Vapaus, April 25, 1957

              •> « T i *.
il
tn
Torstaina, huhtikuun 25 p. — Thursday, April 25,1957
i
1
aÄiiiiij
»OnancSFIiinbli C>n«dfaina, E>>
^tatdiaaied Kov. 6.1917. AnOiorized
ta» «econd da» mafl by tbe Post
iOiace Bepaitmeixt^rOttawa.^
•lUtud tbtiee we^y: Taesdajrs,
* Itiondsys and 6aeiirdaj»l>7 Vapaus
f PnbUdilng Company Ltd, at 100-102
;S9m St Sudbnry» Qnt, Canada.
TUepbonet: Sm; Offlee o a 4-428I;
Editoria] Office Oa ±4ae^maaager
asuksL Editor W.fUund. K#Il|ns
addraa: 8ox B>. Sa^bniy. Ontai)p. Advertislng ratei i^pott appiteatte^
TILAUS0ZIfNAT:
Kanadana: ii^fJn6'vt.ffi
nidysvaltolaaa: 1 vk. «JOO 6 kk,4J0
Suomena: 1,«k, «4» 6 kk. 499
.A
1917 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957:
* * *
Vapaa Saha vastaa ^vi^«tä"
m
• i l
> Toronton Vapaa Sana kertoi tiistaina etta,''toimituksessa pls-
; täytyi pohjoisen nurkilta eräs vanha tutUvamme . . . joka kertoi"
: että Mneii paikkakunnallaan levitetään sellaisia juttuja, ett^ \apaa
\ Sana saa "lahjoituksia joistakin hämäräperäisistä lähteistä . . . .
Sivumennen ^ o e n , me emme'ole aikaisemmin kuulleet tärän-
' luontoisia juttuja Vapaa Sanasta, mutta kaipa sellaisiakin jtituja
^ leviät, kioska mainittu lehti katsoi tarpeelliseksi kieltä^ rie vetoa-c
ijsaila "valantehneeseen^ tilintarkastajaan, joka "tpdiätaa, ettei tVa*
,paa San§ ole saanut enempää lahjoja k u n lahjuksiakaan mistääo
•lähteistä'. .
Luvalla sanoen, meistä tuntuu kuitenkin, että Vapaa Sana vaS'
tahallaan hieman asian vierestä,
sanottu^.me'emme olekuulleet aikaisemmin sellaisia jut­tuja,
että Vapaa Sana saisi lahjoituksia joistakin "hämäräperäisistä
Mutta Vapaa Sanan' toimituskin on epäilemättä kuullut
lehti saa j i d k a ^ ^
kidletä^ Eräiltä t^^^
M Tarkasti «anpen täkäläiset maanmiehemme kylvät yhä lisääntyvässä
määrässä, että'mistä johtuu esimerkiksi se, kun ns. C S : n suomennok-
':sia lähete^län Vapaa Sanalle, mutta ei esimerkiksi Vapaudelle?
^kun täkäläiset maanmiehemme esittävät tällaisen kysymyksen, niin
. he,samalla kysyvät ^'t^itaän, että mitkä suuryhtiöt ovat rahoit^neet
lahjoituksillaan i e n laitoksen, joka varaa näitä kirjoituksia ja suomen-inoksia
esim. Vapaa Sanalle, mutta ei anna esimerkksi Vapaudelle?
' ' A s i a piihepee Vielä siitä kun meidän tietääksemme Vapaa Sana ei ole
^^^ttanyt sen paremmin julkisesti kuin salaisestikaan vaatimusta, että
f.CS:n palvelu olisi saatava täysin tasapuolisesti kaikille lehdille!
.. - • • * .
,J Xyt t^limmekin sanavapauden erääseen peruskysymykseen. M i -
> ; kään sanomalehti ei tule toimeen " o m i l l a a n • Kaikkien lehtien to!*
"' mitukset ovbt riippuvaisia niistä tiedoista ja ainehistoista, mitä ne
' f inuualta saavat. Kaikki sanomalehdet saavat vakituisesti esim. koti-
' ja ulkomaiden hallituksilta ja niiden alaisilta laitoksilta uiitisainehis-
' ^ toa ja -tietoja. Tyj^pillisenä ulkomaalaisena lähteenä voimme mai-i
iiita> "Suomi-Seuran", joka' muun lisäksi saa vakituisesti Suomen väl-
' (tioh avustusta. Se lähettää vakituisesti uutiskirjeitään kaikille stio-
] menkielisille lehdille tällä mantereela. Selvää on että Suomi-Seuran
\ poliittinen sympata ei vastaa kaikkien täkäläisten lehtiemme poltit-
\ tisia katsomuksia. Mutta Suomi-Seuran uutiskirjeitä el lähetetä po­vi
liittiseni diskrlmino-nnin eikä poliittisen lahjusten merkeissä millekään
I yhdelle lehtiryhmälle, vaan kaikille niitä haluaville lehdille. Sama p i -
l ^"tää yli^ispiirteln paikkansa niin Canadan kuin^ ujkomaiden hallitusten
' \ yleiseen julkisiiustoimintaan nähden.
Mitään pahaa el siis ole siinä, että sanomalehdet saavat hallitus-
^ I örgäanienv unioiden-jä murden järjest^^
' j seen. Mainittakoon, että Vapaus saa kantamuksittain tällaista a|ne-thistoa
Canadan hallitusclmiltä;canadalaisilta järjestöiltä ja myös uN
! komaalaisista lähteistä.
:^ ^ Mutta Vapaus ei saa, ei ole pyytänyt eikä haluakaan mi­ltään
'sellaista }*toimitusapua", mikä ei ole myös kaikkien tois­ten
lehtien saatavissa. Me sanoimme,'että Vapaus saa uutis-tiiätoja
ja ainehistoa niin Canadan hallituselmiltä kuin muistakin
lähteistä. Jos toimituksemme käytettävissä o l s i enemmän a i ­kaa
ja suurempi työvoima, tällaista pääasiassa ilmaista ainehts-toavöitaisiin
yhteiseksi eduksi hankkia vieläkin enemmän. Mut­ta'kuten
sanottu - ^ k a i k k i , tämä ainehisto on kaikkien mui­denkin
lehtien saatavissa j a nimenomaan si'nä mielessä, että
lehmien toimitukset voivat itse päättää, julkaisevatko niitä ja
missä määrin.
i l
mm
mmm
f , Asia on kuitenkin vallan toisenlainen silloin kun Jotkut suuryh­tiöt
perustavat lahjoitustensa. varassa propagandalaitoksia nimeh-omaan
siinä mielessä, että voivat antaa toimitusapua niille sanomaleh-idiUe;
jotka syystä tai tofsesta löytä^^^ armon isoisten edessä.
