Vapaus, May 26, 1955

              s « n l « r i t e t ty
y ö l ä i s t e n Jees»
puolueklubi U-IS
on juUuiista
UI }Euukaudes«
Ja painetaan
oimma.LPP.n
uraavaUa ker'
lainos. Algoma
lennen sanoen
työläistä.
UHUNEET
»eraalien "isot
rer, olivat Ja
Myös C C F :n
ija, McDonald
a . lainlaatija-yons
Onolem-
}ikeln l e v e ä s ti
istaan"/ Suu-ittiin
Algoman
j ä ä m i s e s t ä ja
selliä. Great
lut laajennus-
Bti myös kon-
M i t ä ä n el
i i s t ä suurista
iver Ja CCP:n
>steUvat koko
ankarasti Frostin haliit»k«,.
t e l y ä Ja toimettomuutta^,
asiassa, fflaanteiden hmmfi
Itäiiveltämisestä, On tuaS
^ ja-se on tunnettulS'
YbdysvaUoissa. että A l g oS
maantiet. lukuunottarnattTfrl
buiy tietä, ovat Ontarion ktS
Koska saadaan siihen korjaus?"
, VP.j
a
i-alaan
ivaraa
ILA
; L T D .
3508
St. N .
»niario :
M A K S . U I M E
korkeimmat hinr
Majavan j a veslrofaa
NAHOISTi
SOITTAKA.* 3.8841
BRAUNSTEIN'
141 Simpson SU Fort Wiliiaa,(
TILATKAA
FRANCIS
"KLEAN KOr
KIVIHIILTÄ
Dial 5-7394
Kuukausimaksut
järjestetään •- •
Milton Francis
Lumber Co. Lid.
99 s. Cumberland Sired
Pori Arthur Oniz
inia on kansanliikettä...
'ejtin voitte liittyä
>SUUSLIiKKEESEEN
i olla kansan mukana!
enne . . .
lal Co-Op Stores Limiteil
ST. PORT ARTHUR. ONTARIO
^AT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA ' .
KAUPASTAMME
A • , , 401 sima •
t \ Hinta sid.»«
l o r P l i e v i e r i n maailmankuulu sotaromaani -
i v o s t o l i i t o n ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-lelukulmanaan
m i l l o i n taistelevien suurvaltojen
ntemattoman s o t i l a a n juoksuhauta tai pommi-va
kaupunki, P l i e v i e r v y ö r y t t ä ä eteemme dnv
1 h i s t o r i a n valtavimmasta sotaretkestä;
;R:
425 sivua
Hinta sid. $l«
ns k u u l u u n y k y a j a n sotahistorian suuriin san-todellinen
Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus
lolen miljoonan asukkaan kaupungissa, Jonia,
a i i r i t t ä j ä t j a p i i r i t e t y t kuukausimääriä tappoi-r
a d i n p i t k ä l l i s e t k ä r s i m y k s e t päättyivät vihdom
un pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taistelu-
)ttivat vangiksi marsalkJka Pauluksen johtamat
radin v a l l o i t u s y r i t y s merkitsi toisen maailman-ä
ä n n e k o h t a a ; samalla se oli totaalisen sodao
e n ä y t e l m i ä . Jossa 300,000:n saksalaisen sotJaaa;
Iin nfiltei viimeiseen mieheen. Näitä taistdun
lor P l i e v i e r i n " S t a l i n g r a d " — tämän beOsa
u i s i n sotaromaani.
I I E R : >•
usl menestysromaani
4NE 535 sivua
Hinta sid. $w» 1
l i v a i h e i n e n kertomus kauniista j a häikäilefflät-
:a Y r j ö n i : n a j a n Englannissa pääsee huomii-
•kin h e r t t u a n rakastajattarena j a joutuu pas­maan
h i s t o r i a n sensaatlomaisimmista oians-l
-- LÄNSITUULI ^
219 sivua — H i n U siä.V^
a m e r i k k a l a i s i s t a Nobel-kirjailijoista Suomöö
H ä n e n tuotarmostaan o n suomennettuja»
kaistaan suomeksi m y ö s h ä n e n esikoistecssö^
a l i " , joika ilmestyi alkukielellä y. 1929.
Ittl K i i n a n olojen kuvaamisen. ...^
r o m a a n i n p ä ä h e n k i l ö n ä on kiinalaisen y i o ^
n a i t e t a a n l ä n s i m a i s e n sivistyksen « a ^^
s. T o i s e n Juonikudoksen muodostäaTse EOTI'»
a aiheutta a se, e t t ä p ä ä h e n k i l ö n veli. josa
erikassa, ottaa vastoin vanhempiensa » a i -
»laisen naisen.
nosinol _
Hinta sid.
:N:
CO
e n r o m a a n i n y m p ä r i s t ö n ä on pohjoinen l ö j ^ ,
l e r r u k s e n keskipiste, sahalaitos.
unat p y s y t t e l e v ä t . Ester, romaanin p a ^ ^
n n ö l t s i j ä n n u o r i leski; h ä n e n miehensä i»
ter itse, leskeksi J ä ä t y ä ä n , joutuu paia^
i n ä ä r e e n . J o n k a h ä n kohnetoista vuotu
morsiamena J ä t t ä n y t . .
T i l a t k a a osoitteella: .
Publidiing Co. Ltd.
YEN TSHI:
Miten Kiina nostaa
viljantuotantoaan
KobottaakseeD lakkaamatta
miljoonien kansalaistensa cUnta»
soa Kiina on viisi vuotta sitten
tapabtunecst» Icansantasavallan
pemstamlsesta: l ä h t i e n k i i n o i t t ä -
ayt yhtä snorta bnomiota maata-loa<
ituotannon knin teolUsnnstuo-tanoonkin
lisäämiseen. Viimeisten
viiden vnoden aikana viljasadon
keskimääräinen vuosittainen nou­su
on oliot 9 pros. .
Vuoden 1955 suunnitelma cdel-lyttää
10 miljoonaa tonnia edelli­sen
vuoden satoa suuremman vii-:
Jamäärän tuottamista milcä mer­kitsee
6 prosentin lisäystä.
