1964-03-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, maälisk. 31 p. — Tuesday, March 31, 1964 V A P A U S INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS ' , (LIBERTY) EbUbhihed Nov, 6, 1917 EdUor:W; Eklund Manager: E. Suksi V Telephone: OI f k T Ö74-4264 — E d i t o r i a l 674-4265 PubUshed thnce wceklv: Tucydays, Thuisdays and Saturdays by Vapaus PubliBhing Co. L l d , lOO-lOU E lm S t . VVtvst, S u d b u i y . O i U a i i o , Canada. M a i l m g addicss: Box 69 Adverlismg ralcs upon application, translalions free of charge. Authomed as second class mail by tho Post Office Department, Ottawa, and for paymcnt of pöstage m yjash. ':Mernber of the; CANADIAN LANGUAGE-PRESS Canadassa: 1 vk. T I L A U S H I N N AT $9.00. G kk. $4.75 USA:.ssa 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.00 6 k k . $5.25 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 Maailman suurin kauppakonferenssi Y i i m e maajiartlaina alkoi Genevessä Pahus des Nations kokous.- s a l i s s a ihmiskunnian''histöi-ian suurin kauppakonferenssi, mika kes- , t a a , a l u s t a v i e n tietojen mukaan kolme kuukautta — m a a l i s k u u n 23 paivasta kesäkuun 15 paivaan. Konferenssissa on (myös alustavieiT s l i c t o j e n mukaan) noin 1,500 edustajaa 122:sta maasta. Tama Y K : n j o h d o l l a j a välittömällä myötävaikutuksella larjes-c t t t y . kansainvälinen konferenssi, mika tunnetaan V K : n k a u p p a - ja k e h j t y s k o n f e r e n s s i - n i m e l l a on saanut laajakantoista huomiota heti a l u s t a alkaen, c i k a suminaan suotta, s i l l a sita on v a l m i s t e l t u laajassa mitassa k u u k a u s i k a u p a l l a . Y K : n muodostama, ' v a l m i s t e l u k o m i - t e a " on pitänyt asian johdosta New V o r k i s s a kolme kokousta j a se o n saanut toivoinusesityksia monetta maalta seka .sellaisilta suur-j a r j e s t o i l t a kuin. A f r i k a n yhlcnaisyysjarjesto, Euroopan vapaakauppa-j a r j e s t a . A r a b i l i i t t o , Euroopan talou.svhieiso jne. K o n f e r e n s s i n tehtävänä on k e s k u s t e l l a , j a j o s s u i n k i n mahdollista paattaa keinoista, j a menettelytavoista, miten voidaan parhaiten edistaa uudenlaisen kauppajärjestön avulla iviaailmanlaajui.^^ia kaupankäyntiä j a talouskehitystä yleensä. E n m a i d e n väliset lalou.ssuhleet vaikuttavatkin r a t k a i s e v a l l a tavalla nykymaailman rauhanomaiseen kehitykseen. Tassa yhteydessä tulee m»ista;i, e l i a kansainvahse.ssa kaukankayii^ nissa on h u o m i o i t a v a ne valtavat muutokset mita o n n i a a i l m a n k a r t a l la tapahtunut p o l i i t t i s e s t i j a t a i o u d o l l i s e s l i . E i l i s e e n , e l i h i s t o r i a n lehd i l l e jaaneet maailman kanppamenctelmat ovat nvt v h t a vanhana i k a i s i a k u i n ovat hevoset j a k a n y l n y k y i s i e n teollisuusmaiden kaup u n k i e n k a d u i l l a. Maailman kartalle on l i i l J u t kapilali.sti.sen maailmanosan rinnalle pysyväksi j a kasvavaksi tekijäksi so;sialislinen niaailmaiiosa. m i k a vaik u t t a a yha kasvavas.sa maarassa maailman kauppaan, p o l i t i i k k a a n ja t a l o u s k y s y m y k s i i n , toisaalla on .'VasiassM j a vVhikassa itsenäistynyt kymmeniä maila, jotka pyrkivät taloutensa j a kaupankayntinsa iio-peaan kehittämiseen voittaaKseen sen takapajuisuutlen, niika nnlle j a a "perinnöksi i m p e r i a l i s m i n hallintakaudelta. Tassa yhteydessä ,kiintvv huomio myös N L i n pääministeri N i k i ta l i r u s h i s h e v i n »konlcienssitle lalieltamaaii. tervehdyskiijee.seen. joka on saanut melkoista huomiota mvo.s taman mantereen sanomalehdissä. N e w V o r k Timesin uutistiedoii mukaan hau sanoi tervehdyk.sus-s a a n , e t t a i m p e r i a l i s m i n rusto, d i s k r i m i n o i n t i j a keinotekoiset kaup-paesteet kuluttavat kehitysmaiden varoja ja ehkäisevät uuden taloud e n kehitystä. V a i k k a j o i s s a k i n piireissä on p y r i t l y leimaamaan v l l a m a i n i l l u laur sunto aiheettomaksi p o l i t i k o i m i s e k s i , n i i n tosiasia k u i n t e n k i n on las-s a k i n tarua kummempi. Ottakaamme esimerkiksi A f r i k a n itsenäiset maat. N i i d e n vientitavaroista on nelja viidetlaosaa raaka-aineina. S u u - rinVosa nusta menee k e h i t t y n e i s i i n k a p i t a l i s t i m a i h i n , jotka pyrkivät ostamaan raaka^aineila n i i n halvalla , k u i n voivat j a myymään l e h - dastuotteita niiden t i l a l l e n i i n k a l l i i s t a hinnasta k u i n voivat. Viimek-s i k u l u n e e n 8 vuoden aikana ovat raaka-aineiden hinnat laskeneet 8 ^ 9 - p r o s e n t t i s e s t i , jota vastoin, tehdastuotteiden hinnat ovat kohonneet lOrprosenttisesti; ; - T a l l a i n e n k a u p p a p o l i t i i k k a ei s u i n k a a n auta ns. kehitysmaiden talouden kasvua j a l u j i t t u m i s t a — e i k a kapitalistiset suurvallat siihen pyrikaaUi J u u r i tällaisten seikkojen vuoksi tarvitaan sellaista suurta kansainvälistä kauppakonfercnssia, mika o n nyt aloittanut istuntonsa Genevessä j a myös uudenlaista kauppajärjestöä. J