Vapaus, July 7, 1970

              Sivu 2 Tästaä, hänsk. 7 p. ~ Tuesdlayi July 7, 1970
.....,. ..IIÄÄi
INOEPENDCNT LABOR bRGAN ^
OF FINNISH CANAOIAN8
' .N% "',",< V,*-"
CANADIAN L A N M A G E M f { E ; S S ^ ^ ^ Cl UH
sTILAUSEflNNAT:
Oaofldassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.35 V3A:a: l vk. $11.00, 6 kk. $5.76
- ',3kk.$3;0p 1 vie tl^ibO. 8 tt. 18.28
Meirkittävä y^tj^j^ldta
Aikaisemmissa yhteyksissä on k e n ^
Olof Palmen vierailusta'ensin Yhdysvalloista ja sitten Neuvosto­liitossa.:
Valitettavasti "kyliä, viimeks^iainitiM^ vierailusta on via-sien
vaikeuksien vuolksi kerrotjiu vain pä^^^^^
on kieltämättä erittäin mielenkiintoinen.
Vaikka siellä on ollut kjrmineniä vuosia sosialidemokraatti­nen
hallitus, niin Ruotsi^;,onkuiten!kia^^^^^^^ kapitalistinen maa^
missä tuotantolaitokset ovat yksityisomistuksessa. Y h t e i si
seita kannalta katsoen olisi siis luullut, että Ruotsin pääministeri
Palme olisi saanut, vaikka onkin sosialidemokraatti, ymmärrystä
ja suosiota osakseen Yhdysvalloissa.
Kuten tiedehän, näin ei kuitenkaan tapahtimutPälnvas^
oli ilmeistä, että hänelle annettiin .Yhdysvalloissa protokoillan m^
kaan korrekti, mutta silti mahdollisimman, kylmp. ja ynseä vas­taanotto;
sisältyen siihen satamatyöläisten xni^lenQsoitiiksen jär­jestäminen
dollarien j a viskipullojen t voimalla, kuten mr. Palme
selitti. '
Toiäaalta, varsinkin jos pidetään kiinni vanhoista iskulau­seista,
kapitalistisen Ruotsin pääministerin olisi pitänyt saada
vähintään viileän vastaanoton sosialistisessa Neuvostoliitossa sitä­kin
suuremmalla syyllä kun hän on "sosialidemokraatti" joita
kommunistien väitetään (asiaa sen paremmin yrittämättäkään
todistaa) vihaavan kaikesta sydämestä.
Toisin kävi kuitenkin. Pääministeri Olof Palme sai Neuvos­toliitossa
erittäin ystävällisen vastaanoton ja läpeensä myönteistä
huomiota osakseen. Vierailun päätyttyä Moskovassa annettiin jul­kilausuma
jossa osapuolet ilmaisivat huolestuneisuutensa Kaak-kois-
Aasian ja lähi-idän tilanteesta ja lupasivat' jatkaa keskus­teluja
kaikkien asiasta kiinnostuneiden maiden kanssa yleiseu­rooppalaisen
turvallisuuskonferenssin aikaansaamiseksi. Ruotsi
ja Neuvostoliitto tähdensivät että maailman rauhan lujittaminen
maailmassa edellyttää kieltäytjmiistä voimakeinojen käytöstä ja
että kansainväliset selkkaukset on ratkaistava ainoastaan rau­hanomaisin
keinoin.
"Julkilausumassa todettiin edelleen, että Neuvostoliiton ja
Ruotsin suhteet kehittyvät suotuisasti hyvän naapuruuden hen­gessä.
Neuvostoliiton taholta tuotiin eribqisesti julki, että Ruot­sin
harjoittama puolueettomuuspolitiikka on hyödyllinen ja tär­keä'
tekijä rauhan säilyttämiselle Euroopassa. Julkilausumassa to­dettiin
edelleen että on olemassa hyviä mahdollisuuksia maiden
välisten suhteiden kehittämiseksi kaupan, tieteen, tekniikan; kult­tuurin,
lu-heilun ja matkailun aloilla.
Kaakkois-Aasian tilanteesta puhuen tässä julkilausumassa sa­nottiin
että ulkomaisten joukkojen läsnäolo Vietnamissa huonon­taa
vakavasti kansainvälistä tilannetta. Molemmat osapuolet täh­densivät
tarvetta poistaa ulkomaiset joukot Indokiinasta, jotta
alueen kansat saisivat vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan.