Tämä jatkuva nykyisin vilje­lyksessä
olevan maan sadon kas­vu
on aikaansaatu seuraavin me­netelmin:
^
1) Parempi organisatio. Viimeisten
kahden t a i k o l m e n vuoden kuluessa
maatalouden tarkoituksenmukainen
j ä r j e s t e ly on tuottanut 30 prosentin
nousun viljasadoissa. K ä y t e t t y i h in
nienetelmiin kuuluvat k e s k i n ä i r u v un
- rj-Jimien muodostaminen, joissa t a ­lonpojat
t y ö s k e n t e l e v ä t toistensa
mailla k i i r e e l l i s i n ä v i l j e l y s k a i K i n a ja
maatalousosuuskuntien perustominea
Osuuskuntien perustaminen itse
asiassa "laajentaa .viljelysmaan pinta-
Elaä y h d i s t ä m ä l l ä talonpoikien maat
j a k y n t ä m ä l l ä e r i l l i s t e n maatilkkujen
raija-alueet, n i i n e t t ä talonpojat saa­vat
e n e m m ä n maata viljelykseen.
Viljelemällä maata y h t e n ä kokonai­suutena
he ivoivat paremmin k ä y t t ää
hyväkseen vetojuhtiaan ja viljellä
. m a a p e r ä l t ä ä n e r i l a i s i l l a a l o i l l a k u l l a ­k
i n parhaiten m e n e s t y v i ä viljelyskas­veja
saaden aiten e n t i s t ä parempia
ratoja. - •
K i i n a s s a o n n y k y i s i n 580,000 maa-talousosiiuskuntaa.
Puolet t ä s t ä l u -
; k u m ä ä r ä s t ä o n perustettu vuoden 1954
elonkorjuun j ä l k e e n , j a t ä m ä nopea
osuustoiminnallisen maatalouden kas­vu
on elinvoimainen tae tuotannon l i ­s
ä ä n t y m i s e l l e V. 1955.
I X a a j c i l l a K i i n a n alueilla suoritetaan ,
\ k j - n t ä m i n e n v a i n neljän ttiunian sy- i
; vyydelle. Traktoreita k ä y t t ä e n voi- j
j d a a n kyntö suorittaa kahdentoista
1 t u u m a n syvyyfeen, mutta vaikkakin
t r a k t o r i e n käyttö on lisääntymässä,
n i i n se e i v i e l ä riitä tekemään txakto-r
i k y n t ö ä laajalle ulottuvaksi. Kahden
hevosen v e t ä m i l l ä auroilla talonpojat
k u i t e n k i n voivat kyntää seitsemän
tuuman syvyyteen Ja saavuttaa 20
prosentin sadonltfiyksen.
N i i s t ä . 12 miljoonasta uudesta
m a a t a l o u s t y ö k a l u s t a . jotka tänä
vuonna toimitetaan talonpoikien
k ä y t t ö ö n 400,000 o n parannettuja a u ­roja.
Tämä m ä ä r ä on kolme ker­taa
niin suuri kuin ^ i m e vuonna
talonpojiUe toimitettujen p a r r : m e t t u -
j e n aurojen m ä ä r ä . Lisäksi, t e h d ä k ­seen
paraimettujen työvälineitten
k ä y t t ö ä tuimetuksi. sadat maataloiis-t
y ö k a l u a s e m a t eri p u o l i l l a maata esit­t
e l e v ä t j a l a i n a a v a t talonpojille kak-sijakoiafa
auroja, hevosvetoisia kylvö­koneita,
le&uukoneita Jne.
3) Tieteelliset m e n e t e h n ä t . Y U 3.900
m a a n eri p u o l i l l a olevaa maat-iloudel-l
i s t a keskusasemaa a u t t a a talonpoikia
k e h i t t ä m ä ä n : viljeysmenetclmiään.
Opettamalla taajaan kyhröä j a e n t i s tä
parempia, laimoitteiden k ä y t t ö m e n e -
t e l m i ä Luoteis-Kiinassa Shensin
maakunnassa olevat keskusasemat
auttavat joka vuoai y h ä lukuisampia
v i l j e l i j ö i t ä kohottamaan viljasato-j
a a n . Ne m y ö s auttavat talonpoikia
siementen valhinassa.
T o i n e n täilkeä t e k i j ä on l a n n o i t ­teiden
jako. Vuoden 1954 aikana val­t
io jakoi talonpojille h e i d ä n h a n k i n ­t
a - j a myyntiosuuskuntiensa v ä l i t y k ­s
e l l ä noin s e i t s e m ä n miljoonaa ton­n
i a lannoitteita j a t ä n ä vuoima jaer
t a a n vielä 2,4 miljoonaa t o i m i a enem^
m ä n . Lisäksi tulevat p a i k a l l i s e l han-k
i i m a t .
4) Kastelu. K a i k k i e n K i i n a n suu­r
i e n virtojen K e l t a i s e n Joen. J a n g t a in
H u a i n . Helmivirran. Yungting-joen
j a Liao^joen. p a t o j ä r j c s t e l m ä t on kor-
2) Parempia maataloua^yökaluja. \ j a t t u Ja vahvistettu. Hyiviä satoja on
Viimeisimmät levyuutuudet ovat saapuneet . . .
V A R A S T O M M E KÄSITTA^t K A I K K I S U O S I T U I M M AT
DECCA- JA RYTMILEVYT
0 Allaolevasta luettelost£\ l ö y d ä t t e suosittujen laulajien levytykset
• DECCA-LEVYJÄ
' S D 5137 K a r j a t y t t ö , valssi. Henry Theel .
. T ä n ä iltana, tango, H e h r y T h e cl
S D 5169 M u s t a l a i s t y t t ö , tango, M a r t t i Suuntala.