a onnistuakseen perustehtavasslian, taita konferenssilta odotetaan suunnitelmia / j a paatoksia, j o t k a lahtaavat kaikenlaiseen talous- j a k a u p p a d i s k r i m i - n a t i o n lopettamiseen niin, etta k a i k k i kansat voivat kayda keskenään kauppaa yhteiseksi hyväksi täydellisen itsenäisyyden j a tasa-aivoi-suuden pohjalla. . • , , • » . , . • • » • . • ••_ • • _ _• D i s k r i m i n o i n n i s t a puheen ollen kuulee usein keskusteltavan ja • vaiteitävan; " v a i n " sula d i s k n m i n a t i o s t a mita läntisissä k a p i t a l i s t i maissa harjyitetaan sosialistisia maita vastaan, muka ' s t r a t e j i i s t e n ' . t a v p r a i n v i e n t i k i e l l o n pohjalla jne. T o s i a s i a t i e t e n k i n on, etta ihmisk u n t a kokonaisuudessaan, mukaanlukien k a p i t a l i s t i m a i d e n kansat, hyo-tyi^ ji silta, JOS k o n l e r e n s s i voisi lopettaa taman taloudellisen d i s k r i - n i m o i n m n k a p i t a l i s t i s e n j a s o s i a l i s t i s en maailmanosan v a l i l l a. Mutta vaikka y l l a m a i i i i t l u d i s k r i m i n o i n t i saataisiin pyyhkäistyksi kokonaan pois päiväjärjestyksestä, niin meillä olisi sitten vieläkin r a i k e a t a d i s k r i m i n a a t i o t a vastikään itsenai.syneita kehitysmaita vastaan T o s i a s i a nimittäin on, etta Yhdysvallat l i i t t o l a i s i n e en k a y t t a a d i s k i i - m i n a t i o t a k a i k k i a maita vastaan, jotka syystä tai toisesta eivat satu miellyttämään sen paremmin Wall katua kuin VVashingtoniakaan — m i k a loppukädessä on y k s i j a s a m a . . M i k a l i kehilysinais.sa turvaudut a a n taloudellisesti ja poliitti.sesti s e l l a i s i i n toimenpiteisiin, milka c i v a l tyydytä s u u r k a p i t a l i s t e j a , s i l l o i n n i i t a uhataan heti t a l o u d e l l i s e l la d i s k r l m i n a t i o l l a . Tosiasiassa Yhdysvaltain toimesta käytetään Iata d i s k r i m i n a t i o a s e t t a sen o m i a l i i t t o l a i s m a i t a k i n vastaan. Muistaa n i mittäin tulee, etta e s i m e r k i k s i Canadaa. Britanniaa, Ranskaa j a e r a i la m u i t a k i n maita, seka erikoisesti miden laivayhtiöitä on VVashinfitoiiv issa u h k a i l t u b o i k o t i l l a "jos ne eivat lopeta liikennöimistä K u u b a a n ." M e r k i l l e p a n t a v a a myös o n , ' e t l a Genevessä inyt kokoontunut maai l m a n l a a j u i n e n talouskonleren.ssi on saanut paljon vähemmän huomiota o.sak.s<fen YhdJ-svalloi.s.sa_ja sen lii)tolaismai.ssa, kuin s o s i a l i s l i - ses,sa maailpianosassa j a vastikään itsenai.syneissa, kehitysmaissa. J o i s s a k i n tapauksLssa Geneven konlerenssiin on suhtauduttu avoim e l l a v i h a n l i e l i s y y d e l l a k i i i . E s i m e r k i k s i Lansi-Sak.san T e o l l i s u u s l i i t to o n ilmaissut pelkonsa siita, etta Y K : n kauppakonferen.ssi voi johtaa kyseenalaisten talousratkaisujen tekoon". K u t e n yllaoleva.ssa on p y r i t t y osoittamaan, Genevessä nyt kokoon- " l u n c e l l a Y K : n kauppakonferenssilla on p a l j on visaisia pulmia ratkaistavana. Meidän lehtemme liittyy puolestaan n i i h i n , j o t k a toivovat j a vaativat, etta Geneven konferenssi pystyisi luomaan maaperän k a u p p a d i s k r i m i n a t i o n lopettami.seksi seka - kansainvälisen kaupankäynnin eaiSlamiseksi suuressa mittakaavassa. Toivottavaa SIIS o l i s i, e t t a Canadan edustajat taissa kauppakonferenssissa omaksuisivat myonteisemnian asenteen kansainvälisen kauppajärjestön uusimis-ehdotukseen, miten siihen asiaan suhtautui u l k o m i n i s t e r i P a u l Marr tii> v i i m e v i i k o l l a . Canadan omat kansallisedut vaativat sila yhta palj o n k u i n maaliman i f i u i d e n k i n maiden yhteisetu. Kirjeitä OIKEA K A T K A I SU J u u r i naytelmajuhlien kynnyk sellä a l l e k i r j o i t t a n u t esitti tassii lehdessä naita j u h l i a koskevia kysymyksiä pyytäen vastausta lehden p a l s t o i l l a . T o i m i t u s v a s t a s i k i n , m u i ta parhaat tiedot paatin hankkia •'paikan paalia". N n u k u i n usein tällaisissa tapauksissa kay t u l i a l l e k i r j o i t t a n u t k i n iloisesti yllate-l y k s i s i l t a tavasta, j o l l a lama yhden m i e h e n ' a r v o s l e l u sujiii. J o k a i s e n navlelman . jalkech Böhm selosti sen sisaltoa. ohjausta, iiäyllelemisla seka heikkouksia. Jakaessaan oalkinnot han selosti miksi j u u r i se ohjaaja tai n a v l t e l i ja ansaitsi palkintonsa. So o l i rt^lUi:i. avointa arvostelua, jos.sa asiaiituii t i j an opastama t a v a l l i n e n k i n kat.^jojii sai siimansa auki j a naki pintaa syvemmälle. E i k o tama j u m i osoita, e t t a n u - i - dan olisi koeteltava keksiä uusia l o i m i n t a m u o . o j a kaikissa rieiiinvis-saninie j a j o s j o k u keino ei o l e hyvä M u n vaihdetaan se''loiscen j a l a l cn m e n e t e l l e n löydämme oikeat j a nykyaikaa vastaavat toimrutamuodot. Myönnän olieoiu i-iinakkoliitiloi aen tahan navtolmajuhla-arvosle I l u u n nähden, siksipä sita siairem- I m a i l a s v y l l a v o i n k i n lausua parhaat I ;<iiloksi'{ \V. B o h i n i l l e arvokkaist.M s f l o s l u k s i s l a a i i . Samalla k i i l a n .tu- ' ^(>llt^)lal.