' Tässä on se kysymys; mistä täkäläisten maamiestemme keskuu-
Odessa keskustellaan. V J a se on kysymys, johon Vapaa Sana jätti
, vastaamatta.
^' Sanottakoon väärinkäsitysten välttämiseksi vielä tämä: Vapaus
'ei suinkaan kadehdi mitään sellaista lehteä, joka saa ja JMlkaisee sei-i
laista toimitusapua, mikä kielletään joko syystä tai toisesta joiltakin'
{toisilta lehdiltä. Päinvastoin me säälimme sellaisen lehden alennus-tilaa.
TosiasaassavjosVm^ olisimme esim. Vapaa Sanan asemassa,
me kiittäisimme kohtel^asti C S : n tarjoamasta toiniitusavustuksesta
:niuttaV selittäisimme, että. itsearvomme kieltää meitä julkaisemasta
mitään sen Icirjoltuksia niin kauan kun n'^tä ei tarjota kailUlte^suo-
• menkielisille lehdille tässä maassa. Silloin, jos näitä kirjoituksia t a r - ,
-jöttaisiin kaikille suomenkielisille lehdille, loppuisi täkäläisten maah-
^^inleStemme keskuudessa ihmettelevät jutut siitä, miksi tällaista U>i-l
mttusapua annetaan joillekin lehdille, muttei {caikille? Ja kun kaikki
4 suomenkieliset lehdet saisivat niitä tasararvoisuuden perusteella. siU
i loin vasta voidaan rehellisesti puhua tässä yhteydessä saitavapauAen
- periaatteista, sillä silloin jäisi^iiaikkien lehtionme li|kijak^nan rat-f
kaistavaksi, mitä seikkoja kunkin lehden toimitukset pitävät julkai-tsukelpoisina
ja -tärkeinä, seka mitä ei. Meidän lehtemme dvät tj$e-
'i tenkään voi julkaista läheskään kaikkea sitä materiaalia,, mitä ylt^i-
'' ^ s ^ huolimatta saavat — mutta lukijain kannalta
j on mielestämme tuhannesti edullisempaa, että ainehiston ^-alinta olisi
* yksinomaan toimituksista riippuva.
Kysymys poliittisluontoisista "kannatusilmoituksista'' j<^ta
{ vapaa lehdistö on aina inhonnut — ansaitsisi oman lukunsa, mutta
yf ^ ' ^ rajoitetun tilan vuoksi on tyydyttävä seuraavaan ajatu^hdistelmään:
Mitään pahaa ei olisi esimerkiksi siinä jos medlä olisi sanokaamme
^'t^iljoonapääomalla tofmiva hanunastikkuja vabnistava yhtiö, joka
antaa^ yleisön suosiota tavoittelevia ilmoituksia kaikille sanomakh-
; Mutta jos tämä yhtiö antaa samanluontoisia kaimatusilmoi-
'|c^^ ^.tuksia vain niille lehdille, jotka vastustavat 3rhtiön työl^ten unio-
4. tounintaa, ja kieltäisi ne sellaisilta lehdiltä, jotka kannattavat tyo-
F^i^/^sitten jos esim. joku nikkeliyhtiö, jonka tuottefden myynti rf riipu
;|,^^<. ivaliäakään Canadan suomenkielisten lehtien ilmoituksista, ant&isl^tä-manluootoisia
kannatusilmoituksia?
Mita iamA lanovat
TIENBÄABA88A r--
. ^Sotialidenudcraattisen puolu­een
ylimäSriinen edustajakokous on
yleisen hupmionkohteenanifai työ-
ISIsten kuip. porvarillistenldQ pii­rien
taholta . . . ' Kysymys on 'siltä,
kebitetälnkd'edelleen sitä kuminan
hapölitilkkaa, Jgi9 «rmOep «psdem-iöbtajaln
taholta on harjoitettu suh­teessa
työnantaja- ~Js pankklporva-ristoon,
' politiikkaa. Jota Tanner
niin voimaperiUsesti puolueelleen
suosittelee. Vaihtoehtoina on sos.
dem, puolueen Jäsen joukkojen, am-mattiyhdistysvien
j a koko palkka-tyi^
Sestön mielialojen j a pyrkimys­ten
huomioon ottaminen, mikä mer­kitsisi
SOS. dem.puoiueen asettumis­ta
johdonmukaisesti tydnteKijiin Ee­tujen
puolelle työnsntajakapitalis-teJa
Ja nlidejb etujen mukaisia va-kauttamis^
ttunnitelniia vastdan . .
Sosialidembkraattinen puolue on
tfenhaarassa. Yllmairfiisen puolue
kokouksen ratkaisut, joiden jokai­nen
työvlenlUkkeeseen >lukeutuva
toivoo muodostuvan työkansan etu­ja
eikä kokoomuksen toiveita vas­taaviksi,
merkitsevät paljon nyky­tilanteessa.
Siksi on kokousedusta-
Jain vastuu suuri. Työläisten tahol­ta
odotetaan myös sellaisia henkilö-ratkaisuja,
jotka eivät vahingoittai­si;
vaan edistäisivit työväen asiaa
ja yhteistyön kehitystä kaikkien
edistyksellisten voimien kesken. —
Kansan Uutiset. Helsinki.
Vanhan kansan tapoja ja iiskomuks^^
Vappu vakka kainalossa
Valpuri käellfe kielen äiitaä
StMimi osällistitu
Karlovy Varyn jidiliin
Helsinki. — Karlovy Varyssa,
Tshekkoslovakiassa pidetään taas
ensi kesäkuussa kansainväliset elo-jnivalestlvaällt.