• K a k s i y k s i n ä i s t ä ihmislasta :,tango, M a r t t i Suuntala
S D .5181 Talvisäällä. fox-trot. M e t r o - t y t ö t -
. Valkea joulu, slowfox, Henry Theel j a M e t r ö - t y t öt
S D 5182 Minkä vuoksi, tango, E r k k i Junkkarinen
M u i s t o j e n pieni valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
S D 5197 T u l i s u u d e l m ä , tango, O l a v i V i r t a j a M e t r o - t y t öt
E i m e n kuolemaa, tango, O l a v i V i r ta
S D 5206. V i e s t i m e r e l t ä , tango, O l a v i V i r ta
Nuoruuteni kaupunki, tango, O l a v i V i r ta
S D 5208 Unelma onnesta, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
K o d i t o n rakkaus, tango. E r k k i J i m k k a r i n e n .
S D 5228 Tie, j o k a luoksesi johtaa, tango. M e t r o - t y t öt
K o h t a l o n tango, M e t r o - t y t öt
S D 5233 J ä ä h y v ä i s t a n g o , E r k k i Junkkarinen
T a v a l l i n e n tarina, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
S D 5240 Missä h e n e t k ä ä n , tango beguine, O l a v i V i r ta
T y t t ö n i , luokseni j ä ä , valssi, O l a v i V i r ta
S D 5241 Kohti kaukaista rantaa, valssi. Metro-tytöt
Sade k a t t o i h i n lyö, tango, M e t r o - t y t öt
S D 5263 A l f o n s ö , tango, O l a v i V i r t a j a M e t r o - t y t ö t
Tuntematon t a i v a l , beguine, O l a v i V i r ta
S D 5264 T o i v e t y t t ö n i , foxtrot, O l a v i V i r ta
S y d ä n k ä p y s e n i , foxtrot, Olavi V i r ta
S D 5267 T ä y t t y m ä t ö n toive, tango. Metro- t y t öt
Y k s i n ä i n e n asema, foxtrot. Metro- t y t öt
S D 5268 K o i v u j a s y d ä n , foxtrot, J u h a E l r t o -
M ä e n laidassa pienoinen t ö l l i , valssi, J u h a E l r to
• RYTMI-LEVYJÄ
R 6035 K ö y h ä laulaja, tango, Henry Tlieel
Kostervalssi, Henry Theel
R 6037
R 6099
R 6113
R 6118
R 6125
R 6126
R 6128
R 6171
R 6207
R 6211
R 6213
R 6215
R 6216
Siurtolatsen muistoja. Jenkka Jorma I k ä v a l ko
T u k k i l a i s t e n tanssiaiset, polkka, Jorma I k ä v a l ko
I m a t r a n Inaerl, valssi, E r k k i Junkkarinen
K u l t a kuumetta, tango, E r k k i J u n k k a r i n en
S y s m ä n L i n d a , valssi. Veikko Sato
T ä m ä n k y l ä n jenkka. V e i k k o Sato
V a l l l e j ä ä n e e n valssi, J o r m a I k ä v a l k o • .
Surut s ä k k i i n , jenkka. J o r m a I k ä v a l ko
A i k a Uuno, jenkka, J o r m a I k ä v a l ko
T a r k k a l a n Tarja, jenkka, J o r m a I k ä v a l ko
T o p p a r o i k k a tulee, foxtrot. Justeeri
Huoleton hummeripoika, j e n k k a . Justeeri
Tumma tie, valssi, E r k k i J u n k k a r i n en
K e v ä t u n t a , tango, E r k k i J u n k k a r i n en
T a i k a y ö , valssi. M e t r o - t y t öt
OdoUn p i t k ä n i l l a n , tango. M e t r o - t y t öt
Sokeripala, fox-trot, O l a v i V i r ta
A j a t t e l e n sinua aina. fox-trot, O l a v i V i r ta
H i l j a i n e n tango, K a l e v i T a u ru
RakkaaUe äidiUe. valssi, K a l e v i T a u ru
V o i , k u n olis viulu, j e n k k a . Justeeri
M a r k k i n a p o l k k a , Justeeri
U u t t a Ja v a n h a a No. 3. v a l s s i s i k e r m ä . T a m a r a Ja Justeeri _^
U u t t a Ja v a n h a a No. 4, t a n g o s i k e r m ä , T a m a r a Ja Justeeri
Orpo s y d ä m e n i , foxtrot. M e t r o - t y t ö t ^
K o h t a l o n leikkiä, tango, O l a v i V i r ta
LÄHETÄMME L E V Y J Ä K A I K K I A l i LB
HINTA $1.35 K P L .
(Ostajan maksettava l ä h e t y s k u l u t)
Posti- Ja plkatavaratilausten tulee k ä s i t t ä ä v ä h i n t ä i n kolme I c r yl
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
Leijona-, Beaver- ja Fennia-levyjen tukku- ja vähtttäistnyyjäi
Canadassa.
BOX 69 SUDBUHY. O N T A H tO
P i t ä l ^ ä m m e st. Andrewn vaalipiiri työväen klisissä, sanoi LPP:n^
ehdokas J . B. Salsbergr vaatetnstyölälaten nikoilmakokoultsessa
Torontossa. Mr. Salsberg on edustanut mainittua: vaalipiiriä
Ontarion lainlaatijakunnassa.
Ruusu tai tulppaani?
Suomalaisen lehtimiehen tuoikiokuvia
Hollannista ja sen ^ämäsrtä
H e l s i n k i . — ( T y ö k a n s a n — Sano
mat) — E n s i k e r t a l a i n e n , j o k a y l i n eN
j ä n tiihannen m e t r i n karkeudella k i i ­t
ä v ä s t ä lentokoneesta tai^iastelee a l a ­puolella
l e v i t t ä y t y v ä ä maisempa mat­k
a l l a H e l s i n k i — T u k h o l m a — K ö ö ­penhamina
Ja edelleen y l i Pohjanme­r
e n t i h e ä s t i asuttujen: rannlkkoseu-'
tujen H a m p u r i n k a u t t a Amsterdamiin
kokee suunnilleen K ö ö p e n h a m i n an
paikkeille saavuttaessa m i l t e i p ä ä l ­l
i s t y t t ä v ä n muutoksen: maa on k u in
vitvottimella mitaten jaettu s ä ä n n ö l ­l
i s i i n suoraikaiteisiin j a n e l i ö i h i n , tiet
halkovat maisemaa suorina j a levei­n
ä siellä t ä ä l l ä näkyy r y h m ä puita
t a r k o i n harkitussa järjestyksessä.