^•la : livvi.sla naylehnrijulilis- — K u l o l l i i i e i i aaiii vleisoii j c i i i k o s l a. Kapitalistiset teellisuusmaat syytettyjen penkitle tenevessa Gene.vcssa aikoi vilikko sitten maanantaina: kolntfscn kuukautta kestävä yleismaailmallinen Y K n katippar ja kehityskonferenssi. T i laisuus on alalla mittasuhteiltaan suurin ja nierkitykseltaiin historiallinen. Kutsu oli osoitettu 122 maalle, joukossa kaikki Y K n jäsenmaat ja jäsenjärjestöt seka huomattavimmat kansainväliset taloudelliset järjestöt. Konferenss i in osallistuvien edustajien lukumäärän lasketaan nousevan 1,500 henkilöön. Konferenssin keskei-sinipina asioina ovat maailmankaupan vapauttamisen ja laajentamisen onselmal seka erityisesti kellitvsniaiden ja teollisuusmaiden tulotidcllistvn ja kaupallisten vastakohtaisuuksien selvittäminen. Kehitvsmailla on aukoton vaatiniusluctlelo paasta tähänastisesta . liistosta parempaan ase-inaau maailmankaupassa Sanan kirjaimellisessa m e r k i tyksessa koyhal ovat asettamassa rikkaat svviettvjen penkille (Jencvcn kauppakuiifereiississa. V a i k k a konfereiissni valittnniana tuloksena ei voi olla ongelmien ratkaisu vhdella iskulla, niin valinpitauiat- (omvydella väistämisellä ja kiel-tamiseiia rikkaat teoliisuu.smaal e n a i euaa scivivdv. .Nain sitäkin suiircminalhi svvlla, kun kehilvs-mailla on (akanaan Neiivustolii- (oii j a muidcir sosialisttslen maitien voimakas ja vaiaukseloii tuki. Suosituimmuus kehitysmaille I.onlo». — B r i l l i l a i s c n kaii'^ain v l i t e i s on k a i i p p a i n i m s l f i T l a l o i l l i v ai v i i i i u v t o i s l a i i ! : i l.oii!o(i.';sa k a k - i p ai vai.scii konleroii.s.^^iiKa. j(>s.< r l i c IHMI v o i t e l e v a t d e i i c v o s . s a v i i u i i ' i i i i i a i l a i i - l a i i i a a l k a v a s s . i A K : i i kau|)p;i- i:i !<•."- lutvskofilciCM.-;.^!.-;,';;! . t-siilc <>lcll;n i.s la larki.:imnii>;t.! uvsvmvKsi.st;'.. . l M i L ' l a n m i i I<a'.i|)i)anuni.sU'n Kd vvard lloal.h j o l i l i p u l l o l l a , avalaisis- (iiniiossa. Lontoon konttM^Mi.-isiii aikana k a i i - s a i i i v h l e i s o n i n a i l a p v v d e l a a i i r s il lamaan i n i e l i p i l i H - n s a k a i i . s a i i i v l i l tM somauk'11 k e s k n i a i s c M SUD.SISUI.MI-i m a i s i a r i c s t c l m a n inaluloMi.sesta lu-, pettaiiiiserita )a (ienf\('ssa Iddninä koiscsti . c s i l c l l a v a s t a laa|t'i)iiiia.-;l;i k a i i p p a j a r j o s l e l n K i s t a . E n g l a n t i o n v a l i n i . s o s a l l i s l u m a a ii laajasuuntaisen kauppajarjostelmrin aikaansaainiseeii.. los.sa teolli.^mi.s- I maat mvonlavat kohitvsinaillc s u o - i s i t u i n u n u u s c l i i j a . I',(t<:llvlykseiia on k u i t e n k i n . elia k a i L ^ J a i i i v h i c i s o i i: I maat. suo.sliivat i i u l e on . i a i ' K ' . s t c l y vn ! j a etta sulien o s a l i i s l i i v a i m v o .s I k a i k k i muut suurimmat loollisiiu.s-i maat.' n OI 1 i s i I s M \ \ j K i : i i i i \ s M t \ f ' i \ L a i u i f i i t c o l l i s u i i s i u a a l ovat aivan v i i n i e a i k o i h i n asli ka.-ilellect maa-iliiiaiika>. ii)aii ()ii'.;i>lmi;i i k a a i i k i i i ii no olisivat vain juilitaasli i i i i d on k ( " ^ K o i s i ; i :Ki()ita. lama <>iv l o l i t a i i i it k a l i d o i i tDi.^iiloou \ l i i a m i o l i s o i i kaup i)il>loki'W «1 I r n IM l \) s M i U vn ';oka viimo yaili(M>s^;i toison kauppa- ))loki;v ( l a I S . A i i väliseen k a m i i p a i l i i i i i i . jolla o i i j o .sohasli Uauppa.Midaii U-ima. I.aiitiston leol-l i M i i i s i i K i i d ' . ' ! ! s u m i n i l o l n i a seka n i i - • ko.^koi.sl(.'n o t i a ; i i i a a i l i n a i i inark- I k i i i o i d o n i i i i d o l l o o i i lakamisoksi us. I\o:iH('<lvii kionok'^on liillialenmi.s-i ! i o i i v o ! l c l i ! i . s s : i <.att sopirmik.sciv psiit I U-issa. 011 k()k.(( n K i a i l m a n k a u p a l le I valimufdlincii Iciini v a a : a l l i n e n - : K1I5 vritv.s:. l a l a vaslaan Ivoskente- I l o o t o i s a a l l a ulan la lännen välisen [ k a u p a n laajoiitaiiiiseii tarve, misla on olomass:i vakuuttavia merkkejä l a i i i i l U - 011 |() o s i t t a in avattu lupaavasti paa. T a t a suuremman onf,'el man. muodostaa k u i t e n k i n toisaalla teoilisuu.sniaidoii j a toi;-:;a;ilta raaka-a i n e i t a seka i m i i l a .i)«M-iistarvikkeita UioUavii'11 k o l l i t v s m a i d o n vastakoti-l a i s i i i i s : . \ K u talous- j a sosiaalmcuvoslon i t M S ( 0 \ ) Miodoii 1<H)2 s \ k s \ l l . i asottamaii V I\n inaailmaiikaupiia-konferenssia valmistelevan komitean raportissa, joka valmistui viime vuoden lopu.ssa j a j o n k a peru.s-t e e l la Y K n kauppakonferen.ssin ohj e l m a lyötiin lukkoon viime helmikuussa, todetaan, etta maailman tal o u d e l l i s en j a sosiaalisen kehilvk- .sen edi.stvnunen o i i suuressa määr i n riippuvainen kansainvälisen kaupan laajeiiemi.sesta ja keltilvs-maiden li.saantyvasla osallislumises-ta s i i h e n . > KKIIITYSMAAT lUISTON KOHTKINA ~ V K n t i l a s t o j en m u k a a n (laiiiKrii) teollisuiism.