Vapaus, May 26, 1955

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 26 p. — Thursday, May 2G, 1955
VAPAUS
4fjfftpff.yyf w Independent XiSbor
Olgan «f Finnle}) Canadians. £5'
taUUsbed Nov. tf. 1917. Anttiorized
as eeccmd classmall by the Post
OZfice Dq)artment, Ottawa. Pub-l^
bed tbrice veeUy: Tuesdaya,
Ivuxsdays and Saturdays by Vapaus
'PubUshinir Company Ltd.. at 100-102
Elm 6t. W., Budbury. Ont.. Canada.
TcJephones: Bus. OfJice 06. 4-4264:
Editonal Office OS- 4-4265. Manager
E. SuJcsi. BdJtor W. Eklund- MaiJang
address; Box C9, Sudbury^ Ontario.
AdvertijBing ratcs upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
• 3 kk 2 25
Yhdysvalloissa; 1 vk 800 6 kk! 430
Suomessa; 1 vk. 8.50 6 iik. 4,75
Velka ei mätäne
Vaikka ''velka ci mätänckään'V kutelv iänotaan niin sittenkin
on syytä todeta, että meillä rikkaansa Canadassa on osapuilleen omiksi
-tarpeiksi sellaistakin herran siunausta mitä velaksi sanotaan.
: Nova Scotian pankin viimeksi-ilmestynccssä kuukausikatsaukse.ssa
valotetaan hyvin mielenkiintoisella — ja epäilemättä totuudenmu­kaisella
tavalla maamme velkatilannetta. .
Mainitun kuukausijulkaisun mukaan on liiltovaltic.Time velka-
Icuorma nyt noin neljä kertaa suurempi kuin vuonna 1938,^ mutta;
'iuhteessakansallistuloihin tämä velkataakka on sittenkin helpommin
kannettavissa nyt kuin mainittuna vuonn^i ennen sotaa — ed2l]yttäen,
että kansallinen tuotantomme perusta laajenee jatkuvasti^ kuten
mainittu pankki aivan oikein korostaa. Vaikka mainitussa julkai­sussa
ei sitä suoraan sanottukaan^ niin kuitenkin se annetaan ym-tttärtää,
että jos tämä maa joutuu pitkäaikaiseen pulakauteen — tai
"jos taloutemme kasvu ja laajeneminen vain tyrehtyy pitemmäksi
ajaksi—-silloin rupeaa velkakuorma tuntumaan.
Silläkin uhalla, vaikka tilastotiedot eivät anna kaikkein miel­lyttävintä
luettavaa, lainaamme joitakin perustietoja mainitusta
pankkijulkaisusta.
Tämän arvovaltaisen tiedon mukaan on Canad<in liittovaltion
velka nyt $14,500,000,000, eli tasaluvuissa puhuen noin tuhat dollaria
jokaista miestä, naista ja lasta kohti — tai nelisen tuhatta dollaria
4 henkistä perhettä kohti. Tämä näyttää maallikon silmällä katsoen
imelko suurelta velalta, mutta mainittu pankki selittää, että johtuen
korkokantamme alhaisuudesta ja teolh'suutemme suuresta kehityk­sestä,
liittovaltion velkataakan aiheuttama maksu ci ole muuta kuin
2.1 prosenttia kansallistulojemme kokonaismäärästä. Vastaava me­noerä
on Yhdysvalloissa 2.2 prosenttia ja Britanniassa 3.9. Mutta
korkokantamme alhaisuudesta ja muLsta edullisista seikoista huoli­matta
liittovaltion velkataakka aiheuttaa meille kansakuntana noin
$300,000,0000 vuosimenot. — Sillä summlla voitaisiin ra!;entaa luon-
^onkaasuputkilinja Albertasta Ita-Canadaan!
