Vapaus, April 20, 1968

              Sivu 2 Lauantai, huihtik. 20 p. — Saturday,. Aprii 20,1968
i ah
1' ; 3
i l: I
V A P A U S INDEPENDENT kABOROROAN
OF FINNlSK X:ÄNADr^^
LIBERTY) . Establlshed' Nov.- 6ri9l7' ~
E D I T O R I W. EiatiMo NtANAaBRt s. Suksi
TEtKPHONEi^ OPnCE A N D E D I T O R I A L 6 7 4 ^ 4 2 64
Publlshediäfrifce Mk&äy\' tä^&y»,' T^jtursdÄyB^a»* ^atupteyi» liy V&v8m
PubUshintf^ C6; LloUted;^! West.:Sudbury, önttirio, CaUada.:
MaiUng address: Box
Aditfrttslng:'räteB'!ttpoit-appllOBUon af <äiaxge.
^uthorteöd as s^iiö' ctess mau'by Poöt Offii* ÖQ>aitm«ii^ Öiiitiiro;
and for npoyment of postage in- cash A
CANADIAN LANGUAGEJPRESS m C L U B
' TILAOSBINMATJ
OanadäFisa l vR «10.00. 6 kk. $8.25 _.l!n3A:n;
' 8 kk: 8.00 äuömeen:
1 Tk. $11.00.6 Kk. $5.75-
Ivk. UJO, e kk. 6.25
Vcfri oti vettä sakeampaa _
.Toronto Stair-Mti, jonka saiDoteian vieläkin ilmestyvän
rildturityövoiniaöi avulla, riiensiViiimet nuihitelemiaan
eräitä torontoilaisnuoria siitä Inm he olivat Länsi-Saksan kohsu-laaitin
edustalla protesitbineet sen johdosta kun Länsi-Berliinis­sä
ammuttiin viikko sitten torstalm Rudi Durtsohke-niminen
mroräsöjcÄitaja ja myöS" siitä' pottiisitierroirista, sninkä kohteeksi,
mielenosoituksilla oUefet lärifeisaksalaistet opisScölijat pääsiäis­pyhien
aikana joutuival;.
"Uutistiedot ovat yhtäpitäviä siitä, että mr. Ehitschken
am^ui joku-yksin toiminut hurahtamit (crackpot). Länsi-Ber­liinin
poliisit pidättivät hänel: nopeasti", selitti Star-lehti.
'*Ei ölfe oUut minkäänlaista vihjfettö^^^^^ mr Dutsdhiken
kiihkeimpien seuraajain tomtesta, että salaimurhan yriJttäjällä
olisi minkäänlaista yhteyttä Länsi-Säksan hallitukseen. Milksi'
pitäisi sitten protestoitaman Länsi-Satesan konsulaatin edus­talla?
. . ."
Eikö olekin söpösti haastettua luritusta?
Mutta kuka" oäi sitteii vaästuussa siitä mitä' Lärisi-Saksassa
tapahtuu, ellei siitä vastaa' Bonnhi hallitus?
Ja sitäpaitsi on ilmedstä, että Toronto Star pitää lukijoi­taan
ainakin vähän "huraähtaneima" joilie voidaan puhua kau­niisti'
fraasaillen kolkonaan asiain vierestä.
että länsisaksaladset opiskeli] at, joita
tulkemaahtorohtolaisnuoret aivan dkein lähtivät, pirotestodyat
ensiksi Yhdysvaltain Vietnam 5dtaa vastaan, toiseksi sen
viiloksi^ 1 ^ tässä niielemosoittuIksessaainMmittiinjonlk^ "hu-rsthtaneen"
toimesta (viikko sitten torstaina) hiangenvaaralli-sesti
haavoittaen opiskelijain yihtä johtajaa mr Ehitschkea ja
koilihannelksi sonontialehtikuningas Axel Springerin lehtien fa-sistmiielistä
propagandaa ja poliisien natsUaiskiaotta muistut­tavaa
raakuutta vastaan.
Kutein aikaflnsa seuranneet canadalaiset tietävät, kysymys
ed ole yksinomaan jostakin "hurahtaneesta", joka sanoi saa­neensa
"innoitusta" valtameren 'takaa to Mart Kin­gin
murhasta aina siinä määrin, että hän aanpuil vaarallisesti
haavoittaen mr Durtschkea. Mutta yktsistään mr Dutschken am-puihistapauskin
on Länsi-Saksan yhteiskuntalelämän sairauden
merkki aivan samalla tavaUa (kuin itri Kingin murha on Yh­dysvaltain
f otusyrjintäyhteiskinman tulos^ on vain sikäli,
että kyykäärmeitä povessaan kasvattavan LänsivSaksan yh­teiskunnan
taatana on tällä kertaa suaranaisem;pi natsilaisuus
kuin rotusyrjintä — sillä juutalaisethan tapettiin miltei suku­puuttoon
natsien heinänteon päivinä Saksassa.