-iiden teollisuusluolloi deii vienti on noussut vuosien l ! M ! ! (jO vali.sena aikaii<T-7l k e r t a i s e k s i, kun kehitysmaiden raaka-aiiieidoii vienti on noussut saman;iikaises1i vai n "vajaa 70 prosenttia. Samalla kehitysmaiden osuus 011 s u i ) i s l u i i u t maailmankaupasta (V Ivu t i l a s l o j cn imikaaii supistus o l i . l{).'iO--()0 noin lO pios(!ntt!a). Kclnlvsmaat ovat us. " v h d c n sadon m a i l a (puuvilla, kumi. r i i s i . kaakao, kahvi. o l i v . v a i i - m o l a l l i t . rautamalmi vm.) joidou v i o i i i i i s l a i-aaka-ainei(lf.ii osuus on !)0 pios. Täten ne ovat herkästi a l i tuta san'-'<'ii i v i k i l l o k o i i j i i i i k U n i ii v a i h t e l u i l l e . Niita rasillavat toolli-s u i i s i u a i d e i i raaka a i M c i l l c la i i i i i i l lo v a s l ; i a v i l l e p c i i i s l n o l h M l l o usein ! maalaamat k i i i i * i o l j a l u o i i u p o l i l i i i i > liat. t o i s a a l l a I c o l l i s i i i i s i n a i d c i i vien-j l i l u o H o i l l a '01 o l i - n i i l a a t i lOiilaKal : loa Olka l U i i a r a l l i s i a rajoiliiksia:-: K d i i laiuu'11 UMiili-siiusinaal iiivostoi- ; \ it ( i ' i l i l i n i c i t a . M ' I IS*-.! O /I I toM moiiopotiiMi |)iiilloi'-s:i j a nauloi) saavut lamat n e l i o v o i l o i iino-.ar soii . k m vahan i n o h i i n . tinka k"iviU-; i ' i ; ii l u u malidolli.sosli i.iisi i i r . o . s t o i m i . i i .<ivuluollooiia. Ksiiiioi k i k s i vun-icu IT.O •)<» \,ilis( tl 1 iKati 1 l S \ i i \ U s i l v i s o n paaoiuan, l i i v c s l i i i i t i n l kviii- I v s m a i l i i n lisaanlvivat 4.5 i i i i i i a r d i l - la ( l o i l a i l i l a . M i i t l a .•••.•iiiK!iKiikai.--o,''lt j t a l a s r .v<Mttoiiia l .s.\h,!!i t a k a r a ii 12.1; i i i i i j a r d i a d o i i a i la. K o l i i i vsniai •. m a i h i n nousi 140 p r o s e n t t i a , k un v i e n n i n nousu k a p i t a l i s t i s i i n m a i hm kasvoi v a i n 17 pro.senttia. Neuvostol i i t o n antamien tietojen mukaan sen kauppa k e h i l v s m a i d e n kanssa kasvoi vuosien lOS.^—61 välisenä aikana '1-keitai.seksi j a v u o n n a 1962 lapahtui lalleon I^Opros.Iisays vuod e n liHitta.sosta. S u u r i n p i i r t e i n ..sa-ma. ssa suhl<!e.ssa on ka.svanut myös muiden s o s i a l i s t i s t en maiden j a keh i l v s m a i d e n välinen kauppa. .Sosialististen- maiden laloudelli-iion apua kehilvsmaiUe on itse asiassa ollut kaupan laa lentämistä ja k a i i p p a e d e l l y t v s t e n parantamista. P i t k a a i k a i s t o i i j a halpakorkoisten l u o l l o i e n avulla kehitysmaat ovat saani' e t koiicula. teknillistä tietoa soka a s i a n t u i i l i | ( H l a j a koulutusmah-doU. i ' u u k s i a . ' I a l e n on kehitysmais- .sa s v u l v i i v l t o o l h s i n i t l a . joka peit-l a a O K i l t a i n niiden omaa tarvetta j a O l a l l a n i iiionipiiolistaa niiden v i e n t i l u o t t e i l a ja l i s a a i i i i d e n vienti kvkva. Koliilvsmaat saavat Iisaksi m a k s a a Itioltoiisa kokonaan omissa A i e n l i U i o t t c i.^saau. K M) 1* I - A K o.v V IM; NS S I IA N M \ n ' - l'OI III f o A l i l a tiilf-e nimf.-nomaaii nvt a i ka iicoscoii Y K n k;i!i|)pa- la kehitys k o n f e r e n s s i i n , m r i i o!i s v v l a oalaul (aa iiiiol(M.-M. o l l a |o v i u m i i a liMiO.f V K i i Ifi. i s l i i t i l o k a t i d on aikana Nou I v o s l o l i i l l o k i i i i i i i i t i V K i : laloiis- ja ! :-/).vi;;alinoilVVitOU liUOMUOla kali-i > a u i v a l i s o ; ! k.Tiipp:i'<nnr»'!"onssiii lai- ! I I iii>i^( U I M 1' i t l ' l( i ' i l a n P) I u i j (•'laiik.-iiipan l a a f i n a t i i i s i a ; s(,'ii l i o l l a I o l c M o i i os!<M(h'n poisl.-iiiiisla i a k e - ! IMI' "1 K1 1 * is( mau p n i i t . i o i i 11 !i'aail:!)ai!k;iii|)as-a |a (tila s i i m a l l a ' p i . ; i c i ! . (iiir!!>:i kansainvälisen Icaiip ;ia l a i i o s i o i i l i i o m i s o c i i . tasoaan k o r - : ! a - i i i .\(',ivos!'iii!lif» koukrolisoi osi | tvst;:aii N K - s a . . .Asia ka-MloKim : O ' . ! i l i I ' ( 11 I 11(1' i i ko^ki l^anska vaaralti-ressa inflaatio' \i'eit€essä Jos i n f l a a t i o j a t k u u tähänastisell a v a u h d i l l a , e i k e h i t y s voi jo1i'taa muuhun kuin yhteismarkkinoiden f E E C ) hajoamiseen, lausui Ranskan pääministeri P o m p i d o u v i i m e v i i k o l la pitämässään radio- j a televisiopuheessaan. Meidän o n v a l i t t a v a joko jyrkkä s u o j e l u t u l l i p o l i t i i k k a t a i h u k k u m i n e n s a k s a l a i s i i n teoUisuus- • u o t t c i s i i n , sanoi pääministeri. V i i me vuonna vähittäishinnat nousivat i l a n s k a s s a y l i 9 p r o s e n t t i a j a 1962 ,1.5 prosenttia. P a n p i l k k o a sitten sattuneen viran- j a t o i m e n h a l t i j o i d e n lakon johdosta joka veti lyhyeksi aikaa mukaansa noin puolet koko Ranskan työvoimasta, J a u s u i paarng^te-i i , e l i a h a l l i t u s ei a io suostua suur e m p i i n p a l k a n k o r o t u k s i i n k u i n 4 j r o s e n t t i in vuodessa. Toisaalta paa- . i i i n i s t e r i huomautti jatkuvasta hintojen nousukierteestä, joka viime •yyskiiussa hyväksytyistä hintojen kuris.sapitamistoimenpiteista huolimatta, on y h a j a t k u n u t . Ranskassa hintojen nousu ja i n f l a a t i o on kehittynyt kaikkein ,)i.si;iini;!lle viimeisen kahden vuo- I ; l o ; i k-.iltitvssa ei .