1955-05-26-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, toukok. 26 p. — Thursday, May 2G, 1955 VAPAUS 4fjfftpff.yyf w Independent XiSbor Olgan «f Finnle}) Canadians. £5' taUUsbed Nov. tf. 1917. Anttiorized as eeccmd classmall by the Post OZfice Dq)artment, Ottawa. Pub-l^ bed tbrice veeUy: Tuesdaya, Ivuxsdays and Saturdays by Vapaus 'PubUshinir Company Ltd.. at 100-102 Elm 6t. W., Budbury. Ont.. Canada. TcJephones: Bus. OfJice 06. 4-4264: Editonal Office OS- 4-4265. Manager E. SuJcsi. BdJtor W. Eklund- MaiJang address; Box C9, Sudbury^ Ontario. AdvertijBing ratcs upon application. Translatlon free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 • 3 kk 2 25 Yhdysvalloissa; 1 vk 800 6 kk! 430 Suomessa; 1 vk. 8.50 6 iik. 4,75 Velka ei mätäne Vaikka ''velka ci mätänckään'V kutelv iänotaan niin sittenkin on syytä todeta, että meillä rikkaansa Canadassa on osapuilleen omiksi -tarpeiksi sellaistakin herran siunausta mitä velaksi sanotaan. : Nova Scotian pankin viimeksi-ilmestynccssä kuukausikatsaukse.ssa valotetaan hyvin mielenkiintoisella — ja epäilemättä totuudenmukaisella tavalla maamme velkatilannetta. . Mainitun kuukausijulkaisun mukaan on liiltovaltic.Time velka- Icuorma nyt noin neljä kertaa suurempi kuin vuonna 1938,^ mutta; 'iuhteessakansallistuloihin tämä velkataakka on sittenkin helpommin kannettavissa nyt kuin mainittuna vuonn^i ennen sotaa — ed2l]yttäen, että kansallinen tuotantomme perusta laajenee jatkuvasti^ kuten mainittu pankki aivan oikein korostaa. Vaikka mainitussa julkaisussa ei sitä suoraan sanottukaan^ niin kuitenkin se annetaan ym-tttärtää, että jos tämä maa joutuu pitkäaikaiseen pulakauteen — tai "jos taloutemme kasvu ja laajeneminen vain tyrehtyy pitemmäksi ajaksi—-silloin rupeaa velkakuorma tuntumaan. Silläkin uhalla, vaikka tilastotiedot eivät anna kaikkein miellyttävintä luettavaa, lainaamme joitakin perustietoja mainitusta pankkijulkaisusta. Tämän arvovaltaisen tiedon mukaan on Canad<in liittovaltion velka nyt $14,500,000,000, eli tasaluvuissa puhuen noin tuhat dollaria jokaista miestä, naista ja lasta kohti — tai nelisen tuhatta dollaria 4 henkistä perhettä kohti. Tämä näyttää maallikon silmällä katsoen imelko suurelta velalta, mutta mainittu pankki selittää, että johtuen korkokantamme alhaisuudesta ja teolh'suutemme suuresta kehityksestä, liittovaltion velkataakan aiheuttama maksu ci ole muuta kuin 2.1 prosenttia kansallistulojemme kokonaismäärästä. Vastaava menoerä on Yhdysvalloissa 2.2 prosenttia ja Britanniassa 3.9. Mutta korkokantamme alhaisuudesta ja muLsta edullisista seikoista huolimatta liittovaltion velkataakka aiheuttaa meille kansakuntana noin $300,000,0000 vuosimenot. — Sillä summlla voitaisiin ra!;entaa luon- ^onkaasuputkilinja Albertasta Ita-Canadaan! Mielenkiintoista on myös todeta Nova Scotian pankin lausunto, bttä suurin osa liittovaltion nykyisistä veloista johtuu sotamenoista : ja 30-luvun nälkävuosista. Toisen maailmansodan seurauksena on liittovaltion velkataakkaan lisätty 11,000,000,000. F.nsimmai.scn sodan laskusta on vielä maksamatta $2.000,000,000-vclkalasku. Ja ;,J3ennettin aikaisista kriisivuosista on maksettavana vicla $1.000,000,- OÖO lasku. Kaikesta huolimatta on erai.s.sa porvaripiirei.ssa kova hinku päästä uuteen sotaan, mikä lisäisi kymmenkertaisesti kansallista velkataakkaamme. Jostakin svystä eräät vastuunalaiset niint ovat sitoneet maamme sadoilla napanuorilla Yhdysvaltain krii-sitalou-teen, mikä uhkaa viedä imaamme taloudellisesti kestämättömään asc- .:<i,niaan. •„.;,.,•,••.. Mutta ylläolevassa on vasta osa kan.sakunnan yleisistä veloista, liittovaltion velat. "Niiden lisäksi tulevat maakuntahallitusten ja ;:_kunnallisha}lintojcn velat, sekä yhtiöid2nobliga 1:01 ja kiinteismisto^ velat, joista kertyy noin 14—15 miljoonaa tuhatta,-nostaen siis velkataakkamme kokonaissuinman noin kahteen tuhanteen dollarim jo-i.