1957-04-25-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•> « T i *. il tn Torstaina, huhtikuun 25 p. — Thursday, April 25,1957 i 1 aÄiiiiij »OnancSFIiinbli C>n«dfaina, E>> ^tatdiaaied Kov. 6.1917. AnOiorized ta» «econd da» mafl by tbe Post iOiace Bepaitmeixt^rOttawa.^ •lUtud tbtiee we^y: Taesdajrs, * Itiondsys and 6aeiirdaj»l>7 Vapaus f PnbUdilng Company Ltd, at 100-102 ;S9m St Sudbnry» Qnt, Canada. TUepbonet: Sm; Offlee o a 4-428I; Editoria] Office Oa ±4ae^maaager asuksL Editor W.fUund. K#Il|ns addraa: 8ox B>. Sa^bniy. Ontai)p. Advertislng ratei i^pott appiteatte^ TILAUS0ZIfNAT: Kanadana: ii^fJn6'vt.ffi nidysvaltolaaa: 1 vk. «JOO 6 kk,4J0 Suomena: 1,«k, «4» 6 kk. 499 .A 1917 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957: * * * Vapaa Saha vastaa ^vi^«tä" m • i l > Toronton Vapaa Sana kertoi tiistaina etta,''toimituksessa pls- ; täytyi pohjoisen nurkilta eräs vanha tutUvamme . . . joka kertoi" : että Mneii paikkakunnallaan levitetään sellaisia juttuja, ett^ \apaa \ Sana saa "lahjoituksia joistakin hämäräperäisistä lähteistä . . . . Sivumennen ^ o e n , me emme'ole aikaisemmin kuulleet tärän- ' luontoisia juttuja Vapaa Sanasta, mutta kaipa sellaisiakin jtituja ^ leviät, kioska mainittu lehti katsoi tarpeelliseksi kieltä^ rie vetoa-c ijsaila "valantehneeseen^ tilintarkastajaan, joka "tpdiätaa, ettei tVa* ,paa San§ ole saanut enempää lahjoja k u n lahjuksiakaan mistääo •lähteistä'. . Luvalla sanoen, meistä tuntuu kuitenkin, että Vapaa Sana vaS' tahallaan hieman asian vierestä, sanottu^.me'emme olekuulleet aikaisemmin sellaisia juttuja, että Vapaa Sana saisi lahjoituksia joistakin "hämäräperäisistä Mutta Vapaa Sanan' toimituskin on epäilemättä kuullut lehti saa j i d k a ^ ^ kidletä^ Eräiltä t^^^ M Tarkasti «anpen täkäläiset maanmiehemme kylvät yhä lisääntyvässä määrässä, että'mistä johtuu esimerkiksi se, kun ns. C S : n suomennok- ':sia lähete^län Vapaa Sanalle, mutta ei esimerkiksi Vapaudelle? ^kun täkäläiset maanmiehemme esittävät tällaisen kysymyksen, niin . he,samalla kysyvät ^'t^itaän, että mitkä suuryhtiöt ovat rahoit^neet lahjoituksillaan i e n laitoksen, joka varaa näitä kirjoituksia ja suomen-inoksia esim. Vapaa Sanalle, mutta ei anna esimerkksi Vapaudelle? ' ' A s i a piihepee Vielä siitä kun meidän tietääksemme Vapaa Sana ei ole ^^^ttanyt sen paremmin julkisesti kuin salaisestikaan vaatimusta, että f.CS:n palvelu olisi saatava täysin tasapuolisesti kaikille lehdille! .. - • • * . ,J Xyt t^limmekin sanavapauden erääseen peruskysymykseen. M i - > ; kään sanomalehti ei tule toimeen " o m i l l a a n • Kaikkien lehtien to!* "' mitukset ovbt riippuvaisia niistä tiedoista ja ainehistoista, mitä ne ' f inuualta saavat. Kaikki sanomalehdet saavat vakituisesti esim. koti- ' ja ulkomaiden hallituksilta ja niiden alaisilta laitoksilta uiitisainehis- ' ^ toa ja -tietoja. Tyj^pillisenä ulkomaalaisena lähteenä voimme mai-i iiita> "Suomi-Seuran", joka' muun lisäksi saa vakituisesti Suomen väl- ' (tioh avustusta. Se lähettää vakituisesti uutiskirjeitään kaikille stio- ] menkielisille lehdille tällä mantereela. Selvää on että Suomi-Seuran \ poliittinen sympata ei vastaa kaikkien täkäläisten lehtiemme poltit- \ tisia katsomuksia. Mutta Suomi-Seuran uutiskirjeitä el lähetetä povi liittiseni diskrlmino-nnin eikä poliittisen lahjusten merkeissä millekään I yhdelle lehtiryhmälle, vaan kaikille niitä haluaville lehdille. Sama p i - l ^"tää yli^ispiirteln paikkansa niin Canadan kuin^ ujkomaiden hallitusten ' \ yleiseen julkisiiustoimintaan nähden. Mitään pahaa el siis ole siinä, että sanomalehdet saavat hallitus- ^ I örgäanienv unioiden-jä murden järjest^^ ' j seen. Mainittakoon, että Vapaus saa kantamuksittain tällaista a|ne-thistoa Canadan hallitusclmiltä;canadalaisilta järjestöiltä ja myös uN ! komaalaisista lähteistä. :^ ^ Mutta Vapaus ei saa, ei ole pyytänyt eikä haluakaan miltään 'sellaista }*toimitusapua", mikä ei ole myös kaikkien toisten lehtien saatavissa. Me sanoimme,'että Vapaus saa uutis-tiiätoja ja ainehistoa niin Canadan hallituselmiltä kuin muistakin lähteistä. Jos toimituksemme käytettävissä o l s i enemmän a i kaa ja suurempi työvoima, tällaista pääasiassa ilmaista ainehts-toavöitaisiin yhteiseksi eduksi hankkia vieläkin enemmän. Mutta'kuten sanottu - ^ k a i k k i , tämä ainehisto on kaikkien muidenkin lehtien saatavissa j a nimenomaan si'nä mielessä, että lehmien toimitukset voivat itse päättää, julkaisevatko niitä ja missä määrin. i l mm mmm f , Asia on kuitenkin vallan toisenlainen silloin kun Jotkut suuryhtiöt perustavat lahjoitustensa. varassa propagandalaitoksia nimeh-omaan siinä mielessä, että voivat antaa toimitusapua niille sanomaleh-idiUe; jotka syystä tai tofsesta löytä^^^ armon isoisten edessä. ' Tässä on se kysymys; mistä täkäläisten maamiestemme keskuu- Odessa keskustellaan. V J a se on kysymys, johon Vapaa Sana jätti , vastaamatta. ^' Sanottakoon väärinkäsitysten välttämiseksi vielä tämä: Vapaus 'ei suinkaan kadehdi mitään sellaista lehteä, joka saa ja JMlkaisee sei-i laista toimitusapua, mikä kielletään joko syystä tai toisesta joiltakin' {toisilta lehdiltä. Päinvastoin me säälimme sellaisen lehden alennus-tilaa. TosiasaassavjosVm^ olisimme esim. Vapaa Sanan asemassa, me kiittäisimme kohtel^asti C S : n tarjoamasta toiniitusavustuksesta :niuttaV selittäisimme, että. itsearvomme kieltää meitä julkaisemasta mitään sen Icirjoltuksia niin kauan kun n'^tä ei tarjota kailUlte^suo- • menkielisille lehdille tässä maassa. Silloin, jos näitä kirjoituksia t a r - , -jöttaisiin kaikille suomenkielisille lehdille, loppuisi täkäläisten maah- ^^inleStemme keskuudessa ihmettelevät jutut siitä, miksi tällaista U>i-l mttusapua annetaan joillekin lehdille, muttei {caikille? Ja kun kaikki 4 suomenkieliset lehdet saisivat niitä tasararvoisuuden perusteella. siU i loin vasta voidaan rehellisesti puhua tässä yhteydessä saitavapauAen - periaatteista, sillä silloin