-:
ferenssi, jonka koollekutsumista
Bonn vaatii, voisi tässä vaiheessa
ratkaista mitään ongeknia, toteaa
Grigorjev.
Kuitenkaan Bonnissa ei luovuta
toivosta saada kumippaninsa houku­telluiksi
pyydykseen kiertoteitse.
Bonnissa oletetaan, että edellä mai­nitussa
huippukclkouksessa heidän
onnistuisi saada kamiatusta ajatuk­selle
kuutosmaiden haillitusten pää­miesten
säännöllisistä tapaamisista
ja eräänlaisen pysyvän sihteeristön
perustamisesta näiden tapaamisten
valmjsteleraiseksi. Tämä sihteeristö
hoitelisi "valmistelujen" ohella
myös poliittisia, sotilaallisia ja dip­lomaattisia
kysymyksiä. '
Grigorjev jatkaa, että tällainen
sihteeristö muuttuisi vähitellen yli­kansalliseksi
elimeksi, jolla olisi
suuret valtuudet. Tämä nimen­omaan
on Länsi-Saksan tarkoituk­sena
sen unelmoidessa Bonnin joh­tamasta
yhtenäisestä Länsi-Euroo-pan
poliittisesta ja sotilaallisesta l i i ­tosta,
jolla olisi haUussaah ydin­aseita.
Vakauttamissopimukset
allekirjoitettu Suomessa
Helsinki. — Tyäm^kkinajärjes- — virkamiesten virkaehtölainsää-töt
allekirjoittivat viime viikolla va däinnön toteutitamisesta;
Opposition johtaja Robert Stan-field
on samaa mieltä kuin
Canadan talousneuvostokin,
että ellei hallitus ryhdy toi­menpiteisiin
neuvoston tutki-kimusten
perusteella, niin työt­tömyys
tulee lisääntymään Ca­nadassa
ilman että inflaatio
saadaan kontrolliin! Stanfield
pitää talousneuvoston raporttia
"erittäin vakavana varoituksena.
kauttanussopimulksen asiakirjat
Suomen Työnantajain Keskusliiton
toimistoissa. Tätä ennen olivat 13
teollisuuden ja kaupan keskusjär­jestöä
hyväksyneet vaikauttamisasia-kirjat
ja allekirjoittaneet valtioneu-vostolle
osoitetun kinetoiän, jossa
ne ilmoittavatj millä edellytyksillä
vakauttamdstoimiin osallistutaan.
Myös valtioneuvosto hyväksyi va-kauttamisasiakirjat'
istunnossaan.
kolmisenkymmentä 'konekirjoitus-arkkia
käsittävä «jipimusnippu si­sältää
mm. sopimuiksen työmarkki-napoliittisista
toimisia vuodelle
1970 sekä sen tulkintapöytäkirjan.
sopimuksen sosiaalisista järjestelyis
lä, sopimukset muiutokBista Ixxna-palkkasopimuksiin
ja sopinniksen
ulkopuolisen työvoiman kä(ytösitä.
Sopimus työmankkinapolilttisista
toimenpiteistä vuodeiksi 1970 eli var
sinainen"Liinanui?n sopimus" si­sältää
määräykset seuraavista asi­oista:.
> . .
— palkkoja korotetaan 18 penniä
tunnilta siiten, että tämän korotuk­sen
tulee alla vähintään 1 pros.
asianomaisen padkansaajaii palkas­ta,,
minkä lisäiksi paUdcaa, palkka­perusteita
tai: muita työvoimaikus-tannuksia
lisääviä tekijöitä korote­taan
työeihtosopimusaloittain niin,
että näiden korotusten yhteisvaiku­tus
on 1 pros. alan palkkasummas­ta;
~ palkankorotuksen toteuttamis-ajasta;
— eräistä työttömyyden torjuntaan
tähtäävästä toimenpiteistä;
— entistä kiinteämpienv puitteiden
aikaansaamisesta tulopoliittiselle
neuvottelumenettelylle;
siitä, että tilanteen vaatimisia
toimenpiteistä neuvotellaan., ja,.so^
vitaian erikseen, jos ulkomailla olen­naisten
muutosten seurauksena va­kaa
talouskehitys maassamme vaa-raintuu;
sekä
— valtuuslain toteuttamisesta..