(/ kaista miestä, naista ja lasta kohti. Tasjä yhteydessä mainitus.sa julkaisussa todetaan, että liitto\'altion velkataakka on vähentynyt noin kahdella tuhannella miljoonalla dollarilla sodan jälkeen, mutta ^-maakuntien, ja kuntien velat ovat samanaikaisesti lisääntyneet yhteenlaskien yli kolmellatuhannella niiljt)onalla dollarilla. Toisin sanoen, velkataakkamme lisääntyy jatkuvasti "hyvän ajan'' vallitessa. '.'"^litä sitten tapahtuu '"huonona aikana", jos tämä maa tulee vedetyksi Yhdysvaltain toimesta uuteen talouspulaan? Sitä voimme vain kuvitella. " S e l v ä ä kuitenkin on. ctta vaikka tuo velkataakka ci antaisikaan vidä kenellekään unettomia oita, ne varoittavat kuitenkin piilevistä vaaroista. Selvästikin Canadan tulisi vakiinnuttaa taloutensa ja ifroittautua Yhdysvaltain talousottcesta. mika sivumennen .«anoen aiheuttaa meille kansakuntana suuren kauppatappion joka vuosi. Salalla kertaa olisi aktiivisesti pyrittävä kansainvälisiin sopiniu*kshn, joiden perusteella voitaisiin suuna puolustusmenojamme vähentää. Mia muut ««ovat! Kosoiisia säteitä muutetaan jo nyt sähkövirraksi > JOTTA LAIN KLOLLIT HIBM^IS iTAVTTyfSI , • I OtUn-s. — Canadan toinen viral- ! linen hirttäjä sanoo, etta yjrkallijam ^ . ^ .. ^. . . . ommaisuudessa hirttamistUaisuuu-en Avaruudessa esimt>-/.tsta kcsmiscs- | ^ d e & s ä maan ölto sijaitseirts» osallistuvat kuolemansyyntutkijat ja ' «a sateriystä ci voida sanoa taJM het- kaivosteytävi:«.4Wn. JoJlom laitteet I Jääkärit ovat toisinaan nim bumaJas- keiJa tiedettävän juuri kovin paljoa— osoittaneet, «ttä osa iatellyä ky- ! . (.,«• v,„ -^^( o.f. .... - v , . . . ; ; kenee tunkeutumaan sinnekin saak- ' m asianmukaisesti .utä tosiasiaa lukuunottamatta, etta , Vertailun vuoksi mainittakoon. >^niuia ten.aviaan. todettu olevan hiukkasaateUya. ' ettei mikaan lampöydinreaktiolssa ^ Han mjros,sanoi Kuoiemantuomjol- ^ledetjian myös taman säteilyn etOn- ' (esun. vetypommin räjähtäessä) syn-i ta ja xuumi.llista rangaistusta sexä ^y^^^ avaruudessa melkoisen epä- i tyva eäteilj-Iaji pyaty samaan "suo-arpajafskysj- myksia tutkivan , senaa- ; säännöllisesti. Sitä saattaa tulla käy-.iritukseeh'V Vastaavasti on kosmisten tin-alahuon?en vahokunnan istun- | tähnöllisesti katsoen miltä suunnalta säteiden sisältämä energiamäärä erit- Xeljän päivän vlikUo on nyt paperinteks« jäin vaatimuksena SI nossa, että hän on yhden kerran hirttänyt . .vdanhalva uksen vuoksi jo kuolleen miehen . . . — OP;n uutls-tieto, toukok. 24. tahansa — toia n kuin esim. avaruudessa esiintyvät jotka tain huomattavaa suuruusluokkaa. Viimonainlttu tosiasia onkin anovat lähtöisin taiCtoin toaetuista kiln- xanut eräille tiedemiehille aiheen totähdlstä ja tähtisumuista — ja kos- ryhtyä v tutS:imaan, mitä mafadolli- Farmarit saavat mskm rasltaasti USÄ:n dumpingin Ottawa. —. Canadan kauppimmLs-teri C. D. Hovire sanoi parlamentin alahuoneessa tc-ukokuun 16 pna, etta USA:n harjoittama vehnän yhjäämän dumpingimyynti on pilannut Canadan vehnamarkkinat,- Yhdysvallat on lähettänyt. 