jäisi^iiaikkien lehtionme li|kijak^nan rat-f kaistavaksi, mitä seikkoja kunkin lehden toimitukset pitävät julkai-tsukelpoisina ja -tärkeinä, seka mitä ei. Meidän lehtemme dvät tj$e- 'i tenkään voi julkaista läheskään kaikkea sitä materiaalia,, mitä ylt^i- '' ^ s ^ huolimatta saavat — mutta lukijain kannalta j on mielestämme tuhannesti edullisempaa, että ainehiston ^-alinta olisi * yksinomaan toimituksista riippuva. Kysymys poliittisluontoisista "kannatusilmoituksista'' j<^ta { vapaa lehdistö on aina inhonnut — ansaitsisi oman lukunsa, mutta yf ^ ' ^ rajoitetun tilan vuoksi on tyydyttävä seuraavaan ajatu^hdistelmään: Mitään pahaa ei olisi esimerkiksi siinä jos medlä olisi sanokaamme ^'t^iljoonapääomalla tofmiva hanunastikkuja vabnistava yhtiö, joka antaa^ yleisön suosiota tavoittelevia ilmoituksia kaikille sanomakh- ; Mutta jos tämä yhtiö antaa samanluontoisia kaimatusilmoi- '|c^^ ^.tuksia vain niille lehdille, jotka vastustavat 3rhtiön työl^ten unio- 4. tounintaa, ja kieltäisi ne sellaisilta lehdiltä, jotka kannattavat tyo- F^i^/^sitten jos esim. joku nikkeliyhtiö, jonka tuottefden myynti rf riipu ;|,^^<. ivaliäakään Canadan suomenkielisten lehtien ilmoituksista, ant&isl^tä-manluootoisia kannatusilmoituksia? Mita iamA lanovat TIENBÄABA88A r-- . ^Sotialidenudcraattisen puolueen ylimäSriinen edustajakokous on yleisen hupmionkohteenanifai työ- ISIsten kuip. porvarillistenldQ piirien taholta . . . ' Kysymys on 'siltä, kebitetälnkd'edelleen sitä kuminan hapölitilkkaa, Jgi9 «rmOep «psdem-iöbtajaln taholta on harjoitettu suhteessa työnantaja- ~Js pankklporva-ristoon, ' politiikkaa. Jota Tanner niin voimaperiUsesti puolueelleen suosittelee. Vaihtoehtoina on sos. dem, puolueen Jäsen joukkojen, am-mattiyhdistysvien j a koko palkka-tyi^ Sestön mielialojen j a pyrkimysten huomioon ottaminen, mikä merkitsisi SOS. dem.puoiueen asettumista johdonmukaisesti tydnteKijiin Eetujen puolelle työnsntajakapitalis-teJa Ja nlidejb etujen mukaisia va-kauttamis^ ttunnitelniia vastdan . . Sosialidembkraattinen puolue on tfenhaarassa. Yllmairfiisen puolue kokouksen ratkaisut, joiden jokainen työvlenlUkkeeseen >lukeutuva toivoo muodostuvan työkansan etuja eikä kokoomuksen toiveita vastaaviksi, merkitsevät paljon nykytilanteessa. Siksi on kokousedusta- Jain vastuu suuri. Työläisten taholta odotetaan myös sellaisia henkilö-ratkaisuja, jotka eivät vahingoittaisi; vaan edistäisivit työväen asiaa ja yhteistyön kehitystä kaikkien edistyksellisten voimien kesken. — Kansan Uutiset. Helsinki. Vanhan kansan tapoja ja iiskomuks^^ Vappu vakka kainalossa Valpuri käellfe kielen äiitaä StMimi osällistitu Karlovy Varyn jidiliin Helsinki. — Karlovy Varyssa, Tshekkoslovakiassa pidetään taas ensi kesäkuussa kansainväliset elo-jnivalestlvaällt. . h n a kkdtietojen mukaan l^lietetään sijiiie Suomesta elokuva "Juha". . Tshekkoslovakian ja Suomen velillä on tehty elokuvien vaihto siten, että- Suomesta on luovutettu väri-filmi "Juha" ja Tshekkoslovakiasta Suomelle tieteelllsluontoinen mie-llkuvitusfUmi "Matkalla Ikimetsään". Vappo on Trjön S» Markon obel-te kerään sonris nafatofLi, Jotka normaalien siänditefden vaUfteaBa avaavat tofemine nuuutaa, EtefiU Snomeaaa naTettoJen oret^ päaitl-at maamiehen pellolle anrolpeen ja äluineea Ja JoUca antavat fcäeUe kielen "Ilmoitta» suven sanoma".: Sanalla sanoen kesä on taapn-matiniaan Ja sitä on tervehdittävä monenlaisin menoin, taioin Ja. konstein. Jotta saataisiin malidolllaimr man hyvä karjaonni ja tnnrattalriin vaodentnlo. Niin. uskoivat isämme ennen Ja sen mokaan nämä keväi-, •et mefkldpäivät muodostivat jnel-luin yhtämittaisen, salaperäisten luonnonvoimien lepyttämiseksi Ja hyvittämiselisi omistetun Juhlaviikon. Varsin mahtava oli Markku (25 5). sillä sen samoinkuin muidenkin ns: suviöiden (Trjö 23. Ja Pertti 24. 5) säästä voitUn lukea pitkälle kesään Ja vuoden tuloon vaikuttavia . ennustuksia. Vanhoissa sananparsissa Ja uskomnkrissa nämä kolme meik-kipäivää (Trjd. Slarkkn Ja Vappu) 'sulautuvat toisiinsa niin. että tässäkin esityksessä. .Jonka tarkoituksena on lähinnä pitäytyä Vapun päivään liittyvien menojen Ja na-komnsten selostamiseen cl noita kahta muuta vöida kokonaan sivuuttaa. VAPPU JA "VANHA VAPPU" Vapun aikaan on harvoin etelä- Suomessakaan kevät niin pltikällä, että toukotyöt voiitaisiin aloittaa tai karja päästää laitumeUe. Kun kuitenkin Juuri Vappua on ennemran- •haan pidetty sorveliaana näihin tehtäviin,; on (muistettava, että Vappu ns. vanhan luvun mukaan oli myöhemmin eli melkein nykyisen toukokuun puolivälissä (13. 5). Näin ollen vanhemmat sananparret, kansantavat Ja uskomukset. Jotka liittyvät Vappuun tarkoittanevat juuri täitä ajankohtaa. Tosin "vanhasta Vapustakin" on ole- InternafionalTOSuusliridieen liibaiMo Ksaäniyiiyl hoin 10%:Ha vuonna 1956 ! Yhteistoiminta eri osuusliildceiden kesken ' Jarvienpäässä ollut enttain läiieisiä Port, Arthur.. — Ihtemational-o> u u s 1 iikkeen 'vuosikokouksessa huhtikuun 14 päivMnS todettiin huomattavaa edistystfi vuodella 1956 verrattuna edellisen vuoden toimintaan. Ottaen huomioon sen. ettfi liike Vaihto häiriintyi Jossain määrin kolmen kaupan liikkeenhoitajain vaihdon, aikana, on kuitenkin todettava vuosi menestykselliseksi. Liikkeenhoitajien vaihtaminen joskus voi häiritä liikkeen toimintaa siksi aikaa kunnes uusi mies tottuu liikkeeseen. ,Meidän on ^tämän, vaikeuden poistamiseksi jatkuvasti harjoitettava ja opetettava uusia ihmisiä näi hin töhtävUn. Myynnit vuodelta 19S6 olivdt $629.762 ollen $60,625.suuremmat kuin edellisenä vuonna. Nettovoitto ennen tuloveroja oli $7.156.51. Vaatekaupassa tapahtui. suurin liikevaihdon lisääntyminen, sitä seuraten Geraldtonin; Port: Arthurin ja Fort .VfUUamin kaupat. Vaikka Ka-mihlstiqulan ja Into^ayi»^ kaupat eivät pärjänixeet niin hyväi.f^^ niin toiveet vuodelle 1957lovat paljon parem mat. Kamin kauppa on myös täydel lisestiv uudenaikaistettu • ja on nyt nykyaikainen itsepalveluliike. V. 