Vapaus, January 24, 1956

              ttMfbaom: Bm OttU» f». 4-mt;
fiSdffM: Box m, 8iMtiainr« ciitvio.
mAVBHXmfAT:
GaastfMM; l fk, 7» » Mk, S.n
TbdymBObM; i tk. «JOD e kk. 4 J 0 0uoawflM: s fk; «M e kk, 4.70
rä htiniiito
t j ' ^ * ? ' ^ ^ ^ - . * * " ^ * " * vUjBuMHiialai^et rabmnkspmt, jotka
| ^ i j i ^ i ^ 4 L ^ J ^ % l 9 f i ^ i X ^ ^ buoHmatta rikastua;
»^pleastiii|ni?idal^ Ippninonresirs^^ riistaiiiiseii avulla, h^uivat t>Hä»'
>)ifMieaarftniWiielBmK^ aflietta <i lifoiu o!e siinäkään, jos yhdys-yafi^
afeeiTiiäatfmari kontrollissa oleva joku 'xanadalaiben'^ suurlaitos
oqiäW^ tällaisen jCanadalle vieraan ja^vihamielisen asenteen,'
V ^ - Mutta t;un Canaäan radioaja T V :'tä tutkimaan ninjitetyn ko-:
jnJ^sitoirt'|>uhecniohiaja'R',.'M. Fowl?r esitti viime viikolla Canadan
-metsiä riistävän,ja"raiskaavan Canadian Pulp^and Paper Assodationin
^ jpjap^Canad^ii ekoflom "Gordonin Ecdnomic Cdmmis-
' iSoällsuutta^ «ttä' Canadan^ tulisi tietoisesti ^almism siihen, että se,
',jl«Q& pääasiassa-raaka-aineita yhdysvaftalaisäle tehtaille,-ja että
'^J/Iii. ' w ^ , _ ... - ..... .bg' toimivat,
suurpaa-;;
oman Ayyäksi, rtiin tiima menee jrli ynvnrörryksen ja suoraai^ sanoen,
olTf-UMn liian paJcsua^ pilaa.'
^dmaVhyVaksi, niin'silloin'häh lÖonnoHiscsti,katsoo, etlä.Cana-
^ ^ ^ ^ e i te^te omaa lunsalHsta r^ilio- ja TV-öhjelmistoakaan.'Toj-
'«ul^noenhätt^ei)kerta kaikkiaan kelpaa radiomme ja JVrmme asioita
-. ^utktväti komissicjnin puheenjohtajaksi. •
. , . . „ . , -,
j."i,PalauttAkaaiiKn^,lyhyesti mieleemme mitä'^mr.' Fowler,esitt»
poäoninja]^?l^^i5iioni%;^ pnä, Otta^irasta lähe- |
1?^^ CP:n uutistiec^Vukaa ivir. Fowl?r sanoi, että'-CanadanJ
^ IjaraS^tulevaisu^de^^Vöölij^ok et^ä pysytään ''veden kantajina'ja
^||en>;hakkaaj]na|;if
. \ T^Saxnassst/tilafsityes^^ esitehän' Canadan laivanvaruitajain, ase-'
< ja^onetefiiailijain ^juotesta hyvin perusteltuja esityksiä siitä,. että
(Cankda'olisi-itsesäilytyksen ja - tuievafsuutsnsa vuoksi kehityttävä
. jitfH-äineita tuottavalta maasta {^ääasiaäsa teoUistiusnikaksi^ mikä
' K^^tää ^matV^äka-aiiieensa.". '
^ j /,!!'*,jfei,iiiin^sa|'9i'mr.',^^ kerrotaan yllämainitussa Cl^in uutis-'
iiiiee/d1/oiese^a.' ^. ^ Maailoia tak-itsee tulevaisuudessa suuria määriä
Äafea-äineita.
4 ' ***T^ph^i1ijat selitrivät, että teollisuuslaitosten'rakentaminen vaatii
^'äe^on lisääntymistä. ^ ' >
' il {''%hi<a. '^röh/Tdvt^r sano», että^ Canadalle ,olisi jijarempi jos,
jrudnnaJp^O ijlis} 2S,pCo5)0O asulcasta, joilla olisi työmaa ja,kprkea,'j
' ^liniaV, kujn^se; Joi*lS?i sap^oloqp^^sutosjLi^/klir^aigesti pestmä^s^i
'tenitoisensa-pjfykkiäV'^ ^ > - ' ;
^^a; Jannuja {|^pes1faw^ hanoja:
\\'^^t<t on aiumiinm li<^dalta vain se, että alumiiniharkkojen tuo-ijQ
^ säadaaiityötä suhtö^lli^n pienilukuiselle ihmisryhntälle jota-til
'^'^^'tojen. ja. pantiitjen'' yalmistamlnm antaisi paljon ehem-
,niäa> työjtä.'/',§itapaitsi^ **patoja ja. pannuja"/tarvitaan jatkuvasti.
SYNTYA^i
PÄIVIÄ
IdHiri^^ 6ufn>ury5ta, föytU
.}3uantair.a taxnmilcu-jn;21' pnä - SO
i-uotta. ' '
tää^ \»i\Avias!aoina, tammiicuun 25 pnä
Mrs, Anna ifelml, librontosta. täkytr
»ää MisiAVA, tsms^mm 31 pnä 70
vuotta. *
Kysymyksiä ja
^ tarkoittaa, jos mr. Fow|erin', neuvoja noudatettai.<iin, että me
>J^'fi4jiisimme'kansakuötana imaksamaan Yhdysvalloille korkean hin^|
i)j^!«^pätojen ja'pannujen*^ valraiptamisesta sanialla kuii canadalaiset^
, tjftH^isei ovat työttöminä vain sen' vuoksi, että alumiiniharkkonune
klMtetäänTraäka-aih^ena rajan' toisella puolella valmiUettavaksi
lÄ^lökeipoisek^i ^yarajk^si! *' ' ^. ^
,»VMutta i^itj^välitta§,^'Canada|i kansallisista eduista sf&k'Uilevai-'
sakesta ja cana<^äit^t&ti:; hjvinvpinnista $2,O0a,000,0QU)||^1[omaa
cilii^tava paperi-^' ja pmit>plli?ifUslaitos'.en yÄdistp, jok^foiifValta-
<]^$i(a vieraan maan," nimenomaan yhdysvaltalaisen pääoman kon-t{^
issa! "
' Xähdäk^mme' kuinKa kaukaisten jd todella vieraitj^. voimien
SKud^ <mr.;FoWler esiintyi, liepee syytä tutustua Gordonin komissio-ij)^'
samaan^ aikaan esitettyihin eräitten muiden teollisuuspiirien
Ij^i^^ntoiHin. ' j ^ . ,.