E l m i t ä ä n e p ä r ö i n t i ä s i i r r y t t ä e s sä
mantereelta merelle: tuossa on maa
J a tuossa vesi k u i n v e i t s e l l ä leikaten.
S a a r i a ei ole. E i ihme. e t t ä näiden
seutujen asukkaat manailevat mei­d
ä n kuoppaisia, m u t k i t t e l e v i a maan­t
e i t ä m m e j a ihastelevat vapaata, villiä
luontoamme.
Jatkettaessa matkaa Hampurinta
e t e e n p ä i n saa m a i s e m a Jonkin ajan
(kuluttua uuden piirteen: kanavat,
j o t k a halkovat l a a k e i t a peltoja. T ä ­mä
on varma merkki s i i t ä , e t t i olem­me^
saapuneet jo HoUarmin y l ä p u o l e l -
H e t k e n . k u l u t t u a Ilmestyy j ä l l e en
h y v i e n tapojen mxikaan yleinen s i i ­v
o u s p ä i v ä Hollannissa, Ja niinpä
m e k i n t ä h y s t e l i n u n e uteliaana y m ­p
ä r i l l e m m e n ä h d ä k s e m m e edes v i l a h ­dukselta
Jonkun p e s e m ä s s ä talonsa
u l k o s e i n i ä . Mutta turhaan. Ikku-n
a n p e s l j ö l t ä k y l l ä n ä k y i Ja J o k u k u u ­rasi
o v e n p i e l i ä k i n , mutta kadunpesi-
J ä t j a p u u k e n g ä t otvat saaneet v ä i s t yä
nykyajan k i i r e i s e n e l ä m ä n t a h d i n t i e l ­t
ä Hollannissakin. - Puheet h o l l a n t i ­l
a i s t e n siisteydea^ä eivät s e n t ä ä n ole
t u r h i a . S i t ä todistavat mm. valkeut­t
a a n hohtavat ikkunaverhot plenlm-m
ä n k i n m ö k i n Ikkunassa. H o l l a n t i ­laiset
eivät ilmeisesti voi k u v i t e l l ar
kaan, e t t ä ikkunaverhot voisivat olla
muuta k u i n valkeat. Esimerkiksi t a ­vara
t a l o n » verho-osastolla n ä k y i aino­astaan
valkeaa verhokangasta. Ikku­noista
puheenollen ei v o i o l l a m a i n l t -
a3matta myös k u k k i a . . N i i t ä o l i Joka
Ikkunalla. Autoilijat oUvat korista-,
neet ajokkinsa k e l t a i s i n n a r s i s ^ l k ö y n -
n ö k s l n , p o l k t i p y ö r ä i l l j ä t oUvat ripus­taneet
n a r s l s s l k ö y n n ö k s e n kaulaansa
lapsista puhumattakaan. Joille kuk­k
i e n puhkcamisaHka on s u u r i n t a Juh­laa.-
le.
meri n ä k ö p i i r i i m m e mutta t ä l l ä , ker­t
a a se ei ole Pohjanmeri vaan Z u i -
derzee, v a l t a v a Pohjameren l a h t i , j o l ­ta
hollantilaiset suurten p a t o a m i s t ö i -
den avulla valloittavat kallisarvoista
viljelysmaata, Zuiderzeen vastakkai­sella
r a n n a l l a on Amsterdam, mat­kamme
p ä ä t e k o h t a.
Hollannirna. joka pinta-alaltaan ei
ole paljoa m e i d ä n Uudenmaan lääniä
suurempi, on asukkaita y l i ; kymme­nen
m i l j o o n a a . Turistin kannalta
H o l l a n t i on loistomaa siinä mielessä,
e t t e i v ä t siellä v ä l i m a t k a t ole pitltiä.
m e n i p ä minne tahansa. Niinpä ret­kikuntamme
p a r i k y n m i e n t ä suomalal-t
a toimittajaa, ehti mainiosti yhden
p ä i v ä n kuluessa pistäytyä, parissa
kaupungisra. Haarlemlssa ja Haa­gissa,
sekä tulppaaniviljelijölden
n ä y t t e l y p u u t a r h a s s a , Keukenhofissa.
V A L K E I T A V E R H O JA
Suunnistauduimme matkaan y h ­d
e k s ä n tienoissa maanantaiaamuna.
M a a n a n t a i on kuulemma vanhojen
jo korjattu n ä i d e n Jokilaaksojen laa­j
o i l l a a l u e i l l a j o t k a usein e n t i s i n ä a i ­k
o i n a p e i t t y i v ä t tulvavesien alle.
Pienet kastelulaitteet, kuten ojat,
kaivot Ja lammikot ovat osoittautu­neet
nopeiksi keinoksi torjumaan
k u i v u u t t a j a v e d e n j u o k s im tukäccutu-mlsta.
Miljoonat acret maata ovat
e r i p u o l i l l a K i i n a a h y ö t y n e e t sellai­s
i s t a laitteinpa. H u a l - v i r r a n kahlit­seminen
Ja T s h l n g k i a n g i n vesialtaan
rakentaminen Jangtse-joen varrella
e s i t t ä v ä t myös t ä r k e ä t ä osaa maan
viljantuotarmon kohottamisessa.
P a i t s i v i l j a n acresadon l i s ä ä m i n e n,
myös uuden m a a n viljelykseen otto o n
e r ä ä keino K i i n a n viljantuotarmon 11-
säämisekfii.
N y k y i n e n viUelty a l a o n n o i n 250
miljoonaa acrea. Mutta alustavat
tutkimukset ovat osoittaneet, e t t ä*
K i i n a l l a o n k ä y t e t t ä v i s s ä ä n v i e l ä 230
miljoonaa acrea viljelyskelpoista lisä­maata.
.
M a a t a l o u s m i n i s t e r i ö on ilmoitta­nut,
e t t ä n i i s t ä 17 miljoonasta ecres-t
a joutomaata, j o t k a t u t k i t a a n l ä h i m ­pien
kolmen vuoden kuluesaa s u i u l -
suuntatsen uudisviljclystolmlnnan
valmisteluna, n o i n 5 miljoonaa acrea
t u t k i t a a n t ä n ä vuonna.