1956 kuluessa me käytimme huomattavasti varoja jäädytyslaitok-siin ja muitjini^annuksiin eri kaupoissa. YleisUikkeenhoitaja sanoi raportissaan, että 'huomioiden kaikki me olemme sltS mieltä: jotta tämän tUinpä^töksto tulisi antaa meille aihetta suurienipaaiä Innostukseen ja toivoon liikevaih4on lisääntymisestä jos me kalkki vedämme yhdestä köydestä. , QauusliikkeeUämme on vastuu työtätekevift.ihmisiä ja farmareita kohtaan j a se on olemassa pysyäkseen Ja laajentuakseen." YleisIlikkeei|hoItaja nffQs osoitti, että olemme satmeet osaksemme hyvää yhteistoimintaa Mahitoban ja S^atchewan|n P e d e r ated-osuus' liikkeeltä. jpinka,jBseq' me olemme ja". tpivomme sen. yhteistoiminnan jatkuvan ybtelseksi hyödyksemme. Me ol^imie my6s'kye9neetNolfi^ Farmers' M e r c a n i U e n ^ l ^ ^ osta maan' yhteisteti Federäted^uusliik-kee) ti karjanrehua ja muita tupttei-ta. Tänä vuonna odotamme ostomme lisääntyvän edelllsiiii vuosiin verrattuna. läikkeenhttitaj? mySs Mittasi suuriin monopolien kontrolloimiin ket-juliikkeiSiin, jotka rientävatlalueel-leemme tuoden tullessaan epärehellisiä liikemenetelinlS. kuten: ostoku-pongit ja muut yfip^<»istit, joista kuluttajat joutuvi(i ippi^ksamaan. Tä-n ^ on kalkin piiblin Canadan ri- 'koslaip 369 pyklUiSii'Vastaista. Ketjuliikkeiden käjytäntöon otta-imien vahing<d|isten niei^ettelytapo-jen joukossa on kaURPoJeil auki pi-tSnUnen myShSlp perj^taina ja nyt v^meksi l^ke^yiÖ(|^ Suki- pitSmHien,' joten kauppojen tySläisUiS on riistetty osa heidSn le-poajöbtaan. Kaikki t|hna tapahtuu suurempi» voittojen tavoittelussa. On olemassa vaara siitä, että Vuoka- .tavaran jakelualalla on tapahtumassa työviikon jatkuminen samanaikaisesti kuin muilla aloilla lyhennetään työviikkoa ja pyritään elintason parantamiseen. Johtokunnan taholta esitettiin kokoukselle seuraava ehdotus, joka myös hyväksyttiin: Että me kehoitamme asiakkaitamme säily ttäniään ostolaskunsa toivossa että seuraavassa vuosikokouksessa päätetään antaa ostopalautus. olettaen, että saatu voitto sen edellyttää; Yleensä ollaan slta mieltä, että näin tulee tapahtumaan, sillä toiveet tällä hetkellä ovat hyvät. Kokous päätti myös, että lasten kesäleiri järjestetään heinäkuuksi. Komiteaan valittiin E. Nordstrom. Hanna Anderson^ E l i Bro ja William Grönroos. Esittäessään valituskomitean raporttia E. Nordstrom osoitti, että kaikki tämän komitean taholta tehty työ on suoritettu vapaaehtoisesti ihmisten toimesta, joilla on vain rajoitettu aika käytettävinään erinäisten töiden suoritukseen. Komitean työn kohokohtana «useiden filmitilaisuuksien lisäksi oli lokakuussa järjestetty 30-vuotisjuhla. Komitea oli myös jakanut lentolehtistä, jossa paljastettiin ostokupon-kthuijaus. Tähän kampanjaan yhtyi myöhemmin lukuisia järjestöjä, niiden mukana ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluviakin. Valistuskomitean raportissa todettiin myös erikoisestikin Farmers Mercantile Associationin, Thunc^er Bay osuusmeijerin ja West Fortin osuusliikkeen sekä International- -osuusliikkeen-välillä vallitseva läheinen yhteistoiminta. Tämän yhteistoiminnan lujittamiseksi kokous hyväksyi valistuskomitean ehdotuksen, että International-osuusliikkeen jäseniä ja asiakkaita kehoitetaan ostamaan gasoliininsa Peoples-osuus-liikkeen gasoliiniasemalta. Me toivomme, että Peoples-osuusliikkeen jäsenet vuorostaan ostaisivat vaate-': tuksensa International-osuusUik-, keestä. , ' Kokouksessa myös kannatettiu ammattiyhdistysliikkeen tukemista. Jäsenemme ovat suurin piirtein am-^: mattiyhdistysten jäseniä ja Jarvienpäässä meillä on yhdistynyt tyÖ-väenneuvosto, joka edustaa 30,000 työläistä. ' S . Valistustoimintamme edelleen ke^ hittämiseksi > osa-aikainen valistus-työnjohtajamme ehdotti komitean valitsemista vuodelle 1957 seuraavin perustein: Yksi jäsen jokaisesta johtokunnasta, yksi palvelukunnas^ ta, yksi osuustoimintakiltasta. yksi Suomalaisesta Järjestöstä ja että seuraavia kehoitetaan valitsemaan komiteaan edustajansa: Farmers Mercantile Association yksi, W ^ Fortin osuusliike yksi, osuusmeijeri yksi ja yksi kummastakin Port Axr thurin ja Fort Williamin ukrainaa laisten järjestön osastoista. — E:.KJ massa:sananparsia.'mutta ne liittyvät yleensä lintujen^ varsinkin käen f»yf(t]f?ywiifffyn;gan^rta^n esim. "vanhana vappuna käki kid£kuu vaikka hongan hotosaa" : (Janakkala) tai "Käk kukkuu vaxdiaan Vaiq^oon vaik tuuravure pääs*^ OSai^la). Nämä sa-naxQiarret ovat tietenkin kotoisin nuoremmalta ajalta eli sen jälkeen, kun ns. vaidiasta luvusta oli luovuttu. VAFim ALKUJUIJBET Vaiidcai.' 'Vappua vasta fceäciajalla ryhdyttiin Suomessa viettämään puo- UviraUisena fehkollisena Jiäilapäiväna (V. 780 kuolleen atibedissa Valbiugln pyhiipykse&si Jidistamispäivänä); niin vapun atkaan liittyvät kansantavat ja uskomukset ovat peräisin paljon van-hemmaita ajalta. Ilmeisesti Jo paka-nuitien uumenista... Olihan kevättä, ax^ran talven voittajaa, tervehdit-indta juotOfctiin mustasta padajjfta^ Jötk olisi^«Mt» mustia jfcazUsotät^ HevoKt uitettiin;^ o l l ^^ säilä paai^tiat purreet. Ihminenkin pääsi monista vaivoista/ jc^ndbk^ pestyä Vappuna' vhtaavassa .^v^ sä. JaKcoJaan « l k loUkann^ Jos Sieti sängystä noustuaan astui raiidan paitaUe esim. icirveehlavaUe. Jne. senä kytvöi^änakin, a i n s ^ sythr booUsessa mertdti^ä^ yat sananparret: f^Vaijpu väiOai nalosja'' (Jämsä) ja "Jos ei papu oi VappunS maas,' ei se patdcu Pertun pobtimes? t— (Ulyila). Etelä-Suo-mesta bn samantapainen sananpSzi^r "Vainuna papu vabUe,: viikon idästii vlimelstäki" (Janakkala). Vapun tävä Ja fKilvottava riemukkain me-|^^i,oolista xnerkitystä kyhröpäivänä noin. oli tehtävä taiat Ja luettava loitsut niin karjaonnen kuin vuoden-tulonkin 'turvaamiseksi. Näiltä vanhemmilta ajoilta lienee ollut peräisin nyt Jo melkein tyystin hävinnyt tapa .