Yllämainitun CP:n uutistiedon mukaan Canadan kone- ja väline-
•teoNisuuksien yhdistyksen presidentti F. G. Fcrrabee esitti, että
ti^adassa pitäisi tiuk^nta^ ja laajentaa dumpinkivastaista verotusta,
pllfivoitaisiiil suojata iiotimaisen teollisuuden,kehitys,' Hän sanoi,
^^I^Canadan' väkilukua olisi suuresti lisättävä, jotta saataisiin luja
j^^sta teollisuuden laajentamiselTe . . . Canadan teollisuus voisi' fas-
'^i^ seitsemänkertaisesti."
* ^Canadan teollisen puolustusvalmiusyhdistyksen presidentti, ken-
^ 1^
välUämättömäksi sen, että kotimaista teollisuutta pitäisi kehittää niin,
jiojfta suurin osa puolustusvoimien aseista voitaisiin tuottaa ja valmis-
(ai^kotimaassa. ''Tämä lisäin itsenäistymistä ulkomaisista varusta­jiapa
ja^ lisäisi ammattitaitoa hätätilanteen varalta."
|'>,>Kunylläolevaan lisätään koko Canadan työ
: *fla
*M|t'a, että vain ttollisuuUamme kehittämällä ja i
|ilva|aksi valmistamalla, voimme kansallisen itsenäisyytemme säi­l
y t ^ ja canadalaistei^^^jA^tasoa |parantj>a;.niin sU^pin tulee kuva täy-
'^liseksi. Mr,-Fowler ei puhu väin "läpia päähänsä'', eli pötyä, vaan •
p^^idan kaf^^^jj^ ^tuja^^oukkaav^s;a, mielessä, ulkomaisen
^"'tnnan hyväkg^Vl^sJs W.*'^- .
'|PälauUaka£OO0)Q Ivlelä mieleemme: viime, lauantaina lehdessämme
''stucanad^Iäi^n Royal Bankin presidentti James Muirin varoi­tta.
nykyistä ohjelmaa seuraten imissä^^ra
Öftjiattomansuuressaj määrässä "veden kantajain ja puiden hakkaar
ien?'i asemaani! Ganadasta on tullut ulkomaisen pääoman "onellinen ,:
|(hi|sästysalue".
IJ;^*^ Talousmlehenä mV. Muit. tietää mbtä hän puhuu, kun hän sanoo,
Canadan ekonomiaan on sijoitettu ''suhteellisesti liian paljon''
}i}^maa1aista ^ pääomaa. Mutta erikoisen huolestuttava on tieto
«Ikä;, että kun «seitsemän vuotta sitten Canadassa oli vain 1,985 yhdys-
Kysymys: Haluaisinuisaadaselvyyt.'
tä seuraaviin icy«xmykslln:
a) Kun miehellä ja yalmoUaon vi"
M n fomaisuuttar mikä: m-molempien
nimissä. >ni'n perJkö eloon Jäävä toi<-
sen kuoleman Jälke$n^ sen ozpaisuii;
den iUnän testamenttia?
b) Kun henkilöt ovat tehneet^ tes-tamentiiv
jollekin. Ja hkiuanrat nyt
lebdäf uuden, toisella tapaa^ niin
siitä ilmoittaa entls'lle^ todistar
Jiile, -vai saako entisen testamentin
.lävittää njln^vain? ^ / ^ .
c) Kun niies Ja nainen ^elivät yh­dessä
Ja ei&ä heitä ole lallli«esU vihit?
ty^ niin voivatko he r ^ t e ^ r a t a lapsen
isän nimeen,^,Tiftämätön;
V a ^ u s : a) Kyliä yhteinen omai­suus
Jää psriimöksl 4äleUe"^Jääväll^|
:,-os el ole muita.peril
nerki](si, lapsia. Mutta JoS ei ole^ tes|
tamenttia; ;niin : perinnön^ Järjestämirv
aen on paljon alkaa J a vaivaa yaatir
.'a toimenpide — p^kkuperjnnöstä^
jienee'silloin Isijonan.i^
3ille Jne. Näniä jrl^äräiset menol
« vaivaf vbidaanf klältenkiii 'v^ttä|j
fcest'amentfn kirjoittam's3n* avulla ja
sksi pitäisi, kaikkien huolehtia aiitäl
että testannen tit ovat valtniina kaik|
klen " mahdolUstiUksien varalla '—
vaikkei imit^ii kuoleman ;"aikomukr
sia-' öllsikaaii.' |
-; i;) Uudestäv testamentista-el fervlt*
se- ilmo'ttaa entisille todistajille^
Vanhan; testamentin saa myäs ilman
muuta hävittää. Lahi mukaan voitte
kirjoittaa niin monta jiestamenttia
kuin tarpeelliseksi katsotte - ja vii-'
memen, täydessä^-järjei^tilassa Ja
a$lanaiuW'silia todistuksilla vahvis­tettu
testamentti on se asiakirja, jon­ka
perusteella^ Jäkmlstö jaejtaan.
c) Voivat.' ^ , ,
' • ' •• ' 1 —:—
Vfellandin kanavaa
nivethisyyenlain^il
st Catharlnes. — Talvi m. tänne-k'n
ja lumi on jo peittänyt maan
useita päiviä.
Täällä/on ollut käynnissä Wellan.
din kanasL<n syveimystyöU Sitä p i ­tää
syventää kaksi jalkaa ennenkuin
A'altamerUalvat pääsevät -Iculkeiiiaän
siltä. Työ on päätettr^tehdä talven
aikana. Jolloin kanaali on-^vedeltäi
tyhjänä. Syvennystyöt pitää saada'
vaimoksi siksi kun St. .Lavtrrencen
meritie aukeaa. Syvennustöitä on
tehty pato No. yhden Ja kahden vä­lillä
noin kuiisl viikkoa;Ja; kolme ker­taa
ovat' työt olfeet" ei&Isahduksissa.