H u o m a t t a v i n esimerkki uudisvilje­l
y k s e s t ä ' KiltuLssa n y k y i s i n n ä h d ä än
K o l l l i s - K i i n a s s a Simgari-Joen laak­sonsa.
Siellä neuvostoliittolaiset
asiantuntijat auttavat K i i n a a luo­maan
nykj-aikaLsen, 49,000 a c r e n laa­juisen
valtiontilan. Tämän laajan
t i l a n j ä r j e s t e l y j a v a r u s t a m i n e n n y ­k
y a i k a i s i l l a koneilla on Neuvostolii­ton
l a h j a K i i n a n kansalle.
Tuo t i l a a n t a a K i i n a n kansalle Neu­vostoliiton
arvokkaat kokemukset
Joutomaan viljelykseen otossa Ja
osoittaa t i e t ä tulevalle maatalouden
muutokfleile K i i n a o i a , -:. - - r - '
[ I I A A R L EM
S e i t r c m ä n t o l s t a kilometrin päässä
Amsterdamista oli e n s i m m ä i n e n py­s
ä h d y s p a i k k a m m e 700 Arnotta vanha
H a a r l e m i n kaupunki. Hollannin
v a n h i m p i a taidekeskuksia. Täällä
p i s t ä y d y i m m e m m . k u u l u i s a n 1600-
l u v u l l a eläneen impressionismin edel­t
ä j ä n Frans H a i s i n n i m e l l e omistetus­sa
mun?ossa sekä <15C0-luvulta p e r ä i ­sin
olevassa S t . S a v o n katedraalissa,
ijosta y l l ä t t ä e n löysimme hauskan
Suomea koskevan yksityiskohdan.
E r ä ä s s ä k i r k o n pilareista o l i suoma­laiselle
2,64 m e t r i n pltulKlle J ä t t i l ä i ­selle,
Daniel Kajanukselle, omistettu
muistotaulu. H ä n e n pituutensa oli
m e r k i t t y p i l a r i i n y h d e s s ä Hollannin
p i e n i m m ä n , miehen. 84. cm 'pituisen
k ä ä p i ö n . Simon P a a p i n pituusmitan
kanssa. Tämä kunnia o n Kajanuk­selle
suotu l ä h i n n ä sen vuoksi, että
hän on perustanut maan e n o m m ä i -
sen lastenkodin. '\ •
KUKKATEOLLISUUS
Jatkettaessa matkaa Haarlemista
kohden Haagia saavutaan varsinai­selle
kUkka-alueelle, Joka Jatkuu mo­n
i e n k i l o m e t r i e n matkan p i t k i n Poh­jameren
hicfkkaperäistä rannikko­seutua.
K u t e n sanottu tulppaanit ei­v
ä t v i e l ä olleet kukassa, m u t t a val­keat
J a keltaiset n a r s i s t i t s e k ä moni­v
ä r i s e t hyasintit mtiodostivat sarka-k
a u p a l l a v ä r i k k ä i t ä n e l i ö i t ä maise­maan..
Keukenhof, t u l p p a a n i n v l l j e l i j ö i d cn
" n ä y t e i k k u n a ' * , o n 25 h e h t a a r i n laa­j
u i n e n satumaisen kaunis puistoalue,
j o t a y l l ä p i t ä ä 60 s u u r i n t a tulppaanin-v
i e n t i f i r m a a , -Puisto a v a t t i i n ensim­m
ä i s e n k e r r a n vuonna 1950 Ja se on
asa j ä l k e e n saatvuttanut n i i n Jbollanti-l
a l s t e n k u i n t i l k o m a a l a i s t e h k i n suuren
suosion. Valtavassa kasvihuoneessa
o n edustettuna l ä h e s kahdeksansataa
e r i l a i s i a t u l p p a a n i l a j i k e t t a y ö n mus­t
i s t a lumivalkeialln, hehkuvan p u n a i ­s
i s t a ' k a l k k i i n sateetikaaren väreihin.
Monet muistuttavat e n e m m ä n ruusua
t a i l i l j a a k u i n tulppaania. Ja niitä
katsellessa tulee mieleen, e t t ä tässä­k
i n o n l i l k e m i e s m ä l n e n k i l p a i l u Ja e r i ­koisuuden
tavoittelu milteijTä ampu­nut
y l i xnaaUn.
K u k k a s i p u l i e n v i e n t i o n Hollannissa
n y k y ä ä n saavuttanut todelliset suur­teollisuuden
mittasuhteet. Vhtels-v
i e n t i kohosi viime »vuonna y l i 600
ml^Jooiiäa gueldenin. Suurimmat os­tajat
ovat t l S A Ja E n g l a n t i , mutta
h o l l a n t i l a i s e t k u k k a k a u i ^ i a a t ovat
s ^ e r i a UikAnlehiä Joilla « n suhteet
k a u t t a koko m a a i l m a n.
Hl£iM(ADtYNEJA
PohJäTlmeren h i e k k a d y y n e i s t ä on
h o l l a n t i l a i s i l l e m u u t a k i n h y ö t y ä kuin
h i e k k a p e r ä i n e n maasto. Joka soveltuu
h y v i n tulppaaninvlljeiykselle, Haa­gissa
on m a i n i o h i e k k a r ^ t a . Jonne
tuhannet ulkomaalaiset saapuvat p a l ­vomaan
aurinkoa k e s ä i s i n . Scheve-n
i i l g e n i n lukuisat rantahotellit val­mistautuivat
avaamaan ovensa alka­vaa
I c y l p y l ä k a u t t a varten.
Albert Eimteini
Miksi olen sosialisti
JbkeMJUo pdonennyt^^u^
demlea Altert Einstein «11 n y ös
tcräv& jrhtdskontakrUtikko, joka
näki kapitaUsliaen yhteiskunnan
heikkoudet. Seuraavassa arUkke-l
i n a h i n perustelee, miktii h ä n
oli sffitaltiU
J o k u a i k a sitten keskustelin crUän
viisaan Ja ä l y k k . l ä n miehen kanssa
mahdollisesta uudesta sodasta, joka
minun Ccäsitykseni mukaan ulikaisi
koki ihmissuvun olemassaoloa. Huo­mautin
silloin, e t t ä -vain organisatio,
joka ulottuisi y l i kansallisuusrajojen,
voisi suojata m e i d ä t t ä t ä vaaraa v:!s-,
taan. Mies vastasi kuitenkin lauhs/-
lisesti J a v a r m a s t i : v
— M i k s i olette n i i n kovin ili.ml5ro-dun
i i ä v i t t ä m l s t ä vastaan?