Kuten ylläolevasta näkyy Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä
vallitsee nimenomaan rauhankysymyksen pohjalla laaja yhteis­ymmärrys
nykyhetken tilanteesta ja tehtävistä.
Näiden vierailujen vastakohtana onkin se, että Yhdysvallois-i
sa tuomitaan niin Ruotsin kuin muidenkin maiden rauhanomainen
ohjelma, jota vastoin Neuvostoliitossa annetaan tunnustus yh­teiskuntamuodosta
riippumatta kaikille, jotka pyrkivät edistä-r
mään kansainvälisen rauhan asiaa.
Pres. Nixon ja 1^-itä
Ei ole epäilyäkään siitä, etteikö lähi-idässä ole Indokiinaa­kin
vakavampi tilanne, mikä uhkaa koko maailmaa kahden jät­tiläisen
konfrontaation kehittyessä.
Tosiasia on kuitenkin, kuten Ranskan presidentti Georges
Pompidou torstaisessa haastattelulausunnossaan sanoi, että aika
ei ole Isitielin puolella vaan sitä vastaan. Presidentti Pompidou
sanoi Elysee palatsissa' että Vvoimien balanssi heikkenee, ja eri­koisesti,
että se tulee edelleen huononemaan Israelin kannalta
katsoen."
Selvää on, että tämä kehitys pn nopeistunut sen ^vun turvin,
mitä arabimaat ovat saaneet ja edelleen saavat hyökkäyksen uh­reina
Neuvostoliitolta. Mutta Israelin voimapolitiikka johtaisi pi­temmän
ajan kuluessa samanlaiseen tulokseen vaOcka arabimaat
eivät saisikaan Neuvostoliiton tukea, sUlä, kuten sanottu, sodassa
hävinneet maat ja vallat "oppivat nopeasti" ja sitäpaitsi Israelin
kansa on kuin pieni saari monimiljoonaisten arabien valtameressä.
Israel ei voi pitkän päälle toivoa sotilaallisen ylivoimansa säily­mistä.
Sen täytyy käsittää, että ennenmiin tai myöhemmin voi­mapolitiikan
käyttö ja siihen turvautuminen kostaa itsensä.
Israelin hy^dkäyspolitiikan "taustavoimana" ja^-"takuumie­henä"
Yhdysvaltain imperialismi pn täysin tietoinen näistä tosi­asioista.
Se tietää, että ilman US^n aineellista ja aseellista tukea
Israel ei voi pitkää aikaa esiintyä "kylän, häijynä" lähi-idässä.
Mutta toisaalta Yhdysvaltain imperialismin edut vaativat "hajoita
ja hallitse" ohjelman toteuttamista Lähi-idässä, missä Israel on
sille korvaamattoman hyödyllinen kenttätyJBn tekijä;
Tämä, eikä mikään muu, selittää sen, miksi Washington pyr­kii
kiertämään ja kaartamaan -YK :,n turvallisuusneuvoston yksi­mielisesti
hyväksymää päätöslauselmaa missä vaaditaan Israelia ve
VIELÄKIN SAASTUTUKSESTA
Ojie^ttel^o koskaan a;i>telleet,
kijiinka" suuri vuori tyhjiä pul­loja'ja
purkkeja viedään jättei­den
mukana "tumpalle" joka
^äiyä?'Nykyään, kun maan, i l -
jman" ja veden saastutus on joka­päiväisenä
puheenaiheena ja t i -
)anne on iodellä monissa paikoin
huolestii^tava, nne kaikki kulutta­jat
voisimme myöskin monella
tavalla näitä asioita auttaa. Olen
lukenut, että jos tätä menoa jät-
|niu, niin jonkin ajan päästä koko
maailma pn y^hvtenä "tunjippanä",
sillä varsinkin suurissa kaupun­geissa
ja niiden lähistöllä ei enää
löydy uusia Ulojajätteille.
"Miksi siis esimerkiksi virvoke-juomia
nykyään' myydään pur-fceissa
ja pulloissa, joita ei voi
palauttaa kauppaan ? Joissakin
paikoin on ihan niahdoton saada
; .^irvokejuomia entisissä vanhan-likaisissa
pulloissa, joistasaiiseh-in,
pari palauttainispalkkiota.