McNamam X7on4ttuct'ion Co. To-roni^
staNonv;saanut s^eimystyöura-kan.
Ensiksi tämä yhtiö maksoi 80
senttiä Jaardista Jä sitten doUarfn.
Mirtta taaskin;kuorma-auiojen' omis­tajat
keskeyttivät työt par&si päiväk­si
ja isaivat palkaii iiousemaan $3.50
tunnilta. Samalla ^ kuorma auton
ajurien keskuuteen tuli hamiltotiilal-nen
unlo. Ajurit ^katsoivat palkan
vielälcin liian pieneksi Ja tekivät maa.
nantama, tJc; 16 pnä lakon vaatien
$5 tunnilta sen :tähden-kun:: maasto
on pehmeä, missä vaimut tarttuvat
usehi. Siina särkyvät koneet ja ga-soliinln
kulutus :on suuri. Torontosta
tuotettiin 20 kuorma-autoa lakkoa
murtamaan;: mutta kei^usteltuaan
lakkolaisten kanssa kaikki ajurit lähr
tivät takaisin. Vain yhtlöh troklt
jäLvät työhön.
vMinun pitää muistuttaa vieläkin
niistä ofajelmallislsta tansseista Jotka
pidetään seuran : omalla haalillatk
28 pnä kello 7:30 iUallä; Muun ohella
siellä pelataan myös seurapeIeJä.\Ra-'
vlntolassa tarjoillaan vielä riisipuu­roakin
Ja sitä ei V ole hmnallakaan
i,
m. km^fV§tn ateflyp, VvmM'
UUyi. MjMevlm iulklmuUn^kth'
Uuttaa, toU esille monia telia lila
vastaMU nerenjrlmiao lasoUefs^
kennet|t!fea byvinvarustetols»
UhotaUaUftie». Tdtfclmnsvällacei
Ja havaintojen tekijät olf saatava
yhä smurenpUo kofkeoksUn; Tle-
V demlehet latt»!^^
' mu J»'siioiftfavat Jo monilli^cii^
tavoUla^'^ nUttatdnd»' suurMifii
VVOBISTOLABOBATOBIOT .r r,
:.Korkeudessa tapabtuviinr mittaus-,
ten suorlttamisiftksi ryhdyttiin nUcen-^
tamaan laboratorioita korlceille^yuo-renfcjulpuiMe;
Tämän menetelmän>etu
on siinä, että korkeuteen voidaan
kulJeUaa kuinka suUria tutklmusvä
lineitä tahansa; eikä tutximusteniäika
ole rajoitettu tuntemiin' tai 'päfvilni
Nämä tutkimusasemat yarusteyiän
mitä 'nykyaikaisemmilla' väiinp]^i
sähkökaapeleilla, teillä, vuoristo^ JJ
kdysh-adollla. Haittana on° kulte<^n
se;että näiden asemien raken6ami^eri'
tulee sangen kalliiksi Ja saavutetta­vissa
oleva^jbavaintokorkeus :on ^rajoi­tettu/
korkeintaan 4,^00:^X100 melriä.
Eri puolilla maailmaa on toimin
nassa tällaisia tutkimusasemia;/Neur
vostoliitossa Pamlr- Ja Kauka&us-vt|io-
'ristolssai Tsfliekkoälovaklasia .T3tyk?iä;
Sveitsissä Jungfraulla, Ranskan'Al­peilla,
Pyreneillä, Pohjois-Itallassa.
yijdysvallolssa Pikes PeaaUla, Mount
Evansilla ja useilla muilla paikoilla^
Käissä laboratorioista suoritetaan
mielenkiintoista Ja tärkeää tutkimus-työtft.
Kokonainen Jou&ko nauvosto-tiedemiehiä'
SkobeltsyninvTDobrptmin
Allhanovin Ja Alihanjanin johdolla,
on saavuttanut arvokkaita luiofoiji
kosmillisen 1. a.aniussateilyn '^ns.
hiukisaskuurojen sekä: suur.energia;i^-
ten hiukkasten tutkimisessa.
vsTällaisessav laboratoriossa Anderson
keksi posl^ouin ja mymesoiun,'^ ja
Rossi suoiitti mesoomen eLnikaa kos­kevat
kuuluisat kokeensa.
STRÄTOPÄÄBILBNTOKONE^-' '"
4,000 metrin yläpuolella käytetään;
avaruussätdilin' tutkiml»een,,
kaita lentokoneita, joilla , pääjst^Vn;
aina.lO,odo metnn;]£orkeuteen;
voivat .pysytellä, muutaman tqnnin
, kuormalla varustettuna useampia
Ätuntej(t>xstratosXäärln Tajalla;^-
Wisen kehk& «aytetlit^ l
avaruussäteilyn, tutkimiseen. v. 1914,
Senjälke^nfonv lentokoneilla: :«uorite7^
tuilla -tutkiinuksiUa saatu .vastaiil^ia
sangen monlm eri kysymytaiin. stra-tosfäärikoneidenkini^
käytössäflimenee
kuitenkin haittoja. Paitsi suuria.kus-'
tannuksia'-onr suurissa, korkeuksissa
pysyttelyn,, 'at^a rajoitettu.-, Xlsaiasij
tutklmusväliiieet : Miritsevät: ;^;tu^
lentovälineitä ja päinvastoin.
STRATOSFÄÄRIPALLOT .
Vielä suurentmissa korkeukslsisa
voidaan mittauksia suorittaa stratosr
faäripallollla, ja radioluotaimin Ja
säähavaintopaUdllia, jotka eivät kul­jeta
'ihmisiä, vaan ainoastaan kojei-'
ta.
Moni tutkija suoritti jo 1930-ldvun
alussa palloinariyläilmoihin nousten
tutkimuksia suurissa * korkeuksissa.
Piccardin pariskunta >ja Ckisyns; engr
lantilaiset Settie ja Fordney nousivat
toinen toisensa Jälkeen ^ 1^,781 metriin.
16,201 meUrlin, 17,550 metriin Ja 18,665;
metrin korkeuteen. Myöhemmin v.