O l e n varma, e t t ä ei kukaan — nyt
e n e m p ä ä kuin sata vuotta sitten —
Ilman muuta esitä sellaista. Se on
sellaisen miehen toteamus, joka on
turhaan y r i t t ä n y t p ä ä s t ä tasapainoon
s i s i n u n ä s s ä ä n Ja joka on e n e m m än
tai v ä h e m m ä n m e n n e t t ä n y l t o l v o n s aj
T o i s i n sanoen: se on Ilmaus tus­kallisesta
y t o i n ä l s y y d e s t ä j a e r l s t ä y -
tj-mlsestä m i s t ä n i i n monet aikam­me
ihmiset käänsivät. Mikä oh 517?
Eikö ole m i t ä ä n u l o s p ä ä s y ä?
Helppoa on e s i t t ä ä sellaisia kysy­myksiä,
m u t t a vaikeata antaa oikea­ta
vastausta. Y r i t ä n kuitenkin teh­d
ä sen n i i n h y \ ' i n k u i n voin.
Ihminen, on samalla kertaa yksi­n
ä ä n elävä Ja y h t e i ä t u n t a o l e n t o.
Y k s i n ä ä n e l ä e n h ä n p y r k i i turvaa^
maan oman olemassaolonsa j a n i i ­den,
jotka ovat h ä n t ä l ä h i n n ä , sekä
toteuttamaan henkilökohtaiset l o i -
vomiiksensa. samoinkuin viljelemään
s y i m y n n ä i s i ä kykyjään. Yhteiskun-taolentona
h ä n tavoittelee kanssaih­m
i s t e n s ä tunnustusta j a h y v ä n t a h t o i ­suutta,
h a l u a a ottaa osaa h e i d ä n i l o i ­hinsa,
l o h d u t t a a h e i t ä h e i d ä n suruis­saan
j a parantaa h e i d ä n elmehto-jaan.
.:• •
O n mahdollista, e t t ä näiden pyr­kimysten
suhteellisen voiman m ä ä r ää
p ä ä o s a l t a a n perinnöllisyysselkat.
M u t t a s i t ä periäoonalllsuutta,, j o k a vä­h
i t e l l en p y r k i i esille, muovaa pääosal­taan
y m p ä r ö i v ä maalima, jos.sa l l i n u -
selle o n s e l v ä ä , e t t ä h ä n e n t ä y t y y olla
m ä ä r ä t y l l ä kehitystasolla osaksi sen
yhtelskimtarakenteen vaikutuksesta.
jonka alaisena h ä n Joutuu kasva­maan,
osaksi sen troditloiden j a e r i ­laatuisten
olosuhteiden arvostamisen
vaikutuksesta.
Senvuokisl on i l m e i s t ä , e t t ä yksilön
riippuvaisuus yhtel.«fkunnasta on
luonnollinen Ilmiö, josta ci vo) p ä ä s ­t
ä , aivanl^uln muurahaisten Ja me­h
i l ä i s t e n .
M u t t a kun muurahaisten j a mehi­l
ä i s t e n koko elämänpro.se.ssia m ä ä ­r
ä ä v ä t muuttumattomat j a luonnoli-set
vaistot, on Ihmisen yhteiskunnal-
L n e n tausta hyvin muuttuvainen.
K y k y luoda uusia yhteyksiä, kyky i l ­maista
itseiosä suullisesti ovat teh­neet
mahdolliseksi ihmisten keskeisen
kehityksen, jota el sanele biologinen
v ä l t t ä m ä t t ö m y y s .
S e l l a i n e n (kehitys heijastuu tradi­tioissa,
laitoksissa j a cganlsatioLssa,
kirjalUsuudes.sa. tieteissä, teknillises­s
ä kehitykfies-^ä j a taltee-ssa.. T ä mä
s e l i t t ä ä m i t e n ihmiselle on mahdollis­t
a k y e t ä vaikuttamaan omiin olo.«uh-teislinsa
m ä ä r ä t t y y n suuntaan j a m i ­t
en . t ä m ä tietoisen ajattelun j a tie­toisen
tahdon proses-si voi e.s!ltaä
m ä ä r ä t t y ä osaa.
: O l e n nyt t u l l u t .siihen kohtaan. J o l ­l
o i n haluan lyhyesti viitata, meidän
aikamme kriisin oleellisiin syihin.
Kysymys o n y k s i l ö n yhteenkuuluvuu­desta
yhteiskunnan kanssa. Yksltyir
nen on e n e m m ä n kuin milloinkaan
t u l l u t tietoiseksi riippuvaisuudestaan
yhteiskunnasta. M u t t a h ä n e i arvosta
t ä t ä rilppuvalsuusasennettaan minään
positiivisena, elimellisenä s i t e e n ä , t u ­kea
antavaiut.voimana, vaan uiikana
l u o n n o l l i s i a oikeuksiaan vastaan, vie­l
ä p ä taloudellista olemassaoloaan vas­taan.
Lisäksi y h t e i s k u n t a J ä r j e s t y j , on
sellainen, e t t ä ' I t s e k k ä ä t pyrkimyk.sct
h ä n e n ponnistuksissaan ovat voimak­k
a a s t i korostuneet, k u n taas h ä n en
yhtelskimnalllset pyrklmyksen.sä. jot­k
a Jo luonnostaan ovat heikommat,
h i t a a s t i kuihtuvat.
K a l k t k i ihmiset, olkoon h e i d ä n ase­mansa
yhteiskunnassa m i k ä tahan^ia,
k ä r s i v ä t tästä kulhtumisprosessista.