Perusasetelma on kuitenkin sama niin Länsi-Saksassa kuin
Yhdysvailloissalkin — pienen herraivallan suuri ja tunnoton
raakuus kaikkia niitä vastaan, jotka rohkenevat vastustaa so-tajtbimia
ja sotiin valmistautumista. Ne meistä, jotka olemme
televisioruudusta nähneet, miten armottomasti Länsi-Saksan
poliisit käyttivät 4-päiväisen nuelenosoitusa'aillon aikana patu-koitaan,
hevosiaan ja voimakkaita vesitykkejään opiskelijoita
vastaan, emme voi olla vertaamatta sitä Hitlerin nousun aikai­siin
brutaalisuuksiin.
Ä Ä R I O I K E I S T O N L E H D ET
Merkillepantavaa on tässä yhteydessä se, että Länsi-Saksan
opiskelijain s u u t t u m u s ja mielenoöoitukset kohdistuvatt ermen-kaikkea
edellämainitun lelhtiknmiinkaan Axel Springerin suur-leihtiä
vastaan, joita sjryteitään nimenomaan demokratia-opis-kelijavastaisen
mielialan lietsomisesta-
Opiskelijat sanovat, että useissa Länsi-Saksan k a u p u n ­geissa
ilmestyvät Springerin lehdet, joiden kansallinen le­vikki
on 40^osenttin!en koko lehdistön päivittäisestä levikki-määrädtä,
"ovat manipuloineet (ntmokarmeet tai taivutelleet)
yleistä mielipidettä demokiratian perusteita ja opiskelijbita
vastaan,"
Tässä yhteydessä opiskelijat ovat viitanneet Springerin,
yhden lehden koko sivun otsikkoon: "Patuikalt e s i i n — opis­kelijoita
vastaan!"
Huolimatta siitä, mitä mainittu torontolaislehti sanoo,:
LänBi-Saksan opiskelijaan nelipäiväisen mielenosoituksen käirki
kohdistui unhoilttamatta sen paremmin mr Dutschken mur-^
hayritystä k u i n Vietnamin sankarillisien kfansan puolustamis­takaan
— nimenomaan Springörin äärioikeistolaisia lehtiä
vastaan, joiden jakamisen ja.levittämisen estämistäkin väitet-,
tiin heidän yrittäneen.
Juuri Springerin lehtiä vastaan kohdisittetuissa mielenosoi-tuiksdissa
ja n i i d e n yhteyksissä keftrittyneissä mjelenosoiittajien
ja ixxliisien välisissävkaiiakoissa, kerrotaan loukkaantuneen 200
henkilöä. Kaikkiaan on tuhatkunta opisfeelijaa vangittu sen
vuoksi kun-he protestoivat Yhdysvaltain hyökkäyssotaa vas­taan,
sekä nir. Dutschken haavoittamisi^ja oikeistolaislehdis-tön
ja poliisivoimien natsilaismielisyydenja> -tapojen tuomit­semiseksi.
Mutta torontolainen "liberaalilehti" humisee, etted'Sikj|-
Iäisten opiskelijain mielenosoitulksilla ole mtään tekemästä
Länsi-Saksan hallituksen kanssa, iltääin^ Bonn ei olisi lain-kiaan
vastuussa siitä mitä Länsi-Saksassa tapahtuu!
Poliisin ^Vahingonlaukaus"
Viikon vaihteessa Toronton poliisivoimista virantoimituk-sedta
pidätetty poliisikonstaapeli Bruce Ellenor on, takaisin
tehtävissään ja poliisipäällikkö James Mackey tiedodttaa, että
maindltun poliisin käyttäytymisestä suoritetaan kaikessa hilgai-smidessa
tutkimus.
Mainittu poliisi oli ampuniuit erästä 15-vuotiasta poikaa
reiteen.-; •
Viranoonaisten toimesta on selitetty, että poliM juoksi
kenevan pojan perfesä, 'kompastui ja laukaisi vahingossa re­volverinsa.
SamJalla on taorostettu mahdollisimman voimalk-kaasti
sditäy öttä pojalla on entisiä syntejä ts. että hän on joka­tapauksessa
"paäia poika"!
Poika on puolestaan väittänyt, ettei hän nähnyt humman­kaan
häntä taikaa-ajaneen poliisin ikaatuvan, dttä häntä pahoin­pideltiin
vielä haävoittumiseri jaikeen, ja että hän kuuli polii-
Helsinlä. — Mitä Tshekkoslovakioilla todella' tapalituu?
Kysymys ön helppo tehdä, vastaus valkea monestakin syystä.
Ensiniiä&in prosessilla on ihonta syytä, toiselisi se ei ole vielä
päättynyt.
