Vapaus, March 31, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, maälisk. 31 p. — Tuesday, March 31, 1964
V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS '
, (LIBERTY) EbUbhihed Nov, 6, 1917
EdUor:W; Eklund Manager: E. Suksi
V Telephone: OI f k T Ö74-4264 — E d i t o r i a l 674-4265
PubUshed thnce wceklv: Tucydays, Thuisdays and Saturdays by Vapaus
PubliBhing Co. L l d , lOO-lOU E lm S t . VVtvst, S u d b u i y . O i U a i i o , Canada.
M a i l m g addicss: Box 69
Adverlismg ralcs upon application, translalions free of charge.
Authomed as second class mail by tho Post Office Department, Ottawa,
and for paymcnt of pöstage m yjash.
':Mernber of the; CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk.
T I L A U S H I N N AT
$9.00. G kk. $4.75 USA:.ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 k k . $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Maailman suurin kauppakonferenssi
Y i i m e maajiartlaina alkoi Genevessä Pahus des Nations kokous.-
s a l i s s a ihmiskunnian''histöi-ian suurin kauppakonferenssi, mika kes-
, t a a , a l u s t a v i e n tietojen mukaan kolme kuukautta — m a a l i s k u u n 23
paivasta kesäkuun 15 paivaan. Konferenssissa on (myös alustavieiT
s l i c t o j e n mukaan) noin 1,500 edustajaa 122:sta maasta.
Tama Y K : n j o h d o l l a j a välittömällä myötävaikutuksella larjes-c
t t t y . kansainvälinen konferenssi, mika tunnetaan V K : n k a u p p a - ja
k e h j t y s k o n f e r e n s s i - n i m e l l a on saanut laajakantoista huomiota heti
a l u s t a alkaen, c i k a suminaan suotta, s i l l a sita on v a l m i s t e l t u laa­jassa
mitassa k u u k a u s i k a u p a l l a . Y K : n muodostama, ' v a l m i s t e l u k o m i -
t e a " on pitänyt asian johdosta New V o r k i s s a kolme kokousta j a se
o n saanut toivoinusesityksia monetta maalta seka .sellaisilta suur-j
a r j e s t o i l t a kuin. A f r i k a n yhlcnaisyysjarjesto, Euroopan vapaakauppa-j
a r j e s t a . A r a b i l i i t t o , Euroopan talou.svhieiso jne. K o n f e r e n s s i n teh­tävänä
on k e s k u s t e l l a , j a j o s s u i n k i n mahdollista paattaa keinoista,
j a menettelytavoista, miten voidaan parhaiten edistaa uudenlaisen
kauppajärjestön avulla iviaailmanlaajui.^^ia kaupankäyntiä j a talous­kehitystä
yleensä. E n m a i d e n väliset lalou.ssuhleet vaikuttavatkin
r a t k a i s e v a l l a tavalla nykymaailman rauhanomaiseen kehitykseen.
Tassa yhteydessä tulee m»ista;i, e l i a kansainvahse.ssa kaukankayii^
nissa on h u o m i o i t a v a ne valtavat muutokset mita o n n i a a i l m a n k a r t a l la
tapahtunut p o l i i t t i s e s t i j a t a i o u d o l l i s e s l i . E i l i s e e n , e l i h i s t o r i a n leh­d
i l l e jaaneet maailman kanppamenctelmat ovat nvt v h t a vanhan­a
i k a i s i a k u i n ovat hevoset j a k a n y l n y k y i s i e n teollisuusmaiden kau­p
u n k i e n k a d u i l l a.
Maailman kartalle on l i i l J u t kapilali.sti.sen maailmanosan rinnalle
pysyväksi j a kasvavaksi tekijäksi so;sialislinen niaailmaiiosa. m i k a vai­k
u t t a a yha kasvavas.sa maarassa maailman kauppaan, p o l i t i i k k a a n ja
t a l o u s k y s y m y k s i i n , toisaalla on .'VasiassM j a vVhikassa itsenäistynyt
kymmeniä maila, jotka pyrkivät taloutensa j a kaupankayntinsa iio-peaan
kehittämiseen voittaaKseen sen takapajuisuutlen, niika nnlle
j a a "perinnöksi i m p e r i a l i s m i n hallintakaudelta.
Tassa yhteydessä ,kiintvv huomio myös N L i n pääministeri N i k i ta
l i r u s h i s h e v i n »konlcienssitle lalieltamaaii. tervehdyskiijee.seen. joka
on saanut melkoista huomiota mvo.s taman mantereen sanomalehdis­sä.
N e w V o r k Timesin uutistiedoii mukaan hau sanoi tervehdyk.sus-s
a a n , e t t a i m p e r i a l i s m i n rusto, d i s k r i m i n o i n t i j a keinotekoiset kaup-paesteet
kuluttavat kehitysmaiden varoja ja ehkäisevät uuden talou­d
e n kehitystä.
V a i k k a j o i s s a k i n piireissä on p y r i t l y leimaamaan v l l a m a i n i l l u laur
sunto aiheettomaksi p o l i t i k o i m i s e k s i , n i i n tosiasia k u i n t e n k i n on las-s
a k i n tarua kummempi. Ottakaamme esimerkiksi A f r i k a n itsenäiset
maat. N i i d e n vientitavaroista on nelja viidetlaosaa raaka-aineina. S u u -
rinVosa nusta menee k e h i t t y n e i s i i n k a p i t a l i s t i m a i h i n , jotka pyrkivät
ostamaan raaka^aineila n i i n halvalla , k u i n voivat j a myymään l e h -
dastuotteita niiden t i l a l l e n i i n k a l l i i s t a hinnasta k u i n voivat. Viimek-s
i k u l u n e e n 8 vuoden aikana ovat raaka-aineiden hinnat laskeneet
8 ^ 9 - p r o s e n t t i s e s t i , jota vastoin, tehdastuotteiden hinnat ovat kohon­neet
lOrprosenttisesti;
; - T a l l a i n e n k a u p p a p o l i t i i k k a ei s u i n k a a n auta ns. kehitysmaiden
talouden kasvua j a l u j i t t u m i s t a — e i k a kapitalistiset suurvallat siihen
pyrikaaUi J u u r i tällaisten seikkojen vuoksi tarvitaan sellaista suur­ta
kansainvälistä kauppakonfercnssia, mika o n nyt aloittanut istun­tonsa
Genevessä j a myös uudenlaista kauppajärjestöä. J a onnistuak­seen
perustehtavasslian, taita konferenssilta odotetaan suunnitelmia
/ j a paatoksia, j o t k a lahtaavat kaikenlaiseen talous- j a k a u p p a d i s k r i m i -
n a t i o n lopettamiseen niin, etta k a i k k i kansat voivat kayda keskenään
kauppaa yhteiseksi hyväksi täydellisen itsenäisyyden j a tasa-aivoi-suuden
pohjalla.