-Valpurin -tulien polttamisesta. Valpurin tulilla terväidittiin kevättä samobilkuin helavalkeilla (helluntain 25 VUOTTA TITÖVÄENL] i i ; i:<M>c ÄmiiiattikQkeinus £i ollut ep|U]y^k$§n siitä, -^tta landissa vvaUnistettn. aikaan) kesä- ja Juhannustulllld sydänsuvea. Suonet muutkin taianomaiset «uskomukset Ja niUiIn liittyvät menot Juontanevat Juurensa vuosituhansien häanärästä^ KARJANLA8KUPXIVX Karjalan utoslaakupälvistä on Yrjö (Jyrki) ensimmäinen, mutta Vappu on ollut sen -hyvä toveri. Sillä Jos esim. Yrjöin ipäivä sattui epäsopivalle viikonpäivälle <. (esim. maanantaiksi) tai alakuun ajaksi ei lehmiä: silloin sopinut päästää ensi kertaa laitumelle. Sama sääntö koski tietysti myös Vapun päivää. Mutta Jos sekä vlikonpäifvä että kuun asento oli suotuisa laSIcettitn läunäit Ja lampaat vappuna i ulos, vaikka lunta olisi ollul maassa. Tällöin tietenkin noudatettiin asiaankuuluvia menoja. .: Niinpä' Kyrönjokivairessa lapset kellobtelivat eli Juokshrat keUo vy&i>ä ]a kaulassa ympäri- 3^1iä. Kurikassa ripustivat aikiilBet; naisetkin kelloja Ja tiukuja iuuneittensa helmoihin Ja pukivat päätteensä mitä" kimunalli-simpla vaatteita, MieiiiUäi: /roikkui yksi suuri kello suolivyössä taikka kaulassa. Ja kaikki juoksivat meluten :^päri; kylää. Ne, joQle ei rUttä-nyt kelloja' .hiipivät vesiämpäreilleen ni^kklen taakse Ja yrittivät heittää vettä kellonsoittajien niskaan. Menot edistivät anaidon saanitia;; kuten u s kottiin. Paikka paikoin Satakunnassa soitettiin myös keUojJa Ja huudettiin: "Vappu tuu, Vappu tuu, latoon t]iu, tuutuun". JoliIla'kin paikoin p i dettiin ns. huutoyötä, poltettiin tulla Ja huudettiin: "Pois sudet näiltä mailta Pohijanmaalle''. Sknännät varasivat taskuihinsa Ja nyytteOiinsä tai esiliinan helmaan kaikenlaisia va-rausvälineitä, nun. lastuja klmun-männnästä tai toisten •loimista salaa leikattuja karvoja^ Joita sinne tänne pudotellen Ja loitsusanoja lukien kierrettiin laidunmaita lehmien menestyksen turvaamiseksi. Tolsin paikoin pyyihbkelt^iln puihin pahalta haisevaa, erityisesti tätä taikoitusta varten keitettyä lientä susien kar-koittamlseksi. Navetassa ripsuttiin lehmiä uudella vfiidallä (mikäli'sellaisen oli jo voinut tehdä) tai koivun-varvuilla Ja vedellä. Lehmien turpaan pyyhittiin tervaa käärmeei^ureman estämiseksi Ja pääkellokasta talutettiin usein ympäri • pttiamaata useampaan kertaan myötäpäivään, jotta se olisi on>inut tuomaan laumansa kotiin^ Multakin tapoja harjoitettiin. Lam-todistaa ete3ähämäil|Unen uSkomus. että vappuna, on kaura kylvettävä; vaikka hangelle, kirkollista parin-netrtä kiuvaavat päinvastaiset uSkOr mukset: "Vappuna ei saa kylvää, touko ei menesty, Vapim päivänä k u - dsrttuun anentaan ei mene knloja" Jne. Nämä' perustuvat kirkolliseen kiel-- toon, ettei pyhäpäivinä saanut työtä teSidä. VAPUN SXX Vapun säätä on myös tarkasti p i detty silmällä. Lämmin^sää Ja eteilä-tuull -toi hyvän maitovuoden. Hyvä oli. Jos vappuna Tipsoi vettä, silloin oli erinomainen kai|)anlaSkup4(vä. Kyhnä tie^ pitkäaikaista, hallaa,» ja. kylmää kesää; Jolloin myös lehmät ehtyivät. Jos kevät oU nihi myöhiä, että joet olivat Jäässä, sanottiin Ala- Satakunnassa, että .pian "myllyt menee tai munit vedetään hännästä hangelle". Tuli siis äkkllämmln tai pitkä kyhnä. Sklellinen tiesi suuria tulvia. Jälkimmäinen karjan pakkoteurastusta. Luminen Vappu ennusti lumetonta talvea..: Mutta Jos hyttyset "survoivat" kovin paljon, ennen Vappua, niin sen Jälkeen niiden väitettiin vielä konttaavan Tuli siis suuri kylmä. Jos liian alkaisin ikna^ lämpeni. • • > KESXN TULO Kesän tulo yhdistettiin yleisesti Vappuun. Sitä osoittavat sananparret: "Markku auran pellolle kantaa. Valpuri käelle kielen antaa" tai "Kun Yrjö auran pellolle kantaa, niin Markus käelle kielen antaa Ja Valpuri on valmis kukkumaan!'. Loimals- Suom&ssa, Josta myös edelliset sananparret ovat peräisin, sanottiin myös: "Vaippu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa." Karjalan kannaksella, jonne kesä tulee yleensä aikaisemmin, sanottiin Vapun tufe-van vasta kainalossa. 'Vapun aikana ryhdyttiin myös moniin pyyntihom-miin. Kunnostettiin eräjärvien rannoilla puihin rl|>ustetut.uututi jofsta kohta saatiin kerätä telkän mimia, pantiin kuntoon vanhat väijymäpai-kat , rantaviidoissa vesilintujen ampumista varten Ja aloitettiin hauen pyynti. S - I . Neuvostoliiton paini-jouliJcue Suomiessa Helsinki. — Viime lauantaina saapui Neuvostoliiton paini joukkue luomeen. Neuvostoliiton paini joukkueen vierailu ön vastaus Suomen TUL:n joukkueen helmikuussa tekemään neuvostoliittovierailuun. Vieraat ottelevat kolmella paikkakunnalla: Vaasassa. Vaajakoskella j'a Helsingissä. Jotafciii ol|.t^av$, s i l l i koneell9 e| voitu (iehtav3ä suorittaa. Kone oli alunperin' suunniteltu j a radcennet-t u k j v i h l i l i h r i k e t t lm luottamiseksi ja se «i toiminut tyydyttäväin tavalla kun sillä yritettiin painaa brikettiä nikkelirikasteesta. Metallurgian jaosto yritti kaikkensa ja suuniuteltu uusi prose&^i riippui koktmaan Iraneen, sovellu» tamisdtä;täh|ntarkoit!ilafeen. Kuuden fciiuk^uden kojcellu osoittaiitui tuloksettomaksi. Be eivSt vobieet estää nikkelirikasteen tarttumista ipuotteihin. Puristettu nikkeUrikas-te jäi itseplntaisesU muotteihin kiinnL v ' , .\ t ' Vihdoin, epätoivossa, valuraudasta valmbietttMa : Jnubtteja yritettiin päällystää kromilla' ja se onnistuikin tilapäisesti, mutta pian kromi kului' pois, . siioraän sanoen» ikone oli kaikin puomr" epäonnistjnut suunniteltuun tarkoitukseen. ' Insuj^l^jai^toif neuvotteluissa meta^ur^än insinöörit jätUvät kysymyksen; ^ratkaisvn mekaanisen a-lan. päälnsliiciörllte; SmithUle. joka muutaman-minuutin; harkittuaan a-siaa antoi Vastauksensa. : . Hän lupasi k o n e p a j ; ^ valipistaa muott ruostumattomasta teräksestä. Itäp vakuutti sen ratkaisevan pulman. Hänelle kuitenkin huomautettiin, että konepajassa on vaikea käsiteUäliUn suuria muotteja. Sii hen Sndith valtuutU. että tehtävä voidaan suorittaa, koska on ammat-tituntemtista. \J - InsiHöSri Smith oU päättänyt, et-tö tehtävä Voidaim suorittaa poraus, koneessa. Hän meni konepajaan ja tarkasti koneep: perusteellisesti ja vakuutti itseUeen. .ettf kyUä tehtävä voidaan Suorittaa. Koneenkäyttäjä oU aUe 30-vuo-tiasEd^ RemuSr jolla oli vilkas mielikuvitus; ja hän Qli erikoisesti kiinnostunut vaikeisiin tehtöviin. Hän alkuun ihmetteli, kun osaston johtaja silmäiU "hänen" kopettaan., II-meisesti pääinsinööri ei yoinut>alis-tua neuvottelemaan asi^ta tavallisen konerakentajan kanssa. Muutaman päivän kuluttua saimme kuulla . huhuja kpnepilrustus-osastosta, että on joku suuri tehtävä suunnittelun alaisena. Muutaman viikon kuluttua, saimme nähdä piurustU|get ;siit$ lietteestä., mihin o U t a r ^ t u s ^ asettaa .