Vapaus, January 11, 1928

              Ke^viikkona, tammgg. 11 p;iiä—Wed., Jan. 11 No. 7 >~ m
V A P A U S •.' tf>ift'~i kadciviiUuaa, tanuiaa )a par}tmriM.
r O l M I T T A i A T r
R. PSHKONEM,
•«IpiMepMi at tfca FMt Offica PapaitaiMt. Otuva. a* »ecmi cUa» natter.
/Ik. oaly orfM» ef. FiaalA Votkan
>r* W«taa«I»r. tkaiadar «84 FMtj.
rabUabad ia
• • • * .•- • .
Out, MaMy,
J I cfc, « « ^ 6 k k . tuo. 3 k k . tl.TS ia I k k . - « - M . — -«i<lj»»«.toiki8 ia SwwiMa aek2 » » » » B »
~ " I T k . lAXS. « k k . S3.S0. Jt k k . «ZJOO flT I k k . %\M.
Ib aOaMaki
M M n O M a k a a
ILUOTUSHINHAT VAPAUDESSA: •
«14» kana. STM kaks kattaa. — AriaUittao—»• iwt«Kirt»k»c« S8c, p j t e « « M « « - —
at SOe. kana. « 1 ^ 4 kama. — SyatraaiUaotak-t « J » karta. » " 0 9 7
9340 karta. «SM kakai kattaa. — Kiaoailmarnktr» «JXO karta. - KaoIacunlla»tok.
JOt. Uaimka* kUtcaUaataha) tai auriatarixayM. — Halaiaantiadot ja oaotaita^ta^
O J M fcdM kattaa. — TUayiiaOaMtuiUa ia Uawta«acattaaru» aa. iraairttaaa». Uhat^ta»!
atakltaM. — Tikakala. iaiu ai aaoiaa taka. ai taUa UkatUaOia. pa.» aaiimnKra. iaJla
T M alta aulleia lakaaaa aaa aaatauta ««ladiaaa. kldotttraat. kirjattakaa »dallaa. lukkaaakaiuiaa
• M M B M b BtaidBt l ; r. KAMNASTO. Uikkaaakoitaja.
Nosket ja ammatOlinen
ehc^
Kuten tunnettua,' ovat noskelaiset
kansainvälisen ammarillisen ehey­den
kaikkein katkerimpia vihollisia.
Jos jossain heidän vaikutuksensa
alaisessa ryhmässä van tapahtuu
pienintäkään kääntymystä kohti
kansainvälisiä suhteita taloudelli­sessa
liikkeessä, ovat päänosket aina
Toveri Kid Bonism vapaotiiimnen
mb:
Toveri Kid Burnsin (Louis Mac-
Donald) vapautumista Lethbridgen
Icnritushuoncvankilasta jouluviikolla
tervehtii Canadan jokainen tydiäi-jien,
joka käsitti, että tämä taistelu-mielinen
kaivosmies tuomittiin koi-
' men vuoden neljän kuukauden van­keusrangaistukseen
seurauksena toi­minnastaan
työväenliikkeessä, lau­sua
Worker pääkirjotuksessaan. Leh-
' ti'imiistuttaa lukijoitaan-siitä, että
aen-taytyi joku aika'"8itten ankarin
sanoin-vastata A l b e i ^ ' pääminis­teri'
Sf ovnleelle Burnsin asiassa jar
selostaa K i d Burnsin tuomitsemisen*
todellisia syitä.* Bfovmleen ja muit­ten
faanettkaltaistehsk'yritykset selit­tää,
että Burnsin asias^ oli. kysy-,
mys vain pääjjehyökkkyksesta, tpr^
; juttiin heti oikeustaistelun alussa.
Bfikään tavallinen • päällehyökkäys
'ei'Olisi tuottanut sellaista tuomiota,
Missäan.|)ääl|ehyöld» eivät
syyt^yn fiofjiitUset ja 'uskonnolliset
vakaumukset olisi esittäneet seilaisi
ta>- osaa- kuin ne esittivät toveri
BdYqsin asiassa.. Että Burnsin meh-
J B j ^ l ^ S ' j^vostyölaisten .järjestössä
* \ly^b^\\wa&^ että hänen lakkovärtioi-
.^ffluiiinsa lakon-aikana ja'hänen köm-muniatilset
periaatteensa' olivat - ^pää­asiallisimpina
syinä hänen tyomitse-miseensa
ja siihen, että .^ranomai-
? SjBt' pitkän ^a^ kieltäytyivät otta*
masta kuuleviin korviinsa yetoomuk^
^sia hänen tuomionsa lieventämisek­si,
. se on kaiken epäilyksen ulko­puolelta.
-
Toven Kid Burns palveli puoliv
. toista vuotta tuomiostaan. Häivn
vapauttamisensa ei johdu viran»
-omaisten hyväluontoisuudesta jä
Bums on- perin vähä velkaa Alher-
V tan oletetulle maanviljelijäin halli-ti&
sellä. On traagillista, että tuon
maakunnan maanviljelijäjoukot sie­tävät
pääministerinä sellaista laki­miestä
kuin on Brownlee. Brownlee
on ollut kaikkein vähimmän myStä-tuntoinen
Brunsin puolesta tehdyille
vjrtoomuksille. Toveri Kid Burnsin
vapauttaminen johtui ei mistään pe­tollisesta
joulunaikaisen hyvän tah­don
hengestä, vaan Canadan työ­väen
jpuolustusljiton toiimimiasta ja
siitä tuesta,, midcä t^nä toiminta
sai työläisiltä, lukuisista anomuk­sista,
lähetystöistä j a vastalauseista,
jotka liihetettun liittohallitukselle
OäawaSsa. Kapitalististen viran­omaisten
täytyi lopuksi antaa pe­rään
työläisten painostuksen edes­sä;
.' Tämä on opetus, minkä työr
laisten täytyy 4>ainaa mu^jlijmsa.