. h n a kkdtietojen
mukaan l^lietetään sijiiie Suomesta
elokuva "Juha". .
Tshekkoslovakian ja Suomen ve­lillä
on tehty elokuvien vaihto siten,
että- Suomesta on luovutettu väri-filmi
"Juha" ja Tshekkoslovakiasta
Suomelle tieteelllsluontoinen mie-llkuvitusfUmi
"Matkalla Ikimet­sään".
Vappo on Trjön S» Markon obel-te
kerään sonris nafatofLi, Jotka
normaalien siänditefden vaUfteaBa
avaavat tofemine nuuutaa, EtefiU
Snomeaaa naTettoJen oret^ päaitl-at
maamiehen pellolle anrolpeen
ja äluineea Ja JoUca antavat fcäeUe
kielen "Ilmoitta» suven sanoma".:
Sanalla sanoen kesä on taapn-matiniaan
Ja sitä on tervehdittävä
monenlaisin menoin, taioin Ja. kons­tein.
Jotta saataisiin malidolllaimr
man hyvä karjaonni ja tnnrattalriin
vaodentnlo. Niin. uskoivat isämme
ennen Ja sen mokaan nämä keväi-,
•et mefkldpäivät muodostivat jnel-luin
yhtämittaisen, salaperäisten
luonnonvoimien lepyttämiseksi Ja
hyvittämiselisi omistetun Juhlavii­kon.
Varsin mahtava oli Markku (25 5).
sillä sen samoinkuin muidenkin ns:
suviöiden (Trjö 23. Ja Pertti 24. 5)
säästä voitUn lukea pitkälle kesään
Ja vuoden tuloon vaikuttavia . en­nustuksia.
Vanhoissa sananparsissa
Ja uskomnkrissa nämä kolme meik-kipäivää
(Trjd. Slarkkn Ja Vappu)
'sulautuvat toisiinsa niin. että täs­säkin
esityksessä. .Jonka tarkoituk­sena
on lähinnä pitäytyä Vapun
päivään liittyvien menojen Ja na-komnsten
selostamiseen cl noita
kahta muuta vöida kokonaan si­vuuttaa.
VAPPU JA "VANHA VAPPU"
Vapun aikaan on harvoin etelä-
Suomessakaan kevät niin pltikällä,
että toukotyöt voiitaisiin aloittaa tai
karja päästää laitumeUe. Kun kui­tenkin
Juuri Vappua on ennemran-
•haan pidetty sorveliaana näihin tehtä­viin,;
on (muistettava, että Vappu ns.
vanhan luvun mukaan oli myöhem­min
eli melkein nykyisen toukokuun
puolivälissä (13. 5). Näin ollen van­hemmat
sananparret, kansantavat Ja
uskomukset. Jotka liittyvät Vappuun
tarkoittanevat juuri täitä ajankohtaa.
Tosin "vanhasta Vapustakin" on ole-
InternafionalTOSuusliridieen liibaiMo
Ksaäniyiiyl hoin 10%:Ha vuonna 1956
! Yhteistoiminta eri osuusliildceiden kesken '
Jarvienpäässä ollut enttain läiieisiä
Port, Arthur.. — Ihtemational-o>
u u s 1 iikkeen 'vuosikokouksessa
huhtikuun 14 päivMnS todettiin huo­mattavaa
edistystfi vuodella 1956
verrattuna edellisen vuoden toimin­taan.
Ottaen huomioon sen. ettfi liike
Vaihto häiriintyi Jossain määrin kol­men
kaupan liikkeenhoitajain vaih­don,
aikana, on kuitenkin todettava
vuosi menestykselliseksi. Liikkeen­hoitajien
vaihtaminen joskus voi
häiritä liikkeen toimintaa siksi ai­kaa
kunnes uusi mies tottuu liikkee­seen.
,Meidän on ^tämän, vaikeuden
poistamiseksi jatkuvasti harjoitetta­va
ja opetettava uusia ihmisiä näi
hin töhtävUn.
Myynnit vuodelta 19S6 olivdt
$629.762 ollen $60,625.suuremmat
kuin edellisenä vuonna. Nettovoitto
ennen tuloveroja oli $7.156.51. Vaa­tekaupassa
tapahtui. suurin liike­vaihdon
lisääntyminen, sitä seura­ten
Geraldtonin; Port: Arthurin ja
Fort .VfUUamin kaupat. Vaikka Ka-mihlstiqulan
ja Into^ayi»^ kaupat eivät
pärjänixeet niin hyväi.f^^ niin toiveet
vuodelle 1957lovat paljon parem
mat. Kamin kauppa on myös täydel
lisestiv uudenaikaistettu • ja on nyt
nykyaikainen itsepalveluliike.
V. 1956 kuluessa me käytimme
huomattavasti varoja jäädytyslaitok-siin
ja muitjini^annuksiin eri kau­poissa.
YleisUikkeenhoitaja sanoi
raportissaan, että 'huomioiden kaik­ki
me olemme sltS mieltä: jotta tä­män
tUinpä^töksto tulisi antaa meil­le
aihetta suurienipaaiä Innostukseen
ja toivoon liikevaih4on lisääntymi­sestä
jos me kalkki vedämme yhdes­tä
köydestä. , QauusliikkeeUämme
on vastuu työtätekevift.ihmisiä ja
farmareita kohtaan j a se on olemas­sa
pysyäkseen Ja laajentuakseen."
YleisIlikkeei|hoItaja nffQs osoitti,
että olemme satmeet osaksemme hy­vää
yhteistoimintaa Mahitoban ja
S^atchewan|n P e d e r ated-osuus'
liikkeeltä. jpinka,jBseq' me olemme
ja". tpivomme sen. yhteistoiminnan
jatkuvan ybtelseksi hyödyksemme.
Me ol^imie my6s'kye9neetNolfi^
Farmers' M e r c a n i U e n ^ l ^ ^ osta
maan' yhteisteti Federäted^uusliik-kee)
ti karjanrehua ja muita tupttei-ta.