He e i v ä t ole tlctoi/sia »iilä, että hc
ovat oman i t s e k k y y t e n s ä kahleissa Ja
tuntevat scnvuoksl Itsensä epävar­moiksi,
y k s i n ä i s i k s i Ja ovat i l m a n rtal-tiai,
y k s i n k e r t a i s t a Ja t e r v e t t ä elä­m
ä n i l o a . E l ä m ä n tarkoituksen ihmi­nen
voi l ö y t ä ä , lyhyen j a vaarallisen
e l ä m ä n . Jos h ä n itse palvelee yhteis­kuntaa.
T o d e l l i n e n sairauden lähde on näh­d
ä k s e n i ka^ltallÄtlsen yhteiskunnan
takmdelllnen anai^Ua, Joka valllfÄce
t ä l l ä h e t k e l l ä . VasUsfiamme on pe­l
o t t a v a n s u i u l m ä ä r ä tuottavia y r i i y k -
slÄ, Joiden J ä s e n e t lakkaamatta yrit­t
ä v ä t r y ö s t ä ä yhteisen työnsä tulok­s
i a el v ä k i v a l l o i n , vaan laillistetuin
k e i n o i n . Kyl^y saada Jotain aikaan
H a a g . l ä h e s 60p tuhannen asukkaan
k a u p u r & l , o n H o l l a n n i n sydän, joKUi
kokoontuu maan parlamentti. Haa­gissa
sijaitsee m y ö s kuuluisa Rauhan
P a l a t s i , k a a s a i n v ä l u t e n oikeuden i s ­t
u i n .
Vierailumme HaagUjja kesti vain
muutaman tunnin. Vielä samana 11- ;
t a n a palasimme Amn^.erdamlln, jos­t
a matkanune seuraavana päivänä
suuntautui kohden Hampuria, — R . A.
Torstaina, toukolc. 26 p, Thursflay, May 26, J955
on frju'rek5l amksi yksityisen Umiiscn
y k s l i y i n e n ansio. ' . •
V k s i t y l s p ä ä o m a keskittyy scnvuok­s
l uiuutamiin h a r v o i h i n kiislin. T ä -
m i i n kehityksen tulos on. e t t ä >'ksl-tyinen
pääoma. Jonka suunnatonta
v a l t a a tosiasiassa e l pysty k o n t r o l l o i ­maan
muu k u i n demokraattisesti o r ­ganisoitu
j^htciskunta, tulee yksiniiun
hallitsevaksi.
Tuotanto ' t o i m i i ansiota, cl k ä y t ­t
ö ä varten. El ole m i t ä ä n takeita
s i l t ä . ciliK k a l k k i työkykyiset j a t y ö ­h
ö n halukkaat aina saisivat työtä.
T>'6ttö:nlm' armeija tulee siten ole­m
a a n ain.i. .,
Voiton tavoittelu j a k a p i t a l l s i i cu
keskinhinen k i l p a i l u on vastuusaa k a ­sautumisen
e p ä v a k a i s u u d e s t a Ja p ä ä ­oman
k ä y t ö s t ä , i n i k ä Johtaa vaka vUii
h ä i r i ö i h i n . V ö s t c n l a h t o i i j e n kilpailu
merkitsee suunnatonta t y ö n h u k k a n j a
j o h t a a siihen e p ä m u o d o s t u m i s c e n y l : -
s l l ö n yhteliftunnalllsesaa omassatuni-nossA,
josta e d e l l ä mainitsin.
T ä i ä ilunisen epämuodostumista
p i d ä n kapitalismin pahimpana sai­rautena:
Koko kasvatusjärjestel­m
ä m m e kärsii s i l t i i.
Olen vaukuuttunut niitä, e t t ä on
v a i n yksi tie voittaa tiunä vakava
sairaus: on luotava yhteiakunlata-lous
j a sen seurauksena kasvatus­j
ä r j e s t e l m ä . Joka perustuu yhleis-kunnalli-
siln p ä ä m ä ä r i i n,
Sellaisessa, laloudesai t u o t a n t o v ä l i ­neet
kuuluvat yhteiskunnalle j a n i i -.
t ä : (käytetään suunnitelmallisesti.
Suunnitelmatalous, Joka tuottaa y h ­t
e i s ö n välinein, tarjoaisi työtä Jota
t e k i s i v ä t kaikki työkykyiset j a joka
takaisi jokaiselle miehelle, naiselle ja
lapselle toimeentulon. V
Y h t ä v ä l t t ä m ä t ö n t ä o n muistaa. e.t-t;
ä {iJunniteUnatalous cl vUlttämUtld
merkitse sosialismia. Scllalseala
suunnitelmataloudesta voLsl seurata
ihmiskunnan alituinen orjijuttaml-
Japsmin i(il|ialluista
Canadan marJsklnoiUa
ottava. — Y o r k W e s t . v ä l i t s i j a p l i r in
edustaja J o h n B . H a m i l t o n esitti äs­k
e t t ä i n parlamentin alahuoneessa;
e t t ä hallituksen p i t ä i s i r>-htyä e l i k ä l -
. s r m ä ä n Japanin teollisuustuotteiden
k i l p a i l u a Canadan m a r k k i n o i l l a . M r.
H a m i l t o n protestoi sen Johdosta, et­t
ä Japanissa valmir«'.ettuja Thermos'
puUoja m y y d ä ä n Canadassa 41.49 h i n ­duista
vaikWa miltei Eamallaisct: ^hä-nen
valltsljapilrlssään Valmistetut
pullot niaksavot $2.53.
J{allituks?n edustajain taholta on
annettu k ä s i t t ä ä , e t t ä Canarialla el
ole tl'alsuutta r y h t y ä m i h i n k ä ä n l o l -
menpltelslhi t ä m ä n - t o p a x i k s c n Joh­donpa
sillä kysymyksessä ei ole m i n ­k
ä ä n l a i n e n dumping-kauppa; Japani
c n Canadan kolmanneksi paras ostaja
e i k ä Cnnndnlla ole. s y y t ä vaarantaa
n ä i t ä kauppasuhteita J a p a n i n Icanssa.
l u n . Sosialismin p ä ä t e h t ä v ä on r a t -
kaLsta e r ä i t ä erityisen monimutkai­s
i a soslaallpolllttlnla 'kysymyksJd. ;
M i t e n on malidollist.T. poliittisen Ja
taloudellisen v a l l a n ollessa keskitet­t
y n ä , e s t ä ä b>-irokratlan saamasta y l i ­valtaa?