Mielenkiintoista on myös todeta Nova Scotian pankin lausunto,
bttä suurin osa liittovaltion nykyisistä veloista johtuu sotamenoista
: ja 30-luvun nälkävuosista. Toisen maailmansodan seurauksena on
liittovaltion velkataakkaan lisätty 11,000,000,000. F.nsimmai.scn
sodan laskusta on vielä maksamatta $2.000,000,000-vclkalasku. Ja
;,J3ennettin aikaisista kriisivuosista on maksettavana vicla $1.000,000,-
OÖO lasku. Kaikesta huolimatta on erai.s.sa porvaripiirei.ssa kova
hinku päästä uuteen sotaan, mikä lisäisi kymmenkertaisesti kansal­lista
velkataakkaamme. Jostakin svystä eräät vastuunalaiset niint
ovat sitoneet maamme sadoilla napanuorilla Yhdysvaltain krii-sitalou-teen,
mikä uhkaa viedä imaamme taloudellisesti kestämättömään asc-
.:<i,niaan. •„.;,.,•,••..
Mutta ylläolevassa on vasta osa kan.sakunnan yleisistä veloista,
liittovaltion velat. "Niiden lisäksi tulevat maakuntahallitusten ja
;:_kunnallisha}lintojcn velat, sekä yhtiöid2nobliga 1:01 ja kiinteismisto^
velat, joista kertyy noin 14—15 miljoonaa tuhatta,-nostaen siis vel­kataakkamme
kokonaissuinman noin kahteen tuhanteen dollarim jo-i.(/
kaista miestä, naista ja lasta kohti. Tasjä yhteydessä mainitus.sa
julkaisussa todetaan, että liitto\'altion velkataakka on vähentynyt
noin kahdella tuhannella miljoonalla dollarilla sodan jälkeen, mutta
^-maakuntien, ja kuntien velat ovat samanaikaisesti lisääntyneet yh­teenlaskien
yli kolmellatuhannella niiljt)onalla dollarilla. Toisin sa­noen,
velkataakkamme lisääntyy jatkuvasti "hyvän ajan'' vallitessa.
'.'"^litä sitten tapahtuu '"huonona aikana", jos tämä maa tulee vede­tyksi
Yhdysvaltain toimesta uuteen talouspulaan? Sitä voimme vain
kuvitella.
" S e l v ä ä kuitenkin on. ctta vaikka tuo velkataakka ci antaisikaan
vidä kenellekään unettomia oita, ne varoittavat kuitenkin piilevistä
vaaroista. Selvästikin Canadan tulisi vakiinnuttaa taloutensa ja
ifroittautua Yhdysvaltain talousottcesta. mika sivumennen .«anoen
aiheuttaa meille kansakuntana suuren kauppatappion joka vuosi. Sa­lalla
kertaa olisi aktiivisesti pyrittävä kansainvälisiin sopiniu*kshn,
joiden perusteella voitaisiin suuna puolustusmenojamme vähentää.
Mia muut ««ovat! Kosoiisia säteitä muutetaan
jo nyt sähkövirraksi > JOTTA LAIN KLOLLIT HIBM^IS
iTAVTTyfSI , •
I OtUn-s. — Canadan toinen viral-
! linen hirttäjä sanoo, etta yjrkallijam ^ . ^ .. ^. . . .
ommaisuudessa hirttamistUaisuuu-en Avaruudessa esimt>-/.tsta kcsmiscs- | ^ d e & s ä maan ölto sijaitseirts»
osallistuvat kuolemansyyntutkijat ja ' «a sateriystä ci voida sanoa taJM het- kaivosteytävi:«.4Wn. JoJlom laitteet
I Jääkärit ovat toisinaan nim bumaJas- keiJa tiedettävän juuri kovin paljoa— osoittaneet, «ttä osa iatellyä ky-
! . (.,«• v,„ -^^( o.f. .... - v , . . . ; ; kenee tunkeutumaan sinnekin saak-
' m asianmukaisesti .utä tosiasiaa lukuunottamatta, etta , Vertailun vuoksi mainittakoon.