1934; Ja' 1935.Stevensonin ryhmä saa-:
vutti "Explorer I " ja, "Explorer H "
stratosfääripalloilla 18,500 rmetrm^.Ja:
lopulta 22,066 metrm korkeuden
Kuinka vaarallisesta yrityksestä oli
kysymys sen-osoittaa "Explorer I:nV;
kohtalo. Pallo- oh täytetty vedyllä,
18,500 metrin korkeudessa :palIopeit-teen
alin osa repesi ja pallo alkoi ;no;
peastl laskeutua. Hytissä olleet ihmi­set
eivät vomeet pienen ^ulkoisen pai-;-
neen johdosta' käyttää laskuvarjoja,!
vaan iheidän piti odottaa; kunnes pal­lo
oU pudonnut 5,500 metriin. TäUä
välin pallopelte oli muuttunut suu
reXsi piflkovaxioisi J» n , tjm mztrJi
metenpla^n jiäpuple^a jse' räJähtL
JhnUset olivat kuitenkbi jo kerinneet
hy3>g^ ules^ytlslSjasaanittiv^i on*
txTiitem maankatnaran.
Samoilito «ikoibin iieuvostollitto-lahtes
totkfj» S. N , Vernov päästi
radl^uotainpallojaan f aina; I 'i-^
39/1^ [metrin korkeuteen, Xlän käytti
easisnm^iisenSi maailmansa, kpjeldaa
mittaustulosten "mäaiutn välistämi­seen
/»utomäattlsestivi^aimlvIa^iadJOr
laitteita ;ja:niiden^ m
iialie;ottoa'. - , ; "..-^ ^r-yup$^^(
ten ibmmen^ vuoden .aika-
^ .Q9^rj»dioluotainpalioJen Ukf^mi»
:ehittynyt palJon,;Panot ovat Jatku­vassa
^kosketuksessa maassa,* oleviin
,tutkimusasemlin,< Joissa tutkijat seu-raavat.
juittauksia-palloon yhdistetty-
Jen^.automäättisten xadiokojelden lä--
het^ämien merickien -avulla,'Näidi^
kojeidenijoukossa > on hyVin - onnistu­nut^!
inun.. neuvostoa smm-'
nltelmavcelcktrooni-r. Ja: ydiinkuurojen
tutkimtftseen käytettävä koj^,joka^ on
kokoozqiantu Oelger-MiiUerih Iaski4
Japutki^ Janeonlampulsta ym. K u n
varatfu^hlukkanen kulkee jonkun las-^:
'jdjapuljcen läpi^^rttyy^yksi iieonlamii-pu.
Lamppujen syttymistä 'osoittayis-tavväIokuvlstia.':
Widaan itodeta,: inin^
jOa »e «aavuttovat ja a» kaufmmln
putken kaiutta jbiukkaset ovat meia-^
neet J a niistä''taas. selviää, hiukkas-
Kuufbn'suunta. DmaviiTOlsta httöli-matta
koje toimii tar&asti, sillä sen
asennon mä4rää aiiringonsätälden
l^ofhjallä'ohjattu ;valokenno;rlt3e; pal­lon
a^emavvoidaan'määrä tävsuurjak--'
soiiien radioaaltojen — mikroaalto­jen
— avulla. ' « ^ ^ '
Pallot ovat ^kumista, neopreeiUsta
tai joustamattomasta polyteenista;.^
:': Näiden; radioluotainpallojäi käytös-^,
sä samoinkuin!;>stratosfäär;palloissa-klh
mfoieellista^lseirettä^tä ke
pi on kuorma sitk suurempia korkeuk-1 seen atomivoiman tavom:
ttugtjteuaia), oa voivat pjs^M tt^
sUeheo 3Cs£kovä3dio mltteusmenetd-
«0^1)3^;» cunrljnetkS^^
kovEJUJ käyttää erikoisia, paksuitta
»keiJa vaJokavauBlevyjä; joibl^^
cuva. kosmillinen hiukkanen suoras-
-täao^VsJciiiDavaa" itse':S£sehsS, Jäljistä
voidaan teibda Jobtopäätöksfä hiuk-i
i s t r ä l t i o n t e e^ massasta; eheiglas^
ta ym; NfimS liivyt ovat hyvin kevyl-
^ Ja, yksi p3iu> voi Iculjettaa nUtä
]^Uurp joukon mukacaan, ' . ^ '
ttABtmX Sh KEINO&UU
y . W6 neuvo-^toUIttolaiset Ja ame­rikkalaiset
tutkijat tybtyjvät käyttä­mään
xaicetUiA fysikaalisiin tutkl-miistarkoivi£
3uiIrL^'T^^^^^
koisia Ge^er-Muller laskijatojelta.
Jotka sijoite^tihx rakettien kär^^n.
Yksickertaisempaa: t y j ^
raketeilla saavutettito n. 250ikilomet-^
rin korkeus. Nykyään käytetään' Jo
us^unpiosaisia raketteja. Tämä r a -
kettimuoto on se. Jolla aiotaan rat-kalstav^
m kelnokuun v; 1^^
avaiuuteen ja avaruii le.;tojen on­gelma.
KeindlEuun, joia saattaa py­sytellä
avaruudessa päiväkausia. Jas-ketä^
l i a i ^ v a n pseita tärkeitä tie­stöjä
avaruudesta Ja mm. av^'ruussä-teiftfstä.
Joxin aika sitten "ilmoitet­tiin
Neavostöiiitosta, että siuUä kah­den
vuoden sisällä tapabtuu keino-kuun
:;lähettämineiravaruut£en Ja et­tä
neuvostotäedsmrelietipitivatmahr
dollisena vielä:'csuurem])ien : satelliit­tien:
rakentamista kuin ne.';Jo:6ta'län­simaiden
; lehdistössä on Ollut 'puhe^
Ei ole siis kaukana aika, jolloin ava­ruuden
salaperämen yoimanläSide.
avaruussäteily itulee itäyJelUseöti sel­vitettyä
ja "ehkä alistettua ihmiskun­nan'
raurhatiomalsenf.^ työn palyeluk-
«ontgln^ saarstU J O . : » Kr Oiiafo SOg metetp fgtrtflmM t»'
JEaäam 4t$uäUfB 40> M läae»
.maapiBlfhcnsS Jnrf Sentejevln
J A
T Ä T Ä
'incsi itptilaani «tt bjnia ti^Stko ja
«ajras*^ -JMStoi koionaan vJesaJiCTa
nuori läSkäit ^iUooastaan loma ete.
iässä olisi anttomit MntB. San tar-
«Itsi auringonsäteitä paljon sitä.