Paras apu, minkä he voivat toimin-'
tansa johdosta tyoi^enliikkeessä
hallitservan' luokan, kynsiin joutu­neelle
; toverill^n < ^antaat-on sellai­sen
järjestön, tukemisessa kuin on
Canadan työväen puolustusliitto.
Me pidämme tcrvfettilleäna toveri
Bmrnsiii palaamUtai riyeihinu^
IJän on aina oUut taistelija, jatkaa
Woikerj- ja meillä on syy tietää; et-,
tä hänän karsimana yänldlarangai^^
tus on vain lujittanut hMenvfdM
mustaan. siitä, että. on olemassat. vain
yksi liike, jonka puolesta kannattaa
elää,- kärsiä, ja jos se on tarpeen,
kuoliakin; kunnes voitto on varmis­tettu
ja tämä on työväen, vallanku­mouksellinen
luokkaliike. Burns on
voittanut kannuksensa. Hän6n van-keusrangaistidcsensa
oli jotakin, jos-ta'
hänen, lapsensa 'voivat olla yl­peitä.
Se oli vankeusrangaistus luok­kataistelussa
työläistoveriensa va-pauttdcsen
puolesta.^^^ M tandt-semme
enemmän burnseja liikkees-.
sämme.
heti sotajalalla tuonlaista ajatusta­kin
vastaan, erotellen sellaisia ai­neksia
järjestöistä, joiden sydämen
asiana olisi kansainvälisen amma­tillisen
eheyden saavuttaminen.
Noskelaisessa, mallimaassa, työt­tömyyden,
puutteen ja fascismin
kourissa olevassa Itävallassa, ovat
sikäläiset nosket tehneet viimeisen
urotyön, koskien taistelua kansairi-välisiä
suhteita vastaan.
Itävallan 60s.-dem. puolueen vuo­tuisessa
konvents^onissa oli kysy­myksen
alaisena suhtautuminen
'^kansainvälistä ammatillista eheyt­tä^
«distävään komiteaan", johon
kuului sosialistipuolueenkin jäseniä.
Konventsiönissa syntyi aikamoinen
riita kysymyksestä, mutta noskelai-nen
jobtoklikki nujersi armottomas­ti
kaikki ajatukset kansainvälisestä
ammatillisesta eheydiBftä ja^ sen
eteen työskentelemisestä. Itävallmi
noskelaisten , kanta kysymyksestä
paljastuu'. seuraavasta puoltieen
yleissihteerin, Robert Dannebergin,
puheesta konventsiönissa:
.«"Me • luonnollisestikaan — emme
öie kykeneviä estäiiiään kenenkään
Itävallassa olemasta kommunisti tai
ottamasta osaa kommunistiseen toi
omintaan. Mutta me vbimme ja mei­dän
täytyy kyetä estämään kommu­nistien
kuuluminen sosialistipuoluee-seen.'*
Noskelaiset näet ottivat heti
alunperin sellaisen käsityksen, että
mainittu komitea on kommunisti-nep
solu. ja tekee senmtdcaista pror
pagandaa.-
Xopiiksi hyväksyttiin päätöslausel
ma, jossa Juomitaan kansainvälistä
anunatillbta eheyttä edistävä komi­tea
kominimistiseksi soluksi, joten
sosialistipuolueen jäsenten osanotto
siihen kielletään, samoinkuin, puo­lueen
jäsenten matkat Ifeuvosto-
Venäjällekin.
Kiddstamaton vaDankimioas — IGbassa
i Moskovan "Pravdassa** Idrjottaa
j Kiinan asiain tudcija tov. Ivin seu­raavasti:
Neuvostohallituksen julistaminen
j a työläistalonpoikainen punainen
armeija Kantonina —- tämä tosi­asia
jo sinänsä tapausten muusta
v kulusta huolimatta, on todella his»
•toriallinen.
^ Kaikilje, jotka ovat viime kuu-
^ kausina olleet välittömästi kosketuk­sissa.
Kiinan todellisuuden kanssa,
on ollut ilmeistä uuden vallanku-
: xnousaallon etenevä nousu, uusien
jättiläistapahtumien kypsyminen.
Koko suunnattoman laajassa Kii­nassa
on tapahtunut herkeämättä
f voimistuva: käymistila. Talonpoi-
;Muiiskapinoita'^ ilmestyä me{-'
kein kaikissa Kiinan päämaakunnis-sa.
Shandun; Shansi^ Henan, An-hoi,
Hubei, Tsjansi, Huandun,
Huansi ja viimein itse Tsjansi
V tulivat' todellisen talonpoikaissodan
näyttämöksi. Isinin kapinan kaut­ta
tuli tämä sota jo itse Shanghain
luokse.
Samalla aikaa Shanghain, KaU'
tönin ja Uhaninp^^^ vai
lankumoukselliset mielenosotukset
'kuomintanglaista petturuutta vas­taan,
samoin kuin ka^kMfff enem­män
tai vähemmän huomattavien ta-lonpoikaississijoukkojen
tunnuslau
seitten j^tenaisyys Etelä-Kiinassa,
ovat o ^ etta Kiinan kom'
mnnistinen puolue, raskaista tappi
r< oistiaan huolimatta, seisoo edelleen-rvläu
vastuunalai paikallansa, ja
: parhaitten miestensä verellä, noiden
^ kylmäveri-vsyydessään
todella ihmeteltävien
N rivikommunistien verellä hankkii it­selleen
johtavan aseman tässä yh­dessä
ihmiskunnan kaikkein suu-
V rimmas-sa vallankumouksessa»
loppumat­tomat
miljoonat sekä koko Kiinan
; proletariaatti- ovat .liikkeessä. Tu­hannet,^
kymmenettuhannet työläiset
ja talonpojat ovat jo tarttuneet
aseisiin. Mutta; sadattuhannet soti-oikeamnutt
koko kiinalainen 1
armeija, olkoon se Tshantsolinin,
Tshantsuntshanin tai Fyinjuisjanin,
Ishankaisin, Fahfahuan, Litinsin,
Tanshentshin, Baitsunsin, — riippu­matta
niiden keskinäisistä kiistois­ta,
,-r- on suunnattu tykein ja kone­kiväärein^
työläisiä ja talonpoikia
vastaan, kostaen ennenkuulumatto­malla
julmuudella jokaisen kapina-yrityksen.