. • , , • » . , . • • » • . • ••_ • • _ _•
D i s k r i m i n o i n n i s t a puheen ollen kuulee usein keskusteltavan ja
• vaiteitävan; " v a i n " sula d i s k n m i n a t i o s t a mita läntisissä k a p i t a l i s t i ­maissa
harjyitetaan sosialistisia maita vastaan, muka ' s t r a t e j i i s t e n ' .
t a v p r a i n v i e n t i k i e l l o n pohjalla jne. T o s i a s i a t i e t e n k i n on, etta ihmis­k
u n t a kokonaisuudessaan, mukaanlukien k a p i t a l i s t i m a i d e n kansat, hyo-tyi^
ji silta, JOS k o n l e r e n s s i voisi lopettaa taman taloudellisen d i s k r i -
n i m o i n m n k a p i t a l i s t i s e n j a s o s i a l i s t i s en maailmanosan v a l i l l a.
Mutta vaikka y l l a m a i i i i t l u d i s k r i m i n o i n t i saataisiin pyyhkäistyksi
kokonaan pois päiväjärjestyksestä, niin meillä olisi sitten vieläkin
r a i k e a t a d i s k r i m i n a a t i o t a vastikään itsenai.syneita kehitysmaita vastaan
T o s i a s i a nimittäin on, etta Yhdysvallat l i i t t o l a i s i n e en k a y t t a a d i s k i i -
m i n a t i o t a k a i k k i a maita vastaan, jotka syystä tai toisesta eivat satu
miellyttämään sen paremmin Wall katua kuin VVashingtoniakaan —
m i k a loppukädessä on y k s i j a s a m a . . M i k a l i kehilysinais.sa turvaudu­t
a a n taloudellisesti ja poliitti.sesti s e l l a i s i i n toimenpiteisiin, milka
c i v a l tyydytä s u u r k a p i t a l i s t e j a , s i l l o i n n i i t a uhataan heti t a l o u d e l l i s e l la
d i s k r l m i n a t i o l l a . Tosiasiassa Yhdysvaltain toimesta käytetään Iata
d i s k r i m i n a t i o a s e t t a sen o m i a l i i t t o l a i s m a i t a k i n vastaan. Muistaa n i ­mittäin
tulee, etta e s i m e r k i k s i Canadaa. Britanniaa, Ranskaa j a e r a i la
m u i t a k i n maita, seka erikoisesti miden laivayhtiöitä on VVashinfitoiiv
issa u h k a i l t u b o i k o t i l l a "jos ne eivat lopeta liikennöimistä K u u b a a n ."
M e r k i l l e p a n t a v a a myös o n , ' e t l a Genevessä inyt kokoontunut maa­i
l m a n l a a j u i n e n talouskonleren.ssi on saanut paljon vähemmän huo­miota
o.sak.s<fen YhdJ-svalloi.s.sa_ja sen lii)tolaismai.ssa, kuin s o s i a l i s l i -
ses,sa maailpianosassa j a vastikään itsenai.syneissa, kehitysmaissa.
J o i s s a k i n tapauksLssa Geneven konlerenssiin on suhtauduttu avoi­m
e l l a v i h a n l i e l i s y y d e l l a k i i i . E s i m e r k i k s i Lansi-Sak.san T e o l l i s u u s l i i t to
o n ilmaissut pelkonsa siita, etta Y K : n kauppakonferen.ssi voi johtaa
kyseenalaisten talousratkaisujen tekoon".
K u t e n yllaoleva.ssa on p y r i t t y osoittamaan, Genevessä nyt kokoon-
" l u n c e l l a Y K : n kauppakonferenssilla on p a l j on visaisia pulmia rat­kaistavana.
Meidän lehtemme liittyy puolestaan n i i h i n , j o t k a toivo­vat
j a vaativat, etta Geneven konferenssi pystyisi luomaan maaperän
k a u p p a d i s k r i m i n a t i o n lopettami.seksi seka - kansainvälisen kaupan­käynnin
eaiSlamiseksi suuressa mittakaavassa. Toivottavaa SIIS o l i s i,
e t t a Canadan edustajat taissa kauppakonferenssissa omaksuisivat
myonteisemnian asenteen kansainvälisen kauppajärjestön uusimis-ehdotukseen,
miten siihen asiaan suhtautui u l k o m i n i s t e r i P a u l Marr
tii> v i i m e v i i k o l l a . Canadan omat kansallisedut vaativat sila yhta pal­j
o n k u i n maaliman i f i u i d e n k i n maiden yhteisetu.
Kirjeitä
OIKEA K A T K A I SU
J u u r i naytelmajuhlien kynnyk
sellä a l l e k i r j o i t t a n u t esitti tassii
lehdessä naita j u h l i a koskevia ky­symyksiä
pyytäen vastausta lehden
p a l s t o i l l a . T o i m i t u s v a s t a s i k i n , m u i ­ta
parhaat tiedot paatin hankkia
•'paikan paalia". N n u k u i n usein
tällaisissa tapauksissa kay t u l i a l ­l
e k i r j o i t t a n u t k i n iloisesti yllate-l
y k s i s i l t a tavasta, j o l l a lama yh­den
m i e h e n ' a r v o s l e l u sujiii.
J o k a i s e n navlelman . jalkech
Böhm selosti sen sisaltoa. ohjausta,
iiäyllelemisla seka heikkouksia.
Jakaessaan oalkinnot han selosti
miksi j u u r i se ohjaaja tai n a v l t e l i ja
ansaitsi palkintonsa. So o l i rt^lUi:i.
avointa arvostelua, jos.sa asiaiituii
t i j an opastama t a v a l l i n e n k i n kat.^jojii
sai siimansa auki j a naki pintaa sy­vemmälle.
E i k o tama j u m i osoita, e t t a n u - i -
dan olisi koeteltava keksiä uusia
l o i m i n t a m u o . o j a kaikissa rieiiinvis-saninie
j a j o s j o k u keino ei o l e hyvä
M u n vaihdetaan se''loiscen j a l a l cn
m e n e t e l l e n löydämme oikeat j a ny­kyaikaa
vastaavat toimrutamuodot.
Myönnän olieoiu i-iinakkoliitiloi
aen tahan navtolmajuhla-arvosle
I l u u n nähden, siksipä sita siairem-
I m a i l a s v y l l a v o i n k i n lausua parhaat
I ;<iiloksi'{ \V. B o h i n i l l e arvokkaist.M
s f l o s l u k s i s l a a i i . Samalla k i i l a n .tu-
' ^(>llt^)lal.^•la : livvi.sla naylehnrijulilis-
— K u l o l l i i i e i i aaiii vleisoii j c i i i k o s l a.
Kapitalistiset teellisuusmaat
syytettyjen penkitle tenevessa
Gene.vcssa aikoi vilikko sitten
maanantaina: kolntfscn kuukautta
kestävä yleismaailmallinen Y K n
katippar ja kehityskonferenssi. T i ­laisuus
on alalla mittasuhteiltaan
suurin ja nierkitykseltaiin histo­riallinen.