K u i n k a voidaan e d i s t ä ä y k s i l ö n oi­keuksia
ja Saimalla luoda demokraat­t
i n e n .vastapaino byrokratian valtaa
vastaan? .• •
KIITOS
Sydämelliset kiitoksem­me
kaikille Sudburyn suo­malaisille
rahalahjasta, yl-lätyskesteistä
ja huomaa­vaisuudesta
lähtiessämme
Suomeen. \
K. HÄMÄLÄISEN
PERHE
ajon\tihrifm
Gvaanpq^t. ~ . T ä ä l lä
keskivllkitona, e t t ä viime
n a auton y l i a j o n tthrins
todettu deorge Fowlerlki
pui ä s k e t t ä i n Englannisi
H i i n o l i matkalla Ktngst
t r c a l l i n Ja } T i t t l saada
V ä h ä n matkaa t ä ä l tä
p ä i n ajot h ä n e n pmi
Stanley fTrowbridge. Joka
Sarnlasta. POMvlcr kuoli
sorvalla snmlla limoii
pitk&alkathen eläihai
ANTTI Hi
kuoli kotonaan Ncw'V
rissa,: B.> C;, maaliakui
1955. Hän oli syntynyt
Teuvan kirkonkylässä J
lessaan 77 vuoden ikät
Kanssani suremaan J
tär. mn.: John Nykoll ja
tenlasU sekä yksi siskt
tossaJa muita sukulaisi
ja • t ä s s ä maassa'.''' •
Vainaja saatettiin vtl
poon huhtikuun 2 pälvi
: Elo uuras on ehtinyt
käsi ohkera väsynyt
Työpäivä p i t k ä on pl
lepo iäinen alkanut
Kaipauksella m i
Vall
KIITO!
P y y d ä n k i i t t ä ä kai
ottivat osaa suureen
, Hilda Ilak
(823 Ewen Äv(
'New We8tmlnstei
Paras Juhannuslahja
OMAISELLENNE TAI YSTÄVÄLLENNE
SUOMESSA ON HYVÄ
Valittavananne on nyt 16 eri pakettivaliota.
Kaikissa allamainituissa paketeissa on laatutavaraa mm.
MAXWELL HOUSE KAHVIA.
Nämä paketit pakataan ja lähetetään Tanskasta.
Nopea perille saapuminen taataan.
Kaikki aliamainitut paketit ovat tulli vapaita Suomessa.
V a l i t k a a uraa v i a t a p a k e l e l a i at
" M A X W E L L " Hinta $4.80
2 IbB. Maxvvell House kahvia
"OULU" — Hinta $7.65
2 lb«, Maxwell House kahvia
2 Ibft. riisiä
2 Ibs. luumuja
1 Ib. rusinoita
TYPE FL. I — Hinta $9.85
2 lb«, Maxwell House k a h v ia
2 lb3.-valkoista riisiä
&—5'/4 oz. tankoa makeata cuklaate
2—4 oz. pakettia t e e tä
1 pak. kuivattuja hedelmil
TYPE FL. 2 — Hinta .$9.20
2 Ibs, Maxv/ell House kahvia
4 Ibs. valkotote rÖslÄ
1 Ib. luumuja
2—5'Aoz. tankoa makeata suklaata
% Ib, K a a k a o ta
TYPE FL. 3 — Hinta $7.50
2 Ib», M a x w e l l House k a h v ia
3 Ibs. valkoista r i i s iä
1 pak. kuivattuja hedelmil
1 Ib. luumuja
XVz oz. kanelia
TYPE FL. 4 — Hinta $7.90
1 Ib. Maxwell House kahvia (kannussa)
1 Ib. puhdasta kaakaota
1 Ib, valkoista r i i s iä
1 Ib. k u i v a u u j a sekahedelmii
l'/4 oz. kardemummaa
1 p a r i "Kayser" Nylon sukkia
" L A H T I " — Hinta $6.75
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs, riisiä
"TAMPERE" — Hinta 11.00
2 Ib-j, M a x w c l l House kahvia
4 Ib», riisiä
3 Ibfl. l u u m u j a,
2 Ib», rusinoita
1 Ib. aprikoosia
" H E I K K I " — Hinta $3.45
2 kannua Maxvvell House k a h v i a (2 Ib.)
1 k a n n u C a l l ^ s c k a h e d e l m l ä <2 Ib.)
1 kannu Calif. persikoita (2 Ib.)
1 pauna kuivattuja luumuja
1 pauna »okerta
5 pak. savukkeita (U8A: s sa valmist.)
T Y P E "OSLO" ~ Hinta $11.15
2 IbB, Maxwell House kahvia
4 Ibs. valkoista riisift
2 Ibs. sokeria
2 Ibs. lajitelma suklaaU
1 Ib. sekahedelmiä
"AINO" — Hinta $9.15
2 Ibs. M a x w c l l House k a h v ia
2 paunaa kaakaota ::
4 unssia t e e tä
4 kpl. L u x saippuaa
20-kpl. paketti Glllctt<f'parranajo­koneen
t e r i ä'
Y l l ä m a i n i t t u i h i n paketteihin voidaan s i s ä l l y t t ä ä pari t a i kaksi "Kayser" N y l o n s u k k ia
. $1.50 l i s ä m a k s u l l a p a r i a kohden.
Y l l ä m a i n i t t u j e n lahjapakettien tilaukset l ä h e t e t ä ä n lentopostissa Tanakaan j a k u n tilaus
on otettu s i e l l ä vastaan, toimitetaan paketti kahdessa viikossa vastaanottajalle fiuomeasa.
l O K A I N E N Y K S I T Y I N E N R U O K A L A J I NÄISSÄ P A K E T E I S S A T A A T A AN
LÄHETTÄKÄÄ PAKETTITILAUKSENNE OSOITTEELLA:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. Box 69, Sudbury, Ontario