60 milj. bushella, arvoltaan . noin $200 milj. maailman markkinoille ja vallannut monen ennemmin Canadan vehnaa ostaneen pikkumaan markkinat. M i nisteri Howe mainitsi esimerkkeinä Lsraelin, j a Norjan, jotka ovat kieltäytyneet ostamanta vehnää Ganadas-ta koska saavat sitä erikoisehdoilla USA:sta. Nykyisen vehnämyyntivuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana on Canadan vehnä myynti ollut ainoastaan :1,8Ö0,0C0 bushelia kun taas USA:n myynnit ovat nousseet 64 miljoonaan. Markkinoiden menetys yhdessä huonon sadon kanssa on aiheuttanut aa-vikkomaakuntien farmarien tulojen jyrkän alentumisen, sanotaan tilastotoimiston toukokuun 9 pna julkaisemassa raportissa. Tähänastisten aiTioiden mukaan ovat farmarien tulot -vähentyneet kolmanneksella edelliseen satovuoteen verrattuna, eli $1,125,600,000 oltuaan cdellissni vuonna $1,699,600,000.. T u lojen vähentymistä on tapahtunut kaikissa maakunnissa, New Bri:iiswic-kia lukuunottamatta; Safi'tatchewanin kohdalla on tulojen vähentyminen ollut romahdusmainen nom 73 pror senttiä. DuUesin murjotus New York Timesin tiistaisen uutisticdon mukaan Yhdysvaltain .M-Valtiosihteeri Dulles murjottaa ja on epätoivon partaalla sen vuoksi - k u n maailman yleinen mielipide vaatii ns. Saksan ongelman rauhan^ omaista ratkaisuaj jotta kansainvälistä jannitystilannctta voitaisiin "huojentaa. •*Ei mitään sellaista'' huutaa mr. Dulles epätoivon partaalla ja esittää "perustelunaan" entistä hatarampia verukkeita. " ' ' Kuten muistetaan. Yhdysvaltain hallitus on it.sepintaiscsti seurannut "ei-mitään neuvotteluja suurvaltain kesken" ohjelmaa koko kylmän sodan ajan. Vielä pari viikkoa sitten julistettiin AVashinj;- tonista, että "'ei mitään ncuvottclujV. Mutta yleisen mielipiteen painostus Yhdysvalloissa ja e^uven- .kaikkea muualla maailmassa tuli niin voimakkaaksi, ettei Yhdysvaltain hallitus voinut sitä enää uhmata. iNiinpä sitten tapahtui vahan toista viikkoa sitten se, että liiscnhoucrin hallitus suostui -Neljän Suuren korkean portaan neuvotteluun — koska ilman sita olisivat Britannian töryt joutuneet auttamattomasti tappioon tanaan suoritettavissa vaaleissa, kuten silloin AVashmgtonisa selitettiin. Yhdysvaltain hallitus joutui siis yleisen mielipiteen painostuksesta antamaan lupauksen siitä, ctta Xcljan Suuren konferenssi pidetään tämän kesän aikana. M u t t a sotaiX)litiikoilla on ilmeisesti yhta paha sisu kuin on heidän omatuntonsa mustakin. Kaikki merkit viittaavat nimittäin siihen, että Yhdysvaltain hallitusta ei miellyttäisi mikään muu niin -paljoa kuin se, että Neljän Suuren korkean portaan neuvottelut voitaisiin ajaa etukäteen karille—-varsinkin jos ss voitaisiin tehdä niin, että siitä voitaisiin syyttää Neuvostoliittoa. Tämän perusteella Airanhan mahdollisuuksien vuoksi .pnirjotteleva valtiosihteeri Dulles on esittänyt kaikenlaisia verukkeita siitä, miksi ci Saksan ongelmaa mukapitäisi ratkaista. New York Timesin tiistaisen selostuk.«en mukaan Dulles on jyrkästi torjunut ajatuksen, etta Saksan ongelma ratkaistaisiin Itävallan esimerkkiä seuraten. Kuten tiedetaan, Ita- A'allan valtiosopimus edellyttää, etta havaita saa takaisin tajdellisen itsenäisyyden — että .sen alueelta vicdaan pois kaikkien maiden miehitysjoukot, ja että Itävallasta tulee demokraattinen, rauhanomainen maa, mikä ei liity mihinkään sotaliittoon toisten valtojen ••.kanssa. ^ - , • • ' -Mlekirjoitettuaan — myös yleisen mielipiteen painostuksesta — tämä Itävallan valtiosopimuksen, valtiosihteeri Dulles sanoi, että Vteki.hyvää nähdä" miten itävaltalaiset iloitsivat tämän sopimuksen Johdosta, •••• , .• .^•,-. «^^ Mutta hän ei voi mitenkään suoda samanlaista ilon aihetta sak- COO jaardin lasikmtuainetilauksesta, miKa tarvitaan St. 