Usein asianomaisen "epäonnistu­neen
esiintymisen" jälkeen, jolloin
tykki ja konekivääri ovat niin hel­posti
voittaneet sissijoukkojen san­karilliset
pyssyt ja piikit, — on
monesta heikkona hölkenä näyttä­nyt,
että Kiinan yallaiikumous on
muk? joutunut johonkin / lUnpiku-jaan,
toivottomasti kompastunut rat­kaisemattomaan
kysymykseen kiina­laisesta
armeijalta, noista puolesta-toistamilJoonasta
"pialkkasoturista
j o i h ^ ei muka pysty mikään pro­paganda
Kuitenkin on yhtä epä
onnistunutta yritystä seurannut toi-nen,
kolmas, kokonainen sarja uu
sia ''atymisiäl Sunjatsen sanoi
kerrii että Kiinan työläiset ja ta­lonpojat
tekivät kymmenen epäon
nistunutu kapinaa, joitten jälkeen
seurasi yhdestoista — Kiinan ensi
mainen vallankumous. Kuka laskee,
mit^ monta kapinaa ovat Kiinan
työläis^ ja talonpojat pamieet töi-meen
siitä lähtien, kun ottivat va<
pautuksensa omiin laginsa, ennen-kun
Kantonissa, j < ^ x>n valettu työ­läisten,
tdonpoikain ja vallahku-mouksellisten
sotilaitten verellä,
näitten eilisten "palkkasoturien**,
liehui kiinalaisten neuvostojen
punainen lippu?
OzSco n j d ^ e n kapina *'yhdestois^
ta**,—• voittoisa vallankumous, vai­ko
"kymmenes** tai vain "seitse-mäs*\
se on tuntematonta. ' Mutta
Kantonin kukistuiessakin (josta' por­varillisten
tietotoimistojen sähkösa­nomat
kertovat) — e i enää riistetä
)ois neuvostovallankumouksen lip-
Puna^Ukraina kahdeksanvuotias,
saa Juhlia vapaudestansa.
Siellä työläinen ainoa valtias,
kansa nauttii jo oikeudestansa.
Mutta naapurivallassa Puolassa,
vielä riehuvi terrori julma.
Vaari sielläkin sorretun noustessa,
on koittava riistäjän turma.
"JohnBulVin" ja ''Samulin*' välissä,
on jotakin vinohon tullut.
Riisto-edut on ehkä ristissä,
puree kammasta sotahulltit.
Jätti Englanti sovinnon hieronnan,
eitä jänkit sen alottaa voisi. —
Kera työläisjoukkojen hallinnanf
kansain veljeys sovinnon toisi,
Saa aseita Unkari valkoinen.
Neuvoistoliiton kommunistipuolueen viidestoista
edustajakolsous
I teBiuTT^eatS NKP (b):tsa ja Kci.
mintenuiM. Oppositsiooni tässä, suo­ranaisesti
tekee pesäeron leniniläi­sen
järjestöperiaatteen kanssa, läh­t
i e n järjestämään toista puoluetta,
perustamaan uutta intematisioiiaa-lea.
K a s ainä seitsemän peruskysy­mystä,
j o t k a osoittavat, että k a i k i s sa
TOV. STAUNIN ESIirXattN- KESKUSKOMITEAN
SELOSTUKSEN LOPPUOSA
Selostuksensa loppuosassa tov.
S t a l i n merkitsi saavutuksia puolue-rakennustyön
alalla (puolueen luku-määrällinen
j a aatteellinen kasvu,
puolueen yhteiskunnallinen kokoon­pano,
puolueen johtotoiminnan pa­rantaminen
talouden a l a l l a , puolueen
ydinjouMcojen kasvu, puolueen auk­t
o r i t e e t i n , kasvu puolueettoman työ­väen
Keskuudessa jne.) sekä muu.
t a m i a puutteellisuoksia (itsearvoste-l
u n puute johtamiskysymyksessä t a -
lousjäTJestöjen alalla, h a l l i n n o l l i s t en
menetelmien siirtäminen puolueal-alle,
toiminta muutamilla a l o i l l a i l ­man
perspektiiviSr—ilman tulev£u-suuden
suuntaviivojen harkitsemis­t
a ) . Sitte s i i r t yi tov.^ S t a l i n dis-kussia-
j a oppositsioonikysymykseen.
onko
pua Kiinan proletariaatin ja ,laIon
>oikaiston käsistä. Kiinan neuvos-tovallajp^
nunpus on . kukistnmaton.
Uun^ on liitossa Ttalian kanssa^
Teki hälinän toisissa hirmuisen,
"rauha" näin km..ori valmistumassa:..
Vaunulastittain konekiväärejä,
Mussolini se Horthylle antaa.
Näin varustaa työläisten pyöveliä
ja fascistilippud kantaa.
Jo Englannin. kelUuset huomasi,
mistä "joukoille, eduJ^' on suureU
OliUtehtäan ne yhteisen hommasi,
pian lantojen laskevan kuulet.