>^niuia ten.aviaan. todettu olevan hiukkasaateUya. ' ettei mikaan lampöydinreaktiolssa
^ Han mjros,sanoi Kuoiemantuomjol- ^ledetjian myös taman säteilyn etOn- ' (esun. vetypommin räjähtäessä) syn-i
ta ja xuumi.llista rangaistusta sexä ^y^^^ avaruudessa melkoisen epä- i tyva eäteilj-Iaji pyaty samaan "suo-arpajafskysj-
myksia tutkivan , senaa- ; säännöllisesti. Sitä saattaa tulla käy-.iritukseeh'V Vastaavasti on kosmisten
tin-alahuon?en vahokunnan istun- | tähnöllisesti katsoen miltä suunnalta säteiden sisältämä energiamäärä erit-
Xeljän päivän vlikUo
on nyt paperinteks«
jäin vaatimuksena
SI
nossa, että hän on yhden kerran hirt­tänyt
. .vdanhalva uksen vuoksi jo
kuolleen miehen . . . — OP;n uutls-tieto,
toukok. 24.
tahansa — toia n kuin esim. avaruu­dessa
esiintyvät jotka
tain huomattavaa suuruusluokkaa.
Viimonainlttu tosiasia onkin an­ovat
lähtöisin taiCtoin toaetuista kiln- xanut eräille tiedemiehille aiheen
totähdlstä ja tähtisumuista — ja kos- ryhtyä v tutS:imaan, mitä mafadolli-
Farmarit saavat
mskm rasltaasti
USÄ:n dumpingin
Ottawa. —. Canadan kauppimmLs-teri
C. D. Hovire sanoi parlamentin
alahuoneessa tc-ukokuun 16 pna, etta
USA:n harjoittama vehnän yhjää­män
dumpingimyynti on pilannut
Canadan vehnamarkkinat,-
Yhdysvallat on lähettänyt. 60 milj.
bushella, arvoltaan . noin $200 milj.
maailman markkinoille ja vallannut
monen ennemmin Canadan vehnaa
ostaneen pikkumaan markkinat. M i ­nisteri
Howe mainitsi esimerkkeinä
Lsraelin, j a Norjan, jotka ovat kiel­täytyneet
ostamanta vehnää Ganadas-ta
koska saavat sitä erikoisehdoilla
USA:sta.
Nykyisen vehnämyyntivuoden en­simmäisen
kahdeksan kuukauden ai­kana
on Canadan vehnä myynti ollut
ainoastaan :1,8Ö0,0C0 bushelia kun taas
USA:n myynnit ovat nousseet 64 mil­joonaan.
Markkinoiden menetys yhdessä huo­non
sadon kanssa on aiheuttanut aa-vikkomaakuntien
farmarien tulojen
jyrkän alentumisen, sanotaan tilasto­toimiston
toukokuun 9 pna julkaise­massa
raportissa.
Tähänastisten aiTioiden mukaan
ovat farmarien tulot -vähentyneet
kolmanneksella edelliseen satovuoteen
verrattuna, eli $1,125,600,000 oltuaan
cdellissni vuonna $1,699,600,000.. T u ­lojen
vähentymistä on tapahtunut
kaikissa maakunnissa, New Bri:iiswic-kia
lukuunottamatta; Safi'tatchewanin
kohdalla on tulojen vähentyminen
ollut romahdusmainen nom 73 pror
senttiä.
DuUesin murjotus
New York Timesin tiistaisen uutisticdon mukaan Yhdysvaltain
.M-Valtiosihteeri Dulles murjottaa ja on epätoivon partaalla sen vuoksi
- k u n maailman yleinen mielipide vaatii ns. Saksan ongelman rauhan^
omaista ratkaisuaj jotta kansainvälistä jannitystilannctta voitaisiin
"huojentaa.
•*Ei mitään sellaista'' huutaa mr. Dulles epätoivon partaalla ja
esittää "perustelunaan" entistä hatarampia verukkeita.