Ylcsinkertktstaeii voi' sanoa; eC-tä
kysymys on taloudesta j a siitä;
niitä nid tarkoitamme pdhuessahf^
nie arkikitelellk demokraUasta;
RidfStaa tfiyty^» että:Tshekk08ldva-kiäS^
a el Uiikariii ja Puolan' ta­paan
olfe pikaisemmin t<!hty täyttä
tiUä stiallnisntln kaitd«stä. RfUlbtaa
täytyy rtyös, että Tshekkoslovakia
päiiivasloiii kuiii' mtiut kansaiide-mofcrattat
oU jo enneii toista
maailmankotaa teollisuusvaltio,
j b l la oli hyvin järjestäytynyt ja
tietoitieii työväenluokka ja jossa
Vallitsi satitatitapaineh potVarilU-lien
d^riibkratia k i i in meillä-sodan'
jälkeeni (Ja parempi kuin meillä
SOluvulIa). MUut sillbis^t reutia-
Valtiot jk nyltyiset kansandemo­kratiat
olivat koko- tai piiolidikta^
tbureja.
Tämä tansta selittää nykyisen de-mökratisoimisprosessini
demokraatti­suutta
ja kivuttomuutta. Uudistumi-nön
ei ole vielä päättynyt j a jos
tähänastiset merkit pitävät paikkan­sa'
etenee t.nsaisesti j a ilman sanot-tavaa
kiihkoa.
T A L O U D E L L I N E N T I L A N NE
Laukaisijana toimi taloudellinen
tilanne, joka vuodesAa 1962 alkaen
cn aiheuttanut huole&tumista. Kasvu
pi ole ollut toivotun kaltainen, jo-r
a k i n vuonna kansantulo jopa alitti
aikaisemman vuoden tason, mikä s i ­nänsä
on vaaran merkki. Vuoden
1968 kesällä pidetty kommunistisen
puolueen ^edustajakokous hyväksyi
talousuudisluksen, jota samoihin a i ­koihin
ryhdj'ttiin toteuttamaan Neu­vostoliitossa
ja_ useimmissa kansan­demokratian
mai^a. Tuotanto oli
määrä saattaa kannattavaksi joka
pisteessään. Koneisto, joka oli pyö-
"inyt ylhäältä alaspäin tulevien käs­kyjen
varar.sa, ei kuitenkaan totellut
pelkkää pL>ätöstä, vaan harasi vas­taan
byrokratiansa koko voimailla.
Eikä se ole ollut vähäinen.
SOLMUA RYHDYTÄÄN
AUKAISEMAAN
Viime syksynä paneutui kommu­nistisen
puolueen keskuskomitea
uudelleen asioihin jatkaen käsRte-iyääu'joulu-
jä tammikuussa. Vas­takkain
olivat uudistusten ja aloit­teellisuuden
kannattajat ja vanhassa
pitäytyjät; Keskuskomitean johto­elin
oli kahtia jakautunut eikä pys­tynyt
pääiöstentel-.oon j a niin kes­kuskomitea
"otti vallan", joka sille
sääntöjen mukaan olisi alun alku­jaankin
kuulunut. Tapahtumat lähti­vät
vierimään: puolueen pääsihtee­rin
j a presidentin virat erotettiin
eri henkilöille, puolue-elimissä ryh­dyttiin
toimeenpanemaan salaisia
äänestyksiä eri vaihtoehtojen välillä.
Kriisitilantten käsittely levisi mui­hinkin
elimiin, lehdistö, radio ja te­levisio
ryhtyivät pohtimaan samoja
csioita: taloutta, oikeudenloukkauk­sia,
tapaa hoitaa ja hallita sosialis­tista
yhtei.>kuntaa.
Näin tästä oli yhlukldä syntynyt
uusi Tshekkorfovakia ja uusi sosia­lismin
muoto, joka hyväksyi keskus­telun,
mielipide-erot sosialismin
puitteissa j a valinnan laajentamisen.
Se ryhtyi tutkimaan, miten nämä
yli gO-prosenttisesti hyväksytyt peri-
^•atteet toteutettaisiin säännöstöissä
laeissa j a menettelytavoissa. Mo-neksa
kohoin muotti o l i olemassa:
keskuskomitean tarvitsi vain ottaa
se. valta, joka sille sääntöjen mu­kaan
kuului. Sama koski parlament­tia
j a monia järjestöjä. Hallituksen
valhtamis3cn löydettiin vanha kaa­va:
edellinen ilmoitti presidentille
jättävänsä paikkansa j a puolueiden
yhteiselin — kansallinen rintama —
(sitti pääministeriehdokkaansa ja
tämä hallituksensa, josta sitä ennen
oli neuvoteltu kansallisCin rintaman
piirissä.
tVöLÄISTEN K A N TA
Joku on kysynyt, miten T&hekko-r^
lovakian työläiset suhtautuvat^ joku
epäilee, miten käy sosialismin, kun
sien keskustelleen miten tämä am-pumistapaus-
seliletään vahingonlau­kaukseksi.