Tänä vuonna odotamme ostom­me
lisääntyvän edelllsiiii vuosiin
verrattuna.
läikkeenhttitaj? mySs Mittasi suu­riin
monopolien kontrolloimiin ket-juliikkeiSiin,
jotka rientävatlalueel-leemme
tuoden tullessaan epärehel­lisiä
liikemenetelinlS. kuten: ostoku-pongit
ja muut yfip^<»istit, joista
kuluttajat joutuvi(i ippi^ksamaan. Tä-n
^ on kalkin piiblin Canadan ri-
'koslaip 369 pyklUiSii'Vastaista.
Ketjuliikkeiden käjytäntöon otta-imien
vahing<d|isten niei^ettelytapo-jen
joukossa on kaURPoJeil auki pi-tSnUnen
myShSlp perj^taina ja
nyt v^meksi l^ke^yiÖ(|^
Suki- pitSmHien,' joten kauppojen
tySläisUiS on riistetty osa heidSn le-poajöbtaan.
Kaikki t|hna tapahtuu
suurempi» voittojen tavoittelussa.
On olemassa vaara siitä, että Vuoka-
.tavaran jakelualalla on tapahtumas­sa
työviikon jatkuminen samanaikai­sesti
kuin muilla aloilla lyhenne­tään
työviikkoa ja pyritään elinta­son
parantamiseen.
Johtokunnan taholta esitettiin ko­koukselle
seuraava ehdotus, joka
myös hyväksyttiin:
Että me kehoitamme asiakkaitam­me
säily ttäniään ostolaskunsa toi­vossa
että seuraavassa vuosikokouk­sessa
päätetään antaa ostopalautus.
olettaen, että saatu voitto sen edel­lyttää;
Yleensä ollaan slta mieltä,
että näin tulee tapahtumaan, sillä
toiveet tällä hetkellä ovat hyvät.
Kokous päätti myös, että lasten
kesäleiri järjestetään heinäkuuksi.
Komiteaan valittiin E. Nordstrom.
Hanna Anderson^ E l i Bro ja Wil­liam
Grönroos.
Esittäessään valituskomitean ra­porttia
E. Nordstrom osoitti, että
kaikki tämän komitean taholta teh­ty
työ on suoritettu vapaaehtoisesti
ihmisten toimesta, joilla on vain ra­joitettu
aika käytettävinään erinäis­ten
töiden suoritukseen.
Komitean työn kohokohtana «usei­den
filmitilaisuuksien lisäksi oli lo­kakuussa
järjestetty 30-vuotisjuhla.
Komitea oli myös jakanut lentoleh­tistä,
jossa paljastettiin ostokupon-kthuijaus.
Tähän kampanjaan yhtyi
myöhemmin lukuisia järjestöjä, nii­den
mukana ammattiyhdistysliik­keeseen
kuuluviakin.
Valistuskomitean raportissa todet­tiin
myös erikoisestikin Farmers
Mercantile Associationin, Thunc^er
Bay osuusmeijerin ja West Fortin
osuusliikkeen sekä International-
-osuusliikkeen-välillä vallitseva lä­heinen
yhteistoiminta. Tämän yh­teistoiminnan
lujittamiseksi kokous
hyväksyi valistuskomitean ehdotuk­sen,
että International-osuusliikkeen
jäseniä ja asiakkaita kehoitetaan os­tamaan
gasoliininsa Peoples-osuus-liikkeen
gasoliiniasemalta. Me toi­vomme,
että Peoples-osuusliikkeen
jäsenet vuorostaan ostaisivat vaate-':
tuksensa International-osuusUik-,
keestä. , '
Kokouksessa myös kannatettiu
ammattiyhdistysliikkeen tukemista.
Jäsenemme ovat suurin piirtein am-^:
mattiyhdistysten jäseniä ja Jarvien­päässä
meillä on yhdistynyt tyÖ-väenneuvosto,
joka edustaa 30,000
työläistä. ' S
. Valistustoimintamme edelleen ke^
hittämiseksi > osa-aikainen valistus-työnjohtajamme
ehdotti komitean
valitsemista vuodelle 1957 seuraa­vin
perustein: Yksi jäsen jokaisesta
johtokunnasta, yksi palvelukunnas^
ta, yksi osuustoimintakiltasta. yksi
Suomalaisesta Järjestöstä ja että
seuraavia kehoitetaan valitsemaan
komiteaan edustajansa: Farmers
Mercantile Association yksi, W ^
Fortin osuusliike yksi, osuusmeijeri
yksi ja yksi kummastakin Port Axr
thurin ja Fort Williamin ukrainaa
laisten järjestön osastoista. — E:.KJ
massa:sananparsia.'mutta ne liitty­vät
yleensä lintujen^ varsinkin käen
f»yf(t]f?ywiifffyn;gan^rta^n esim. "van­hana
vappuna käki kid£kuu vaikka
hongan hotosaa" : (Janakkala) tai
"Käk kukkuu vaxdiaan Vaiq^oon vaik
tuuravure pääs*^ OSai^la). Nämä sa-naxQiarret
ovat tietenkin kotoisin
nuoremmalta ajalta eli sen jälkeen,
kun ns. vaidiasta luvusta oli luovuttu.
VAFim ALKUJUIJBET
Vaiidcai.' 'Vappua vasta fceäciajalla
ryhdyttiin Suomessa viettämään puo-
UviraUisena fehkollisena Jiäilapäiväna
(V. 780 kuolleen atibedissa Valbiugln
pyhiipykse&si Jidistamispäivänä); niin
vapun atkaan liittyvät kansantavat ja
uskomukset ovat peräisin paljon van-hemmaita
ajalta. Ilmeisesti Jo paka-nuitien
uumenista... Olihan kevättä,
ax^ran talven voittajaa, tervehdit-indta
juotOfctiin mustasta padajjfta^
Jötk olisi^«Mt» mustia jfcazUsotät^
HevoKt uitettiin;^ o l l ^^
säilä paai^tiat purreet. Ihminenkin
pääsi monista vaivoista/ jc^ndbk^
pestyä Vappuna' vhtaavassa .^v^
sä. JaKcoJaan « l k loUkann^
Jos Sieti sängystä noustuaan astui
raiidan paitaUe esim. icirveehlavaUe.