" ' ' Kuten muistetaan. Yhdysvaltain hallitus on it.sepintaiscsti seu­rannut
"ei-mitään neuvotteluja suurvaltain kesken" ohjelmaa koko
kylmän sodan ajan. Vielä pari viikkoa sitten julistettiin AVashinj;-
tonista, että "'ei mitään ncuvottclujV.
Mutta yleisen mielipiteen painostus Yhdysvalloissa ja e^uven-
.kaikkea muualla maailmassa tuli niin voimakkaaksi, ettei Yhdysval­tain
hallitus voinut sitä enää uhmata. iNiinpä sitten tapahtui vahan
toista viikkoa sitten se, että liiscnhoucrin hallitus suostui -Neljän
Suuren korkean portaan neuvotteluun — koska ilman sita olisivat
Britannian töryt joutuneet auttamattomasti tappioon tanaan suori­tettavissa
vaaleissa, kuten silloin AVashmgtonisa selitettiin.
Yhdysvaltain hallitus joutui siis yleisen mielipiteen painostuk­sesta
antamaan lupauksen siitä, ctta Xcljan Suuren konferenssi pide­tään
tämän kesän aikana.
M u t t a sotaiX)litiikoilla on ilmeisesti yhta paha sisu kuin on
heidän omatuntonsa mustakin. Kaikki merkit viittaavat nimittäin
siihen, että Yhdysvaltain hallitusta ei miellyttäisi mikään muu niin
-paljoa kuin se, että Neljän Suuren korkean portaan neuvottelut
voitaisiin ajaa etukäteen karille—-varsinkin jos ss voitaisiin tehdä
niin, että siitä voitaisiin syyttää Neuvostoliittoa. Tämän perusteella Ai­ranhan
mahdollisuuksien vuoksi .pnirjotteleva valtiosihteeri Dulles
on esittänyt kaikenlaisia verukkeita siitä, miksi ci Saksan ongelmaa
mukapitäisi ratkaista. New York Timesin tiistaisen selostuk.«en
mukaan Dulles on jyrkästi torjunut ajatuksen, etta Saksan ongelma
ratkaistaisiin Itävallan esimerkkiä seuraten. Kuten tiedetaan, Ita-
A'allan valtiosopimus edellyttää, etta havaita saa takaisin tajdellisen
itsenäisyyden — että .sen alueelta vicdaan pois kaikkien maiden
miehitysjoukot, ja että Itävallasta tulee demokraattinen, rauhan­omainen
maa, mikä ei liity mihinkään sotaliittoon toisten valtojen
••.kanssa. ^ - , • •
' -Mlekirjoitettuaan — myös yleisen mielipiteen painostuksesta —
tämä Itävallan valtiosopimuksen, valtiosihteeri Dulles sanoi, että
Vteki.hyvää nähdä" miten itävaltalaiset iloitsivat tämän sopimuksen
Johdosta, •••• , .• .^•,-.
«^^ Mutta hän ei voi mitenkään suoda samanlaista ilon aihetta sak-
COO jaardin lasikmtuainetilauksesta,
miKa tarvitaan St. 'Lawrencen vesi­tien
rakentamisessa, on annettu Yh-ayralloille,
siten kieltäen tyomah-dollsuudet
Canadan 27,000 työttömäl­tä
tekstiilityöläiseltä. .
Tämä syytös esitettiin taalla touko-
I kuun 13 päivänä pidetyssä Textile
Workers Umon of American kcnven-tiomssa,
/. ••
Ray Ruggles sanoi, etta ainoastaan
30 020 jaardia valmistetaan Midlan-din
tehtaalla, mikä' on tiedoittanut
uniolle, etta se voisi kilpailla h.n-nois-
sa niiden yhdj-svaltalaisten yh­tiöiden
kanssa, jotka ovat nama ura­kat
saaneet.