<muo.tit rkohe töiden 8uprit|funiseksi« • , - c Uteliaisuuden' vallassa kaikki ko nepajatyöläiset' 'tutustuivat piirus^ tuksiin ja pudistivat päitpn.. Ed Remus heti lausui, että laite ei toimi. j Toinen konerakentaja Art McKay ihmetteli kun eräät osat olr suunniteltu liiSn heikoiksi. Samoin, kuin kaildä-emmattimiehet, joiden kans^ sa ei oltu tehtävistä neuvoteltu, he vasteiunielisesti alkoivat .rakentamaan lä^tee^i eri osia j a osia raken-nellessaan he < h3<myilivat itsekseen. Remus erosi' :tehtavästään heti sen jälkeen kun laite saatiin- valmiiksi. Hän. sai :työpaikan Yhdysvalloista j a lähtiessään hän sanoi: "Olen kyllästynyt tekemään ensiluokkaista työtä kun minua kohdellaan toisenluokan kansalaisena: ja saan toisen luokan palkkaa". Suuren tehtävän siiorittaminen sysättiin Art McKayn harteUle. Hän oli juuri kahdenkymmenen ylittänyt j a oli juuri saanut oppiaikansa suoritetuksi.' Art'oli tarkka ja huolellinen konerakentaja,: mutta hän ei suht^tunut tahäh tehtäväänsä innostul&611a. . Vihdohi konepajaan tuotiin-Jcaksi suur||y^Ssrengasta, Jotica öll Wel- Kumpilia rengas painoi puolitoista tonnia, olivat halkaisijaltaan neljä jalj^: kuusi tuumaa vahvoja ja rengas «u puolitoista - jalkaa leveä: Ne olivat ruostumattomasta teräksestä ja kummankin hinta oli ^,400. . Konepajatyöläiset ihmettelivät ja Art McKay oli vähältä tukehtua. • Töihin ryhdyttiin. Kumpaankin renkaaseen oli tehtävä 420 lökema ja kunkin lol^ron - tekeminen vaaö puolen paunan metallin poistamisei) tästä sitkeästä aineesta. Koneen terät värisivät ja koko kone vapisi.' Koko rakennuskin heilui. .Mutta tuloksetta! /yiikotts kuluessa laitoksen kaikki osat Vahvistettiin yksi toisensa ^jn; keen: j a ikoneen ääressä oli kasoit tain katkenneita teriä. ^Joka päivä joukko korkeimman johdon miehiä virtasi koneen ääressä ja he lausuivat mielipiteensä ja antoivat ohjeita. Pääinsinööri, o-saston johtaja; päätnekanikko ja työnjohtaja kävivät vähän väliä koneen luona ja antoivat neuvoja ja ohjeita konerakentajalle. Hänen ei sallittu tehdä mitään ilman ohjeita. Johdon painostus tuli yhä kovem-^ maksi ja vihdoin Art menetti kärsivällisyytensä. Eräänä päivänä hän' vihdoin sanoi osaston johtajalle: "Miksette lopeta tätä leikkiä j i kuuntele muutteeksi meitä!" Osaston johtaja oli Ihmeissään ja tyynnyttyään hän kysyi koneraken-tajalta,: minkälaisia ehdotuksia hänellä olisi. . N u o r i McKay selosti aivan toisenlaisen'tavan, millä renkaat voidaan pitää kiinteästi palkoillaan ja suositteli toisen konepajatyöläisen tekemää ehdotusta, että lokeroita tehdessä voidaan poistaa suurin osa metallista tavallisella poralla. Osaston jqbtaja antoi suostumuk-^ sensa. mutta seuraavan kahden päivän kuluessa tuli ilmi, että toiset 'm-< sinöörit eivät olleet v hyväksyneet konepajasta tullutta ehdotusta ja taas ruvettiin vaatimaan epäkäytännöllisiä työmenetelmiä. . Joku päivä myöhemmin kun ei ollut tapahtunut lainkaan edistystä, yhtiön korkein johto antoi ultimaat-tumin, että on päästävä tuloksiin, kaikki kone-rakentajat yhteen. Hän arkaillen, mutta suorasanaisesti^ selosti että jphto ei ole-löytänyt rratkaisua ja asialta,nyt pyydetään konerakenta-jäin neuvoja. ,\ Konepaja vilisi keskustelun johdosta ja ennenkuin työvuoro oli päättynyt oli soVittu työmenetelmistä. Työläisten yhteisellä kokemuksella ja tietoisuudella poistettiin kaikki'ongelmat ja tehtävää,alettiin toteuttaa. E i ole kysymystäkään siitä, sil loin kun kone ei kykene tehtävää suorittamaan, ongelma voidaan par haiten - ratkaista ammattikokemuksella. Cttawa. — Liittovaltion tilasto-to| mistc-fn viime viikolla julkaiseman raportin mukaan omakotien rakentaminen Canadassa oli suurelta , osalta lamaannuksessa tämän vuoden ensimmäisen kahden kuukauden a'kana verrattuna e-delllsen . vuode(n vastaavaan aikaan. Mainittuna aikoina aloitettiin vain 3,708 uuden omakodin rakentaminen verrattuna 8,843:een e-dellisen. vuoden 'vastaavana aikana.; Kalkissa maakunnissa paitsi PrincO; Edward Islandissajä'. Sas-fcatchewanissa oli havaittavissa tämä rakennustoiminnan tyrehtyminen omakotien kohdalta. PÄIVÄN PAKINA Hienot autot ja niiden liinta ' Nykyiset autot ovat hiton hienoja kapistdksia ja hyväntapaisia myös. Niillä ajaminen on. kuin höyhen-patjoilla istuminen taivasten pilvilinnoissa — ellei -tarvitse tulla tänne Pohjois-Ontarion poluille elikkä teille, jotka pakkasten johdosta "aaltoilevat" joka kevät mUtei Atlantin tavoin pienemmistä koloista j a mutakuopistapul^umattakaan. Kuten sanottu, nykyiset autot ovat kerrassaan; hienoja; hyviä j a käytännöllisiä kapineita ja niiden arvoa lisää vielä se, että ukko kuin ukko voi ostaa juuri sen värisen j a vivahteisen myllyn, että se sopii aivan - prikulleen eukon silmien ja hiusten väriin — ellei eukko ole päättänyt muuttaa "väriään". Suurin vika mikä nykyaikaisissa autoissa ilmenee, on niiden korkea hinta. Tässä yhteydessä me emme kuitenkaan halua puhua omasta puolestamme, mitään, sillä se voitaisiin pian- leimata "sosialistiseksi" tai jopa "kommunistiseksi" "ropa-kandaksi"! Puhutaan siis suulla suuremmalla lainaamalla "Sun Life", vakuutus: yhtiön ^o^llE^iiaia tietoja . a s i a si Mainittu suuryhtiö on näet tutkinut syntyjä isgrnä autoteollisuuden tiimoilta ja esittänyt sen perusteella erikoisraportin' Canadan talouselämän kehitystä tutkivalle Gordonin