Kutsu oli osoitettu 122
maalle, joukossa kaikki Y K n jä­senmaat
ja jäsenjärjestöt seka
huomattavimmat kansainväliset
taloudelliset järjestöt. Konferens­s
i in osallistuvien edustajien luku­määrän
lasketaan nousevan 1,500
henkilöön. Konferenssin keskei-sinipina
asioina ovat maailman­kaupan
vapauttamisen ja laajen­tamisen
onselmal seka erityisesti
kellitvsniaiden ja teollisuusmai­den
tulotidcllistvn ja kaupallisten
vastakohtaisuuksien selvittämi­nen.
Kehitvsmailla on aukoton
vaatiniusluctlelo paasta tähänasti­sesta
. liistosta parempaan ase-inaau
maailmankaupassa Sanan
kirjaimellisessa m e r k i tyksessa
koyhal ovat asettamassa rikkaat
svviettvjen penkille (Jencvcn
kauppakuiifereiississa. V a i k k a
konfereiissni valittnniana tulokse­na
ei voi olla ongelmien ratkaisu
vhdella iskulla, niin valinpitauiat-
(omvydella väistämisellä ja kiel-tamiseiia
rikkaat teoliisuu.smaal
e n a i euaa scivivdv. .Nain sitäkin
suiircminalhi svvlla, kun kehilvs-mailla
on (akanaan Neiivustolii-
(oii j a muidcir sosialisttslen mai­tien
voimakas ja vaiaukseloii tuki.
Suosituimmuus
kehitysmaille
I.onlo». — B r i l l i l a i s c n kaii'^ain
v l i t e i s on k a i i p p a i n i m s l f i T l a l o i l l i v ai
v i i i i u v t o i s l a i i ! : i l.oii!o(i.';sa k a k - i p ai
vai.scii konleroii.s.^^iiKa. j(>s.< r l i c IHMI
v o i t e l e v a t d e i i c v o s . s a v i i u i i ' i i i i i a i l a i i -
l a i i i a a l k a v a s s . i A K : i i kau|)p;i- i:i !<•."-
lutvskofilciCM.-;.^!.-;,';;! . t-siilc <>lcll;n i.s
la larki.:imnii>;t.! uvsvmvKsi.st;'..
. l M i L ' l a n m i i I<a'.i|)i)anuni.sU'n Kd
vvard lloal.h j o l i l i p u l l o l l a , avalaisis-
(iiniiossa.
Lontoon konttM^Mi.-isiii aikana k a i i -
s a i i i v h l e i s o n i n a i l a p v v d e l a a i i r s il
lamaan i n i e l i p i l i H - n s a k a i i . s a i i i v l i l tM
somauk'11 k e s k n i a i s c M SUD.SISUI.MI-i
m a i s i a r i c s t c l m a n inaluloMi.sesta lu-,
pettaiiiiserita )a (ienf\('ssa Iddninä
koiscsti . c s i l c l l a v a s t a laa|t'i)iiiia.-;l;i
k a i i p p a j a r j o s l e l n K i s t a .
E n g l a n t i o n v a l i n i . s o s a l l i s l u m a a ii
laajasuuntaisen kauppajarjostelmrin
aikaansaainiseeii.. los.sa teolli.^mi.s-
I maat mvonlavat kohitvsinaillc s u o -
i s i t u i n u n u u s c l i i j a . I',(t<:llvlykseiia on
k u i t e n k i n . elia k a i L ^ J a i i i v h i c i s o i i:
I maat. suo.sliivat i i u l e on . i a i ' K ' . s t c l y vn
! j a etta sulien o s a l i i s l i i v a i m v o .s
I k a i k k i muut suurimmat loollisiiu.s-i
maat.'
n OI 1 i s i I s M \ \ j
K i : i i i i \ s M t \ f '
i \
L a i u i f i i t c o l l i s u i i s i u a a l ovat aivan
v i i n i e a i k o i h i n asli ka.-ilellect maa-iliiiaiika>.
ii)aii ()ii'.;i>lmi;i i k a a i i k i i i ii
no olisivat vain juilitaasli i i i i d on
k ( " ^ K o i s i ; i :Ki()ita. lama <>iv l o l i t a i i i it
k a l i d o i i tDi.^iiloou \ l i i a m i o l i s o i i kaup
i)il>loki'W «1 I r n IM l \) s M i U vn
';oka viimo yaili(M>s^;i toison kauppa-
))loki;v ( l a I S . A i i väliseen
k a m i i p a i l i i i i i i . jolla o i i j o .sohasli
Uauppa.Midaii U-ima. I.aiitiston leol-l
i M i i i s i i K i i d ' . ' ! ! s u m i n i l o l n i a seka n i i -
• ko.^koi.sl(.'n o t i a ; i i i a a i l i n a i i inark-
I k i i i o i d o n i i i i d o l l o o i i lakamisoksi us.
I\o:iH('<lvii kionok'^on liillialenmi.s-i
! i o i i v o ! l c l i ! i . s s : i <.att sopirmik.sciv psiit
I U-issa. 011 k()k.(( n K i a i l m a n k a u p a l le
I valimufdlincii Iciini v a a : a l l i n e n -
: K1I5 vritv.s:. l a l a vaslaan Ivoskente-
I l o o t o i s a a l l a ulan la lännen välisen
[ k a u p a n laajoiitaiiiiseii tarve, misla
on olomass:i vakuuttavia merkkejä
l a i i i i l U - 011 |() o s i t t a in avattu lupaa­vasti
paa. T a t a suuremman onf,'el
man. muodostaa k u i t e n k i n toisaalla
teoilisuu.sniaidoii j a toi;-:;a;ilta raaka-a
i n e i t a seka i m i i l a .i)«M-iistarvikkeita
UioUavii'11 k o l l i t v s m a i d o n vastakoti-l
a i s i i i i s :
. \ K u talous- j a sosiaalmcuvoslon
i t M S ( 0 \ ) Miodoii 1<H)2 s \ k s \ l l . i
asottamaii V I\n inaailmaiikaupiia-konferenssia
valmistelevan komi­tean
raportissa, joka valmistui vii­me
vuoden lopu.ssa j a j o n k a peru.s-t
e e l la Y K n kauppakonferen.ssin oh­j
e l m a lyötiin lukkoon viime helmi­kuussa,
todetaan, etta maailman ta­l
o u d e l l i s en j a sosiaalisen kehilvk-
.sen edi.stvnunen o i i suuressa mää­r
i n riippuvainen kansainvälisen
kaupan laajeiiemi.sesta ja keltilvs-maiden
li.saantyvasla osallislumises-ta
s i i h e n . >
KKIIITYSMAAT lUISTON
KOHTKINA
~ V K n t i l a s t o j en m u k a a n (laiiiKrii)
teollisuiism.-iiden teollisuusluolloi
deii vienti on noussut vuosien l ! M ! !
(jO vali.sena aikaii<T-7l k e r t a i s e k s i,
kun kehitysmaiden raaka-aiiieidoii
vienti on noussut saman;iikaises1i
vai n "vajaa 70 prosenttia. Samalla ke­hitysmaiden
osuus 011 s u i ) i s l u i i u t
maailmankaupasta (V Ivu t i l a s l o j cn
imikaaii supistus o l i . l{).'iO--()0 noin
lO pios(!ntt!a). Kclnlvsmaat ovat us.