•iinoastaan. yhteis- ! nai-kkuiamaiden piiiis?,a vaan koko I E u i o o p u a k i n . huomioituna. Kahden j v i i m e vuoden aikana hintojen nou- I iu 011 o l l u t vhleensa lähes 16 pro-c i i M ia Gromyko jjT %Uliiiiga8 keskustelivat astronauleista . ; Tukholma:^ — N e u V o S t o l i i ^ u l - kfommistcrin GromyKon t«>1Wen vie-' i'ailupäivä Ru(^issa alläil kHynnillä kahinkaan luorta, life keskustoliVf^ 20 miliuuttia. te^äffa olivat Kr^amiöllitoti suur^ lähettiläs Nikolai Belotshvostikov, lehdistöasiamics Jevgeni Rymkoja kulttuuriasiamies Göran Lundström. Vastaanoton jälkeen Neuvostoliiton ulkoministeri kävi pääministeri Erlandenn luona. : Gromyko sanoi olevansa erittäin tyytyväinen ohjelmajärjestelyihin ja kertoi pääministerille, että keskustelu Ruotsin kuninkaan kanssa oli ollut hyvin antoisa. He olivat m.m. kdskustelleet neuvostoliittolaisten kosmonauttien äskeisestS Ruotsin-vierailusta. ellnlarvikekauppoja .1- don .kau.saiilulos.sa l a u a l i t i ii 11 !! Jälleen uusi Bonnia Länsi-Saksaii maa-, nic^i- ja ihiiavoiniien ylikomen Heinz Trettiicr syyllistynyt ra.skaisiiii sotarikoksiin I J e r l i i n i . — Saksan Inltota.sivvallan äiaa.-. mon- j a i l m a v o i m i o n viiko-n i o n l a i a l l o i n z 1 r o U i i e r on j o u l u i i n t i u i v a i i t limaa 11 s u u i i s i i u n l a i s i i M valh e i s i i n :"pulidisluaK.-:oen nioiiiioi-s v \ d ( > l a c i t i jo-,sa on \hdoii t i ik k em l a i i a a t t i s i m n i a i i r a s i s t i p a a l l i k u ii leima. DDUssa .sitoi.iteMuleii paljas. l l r i l e r hvokkasi toukokuun 10. paiv.ana i!)40 l l o l l a l i t i i n . 14. .5. k lo K) alkoivat nou voi t o l u l K o t l o r d a - mm mahdollisesta antautumisesta ja aselepo oli j u l i s t e t t u . K o l i n o tuntia .son jalkoen antoi Irettner kuileti-, km kaskvn ilmahyökkäyksestä ja | ) o m n u i i i K S o s t a . jossa sadat rolloi : u i i l i i i K l i u (l;>llanii in-il(»iu<'iic;vs i \ a i k k a k o l i i l v s i i i i i i d o u . l a a k a a i i i o i - • d o n ' v i ; - n i i i i i l u a a r a ka-;vai:.i. m u ; i h i i i l a . c p a s i i h d o . I ( ' ( i i i i s i n i s : ! ; a : < l i - ii ! v i c i i t i l u o l l o i s i i i i • ] ) a i a : i l l a a i.itlvii-. a^:. i II k o h i l v s u K r H l o u j a , l o i M i i M i y . s i n a i i d o n välisen ka;ii»palasocii k u i l u a. \\\\\ l a s k o l m i o j i i n u k a a i i ; a l T a i i a s l ! - s o n l i l a n j a t k u i n i 1101) i i i o i k i ! s o o s i l a . o l l a tama vai.aus o n v u o n n a l!)7n 20 m u i a r d i a t l o l l a i i a. 'ON(;KI,!WA.\ K A T K A I S U — K M P P X !• i n a n s s i l i i o t o t loollisiui^-r.vaisl i k o h i t v . - i i i . i i l i o iiHi(!(l(>^(irv;il a\MI m i l - . ' . l a n \ . i i ' i i a s i t l , i \ il- i I l- i ' i \ n ' i p a k o l i i l v s n i a i d o i i i a ' o i i ( l o i i i s i ' n a.>--o-niaii pa: a i i t a m i s o n v d i i i i ' i o io a v i i s •-.l s|l)aU'-a \ .I.IM 1 UP I 1 llitlMI 01 l i l l a , o l l a v K s i u i a a k . i a i i i o i i i ai maiden vioumn uv.-i.iiia la h i u l o i . ' k o s k o i u i t : d i s k r i i M i n o i i i l i l o p o l - v t a au vaan i i i i d o n oii s a a l a v i i sua.i It.^oMi s u u s l u o i t o i l l o o n iiivit.-. l o o j l i s u i i s n i ai (lou m a r k k i n o i l l a . . .Xouvostolntlo j a i - i i i i i ! . - o s i a l i s li soi m a a t ovat • l o i l o u M O o t <<n-.;(.'!maii v i i n i e n ja. son l a l k o o n k u n n i u l a o n o l l i i l i i i a l u l o l l i s i i u k s i a i s i i u i r c c l a ii p a a v a u r i a K l o i i t u l i n a k o r j a t u k s i) ovat no k a a i i t a i i o o ! k a u i i j i a a n s a aK-t i i v i s o s t i k e l u t v s t u a i h i i i nioloi.-imiii-puolisen e d u n - la t a s a v o r i a i s m i d on pohjalla "kiMV l u t k i m u s l e n m u k a an v u o s i e n 10.%- -()! v a l i s o . i n aikana M; i ; : - rn >• •kVjL^fjti!- soii.\ (!.' |<)!i;"iti M \ ' 1 u o l l a pnamui^^to I I \ o II 11 1') f I i " ) m ) I I I II h!.i>U.a-:.U \ ' I M I ' 10 011 avun jäij-^slö!» \ V ,> k o s i i ! l i i J.i iUanial jioi-iaalU.M-l sa. .M.niiitiakoOti, II u. h l . s l i o v l a i i .l toMkf>!;ini'->:a.. ottä.l n n i K i k k a m o l o i i c h i i n poliia vasta siMum. >l I i r i l ip I I OM I M l 11 I I ,11 1 11 m l \ i M ) ( | ' " i k il I ^ K i ' I I Ms 1 I s ) I I.IIP, (1\0 K) a s o l l i v i l i d o i n valiiii.^lolovan. ko-u M l o a i i l i i l k n n a a n )a suiumiltolo-i i ' a . i r i in:>aiiman kaiii)!)akonferons-sia \ K n l o i i n o . s l a j a j i u i t t o i s s a. i:ANsniAr.>KN o l j P A K K O i « ' |J \ M l K \ VN \ l o i a vuonna. 10 i2 lisoat lamioii .|ulita\'iit. loolnsiiiisiii.aat .