Olkoon näiden asiain .kanssa niin
tai näin, mutta tosiasia- kuitenkin
on, että esimerkiksi näiden rivien
kirjoittaja ei tule koskaan revolve-
: i l l a haavoittamaan sen paremmin
pikkupoikia kuin muitakaan yksin­kertaisesti
siksi, kun hän ei sellais­ta
asetta fita käsiinsä.
Revolvftrj on lain mukaan poliisin
"työkalu" ja hänellä on oikeus .sen
käyttämiseenkin— itsepuolustustar-koituksessa.
Mutta millä oikeudella
poliisi tarttuu lainkaan revolverinsa
tukkiin silloin kun hän ajaa takaa
15-vuotiasta poikaa?
Poliisien arvovallan ja yleisön
iturvallisuuden vuokfll olisi tulevissa
tutkimuksissa pyrittävä avoimesti ja
lehdisti siihen-, että moisia vahin­gonlaukauksia"
ei enää tule — mi-käli
mlellli'än välttää joutumasta
filhen kurjaan poliisivaltioa.somaan,
mihin esim. Yhdysvalloissa ollaan
täydellä höyryllä monossa.
tultset on päästetty valloilleen. ,
Työläisistä: AmmattiJäjiieBtöijeri
keskusneuvosto URO asettui maalis­kuun
lopulla pitämässään kokouk­sessa
läydelleeri uudistuslinjan taak­se*
j a uudistaessaan johtonsa valitsi
puheenjoh'v.}jakseen Karel Polace-kih,
jota öli ehdotettu tähän virkaan
lukuisissa työpaikkojen julkilausfU-missa.
Eh'lokas oli siis työläisten
itsensä es'ttämä."Polacekin kannaJ^
tufe perustui hänen selvään uudistus-jjiijaansa,
lodetaan UROn julkilau­sumassa.
. Olin pyytil-nyt isiintiäni, Tshekko»^
Slovakian kommunistisen puolueen
känsainvälisf-n osaston edustajia, jör
iestämään minulle tilaisuuden käy­dä
"missä tahansa tavallisessa ko­kouksessa"
saadakseni ' t u n t u m an
mielialoihin. "Myrskykausi" oli k u i ­tenkin
jo chi j a ylljityskevät vallan>-
r u t Prahan n i i n tävsin, ettei kokouk
sia näyttänyt tarjoutuvan j a niin
isäntäni kyyditsivät minut yhdessä
tanskalaisen kollegan kanssa praha­laiselle
imuruoppaajia valmistavalle
telakalle (CS Lodc-nice Pra 8),
:nissä oli alkamassa jokin työ- tai
ammattijärjestön kokous. Viitisen­toista
micötä pöydän kummallakin
puolella, hr.alaritta ja ilman^ työläi­siä,
putkimiehiä, teknikoita.
Ke.skustelu liikkui pääasiassa t a ­loudellisissa
kysymyksissä — pai-:
koissa ja telakan kannattavuudessa.
Hyvien teknikkojen palkkausta moi­tittiin
alhaiseksi, yleensä palkkojen
•iikaa tasai>äisyyttä — opinnot eivät
kannata, palkka jopa alenee opin
.'Tjyötä. Okiin tyytymättömiä siihen,
ottä ei ole tietoja telakan kannatta­vuudesta
ja sanottiin, että telakka
aikoo ryhtyä itse "sekaantumaan"
ulkomaankauppajärjestöjen toimin­taan
ja imuruoppaajien markkinoin­tiin.
Telakan tuottamat ruoppaajat,
he sanoivat, ovat maailmassa ykkös­luokkaa;
On erikoisuuksiakin, koot­tavia
imuruoppaajia, jotka voidaan
lastata autoon ja kuljettaa vaikkapa
Saharaan. Kaupan pitäLsi sujua ja
toimituskykyä voidaan nostaa vaik­kapa
100%:;ia.
E^Tk PROLETARIAATIN
DIKTATUURI?
Kun yritin epäkohtellaaasti etsiä
vastakkaiscasirfteluija työläinen—insi­nööri,
työläinen—sivistyrieisfd, m i ­nulle
vakuutettiiA, tiiMei ' t^laisCa
eroa ole. Työläiset ovat samaa liitefel-tä
k u i n sivistyneistö, vaikka löliskus-
IcomLtean kokouk^n avaama z t o t ti
keskustelu olikin kohdannut heldilt
valmistautumattomana. Nyt" on mie-ifenkiinto
lisääntynyt, lehtiä luetaan
jä' työpaikkakokouksissa on asetuttu
ykslmi^isesiti uudistusten taakse,
Aikaisenimin diivat aloifteet valu-niäet
hiekkaan ja apatia ollut vallit­sevana;
"Meillä oli vaikeuksia kom­munisteina",
sanoi cfäs nuori työ^
Iäinen. Häntä vanhempi joka sanoi
olleensa .kommunistisen puolueen
jäsen 30-luvuita saakka, pohti pro­letariaatin
diktatuurikäsitteen paik­kansapitävyyttä
nyky-Tshekkosloiva-kiassa
ja hr.lusi siitä vieraiden kan­nan.