" v h d c n sadon m a i l a (puuvilla,
kumi. r i i s i . kaakao, kahvi. o l i v . v a i i -
m o l a l l i t . rautamalmi vm.) joidou
v i o i i i i i s l a i-aaka-ainei(lf.ii osuus on
!)0 pios. Täten ne ovat herkästi a l i
tuta san'-'<'ii i v i k i l l o k o i i j i i i i k U n i ii
v a i h t e l u i l l e . Niita rasillavat toolli-s
u i i s i u a i d e i i raaka a i M c i l l c la i i i i i i l lo
v a s l ; i a v i l l e p c i i i s l n o l h M l l o usein !
maalaamat k i i i i * i o l j a l u o i i u p o l i l i i i i >
liat. t o i s a a l l a I c o l l i s i i i i s i n a i d c i i vien-j
l i l u o H o i l l a '01 o l i - n i i l a a t i lOiilaKal :
loa Olka l U i i a r a l l i s i a rajoiliiksia:-:
K d i i laiuu'11 UMiili-siiusinaal iiivostoi- ;
\ it ( i ' i l i l i n i c i t a . M ' I IS*-.! O /I I
toM moiiopotiiMi |)iiilloi'-s:i j a nauloi)
saavut lamat n e l i o v o i l o i iino-.ar soii .
k m vahan i n o h i i n . tinka k"iviU-; i ' i ; ii
l u u malidolli.sosli i.iisi i i r . o . s t o i m i . i i
.<ivuluollooiia. Ksiiiioi k i k s i vun-icu
IT.O •)<» \,ilis( tl 1 iKati 1 l S \ i i \ U
s i l v i s o n paaoiuan, l i i v c s l i i i i t i n l kviii-
I v s m a i l i i n lisaanlvivat 4.5 i i i i i i a r d i l -
la ( l o i l a i l i l a . M i i t l a .•••.•iiiK!iKiikai.--o,''lt
j t a l a s r .v<Mttoiiia l .s.\h,!!i t a k a r a ii
12.1; i i i i i j a r d i a d o i i a i la. K o l i i i vsniai •.
m a i h i n nousi 140 p r o s e n t t i a , k un
v i e n n i n nousu k a p i t a l i s t i s i i n m a i hm
kasvoi v a i n 17 pro.senttia. Neuvosto­l
i i t o n antamien tietojen mukaan
sen kauppa k e h i l v s m a i d e n kanssa
kasvoi vuosien lOS.^—61 välisenä
aikana '1-keitai.seksi j a v u o n n a 1962
lapahtui lalleon I^Opros.Iisays vuo­d
e n liHitta.sosta. S u u r i n p i i r t e i n ..sa-ma.
ssa suhl<!e.ssa on ka.svanut myös
muiden s o s i a l i s t i s t en maiden j a ke­h
i l v s m a i d e n välinen kauppa.
.Sosialististen- maiden laloudelli-iion
apua kehilvsmaiUe on itse asi­assa
ollut kaupan laa lentämistä ja
k a i i p p a e d e l l y t v s t e n parantamista.
P i t k a a i k a i s t o i i j a halpakorkoisten
l u o l l o i e n avulla kehitysmaat ovat
saani' e t koiicula. teknillistä tietoa
soka a s i a n t u i i l i | ( H l a j a koulutusmah-doU.
i ' u u k s i a . ' I a l e n on kehitysmais-
.sa s v u l v i i v l t o o l h s i n i t l a . joka peit-l
a a O K i l t a i n niiden omaa tarvetta
j a O l a l l a n i iiionipiiolistaa niiden
v i e n t i l u o t t e i l a ja l i s a a i i i i d e n vienti
kvkva. Koliilvsmaat saavat Iisaksi
m a k s a a Itioltoiisa kokonaan omissa
A i e n l i U i o t t c i.^saau.
K M) 1* I - A K o.v V IM; NS S I IA
N M \ n ' - l'OI III f o
A l i l a tiilf-e nimf.-nomaaii nvt a i ka
iicoscoii Y K n k;i!i|)pa- la kehitys
k o n f e r e n s s i i n , m r i i o!i s v v l a oalaul
(aa iiiiol(M.-M. o l l a |o v i u m i i a liMiO.f
V K i i Ifi. i s l i i t i l o k a t i d on aikana Nou I
v o s l o l i i l l o k i i i i i i i i t i V K i : laloiis- ja !
:-/).vi;;alinoilVVitOU liUOMUOla kali-i
> a u i v a l i s o ; ! k.Tiipp:i'<nnr»'!"onssiii lai- !
I I iii>i^( U I M 1' i t l ' l( i ' i l a n P) I u i j
(•'laiik.-iiipan l a a f i n a t i i i s i a ; s(,'ii l i o l l a I
o l c M o i i os!<M(h'n poisl.-iiiiisla i a k e - !
IMI' "1 K1 1 * is( mau p n i i t . i o i i 11
!i'aail:!)ai!k;iii|)as-a |a (tila s i i m a l l a '
p i . ; i c i ! . (iiir!!>:i kansainvälisen Icaiip
;ia l a i i o s i o i i l i i o m i s o c i i . tasoaan k o r - :
! a - i i i .\(',ivos!'iii!lif» koukrolisoi osi |
tvst;:aii N K - s a . . .Asia ka-MloKim :
O ' . ! i l i I ' ( 11 I 11(1' i i ko^ki
l^anska vaaralti-ressa
inflaatio'
\i'eit€essä
Jos i n f l a a t i o j a t k u u tähänastisel­l
a v a u h d i l l a , e i k e h i t y s voi jo1i'taa
muuhun kuin yhteismarkkinoiden
f E E C ) hajoamiseen, lausui Ranskan
pääministeri P o m p i d o u v i i m e v i i k o l ­la
pitämässään radio- j a televisio­puheessaan.
Meidän o n v a l i t t a v a jo­ko
jyrkkä s u o j e l u t u l l i p o l i t i i k k a t a i
h u k k u m i n e n s a k s a l a i s i i n teoUisuus-
• u o t t c i s i i n , sanoi pääministeri. V i i ­me
vuonna vähittäishinnat nousivat
i l a n s k a s s a y l i 9 p r o s e n t t i a j a 1962
,1.5 prosenttia.
P a n p i l k k o a sitten sattuneen
viran- j a t o i m e n h a l t i j o i d e n lakon
johdosta joka veti lyhyeksi aikaa
mukaansa noin puolet koko Rans­kan
työvoimasta, J a u s u i paarng^te-i
i , e l i a h a l l i t u s ei a io suostua suu­r
e m p i i n p a l k a n k o r o t u k s i i n k u i n 4
j r o s e n t t i in vuodessa. Toisaalta paa-
. i i i n i s t e r i huomautti jatkuvasta hin­tojen
nousukierteestä, joka viime
•yyskiiussa hyväksytyistä hintojen
kuris.sapitamistoimenpiteista huoli­matta,
on y h a j a t k u n u t .