'^iin.kävi minullekin viime viikon
opulla, kun kesämökille olisi pi-anyt
ostaa poppia. Mutta ilman
jäätiin, vaikka kaupat olivat täyn
iiä purkitettua, juomaa. Mutta en
ostanut, enkä osta, ja sanoin suo­raan
iniksi en. E i se ole yksin
siinä, että niillä täytetään jäte-paikkoja,
mutta varsinkin pullot
ovat vaarallisia. Niitä näkee rik­kinäisinä
teiden varsilla, rannoil­la
ja vesissä. Ja eiköhän se olisi
taloudellisestikin hyödyllisempää
lopettaa kaikki kerta-käyttöiset
pullot. Muistattehan ennen ai­kaan
"vanhassa maassa, kun me­ni
apteekkiin hakemaan lääkettä,
piti olla oma pullo mukana. Ja
muutkin tavarat käytettiin ihan
loppuun saakka, vaatteista teh­tiin
räsy ja tilkkumattoja, niin
tulivat nekin loppuun käytettyä.
Olisi mielenkiintoista kuulla
Vapauden lukijain- mielipidettä
näistä saastutusasioista, ja mitä
itsekukin tekee sitä välttääkseen.
— Heta, Torontosta.
JlAUHANTYö
Vieläkin on. sellaisia ihmisiä,
jotka tulevat hyvin poistyöntä-viksi
kun mainitsee sanan "rau­hantyö','.
Tässä viime viikolla kun
tarjosin eräälle toverille listan,
että kirjoittaisi nimensä sodan--
vastaiseen protestiin, hän sanoi
"mitäs te aina siitä rauhasta vät-kutatte.
/Ei kai tässä kukaan so­taa
halua, en ainakaan minä, ja
eihän me sodassa ollakaan. Meni­sitte
puhumaan niille, jotka sotia
tekevät ja lietsovat" Olin häm­mästynyt.
Ei hän halunnut so­taa,
mutta ei halunnut myös­kään
sitä vastustaa. "Menisitte
puhumaan niille, jotka sotia liet­sovat."
•
Ninhän me teemmekin. Vaikka
emme itse persoonallisesti voi
suuria herroja lähestyä, niin
voimme ainakin kirjoittaa ni­memme
vetoomukseen^ ja kerätä
nimiä, ja sitten niillä listoilla lär
hestyä niitä, jotka sotia lietsovat.
Nytkin on käynnissä maailman
laajuinen kampanja, listoja on tu­hansia
joissa on yksinkertainen
vaatimus, että Yhdysvallat lopet­taa
Vietnamin sodan .
Kampanja tunnetaan nimellä
OUT NOW. Tämä on sitä rau­hantyön
arkista hommaa, josta ei
saa mitään muuta tjrydytystä ja
kiitosta, kuin tietoisuuden siitä,
että on joUin tehnyt.
Rauha ei ole koskaan rakennettu
yhtä helposti kuin sota on aloi­tettu.
Rauhantyö on vaivalloista
uurastusta, mutta luulisi jokaisen
ynunärtävän, että vaara suureen
maailmanpaloon on olemassa niin
kauan kun suuret sotilasliittoutu­mat,
Naton ja Varsovan liiton
kaltaiset joutuvat pitämään yllä
voiman tasapainoa. Niin kauan,
kun ydinaseita kehitetään, niin
kauan kuin maailman suurvallat
koettavat ylittää toinen toisensa
aseilla, niin kauan kuin maailman
ihmisiä pidetään pelossa, on meil­lä
aina sodan vaara.
• Ihminen on-jo niin kehittynyt
teknillisesti, että voi lentää ava­ruudessa
viikkokaupalla, ihmi nen
on jo kävellytJiuun pinnalla^ mut­ta
ei ole vielä kehittynyt lähi-mäisiään
kohtelemaan ihmismäi­sesti.
E i mikään ole niin julmaa
kun ihmisen raakuus toista ih-jQiiatä
kohtaan. On^o lihnfiiskMnta
henkisesti kehittynyt luolaihmistä
korkeammalle.? — ht.
HALUA A . ZHUKOVIN
^RTIKKELIN JULKAISEMISTA
TiUin J?iljatta^n viimeisestä
VNeuvostöliitto'; julätoisufrti |4ar-salkka
Gjrigori aiikäyih' Icert^-
muksen jo^a^Coli pmfstettu tpfsen
maailmansodan päättymise
yuotispäivän muistolle,^otsikolla
"Totuus tästä soda^".