Jne.
senä kytvöi^änakin, a i n s ^ sythr
booUsessa mertdti^ä^
yat sananparret: f^Vaijpu väiOai
nalosja'' (Jämsä) ja "Jos ei papu oi
VappunS maas,' ei se patdcu Pertun
pobtimes? t— (Ulyila). Etelä-Suo-mesta
bn samantapainen sananpSzi^r
"Vainuna papu vabUe,: viikon idästii
vlimelstäki" (Janakkala). Vapun
tävä Ja fKilvottava riemukkain me-|^^i,oolista xnerkitystä kyhröpäivänä
noin. oli tehtävä taiat Ja luettava
loitsut niin karjaonnen kuin vuoden-tulonkin
'turvaamiseksi. Näiltä van­hemmilta
ajoilta lienee ollut peräi­sin
nyt Jo melkein tyystin hävinnyt
tapa .-Valpurin -tulien polttamisesta.
Valpurin tulilla terväidittiin kevättä
samobilkuin helavalkeilla (helluntain
25 VUOTTA TITÖVÄENL] i i ; i:<M>c
ÄmiiiattikQkeinus
£i ollut ep|U]y^k$§n siitä, -^tta landissa vvaUnistettn.
aikaan) kesä- ja Juhannustulllld sy­dänsuvea.
Suonet muutkin taian­omaiset
«uskomukset Ja niUiIn liitty­vät
menot Juontanevat Juurensa vuo­situhansien
häanärästä^
KARJANLA8KUPXIVX
Karjalan utoslaakupälvistä on Yrjö
(Jyrki) ensimmäinen, mutta Vappu
on ollut sen -hyvä toveri. Sillä Jos
esim. Yrjöin ipäivä sattui epäsopivalle
viikonpäivälle <. (esim. maanantaiksi)
tai alakuun ajaksi ei lehmiä: silloin
sopinut päästää ensi kertaa laitu­melle.
Sama sääntö koski tietysti
myös Vapun päivää. Mutta Jos sekä
vlikonpäifvä että kuun asento oli suo­tuisa
laSIcettitn läunäit Ja lampaat
vappuna i ulos, vaikka lunta olisi ollul
maassa. Tällöin tietenkin noudatet­tiin
asiaankuuluvia menoja. .:
Niinpä' Kyrönjokivairessa lapset
kellobtelivat eli Juokshrat keUo vy&i>ä
]a kaulassa ympäri- 3^1iä. Kurikassa
ripustivat aikiilBet; naisetkin kelloja
Ja tiukuja iuuneittensa helmoihin Ja
pukivat päätteensä mitä" kimunalli-simpla
vaatteita, MieiiiUäi: /roikkui
yksi suuri kello suolivyössä taikka
kaulassa. Ja kaikki juoksivat melu­ten
:^päri; kylää. Ne, joQle ei rUttä-nyt
kelloja' .hiipivät vesiämpäreilleen
ni^kklen taakse Ja yrittivät heittää
vettä kellonsoittajien niskaan. Menot
edistivät anaidon saanitia;; kuten u s ­kottiin.
Paikka paikoin Satakunnas­sa
soitettiin myös keUojJa Ja huudet­tiin:
"Vappu tuu, Vappu tuu, latoon
t]iu, tuutuun". JoliIla'kin paikoin p i ­dettiin
ns. huutoyötä, poltettiin tulla
Ja huudettiin: "Pois sudet näiltä
mailta Pohijanmaalle''. Sknännät va­rasivat
taskuihinsa Ja nyytteOiinsä
tai esiliinan helmaan kaikenlaisia va-rausvälineitä,
nun. lastuja klmun-männnästä
tai toisten •loimista salaa
leikattuja karvoja^ Joita sinne tänne
pudotellen Ja loitsusanoja lukien
kierrettiin laidunmaita lehmien me­nestyksen
turvaamiseksi. Tolsin pai­koin
pyyihbkelt^iln puihin pahalta
haisevaa, erityisesti tätä taikoitusta
varten keitettyä lientä susien kar-koittamlseksi.
Navetassa ripsuttiin
lehmiä uudella vfiidallä (mikäli'sel­laisen
oli jo voinut tehdä) tai koivun-varvuilla
Ja vedellä. Lehmien turpaan
pyyhittiin tervaa käärmeei^ureman
estämiseksi Ja pääkellokasta talutet­tiin
usein ympäri • pttiamaata useam­paan
kertaan myötäpäivään, jotta se
olisi on>inut tuomaan laumansa ko­tiin^
Multakin tapoja harjoitettiin. Lam-todistaa
ete3ähämäil|Unen uSkomus.
että vappuna, on kaura kylvettävä;
vaikka hangelle, kirkollista parin-netrtä
kiuvaavat päinvastaiset uSkOr
mukset: "Vappuna ei saa kylvää,
touko ei menesty, Vapim päivänä k u -
dsrttuun anentaan ei mene knloja" Jne.
Nämä' perustuvat kirkolliseen kiel--
toon, ettei pyhäpäivinä saanut työtä
teSidä.
VAPUN SXX
Vapun säätä on myös tarkasti p i ­detty
silmällä. Lämmin^sää Ja eteilä-tuull
-toi hyvän maitovuoden. Hyvä
oli. Jos vappuna Tipsoi vettä, silloin
oli erinomainen kai|)anlaSkup4(vä.
Kyhnä tie^ pitkäaikaista, hallaa,» ja.
kylmää kesää; Jolloin myös lehmät
ehtyivät. Jos kevät oU nihi myöhiä,
että joet olivat Jäässä, sanottiin Ala-
Satakunnassa, että .pian "myllyt me­nee
tai munit vedetään hännästä
hangelle". Tuli siis äkkllämmln tai
pitkä kyhnä. Sklellinen tiesi suuria
tulvia. Jälkimmäinen karjan pakko­teurastusta.