Ranskassa hintojen nousu ja
i n f l a a t i o on kehittynyt kaikkein
,)i.si;iini;!lle viimeisen kahden vuo-
I ; l o ; i k-.iltitvssa ei .•iinoastaan. yhteis-
! nai-kkuiamaiden piiiis?,a vaan koko
I E u i o o p u a k i n . huomioituna. Kahden
j v i i m e vuoden aikana hintojen nou-
I iu 011 o l l u t vhleensa lähes 16 pro-c
i i M ia
Gromyko jjT %Uliiiiga8
keskustelivat
astronauleista .
; Tukholma:^ — N e u V o S t o l i i ^ u l -
kfommistcrin GromyKon t«>1Wen vie-'
i'ailupäivä Ru(^issa alläil kHynnillä
kahinkaan luorta,
life keskustoliVf^ 20 miliuuttia.
te^äffa olivat Kr^amiöllitoti suur^
lähettiläs Nikolai Belotshvostikov,
lehdistöasiamics Jevgeni Rymkoja
kulttuuriasiamies Göran Lund­ström.
Vastaanoton jälkeen Neuvostolii­ton
ulkoministeri kävi pääministeri
Erlandenn luona. :
Gromyko sanoi olevansa erittäin
tyytyväinen ohjelmajärjestelyihin
ja kertoi pääministerille, että kes­kustelu
Ruotsin kuninkaan kanssa
oli ollut hyvin antoisa. He olivat
m.m. kdskustelleet neuvostoliitto­laisten
kosmonauttien äskeisestS
Ruotsin-vierailusta.
ellnlarvikekauppoja
.1-
don .kau.saiilulos.sa l a u a l i t i ii 11 !!
Jälleen uusi Bonnia
Länsi-Saksaii maa-, nic^i- ja ihiiavoiniien ylikomen
Heinz Trettiicr syyllistynyt ra.skaisiiii sotarikoksiin
I J e r l i i n i . — Saksan Inltota.sivvallan
äiaa.-. mon- j a i l m a v o i m i o n viiko-n
i o n l a i a l l o i n z 1 r o U i i e r on j o u l u i i n t
i u i v a i i t limaa 11 s u u i i s i i u n l a i s i i M val­h
e i s i i n :"pulidisluaK.-:oen nioiiiioi-s
v \ d ( > l a c i t i jo-,sa on \hdoii t i ik
k em l a i i a a t t i s i m n i a i i r a s i s t i p a a l l i k u ii
leima. DDUssa .sitoi.iteMuleii paljas.
l l r i l e r hvokkasi toukokuun 10.
paiv.ana i!)40 l l o l l a l i t i i n . 14. .5. k lo
K) alkoivat nou voi t o l u l K o t l o r d a -
mm mahdollisesta antautumisesta ja
aselepo oli j u l i s t e t t u . K o l i n o tuntia
.son jalkoen antoi Irettner kuileti-,
km kaskvn ilmahyökkäyksestä ja
| ) o m n u i i i K S o s t a . jossa sadat rolloi
: u i i l i i i K l i u (l;>llanii in-il(»iu<'iic;vs
i \ a i k k a k o l i i l v s i i i i i i d o u . l a a k a a i i i o i -
• d o n ' v i ; - n i i i i i l u a a r a ka-;vai:.i. m u ;
i h i i i l a . c p a s i i h d o . I ( ' ( i i i i s i n i s : ! ; a : < l i - ii
! v i c i i t i l u o l l o i s i i i i • ] ) a i a : i l l a a i.itlvii-. a^:.
i II k o h i l v s u K r H l o u j a , l o i M i i M i y . s i n a i
i d o n välisen ka;ii»palasocii k u i l u a.
\\\\\ l a s k o l m i o j i i n u k a a i i ; a l T a i i a s l ! -
s o n l i l a n j a t k u i n i 1101) i i i o i k i ! s o o s i l a .
o l l a tama vai.aus o n v u o n n a l!)7n
20 m u i a r d i a t l o l l a i i a.
'ON(;KI,!WA.\ K A T K A I S U —
K M P P X
!• i n a n s s i l i i o t o t loollisiui^-r.vaisl i
k o h i t v . - i i i . i i l i o iiHi(!(l(>^(irv;il a\MI m i l - .
' . l a n \ . i i ' i i a s i t l , i \ il- i I l- i ' i \ n ' i
p a k o l i i l v s n i a i d o i i i a ' o i i ( l o i i i s i ' n a.>--o-niaii
pa: a i i t a m i s o n v d i i i i ' i o io a v i i s
•-.l s|l)aU'-a \ .I.IM 1 UP I 1 llitlMI
01 l i l l a , o l l a v K s i u i a a k . i a i i i o i i i ai
maiden vioumn uv.-i.iiia la h i u l o i . '
k o s k o i u i t : d i s k r i i M i n o i i i l i l o p o l - v t a au
vaan i i i i d o n oii s a a l a v i i sua.i It.^oMi
s u u s l u o i t o i l l o o n iiivit.-. l o o j l i s u i i s n i ai
(lou m a r k k i n o i l l a .
. .Xouvostolntlo j a i - i i i i i ! . - o s i a l i s li
soi m a a t ovat • l o i l o u M O o t <<n-.;(.'!maii
v i i n i e n ja. son l a l k o o n k u n n i u l a o n
o l l i i l i i i a l u l o l l i s i i u k s i a i s i i u i r c c l a ii
p a a v a u r i a K l o i i t u l i n a k o r j a t u k s i)
ovat no k a a i i t a i i o o ! k a u i i j i a a n s a aK-t
i i v i s o s t i k e l u t v s t u a i h i i i nioloi.-imiii-puolisen
e d u n - la t a s a v o r i a i s m i d on
pohjalla "kiMV l u t k i m u s l e n m u k a an
v u o s i e n 10.%- -()! v a l i s o . i n aikana
M; i ; : - rn
>• •kVjL^fjti!-
soii.\ (!.' |<)!i;"iti
M \ ' 1 u
o l l a pnamui^^to
I I \ o II 11 1')
f I i " ) m ) I I I II
h!.i>U.a-:.U
\ ' I M I '
10
011 avun jäij-^slö!»
\ V ,> k o s i i ! l i i J.i
iUanial jioi-iaalU.M-l
sa. .M.niiitiakoOti,
II u. h l . s l i o v l a i i .l
toMkf>!;ini'->:a.. ottä.l
n n i K i k k a m o l o i i c
h i i n poliia vasta siMum.
>l I i r i l ip I I OM I M l 11 I
I ,11 1 11 m l \ i M ) ( | ' " i k
il I ^ K i ' I I Ms 1 I s ) I I.IIP, (1\0
K) a s o l l i v i l i d o i n valiiii.^lolovan. ko-u
M l o a i i l i i l k n n a a n )a suiumiltolo-i
i ' a . i r i in:>aiiman kaiii)!)akonferons-sia
\ K n l o i i n o . s l a j a j i u i t t o i s s a.
i:ANsniAr.>KN o l j P A K K O
i « ' |J \ M l K \ VN
\ l o i a vuonna. 10 i2 lisoat lamioii
.|ulita\'iit. loolnsiiiisiii.aat .(IS.A Eiu^-
i a i i i i . Ranska. Italia vm.). aatiosti-
I t r a s i l i a . — Polii.si on puuttunut
a s i o i h i n . e s t a a K s e c n epätoivoisia
i v o t l o M t i a rvoslamasta elintarvike
i i i v v i n n l o i l a levottomuuksien jatku-o^
sa l i r a s i h a n p a a k a u i J i i n a i . s s a.