Mutto hän oUbfvinisssiA Sa xm,,
mhum piti keksiä muu keh»." --^^
*MItä sitten telt5" kysyi «räs taW
tellja, - ,
"Turvauduin. Igpnottemlfn?, saaol'-
maan,- että.:8e «li coikea > autlniko. Ly-.^
byessä ajassaibän ndUel paranL S}t.
le^. :yht>'akklä: bättlmoli»
tr'«Inä apa ei^omilstiilt lopidtakhi^^ ^
-.r^jBikä.mltä,^ Hän.,kuoU. auringon- t
pistokseeni?!»
KUpaörar jälkeen tehfhl b u a n a u - ^ , ^ „ ^ ^ „ ,
taksia, että Grishin oH iaanut Vatas- /»äakärL -mc& maal8Utia.t»toenhuo-lähdön;
joten kaattsa käydä nihxret--- »sfasajvähtott^^
t2i tulosta bysvä^tä^maailmaneiinä-f^'?^"^®^*^^ tiänet- usko-.,
tykseksi. Raä^isu riippuu jpalfi^-
totuomarien piktöks&ä. / ^'
fuckMtrimpi^rii, sl^lttantni, l ^ r
defcsann^ksi ajalla t .42.7.. Se; >ott:
parempi-"knf» eahadalalnfni QD:
kMluHui saavnttanot Toisei ca-nadaJalSetfBalph
OUn Ja Gor-'
doh ^i^dley ^ i t t o l v a t 13, ^ 15.^
^ 1,000 metrin luisteltm voltti eteläkoi
Tealainen Yung • ajalla 1.29.5. Tällä
m^tiialla,' o l i " • Sandf^ toisena; ajalla
l;^Äll«eiw(»tomttolaicit j a mone^
muut tekijämiehet eivät olleet tällää
matkalla^mi^kana. ' -
Feking syjrttää
ToUo. —^ Kiinan Kansantasavalta
teki syytök8envviik'ko sitten, etMl Y h ­dys^
altaJnv-sotilastasoja-oli.^ lentänyt
itäpohjoisen.^Kiinan: yli maanantaina:
Joka oli;;'vakava sotilaallinen provo
katlo.^/a^edotukse-sä sanottiin; että:
amerikkalaiset./ ta^t pakenivat km
Kiinan :tasot lähtivät niiden parään
Tiedotuksessa sanottiin, et^ä Yh­dysvalloin,^
tasot "syök^vät.: Kiinan
alueen- ylle'-'-kello; 10:30 maanantaina
ap. ^ko^idalta 20 kilometriä länteei
IJnklaiigfet|; JokÄ; on-Yalu--:-02n toh •:
jolsell^iMmaHa, Ja lensivätr pohjol
seen-suuntaan. Tunghwai^^^^
nin j ^ i^e|^angin alusille."
8 jlunista ^ktioli
.iiinimyrsi
Boston, — Kahdeksan Jhmistä sai ,
bUnnania , tiistaina ^ lumimyrskyssä.
Neyr Englannlp, valtiossa, täedoitett^inl
tääaä keskiviikkona. Myrskyn alkaim,^
latoi. isftiiuinaav 1 ^
Viittätoista kouluHalsta kuljettava,
biissi Jäi kiinni kinpkseerii mutta :lap_-j:^
set pelastuivat ilman mitään ^V&T^I
imkoa.
RAPÖtTTERl
: Kiri Ciem^r. i|
^•';?-3»iÄfefeÄ?;?föyä!!^
:i^yhält^s^ään pitkin Moskovan
'satuja /^laukaiauvalmlin ?. kameransa
ker;a reportteri -Entenbeln' tunsi it-s
e i ^ ^.Jälleen eturintamalla olevaksi
sotilaatoi,;:* Kuten hän sillobi erään
proQas^ndakomppanian: reportteria^
oli saanut tehtäväteeen ^ pimip^l^:
voitonhalua Vettäjätä<perääntyvi|h^'
Jo;: r.:tajsf)eIutahtonsai'menettäneidte^
sotilaiden mierin; niin oli nyt'kysy
mykeessävläns^lsuudejfc
'tel kean |«ltg|sy^<<&'*'psolttÄn]^o&^ %' '
^kaa^-vbinoit i^aipua^ ihadlutiF: ja^^^^^^
t e l ^ ' valtakn katselijaan Lomoir-sov-.
S^pIstozi jättilältoäis^' raken-nus&
öml>lek6ia,'johkä keskiosa k o h ^
'32v'k€a*Öksen-korkeuteen. ;-;E^
ei*V<äftat käsittää niitä länsimaisia
vuk'a\r€}J-Iäan. Jotäa 'saattoivat ^Itäj^
jotain- seiaista kaun''iiia. vatkutta|
vaföSiV^/fleräpä ^^pusointiuscna. .Het?-
dSn' on taytyilyt luopu^ Jcoko läns|||
tnafeesttt '* hengestä voidijks^n- Viö^
kirjoittaa 'tällaisista^ rnielipltelstään:
huämatfaviin' länsimaisiin ::l^^iin.v^!^
Vain pintapuolisesti hän' kmmteli
erästä . nalstulkkla; jokat>arhainaän
selosti ä ranskalaiselle Jturistlryfaiiiä-||
valtavaa rakennusta ' — kaksikym­mentä
kertaa niib suuri kuin USAth
Columbia-yrjopisto — luetteli s)$p
uentosaleja; kh:j({£Btoja Ja labo^ajlii^^
r!o'ta. Entenbelnin vielä Göbbels^
kouluuttamjasa, ^aivoissa hahmot^;
hänen ensInunäineA' 5e|ostuks^)dt,
jonka'Otsikko.vtulisi'Olemaan'rjotain-tähän
tyyliin:;'Tdän^^^^^
ten kulissien takana".'-- "Uhkaava­na'
kurkottuuiheuvostotähtisirppei^'
neen Ja vasaroineen? tämän kansaUls-dihkoisUle
tieteille omistetun Balip.-
temppelln huipul a kohti: taivaitaVi'
;-VKoko bysant^
coristeltusementtiluomusons Jätti;
ENTENBBNIN OllOtYöT
pilattu silla annosmaksaa vamvar-;
tin.:> Vapaaehtoisesta ol]deknasta:rvoi
ilmoittaa Rehiolle. Ka'lcki tervetuloa;
läheltä ja kaukaa. — Hilda.