Ja turinah lasien ääriltä,
kuinka bolsuille päihin parmaan.
Näitä neuvoja noskeleds-veljiltä,
lordit saavat kun tulevat jupinaan.
Tyonstdku alkoi myös Ruotsissa,
siellä porvarit niskuroivat.
Ori hankaluus elämiseriehdoissa,
jotka ttustelmi esille toivat.
Siitä seuraus puolelle toiselle,
käy vtmnasti kohtalokkaaksi.
Luokkavoima kun tunnettu
työläisille,
voipi Icaatua valtiohaaksL
Valkoryssät saa lähdön jo Turkista,
saavat "pillinsä pussikin panna**.
Ei vehk^yt suhteita valmista,
kun ei hallitus vihoja kanna.
Sillä kaitppaa on käytävä
Neuvostolaan,
siitä hyöty on kumpaisenkin.
Siksi Derukinin keUyrit kca-koiteiaan,
loppu tehdä&i jo^ juonienkin.
MAGNUS RAEUS. '
Onko diakusaiasM aj«tn»tai,
s i l l i «rvoA? \
—'^Önk~o mitään ajatusta siinä,
lausuu tov. S t a l i n , — että pidetään
diskussiaa (käydään puoluekeskuste­l
u a ) , ouko sillä mitään arvoa? Jos­kus
sanotaau; mitä hittoa t e sallitte
keskustelua,, . k u k a sitä tarvitsee, eikö
o l i s i pairempji r a t k a i s t a , riitakysymyk­set
sisäisessä järjestyksessä, viemät­tä
riitaa ulos talosta Tämä*ei
ole oikein, . t o v e r i t . Diskussia on
väliin ehdottomasti välttämätön ja
ehdottomasti hyödyllinen. Koko ky
s y m y s . on siinä, mistä, siinä' ^n,
k^symyd. Jos , se menee t o v e r i l l i ­sissa;
puitteissa; puolnepuitteissa, jös
se asettaa, tarkoitusperäkseen kiin­teän
itseärvostelun, puoluepuutteiden
arvostelun, jos se parantaa meidän
asiaamme ja aseistaa työväenluok­k
a a , — - s e l l a i n e n diskussia on tar­peellinen
ja hyödyllinen. Mutta
on toisellaisiakin diskUssioita, j o t ka
asettavat .-rkoitusperäkseen ei y h ­teisen
ajamme parantamista, vaan
sen'-httönontam!sen,' e i puolueen. l u ­j
i t t a m i s t a , vaan sen rep.imisen. Sel­l
a i n e n diskussia ei tavallisesti j o h '
da työväenluokan asefstamiseen,
vaan sen aseistariisumiseen. Seilaisi
t a diskussiaa «mme ' t a r v i t s e (Ää­niä:
" o i k e i n " , kättentaputuksia). -
' N y t me voimme ehdottomasti sa­noa,
että diskussia on kokonaisuu­teensa
katsoen ollut eduksi. . D i s -
kussian johtopäätökset ovat tunne­t
u t . EilispäiTOTiä olivat tiiedot-sel­laiset,
:että puolueen puolesta ä^e»>
t i 724,000 toveria, oppositsioonin
puolesta 4. tuhatta, j a vähän ' y l i .
K a s siinä tulokset. .Oppositsiooni-laiset
oVat huutaneet, että' K K . oh
eristäytynyt puolueesta,' puolue on
eristäytynyt luokasta, mutta osoit­tautuikin,'
että oppösitsioonilla ei ole
edes $'hta prosenttiiet. Sellaiset ovat
t u l ( ^ e t . '
M i t e n saattoi tapahtua, että puo­lue
kokonaisuudessaan. J a sen mu­kana
myös • työväenluokka syrjäyt­t
i oppositsioonin johdossa tunnetut
henkilöt, j o i l l a on n i m i , henkilöt, j o t ­k
a kykenevät tekemään itsestään
reklaamia (Ääniä: " o i k e i n " ) , hen­kilöitä,
j o i t a ei vaivaa vaatimatto­muus
(kättentarputuksia), j o t k a k y ­kenevät
kehumaan itseään j a tuo­maan
tavaransa esille. Mutta tapah­t
u i se sen tähden, että oppositsioo­n
i n johtava ryhmä osoittautui pik­k
u p o r v a r i l l i s t e n intelligenttien ryh­mäksi,
joka on eristäytynyt elämäs­tä,
eristäytynyt puolueesta, työväen­luokasta
(Ääniä: " o i k e i n " , kätten-taputuksia).
Peruaeroavmianndet pnölaeen ja
oppoaitaioonin kesken
hän lähtee mukaan vallankumouk­seen
omalla lipullansa. Mitä hän p u ­huu
tässä broshyyrissä? Hän väit­telee
siinä L e n i n i n kanssa sosialis­min
voiton mahdollisuuksista yhdessä
maassa, pitäen tätä L e n i n i n ajatusta
vääränä, j a väittää, että valta on
kyllä otettava, mutta eÖei ehdi län-sieuropalaisten
voittavien työläisten
taholta apu, n i i n on toivotonta a j a ­t
e l l a , että vallankumouksellinen V e ­näjä
voisi kestää taantumuksellisen
Europan hyökkäystä, ja kuka ei
usko T r o t s k i n arvosteluun, se kärsii
kansallisesta rajoittuneisuudesta.
T e kysytte, missä ovat. loppujen
lopuksi erimielisyydet puolueen ja
oppositsioonin välillä, missä kysy­myksissä
ilmenevät nämä erimieli­syydet?
Kaikissa kysymyksissä, to­v
e r i t (Ääniä: " o i k e i n " ) . Minä v o i ­sin
mainita seitsemän peruskysymys­tä,
joissa mielipiteet käyvät e r i l l e en
puolueen ja oppositsioonin välillä.