J. Harold D'Aoust toisti uudelleen
Ontarion Tyovaenlliton konventio^
nissa annetun lausunnon, etta lutto-hallituksen
sotaveteraanien mmuste-rlo
antoi $14,000 arvoisen sukkati-la
uksen eräälle newyorkilaiselle teh­taalle
ja on kolme vuotta ostanut
tekstiilituotteita pensylvanialaislsta
tehtaista. . . • ••
Mr. D'Aoust sanoi, etta hallituksen
omistama CITO on antanut uusien
vaunujen tekstiili- ja mattotilauksia
eräälle chicagolaiselle liikkeelle. Mut­ta
canadalaisille yhtiöille lanlnetut
CPR:n tilaukset ovat antaneet tyota
Woodstockln ja Toronton tekstnli-työlaisille.
Han leimasi ''verukkeek­si"
CNR:n väitöksen, että uusia väli­neitä
valmistava yhtiö oli ilmoittanut,
ettei se voi taata tilausten määräai­kaan
valmistumista; jos sen täytyy
turvautua canadalaisiin tuotteisiin.
, I minen säteily avaruudessa esiintyy j Buuksiä olisi käyttää maapallollam­me
hyväksi tätä avaruudefisa "hyö­dyttömänä^'
risteilevää eriergiahpal-jouttä.
Tieteen mielikuvitukset^
kehitysnopeudesta — ja Bänialla niis­tä
kirjaimellisesti rajattomista mah-doUisuuätsiista,
• anitä tiede voi ihmis­kunnalle
avata — onikin hyvänä etu­merkkinä,
että jo tällä hetkellä kos­mista
säteilyä on onnistuttu muut-tamaan
sähkövirraksi. Edellä todet­tiin,
että tämän säteUyn läpäisykyky
— ja dis sen sisältämä energiamää­rä
- - ovat huomattavausti suurempia
kuin iipiidloakti^i^ aiteilyri. Saat­taa
näinoUen oUä mahdoilLsta. e
jo samaan aikaan kun vasta tehdään
enshnmäisiä yrityksiä ^^^^a^^
volnna ihmJjskiiiman palveiulcseen, on
tkity idcdnt^. joka, eiikä sdkoinaan
työntää sähköenergian tuotahtomer
netelmänä atomimiilut. syrjään --
vatlhentimeina! • j', •••' •'•.
; Tieteellisissä plirei.v.ä liikkimeiden
tiedoitusten perustee^Ua. jotka ovat
erittäin niukkasanaisia, mutta joi­den
paikkansapitävyyttä ei ole silti
vähintäkään syytälepäUlä, on ava­ruuden
energian muuttaminen sälikö-energiaksi.
onnistunut jo kahdessa
maa&'a, jotka ovat — luonnollisesti
Neuvostoliitto: ja USA. Edellisen tut­kimuslaitokset
Ilmoitetaan sijoitetuik­si
Ältai-vuoristoon, amerikkalaiset
taas ovat rakentaneet omat aseman­sa
Kalliovuorille; Jo joitakin vuosia
on kyllä oltu selvillä sUtä, että kos­misten
riiteiden muuttaminen sähkö­energiaksi
on teoriassa täysin mah­dollista,
mutta tällä hetkellä seisom­me
jo tapahtuneen tosiasian edessä
— tuo energianmuutos on suoritettu,.
Toisteiseksi toa^ -vasta'. laboratorio­mittakaavassa,
ja. sähköenergiaa, on
jouduttu kokeisiin uhraamaan huo­mattavasti
suurempia määriä kuin
mitä avaniudesta on onnistuttu van-git^
seima an, mutta tämä cl millään ta­voin
inUutä tapahtuneen mullistavaa
meirkitystär^^ ta^ tarvitsee ai­noastaan
muistaa* ,ett;i hieman toir»-
ta vuosikymmentä sitten ttlaiine oli
sama atomienergian kohdalta, joka
toiitenkin jp tällä hetkellä pyörittää
ensimmäisiä • koneitaan ; teollisuuden
palvelviksessa.