(IS.A Eiu^- i a i i i i . Ranska. Italia vm.). aatiosti- I t r a s i l i a . — Polii.si on puuttunut a s i o i h i n . e s t a a K s e c n epätoivoisia i v o t l o M t i a rvoslamasta elintarvike i i i v v i n n l o i l a levottomuuksien jatku-o^ sa l i r a s i h a n p a a k a u i J i i n a i . s s a. K o l i i u s o n t t i l i a i f a tvotonta p u n t ti o r a a n a l u o o n Ilrasilassa. Hoidan i l - i i i o i l o l l i i i i rvostaneen .jioliiriiauton; I iod'.)l l o v o t l o m u u k s i s l a kiertelivät l - . i a i . k i i v a s t i a i h o u l l a e n p o l i i t t i s t a le- I v u ; t o m i n ; l t a l l r a s i l i a s s a. MioU- M O s o i t u k s i a svntvi Uio de ( . l a i i d o i i (.0 S u l i n kuvernöörin Ildo .M Olio h o 11 n va r o i 11 a i.vssa kon ijressia. O l l a l u u i o u valtionsa puolustaa pe- I ' . . i s l i i s l a k i a )a k a n s a l l i s t a hallitusta i .•.a^I^kla loukkauksia vastaan. . l i a n a i i l o i lausuntonsa presidentti J o a o ( l o u l a r t i n ehdotettua perustusl a i l l i s i a muutoksia maanomistusolo-j o n muuttamiseksi. Presidentti san o i , o l t a hau e h d o t t a a h a l l i t u k s en u u d e l l e e n järjestelyä ^kymmenen |)aivan k u l u e s s a. päivät iJavstäneideU ns. K e n n e d yn k i e r r o k s e n valmistelujen, jotka k i i k o u k s o n l a i i o s t a i i i i s l a vas-l ovat muisliittaneet eräänlaista ym-l i i s l o n unikaan o l i T i T t l n o r m o r k i l - l (lamilaisol niouetlivat: honkon.sa l a i Knass.i solil 1 lilluessa as( ma^ a l l i l , I n . a o i l l u n a l l i d l n o i solitt la l . a a i i . .Miifta lu: n. i.Ikocii i i J P ' e ! i < - . i ( i i s l o t l . Mi ; ' S o n i ; ! . ; n koliitvsmaid-.Mi la: sosiali.s-i i s t o i i niaMloM vlitoiKiisosla l a voi- ' ikl i i s l \ 1 ip i > la lolla on \ l i ououi.iuislo A K s s ; i . . \ i i i i p a ne l o u t u i - v ; i t , pi;;)i \ i r a l h s o s t i muuttamaan k. i I I n c 1 i i l o k - i II 1 o l i \.ilmi^te ! : " , : i n k : n ! i i ! o a i i Ivon valmistuminen i i ao \ t 0 ' , . n •! I a u p i ) A o n f e i e nN sir, a i a n j a p i t o p a i k a ! i määrääminen soka o n i o l i i i a n l u k k o o n h o m i n e n. I annon teoilisiiiismaiden viilea s u l i l a u t u s r i i u i i i latkui aina kuluvan vuodon a l ! : i nm asti. nnitiu nvtleni-tiiin luulen keskuudessa o n ruveii-i tm o . - i i n t v i i i : i a i i s i i i m i n u i s l a v a a le- \ o l l o i n u u t t ; ! . ' l a h a i r o n vaikuttanut huomasivat pian ta- j i)vr<m neliöimistä, ajautuminen jäätyneeseen u m p i k u i a a n . O s i t t a i n lännen teollisuusmaat ovat todeiineet, m i t e n huonosti ne ovat yalmistautu-neet V K n k a u p p a k o n f e r e n s s i i n ja toisaalta, miten vakavasti j a toivö-r i k k a a s t i kehitysmaat suhtautuvat s i i h e n . • . • Lännen teollisuusmaissa on esi- 1 o l ly v a r o i t u k s i a . e t t a Neuyosto-l i i t t o aikoo kavttää Geneveh maail-mankauppakonferenssia propagan-d a l o o r u m i n a . Kulr N e u v o s t o l i i t t o te-k r aloi 11een tämän konferenssin jär-jostamiseksi, niin se p e r u s t u i yält-l a m a t l o m v y i e e n ja t o s i a s i o i h i n , jotka eivat muutu propagandaksi siksi etta ne ovat lännen teollisuusmai- Kiina arvosteli taaskin kirpeästi^ Alger. — Kiina tor jälleen viimc viikolla julkisuuteen Neuvostoliiton ja Kiinan välisen kiistan hyökkäämällä jyrkästi Neuvostoliiton lautta ja sitoutumattomia maita kohtaan harjoittamaa politiikkaa vastaan. hyökkäyksen teki Kiinan valtuutettu rouva Kuo Tshien Algeriassa vOoUa olevassa Afrikan ja Aasian solidaarisuusneuvoston istunnossa. Algeriassa olevat huomioitsijat vuvasivat kielenkäytön tassa viimei-se. ssa hyökkäyksessä jyrkimmaksi, mita naK en kahden kommunistimaan välisessä aatteellisessa kus-la- ssa on koskaan esitetty. Neuvostoliiton valtuutetut istuivat välinpitämättömän näköisinä civatka kiinnittäneet huomiota puh u j i in saamiin hajanaisiin suosionosoituksiin. ilouva Tshien leimasi mainitsematta milaan nimik llrushtshcvin uutena vuonna tekemän ehdotuksen voiman kayton kieltämiseksi alueellisia kiistaky.symyksia ratkaistaessa petolliseksi iskulauseeksi". Ydinaseiden koekieltosopimus o l i •'suurta Dotosta", jonka tarkoituksena oli säilyttää ydinaseiden monopoli. " K i i n a n kansa ei koskaan tunnusta tata sopimusta', han lisäsi. Puhuen koko ajan "määrätystä .ilkopuolisesta valtiosta" han myös leimasi 'harhaanjohtaviksi" Neuvostoliiton väitteet, joiden mukaan uusien valtioiden keskeisin tehtävä on talouden uudelleen rakentaminen.^ • Rattijuoppoja on Neuvostoliitossakin Moskova. — Joka neljäs Venäjän neuvostotasavallassa tapahtuvista auto-onnettomuuksista on juopuneen autoilijan aiheuttama, kirjoittaa viikkolehti Nedelja. Viime vuonna nousivat Moskovan liikennesakot yht. 686.432 ruplaan ja 7.695 autoilijaa menetti korttinsa, jatkaa lehti. r k e h i l v s m a i d e i i vieuli s o s i a i i s l i s i i i i { osittain., länsimaiden lähes vuoden |.den eräille p i i r e i l l e vastenmielisia. Barbaran uusi siippa Me.