'Lawrencen vesitien rakentamisessa, on annettu Yh-ayralloille, siten kieltäen tyomah-dollsuudet Canadan 27,000 työttömältä tekstiilityöläiseltä. . Tämä syytös esitettiin taalla touko- I kuun 13 päivänä pidetyssä Textile Workers Umon of American kcnven-tiomssa, /. •• Ray Ruggles sanoi, etta ainoastaan 30 020 jaardia valmistetaan Midlan-din tehtaalla, mikä' on tiedoittanut uniolle, etta se voisi kilpailla h.n-nois- sa niiden yhdj-svaltalaisten yhtiöiden kanssa, jotka ovat nama urakat saaneet. J. Harold D'Aoust toisti uudelleen Ontarion Tyovaenlliton konventio^ nissa annetun lausunnon, etta lutto-hallituksen sotaveteraanien mmuste-rlo antoi $14,000 arvoisen sukkati-la uksen eräälle newyorkilaiselle tehtaalle ja on kolme vuotta ostanut tekstiilituotteita pensylvanialaislsta tehtaista. . . • •• Mr. D'Aoust sanoi, etta hallituksen omistama CITO on antanut uusien vaunujen tekstiili- ja mattotilauksia eräälle chicagolaiselle liikkeelle. Mutta canadalaisille yhtiöille lanlnetut CPR:n tilaukset ovat antaneet tyota Woodstockln ja Toronton tekstnli-työlaisille. Han leimasi ''verukkeeksi" CNR:n väitöksen, että uusia välineitä valmistava yhtiö oli ilmoittanut, ettei se voi taata tilausten määräaikaan valmistumista; jos sen täytyy turvautua canadalaisiin tuotteisiin. , I minen säteily avaruudessa esiintyy j Buuksiä olisi käyttää maapallollamme hyväksi tätä avaruudefisa "hyödyttömänä^' risteilevää eriergiahpal-jouttä. Tieteen mielikuvitukset^ kehitysnopeudesta — ja Bänialla niistä kirjaimellisesti rajattomista mah-doUisuuätsiista, • anitä tiede voi ihmiskunnalle avata — onikin hyvänä etumerkkinä, että jo tällä hetkellä kosmista säteilyä on onnistuttu muut-tamaan sähkövirraksi. Edellä todettiin, että tämän säteUyn läpäisykyky — ja dis sen sisältämä energiamäärä - - ovat huomattavausti suurempia kuin iipiidloakti^i^ aiteilyri. Saattaa näinoUen oUä mahdoilLsta. e jo samaan aikaan kun vasta tehdään enshnmäisiä yrityksiä ^^^^a^^ volnna ihmJjskiiiman palveiulcseen, on tkity idcdnt^. joka, eiikä sdkoinaan työntää sähköenergian tuotahtomer netelmänä atomimiilut. syrjään -- vatlhentimeina! • j', •••' •'•. ; Tieteellisissä plirei.v.ä liikkimeiden tiedoitusten perustee^Ua. jotka ovat erittäin niukkasanaisia, mutta joiden paikkansapitävyyttä ei ole silti vähintäkään syytälepäUlä, on avaruuden energian muuttaminen sälikö-energiaksi. onnistunut jo kahdessa maa&'a, jotka ovat — luonnollisesti Neuvostoliitto: ja USA. Edellisen tutkimuslaitokset Ilmoitetaan sijoitetuiksi Ältai-vuoristoon, amerikkalaiset taas ovat rakentaneet omat asemansa Kalliovuorille; Jo joitakin vuosia on kyllä oltu selvillä sUtä, että kosmisten riiteiden muuttaminen sähköenergiaksi on teoriassa täysin mahdollista, mutta tällä hetkellä seisomme jo tapahtuneen tosiasian edessä — tuo energianmuutos on suoritettu,. Toisteiseksi toa^ -vasta'. laboratoriomittakaavassa, ja. sähköenergiaa, on jouduttu kokeisiin uhraamaan huomattavasti suurempia määriä kuin mitä avaniudesta on onnistuttu van-git^ seima an, mutta tämä cl millään tavoin inUutä tapahtuneen mullistavaa meirkitystär^^ ta^ tarvitsee ainoastaan muistaa* ,ett;i hieman toir»- ta vuosikymmentä sitten ttlaiine oli sama atomienergian kohdalta, joka toiitenkin jp tällä hetkellä pyörittää ensimmäisiä • koneitaan ; teollisuuden palvelviksessa. , Tuollaista kuullessaan herää mielessämme 'tietysti €h-'rmmäL«!ek£i kysymys : Entä tuo "harmillinen" ilmakehä? Sehän "varastaa", meiltä kuitenkin suurimman osan koko kos-inisesta säteilystä! Totta onkin,. että ilmakehä on tässä suhteesrii onneksemme vaiko oiinettomuudeksi, sitähän emme vielä tiedä — melkqineia energian käh-veltäjä. Jo 3,500 metrin korkeudessa esim. on kosmisen säteilyn määrä kaksi kertaa suurem,pi kuin merenpinnan tasolla, ja jos nousemme 25,C00 metrin korkeuteen, josaa ha-vaintopallot ja raketit ovat jo vierailleet, 'tapaamme ikosmisen säteilyn 200 kertaa niin voimakkaana kuin mereripinnassa. Olisiko meidän siis sijoitettava voimalaitoksemme moisiin korkeuksiin? Toinen suunnitelma todellakin edellyttää sellaista. On esitetty aja-tua— erään ranskalaisen oppineen muuten —, että tulevaisuudessa "ankkuroitaisiin" tietyille. seuduille ! jonkinlaisina "ryöppyinä'', raekuuro- I jen tapaan- Sen- vaikutuksesta ealm. : ihmiselimistöön sensijaan ollaan ticr demiespiireissakin en mieltä, sillä kun kysymystä on pohdittu tulevia avaruuslentoja Silmälläpitäen* ovat toiset fysiologit väittäneet noiden säteiden olevan kuolettavia toiaten taas asettuessa Sille kannalle, ettei niillä ole elimistön toimintaan minkäänlaista vaikutusta. Juun tama kiistakysymys onkin yhtenä sjryna suunnitelmaan, jonka mukaan avaruuslentojen ensimmäisena etappina lahetetteisim Maan ilmakehän ulkopuolelle aluksi televisiolähettnnellä varustettu, apinoilla miehitetty raketti; -televisiosta kun olisi turvallista seurata, miten apmat kestävät kosmisia sateita. Kokeen suorittaminen ilmakehän ulkopuolella on välttämätöntä siitä S}rystä, että maan pinnalle saakka saapuu ainoastaan pieni •ora siita kosmisen .säteilyn maarasta, joka jatkuvasti risteilee avaruudessa. Maan ilmakehä "imee" nimittäin itseensä huomattavan osan silta säteilymäärästä, joka muuten kohtaisi maapallon pinnan ja £f.lla esiintyvän elollisen. Tasta tosiasiasta seuraa myös, että ko.smista Säteilyä tutkittaessa on pyrittävä mahdollisunman "ylös" sijoittamalla joko tutkimusasemat kor-keL' » m vuoristoihin tai sitten päästämällä havaintovälinein ja radiolahet-timln varustettuja ilmapalloja ilmakehän yllmpun kerroksiin. Viimemainittujen avulla saatujen tulosten perusteella onkm käynyt selväksi, etta mitä korkeammalle maanpinnasta-noustean, sita voimakkaammaksi kay kosminen säteily. Näiden säteiden läpäisykyky on epätavallisen voimakas. Japaniaia, joka on eräs tämän tutkimussuunnan johtavia maita, on suoritettu tutkimuksia: jopa useiden .«atojen metrien J Po -eji c p 2 " AfiaiDi, Bcacb, Fia. International I Brotherhood of Paper Makeris on tääl- I la pita-Tiassaan edustajakokoujtsestn maapalloa jonkinlaisia "jeijsileviai päättänyt asettaa pitkän tähtäimen voima-asemia" 20,ö00—30,000 met-j vaatimukseksi neljän paivan ja 32 rin korkeuteen, jotka automaattisin itunnm t:,:pwukon ja 25. prosentin ko-laittein varustettuina otcai^i/at vas- rotu.-t-,en Viikjcopalkkcihm. taan kosmjli:öta säteilyä, muuttaisi- id Kokoukseen o.=allistui 600 edu.=tajaa, _ vat sen sahidenergiak;». la lahettai- ^ jot^ca edustavat noin 75.000 jäsentä ' sivat tuottamansa sahkon kaapeleita • Y.ady3val!ois.'u;ia*Canadas£a; Kojieis- • — myöten maanpinnalle. Tassa ajatuk- j ton^utomatisointi on vähentänyt tyo- i >^'*^^ sessa.on kidtenkm eras paha"mut-r i^-oiman tarvetta paperin tuotannossa, f ^ te", mikaU muuan, toinen, a.merikka- ; Sen'iisaisi on.lyo tullut entista vaa- ! c lainen teoria kosmisen säteilyn o3er; rallliemmaksl koneiden synnyttämän «thde muksesta ja luonteesta pitiii' paik-j aanen jaTc^uräuuden johdostai; > , kana). Tuon teorian mukaan nimit- ' " ; , täin kosminen säteily aj'dninittaan ' c ? , . „ . ^ „ i . „ - •„ Lil::.-i,^t:i«i<-. "Uuottaa" kaiken kiinteän ameen,, SuomalaiSia Oleskelijoita minkä se kohtaa ja muuttaa aineen menee NeUVGStolilttOOn itsensäkin vähitellen kosmilI.£e.<i.i _ Helsinki - fS-S) - Sc^ialististen ' teilyksi. Mikäli tama teana on paik- ^T,uvostotasavaltojen Liiton hallita. | • / on myöntänyt kahdelle suomalaiselle j j i f t cplskel.ijall» tai tutkijalle 10,003 rup- ' j -naiit ' lon 1 että kansapitava, merkitsisi si, etta nOita leijailevia voima-asemia oli=vi aiitui- JÄNSCIT KAHMIVAT ST. LAWRENCEN TYÖT Hamilton. — Suurin osa siitä.3.000;- ten konventioni tuomitsi ankarasti tälnikavaa myös mille apinoille, joille .suunnitelmien mukaan kuuluu kunnia ensimmäisestä avaruusIenno3ta). Jäljelle jäa kuitenkin joka tapauksessa itoinen tie. Kofini.