Luminen Vappu ennusti
lumetonta talvea..: Mutta Jos hytty­set
"survoivat" kovin paljon, ennen
Vappua, niin sen Jälkeen niiden väi­tettiin
vielä konttaavan Tuli siis
suuri kylmä. Jos liian alkaisin ikna^
lämpeni.
• • >
KESXN TULO
Kesän tulo yhdistettiin yleisesti
Vappuun. Sitä osoittavat sananpar­ret:
"Markku auran pellolle kantaa.
Valpuri käelle kielen antaa" tai "Kun
Yrjö auran pellolle kantaa, niin Mar­kus
käelle kielen antaa Ja Valpuri
on valmis kukkumaan!'. Loimals-
Suom&ssa, Josta myös edelliset sanan­parret
ovat peräisin, sanottiin myös:
"Vaippu tulee käki kainalossa, pääs­kynen
pivon pohjassa." Karjalan
kannaksella, jonne kesä tulee yleensä
aikaisemmin, sanottiin Vapun tufe-van
vasta kainalossa. 'Vapun aikana
ryhdyttiin myös moniin pyyntihom-miin.
Kunnostettiin eräjärvien ran­noilla
puihin rl|>ustetut.uututi jofsta
kohta saatiin kerätä telkän mimia,
pantiin kuntoon vanhat väijymäpai-kat
, rantaviidoissa vesilintujen am­pumista
varten Ja aloitettiin hauen
pyynti.
S - I .
Neuvostoliiton paini-jouliJcue
Suomiessa
Helsinki. — Viime lauantaina saa­pui
Neuvostoliiton paini joukkue
luomeen. Neuvostoliiton paini jouk­kueen
vierailu ön vastaus Suomen
TUL:n joukkueen helmikuussa te­kemään
neuvostoliittovierailuun.
Vieraat ottelevat kolmella paik­kakunnalla:
Vaasassa. Vaajakoskel­la
j'a Helsingissä.
Jotafciii ol|.t^av$, s i l l i koneell9 e|
voitu (iehtav3ä suorittaa. Kone oli
alunperin' suunniteltu j a radcennet-t
u k j v i h l i l i h r i k e t t lm luottamiseksi
ja se «i toiminut tyydyttäväin ta­valla
kun sillä yritettiin painaa bri­kettiä
nikkelirikasteesta.
Metallurgian jaosto yritti kaik­kensa
ja suuniuteltu uusi prose&^i
riippui koktmaan Iraneen, sovellu»
tamisdtä;täh|ntarkoit!ilafeen. Kuu­den
fciiuk^uden kojcellu osoittaiitui
tuloksettomaksi. Be eivSt vobieet
estää nikkelirikasteen tarttumista
ipuotteihin. Puristettu nikkeUrikas-te
jäi itseplntaisesU muotteihin
kiinnL v ' , .\ t '
Vihdoin, epätoivossa, valuraudasta
valmbietttMa : Jnubtteja yritettiin
päällystää kromilla' ja se onnistui­kin
tilapäisesti, mutta pian kromi
kului' pois, . siioraän sanoen» ikone
oli kaikin puomr" epäonnistjnut
suunniteltuun tarkoitukseen. '
Insuj^l^jai^toif neuvotteluissa
meta^ur^än insinöörit jätUvät ky­symyksen;
^ratkaisvn mekaanisen a-lan.
päälnsliiciörllte; SmithUle. joka
muutaman-minuutin; harkittuaan a-siaa
antoi Vastauksensa. : .
Hän lupasi k o n e p a j ; ^ valipistaa
muott ruostumattomasta teräkses­tä.
Itäp vakuutti sen ratkaisevan
pulman. Hänelle kuitenkin huomau­tettiin,
että konepajassa on vaikea
käsiteUäliUn suuria muotteja. Sii
hen Sndith valtuutU. että tehtävä
voidaan suorittaa, koska on ammat-tituntemtista.
\J -
InsiHöSri Smith oU päättänyt, et-tö
tehtävä Voidaim suorittaa poraus,
koneessa. Hän meni konepajaan ja
tarkasti koneep: perusteellisesti ja
vakuutti itseUeen. .ettf kyUä teh­tävä
voidaan Suorittaa.
Koneenkäyttäjä oU aUe 30-vuo-tiasEd^
RemuSr jolla oli vilkas mie­likuvitus;
ja hän Qli erikoisesti kiin­nostunut
vaikeisiin tehtöviin. Hän
alkuun ihmetteli, kun osaston joh­taja
silmäiU "hänen" kopettaan., II-meisesti
pääinsinööri ei yoinut>alis-tua
neuvottelemaan asi^ta tavalli­sen
konerakentajan kanssa.
Muutaman päivän kuluttua saim­me
kuulla . huhuja kpnepilrustus-osastosta,
että on joku suuri tehtä­vä
suunnittelun alaisena. Muuta­man
viikon kuluttua, saimme nähdä
piurustU|get ;siit$ lietteestä., mihin
o U t a r ^ t u s ^ asettaa .<muo.tit rkohe
töiden 8uprit|funiseksi« • , - c
Uteliaisuuden' vallassa kaikki ko
nepajatyöläiset' 'tutustuivat piirus^
tuksiin ja pudistivat päitpn.. Ed
Remus heti lausui, että laite ei toi­mi.
j
Toinen konerakentaja Art McKay
ihmetteli kun eräät osat olr suun­niteltu
liiSn heikoiksi. Samoin, kuin
kaildä-emmattimiehet, joiden kans^
sa ei oltu tehtävistä neuvoteltu, he
vasteiunielisesti alkoivat .rakenta­maan
lä^tee^i eri osia j a osia raken-nellessaan
he < h3<myilivat itsekseen.
Remus erosi' :tehtavästään heti
sen jälkeen kun laite saatiin- val­miiksi.
Hän. sai :työpaikan Yhdys­valloista
j a lähtiessään hän sanoi:
"Olen kyllästynyt tekemään ensi­luokkaista
työtä kun minua kohdel­laan
toisenluokan kansalaisena: ja
saan toisen luokan palkkaa".