Sopimus eräistä sosiaalisista jär­jestelyistä
sisältää määräyksiä:
-7- erorahajärjestebnän toteuttami­sesta
vuoden 1970 alusta sekä toi­mikunnan
asettamisesta suunnitte­lemaan
järjestelmän yksityiskoh­tia;
— työnantaijien velvollisuudesta
järjestää tarvitfteessa työpaikalla
tai sen läheisyydessä kokouspaikka
ammattiosastoille tai työhuonekun­nille;
— toimikunnan asettamisesta suun
nitteleroaan eiäitä muutoksia työn­tekijäin
vuosilomasta annettuun la­kiin;-.,,
—'toimikunnan asettamisesta sel­vittämään
keinoja estää työehtoso-pimuijften
välhlnlmäiäpalfckatasoa
pienem>pien palkkojen maiksaminen
työeOitosopimustön ulkopuolella-fcaan
oleville työntekijöille; sekä
— toimenpiteistä työehtosopimus-määräysten
. selventämisciksi. sekä
yhdenmukaistamiseksi.
PÄIVÄN PAKINA
L U O N T O SE TIKANPOJAN
Niin, "luonto se on mikä tikan­pojan
puuhun vetääf", kuten suo­malainen,
sananla^u selittää.
Siitä myös johtunee, että To­rontossa
ilmestyväni suomenkieli-.
sen lehden toimittajat, jotka sa­novat
toimittavansa puolueetonta
aviisia, lyöttäytyvät aina varsinkin
Suomen a.sloista puhuttaessa ääri­oikeiston
syliin ettemme. sanoisi
luukulvan vanihoillisuuden vank­kurien
vetäjiksi.
- Myönnettäköön avoimesti, että
kaikki uusi ja uudistutoset ovat
kauhua ja pelkoa aiheuttavia asi­oita
oikeistopiireiUle yleensä ja sil­tä
kannalta katsoen on jotenkin
efbkä ymmärrottäivissä,; vaikka ei
luonnollisesti hyväksyttävissä, mi k
si oiikeistolaisen maailmankatso-muiksct
omaavat ihmiset — sano­malehtien
toiiriiittajaitikln,. jumala­kaan
näytä tyydyttävän niitä jot­ka
eivät ihneisestikään voi iloita
edes siitä; kun Suomi tulee täten
suhteellisen lyhyen ajan kuluttua
siirtymään "tulevaisuuteen", jos
niin saa sanoa, eli atomiaikaan,
jolla 001 ilmeisesti suurenmoinen
edistävä vaikutus pitkän tähtäyk­sen
perusteella. "
Toronltolaisyistävämme myönt.^
'vät syyskuun 18 pn numerossaan
Suomen lehtien kirjoittaneen ato­mivoimalan
tilaukscesta sekä puo­leen
että vastaan. Lehdessä tode­taan,
että "vasemmistolehdot,
etenkin ikomimunistiset ja *dl-läi-sot"
kirjoittavat tyytyväiayi^ttä.
uhoten ja tehtyä sopimusta kiit­täen..
• '
"VasemimistoldlitienP' kiittävät
lauseet eivät luonnollisestikaan
tyydytä totontoläislehden toimit- i
paratkoon --piHastuvait. Varsinkin tajia yhtään sen paremmin kuin
silloin kun : eteon, tulee jotakin
uutta ja ennen 'koihtaamatonta.
allelkirjoittamistilaisuudessa an­netut
aiViot sopimuksen edulli-
Tällaisen vauhkon pillästuksensuudesta-Suomelle,
aiheutti torontolaisllle ystävillem- Sen sijaan lehti lingoittuu Häri-me
Helsingissä parisen viikkoa slt- oikeistolaisen Aamulehden kum-
. ten allekirjoitettu alustava sopi-muis
Suomen ensimmSisen atomi­voimalan
tilaamisesta.
Mälnitu.9sa allekirJOitustUalsuu-des-
sa tödottaikoon, se pantakoori
töspä yhteydesää etualalle, eitä
voimalan loimittaa Neuvostoliitto
ja toimituksen niin teikniset kuin
talöudolliisetkin ehdot ovat Suo­melle
ei-ittälnedujliseit.