Hän oli itse' sitii enneni.iln^ais-sut
omatl yhteiskuntansa jäsenten
»äyden samastumisen ja siten vas­tannut
omaan kysymykseensä. Palkr
kakysymyv puolestaan koski hyvän
ja heikon työsuorituksen. välistä
eroa olipa sitten kysymys työmie­histä
tai .sivistyneistöön, kuuluvasta.
Myöhemmin kuulin eräältä tshek­kiläiseltä
ystävältäni, että juuri tä­män
telakan työläiset olivat tammi­kuussa
lehdistön j a radion ryhdyttyä
käsittelemään kommunistisen puo^
lueen keskuskomitean avaamia ky­symyksiä
esittäneet julkisuudessa
epäilyksen "liiasta sananvapaudes­t
a " . Nyt oli kanta muuttunut. Tar­vitsemme
tietoja oman telakkamme
kannattavuudesta, yleensä tietoja
taloudesta, he sanoivat yhtyen siten
siihen yleiseen infonnaation lisää-inisvaatimukseen,
joka tulvi kaikista
julkilausumista niinä maalis—huhti­kuun
vaihteen päivinä, j o l l o in olin
Tshekkoslovakia.ssa.
Sosialistisen uudistumisen takana
Tshekkoslovakiassa on niin ylivoi-
.mainen enemmistö, että nekin jotka
ovat vanhan byrokratian kannalla,
vaikenevat tai ovat mukana pysyäk­seen
muuti aneet esiintymistapojaan.
—• Hilkka Ahmala.
Suoirien vathiutfä
latoudetlMfiiiiA
LÄÄiA PUOLUEKESKUSTELU
SKP:n SISÄISESTÄ TIUSTA
Praha. — - T s h e k k o s l o v a k i an
kommunistipuolue julkaisi tiistai^
iltana maan koko poliittisen jär-jesteirtiän
uudistamista merkitse­vän
toimintaohjelman^ jossa eh­dotetaan
valtioii turvallisuusko-neiston
Jakamista kahteen itse­näiseen
yksikköön, joista toinen
puolustaisi valtiota sen ulkoisilta
vihollisilta ja toinen pitäLsi yllä
yleistä järjestystä ja taistelisi
rikollisuutta vastaan kotimaassa.
Talouselämän alalla vaaditaan
mm. ammattiyhdistysten entistä
tehokkaampaa osallistumista tuo­tantoelämään.
Palkkoja kohote­taan
tuotannon kasvun sallimissa
puitteissa, ja viisipäiväiseen työ.
viikkoon siirrytään tämän vuoden
lopussa.
Julistukseen sisältyvät muiden
muassa seuraavat muut uudistukset:
— - Oikeusistuinten riippumatto­muus
poliittisista tekijöistä.
— ^Ennakkosensuurin" poistami-nen
ja uusi lehdistölaki; jossa mää­ritellään
selvästi, miten pitkälle val­tio
voi mennä painotuotteen sisäl­töä
koskevien määräysten antami-sessa
toimittajille.
- r - Oikeus matkustaa ja jäädä u l ­komaille,
v
— Uusi vaalilaki, jolla sovellei
taan demokraattisempia periaattei­ta
jo vuoden lopulla, pidettävissä
vaaleissa muun muassa laajentamal­la
riid&kkaiden valinnan vapautta.
— Vahvempi parlamenttaarinen
jäi-jestelmä.
Ulkopolitiikasta julistuksessa lau­sutaan
"Tshekkoslovakian muotoile­van
omat kannanottonsa maailman­politiikan
•• peaiskysymyksiin."
Länsi-Saiksaa koskettelevassa j u ­listuksen
osa!3sa sanotaan Prahan
hallituksen tukevan realistisia voi­mia
Saksan liittotasavallassa sekä
.samalla vastustavan uusnatsistisia
1-evan.shistisia suuntauksia maassa.
Talouspoliittisista kysymyksistä
l.iusutaan ohjelmassa viranomaisten
sallivan normaalien markkinavoi­mien
toiminnan j a edistävän näin
entistä rationaalimman hintajär-telmän
kehittymistä,
Tshekkoslovakian pitkäaikainen
eristäytyminen : maailmanmarkki­noilta
on johtanut epätodellisiin
Juntoihin kotimaassa. Niinpä lopul­lisena
tavoitteena on maan valuutan
muuttaminen vapaasti vaihdetta­vaksi.
Tavoiteajankohtaa tälle toi­menpiteelle
ei kuitenkaan ohjel­massa
aseteta .