I. Kyaymya Toittotajin «baiaBatiaen
rakennuatj^on mahdolliaiiJtlcäiäfa mci-d
a n maaasazqme. Oppoatsiooni k i e l -
;tää;voittoisan sosiaUstisen rakennus­työn
.mahdollisuudet meidän maas­samme.
Mutta kieltäessään tämän
mahdollisuudon, luiskahtaa • opposit­siooni
suoranaisesti ja julkisesti
-menshevikien kannalle. Tältä aja^
i t u s k a n n a l t a lähtivät Sinovjev jä
Kamenjev s i l l o i n ; k u n he kieltäytyi­vät
lähtemästä Lokakuun v a l l a n k u ­moukseen.
Tältä a j a t n s k a n n a l t a läh­t
i myös T r o t s k i s i l l o i n , k u n hän läbtt
tuohon. yatlankumpnlöeen ' iäaukaan.
Sillä Trotski sanoi suöraanv että
ei voittoisa prölietaarinen vallanku­mous
lÄmesaä ehdi avuksi enemmän
t a i vähemmän läheiseaaä tnlevisiätiu^
dessa, niin olisi tyhmää ajateUa,
että yallankumouksellinen Venäjä
v o i s i kestää taantumuksellisen E u ­r
o p a hyökkäystä. Te tiedätte, että
Kamenev j a Sinovjev tulivat mukaan
L o k a k u u n vallankumoukseen pakos­t
a . Lenin heidäc a j o i mukaan väld-pakolln,
uliaten muuten puolueesta
erottamisella (Naurua, kättentapu­t
u k s i a ) . J a heidän p i i j>akko liittyä
jSmkaao; ? vällankumoukgeön. ^ ' Trots­k
i lähti A^llankumonkseen, vapaaeh­toisesti.
- M u t i a hän'ei lähtenyt s i i ­hen
täydellä antaumuksella, vaan
ehdollisesti, jok?.- j o . sill6in lähensi
häntä Ka^ieneviin j a Sinovjeviin.
On mieltäkiinnittävää,' että juuri
Lokakuun kynnyksellä, kesäkuussa
lankumonksella. hyyrinsä "Rauhan ohjehna" ikaän-
M u t t a k u i n k a meni L e n i n v a l l a n k u ­moukseen,
kuinka siihen meni puo­lue?
Myöskinko ^ d o l l i s e s t i T . . . E i !
L e n i n j a hänen puolueensa menivät
vallanJcumoukseen ilman ehtoja.
2. - Kysymys proletariaatin dikta-tvnrista.
Onko meillä proletariaatin
d i k t a t u u r i vaiko ei? Kysymys on
hiukan ihmeellinen (Naurua).. . J a
k u i t e n k i n asettaa oppositsiooni tä­män
kysymyksen esiin joksusessa
selityksessään. Oppositsiooni sanoo
että meillä o'n t e r m i d o r i l a i n e n / m u u t ­tuminen.
Ja mitä se, merkitsee? Se
merkitsee sitä^' .että ^ meillä ei ole
prAletariaatin diktatuuria, että meillä
talous jä p o l i t i i k k a . romahtavat ja
menevät taak^päin, emme kulje
ollenkaan'sosialismia kohti, vaan ka-p
i t a l i s i n i a fcöhtL Kaikki tämä on
ihmeellistä j a hiukan tyhmää. M u t ta
oppositsiooni pysyy tiukasti k i i nn
käsityksissään.. Kas siinä, tdver t
,vielä yksi erimielisyys.
- 3. Kysymys työläisten liitosta kes
Tarakkaan talonpoikalajton kanaaa.
Oppositsiooni on koko ajan salannut
kielteii^tä suhtautumistaan . sellaisen
l i i t o n aatteeseen. Oppositefioonin
platformUt sen vastateesit ovat huo­mattavat
ei n i i n paljon sen kautta,
mitä niissä' on sanottu kuin sen
kautta, että niissä koetetaan salata
työväenluokalta oppoätsiOonin to­dellinen
kanta. Mutta löytyipä hen
kilö, l. M . Smirnov, myö' yksi op­positsioonin
johtajista,' j lUi r i i t ti
miehuutta sanoa totuus, o ; ;>odtsioo-n
i s t a , vetää se esiin, päivänvaloon
Ja mitä nähtiin? Nähtiin, että me
muka menemme perikatoon, jä jos
tahdomme pelastua; täytyy tehdä rii­ta-
keskivarakkaan talonpojan kans­sa.
Se ei ole kovin älykästä. M u t ta
se on sensijaiEm selvästi sanottu. Ja
tässä paljastuivat menshevistise
korvat k a i k k e i n nähtäviin.
; 4.- Kysymys vallaalnimonfcsemme
Inontaesta. Jos kielletään mahdollir
suus rakentaa sosialismia meidän
maassamme, jos kielletään proleta­riaatin
diktatuurin olemassaolo, k i eL
letään työväenluokan l i i t o n välttä-mättöit|
iyys talönpoikaiston kanssa'
n i i n mitäs s i l l o i h j ä ä meidän v a l l a n ­kumouksestamme,
sen sosialistisesta
l u o n t e e s t a . . . "Selvä o n , ettei j ä ä m i ­tään,
ei yhtään niitään.