uvalmLstaa teollisuustuotteita, mitkä in^yydään^ittehsui^^
korkeasta hinnasta takaisin Canadaan. Erittäin kuvaavaa on tas^~
yhleydessä Canadan; rikas rautanialmi;' Se lähetkään'^^^^
malnaina rajan eteläpuolelle, kalr-^
lista terästä^ sen sijaan, että rakrä
imistaisimme omia^ työläisiä käyttäen tämän arvokkaan <malmimme
teräkseksi täällä; Sania suhde vallitsee'paper^uiunetsis^^
suujri osa korvaamattoman rikkaista metsätuotteistamme lähetetään^'
paperipuina tai puolivalmisteina Yhdysvaltoihin^ /missä isevalmiste-J-taan
paperiksi !>r^canadalaisten ollessa sivustakatsojina — j a suurelta
osalta työttönrinäi. . ^ ' % ' - "
Kaikki närftä keikat huomioonottaen meistä tuntuu, että jos, pJr.
Fovrler on todell^^ ehdottanut, kuten uutistiedoissa viime viikota
• kerrottiinj että cahadalaisten p a r a si
ja puiden hakkaajain"-roolilla, silloin, pitäia hänet viiyyttelemättär
erottaa kansallisen radion ja T\^:n asioita tutkivan komissionin pu-
•heenjohtäjan toimesta. Hänenlaisella ajatu?kannaDa variistettu raJeS
on kerto kaikkiaanj^kykenemätön tekemään mitään suunnitehnia kan­sallisen"
kulttuurilaitoksemme kehittämisen suhteen —; s:llä johdon­mukaisesti
ajatellen hän vastustaa kaikkea iTedlstystäC-ja ^ kebft^fäf
svaltalaisiUe^jX€'btaillei halpaa:: raaka-ainetta^ mistä voidaan sie .Canadassa. , : '
mähieU:'sisäoppilaitos;^ Pirullisen 1^^^^
lintamenetc^a^ mukaan; Joka ei:ota
huomioon > syntyperää;'ikasvatet^^
siellä ylioppilaita bo'shdvismIn stl-
;pendlaatteinar sivistyneistön v5>iryiku-vaksi."
' , , '
^Moskovan laajalti' arvostetut k a ­dut,
joka; reunustavat^mahtavfitrar
.kennukseB, eivät'n^yöskään' innosta­neet
häntä. Rakennustyyli'^"koski';
hänen: ,I^nsira§iisiin;%bminsäi^^^
etsikinr Jnivaiisl^ohteensa , asfaltilla
sa ''miänalsessä^^^ka^uiäd^oitien^
vihellätsa talorälhjlir ' Haii4''eivät
häirinneet' asukkaat,' Jotka; nauraen
osoittivat .menneisyydenV. jätteitä^:Mr^
vittäviä Ja uusille rakennuksille tilaa
tekeviä iubpp^auskoheitä. > - -
Kunlhän seisoi jälleen eräänä päi­vänä
Punaisella-Toruja Ja näki-lai­nehtivassa
Ij^ikeiitees^ tiseita ZIM-Ja
ZI6r>vaunujä, ^Joissa,' kuten^ hän
ajs^ttei, makasivat Kremlin vallan­pitäjät,
saivat, halien^ aina valppaat
lehtmies&'lman^:doa1^;Juosten; ka­meransa
o^pääl^än tempaisten,
kiiruhti hän;^kckksen:inaisen:. i^rään.
joiden kirJanratUlnatvilkkulvat-kau-kana.
Imaiset i ^ v a t Uiln hijaa.
että Entenbeln. kykeni tuskin seuraa
.maan heitjä^^smä hän kärsi lätt^al-kaisuudestk.*;
Ikäisillä.'ei ol'«lt'Iäitä-jalkoja.
miitta heillä ei ollut edes
kenkiä;: :Bonnissav-Parilsissa^^ te^
sa'n muussa "vapaan-lännen" kau-pungissav
x«portteri olisi j jiitänyt sitä
romanbtls^ — mutta täällä Mosko-.
vassa piti moista ilmiötä arvostella
aivan toisin.
Hän onnistui nappaamaan V oikean
lolstokuvan.! EtualaUa kengättömät
naiset, takana Moskova-hotellin
edusta; johon oliV parkkeerattu val-lanpltäjienlautoJa.
Teksti t tähän liikuttavaan kuvaan
syntyi"«'helposti: "Sillä aöcaa kun
Johto Jtdilii''ja elää humussa Ja su-mussaV
Mrsil'kansa: niitä sy-vInmiässS
sosiaal&sssa «kurjuudessa Ja raahaa i t ­seään-^
jopa osittain ilman kenkiä
km - - pitkin Moskovan katuja." E n -
tenbein^elf^Uuts suinkaan; kiinnostu­nut
siltä', että näoEid kolme naista
olivat 5:kasahstaniIais'atalonpolkaiS'r;
naIsia'^l'ä"oWvat' tulleet lentokoneella
Moskotati smireeh maatalousnäytte­lyyn.
'Jalat olivat väsyneet kovalla
asfaltfi<lä,<')t:hon naiset-eivät oireet
tottuneet/; fNaiset olivatkin-fcateoneet
parlAaksi *lisua'-kei^t>'ja >kävieB^
pälja^-iäloln kuten he tekivät kott-seutunsa'^
pellolldkin. '
i Sattuma sai reportterimme loista­valle
tuulelle ja siksi hän, päättikin
menria; -'johönkin^
hankkiakseen-' tarpeelliset v perustelut
väitteilleen Ni&UvostoU'ton korkeista
hinnoista. ,.Hän ^tilasi^ ensllujikkalsen
annoSMen-^'kaviaarin ja shamppan-:
jan'-ke!-ä;;^Kun lasku osoittautui: kyl­lin""
korkeaksi, -^tunsi hän olevansa
jmiri: :'6Lkeassa -. tutmelinassa: tutkiak­seen
peVn pohjta erästä toista oh-g^
aciv^; Josta: hänen lehtensä-lukijat
Varmaan olivat palavan kilnnostu-neita.
v Hän^=tahtoi'ottaa selvää; eÄö
tää lä tosiaan esitotynyt enää prosti­tuutiota.
Hänellä oli- suurta hyötyä
tämän f a^n- kokemuksistaan " v a ­paan
lännen" suurkaupungeissa.