, Tuollaista kuullessaan herää mie­lessämme
'tietysti €h-'rmmäL«!ek£i ky­symys
: Entä tuo "harmillinen" ilma­kehä?
Sehän "varastaa", meiltä kui­tenkin
suurimman osan koko kos-inisesta
säteilystä!
Totta onkin,. että ilmakehä on täs­sä
suhteesrii onneksemme vaiko
oiinettomuudeksi, sitähän emme vie­lä
tiedä — melkqineia energian käh-veltäjä.
Jo 3,500 metrin korkeudes­sa
esim. on kosmisen säteilyn mää­rä
kaksi kertaa suurem,pi kuin me­renpinnan
tasolla, ja jos nousemme
25,C00 metrin korkeuteen, josaa ha-vaintopallot
ja raketit ovat jo vie­railleet,
'tapaamme ikosmisen sätei­lyn
200 kertaa niin voimakkaana
kuin mereripinnassa. Olisiko meidän
siis sijoitettava voimalaitoksemme
moisiin korkeuksiin?
Toinen suunnitelma todellakin
edellyttää sellaista. On esitetty aja-tua—
erään ranskalaisen oppineen
muuten —, että tulevaisuudessa
"ankkuroitaisiin" tietyille. seuduille
! jonkinlaisina "ryöppyinä'', raekuuro-
I jen tapaan- Sen- vaikutuksesta ealm.
: ihmiselimistöön sensijaan ollaan ticr
demiespiireissakin en mieltä, sillä kun
kysymystä on pohdittu tulevia ava­ruuslentoja
Silmälläpitäen* ovat toiset
fysiologit väittäneet noiden säteiden
olevan kuolettavia toiaten taas aset­tuessa
Sille kannalle, ettei niillä ole
elimistön toimintaan minkäänlaista
vaikutusta. Juun tama kiistakysy­mys
onkin yhtenä sjryna suunnitel­maan,
jonka mukaan avaruuslentojen
ensimmäisena etappina lahetetteisim
Maan ilmakehän ulkopuolelle aluksi
televisiolähettnnellä varustettu, api­noilla
miehitetty raketti; -televisiosta
kun olisi turvallista seurata, miten
apmat kestävät kosmisia sateita.
Kokeen suorittaminen ilmakehän
ulkopuolella on välttämätöntä siitä
S}rystä, että maan pinnalle saakka
saapuu ainoastaan pieni •ora siita
kosmisen .säteilyn maarasta, joka jat­kuvasti
risteilee avaruudessa. Maan
ilmakehä "imee" nimittäin itseensä
huomattavan osan silta säteilymää­rästä,
joka muuten kohtaisi maapal­lon
pinnan ja £f.lla esiintyvän elolli­sen.
Tasta tosiasiasta seuraa myös,
että ko.smista Säteilyä tutkittaessa on
pyrittävä mahdollisunman "ylös" si­joittamalla
joko tutkimusasemat kor-keL'
» m vuoristoihin tai sitten päästä­mällä
havaintovälinein ja radiolahet-timln
varustettuja ilmapalloja ilma­kehän
yllmpun kerroksiin. Viimemai­nittujen
avulla saatujen tulosten pe­rusteella
onkm käynyt selväksi, etta
mitä korkeammalle maanpinnasta-noustean,
sita voimakkaammaksi kay
kosminen säteily.