K o l i i u s o n t t i l i a i f a tvotonta p u n t ti
o r a a n a l u o o n Ilrasilassa. Hoidan i l -
i i i o i l o l l i i i i rvostaneen .jioliiriiauton;
I iod'.)l l o v o t l o m u u k s i s l a kiertelivät
l - . i a i . k i i v a s t i a i h o u l l a e n p o l i i t t i s t a le-
I v u ; t o m i n ; l t a l l r a s i l i a s s a.
MioU- M O s o i t u k s i a svntvi Uio de
( . l a i i d o i i (.0 S u l i n kuvernöörin Ildo
.M Olio h o 11 n va r o i 11 a i.vssa kon ijressia.
O l l a l u u i o u valtionsa puolustaa pe-
I ' . . i s l i i s l a k i a )a k a n s a l l i s t a hallitusta
i .•.a^I^kla loukkauksia vastaan. .
l i a n a i i l o i lausuntonsa presidentti
J o a o ( l o u l a r t i n ehdotettua perustus­l
a i l l i s i a muutoksia maanomistusolo-j
o n muuttamiseksi. Presidentti sa­n
o i , o l t a hau e h d o t t a a h a l l i t u k s en
u u d e l l e e n järjestelyä ^kymmenen
|)aivan k u l u e s s a.
päivät iJavstäneideU ns. K e n n e d yn
k i e r r o k s e n valmistelujen, jotka
k i i k o u k s o n l a i i o s t a i i i i s l a vas-l ovat muisliittaneet eräänlaista ym-l
i i s l o n unikaan o l i T i T t l n o r m o r k i l - l (lamilaisol niouetlivat: honkon.sa l a i
Knass.i solil 1 lilluessa as( ma^ a l l i l , I n . a o i l l u n a l l i d l n o i solitt la
l . a a i i . .Miifta lu:
n. i.Ikocii i i J P ' e ! i < - . i ( i i s l o t l . Mi
; ' S o n i ; ! . ; n koliitvsmaid-.Mi la: sosiali.s-i
i s t o i i niaMloM vlitoiKiisosla l a voi-
' ikl i i s l \ 1 ip i > la lolla on \ l i
ououi.iuislo A K s s ; i . . \ i i i i p a ne l o u t u i -
v ; i t , pi;;)i \ i r a l h s o s t i muuttamaan
k. i I I n c 1 i i l o k - i II 1 o l i \.ilmi^te
! : " , : i n k : n ! i i ! o a i i Ivon valmistuminen
i i ao \ t 0 ' , . n •! I a u p i ) A o n f e i e nN
sir, a i a n j a p i t o p a i k a ! i määrääminen
soka o n i o l i i i a n l u k k o o n h o m i n e n.
I annon teoilisiiiismaiden viilea
s u l i l a u t u s r i i u i i i latkui aina kuluvan
vuodon a l ! : i nm asti. nnitiu nvtleni-tiiin
luulen keskuudessa o n ruveii-i
tm o . - i i n t v i i i : i a i i s i i i m i n u i s l a v a a le-
\ o l l o i n u u t t ; ! . ' l a h a i r o n vaikuttanut
huomasivat pian ta- j i)vr<m neliöimistä, ajautuminen jää­tyneeseen
u m p i k u i a a n . O s i t t a i n län­nen
teollisuusmaat ovat todeiineet,
m i t e n huonosti ne ovat yalmistautu-neet
V K n k a u p p a k o n f e r e n s s i i n ja
toisaalta, miten vakavasti j a toivö-r
i k k a a s t i kehitysmaat suhtautuvat
s i i h e n . • . •
Lännen teollisuusmaissa on esi-
1 o l ly v a r o i t u k s i a . e t t a Neuyosto-l
i i t t o aikoo kavttää Geneveh maail-mankauppakonferenssia
propagan-d
a l o o r u m i n a . Kulr N e u v o s t o l i i t t o te-k
r aloi 11een tämän konferenssin jär-jostamiseksi,
niin se p e r u s t u i yält-l
a m a t l o m v y i e e n ja t o s i a s i o i h i n , jot­ka
eivat muutu propagandaksi siksi
etta ne ovat lännen teollisuusmai-
Kiina arvosteli
taaskin kirpeästi^
Alger. — Kiina tor jälleen viimc
viikolla julkisuuteen Neuvostolii­ton
ja Kiinan välisen kiistan hyök­käämällä
jyrkästi Neuvostoliiton
lautta ja sitoutumattomia maita
kohtaan harjoittamaa politiikkaa
vastaan.
hyökkäyksen teki Kiinan valtuu­tettu
rouva Kuo Tshien Algeriassa
vOoUa olevassa Afrikan ja Aasian
solidaarisuusneuvoston istunnossa.
Algeriassa olevat huomioitsijat
vuvasivat kielenkäytön tassa viimei-se.
ssa hyökkäyksessä jyrkimmaksi,
mita naK en kahden kommunisti­maan
välisessä aatteellisessa kus-la-
ssa on koskaan esitetty.
Neuvostoliiton valtuutetut istui­vat
välinpitämättömän näköisinä
civatka kiinnittäneet huomiota pu­h
u j i in saamiin hajanaisiin suosion­osoituksiin.
ilouva Tshien leimasi mainitse­matta
milaan nimik llrushtshcvin
uutena vuonna tekemän ehdotuksen
voiman kayton kieltämiseksi alueel­lisia
kiistaky.symyksia ratkaistaessa
petolliseksi iskulauseeksi".
Ydinaseiden koekieltosopimus o l i
•'suurta Dotosta", jonka tarkoitukse­na
oli säilyttää ydinaseiden mono­poli.
" K i i n a n kansa ei koskaan tun­nusta
tata sopimusta', han lisäsi.
Puhuen koko ajan "määrätystä
.ilkopuolisesta valtiosta" han myös
leimasi 'harhaanjohtaviksi" Neu­vostoliiton
väitteet, joiden mukaan
uusien valtioiden keskeisin tehtävä
on talouden uudelleen rakentami­nen.^
•
Rattijuoppoja on
Neuvostoliitossakin
Moskova. — Joka neljäs Venäjän
neuvostotasavallassa tapahtuvista
auto-onnettomuuksista on juopu­neen
autoilijan aiheuttama, kirjoit­taa
viikkolehti Nedelja.
Viime vuonna nousivat Mosko­van
liikennesakot yht. 686.432 rup­laan
ja 7.695 autoilijaa menetti kort­tinsa,
jatkaa lehti. r
k e h i l v s m a i d e i i vieuli s o s i a i i s l i s i i i i { osittain., länsimaiden lähes vuoden |.den eräille p i i r e i l l e vastenmielisia.