Taloudellisten suhteiden penis­tä
na on edelleen Neuvostoliiton
Helsinki. — HalUtns Ad^vlfiiie
viikon tiistaina kolmannessa rat­kaisevassa.
kJisitteiyflstt valtaudct
niiden toimenpiteiden snorfttami-seksi,
joita s&äU M^udelUsen t l -
- lanteen vabllnntrttaminen Ja mnu
Liinamaan paperin edellyttöroät
ratkaisut vaativat '
Pääministeri; iHlaano Kölvls^n
Ja vaKäoväralnniliitsteri Eino Rau-nlo'
11 tofäaalia seka eoIs«aUa edus­kunnan
oppositioryhmien edusta­j
i en ' kesken^ käydyt neuvottelut
6Uvat p U i k y h m titySiiitelB^i si­ten,
että opposition enemmistö
' hVVSksyl ' valtuuilaiii pernstefui­neen
ilman muutoksia; Valtuus-laklkeskustelun
avaukseksi käyttä­mässään
puheenvuorossa päämi-
.nisteri Koivisto puolestaan selvit­ti
nittä kysymyksiä, jedsta haUI-tuksen
edustajat olivat sopineet
opposition edustajien kanssa. Nä­mä
liittyvät valtion ensi; vuoden
talousarvioon^ vaalilakiesitykseen
Sekä eräisiin verolakiiiudistuksiin.
Kuitenkin vielä lain kiireelliselksi
julistamisäärtestykscssäkin kuusi ko-koomuiksen
edustajaa vastusti val­tuuslain
si:täUämän tilanteen koko­naisjärjestelyn
suorittamista. Kun
l a in kiireelliseksi julistamista kan­natti
179 edustatjaa, oli tarvittavan
5/6 ääntenenemmistön saanti ylivoi-nnaisen
selvää.
It.se lakia vastaan äänesti 32
^dustajaaj mutta tämä äänestys o l i
Vain ontto Ja epälooginen yritys
liettää yleistä mieUpidettä. Laki
hyväksyttiin Joka tapauksessa 154
äänellä.
Taloudellista valtuuslakia koske­van
kesku-nelun aloitti pääministeri
Mauno Koivisto, joka selvitti oppo- tiin.
sitlonredustajien kanssa käyfyjft nWt-vottelujä
välttiuÄlain* hyväksymisen
ehdoista. Yksikään näistä e i koske-r
u t itse valtuuslain ^ j ^ ä t i ^ . jonka-mmfttatniseft^
^sUfctbbi o f i ^ ^
kaikki yritykset:epäomiistqiraft. I f m - ;
ministeri Koiviston puheen pääosat
on julkaisttiHeriksecn, . .
ÄXNESTYksBT
Valtuuslai&ta, j(mka sisSltöS^, 6n
yksityiskohtaisesti e^telty u^iiiite
yhteyksissä suoritettiin ensin äönes-tys,
joka kofeki «fin kiireeHlseksiJU.
listamista. Tässä äänestyks«ssft ihkii
kiireellisyyden,hyväksyminen vlUiin-.
rJän /5/8 annetuista äänistä; Äante--
tyksessä jakautuivat äänet'kiireelli-syyden
puolesta 179^ sitä vartain' 6
;a poissa 14 edustajaa. Kuusi; Vds*'
taan äänestänyttä olivat kökoäifiultä
sen edustajat Apajalahti/ JEIietalJf^
Linkola, IVäki-Hakola, Raipaia jä
Vartia. Äänestyksestä "i)0iftja. <fl*i
vien" joukossa o l i salissa Istil^ut
liberaalien Irma Karvikko; j(ritd t»8äl«
Ijstui kuitankin j o seoraävaa» 8äi
.lestykseen itse l a in kohtalosta. L a in
kiireelliseksi julistamiseen olisi riit­tänyt
155 ääntä.
Valtuuslain hyväksyminen tapah­tui
äänimäärin 154—32 ja poissa öles
vien lukumäärä oli nyt alentunut
Karvikon äänestyksen johdosta kol­meentoista.
Lain hyväksymistä vas­taan
ääneslivät kokoomuksen ohella
kaikki liberaalit, puolesta äänestä­nyttä
Pekka Pesolaa j a Hovaniemel-le
lähtenyilä Tuuv-c Saloa lukuun
ottamatta sokä ruotsalaisista Pröt»-
pe. Tämä vrstaan äänestäminfeii o l i
kuitenkin jo aivan ontto propaganda
ele, koska valtaosa vastaanä^jestä-nöistä
oli jo kiirftellisyysasiassa än^
tanut eduskunnan enemmistölle
mahdollisuuden valtalain läpivieh-
BOIKOni RUOTSIA VASTAAN
SUUNNITTEILLA YHDYSVALLOISSA
Tukholma. —' Amerikkalaiset
satamatyöläiset suunnittelevat par
haillaan voimakasta toimintaa.