S. Kysymys LMunin kannasta
stirtomattten Tallankamonsten joh
tamiseen nähden. Lenin katso:,
että vissillä asteella ja vissiksi
ajaksi on mahdollista tehld\l
l i i t t o , jopa läheinenkin l i i t t o kan
sallisen porvariston kanssa siirto
maissa, jos tuo porvaristo käy so
t a a , imperialismia vastaan j a jos se
e i estä kommunistien kasvattamasta
työläisiä j a ' talonpoikaisköyhälistöä
kommunismin hengessä. Öppositsio
n i n syntiinlankeemus on siinä, että
SO: luopuu lopullisesti tästä L e n i n in
kannasta, kierähtää toisen intemat-sionaalen
kannalle, , j o k a kieltää
vallankumouksellisten sotajoukköjer
tarkotuksenmukaisuuden siirtomais­s
a imperialismia vastaan. Tämä j u u ­r
i .selittääkin k a i k k i ne väärät pää­telmät,
mitä ;oppositsioonimme bfi
tehnyt Kiinan . vallahkumouskysy
myksessä.;
6. Kysymys, yhteisen rintaman täk.
tilkasta maailman fyoväenliikkeessa.
OppositsiÖbnin^syntiinlankeemus bn
siinä,: että se luopuu leniniläisestä
t a k t i i k a s t a kysymyksessä työväen
luolcaii miljoonaisten jotikkojen vä.
hitellen valtaamiseksi kommunismin
puolelle. Sitä varten, ottä työväeii-luokan
miljoonaiset jonlfA*-. aiirtjrisi-vät
kommunismin puolelle, sitä var­ten
on välttämätjöntä, että jOukOt
itse tulisivat vakuutetuiksi ompstr
kokemuksestaan Icommunismin poli'
tilkan - oikeudesta. <^positsioonin
syntiinlankeemus on.-siinä, että se
suoranaisesti k i e l t ^ tämän ti^ctii-kan.
Hurmautnen yhteen aikaan,
tuhmasti ja-tepäviisaaijtl liurmaantxi-en
tähän taktiikkaan, tervehti; se kai-k
i n tavoin -^sovittelujen tekeiinistä
E n g l a n n i n '"^aäunattijärjestön yleis­neuvoston
kanssa, väittäen, että nä­mä
sovittelut muka ovat "yksni tär­keimmistä
rauhan takeista", "yksi
tärkeimmistä takeista .maahankarlca-nsta
vastaan", "y^^si t a r k e m m i s ta
näissä kysymyksissä oppositsiooni on
luiskahtanut mensheyisnxiin. Voi­daanko
katsoa, että nämä oppositsi­oonin
menshevistiset katsomukset
sopivat yhteen meidän puolueemme
ideologian kanssa, meidän puolu­eemme
ohjelman kanssa, Kominter­n
i n t a k t i i k a n kanssa, leninismin jär-jestöperiaatfceitten?
E i missään ta­pauksessa,
ei hetkeksikään..
( / a t k . )
keinoista reformismin vaarattomak'
sitekemiseksi Europassa'^ (Katso S i -
n o v j e v i n selostusta NBä* (b)m
X I V puoIuek<&ouk9essa). M u t t a k a t ­kerasti
pettyen toiveissaan •reformis­m
i n väarattomaksitekemisessä PuT-'
celien j a Hicksien avulla, heitl»y.
t y i oppositsiooni sitte toiseen äärim­mäisyyteen,
Ideltäen suoranaisesti
yhteisrintamataktiikan ^ aatteen. K as
tässä,; toverit,.^edelleenkin yksi e r i -
öiiplisyys, joka haT^ainnollisesti O-soittaa
.oppositsioonin täydellisen
tfopumisen leninDäisestä. y h t e i s r i n -
tamataktiikasta. '•••l *.
T- .Kysymys I^xuo.iIäisesta pnolae-
Beaver Laken hiihto­kilpailut
_____ y
H i i h t o k i l p a i l u t ovajt nyt oveUa.
Ensi sunnuntain, aikana .sitä alkaa
pinnistys lylynlykkäajille tai oike­ammin
katsotaan kuka tänä vuon­na
ruoris55a pysyy ja sJamsilla tarkiiv
tetaan, missä määrin urheiluväkem-
TiC ovat kykeneviä pit-imäiin yrä nv-heiluinnostusta
ja kokoamaani uusia
voimia riveihin, t a i ovatko entisetkin
voimat lamaantuneet. Tämä tilaisuus
j o k a on talviurheilukautemme engi-mäinen
gudburyn ympäristöllä Jehu­jen
toimeenpanemana, tulee osano
t o l l a a n todistamaan minne päin ol­laan
-.menossa. Jos osanotto t i l a i ­suuteen
on runsas j a että joukoille
voidaan: tarjota jotain katsoini3cr«
arvoista, . n i i n epäilemättä voimme
päättää että urheiluvakemme on
'•illoin joukkoliikkeemme tärkeimpiä
osia^ j a sen. jäsenien saavutukset
'cilpailuissa voidaan lukea tehokkaik-Äi
reklaameiksi u r h e i l u - j a joukko­l
i i k k e e n hyväksi.' .Onko Canadan
työläisurheiUjat näin: ansaokkaalla
t a v a l l a . kunnostautuneet, tulemme
-.en näkemään toimeenpantavissa t i ­laisuuksissa,
tai onko sen toiminta
yj^ilöpyrkimyksillä saastutettu.
" O l e m m e olleet tilaisuudessa jo
tästä lehdestä ennemmin - lukemaan
kilpaHuohjelxaan,:'- mutta suvaitta­koon
vielä mainita eräästä historia!^
lisesta numerosta, joka tässä k i l p a i ­lussa
tullaan suorittamaan j a jota
'Vehut**". y l p e i l l e n ' mainitsevat ren-i
i ^ kaulassa hiihtämiseksi, ensi . k e r .
ran Cahädassa. Se .on yiestinhiihto
30 k i l o m e t r i n m a t k a l l a j a siinä näh­dään
m}ssä määrässä Sritä yhteistä
ydintä, u r h e i l u s e u r o i s ^ m m e o nv
' Sitten l i l a l l a kokoonnutaaii haa-l
i l l e , jps%Ei .toimitetaan palkintojen
Jako y.m; •'Ja j o s s a pääiitimerbna oh­jelmassa
on näytelmä "Isontalon
A n t t i " . - Se -pitäisi jokaisen nähdä
ken vään suinkin tilaisuudessa On.