Me suomalaiset kun olemime
olleet tuossa södaaöa, (toiset' va­kituisina
riE\fcwnamiehina ja äi­tilaina
ja toiset — me ainakin
tässä maassa olleet söurasimr
me ^noita' hirveitä tapatitumia sa
nomalditieh 'tiedonannoista." "
Sodan päättymiseiiv jälkeen on
kii^joitettu paijon kirjoja; 7!)n teh­ty
-historidlisia toteamuksia ja
kaikejQlai^a tilannearvioita ja
piinakin olen "niitä joitain' luke­nut.
Mutta tämä ammattisotilaan
kertomus näyttää sittenkin par­haalta.
Siinähän oiotaan niitä
suuria valheita — joita eri ta-pahtumisSta
on esitetty. •
Zhukov sanoo, että monet län­tisten
liittolaisten sanomalehti-miehet
tart;tuivat saksalaisten
valheisiin ja ovat vieläkin nii­den
lumoissa. Tekevät muka so­tahistorioita,
vaikka eiyät tiedä
oikeinkaan paljon eri tadsteluista.
Supmessakiri on painettu pal­jon
muka historiallisia kirjoja
noista tapahtumista ja niitä on
kulkeutunut tänne Canadaan ,asti.
Sattuu että osassa niissäkin on
paljon valheita, kuten Zhukov
yleispiirtein kertoo, jä näin ollen
johtavat kansalaisiamme harha­teille.
Olisiko mahdollista lehdessäm­me
Vapaudessa julkaista tuo ker­tomus,
että sadat maanmiehem^
me voisivat siihen tutustua? Se
on ammattisotilaan kertomus.
Hän tietää mitä puhuu — eikä
pyri kehumaan itseään, vaikka
onkin kansainväiiseseti tunnettu
upseeri, joka omaa laajat tiedot
ja tieteelliset käsitykset eri mai­den
sotilasmahdista toisen maail­man
sodan lukuisilla sotanäyttä­möillä.
— E.H., South Porcupine, Ont.
Voisiko kirjoittaja lähettää ha­luamansa
artikkelin toimituksen
nähtäväksi jos se voidaan pituus
jms. seikkojen perusteella jul­kaista.
—- Toim.
^OSTILAKOSTA
Kyllä, minua sitten jumuttaa
tuollainen lakkoileminen. Mitä
lakkoa se on — yhden päivän
pois työstä, toimena saa tehdä
puolta raskaamman päivän. Mie­lestäni
paras olisi lyödä posti-laukut
seinälle naulaan niin kau­aksi
aikaa kun kaikki on tyy­dyttävästi
ratkaistu.
Eihän nuo postityöläisten vaa­timukset
niin mahdottomia ole,
ja varmasti koko maata käsittä­vä
lakko johtaisi pikaiseen rat­kaisuun.
Näin vuorolakoilla jos
luullaan, että asiaa autetaan, sitä
en usko, näin voisi mennä kuu­kausiakin
ja jokainen postityö-jläinen
menettää parin päivän pai
kan viikossa.
Nyt, kun Canadan liittohalli­tuskin
otti kesäloman, kokonaan
3 kuukautta ja jätti postityöläis­ten
asian ratkaisematta, miltä
tuntuisi, jos nämä työläisetkin
ottaisivat vähän pidempiaikaisen
loman, kaikki samalla aikaa. —E.T.
i t U j a i l l p B ^
miehen mieleen tuli ensimmäiseni filA* ^odeikneeniiieisesti Umm^
tun tosiasian, että "Amerikka mYtpik «levän Jiaikkeln vaarieÄ-lisin
maa", Toynbee sanoi: '•KdkfcjKJttä, missä pn hfttäl^, yäklvattaa,
kSi^io^yNä Ja tragedioiia, meet&OBmmelbäiClAikDlBy&k
Histoiioitsija oli oikeassa. Waahingtonln vakoilu järjestelmä —
yli kaksikymmentä tiedustelupalvelua —^on epäilemättä osallisena
USA:n |[ndokiinan maita vastaan käymän spdän laajehtainiseasa.
Sotllasti^lUsein kompleksin tilauksen >yt!lÄiU^ — ^soda? laa-je^
amlseksllkoko Ipdoj^iinä^ ^ ^ ^ v ^ k g l j a sekaaiitpinils^
ja Kambt^tejian 8 ^ 0 1 ^ »s^Nn — e|\J$AoIe uuj^jttfi)l yksitt
Toiminnassa on öllut mukana myös sotilaallinen tlednsilelup^velu.
'du^^paO^^^;!^^^
"koordinatorisen - valvonnan"
palvellut saivat kauain odottäinan-sa
"riippuimattomuuden".