\ico. — Laosin prinssi Doan Vinh saapui sunnuntaina lentoteitse M e k s i k o n pääkaupunkiin, jossa Woolwoithin miljoonaperijätär Barbara Hutton on saatujen tietojen mukaan ilmoittanut heidän menevän naimisiin. — Olen hyvin rakastunut Barbaraan, ja uskon hänen myös rakastavan minua., sanoi prinssi saapuessaan; • . l o r i n s u o i i l l a o s s a von löylyn h.sjiaii ja.ssa. Italiassa. Kroika.ssa. Norjassa la Hollannissa. i\;ii(leii p a l j a s l i i s l o ii johdosta o v a t muutamat • ISundos w e l i n i r ylimmät k e n n i a l i l ka;iiity-no(! t s o l a m i i i i s l o n von l l a s s o l i i i imo- I leon v a i i l i oM " r a u h o i t t a v i a toiiiioii j p i l e i l a : s i l l a m i i i i l o n jOukot inouei. I tavat i l . s o l i i o l t a m u k s o i i s a ' . K n s l i l l i s - l e u K J k i - a a l l i e i i tiedotaair n i i i i ikaaii I d a i i i i ii •1)10 l'.iiiidoswehr lehden maaliskuu ii uumorossa liyokkayskaskyaau i M o h d v k s o k s i . jonka han h a l u s i koija l a m m . lähettämällä l i o i i k i l o k o li t a i s e s t r v a l o u i e r k k e i a taivaalle |)om-u i i t i i k s o n loi)i'tlamisoksi. Iata pi.- (lotaaii omiluisoiia orolidvksena , ir.-i o n o loolmo i .ni.si sssaa k i r j a l l i s i a lodi s - toita silta, e l i a .vi('la tunti Kollor-t o s i a s i a l l i s en aiitaulumison keskuslellocm. I r(;ttn(;nn. tai)aiikse.s la sul/olfujon ovien lakana A d o n a i i o i i n ja von l l a . s s e l i i i t u l t u a s i i l i o n . Iiilokseon. etta jos r,aiisi-Sak .sa aikoo s a i l v l f a a l i i t t o l a i s t e n s a luot Tainukseii. on I r o t l n e n n inaino u i k o m a i l l a Jiuhdistetlava. Neuvolle l u j on tuloksena on l i i l t o l i a l l i t u s an l a n i i t k i i i lulkisuutoon lau.simiioii |onk-a-mukaan ' k o i i r a a l i 1 r e l . l i i o r i .i pideliiäii joka suhleo.ssa esjiuerkilli.- I p i . '! l o d n e r , l i i li .sena sotilaana |a k u n n i a n miehenä. Tosiasia k u i t e n k i n on. o l l a r>on-n i i i virallisissa elamakirrtajulkai-sui. ssa ollaan I r e t t n o n n kohdalla o m i t u i s e n niukkasanaisia niilla k o l i d i i i joissa hauen rikkomuksensa o n s u o r i t e t t u . Mm. vuodet H);iG— Mi tyystin ' u n o h d e t t u ' : S i l l o i n h an oh vapaaehtoisena upseerina K.spaii-j a i i sisallisoda.ssa osallistuen m m . siviiliväestölle suuria tuhoa tuottaneen C o n d o r l e g i o o n a n toiminlaan. Hänen H o l l a n n i n oleskelustaan on elämäkerrassa maininta: ' Y l e i s e s i kuntaupseeri linnoitukses.sa I l o l l a i i - n i s s a . " Tasta alkaa T r e t t n e r i n oma-a l o i t t e i s u u s la . s o t i l a a l l i i i e i i nousu H i t l e r i n arnieija-ssa. ' j l a i k o on a n t o i . I r e t l i i o r uudoii ka.s-k y i i ilmaiiommitushvokkayksesla. Vuodon l!)42 j ä l k i p u o l i s k o l la TrottnfT v a i k u t t i Neiivostolutossa S i i i o l o i i s k i n |)0hj» i s ] ) i i i ) I o i l a . nussii h a u y l o n i e v e r s t i k s i . Vuoden 1044 han oli Italiassa, l. i i l l o u t u n e i d en j o u l r k - o i e i i l u l l u . t - H i a a l i a n onnistui h a u e n l a s k u v a r j O j a a k a i M c l i v i s i o o - liansa murtautua i T u t a m a l i n j a n hi-i l l r ; v i l ; ' . i i i l i i i s a i ; s; P.olOmian laholla j a I- i i e n / e n -pohj o i s p u o l e l l a s i v i i i i v a o s t o o n suorit taiiiien.sa k o s t o toimenpiteidensä j o h d o s t a . " D i e l ; u i i ( l e s w e h i ' vaittaä h a i k a i l e m a t t a . :e!i(.i Trettir.':- osall i s t u n u t Italia- s a i t k o l l i s i m logoihin- Italian v a . s l a i - i i i t a l i i k K e e s u en t , s a i ' i s \ i i i id 1 . i c u i l o i d e n j a lestö on k u i t o n k i u !i:uor!lanut T r e t t n e r in s v v I l i ; . l y i i o en p:t;<si i h m i s t e n niyos Fire.i/.oii ki. l l i i i a i i i i a h l a v y y k s i en t u h o a i i i i s e e i i . T i o U n e r i n -ansiosta" i l i l l e r i u anro.-iassa: puhuu myös hauen tähdenlentoa muistuttava arvohousunsa. Seitsemässä v u o d e s sa, l i an kohosi kapteenista kenraalil u u t n a n t i k s i , joka o l i fasisti-Sak. sa.ssa m a h d o l l i s t a vaiii SS-nuesten keskiiuuessa. . PÄiVÄN PAKINA Juoksen hemmetin kovaa, jolta en luisuisi iaaksepäin" .100 ansaitsi viime vuonna Sä.Tl)!. So on parempi kuin ( a i i a d a i i Ivo laisten keskinkortainoii vuosiansio - l U u l t a vuodon kuluttua sai .loo todeta, etta hau on v a i i i vaidiotitu-l u i t . vuodella ja v e l k a a n i i i i i u l o u tista enemmän. M i t e n ' A n l a k a a m n i o .loen .solillaa ilsi; asiaa. • M i n i i olen ;i()vuolias avioiuios. jiinka porhee.ssa on iioljJt^ lasta: Olen ollut 14 v u o l t a .sama.s.sa loli-laassa. T v o i i a i K a s t a i i i oi ok; jiakiso-l o m a i i t u k s i a eika tyoi)aivien meno-tvksiä. mutta siita huolimatta e ii ole voinut edistyä rahallisesti — minun on Hiostava helvetin kovan jotta en l u i s u i s i taaksepäin. Joe veti e s im paperipalan, ftiihiii hän k i r i o i l t i \uosimononsa tasalu-vui. s.sa puhuen: V o i o i h i n - S ')'i4 Sairaalavakuutuk.seen _. -.. W Tvöttömyvsvakuutukseen ... iiO Auto ja henkilövakuutus ..