Kuni^<b^ asupun saraitaissa luo­piot-
tiedibl^luyTityksestäänv^-r^^
hän p^tkän^pohdinnan Jalkeeniarvoi-tuksen:
, ^ s s ä maassa, jossa kaikki
kuuluu'jfaltiolle — tehtaat ja maat,
ihmisefe"'sieluineen: Ja ruumiineen
hai3tlla:;ei.j^ole:: myöskään ^^^1^^
myydä'^^tli'mäistaati/koska s^
heUle lainkaan" k'rjoitti hän selos­tukseen^.";
' ' ^
Myös"monien vähemmän viisaiden
sanomaleiitlmiesten:: ylistämä Mosko-van:
pikkutarkka 'puhtaus; Joutui E n . ^
•enbeinln';tutkimusten kohteeksi"'jä';-
ai selityksensä: "-,.se Johtuu tuhan-u;i
Ien naisten ja xniesten yöllisestä tt-i i,
;?anty<istä,: Näiden; :ihmispark9!jen'on^.i
axaistava kadut, vieläpä jalkakäyta- i
/ätkizi. sillä aikaa kun vallanpitäjät.'' 4
: Tu-tklakssen :maaseudui|: kollektavii" *'
•ak)ut:a! hän; teki :matkan;Moskotoö'';.'
Ikopuolele ja viehiili kollektiivita- ~
?npoikien luona.' Tästä matkastääh'''
' an kirjoitu Järkyttävän artildcelin.--
jka sai otsikokseen "Vanhaa Äit!"
/enäjiä^ei enää ole . . . " Se oisl säa-^^
n^t itse Iivana' Julman fe^^eleb.^'."
maan.: Sähkojohdpt^
mentavi^t aroja... 'moottoriaurat re­pivät
laa-asti Venäjän hedelmäliis-'"
ta maata . . . Venäläinen «talonpoika,
mush- kka^: Joka vllJeU maata nöyiflstr^'
ja kiltisti'Ja iloitsi viimeisestä .vodka- -
numaiastaan on taipunut koneUimi-^'*'
seksi 5:Ci:a puhuu, simnnite'masta j{^ |
-sia; tayttämisestä Ja>l^thdeksan tif^tt
nin tyopäivä^-iJääty.^ä m'enee k»-;>^^j
hoonsa. Sy^ä vsnälämen sielu on
korvattu maanisella älyUä..!"
n tMJaaseutuaiatkalta palattuaan En- i
tenbe n koki suuren ilon. Hänen kus- ,
tantajansa: ;oli säbköttäpyt: Onmtte
lut repbrtaashlsfa ,— Bestseller'
stop MpCarthy.— Jcustantamo Wis-"M
conän USA",pyytää painolijpaa stop.
Enner^uln,j menejstyyä /lfhtiinies;7
Entenbeln lähti,' Neuvostoliitosta, \ \
poikkesi .hänir?Ieaä-Eenmgradlssa.i^-;
tama'el tarjpnnuthänelle aluksi nu-<
tään'eri3£öls"ta"kUhnes hän keksi yh-;
takkia, aivan hullunkiutsen laivan.^'.
Ktälsikö tämän nyt sltteti olla sitS^^
bolshevistista -flaivanVakerinustaldet^^
t a . . . ? Takaapäin laiva näytti riiheltä,,
'a kckonaisuudessaan ,S8 vaikutti
kömpäöltä. Hän teki nopeasti muis- ,
tiinpanoja^ artikkelia tvarten, jossa
hän yllstiPietari Suuren aikaista, ye-nälälsM:;
,latvanrakennustaiäetta •• -ja^i
puhui tämän taidon nykyisestä sur­kuteltavasta
'/rappiosta. .Kuva^'; tästäi
onnistui niin hyvin että siihen y/er-raten
.Noakiiiarkiki iva^kutti Golumbus-».
luokan pikahöyryltä. / )
Toisena pä'<vänä hän lyöttäytyi
kerran vaihtaeksl-erääseen turlstlryh« -
mään. Jota tulkki' ohjasi. Mentiin
ommbussria satamaan. Tarkastel- -
tiin-satamalaitteitajavlalvavelstämölr:.-:
tä. Lopulta seisovat he edellisenä |
paivänä:^reportterin.vkoomffliseksi-ba- \
vaitseman laivan' edessä. "Loistolta- |
.va!? sanoi tulkki ystävällisesti naurah-.j
"Saksalaiset .työläiset ovat ra- \
neet sen 'Howaldt-viBistämöUa i;
'^ain;
/kentän
^Klell&sä. Hieno valaaniq^tiemalaiva.j
I^upankayntl Saksan kanssa on pa!r *
Jön p^empi <kuin sota."
mVÄN PAKINA
Aatteet ja aatteetlisef muumiot
i.-ä^e^-ivanfaa rienaaja; - Jota^^^J
Goebbeii^ksi sanottiin; sjmia mlekfco-;
neh," jokft typeryytensä ansiosta hau-i
taHtöi Berliinin raunioihin, yh­tenä
riebfpUauseinaan sanontaa: ''Jo-;
ker^^uh^imiden v s a n t o
tairttm-revolveriini".' / ' ' '
bani>£hraurin'kldttuurivihaä '
rroisaaita me''olaaame'kimlleef'W-
:!ustaan'Vm)^tien vsuiuiiiia^
i»imanCTfeiste]a^ liorvarisetien ncfcdttt-
7anlsität~jettä Jäi^mma^ soslidl^'
iiItiossa'jiännaan muka aifan^^lllantial-''
Joh-^^ hil6mlota-''henkisita"" ^ajvoöiitt
kuittuurelUseen'Scehi^kseen jä .en-oCTiTfälkkftaiaatteelUsauteen;
Siell&on
imaema--levitetty •*aattdta"-sekä'6a-aoluaiehtien
^a kirjojen väUtykseUä^
ettS~-kouluiBsa jateattereisst^ixi.