6i^} äilkaiä- kuny pr^idenjttl
jk)hn; ]^
Robert Keiinedyn ja, kienraäli
evp. Ma»:w6ll Taylorin kanssa
teki tutkimusta CIAista joika
päättyi Allen DuUesln eroon, Pen
tagon lujitti ja la&jensi oman
tieduateliupalv^^
meijan: tiedustelupal^u ppnMip^
kääntämään mprärahojen myön­tämisen
omaksi edulssoen. ^ u n -
skasta kahdesta miljardiin dol­larista,
jotka isilloin myönnettiin
aktiivisiin tiedusjteluopei^tipih^
(ottaunatta lukuun radiosanoinien
sieppaamista, salakuuntelua ja,
mtiitä elektronisen yalöoilun laje­ja,
jotka on kesOdtetiy j^.. kan^
salliseen turvallisui)u9tpimistpoiii)
sötilaJBtiedustelu sai ylj 1.5 -Jnil-jardia
dollaria yuod^a. CIA
joutui tyytymään loppuosaan. So­tilaallisten
maahantunkeutumis­ten
organisoijan telj^täyä siirtyi
yhjä enenuttän Pentagonille.
Se ei suiitkaan merkinnyt CI-A
: n sabotaasitpiminnan laantu­mista.
Mutta nyt se alkoi har­rastaa,
enemmän vakoilua, poliit­tisia
ja propagandistisia tuhotoi-mia.
Tapahtui ''työn jako" Wa8h-ingtOnin
vakoilumafian sisällä.
Kokonaisuutena organisaatio lisä­si
entisestäänkin vaarallista toi­mintaansa.
TOIMINTA VIETNAMISSA JA
KAMBODZHASSA ^
Pentagonin sotilastiedustelulla
on oUut tärkeä osuiis USAn so­tilaallisessa
agj^nressiossa Vietna­mia
vastaan. Sekä CIA että ar­meijan
; tiedustelupaiyelu oyat
uurastaneet kovasti tehdessään
AiJlcpjijt^ja U3A:n sotilastiedM^
telu oli alistettu GIA^n^lv^
taan, jojka perustettiin .y. 1947
amerikkalaisten' tiedustelupalve­lun
pääelimeksir^Toisen maailman
lodan aikana USA :n sotilaallinen
iedustelupalvelu ' koki suuria ta?
^aiskjija. Se ei pystynyt esim. en-nu^
tanistan Japanin tuhoisaa h
käystä Pearl JHarboriin 7. joulur
jcuuta 1941 eikä aavistanut Sakr
i^n^ ^ptjasuunnitelmia Länsi-Eu-roopassa.
Pentagonin tiedustplvir
palyplu sai aikaan mm. marsalk-
^ von Rundstedtin divisioonien
jiuuluisan vastahyökkäyksen Ar­dennien
vuoristossa Ranskassa
joulukuussa 1944. Kaikki se äut-^
toi Allen puUesia ja hänen virka
veljiään tiedustelupalvelun joh­dossa
tekemään CIA:sta Washing
tönin vakoilujärjestön päämajan.
CIA:n TUHOAMIS-O
P E I R A A T I O T
CIA on saanut kuuluisuutta laa
joilla tuhoamisopf raatioillaan pio­nia
maita vastaan. Hallituksen
kaatumista Persiassa v. 1954 ja
operaatioita Indonesiassa, Laosis­sa-
ja latinalaisen ; Amerikan
maissa käytti CIA hyväkseen saa­dakseen
leijonanosan niistä yhäti
kasvavista määrärahoista, joita
)Vashlngton myöntää vakoilu^ ja
i^abotaasitoimintean.
CIA :n etuoikeutettu asema US
A :n valtiokoneistossa muuttui
jyrkästi v. 1961 epäonnistuneen
Kuuban maihinnousun jälkeen,
ifdaihinnousua oli valmisteltu
suuroperaationa. Oli vuokrattu
tukikohtia Nicaraguasta, USA:s-sa
oli koulutettu koI<onainen pri­kaati
Kuubasta tulleista vasta­vallankumouksellisista
emigran­teista,
oli muodostettu maihin-nousulaivasto
ja koulutettu i l ­mavoimien
osasto. Tuon operaa­tion
epäonnistuminen paljasti US
A :n vastavallankumouksen aktii­viseksi
maastaviejäksi, maahan­tunkeutujaksi
ja kansainväliseksi
tihutyöntekijälcsi.