kuninkaalliselle komissionille. Tämä vakuuhisyhtiö on todennut, että uuden auton kaikki menot huo-, mioiden, lukeutuen nlihäi^ arvon alennus, velan korko, gasollinln Ja öljyn hinta, korjaus-ja yllläpitokus-tannukset, valniutusmaksut Ja muUt vakituiset menot, uuden auton yllä pitokustannukset nousevat C^nad^s? sa (ensimmäisena vuonna) 1,277 dollariin vuodessa. Toisin sanoen, uudella autoUa ajaminen maksaa ensimmäisenä vuonna keskinkertalseile canadalaiselle yU $100 kuukaudessa eU $3.50 päivässä! Vanhentuessa auton menot vähenevät, vaikka tavallisesti; I p o l l ^ , että ne lisääntyvät, k t m n ^ kymmenentenä vuonna auton kesklj^iker' set menot ovat pWta' pieneinmät kuin' uuden auton kulimgiL Tolsi^ sanoen me vanhojen autoj^suurip korjausmenoja kiroavat, saamme ät-tenkin — mikäh voimnfe :^nn l i f eiq tilastoihin luottaa —7 vähän halvem^ paa kyytiä. Kymmep^enneUS vuodella olevan auton toeiiot Ovat keskimäärin nom $625 vuodessiB el|.$SO kuukaudessa tai -91,15 piiVissS. ' Näissä laskelmissa on ;tiliqinioitu käytettävissä olevien tilastotietojen perusteella; etta auto kestää (keskimäärin) iO vuotta, ja' että: canada-laiset ajavat autoillaan (keskimäärin)' noin ^,000 mailia vuodessa. Tautisesta ;ajosta - uuden auton yksityiskohtaiset': vuosimenot on laskettu:seuraavanlaisiksi (siitä saa selviUe m ^ vähen^ällä ,menoJa-~äryon alen nuk8|f%i8. kohdalta ja lisäämällä k o r j f f l s i l ^ n p j ä y : , ^i^H^^Stvoki alennus. 1^5; - kor-jaus-^ Jj^^äpitökustannu^ 932.56; renkaat j a sisäkumit $1^.välineet « I f t ^ IjäSolii^^' ^48.50: ^ y .il7.60; vakuä^|$94; huoltoasema (ja au-tovajaJ menot. $100; finanssimenot $10a.l0r'gä^1Univero> $54 ja rekis-terimäkäu $ldL > ' . • Um^ i^uoriikalsdle, Jotk^ eivät tiedä nd^-^^entisIstlhS^vIstii a-j< dsta", Sun tlTett ^tkimustihkstot osoittavat, että sdlahnen neljän pven/auto» |onka ^ t a IS vuotta ät-ten (199!U oli $^iö2:tiiaksoi oli 20 vuotta aikaisemmin MSOS) $914 täällä CSnadi^;Thdysraitalaisten kohdalt§ vastaavat' .bumatolivat $1.788 Ja $720./. ^liMiäen s^^olen. UlaStotictojeu mOkaanuudell? autolla «jäminep i^aksap nyt Iceski^ä&in Iff sentti^ m^lli, m?ift4 tuilen sa4o^ auton vanhentuessa'aleneeLjnätk||cuIut äS: teettaii) ^tS |nuk9$n bm tulee mn|- t# I ^ v ^ o l ^ i . , Kymioenentenä fruqnmt.l^etaatf jBiitokyydhi hfai-naksi yain pttolf (seiti^min senttiä n ^ ä j alta iqua enslmmäir seiji viiani|4.,f, ^ ^ , , ; ' Ifnttd jfSlstI «itoied suuiista |ne noista Johtttur että ihisien antojen potentiaalisena eli mahdollisena ostajana pidetään pääasiassa niitä, joiden vuosiansiot ovat $5,000 tai sitä suuremmat! Siitä huonommin palkatut saavat tyytyä nyt. kuten ennenkin, käytettyihin auloihin ~ tai vuokra-autoihin sekä bussi ja peukalokyytiin. Mainitun vakuutusyhtiön .laskelmien .mukaan .autojen myynti nadassa kaksinkertaistuu vuoteen 1975 mennessä -r- mutta siitä'huolimatta op vielä silloinkin koko joukko'sellaisia perheitä, joiden käytettävissä ei ole .yksityisautoa. Jä vaikka tässä tutkielmassa ei vallan suoraan sitä sanotakaan, siitä saa kuitenkin sellaisen-vaikutelman, että nykyisen kov^paineisen mainostukseh johdosta monetihsu: set; ostavat.yli varojensa käypiä hienoja autoja, pääasiassa siksi kun "ei-, vät halua olla naapuriaan huonpm; pia" — i j a tämä seikka on puolestaan vaikuttanut siihen, että autoi-hm lisätään yhä kohoavien hevoi-voimien' lisäksi kaikkea muuta sellaista, joka tekee autoilun tosin miellsrttävätnmäksi, mutta jota ilmankin fältaisiin toimeen — ja niin nousevat autojen hinnat jatkuvasti yleisten tuotantokustannusten laskemisesta huolimatta. ' Kuten sanottu, nykyiset antoi ovat hiton hienoja kapineita, iiiö| käyttoilsä kuin tapojensa; ja säldn puolesta. Ainoa vika pn. vain se, että hinta - on liian k ^ r— mutta kpka haluaa » P l l a i ^ epämiellyttävistä hikoin :biräoisfa^' inflaatiosta muusta pahasta politiikasta?--:" säkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 25, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570425 |
Description
Title | 1957-04-25-03 |
OCR text |
•> « T i *.
il
tn
Torstaina, huhtikuun 25 p. — Thursday, April 25,1957
i
1
aÄiiiiij
»OnancSFIiinbli C>n«dfaina, E>>
^tatdiaaied Kov. 6.1917. AnOiorized
ta» «econd da» mafl by tbe Post
iOiace Bepaitmeixt^rOttawa.^
•lUtud tbtiee we^y: Taesdajrs,
* Itiondsys and 6aeiirdaj»l>7 Vapaus
f PnbUdilng Company Ltd, at 100-102
;S9m St Sudbnry» Qnt, Canada.
TUepbonet: Sm; Offlee o a 4-428I;
Editoria] Office Oa ±4ae^maaager
asuksL Editor W.fUund. K#Il|ns
addraa: 8ox B>. Sa^bniy. Ontai)p. Advertislng ratei i^pott appiteatte^
TILAUS0ZIfNAT:
Kanadana: ii^fJn6'vt.ffi
nidysvaltolaaa: 1 vk. «JOO 6 kk,4J0
Suomena: 1,«k, «4» 6 kk. 499
.A
1917 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta —1957:
* * *
Vapaa Saha vastaa ^vi^«tä"
m
• i l
> Toronton Vapaa Sana kertoi tiistaina etta,''toimituksessa pls-
; täytyi pohjoisen nurkilta eräs vanha tutUvamme . . . joka kertoi"
: että Mneii paikkakunnallaan levitetään sellaisia juttuja, ett^ \apaa
\ Sana saa "lahjoituksia joistakin hämäräperäisistä lähteistä . . . .
Sivumennen ^ o e n , me emme'ole aikaisemmin kuulleet tärän-
' luontoisia juttuja Vapaa Sanasta, mutta kaipa sellaisiakin jtituja
^ leviät, kioska mainittu lehti katsoi tarpeelliseksi kieltä^ rie vetoa-c
ijsaila "valantehneeseen^ tilintarkastajaan, joka "tpdiätaa, ettei tVa*
,paa San§ ole saanut enempää lahjoja k u n lahjuksiakaan mistääo
•lähteistä'. .
Luvalla sanoen, meistä tuntuu kuitenkin, että Vapaa Sana vaS'
tahallaan hieman asian vierestä,
sanottu^.me'emme olekuulleet aikaisemmin sellaisia juttuja,
että Vapaa Sana saisi lahjoituksia joistakin "hämäräperäisistä
Mutta Vapaa Sanan' toimituskin on epäilemättä kuullut
lehti saa j i d k a ^ ^
kidletä^ Eräiltä t^^^
M Tarkasti «anpen täkäläiset maanmiehemme kylvät yhä lisääntyvässä
määrässä, että'mistä johtuu esimerkiksi se, kun ns. C S : n suomennok-
':sia lähete^län Vapaa Sanalle, mutta ei esimerkiksi Vapaudelle?