Suuren tehtävän siiorittaminen
sysättiin Art McKayn harteUle. Hän
oli juuri kahdenkymmenen ylittä­nyt
j a oli juuri saanut oppiaikansa
suoritetuksi.' Art'oli tarkka ja huo­lellinen
konerakentaja,: mutta hän
ei suht^tunut tahäh tehtäväänsä
innostul&611a.
. Vihdohi konepajaan tuotiin-Jcaksi
suur||y^Ssrengasta, Jotica öll Wel-
Kumpilia
rengas painoi puolitoista tonnia,
olivat halkaisijaltaan neljä jalj^:
kuusi tuumaa vahvoja ja rengas «u
puolitoista - jalkaa leveä: Ne olivat
ruostumattomasta teräksestä ja
kummankin hinta oli ^,400.
. Konepajatyöläiset ihmettelivät ja
Art McKay oli vähältä tukehtua. •
Töihin ryhdyttiin. Kumpaankin
renkaaseen oli tehtävä 420 lökema
ja kunkin lol^ron - tekeminen vaaö
puolen paunan metallin poistamisei)
tästä sitkeästä aineesta.
Koneen terät värisivät ja koko
kone vapisi.' Koko rakennuskin hei­lui.
.Mutta tuloksetta!
/yiikotts kuluessa laitoksen kaikki
osat Vahvistettiin yksi toisensa ^jn;
keen: j a ikoneen ääressä oli kasoit
tain katkenneita teriä.
^Joka päivä joukko korkeimman
johdon miehiä virtasi koneen ääres­sä
ja he lausuivat mielipiteensä ja
antoivat ohjeita. Pääinsinööri, o-saston
johtaja; päätnekanikko ja
työnjohtaja kävivät vähän väliä ko­neen
luona ja antoivat neuvoja ja
ohjeita konerakentajalle. Hänen ei
sallittu tehdä mitään ilman ohjeita.
Johdon painostus tuli yhä kovem-^
maksi ja vihdoin Art menetti kärsi­vällisyytensä.
Eräänä päivänä hän'
vihdoin sanoi osaston johtajalle:
"Miksette lopeta tätä leikkiä j i
kuuntele muutteeksi meitä!"
Osaston johtaja oli Ihmeissään ja
tyynnyttyään hän kysyi koneraken-tajalta,:
minkälaisia ehdotuksia hä­nellä
olisi.
. N u o r i McKay selosti aivan toisen­laisen'tavan,
millä renkaat voidaan
pitää kiinteästi palkoillaan ja suo­sitteli
toisen konepajatyöläisen te­kemää
ehdotusta, että lokeroita teh­dessä
voidaan poistaa suurin osa
metallista tavallisella poralla.
Osaston jqbtaja antoi suostumuk-^
sensa. mutta seuraavan kahden päi­vän
kuluessa tuli ilmi, että toiset 'm-<
sinöörit eivät olleet v hyväksyneet
konepajasta tullutta ehdotusta ja
taas ruvettiin vaatimaan epäkäytän­nöllisiä
työmenetelmiä.
. Joku päivä myöhemmin kun ei ol­lut
tapahtunut lainkaan edistystä,
yhtiön korkein johto antoi ultimaat-tumin,
että on päästävä tuloksiin,
kaikki kone-rakentajat
yhteen. Hän arkaillen,
mutta suorasanaisesti^ selosti että
jphto ei ole-löytänyt rratkaisua ja
asialta,nyt pyydetään konerakenta-jäin
neuvoja. ,\
Konepaja vilisi keskustelun joh­dosta
ja ennenkuin työvuoro oli
päättynyt oli soVittu työmenetelmis­tä.
Työläisten yhteisellä kokemuk­sella
ja tietoisuudella poistettiin
kaikki'ongelmat ja tehtävää,alettiin
toteuttaa.
E i ole kysymystäkään siitä, sil
loin kun kone ei kykene tehtävää
suorittamaan, ongelma voidaan par
haiten - ratkaista ammattikokemuk­sella.
Cttawa. — Liittovaltion tilasto-to|
mistc-fn viime viikolla julkaise­man
raportin mukaan omakotien
rakentaminen Canadassa oli suu­relta
, osalta lamaannuksessa tä­män
vuoden ensimmäisen kahden
kuukauden a'kana verrattuna e-delllsen
. vuode(n vastaavaan ai­kaan.
Mainittuna aikoina aloitettiin
vain 3,708 uuden omakodin raken­taminen
verrattuna 8,843:een e-dellisen.
vuoden 'vastaavana aika­na.;
Kalkissa maakunnissa paitsi
PrincO; Edward Islandissajä'. Sas-fcatchewanissa
oli havaittavissa
tämä rakennustoiminnan tyrehty­minen
omakotien kohdalta.
PÄIVÄN PAKINA
Hienot autot ja niiden liinta
' Nykyiset autot ovat hiton hieno­ja
kapistdksia ja hyväntapaisia
myös.
Niillä ajaminen on. kuin höyhen-patjoilla
istuminen taivasten pilvi­linnoissa
— ellei -tarvitse tulla tän­ne
Pohjois-Ontarion poluille elikkä
teille, jotka pakkasten johdosta
"aaltoilevat" joka kevät mUtei At­lantin
tavoin pienemmistä kolois­ta
j a mutakuopistapul^umattakaan.
Kuten sanottu, nykyiset autot
ovat kerrassaan; hienoja; hyviä j a
käytännöllisiä kapineita ja niiden
arvoa lisää vielä se, että ukko kuin
ukko voi ostaa juuri sen värisen
j a vivahteisen myllyn, että se sopii
aivan - prikulleen eukon silmien ja
hiusten väriin — ellei eukko ole
päättänyt muuttaa "väriään".
Suurin vika mikä nykyaikaisissa
autoissa ilmenee, on niiden korkea
hinta. Tässä yhteydessä me emme
kuitenkaan halua puhua omasta
puolestamme, mitään, sillä se voitai­siin
pian- leimata "sosialistiseksi"
tai jopa "kommunistiseksi" "ropa-kandaksi"!