Ruotsia vastaan sen johdosta, että
Ruotsi' on ottanut vastaan ame­rikkalaisia
sotilaskarkureita, i l ­moitti
Ruotsin radio viikko sitten
keskiviikkoiltana.
Satamatyöläiset johtajansa Da­vid
Gleesonin johdolla harkitsevat
nyt kaikkien Yhdysvaltoihin saa­puvien
ruotsalaisten tavaralähe­tysten
julistamista boikottiin.^
Päätös, johon mitkään Yhdysval­tojen
viranomaiset eivät voisi vai­kuttaa,
merkitsisi Ruotsin Yhdys­valtoihin
suuntautuvan viennin
loppumista.
Tiedon antoi amerikkalainen ko­lumnisti
Victor Vi&cll tähdentäen,
että boikot*i tulisi ensi sijassa kos­kemaan
Ruotsille tärkeätä autojen-vientiä.
Ka'fckien ruotsalaisten lai­vayhtiöiden
Yhdysvaltojen-liiken-kanssa
käytävä kauppaa, mutta
T ^ k i k o s l o v a k i a kehittää myös suh­teitaan
maailman kaikkiin murhin
maihin tasapuolisuuden ja keski­näisen
edun perustalta ketään syr­jimättä,
sanotaan julistuksessa. Sii­nä
lisätään pyrittävän harjoitta­maan,
soipivissa muodoissa luotto- ja
ipääomayhteistyötä siitä kiinnostu­neiden
maiden kanssa.
Turvallisuuskoneistoa koskevik­si
suunniteltujen muutosten mu­kaan
ei kummallakaan uusista
yksilöistä ole oikeutta ahdistaa
yksityistä kansalaista hänen po- .
liittisten katsomustensa vuoksi.
"Jokaisen kansalaisen... täytyy
voida varmasti tietää, etteivät hä­nen
poliittiset vakaumuksensa ja
mielipiteensä, hänen henkilökoh­taiset
uskomuksensa ja toimin­tansa
voi olla valtion turvalli.
suuspalvelun huomion kohteena",.
lausutaan ohjelmassa.
teen boikottia harkitaan myös, U-
•noittaa Visell. v.
Ruotsin radio ilmoitti Gleesonin
tähdentäneen, että turvapaikan
myöntäminen poliittisille loikkareil-.
le ja: sotila£'karkureiden rohkaisemi-ren
j a asuntojen sekä, taloudellisen
luen myöntäminen heille, kuten
Ruotsi on tehnyt, ovat kaksi e ri
rsiaa. Päätös tehtäneen lähivi&koi-na,
sanottiin. • c\
Ruotsin hallitus cmalta osaltaan
tähdentää soveltaneensa vain voi­massa
olevia turvapaikka<^äittft
koskevia määräyksiä sotilaskarkurei-den
kohdalla. Boikotin lähtökohta
on näin olion kohtuuton^ sanoi kaup­paministeri
Gunnar Lange. Hän i l ­moitti
Ruotsin hallituksen seuraa­van
valppaasti tilanteen kehitystä
:a ryhtyvän tarpeen tullen vasta­toimiin.
Neuvostoliitto syyttää
canadalaista
nuuslkiniisesta
Ottawa. — Moskovassa oleva Ca­nadan
suurlähetystö sai keskiviik­kona
N L : n nootin, missä syytetään,
että Canadan suurlähetystön ilma­voimien
asiainhuoltaja eva:^tiluut-nantti
J . V. Watson on Yhdysval­tain
virkakumppaniensa kanssa
osallistunut vakoilua lähentelevään
toimintaan. ,
Canadan suurlähetystö k i i s t i Mos­kovan
syytökset, mutta ulkoministe.
liöstä sanottiin Ottawassa vain, et­tä
alustavat tiedot osoittavat,. Jot­ta
Canadan asiainhoitaja pidätet­t
i in huhtikuun 8. päivänä J a että
häntä kuulusteltiin Leningradin sa­tamassa.
N L : n hallituksen äänenkannatta­j
a Izvestija syytti, että, eyersti
Watson ja hänen ameriiik^iset
kum^ppaninsa olivat ottaneet laitto­masti
vailokuvia satamasta.
PÄIVÄN PAKINA
700,000 T Q m i A N A P A L M IA
Pentagonin — USA:n sotapää-nuijan—
tilastojen mukaan yhdys­valtalaiset
ovat vuodesta vuoteen
1 9 8 3 ^ 7 lentokoneistaan pudotta­neet
Vietnamiin yli 100,000 ton-_
nia naipalmia.
Toisin sanoen. Vietnamiin on
pudotettu 3 kertaa'enemmän tätä
hirveätä jälkeä ja kauheita tuskia
aiheuttinvaa napalmia, mitä käy­tettiin
Koi«ean.sodassa.