PENTAGON LUJITTI OMAA
VAKOILUPALVELUAAN
Myös se oli antamassa aihetta,
siihen, että Pentagon veti armei­jan,
laivaston ja ilmavoimien tie-tti^
enn^'1:ietbjen mi^aeu^
A : n Pnom Penhissa olm^'
lajs^tjafh^ i^yeroti Lei^ Xioäut
muD^ma maali Pnoni^^f
hissä m^tya^ yaltiM^sa.;
vallankaai^auksessa.^ ' S^rtätiti
Kam]bpdzhan . pääkappiäijg
iDitiutäiitiaa päivää :emien;t^£|L
m ^ ' ' s^atäÄcsöep ' Pentagon
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Lydia Sarman, Eckville, Alta
täyttää torstaina, heinäkuun 9
pnä 76 vuotta.
Matilda Lindström, Long Lake,
iOnt täyttää sunnuntaina, heinä­kuun
12 pnä 80 vuotta.
Kalle Kujanpää, Toronto, Ont.
täyttää sunnuntaina, heinäkuun
12 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
osallistumiteä niihin.'
KeMtellessään tubotoimintäan-
^ Ka^bpdzhas^^ j^^^^
tietä imeriUkaiäisten' -hyS
IföUe tmtf^t^ va?tj
tiedustelu koordinoi-1
CIA:n Laosin operaatioidoijka;^
sa. Yhteisvöimfn nämä' va^ijji'-
mafian edustajat v^mis^v^lb
(näiden inaiden puoluee^pniuij^ll
räikeän loulkkauksen jä^USAr.9
sekaantumisen niiden sisäisiin
asioihin.
VIISI MIUARDIA
bOLLÄ^IA VUODESSA
Nykyään amerikkalainjBn ^ leh-di?
fto kiinnittää jälleen huomio]^
Pentagpnin tipdustelupalvä^uu^
Jokin aika sitten julkistettiin
kongressissa kuvaavia lukuja,
jotka luonnehtivat palvelun toi­mintaa.
Kuten USA :n puolustus­ministerin
apulainen Robert
FYolky ilmoitti, armeijan tiedus­telupa
velu saa yuodessä vähin­tään
2.9 miljardia'dollaria. Jos
otetaan huomioon CIA .'lie, kan­salliselle
turvaMisuustoimistolle
ja muille vakoilupalveluille myön
nettävät määrärahat, niin ilme­nee,
että USA kuluttaa tiedus-telupalvdujensa
myyränty^ön
ainakin viisi miljardia dollaria
vuodessa.
' Pentagonin tiedustelupalvelun
johto vaihtui äskettäin. Sen uusi
päällikkö kenraaliluutnantti Ben-net
on ilmoittanut aikovansa
ryhtyä aktiivisiin yrityksiin kon­gressin
jäseniin, valtiomiehiin ja
lehdistöön vaikuttamiseksi.
Edellä lueteltu on vain osa
Washingtonin vakoilujärjestöjen
toimintaa, joka, kuten historioit­sija
Toynbee asian ilmaisee, on
tehnyt Amerikasta "koko maail­man
painajaisunen".
Tilatkaa Vapaiis
Mitä muut sanovat
VARJELTAKOON SELLAISILTA YSTÄVILTÄ
Phnom Penb. — Etelä-Vietnamin sotilaiden ryöstöt ja hävitys­työt
lisääntyvät kambodzbalais-kauppaloissa ja siitä on tullut
täällä vakava ongelma aikana, joUoip nämä kaksi perinteellisesti
toisilleen vihamielistä maata yrittää muodostaa tarkoituksenmu­kaista
liittoa Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukkoja vastaaiL
. . . Jotkut länsimaiset diplomaatit uskovat, että tämä on^
gelma, ellei sitä saada ratkaistuksi, voi vakavasti heikentää hor­juvalla
pohjalla jo olevia Phnom Penhin suhteita . . . Yksi ulko­maalainen
sota-atache myöntää, että ryöstöjen lisääntyminen on
"huono seikka" mutta hän sanoo toivqvansa, että kirjeenvaihtajat
eivät kirjoittaisi siitä, sillä hänen mielestään mainostus pahentaa
tilannetta.
Pretty Rothissa, missä kyläläisiltä ryöstettiin suurin osa hei­dän
pienistä säästöistään, on SS olkikattoista majaa. Etelä-viet­namilaiset
hävittivät niistä 28 .. .