^kun täkäläiset maanmiehemme esittävät tällaisen kysymyksen, niin
. he,samalla kysyvät ^'t^itaän, että mitkä suuryhtiöt ovat rahoit^neet
lahjoituksillaan i e n laitoksen, joka varaa näitä kirjoituksia ja suomen-inoksia
esim. Vapaa Sanalle, mutta ei anna esimerkksi Vapaudelle?
' ' A s i a piihepee Vielä siitä kun meidän tietääksemme Vapaa Sana ei ole
^^^ttanyt sen paremmin julkisesti kuin salaisestikaan vaatimusta, että
f.CS:n palvelu olisi saatava täysin tasapuolisesti kaikille lehdille!
.. - • • * .
,J Xyt t^limmekin sanavapauden erääseen peruskysymykseen. M i -
> ; kään sanomalehti ei tule toimeen " o m i l l a a n • Kaikkien lehtien to!*
"' mitukset ovbt riippuvaisia niistä tiedoista ja ainehistoista, mitä ne
' f inuualta saavat. Kaikki sanomalehdet saavat vakituisesti esim. koti-
' ja ulkomaiden hallituksilta ja niiden alaisilta laitoksilta uiitisainehis-
' ^ toa ja -tietoja. Tyj^pillisenä ulkomaalaisena lähteenä voimme mai-i
iiita> "Suomi-Seuran", joka' muun lisäksi saa vakituisesti Suomen väl-
' (tioh avustusta. Se lähettää vakituisesti uutiskirjeitään kaikille stio-
] menkielisille lehdille tällä mantereela. Selvää on että Suomi-Seuran
\ poliittinen sympata ei vastaa kaikkien täkäläisten lehtiemme poltit-
\ tisia katsomuksia. Mutta Suomi-Seuran uutiskirjeitä el lähetetä povi
liittiseni diskrlmino-nnin eikä poliittisen lahjusten merkeissä millekään
I yhdelle lehtiryhmälle, vaan kaikille niitä haluaville lehdille. Sama p i -
l ^"tää yli^ispiirteln paikkansa niin Canadan kuin^ ujkomaiden hallitusten
' \ yleiseen julkisiiustoimintaan nähden.
Mitään pahaa el siis ole siinä, että sanomalehdet saavat hallitus-
^ I örgäanienv unioiden-jä murden järjest^^
' j seen. Mainittakoon, että Vapaus saa kantamuksittain tällaista a|ne-thistoa
Canadan hallitusclmiltä;canadalaisilta järjestöiltä ja myös uN
! komaalaisista lähteistä.
:^ ^ Mutta Vapaus ei saa, ei ole pyytänyt eikä haluakaan miltään
'sellaista }*toimitusapua", mikä ei ole myös kaikkien toisten
lehtien saatavissa. Me sanoimme,'että Vapaus saa uutis-tiiätoja
ja ainehistoa niin Canadan hallituselmiltä kuin muistakin
lähteistä. Jos toimituksemme käytettävissä o l s i enemmän a i kaa
ja suurempi työvoima, tällaista pääasiassa ilmaista ainehts-toavöitaisiin
yhteiseksi eduksi hankkia vieläkin enemmän. Mutta'kuten
sanottu - ^ k a i k k i , tämä ainehisto on kaikkien muidenkin
lehtien saatavissa j a nimenomaan si'nä mielessä, että
lehmien toimitukset voivat itse päättää, julkaisevatko niitä ja
missä määrin.
i l
mm
mmm
f , Asia on kuitenkin vallan toisenlainen silloin kun Jotkut suuryhtiöt
perustavat lahjoitustensa. varassa propagandalaitoksia nimeh-omaan
siinä mielessä, että voivat antaa toimitusapua niille sanomaleh-idiUe;
jotka syystä tai tofsesta löytä^^^ armon isoisten edessä.
' Tässä on se kysymys; mistä täkäläisten maamiestemme keskuu-
Odessa keskustellaan. V J a se on kysymys, johon Vapaa Sana jätti
, vastaamatta.
^' Sanottakoon väärinkäsitysten välttämiseksi vielä tämä: Vapaus
'ei suinkaan kadehdi mitään sellaista lehteä, joka saa ja JMlkaisee sei-i
laista toimitusapua, mikä kielletään joko syystä tai toisesta joiltakin'
{toisilta lehdiltä. Päinvastoin me säälimme sellaisen lehden alennus-tilaa.
TosiasaassavjosVm^ olisimme esim. Vapaa Sanan asemassa,
me kiittäisimme kohtel^asti C S : n tarjoamasta toiniitusavustuksesta
:niuttaV selittäisimme, että. itsearvomme kieltää meitä julkaisemasta
mitään sen Icirjoltuksia niin kauan kun n'^tä ei tarjota kailUlte^suo-
• menkielisille lehdille tässä maassa. Silloin, jos näitä kirjoituksia t a r - ,
-jöttaisiin kaikille suomenkielisille lehdille, loppuisi täkäläisten maah-
^^inleStemme keskuudessa ihmettelevät jutut siitä, miksi tällaista U>i-l
mttusapua annetaan joillekin lehdille, muttei {caikille? Ja kun kaikki
4 suomenkieliset lehdet saisivat niitä tasararvoisuuden perusteella. siU
i loin vasta voidaan rehellisesti puhua tässä yhteydessä saitavapauAen
- periaatteista, sillä silloin jäisi^iiaikkien lehtionme li|kijak^nan rat-f
kaistavaksi, mitä seikkoja kunkin lehden toimitukset pitävät julkai-tsukelpoisina
ja -tärkeinä, seka mitä ei. Meidän lehtemme dvät tj$e-
'i tenkään voi julkaista läheskään kaikkea sitä materiaalia,, mitä ylt^i-
'' ^ s ^ huolimatta saavat — mutta lukijain kannalta
j on mielestämme tuhannesti edullisempaa, että ainehiston ^-alinta olisi
* yksinomaan toimituksista riippuva.
Kysymys poliittisluontoisista "kannatusilmoituksista'' j<^ta
{ vapaa lehdistö on aina inhonnut — ansaitsisi oman lukunsa, mutta
yf ^ ' ^ rajoitetun tilan vuoksi on tyydyttävä seuraavaan ajatu^hdistelmään:
Mitään pahaa ei olisi esimerkiksi siinä jos medlä olisi sanokaamme
^'t^iljoonapääomalla tofmiva hanunastikkuja vabnistava yhtiö, joka
antaa^ yleisön suosiota tavoittelevia ilmoituksia kaikille sanomakh-
; Mutta jos tämä yhtiö antaa samanluontoisia kaimatusilmoi-
'|c^^ ^.tuksia vain niille lehdille, jotka vastustavat 3rhtiön työl^ten unio-
4. tounintaa, ja kieltäisi ne sellaisilta lehdiltä, jotka kannattavat tyo-
F^i^/^sitten jos esim. joku nikkeliyhtiö, jonka tuottefden myynti rf riipu
;|,^^<. ivaliäakään Canadan suomenkielisten lehtien ilmoituksista, ant&isl^tä-manluootoisia
kannatusilmoituksia?
Mita iamA lanovat
TIENBÄABA88A r--
. ^Sotialidenudcraattisen puolueen
ylimäSriinen edustajakokous on
yleisen hupmionkohteenanifai työ-
ISIsten kuip. porvarillistenldQ piirien
taholta . . . ' Kysymys on 'siltä,
kebitetälnkd'edelleen sitä kuminan
hapölitilkkaa, Jgi9 «rmOep «psdem-iöbtajaln
taholta on harjoitettu suhteessa
työnantaja- ~Js pankklporva-ristoon,
' politiikkaa. Jota Tanner
niin voimaperiUsesti puolueelleen
suosittelee. Vaihtoehtoina on sos.
dem, puolueen Jäsen joukkojen, am-mattiyhdistysvien
j a koko palkka-tyi^
Sestön mielialojen j a pyrkimysten
huomioon ottaminen, mikä merkitsisi
SOS. dem.puoiueen asettumista
johdonmukaisesti tydnteKijiin Eetujen
puolelle työnsntajakapitalis-teJa
Ja nlidejb etujen mukaisia va-kauttamis^
ttunnitelniia vastdan . .