Puhutaan siis suulla suuremmal­la
lainaamalla "Sun Life", vakuutus:
yhtiön ^o^llE^iiaia tietoja . a s i a si
Mainittu suuryhtiö on näet tutkinut
syntyjä isgrnä autoteollisuuden tii­moilta
ja esittänyt sen perusteella
erikoisraportin' Canadan talouselä­män
kehitystä tutkivalle Gordonin
kuninkaalliselle komissionille.
Tämä vakuuhisyhtiö on todennut,
että uuden auton kaikki menot huo-,
mioiden, lukeutuen nlihäi^ arvon
alennus, velan korko, gasollinln Ja
öljyn hinta, korjaus-ja yllläpitokus-tannukset,
valniutusmaksut Ja muUt
vakituiset menot, uuden auton yllä
pitokustannukset nousevat C^nad^s?
sa (ensimmäisena vuonna) 1,277
dollariin vuodessa.
Toisin sanoen, uudella autoUa aja­minen
maksaa ensimmäisenä vuon­na
keskinkertalseile canadalaiselle
yU $100 kuukaudessa eU $3.50 päi­vässä!
Vanhentuessa auton menot vähe­nevät,
vaikka tavallisesti; I p o l l ^ ,
että ne lisääntyvät, k t m n ^ kymme­nentenä
vuonna auton kesklj^iker'
set menot ovat pWta' pieneinmät
kuin' uuden auton kulimgiL Tolsi^
sanoen me vanhojen autoj^suurip
korjausmenoja kiroavat, saamme ät-tenkin
— mikäh voimnfe :^nn l i f eiq
tilastoihin luottaa —7 vähän halvem^
paa kyytiä. Kymmep^enneUS vuo­della
olevan auton toeiiot Ovat kes­kimäärin
nom $625 vuodessiB el|.$SO
kuukaudessa tai -91,15 piiVissS. '
Näissä laskelmissa on ;tiliqinioitu
käytettävissä olevien tilastotietojen
perusteella; etta auto kestää (keski­määrin)
iO vuotta, ja' että: canada-laiset
ajavat autoillaan (keskimää­rin)'
noin ^,000 mailia vuodessa.
Tautisesta ;ajosta - uuden auton
yksityiskohtaiset': vuosimenot on
laskettu:seuraavanlaisiksi (siitä saa
selviUe m ^
vähen^ällä ,menoJa-~äryon alen
nuk8|f%i8. kohdalta ja lisäämällä
k o r j f f l s i l ^ n p j ä y : ,
^i^H^^Stvoki alennus. 1^5; - kor-jaus-^
Jj^^äpitökustannu^ 932.56;
renkaat j a sisäkumit $1^.välineet
« I f t ^ IjäSolii^^' ^48.50: ^ y .il7.60;
vakuä^|$94; huoltoasema (ja au-tovajaJ
menot. $100; finanssimenot
$10a.l0r'gä^1Univero> $54 ja rekis-terimäkäu
$ldL > ' . •
Um^ i^uoriikalsdle, Jotk^ eivät
tiedä nd^-^^entisIstlhS^vIstii a-j<
dsta", Sun tlTett ^tkimustihkstot
osoittavat, että sdlahnen neljän
pven/auto» |onka ^ t a IS vuotta ät-ten
(199!U oli $^iö2:tiiaksoi oli 20
vuotta aikaisemmin MSOS) $914
täällä CSnadi^;Thdysraitalaisten
kohdalt§ vastaavat' .bumatolivat
$1.788 Ja $720./.
^liMiäen s^^olen. UlaStotictojeu
mOkaanuudell? autolla «jäminep
i^aksap nyt Iceski^ä&in Iff sentti^
m^lli, m?ift4 tuilen sa4o^ auton
vanhentuessa'aleneeLjnätk||cuIut äS:
teettaii) ^tS |nuk9$n bm tulee mn|-
t# I ^ v ^ o l ^ i . , Kymioenentenä
fruqnmt.l^etaatf jBiitokyydhi hfai-naksi
yain pttolf (seiti^min senttiä
n ^ ä j alta iqua enslmmäir
seiji viiani|4.,f, ^ ^ , , ; '
Ifnttd jfSlstI «itoied suuiista |ne
noista Johtttur että ihisien antojen
potentiaalisena eli mahdollisena os­tajana
pidetään pääasiassa niitä,
joiden vuosiansiot ovat $5,000 tai
sitä suuremmat!
Siitä huonommin palkatut saavat
tyytyä nyt. kuten ennenkin, käytet­tyihin
auloihin ~ tai vuokra-autoi­hin
sekä bussi ja peukalokyytiin.
Mainitun vakuutusyhtiön .laskel­mien
.mukaan .autojen myynti
nadassa kaksinkertaistuu vuoteen
1975 mennessä -r- mutta siitä'huoli­matta
op vielä silloinkin koko jouk­ko'sellaisia
perheitä, joiden käytet­tävissä
ei ole .yksityisautoa.
Jä vaikka tässä tutkielmassa ei
vallan suoraan sitä sanotakaan, sii­tä
saa kuitenkin sellaisen-vaikutel­man,
että nykyisen kov^paineisen
mainostukseh johdosta monetihsu:
set; ostavat.yli varojensa käypiä hie­noja
autoja, pääasiassa siksi kun "ei-,
vät halua olla naapuriaan huonpm;
pia" — i j a tämä seikka on puoles­taan
vaikuttanut siihen, että autoi-hm
lisätään yhä kohoavien hevoi-voimien'
lisäksi kaikkea muuta sel­laista,
joka tekee autoilun tosin
miellsrttävätnmäksi, mutta jota il­mankin
fältaisiin toimeen — ja niin
nousevat autojen hinnat jatkuvasti
yleisten tuotantokustannusten las­kemisesta
huolimatta.
' Kuten sanottu, nykyiset antoi
ovat hiton hienoja kapineita, iiiö|
käyttoilsä kuin tapojensa; ja
säldn puolesta. Ainoa vika
pn. vain se, että hinta - on liian
k ^ r— mutta kpka haluaa
» P l l a i ^ epämiellyttävistä
hikoin :biräoisfa^' inflaatiosta
muusta pahasta politiikasta?--:"
säkoura.