Se opettaa meitä tutustumaan erää­seen
tärkeään asiaan, ihmisen psy<
kologian tuntemukseen, joka jouk-
Itoliikkeessä on tärkeä tietää henki­lön,
j o k a lukeutuu puolueeseen j o^
ka luotettavaisuudesta ja vallasta
r i i p p u u koko proletaarisen liikkeen
voitto tai tappio. Tässä näytelmässä
c i r j a i l i j a eläyästi kuvaa miten v i r ­kavalta
s i l l o i h jo oli selvillä eduis­taan,
miten se v a l h e i l l a j a väärien
tuömioitten a v u l l a sai Isontalon A n -
i n . rehellisen j a oikeutta harrasta­van
luonteeh, joka samalla edusti
kansan senaikaista: . mielipidettä,
muodostumaan yksilölliseksi, koston
haluksi j a raivoksL Joten t u l k a a op­pimaan
Isontalon Antista. Luulen
että sen avuUa voimme -aina esiinty­vät
pidemmät sarvemme katkaista
•Iman' s i v u l t a pä.in tulevaa apua. —
piin esitjrksiin. J^^^^^^ ta^s
myöskin -tnttäviHenne.
L a u l u s e u r a n jäseniksi aikoja»
tabdon huomauttaa, että on paiatb
t u l l a n y t alussa mukaan, sillä i a , ,
joitellaän keväii-konserttia vartau
H a l a i s i m m e 10 uutta sopraano» ' •
H a r j o i t u k s e t j o k a tiistaisilta. Bai!
sot j a tenorit 7.30—«.45. Altot j ,
-'opranot 8.45—-10.15. Ottakaa jji,
huomioon. P a l j o n uusia j a kauniita
l a u l u j a . H . . . . r i .
S O L U N N O 7 : N E N TOIMINNASTA [
Solumme kokouksessa valitöia l'*^**
k i r j e e n v a i h t a j a Vapaus-lehdelle j j,
koska tämä t e h t ä ^ lankesi minulle,
f! i i n koetan täyttää vetvollisuuteii f'
Solumme o n pitänyt kokouksia joka
toinen keskivUkko. Kokoukset olem- ^,
me pitäneet perheissä talven aikana
.^iliv-, eijtei tarvitse mennä haalills!»
saakka kun k a i k k i asumnfe somalia
perukalla j o t ^ kuuluvat tähän so­luun.
Sitäpaitsi olemme pakotetutkin;
p i t k ä ä n kokouksemme perheasnn-'
noissa k u n h a a l U l ^ m e . e i tahdo olla
ulaa kaikillei, k i i n on monta toimi.
• ant^^a., j o t k a pitävät kokouksiaan
j a harjotuksiaan. Viimeisessä soluni,
hikfutksessä päätimme panna f
toimeen näytös-. j a tansaf-ilfcairatp..
28 p. t.k. nuorisokurssirahaston iar-lf^
-uiHeiisi, j o t k a . t u l l a a n pitämään f ^'i
ensikesänä tässä piirissä. Olkaapa
k a i k k i nyt n i i n hyviä j a tulkaa sil.*^K^
'kylin iJtaraiiri, että .samalla vorRi-F^i}
3iin kartuttaa tätä nuorisokursai-iy^
/rÄiastoa j a saataisiin tuo sumnu^*^*.,,
kokoon, joka , n o i l l a kursseilla tar-|;>fe|
viuia-n. Meidän vanhempien olisi ru.f
yettava ottamaan nuorisoname kas- r»^^^
.•atus oikein sydämenasiaksi, ruvet-rf%M
raVa tukemaan ja auttamaan heidän 1
toimintansa edistämistä. J a kun nuo- f.,* '
r ^^'ftv^cib A l l i A ' ' MMn«lM«k« ^••"••114. %--/^r.*.-
hyöty j
nuori&otyön . _ edistämiseksi. Näistä ^ " j
"•-.ursseisla jää httorisoo.mme sellu-* ~ 1*5
-ien siemen j o t a ei porvaritkaan voi' V'''
riistää. K a i k k i e n työväenyhdistyksi-^
öh j a naisUitto-^osastöjen tässä pii-s
.-Issä olisi ruvettava toimimaan sii­hen
suuntaan, että , s a a t a i s i i n ta^
peeksi varoja^ näitten nuorisokurs-
3ien pitoa varten. Vallankumouksel­lista
taistelutarmba koko työväenluo­kalle
v. 1928 toiyottaa, ^ O. A - , ra-p
o r t t e r i .
oiiäsa
. 1!NÄRKELäISET" '
Se on tuo mahtava ruotsalainen
kansannäytelmä mitä näyttämömme
parhaiDaan harjoittelee. Ja -.täytyy
sanoa, että" se tulee olemaan loisto-läytelmä.
Kappaleessa e n 18 laulua,
k a i k k i kauniita j a repäiseviä. K a U -
.iiit ruotsalaiset kansallispuvut. Tov.
K a l l e Lehto opettaa meille kappa­leessa
tarvittavjät tanssit ja« t u l l a an
siinä tanssimaan "d:sän henkinen."