Sosialidembkraattinen puolue on
tfenhaarassa. Yllmairfiisen puolue
kokouksen ratkaisut, joiden jokainen
työvlenlUkkeeseen >lukeutuva
toivoo muodostuvan työkansan etuja
eikä kokoomuksen toiveita vastaaviksi,
merkitsevät paljon nykytilanteessa.
Siksi on kokousedusta-
Jain vastuu suuri. Työläisten taholta
odotetaan myös sellaisia henkilö-ratkaisuja,
jotka eivät vahingoittaisi;
vaan edistäisivit työväen asiaa
ja yhteistyön kehitystä kaikkien
edistyksellisten voimien kesken. —
Kansan Uutiset. Helsinki.
Vanhan kansan tapoja ja iiskomuks^^
Vappu vakka kainalossa
Valpuri käellfe kielen äiitaä
StMimi osällistitu
Karlovy Varyn jidiliin
Helsinki. — Karlovy Varyssa,
Tshekkoslovakiassa pidetään taas
ensi kesäkuussa kansainväliset elo-jnivalestlvaällt.
. h n a kkdtietojen
mukaan l^lietetään sijiiie Suomesta
elokuva "Juha". .
Tshekkoslovakian ja Suomen velillä
on tehty elokuvien vaihto siten,
että- Suomesta on luovutettu väri-filmi
"Juha" ja Tshekkoslovakiasta
Suomelle tieteelllsluontoinen mie-llkuvitusfUmi
"Matkalla Ikimetsään".
Vappo on Trjön S» Markon obel-te
kerään sonris nafatofLi, Jotka
normaalien siänditefden vaUfteaBa
avaavat tofemine nuuutaa, EtefiU
Snomeaaa naTettoJen oret^ päaitl-at
maamiehen pellolle anrolpeen
ja äluineea Ja JoUca antavat fcäeUe
kielen "Ilmoitta» suven sanoma".:
Sanalla sanoen kesä on taapn-matiniaan
Ja sitä on tervehdittävä
monenlaisin menoin, taioin Ja. konstein.
Jotta saataisiin malidolllaimr
man hyvä karjaonni ja tnnrattalriin
vaodentnlo. Niin. uskoivat isämme
ennen Ja sen mokaan nämä keväi-,
•et mefkldpäivät muodostivat jnel-luin
yhtämittaisen, salaperäisten
luonnonvoimien lepyttämiseksi Ja
hyvittämiselisi omistetun Juhlaviikon.
Varsin mahtava oli Markku (25 5).
sillä sen samoinkuin muidenkin ns:
suviöiden (Trjö 23. Ja Pertti 24. 5)
säästä voitUn lukea pitkälle kesään
Ja vuoden tuloon vaikuttavia . ennustuksia.
Vanhoissa sananparsissa
Ja uskomnkrissa nämä kolme meik-kipäivää
(Trjd. Slarkkn Ja Vappu)
'sulautuvat toisiinsa niin. että tässäkin
esityksessä. .Jonka tarkoituksena
on lähinnä pitäytyä Vapun
päivään liittyvien menojen Ja na-komnsten
selostamiseen cl noita
kahta muuta vöida kokonaan sivuuttaa.
VAPPU JA "VANHA VAPPU"
Vapun aikaan on harvoin etelä-
Suomessakaan kevät niin pltikällä,
että toukotyöt voiitaisiin aloittaa tai
karja päästää laitumeUe. Kun kuitenkin
Juuri Vappua on ennemran-
•haan pidetty sorveliaana näihin tehtäviin,;
on (muistettava, että Vappu ns.
vanhan luvun mukaan oli myöhemmin
eli melkein nykyisen toukokuun
puolivälissä (13. 5). Näin ollen vanhemmat
sananparret, kansantavat Ja
uskomukset. Jotka liittyvät Vappuun
tarkoittanevat juuri täitä ajankohtaa.
Tosin "vanhasta Vapustakin" on ole-
InternafionalTOSuusliridieen liibaiMo
Ksaäniyiiyl hoin 10%:Ha vuonna 1956
! Yhteistoiminta eri osuusliildceiden kesken '
Jarvienpäässä ollut enttain läiieisiä
Port, Arthur.. — Ihtemational-o>
u u s 1 iikkeen 'vuosikokouksessa
huhtikuun 14 päivMnS todettiin huomattavaa
edistystfi vuodella 1956
verrattuna edellisen vuoden toimintaan.
Ottaen huomioon sen. ettfi liike
Vaihto häiriintyi Jossain määrin kolmen
kaupan liikkeenhoitajain vaihdon,
aikana, on kuitenkin todettava
vuosi menestykselliseksi. Liikkeenhoitajien
vaihtaminen joskus voi
häiritä liikkeen toimintaa siksi aikaa
kunnes uusi mies tottuu liikkeeseen.
,Meidän on ^tämän, vaikeuden
poistamiseksi jatkuvasti harjoitettava
ja opetettava uusia ihmisiä näi
hin töhtävUn.
Myynnit vuodelta 19S6 olivdt
$629.762 ollen $60,625.suuremmat
kuin edellisenä vuonna. Nettovoitto
ennen tuloveroja oli $7.156.51. Vaatekaupassa
tapahtui. suurin liikevaihdon
lisääntyminen, sitä seuraten
Geraldtonin; Port: Arthurin ja
Fort .VfUUamin kaupat. Vaikka Ka-mihlstiqulan
ja Into^ayi»^ kaupat eivät
pärjänixeet niin hyväi.f^^ niin toiveet
vuodelle 1957lovat paljon parem
mat. Kamin kauppa on myös täydel
lisestiv uudenaikaistettu • ja on nyt
nykyaikainen itsepalveluliike.
V. 1956 kuluessa me käytimme
huomattavasti varoja jäädytyslaitok-siin
ja muitjini^annuksiin eri kaupoissa.
YleisUikkeenhoitaja sanoi
raportissaan, että 'huomioiden kaikki
me olemme sltS mieltä: jotta tämän
tUinpä^töksto tulisi antaa meille
aihetta suurienipaaiä Innostukseen
ja toivoon liikevaih4on lisääntymisestä
jos me kalkki vedämme yhdestä
köydestä. , QauusliikkeeUämme
on vastuu työtätekevift.ihmisiä ja
farmareita kohtaan j a se on olemassa
pysyäkseen Ja laajentuakseen."
YleisIlikkeei|hoItaja nffQs osoitti,
että olemme satmeet osaksemme hyvää
yhteistoimintaa Mahitoban ja
S^atchewan|n P e d e r ated-osuus'
liikkeeltä. jpinka,jBseq' me olemme
ja". tpivomme sen. yhteistoiminnan
jatkuvan ybtelseksi hyödyksemme.
Me ol^imie my6s'kye9neetNolfi^
Farmers' M e r c a n i U e n ^ l ^ ^ osta
maan' yhteisteti Federäted^uusliik-kee)
ti karjanrehua ja muita tupttei-ta.
Tänä vuonna odotamme ostomme
lisääntyvän edelllsiiii vuosiin
verrattuna.
läikkeenhttitaj? mySs Mittasi suuriin
monopolien kontrolloimiin ket-juliikkeiSiin,
jotka rientävatlalueel-leemme
tuoden tullessaan epärehellisiä
liikemenetelinlS. kuten: ostoku-pongit
ja muut yfip^<»istit, joista
kuluttajat joutuvi(i ippi^ksamaan. Tä-n
^ on kalkin piiblin Canadan ri-
'koslaip 369 pyklUiSii'Vastaista.
Ketjuliikkeiden käjytäntöon otta-imien
vahing |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-25-03