- ,[]nUm maksut j a e l a k e v a k . 2|)2 Lääkemaksut (käteisenä) . Vuokra ja verot .. , 1.2tf) Lämmitys (kaasu) 22fi P u h e l i n ^- — - 72 Kuoka 1 <)'>(> A u t o n kunnos.sajuto - l.W ( i a s o l i i n i j a o l j y — - BOO S a l i k o |a vesi \ latltot 1 a k i k . ia t u o vhloen la p a a i i v s i a k k i a j n e . . ! Vaimoni o l i v i i m e vuonna vähän ; o.sa-aikatvo.ssa ansaiten noin $250. j l . i s a k s i saimme noin $150 veropa- I l a u l u s t a . Mutta m i n u l l a o n a i n a r a - ! l i a p u l a j a n i i n j a t k u u taistelu v i i - i kosla loi.seen. ! .Nam . s e l i t e t t i in äskettäin Vancou-j v(!ri.s.sa ilmestvva.ssa Pacifie T r i b u - I ne lehdessä paljon mainostettua Ca- . 1 nadan " h v v i n v o i n t i k a u t t a " keskitalo! » j .soa {laremman työläisen palkkojen 350 I j a m e n o j e n kohdalta. ' , sanoo 1 Selvaa on. e t ta J o e on o n n e l l i i . (oi s i l l a t i i loo vl i toi : - ;suni inaksi .s'v , semmas.sa asemas.sa k u i n e n emmi s I ;)12. jattaou l u i i i u l l e teor(;ettisesti , ! p u l i i i en .S17:"). m i l l a voin ostaa sa-j I v u k k o i l a inuutainaii p u l l o n v.Iiiskva j 1 i;i n i u i i t a i n a i i k o r i n olutta seka ma k-1 i saa lomamonol. . ! I -lloinmotli soiko(Ui. so o n l u a l i -i i dotonla. V u i n e vuonna oli m i i i i i u ! ; ' a i n ; i l l a v - a pankista S200 j o l t a sain 1 1 r a l i o i l o t u k s i viikon, lomamatkan v a i -, to Canadan työläisistä. Joen palkkaluokassa ($5,600— SO.DOO ansaitsevien ryhmässä) on v i r a l l i s t e n tilastotietojen . mukaan v a i n 10 p r o s e n t t i a Canadan mies-t v o l a i s i s l a — SIIS v k s i kymmenestä. K u u s i t o i s t a prosenttia ansaitsee y l i .%,()()() vuodessa j a ainoastaan 2 prosenttia $10,000 vuodessa tai moni kalissa — lapset jätimme van-1 oneminan. hoiiipiemmo hoivaan. • Mo emme ela k o m e a s t i . Meillä 011 vain harvoin rahaa mennaksem-uio kat.soniaan näytelmiä tai elokuvia: S u u r i n osa h u v i t t e l u s t a m m e raj o i t t uu viikonvaihteen i l l a t s u i h in naapuriston kodeissa, missa nautimme m u u t a m a n ryypyn,, tanssimme la juUelemme. " O l e n ostanut talon. Se maksoi m i n u l l e .Sl^.OOO j a v e l k a n i siita on vielä Stl.OOO..Minulla o n auto, vuoden •54-mallia. seka vanha TV-vas-taanotin. radio la jääkaappi, jotka k a i k k i on m a k s e l t u . " L a p s o n i ovat (>—1 ikävuoden välillä. Se .S:;.')0 l u k u vaaletusta .varten on todennäköisesti l i i a n alhainen, v a i k k a 011 o l e k a a n ostanut vuos i k a u s i i n itselleni uutta pukua, u u l - Mutta toisessa paassa —^ p a l k k a - ta.son alapäässä; on peräti 74 pro-s e n l t i a tvolaisia, joiden vuosiansio 011 vajaa S5,C()0. N o i n 71 prosenttia k a i k i s t a naistyolaisistainme ansaitsee vaiaan $3.000 vuodessa. K u t e n sanottu. J o e l u k e u t u u kesk i n k e r t a i s t a paremmin p a l k a t t u i h in c a n a d a l a i s im työläisiin. Tilastotiedot osoittavat, eCta 56 prosenttia Canadan työläisistä ansait.see vähemmän k u i n $5 000 vuode.ssa. C a n a d a l a i s t e n työläisten " k e s k i n k e r t a i n e n vuosiansio (v. 1961) oh v i r a l l i s e n tilastotoimiston (Domin i o n Bureau oi S t a t i s t i c s ) tietojen mukaan $3.131 (Ontariossa $3,331> Ja alle $3.000 ansaitsevia perheitä o l i peräti 23 p r o s e n t t i a kaikista tyo- "laisperheista. Y k s i j o k a neljästä 15- TuöuäastT^a^itSrvanllen^^ nadalaisesta ansaitsi mainittuna vuonna vajaan $1,000! Alhaisia palkkoja maksavista työaloista .voidaan eritellä mm. seuraavat: Palveluala ($2,132 miehille); sekatyöläiset rakennusalalla ($2,157); metsämiehet ($2,016); kalastajat ja tur-kKspyytajat $1,531); farmarit ja farmityölaiset ($1,401). Joe Cl siis ole lähestulkoonkaan ' t y y p i l l i n en esimerkki" canadalaisten työtätekevien "hyvinvointikau-desta". Toisaalta hänen radionsa, TV:nsa ja autonsa ovat merkkinä silta paljon mainostetusta "hyyin-vointikaudesta". Samalla nähdään kuitenkin, etta niista kaikista on Joe joutunut maksamaan työllään; hiellään ja kieltaytymyksillaän täyden hinnan. Ylläolevia vuosituloja tutkittaes-sitä Isa ja verrattaessa on hyvä pitää mielessä se, etta liittovaltion tilastotoimiston virallisten arviointien mukaan — vuoden 1961 hintojen perusteella — canadalainen kahden lapsen perhe tarvitsee keskinkertaisen elinstandartm ylläpitämiseksi $5,690 vuositulot. . Joen vuosituloluokkaan lukeutuv i l la on SIIS huomattavasti paremmat ansiot kuin Canadan "keskinkertaisella työläisellä". Mutta siitä huolimatta ovat hänenkin tuloluok-^ kaansa lukeutuvat canadalaiset jatkuvissa talousvaikeuksissa. Joe ei siis ole läheskään ainoa canadalainen, joiden "on juostava hemmetin kyytiä välttyäkseen luisumasta taaksepäin" taloudellisesti. Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 31, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-03-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640331 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-03-31-02