N i i n k u i n j o k a i n e n tietää, ovat nä­mä
vanhat näytelmät. k a u n i i t a ja
mukaansa tempaaina. E i niissä ole
mitään sellaista' j o l c a i kenenkään
nieltä loukkaisL' S i t t e tullaan kap-'
paleeseen laittamaan uudet stalikulis-sit
j a Ola T a l v i o n pensseli heiluu
parhaillaan aamusta i l t a a n . ' J a tans­s
i a . h a i j p i t e i l a a n yhdessä ^niurkassa,
;oisessä : l a u l u j a j a näyttSmdllSamxie
cappaletta. Onhan siinä jokaisella
touhunsa. ^ Ij[skallah ennustaa, et­tei
ole haaliviamme ollut pitkään iai-.
kaan n i i n suuri tungos;, k u n o n tä­män
esityksen aikana.
S i k s i näytelmäseura järjesti tämän
esityksen kahtena päivänä i>eräk-käin.
Numeroituja paikkoja myy­dään
molempiin e s i t y k s i i n . H a n k k i ­jaa
siis tikettinne ajoissa^ saatte
hyvät paikat. Sama h i n t a on ätten
o v e l l a k i n .
L a u a n t a i n a jää t o i s t a t u n t i a aikaa
anssille. Sunnuntaina emme voi
tanssia, sillä- i l l a l l a on sitten L e ­n
i n i n muistojuhla järjestetty ympäri
• caupunkia. E n s i n katselette- kappa­letta
j a , voitte^mennä k o t i i n mennes­sä
vielä vähän juhlimaan. S i i s t o i ­vomme,
että pidätte tämän t i l a i s u u ­den
mielessänne; K a t s o k a a s ^ ä l e h -
i - i h n o i t u k s i a , n i i n T- osaatte omennä
ostamaan, t i k e t t i n n e . Siis täyttäkää
KOKOUSAJSIOITA
Viimeisessä unio-osaiston kokouk­sessa'
kasiteltiiU' m.m . seiiraavia a^
s i o i t a : Uusi sihteeri alotti toimin- '
tan sä muistutuksilla. E d e l l i s e n sih-t
e e r i n tilit hyväksyttUh tilientar-i
kasta jäin lausunnon perusteelle. Va- . K
Iittiin p a r i u u t t a "delikeittiä". ^
Valvontakomitea velväitettiin te-'
kemään "ristiretkiä" d e l i k e i t t i e t t a i ' i
;5ihteerin kanssa ympärillä oleville
kämpille, j o i l l a on pantava alulle
toiminta. Oh perustettava kämppä-komiteat
j a koetettava edistää —
herätystyötä.
Valvontakomitea- v e l v o i t e t t i i n te-tämään
ympäri kylän j a "pikkaa-maan"
k a i k k i entiset jäsenet j^lries-töön
takaisin, j o t k g on nukahtaneet
jä uinuvat sydänyön syvintä unta,
eivätkä tiedä että union t o i m i n t a on ^
edelleenkin käynnissä paikkakunnal­l
a , ettei sen toiminta j a l i i k e ole
nukkunut ^heidän mukanaan. Punais­t
a piiskaa oii heilutettava n i i n pa­hain
kuin hyväinkin y l i t s e!
- Edelläkerrotut toimenpiteet pää­t
e t t i in senvuoksi, että kokouksessa
ilmeni se ikävä puoli, että a^Itat-
^ionityötä «on h a r j o i t e t t u kovin vel­tosti,
sitä todistaa sekin seikka, että
kokonainen lauma on - j o mainittuja
jäseniä jäänyt r a s t i l i s t a l l e.
Toinen todistus siitä b n se, että
naifckakunnalla on entistä enemmän
kämppiä j a oUut tj^öt päällä y l i k a k ­si
kuukautta. Kämpiljä on kortitto­m
i a miehiä j a .sihteerit j a - delikeitit |
.^i^ j o u d a j d e r a i s i l l e , kun oh k i i r& '^'^1
J ä r j ^ ä m i s t y ö . k j ^ y y , josko tnie-hellä
on periaatteellista vakaumusta ^
oimensa mukana; •
k-uin olisi t a l l a tahtonut sanoa, e t t ä ^ f o i m a u « u » | t , . . I e ^ ^ viimeistä t i l a a myöten molem-
Cobalt, Ont.
N A O S O S A S T O N T O I M I N N A S TA
J o u l u k u u n 29 p. pidetyssä naiso- J
? a ^ n kokouksessa ihneni toivomus, M
attä 30S e i mititään ulkonaiset-syyt
p a k o l t a poissa olemaan, saavuttai-s
im taas ensi torstaina' iämänk. 12
P . % 8 illalla yhtä monflnkuisena ja
isompana ibukkona. Kyllä täällä on
enempiten^aisia/jfbtica a i n ^ hen.
gessansä lukeutuvat tySläiaäiteihiB
1^ -tyttäriin, niin miksi el kaikki
VOISI oDa saman a r v o i s i a j a alistua
^ m a a a samaan kokoukseen toisten
tenssa kun me nmutenMn olemme
^an saman tuomion j a k o h t a l o n a-
^ joka^ainoa. Meistä e i ole yk-s
i k a a n erikoisasemassa. Tarvitsee
vaan ymmärtää, todeta ja. uskoa se
^ITfi 1**? olipahan missä ,
k o h d a l l a tahansa tällä p a l l o n p i n n a l - 1
l a , ei ole toistansa parempi eika
huonompi. Jos ulkonaiset otot j o i - ^
l am lania johdattavat naiset- n i in
unhoittamaan asemansa yhteiskun­nassa
j a loassa rypeiiään, n i i n , n i i ­den,
j o t k a kykenevät h^uomaamaan
moisten v i k o j a j a harhaadceleita, on
velvoUisuus vielä hdtäkin nostat-taa.
Sitten v a s t a k u n varmaan tie-t
a a tehneensä voitavansa,' voi -fari-