=ills sateille voidaan nimittäin "avata iie" ilmakehän: lapi'tekemällä niaa.sta kasin kapean suppilon muotoinen ilmatila sähkoäjohtavaksi ionisoimalla se. Nykyinen sähkötekniikka on antanut tämän mahdollisuuden tieteen käyttöön ja tiede on site myös an'elemat-te käjrttänyt hyväkseen. Siten on A l tailla ja Kalhovuorilla aika ajom avattu kohti avaruutta tuollainen näkymätön, muodoltaan valonheittimen kiilaa muistuttava suppilo, pyydyn-tetty tata "antennia" myöten maanpinnalle saapuneet kosmi.sst sateet asianmukaisim laitteisnn ja niin saatu sähkövirtaa. Talla virralla on jo käytetty pieniä koemoottoreita, se on muutettu valoksi hehkulamppujen avulla ja lämmöksi sal^&olampovas-tus ten avulla. Toln^^aiseksi mainitun ionisoidun i l - masuppilon aikaansaammsn vaatii, kuten edellä todettiinkin, enemmän sähkövoimaa kuin mita .sen avulla saadaan avainiudesta vastaanotetuksi, mutta tassa, kuten muidenkin opistossa tai korkeakoulussa. Apura 1 ha annetaan Suomen kansalaiselle, j joka haluaa täydentää opintojaan tai suorittaa tutkimustyötä •. Neuvostoln-tossa- • Korkeakoulujen lukuvuosi Neuvostohitossa alkaa f<yyskuun 1 päivänä ja loppuu heinäkuun 1 paivanä opetuksen tapahtuessa venajaiikielel-la. (US) energialähteiden hyväksikäytössä, on iLmeisesti vam ajan, k^-symys, korrca kosmisen energian muuttaminen sähkövirraksi saadaan .taloudellisesti kannattavaksi. Kuitsnkm voidaan jo tällä het&ellä todeta, etta jallean ken*an ovat »joutuneet hapeaan ne ennustelijat, jotka puliuvat maapallomme ''ylikansoittumisesta" ja sodan ivalttamattomyydefr-ä jonkmJai-sena "luonnonlakina" sen (kurissapitämiseksi. Samanaikaisesti kun uusia ravintolähteitä löydetään jatkuvasti Oesim.- synteettiset ravintoaineet). ja maapallomme hyväksikäytetty vilje-lyspmta- ala kasvaa yha suuremmak-fii, löydetään myös uusia energialähteitä, jotka takaavat, ette myös ihmiskunnan voimanterpeet voidaan tyydyttää, asuipa meita tealla 'ko-, toisella palloUairune vaikka joitakin" miljardeja enemmänkin. : Ra: jassa pohjf viime ja ju menn den < Par toitä kaupi tuttu; uutta sesti mikei Sar vuonr laiste ja ku! laan uutta kenn£ Ral konee maan laasti; suorit sen. a huom • I i sussa. Frostin hallituksen työväenvaa^aisen ohjelman. - Eräs Cornwallin työläisten edustaja, Thomas Duffy nimeltään, esitti ehdotuksen, etta umon Canadan jaoston johtaja olisi valittava, sen sijaan että hänet nimiteteän (korkeammalta taholta) toimeenua. Tama päätöslauselmaehdotus hyljättiin alla perusteella; että taman ajatuksen toteutta-mmen .vaatisi union saantojen muuttamisen union seuraavassa kansainvälisessä konventionissa. YHDEN UNION KANNALLA Tahan CIO:n alaiseen tekslnlityo-; laisten union konventioniin osallistuneet edustajat, jotka edujitavat 25.000 työlaista, antoivat johtajalleen ohjeet ryhtyä heti neuvottelemaan 5,000 jäsentä käsittävän United Textile Wor-kers of American (APL) virkailijain kanssa unioiden yhdistämisajatuk-sesta. • 'Mainittakoon, että. tekstillityöläis- Idänkaupan arvo lisääntynyt;prosent-tiosuus vähentynyt Helsinki. (VS) Eilen, toukokuun 21 pna valmistuivat tullihallituksessa ennakkolaskelmat ulkomaakauppam-me kehityksestä kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa. Laskelmat osoittavat, etta vailidon arvo idan markkinoiden kanssa on noussut 1 iml-jardilla markalla, mutta prosentuaalinen osuus on kuitenkin kokonais-tavaravaihdon, suhteen laskenut. Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa Neuvostoliiton ja kansandemokratioiden osuus oli kokonaisvaihdossa 29.6 prosenttia ja viime vuonna vastaava luku oh 33 2 prosenttia. Ncuvostolnton osuus oh tavaravaihdossa kuluvana vuonna mainittuna aikana 18.5 prosenttia sen oltua viime vuoden vastaavana aikana 22 prosenttia. Suojellakseen näitä onnellisia lapsia Kiinan Kansantasavalta haluaa säilyttää I on otettu Pekingissä viime vappuna, jolloin miljoonat kiinalaiset pitivät suuria j — Canadalaiset kuluttivat vuonna 1953 kuusi paunaa juustoa maan ku-tekin asukasta kohden, mutta Englannin vastaava luku oli kymmenen paunaa. Tanskan 11 paunaa ja Hollannin 14.2 paunaa. •salaisille ja maailman muille kansoille. Valtiosihteeri Dulles pelkää "rauhan ijuhkeamista" ja siksi hän sanoo murjottaen, ettei Saksalle voida antaa täydellista itsenäisyyttä — etta sitä on pidettävä kurissa "liittolaisjoukkojen" avulla — ja etta Saksasta ei voi mitenkään tulla, rauhanomaista, demokraattista kansakuntaa, mikä pysyttelee kaikkien sotaliittojen ulkopuolella. Tietäen varsin hyvin ettei sellaisella i)olijalla voida mitään sopimuksia tehdä, valtiosihteeri DuUesin kerrotaan nyt sanoneen, ettei "Lansi-Saksalle'.' voida Itävallan saamia etuisuuksia antaa — vaan sen sijaan Yhdysvallat tulee Neljän Suuren neuvottelujen yhteydessä vaatimaan Saksan -yhdistämistä" sillä perusteella, etta koko Saksa .saatetaan uusien sotaseikkäilujen tielle.- Synkkä ja toivoton on sotapolitiikkojen maailmankatsöi^us —" mutta sittenkin on sanottava, etta tämä on vasta alkua, sillä ihmiskunnan enemmistöä edustavat rauhanpuolustajat tulevat päättävästi •vaatimaan Saksan ongelman rauhanomaista ratkaisua. PÄIVÄN PÄKINÄ Englannissa äänestetään tänään Tänään, torstaina, menevät britti- Edelleen torypuolue kerskuu silla, laiset vaaliuimialle ja panevat "x"- ette päamimsteri Eden on luvannut merkkinsä sille puolueelle, jonka he luulevat parhaiten edistävän rauhan asiaa.. • • •Mutte testä huolunatte ei brittiläisten ole nyt niinkään helppo teta "äj^säänai" piirustaa. Totta tietysti on, etta torypuolue on vanha sotapuolue — suurpääoman pääpuolue. (Mutte kielteä ei liioin voida, ettei-ikö Labor-^olueen olkeistojohto ole syyllistynyt suurpääoman etujen puo-lustemlseen ja sen sotastnmnitelmien edistämiseen aina Koreaa myöten. Mutta kun nämä puolueet Joutuivat nyt. ivetoamaan valitsijoihinsa, niin ne molemmat ovat luvanneet edesauttaa rauhan aaiaa. Kumpikin pääpuolue on tykkänään imohtanut "kylmän sodan" ja vihan lietsonnan sosialististe maaUmanosaa kohtaan. Kumpikaan puolue ei kersku sillä, että ne osallistuivat, sanokaamme Korean sotaan. Mutta suurpääoman ikioma sote-puolue. torypuolue, kerskuu sillä, että puoluepaavi Eden ivei huomattavaa osaa Indo-Kilnan verenvuodatuksen lopettamisessa. huolehtia siite, jotte suurvaltojen päämiesten kesken järjestetään rau-hanomauien neuvonpito heti, jos torypuolue tulee valituksi. , Toisella puolen nahdaan miten Labor-puolue lupaa myöa. ei kylmän sodan kuumentamista eika mitean uutte Koreaa, mlssa sen oikeistojoh-to on liätensä tahnnut, vaan neuvottelua sosialistisen maailmanosan kanssa, maailman jannitystdanteen lieventämistä neuvotteluratkaiiti jen kautta ja Kiinan ongelman ratkaise-miste niin, etta tunnustetean Kiinan olemassaolo. Yksistean naiden seikkojen perusteella on brittiläisten valitsijain vaikea tehdä johtopaätöste Siite, kumpi näiste kahdesta valtapuolueeate paremmin auttaa rauhan asiaa, .Tämä siitekin huolimatta vaikka Labor-puolueen jäsenistö ja vasem-mistojohto yTitteä k«ikin mahdolli-sm keinoin painostaa puoluettean todelliselle rauhan tielle. Taste huolimatta on Englannissa, kuten monissa mulfr>akin kapitehstimaissa, kehittynyt eräiden piirien (keskuuteen sel- Udnen "anna mennä ajatus", että Labor-puolueen jäsenjoukot ja va-, sentmistcjohtajat eivat muka saa Britac koskaan aantansa kuuluvun ja niin- j tyokai muodoin on samantekevää, aaneste-taanko laboristien oikeistojohtajia •vaiko toryjä. Nama "anna mennä" katsantokannan omaajat ovat kuitenkin äärettömän tarkeite. tekijöitä vaaleissa— ja juun tanan joukkoon tuntuu torypuolue tulevaisiuudentoiveen-sa rakentavan. ' • • Torypuolueen jarkitrustln mielftt ovat ilmeisesti päättäneet,. etta vaalit pidetään min hiljaisesti kmn mah-- dollJsta.