Mitä tämä taikoittaa 1) inhimil^
lisen kärsimysten ja tuskien koh­dalta,
2) liikemaailman näkökan­nalta
ja 3) voitto-osiinkojen kan-
—naita, siitä lyhyinfä huomioita a-lemipana:
Etelä-Vietnamissa lääkärinä oU
iut tri Josep .Janssen sanoo lönsi-'
saksalaisessa ' nuorisolfehdessä
."•Elän" julkaistussa artikkelissaan
mm. seuraavaa:
"Kuka kerrankin on nähnyt
muodottomaksi palaijelta ihmisiä,
joitai — silloin kun ^ eivät olo
tuhoutuneet kuTjflU» tavalla r i i .
.sipciloilla—- on tuotu dalraalaan
ij okal&on amerikkalaisten ponuni-j
a napalmhyökkäyiksen jälkeen, se
ei.kosikaan voi unohtaa näkemään­sä.
Napalm jää höyryäväksi ja hi­taasti
edelleenpalavaksi terva- jn
fosforikerrokseksi ihmisteni ruu­m
i i l l e ; kaikkialla' haisee inhoa he.
rättävästi palaneelle lihalle. Ja
yhä uudestaan naiset ja lapset
juotuvat tämän kauhean aseen
u i h r i i k s i . . . Napailmln uhrin Ikasvot
kädet ja jalat ovat kovasti paisu­neet.
Palohaavojen tervehtymisen­k
i n Jälkeen palaneet kohdat ja
ai-vet pysyvät. Ihmiset ovat mer­kittyjä
lopuksi iäkseen."
Napalmia Yhdysvallloissa( ja
Canadassa) yksinoikeudella val-mistaVap
Dbw CliemlcÄl^yhtiön
vt: johtarja Herbert D. Dban svnoo
Watll Street Joumal-lehdessä 8
joulukuuta 1967:
" N y k y i s i n meitä syytetään sii­tä,
ettu olisimme mOiraalittomia
valmistaessamme napalmia käytet.
tä\^äiksi sodassjis jota jotkdt pitävöt
epäoikeudenmukaisena. Olemme
sn«neot kuulla, että valmistacs-samme
asetta, jota hullitukscnune
on pyytänyt meitä valmistamaan,
asetamme itsemme täsnnälleen sa.
maan tilanteeseen kuin ne saksa­laiset
liikeyritysten johtatjat, jotka
Niimbergissä väittivät vain 'toj
telleensa m ä ä r ä y k s i ä ' , . M e_
olemme yrityksinä arvioineet
hallituksemme pitkän tähtäyksen
päämäärän asettelun ja me l u ­emme
sitä. Yksilöinä emme ehikä
pidä kaikista niistä päätöksistä,
joita s i v i i i i - ja sotilasdohtoxnme te-kevät,
mutta me pidämme näitä
Ijohtajia miehinä, jotka rehellir
sesti ja järkähtämättä pyiicivät
löytämään parhaat mahdolliset rat
kaisut hyvin, hyvin komplisoitu-^
itelsiin kansainvälisiin ongelmiin.
N i in kauan kuin näin teemme,
pitäisimme mahdottomana olla t u ­kematta
heitä."
fnternaJional Herald Tribuno
21 p. maaliskuuta 1988:
Viimeisen 10 vuoden aikana
DOW on laajentunut v o i m a k k a a B ti
ja nykyisin neljäsosa sen 1,5 m i l ­jardin
dollarin imyynneiiätä on pe-a-
äiäin Yhdysvaltain uiikopuoleita.
Dow Chemical Co. on kahden vii­me
vuoden aijan harjoittanut pank
kitoimintaa Zyrichissa. Down;pank
ki ei ole pankki perinteellisessä
ameiikkalaisessa merkityksessä.
Sillä e i ole kassaluukkua, eikä^«tUä
myöskään ole yksityisiä tilejä. Se
on nopeasti kasvava pankki^ mutta
se on vielä varoiltaan suhteellisen
vähäinen. Kokonaistalletuksfljt ÄOU»
sivat viime vuoden lopulla 87 m i l ­joonaan
dollariin, 70 prosenttlai yii
viime vuoden talletusten. Vuoden
1970 lappuun mennessä varat on
aiTioitu 500 miljoonaksi dioHn-iik-si.
Ja sama Tribune-l©hti7i päivä
helmikuuta 1968:
Vuonna 1967; Dow Cheimickt
•yhtiö jakoi enmÄtysmäärSft ööiri^
kaja, 4,36 dollaria osaketta koh­den.
Nettotulot vuonna 1967 Oli­vat
ennätyiksellis0b 130,^ miljoo­naa
dollaria verrattuna- vuodon;
1966 tuloihin, jotka <rfivat 121,7'
miljoonaa. Vuodesta 1966 myyrtti
oli kohonnut 1,31 miljm'dista dol­larista
1,38 m i l j a r d i in dollariin.
' Multa, kuten sanotaan, "j<oha el
haisp". — Känsäkoura,