Barbaran uusi siippa
Me.\ico. — Laosin prinssi Doan
Vinh saapui sunnuntaina lentoteit­se
M e k s i k o n pääkaupunkiin, jossa
Woolwoithin miljoonaperijätär Bar­bara
Hutton on saatujen tietojen
mukaan ilmoittanut heidän mene­vän
naimisiin.
— Olen hyvin rakastunut Barba­raan,
ja uskon hänen myös rakas­tavan
minua., sanoi prinssi saapues­saan;
• .
l o r i n s u o i i l l a o s s a von löylyn h.sjiaii
ja.ssa. Italiassa. Kroika.ssa. Norjassa
la Hollannissa. i\;ii(leii p a l j a s l i i s l o ii
johdosta o v a t muutamat • ISundos
w e l i n i r ylimmät k e n n i a l i l ka;iiity-no(!
t s o l a m i i i i s l o n von l l a s s o l i i i imo-
I leon v a i i l i oM " r a u h o i t t a v i a toiiiioii
j p i l e i l a : s i l l a m i i i i l o n jOukot inouei.
I tavat i l . s o l i i o l t a m u k s o i i s a ' . K n s l i l l i s -
l e u K J k i - a a l l i e i i tiedotaair n i i i i ikaaii I d a i i i i ii
•1)10 l'.iiiidoswehr lehden maalis­kuu
ii uumorossa liyokkayskaskyaau
i M o h d v k s o k s i . jonka han h a l u s i koi­ja
l a m m . lähettämällä l i o i i k i l o k o li
t a i s e s t r v a l o u i e r k k e i a taivaalle |)om-u
i i t i i k s o n loi)i'tlamisoksi. Iata pi.-
(lotaaii omiluisoiia orolidvksena ,
ir.-i o n o loolmo i .ni.si sssaa k i r j a l l i s i a lodi s -
toita silta, e l i a .vi('la tunti Kollor-t
o s i a s i a l l i s en aiitaulumison
keskuslellocm. I r(;ttn(;nn. tai)aiikse.s
la sul/olfujon ovien lakana A d o
n a i i o i i n ja von l l a . s s e l i i i t u l t u a s i i
l i o n . Iiilokseon. etta jos r,aiisi-Sak
.sa aikoo s a i l v l f a a l i i t t o l a i s t e n s a luot
Tainukseii. on I r o t l n e n n inaino u i
k o m a i l l a Jiuhdistetlava. Neuvolle
l u j on tuloksena on l i i l t o l i a l l i t u s an
l a n i i t k i i i lulkisuutoon lau.simiioii
|onk-a-mukaan ' k o i i r a a l i 1 r e l . l i i o r i .i
pideliiäii joka suhleo.ssa esjiuerkilli.- I p i . '! l o d n e r , l i i li
.sena sotilaana |a k u n n i a n miehenä.
Tosiasia k u i t e n k i n on. o l l a r>on-n
i i i virallisissa elamakirrtajulkai-sui.
ssa ollaan I r e t t n o n n kohdalla
o m i t u i s e n niukkasanaisia niilla
k o l i d i i i joissa hauen rikkomuksen­sa
o n s u o r i t e t t u . Mm. vuodet H);iG—
Mi tyystin ' u n o h d e t t u ' : S i l l o i n h an
oh vapaaehtoisena upseerina K.spaii-j
a i i sisallisoda.ssa osallistuen m m .
siviiliväestölle suuria tuhoa tuotta­neen
C o n d o r l e g i o o n a n toiminlaan.
Hänen H o l l a n n i n oleskelustaan on
elämäkerrassa maininta: ' Y l e i s e s i ­kuntaupseeri
linnoitukses.sa I l o l l a i i -
n i s s a . " Tasta alkaa T r e t t n e r i n oma-a
l o i t t e i s u u s la . s o t i l a a l l i i i e i i nousu
H i t l e r i n arnieija-ssa. '
j l a i k o on a n t o i . I r e t l i i o r uudoii ka.s-k
y i i ilmaiiommitushvokkayksesla.
Vuodon l!)42 j ä l k i p u o l i s k o l la
TrottnfT v a i k u t t i Neiivostolutossa
S i i i o l o i i s k i n |)0hj» i s ] ) i i i ) I o i l a . nussii
h a u y l o n i e v e r s t i k s i . Vuoden 1044
han oli Italiassa, l. i i l l o u t u n e i d en
j o u l r k - o i e i i l u l l u . t - H i a a l i a n onnistui
h a u e n l a s k u v a r j O j a a k a i M c l i v i s i o o -
liansa murtautua i T u t a m a l i n j a n hi-i
l l r ; v i l ; ' . i i i l i i i s a i ; s;
P.olOmian laholla j a I- i i e n / e n -poh­j
o i s p u o l e l l a s i v i i i i v a o s t o o n suorit
taiiiien.sa k o s t o toimenpiteidensä
j o h d o s t a . " D i e l ; u i i ( l e s w e h i ' vaittaä
h a i k a i l e m a t t a . :e!i(.i Trettir.':- osal­l
i s t u n u t Italia- s a i t k o l l i s i m logoi­hin-
Italian v a . s l a i - i i i t a l i i k K e e s u en
t , s a i ' i s \ i i i id 1 . i c u i l o i d e n j a lestö
on k u i t o n k i u !i:uor!lanut T r e t t n e r in
s v v I l i ; . l y i i o en p:t;<si i h m i s t e n niyos
Fire.i/.oii ki. l l i i i a i i i i a h l a v y y k s i en
t u h o a i i i i s e e i i . T i o U n e r i n -ansiosta"
i l i l l e r i u anro.-iassa: puhuu myös
hauen tähdenlentoa muistuttava
arvohousunsa. Seitsemässä v u o d e s ­sa,
l i an kohosi kapteenista kenraali­l
u u t n a n t i k s i , joka o l i fasisti-Sak.
sa.ssa m a h d o l l i s t a vaiii SS-nuesten
keskiiuuessa. .
PÄiVÄN PAKINA
Juoksen hemmetin kovaa, jolta
en luisuisi iaaksepäin"
.100 ansaitsi viime vuonna Sä.Tl)!.
So on parempi kuin ( a i i a d a i i Ivo
laisten keskinkortainoii vuosiansio
- l U u l t a vuodon kuluttua sai .loo
todeta, etta hau on v a i i i vaidiotitu-l
u i t . vuodella ja v e l k a a n i i i i i u l o u ­tista
enemmän.
M i t e n '
A n l a k a a m n i o .loen .solillaa ilsi;
asiaa.
• M i n i i olen ;i()vuolias avioiuios.
jiinka porhee.ssa on iioljJt^ lasta:
Olen ollut 14 v u o l t a .sama.s.sa loli-laassa.
T v o i i a i K a s t a i i i oi ok; jiakiso-l
o m a i i t u k s i a eika tyoi)aivien meno-tvksiä.
mutta siita huolimatta e ii
ole voinut edistyä rahallisesti —
minun on Hiostava helvetin kovan
jotta en l u i s u i s i taaksepäin.