Tällainen .toteamus el kulten-min
kaimaikisi näin: "Erään mie-lenlkiinitoisinKmah
pääkirjoituksen
ori asiasta julkaissut viime viikolla
, Tampereella ilmestyvä"kokoomuk­sen
aamulehti, joka ikli^jbittaa
asiasta näin:" .
Tällaisen suasittolun peru.steolla
lehti julkaisee naihkoinoen ja.kar-voineen
Aamulohden sisuttolun
mistä voktaan poimin inm. .seu­raavanlaisia
"tietoja". .
— On täysin julkinen salaisuus
ettei tilattava voimala suinkaan
ollut tarjotuista edullisin. Kun POL
liittinen jo(hto tästä huolimatta on
päätyntyt tapahtuneeseen ratkai­suun,
on kansantaloudelliset, ja
mm, teollisuutemme näkökohdat
siten sivuutettu joidenikin vielä
painavammiksi arvioitujen tekijöi­den
tähden . . .
"Ydinvoimalan hankintaan liit-tyykin
. . . joUkkö uusia (piii--
teitä) joista olisi ehdottomasti saa­tava
selvyys . . mm. väitteet,
joiden mukaan ministeri Väinö
Legkinen olisi omin valtuuksin —
ellei sitten lupaa ole saatu ylem.
mällä poliittiselta johdosta (tar-koittaa
presidenttiä — K) . ; .
antanut neuvostoliittolaiselle osa­puolelle
sitovat lupaukset voima­lan
generaattorinaan hankinnasta
. . ; varsinainen suomalainen neu­vot
teluvältuUskunta joutui samo-jen
väitteiden mukaan tapalitu-neen
tosiasian eteen . .
Keitassaati "mielenkiintoista",
torontolalsilehden sairtontaa käyt­täen,
Ihme vain kun Suomen hallia
tustä ija erikoisesti ministeri Les­kistä
ei vaadita jos el vallan
ostaolkeuteen, niin ainakin kor­kean
raadin eteen vastaamaan
maan ja kansan etujen vastaisesta
tolmiinniasita, siis maanpetossyyt­teestä?
Yhtä "mielenkiintoista on Aa­mulehden
tffkamuksilla tulessa Is-tuj
ilila kerrottavana edellecrt:'
— Tällainen ikehitys yhdessä
nyt tapaihtuneen ydinvoimalarat-kaisun
kanssa merkitsee koko voi-matailoultemmte
yhdensuuntaistet­tua
riippuvuussuhdetta."
Tästä se Aamulehden kenkä tai­taa
puii-istaakin. E i mitään kau­pankäynnin
lisäämistä Neuvostolii­ton
kanssa huolimatta siitä kuinka
edullista se Suomelle on, sillä se
ei sovi äärioikeiston vieläkin
omalksumaan "päin inhaa itää" pe.
lisääntöihin.
J a siunatuksi lopuksi Aamulelv
den suun (kautta sanotaan:
"Lopputulos ja tapahtumien
kulku eivät valitettavasti liioin ole
omiaan lisäämäÄn maan rajojen
uflikopualella duolttamusta puolu­eettomuuttamme
kohtaan."
Siinä sitä sitten ollaan. "Puo-luedtomuutta"
toteutetaan Suo­men
ääi-ioikeiston ja ko. toron-
•tolaislehlden toimittajain mukaan
vain sillom jos ollaan kauppayh-teyksissä,
vaikka kuinka epäedulli-
«isBa sellaisissa, Länsi-Saksan
Ruotsin, Englannin ja muiden
länsimaiden kanissa jotka naisi­vat
niaihdollisimman paljon Suo­meea
imutta ostavat sieltä niin vä-hän
kum värkeissä ön vanhaa,
• Jqkahien taaplaa tieteinkin tyy­lillään.
Meidän mielestämme tö-rontolaisleihdillä
on täydet olkeU-det
taaplata näinkin.
Ihmetellä vain täytyy missä ar­vossa
sen lukijat pitävät tämän
tyylistä"lnformaatloa?' — mikä
kulkee sivumennen sanoen punai­sena
lankana lehden kalkisso po-llitllsluontolsten
Suomen asioiden
käsittelyjä. —Känsäkoura.