Kuten sanottu; Goebbeisin Josephin
-^IhUds- -ja kulttuuriviha vei hänet
siitä, että jos sosialistisessa maailman-osassa
Imulittetaak Joukkomitassa'jn-smöörejär:
teknlldkoja, tiedemiehiä,
taiteilijoitsC ja muita henkisen työn
tekijöitä^ nim pahaa perii icoko porva-risetleh
järjestelxnän, Oällä lyh-;
dytäkllpailemaan;'näiden henkisten
tyont^äin koiduuttanäses^ Jakas-yättämis^
sg.''. -. w \ , 'v-. ^ J
- Toiset, myös säihen: järkievänäpleni
pbrvarisetlen-'ryhxnään .kuulUTOt: ovat:
käfstmeet tarpeettise&i ryhtyä tdce-mään::
>>nkinlaMte ' itsetihlj^
Sitaitdttakoon i e s b n o ^ ^
tri Jäih^ A:> Pikett ääcettäin anta-i
mä lausunto;että-käpitalistteta-i^^
>nft-'''^rh^n' pnh'^*'''*^IiVT^fi"T»"llm*^stfl">'
Uhkaa toikkein.~'enemmän ''sen ole-inStti&
shieen soltälen^sotihln jä^^^^s^^
tietä-Berlilnhi rauntoOiin. .'
Mutta > Joidetddn^ porvariseUen c ]a
-tätien ilakohiti Neavoätolilton *aiiBl-nisesät'*
aattedOisuudesta: on muutttt-
^ttt-jdtkt&sl ja .^mnmasten klristyfc-jädanämmätrBorvarisedät
puhuvat
tettujmpperiaattädenv J a k^
ristiriita"..--'- '
"itänekSs. uskbnnolllsuus »— Ja
ksScfci poUtäkot näyttävä nyt pitä­vän
tatpedlisena^esitläS sänakmmiaa
Jumalalle ^—^ybdeS^ iieriaatteetta»
snlea toimenpiteiden .kanssa loiddtaa
nskon aaiaa"^ sanoi t r i Pik6. ^ "Jtmri
än& hetkenä J^Uohi ktistttyt valta-kunnafev
äSiiestiv&t Y R : n . smumitd-maa
vastaan rotudlskrimlnolhnln ja
^tteOIe mitään arroa^
' ^tattuäai^.rltcäiYOstoliittoqnnn^te^eu
mältään matkalta Dorothy-tyttö
myöni .'iaaneoisa'vaikutähäi^ etCä
!lvenäläiält/eivät^^pe^ ävölnfa i c ^
kosteina". *^euiä' £uacme>h^"vr(d§|lri
pahempi, eli-kuten han-san^^ '*
"Minosta tuntuf (pelon asemessa)
tilaime^toisetalaiseita: ~ viel^^^ pahem­malta.
i P t i D t o i^
osoittaa; dhuädn sen; että ihniisä^
miel'pllieet;^v<Mihunt-vaikutefananl^axi^:
-eristämisen suhteen Etelä-Ankassa^
Yhdysvaltahi toimesta lähetettiin ra­etta
Venäjän" irf»Ti«ffltlff; hnoU"*^»*t^ <Mf-tS
mistä se kärsii, on täysbot raUhalli-nen
mielentila — J a se on kauheata."
" . . . jbs^steUä (NL:ssa> on mitään
henkistä eloisuutta, minä en päässyt
koskettiksiin sen kanssa
Kuinka elo|onta j a aatteetonta Neu-vostömtME-
hezdcmen elämä on. ie-n^^
kyy Dorotiiy^tytön. seoiaavista l a i ; -
sunnolsta; . • .
fKatsoenta^csq^in vierailuuni mi.i-nä'käsitin,
että kenenkään kanssa;
niinä, en siellä vaihtanut, miehpiteitä [
dion välityl&ellä ^joululauluja rauta-esuripun.
terisa puolelle."
a:'Itseslaän selvää ohkm,: ettei Joulu-;
lauluiUfEiJsjr^hiiden rauhan ja hyvän
tähdon^^sanomllleazmeta suurlainan
arvoa silloin, josniitäsuosittelee v a l -
rtio mikä puolustaa-heikompien sorta­mista
:eslmerkfksi rotusyrjinnän muo-dosa.
; .'^Tolset[koriceasti oppineet: porvarise-?:
dät ja .-tädit, kuten esimerkiksi Wall
Streetin - miestenr?tkioma: pakinoitslia
Dorothy^Thompson, iovätmermeet al-r
van ^päinvastaiseen MrimfanäJ^^rtäegi
ja väittHyä^pyf^^^tt^^euvos^to^,
•'ei - ajateila'. lainfcaan'^ .eikä i-annelai rtoikaari,aJateHa," Dorothy jTbompson,
aatteista . . . Kysymyk^" Amerikanj
suhteen ei koskaan sisältynyt'tleduB;;;^
telua rsiitä;mitä amerikkalaiset ajat-jt
televat.:,.Heitä ei ihnelsestlkäänkiin.
nosta, se mitä toiset ajattelevat..."
Ja siunatuksi lopuksi:
"Jos ihmiset eivät ilmaise ajatuk- •
siaan Ja tunteitaan, min pian.he ejvät *
ajattele eivätkä tmme. He eivät voi."»
Selitettyään.näin lennoläcaastr lä-tuli
kaiketi'a;|atdIeÄsi, että Neuvos-»
toliiton valtavan, suuren . kehitj^sen,j
johdosta hänen tarhimisa taitaa olla*
lukijaä'^<Uieltäväksi'liian paksua.'js<
minrii^tf-lop'öft«^^tgän myto-et-*
tä icyllä' Neuvästoiiilo^äkhi taitaa oi-la
Joi^ä^^&iföl&f^tka osaavat an-^
taa aatteille ja ajati^csille Jpnkinlaisi
arvoa. Hän 8anoi:~''lSii^fiei^öiijett
Jotkut Aiehet ajattelevat Venäjällä..
UlköpoUtii^a''johtavat miäiet tun-f
tuvat^ kiittelevät' perusteelllsemmlat
kuin -heldänv'läntiset 'Vastapelurinsa, f
Venäläisten ttpdemttsten-täytyy aja-^:
täla melko avömiellsesä, •^sms mun-^
ten ei olisi. Venäjän tiedettä,.*
ikaa tuosta Sittoi"fiftifai tan'f
Nenvostoliitosta< :aatteita||;
Ja ajatieiijoifB, vai.eikö löydy?., »
M&aaän tapauksessa <ft saa ajatdla^
niin^ etteivät venäläiset halua vailellii
aatteeniseii muumion kanssa. , , ^
j ^Känsäkoura, f
; ? : : i ^ » e ^ ^