Eräät tarkkailijat sanovat, että ryöstöt ovat ymmärrettävissä
siksi kun Etelä-Vifitnamin sotilailla on pieni palkka ja he pitävät
sen vuoksi kampanjaansa Kambodzhassa mahdollisuutena tulojensa
lisäämiseksi.
Mutta huolimatta siitä mipkälaisia selityksiä annetaan, kam-bodzhalaisten
viha vietnamilaisia vastaan jatkuu. Ja tämä on huono
merkki nyt kun USAn asevoimat on vedetty pois Kambodzhasta
ja maa .(Ifambodieba).. '.on jätetty suuressa määrin riippuvaksi
etelävietnamilaisista.
Sydney Schönberg, New York Times Service, heinäk. 2 p.
sen ratkaisun pohjalia,<^ missä se
tulisi saamaan sekä Neuvostolii-tämään
asevoimansa pois miefaittäniiltään arabialueilta, arabimai­ta
suostumaan rauhaan Isrjaeli^ olemp^olon perusteella ja Pa-
Ijöstiinan pakolaiskysymyksen oikeu^enmv^s^ Tukien ton että Ranskan ja Britannian
Israelin hy^kkäysvpiinia USA puhuu 'turyatuifta?!^^ mikä kannatuksen. Ryhtymällä tuke-tarkoittaa
^lyä^ti ^dflffkääjän pa^äteiemi^a alu.eyaltauksilla ja
"neuvottelujen" aloittamista niin, «ttä Israel voisi miehitettyjä
alueita hyväksi käyttäen sanella ehtonsa y ^ arabi­maille.
maan varauksetta Y K : n päätös­lauselmaa,
presidentti Nioxn voisi
auttaa Neljän Suuren yhteisym-'
märrykqeen pääsyä lähi-idän\ti«
Näissä olosuhteissa on pi^identti Nixonin t u r J ^ syytellä lanteen selvittämiseksi ja se aut-
NeuvoatpIUttoa ipibj[4dän tilanteen, viallisuudesta. Tuh^^e^i taisi rauhanasiaa paljon enem-parempi
olisi että WaBhingt(^n ryhtyiai varauksetta tukenuan mäi6i kuin katteettomat syyttelyt.
YKmpäätÖBläuselmaa lähi-idän tilanteen aolvittäiniäeksi pollitti- ja uhmamitsliset uUkailuvilijeet.
PÄIVÄN PAKINA
MIKSISITÄSANOTAAN PÄIVÄ f
Suuressa maassa, kuten Ca-nadassa,
voi yhtenä päivänä olla
monenlaista säätä. Näitä rivejä
kirjoitettaessa ei satu olemaan
helposti saatavissa tietoja min-kälainen.;^
li rr^keskiviikkona- sää
sanokaamme länsi- ja itäranni­kolla,
aavikolla tai Niagaralla,
Mutta täällä "iistissä" oli
niin kurja säär että Canadan
päivän^ ulkoilmajuhlat menivät
plöröksi niin täällä Sudburyssa
kuin Torontossa ia monilla muil­lakin
paikkakunnilla.^
Kiusallinen juttu niille jotka
olivat vapaaehtoisesti työtä teh­neet
juhlien ja paraatien järjes­tämiseksi,
sekä kaikille niille,
jotHa halusivat osallistua tämän
kansallispäivän viettoon.
Vai oliko se "kansallispäivä"?
Tai oliko s? sittenkin vain
"miksisitäsanotaan" eli l^ieli-sittäin
whatcliamacallit päivä,
mistä torontolainen aamulehti,
toimituspalstallaan vakavasta
asiasta ilkeillen puhuu ?
Meille ehkä sanotean, että mi­täpä'
siitä kansallispäivän vie­tosta
kun amerlkkalafset raha-miehet
omistavat jo valtaosan
Canadan- tärkeimmistä resurs­seista
• ja tuotantolaitoksista.
MchHööt kansäilispäivä saman
tien kuin ovat' menneet isän-nyysoikepdetkin,
voivat jotkut
UkklväUrä-rädlkaallt meille sa­noa.