- Täiman "hijjaisuuä-slirate-gian" peruotona on ajatus, etta luok-katietoisma ja poliittisesti valveutuneina ihmisma porvarit ja ^heidän hännänheiluttajansaV menevät viimeistä mieatä myöten (vaaliuurnille. Mutta jos 'Väähkampanja on laimea ja mahdollisunman paljon ihmisten miehä sekaava, • niin "anna mennä" 'ajatuSkannalla,: varustetut tavalliset kansalaiset — jotka normaaholojssa äänestäisivät laboristeja — todennäköisesti vasemmiatolaisia laboristeja tai muita tunnettuja rauhan-puolustejia ^ jattevat äänioikeutensa käyttämättä. Kaikki meriit vnttaavatkm siihen, etta Britannian toi-yt yrittävät juun taman "hiljaisuus-strategian" avulla purkahtaa ikäänkuin huomaamatta takaisin halhtuspukille. Vaucka Britannian tämänpäiväisissä Vaaleissa on rauhankysymys vienyt ratkaisevan tarkeate osaa, niin kaikki mertcit •v-littaavat siihen, etta Englanmn taloiLsascma on viimeaikoina huonontunut. ATotta on, että Yhdys leen J saksai nopea roita Nain j ta, ett leijaili lapiivi Tori ovat 1 se tav puolue — sek jaisuu tamaa Tor] Icssa ] vaa v£ sen V keistoj juftut Mut merkk tei toi kuulut esim. tyskok kaan oikeist Edith ja mn naan senten luottec hiottar nim pi lahettä melle.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 26, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-05-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550526 |
Description
Title | 1955-05-26-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, toukok. 26 p. — Thursday, May 2G, 1955
VAPAUS
4fjfftpff.yyf w Independent XiSbor
Olgan «f Finnle}) Canadians. £5'
taUUsbed Nov. tf. 1917. Anttiorized
as eeccmd classmall by the Post
OZfice Dq)artment, Ottawa. Pub-l^
bed tbrice veeUy: Tuesdaya,
Ivuxsdays and Saturdays by Vapaus
'PubUshinir Company Ltd.. at 100-102
Elm 6t. W., Budbury. Ont.. Canada.
TcJephones: Bus. OfJice 06. 4-4264:
Editonal Office OS- 4-4265. Manager
E. SuJcsi. BdJtor W. Eklund- MaiJang
address; Box C9, Sudbury^ Ontario.
AdvertijBing ratcs upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
• 3 kk 2 25
Yhdysvalloissa; 1 vk 800 6 kk! 430
Suomessa; 1 vk. 8.50 6 iik. 4,75
Velka ei mätäne
Vaikka ''velka ci mätänckään'V kutelv iänotaan niin sittenkin
on syytä todeta, että meillä rikkaansa Canadassa on osapuilleen omiksi
-tarpeiksi sellaistakin herran siunausta mitä velaksi sanotaan.
: Nova Scotian pankin viimeksi-ilmestynccssä kuukausikatsaukse.ssa
valotetaan hyvin mielenkiintoisella — ja epäilemättä totuudenmukaisella
tavalla maamme velkatilannetta. .
Mainitun kuukausijulkaisun mukaan on liiltovaltic.Time velka-
Icuorma nyt noin neljä kertaa suurempi kuin vuonna 1938,^ mutta;
'iuhteessakansallistuloihin tämä velkataakka on sittenkin helpommin
kannettavissa nyt kuin mainittuna vuonn^i ennen sotaa — ed2l]yttäen,
että kansallinen tuotantomme perusta laajenee jatkuvasti^ kuten
mainittu pankki aivan oikein korostaa. Vaikka mainitussa julkaisussa
ei sitä suoraan sanottukaan^ niin kuitenkin se annetaan ym-tttärtää,
että jos tämä maa joutuu pitkäaikaiseen pulakauteen — tai
"jos taloutemme kasvu ja laajeneminen vain tyrehtyy pitemmäksi
ajaksi—-silloin rupeaa velkakuorma tuntumaan.
Silläkin uhalla, vaikka tilastotiedot eivät anna kaikkein miellyttävintä
luettavaa, lainaamme joitakin perustietoja mainitusta
pankkijulkaisusta.
Tämän arvovaltaisen tiedon mukaan on Canad |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-05-26-04