Joe veti e s im paperipalan, ftiihiii
hän k i r i o i l t i \uosimononsa tasalu-vui.
s.sa puhuen:
V o i o i h i n - S ')'i4
Sairaalavakuutuk.seen _. -.. W
Tvöttömyvsvakuutukseen ... iiO
Auto ja henkilövakuutus ..-
,[]nUm maksut j a e l a k e v a k . 2|)2
Lääkemaksut (käteisenä) .
Vuokra ja verot .. , 1.2tf)
Lämmitys (kaasu) 22fi
P u h e l i n ^- — - 72
Kuoka 1 <)'>(>
A u t o n kunnos.sajuto - l.W
( i a s o l i i n i j a o l j y — - BOO
S a l i k o |a vesi
\ latltot
1 a k i k . ia t u o vhloen
la p a a i i v s i a k k i a j n e . .
! Vaimoni o l i v i i m e vuonna vähän
; o.sa-aikatvo.ssa ansaiten noin $250.
j l . i s a k s i saimme noin $150 veropa-
I l a u l u s t a . Mutta m i n u l l a o n a i n a r a -
! l i a p u l a j a n i i n j a t k u u taistelu v i i -
i kosla loi.seen.
! .Nam . s e l i t e t t i in äskettäin Vancou-j
v(!ri.s.sa ilmestvva.ssa Pacifie T r i b u -
I ne lehdessä paljon mainostettua Ca-
. 1 nadan " h v v i n v o i n t i k a u t t a " keskita­lo!
» j .soa {laremman työläisen palkkojen
350 I j a m e n o j e n kohdalta. ' ,
sanoo 1 Selvaa on. e t ta J o e on o n n e l l i ­i
. (oi s i l l a t i i loo vl i toi : - ;suni inaksi .s'v , semmas.sa asemas.sa k u i n e n emmi s
I ;)12. jattaou l u i i i u l l e teor(;ettisesti ,
! p u l i i i en .S17:"). m i l l a voin ostaa sa-j
I v u k k o i l a inuutainaii p u l l o n v.Iiiskva j
1 i;i n i u i i t a i n a i i k o r i n olutta seka ma k-1
i saa lomamonol. . !
I -lloinmotli soiko(Ui. so o n l u a l i -i
i dotonla. V u i n e vuonna oli m i i i i i u !
; ' a i n ; i l l a v - a pankista S200 j o l t a sain 1
1 r a l i o i l o t u k s i viikon, lomamatkan v a i -,
to Canadan työläisistä.
Joen palkkaluokassa ($5,600—
SO.DOO ansaitsevien ryhmässä) on v i ­r
a l l i s t e n tilastotietojen . mukaan
v a i n 10 p r o s e n t t i a Canadan mies-t
v o l a i s i s l a — SIIS v k s i kymmenestä.
K u u s i t o i s t a prosenttia ansaitsee y l i
.%,()()() vuodessa j a ainoastaan 2 pro­senttia
$10,000 vuodessa tai
moni kalissa — lapset jätimme van-1 oneminan.
hoiiipiemmo hoivaan.
• Mo emme ela k o m e a s t i . Meillä
011 vain harvoin rahaa mennaksem-uio
kat.soniaan näytelmiä tai eloku­via:
S u u r i n osa h u v i t t e l u s t a m m e ra­j
o i t t uu viikonvaihteen i l l a t s u i h in
naapuriston kodeissa, missa nau­timme
m u u t a m a n ryypyn,, tanssim­me
la juUelemme.
" O l e n ostanut talon. Se maksoi
m i n u l l e .Sl^.OOO j a v e l k a n i siita on
vielä Stl.OOO..Minulla o n auto, vuo­den
•54-mallia. seka vanha TV-vas-taanotin.
radio la jääkaappi, jotka
k a i k k i on m a k s e l t u .
" L a p s o n i ovat (>—1 ikävuoden vä­lillä.
Se .S:;.')0 l u k u vaaletusta .var­ten
on todennäköisesti l i i a n alhai­nen,
v a i k k a 011 o l e k a a n ostanut vuo­s
i k a u s i i n itselleni uutta pukua, u u l -
Mutta toisessa paassa —^ p a l k k a -
ta.son alapäässä; on peräti 74 pro-s
e n l t i a tvolaisia, joiden vuosiansio
011 vajaa S5,C()0. N o i n 71 prosenttia
k a i k i s t a naistyolaisistainme ansait­see
vaiaan $3.000 vuodessa.
K u t e n sanottu. J o e l u k e u t u u kes­k
i n k e r t a i s t a paremmin p a l k a t t u i h in
c a n a d a l a i s im työläisiin. Tilastotie­dot
osoittavat, eCta 56 prosenttia
Canadan työläisistä ansait.see vä­hemmän
k u i n $5 000 vuode.ssa.
C a n a d a l a i s t e n työläisten " k e s k i n ­k
e r t a i n e n vuosiansio (v. 1961) oh
v i r a l l i s e n tilastotoimiston (Domi­n
i o n Bureau oi S t a t i s t i c s ) tietojen
mukaan $3.131 (Ontariossa $3,331>
Ja alle $3.000 ansaitsevia perheitä
o l i peräti 23 p r o s e n t t i a kaikista tyo-
"laisperheista. Y k s i j o k a neljästä 15-
TuöuäastT^a^itSrvanllen^^
nadalaisesta ansaitsi mainittuna
vuonna vajaan $1,000! Alhaisia
palkkoja maksavista työaloista .voi­daan
eritellä mm. seuraavat: Pal­veluala
($2,132 miehille); sekatyö­läiset
rakennusalalla ($2,157); met­sämiehet
($2,016); kalastajat ja tur-kKspyytajat
$1,531); farmarit ja
farmityölaiset ($1,401).
Joe Cl siis ole lähestulkoonkaan
' t y y p i l l i n en esimerkki" canadalais­ten
työtätekevien "hyvinvointikau-desta".
Toisaalta hänen radionsa,
TV:nsa ja autonsa ovat merkkinä
silta paljon mainostetusta "hyyin-vointikaudesta".
Samalla nähdään
kuitenkin, etta niista kaikista on
Joe joutunut maksamaan työllään;
hiellään ja kieltaytymyksillaän täy­den
hinnan.
Ylläolevia vuosituloja tutkittaes-sitä
Isa ja verrattaessa on hyvä pitää
mielessä se, etta liittovaltion tilas­totoimiston
virallisten arviointien
mukaan — vuoden 1961 hintojen
perusteella — canadalainen kahden
lapsen perhe tarvitsee keskinkertai­sen
elinstandartm ylläpitämiseksi
$5,690 vuositulot.
. Joen vuosituloluokkaan lukeutu­v
i l la on SIIS huomattavasti parem­mat
ansiot kuin Canadan "keskin­kertaisella
työläisellä". Mutta siitä
huolimatta ovat hänenkin tuloluok-^
kaansa lukeutuvat canadalaiset jat­kuvissa
talousvaikeuksissa.
Joe ei siis ole läheskään ainoa
canadalainen, joiden "on juostava
hemmetin kyytiä välttyäkseen lui­sumasta
taaksepäin" taloudellisesti.
Känsäkoura.