• • '
Päinvastoin on kuitenkin asia
Juuri sen vuoksi kun Yhdysval­tain
imperialismi eli rahamahU
uhkaa maamme taloudellista ja
poliittista itsemääräämisoikeut­ta,
olisi suhtauduttava erityisen
vakavasti harkiten kansallispäi­vämme
viettoon, sillä siihen
liittyy tärkeä itu kansallistun­nosta
"ja7-mielestäT
Oli säpsähdyttävää lukea sa­nomalehtien
palstoilta, että esi- -puun".
elämässä sellainen merkkita­paus,
ettei sitä vaihdeta halpaan
hernerokkaan. E i tule kysymyk­seenkään,
että esimerkiksi Yh­dysvallat
vaihtaisi itsenäisyys­päivänsä
(heinäkuun neljännen)
johonkin "pitkään viikonlop­puun",
että Suomi vaihtaisi jou­lukuun
kuudennen tai Neuyps-itoliitto-
marrSskuun seitsemän­nen
päivän "pitkää^ viikonlop-merkiksi
Torontossa oli peräti
60 prosenttia kaikista työläisistä
työpaikoillaan heinäkuun ensim­mäisenä.
Osa näistä torontolai-!
sista työläisistä, varsinkin liike­alalla
toimivista; oli pakosta
työssä sen vuoksi kun liikkeitä
pidettiin dollarien kahmimisha-lusta
auki tänä merkkipäivänä.
Jos missään niin tällaisten liik­keiden
edustalle kaivattaisiin
voimakkaita mielenosoituksia
julisteineen ensi vuonna.
Toiset joutuivat olemaan
työssä siksi kun heidän työnan­tajansa
— joissakin tapauksis­sa
ehkä yhteistoiminnassa van-hoilliäten
uniojohtajain kanssa
— järjestävät kansallispäivän
vieton asemesta "pitkän viikon­lopun",
antamalla työläisilleen
joko palkallisen tai palkattoman
lomapäivän jonkun sopiyibiti^vii-konvaihtoen
aikana, 'ir*^
Kansallinen juhlapäiviä on kui-
Sellaiseen "vaihtokauppaan"
ei-ole meilläkääp kansakunjtana
mitään syytä eikä varaakaan.'
Heinäkuun-1 päivä on Cana­dan
"kansallispäivä" kuten pää-rtiinisteri
Pierre Trud^au jul­kaisemassaan
lausunnossa sa­noo,
huolimatta siitä, millä ni­mellä
tämä päivä toistaiseksi
tunnetaan.
Tämä vetääkin meidät: siihen
"whatchamacallit" päivään.
Virallisesti heinäkuun ensim­mäinen
on ollut "Dominion päi­vä"
sen vuoksi kun sinä päivä­nä
103 vuotta sitten syntyi vi­rallinen
"Dominion of Canada".
Mutta tämän 100-vuotiskau-den
aikana ,op mennyt paljon
vettä siltojen alitse. Entisestä
Britannian siirtoinaasta (Capa-dasta)
kehittyi vähitellen täy­sin
itsenäinen maa — jonka it-
Bemääräämtgoikflutta ei rajoita
\pikä uhl^ia .enää entinen emä-
Kaikesta tästä johtuu, että
kansallisen juhlapäivämme ni­mestä
on viimevuosina puhutDu
ja väitelty paljon; Monet cana-dalaispiirit
— meidän lehtemme
mukaanluettuna — kannattavat
Canada-päivän nimeä. Päämi­nisteri
Trudeau käytti viralli­sessa
lausunnossaan, kuten on
jo sanottu "kansallispäivän" ni­meä.
Ottawasta on selitetty, että
nyt vietettiin virallisesti viimei­nen
kerta "Dominion päivää" ja
että parlamentin ratkaistavaksi
tulee, hyväksytäänkö uudeksji
nimeksi -"virallisesti Canadan
tai konfederaatio eli valtioliitto-r
päiyä (Confederation Day).
Nimi ei tietenkään miestä pa­henna,
ellei mies nimeä, kuten
• sanotaan, vaikka esimerkiksji to-rypuolueen
vanha sotaori John
Diefehbaker ja muut ns. "tra-dionalistit"
näkevät aina pu­naista
kun puhutaan jostakin
muusta kuin Dominion naivasta
Allekirjoittanut ei lukeudu
tässä asiassa sen paremmin
"traditionalisteihin" kuin piik-sisitäsanotaan
suunnankaan kan
pattajaksi, sillä "Canada päi­vää"
parempaa nin\eä on mieles^
tämme vaikea löytää. Varsinkin
qpebecilaisla-silmälläpitäen l(on-iederaatiopäivä
nimitys piisi
mielestäipme yhtä epäonnistu­nut
kuin oli erään kapsalMspäi-vUn
juhlan alkaminen ^uninga-
.tar- eikä O Canada-lauIuUa.!
tcnkin kansojen historiaaaa j a , maa, vaan Yhdyav^lUjit. jS;^n^ä^oura«,