Näiden säteiden läpäisykyky on
epätavallisen voimakas. Japaniaia, jo­ka
on eräs tämän tutkimussuunnan
johtavia maita, on suoritettu tutki­muksia:
jopa useiden .«atojen metrien
J
Po
-eji
c p 2 "
AfiaiDi, Bcacb, Fia. International
I Brotherhood of Paper Makeris on tääl-
I la pita-Tiassaan edustajakokoujtsestn
maapalloa jonkinlaisia "jeijsileviai päättänyt asettaa pitkän tähtäimen
voima-asemia" 20,ö00—30,000 met-j vaatimukseksi neljän paivan ja 32
rin korkeuteen, jotka automaattisin itunnm t:,:pwukon ja 25. prosentin ko-laittein
varustettuina otcai^i/at vas- rotu.-t-,en Viikjcopalkkcihm.
taan kosmjli:öta säteilyä, muuttaisi- id Kokoukseen o.=allistui 600 edu.=tajaa, _
vat sen sahidenergiak;». la lahettai- ^ jot^ca edustavat noin 75.000 jäsentä '
sivat tuottamansa sahkon kaapeleita • Y.ady3val!ois.'u;ia*Canadas£a; Kojieis- • —
myöten maanpinnalle. Tassa ajatuk- j ton^utomatisointi on vähentänyt tyo- i >^'*^^
sessa.on kidtenkm eras paha"mut-r i^-oiman tarvetta paperin tuotannossa, f ^
te", mikaU muuan, toinen, a.merikka- ; Sen'iisaisi on.lyo tullut entista vaa- ! c
lainen teoria kosmisen säteilyn o3er; rallliemmaksl koneiden synnyttämän «thde
muksesta ja luonteesta pitiii' paik-j aanen jaTc^uräuuden johdostai; > ,
kana). Tuon teorian mukaan nimit- ' " ; ,
täin kosminen säteily aj'dninittaan ' c ? , . „ . ^ „ i . „ - •„ Lil::.-i,^t:i«i<-.
"Uuottaa" kaiken kiinteän ameen,, SuomalaiSia Oleskelijoita
minkä se kohtaa ja muuttaa aineen menee NeUVGStolilttOOn
itsensäkin vähitellen kosmilI.£e.<i.i _ Helsinki - fS-S) - Sc^ialististen '
teilyksi. Mikäli tama teana on paik- ^T,uvostotasavaltojen Liiton hallita. | • /
on myöntänyt kahdelle suomalaiselle j j i f t
cplskel.ijall» tai tutkijalle 10,003 rup- '
j -naiit
' lon
1 että
kansapitava, merkitsisi si, etta nOita
leijailevia voima-asemia oli=vi aiitui-
JÄNSCIT KAHMIVAT
ST. LAWRENCEN TYÖT
Hamilton. — Suurin osa siitä.3.000;- ten konventioni tuomitsi ankarasti
tälnikavaa myös mille apinoille, joil­le
.suunnitelmien mukaan kuuluu kun­nia
ensimmäisestä avaruusIenno3ta).
Jäljelle jäa kuitenkin joka tapauk­sessa
itoinen tie. Kofini.=ills sateille
voidaan nimittäin "avata iie" ilma­kehän:
lapi'tekemällä niaa.sta kasin
kapean suppilon muotoinen ilmatila
sähkoäjohtavaksi ionisoimalla se. Ny­kyinen
sähkötekniikka on antanut
tämän mahdollisuuden tieteen käyt­töön
ja tiede on site myös an'elemat-te
käjrttänyt hyväkseen. Siten on A l ­tailla
ja Kalhovuorilla aika ajom
avattu kohti avaruutta tuollainen nä­kymätön,
muodoltaan valonheittimen
kiilaa muistuttava suppilo, pyydyn-tetty
tata "antennia" myöten maan­pinnalle
saapuneet kosmi.sst sateet
asianmukaisim laitteisnn ja niin saa­tu
sähkövirtaa. Talla virralla on jo
käytetty pieniä koemoottoreita, se on
muutettu valoksi hehkulamppujen
avulla ja lämmöksi sal^&olampovas-tus
ten avulla.
Toln^^aiseksi mainitun ionisoidun i l -
masuppilon aikaansaammsn vaatii,
kuten edellä todettiinkin, enemmän
sähkövoimaa kuin mita .sen avulla
saadaan avainiudesta vastaanotetuk­si,
mutta tassa, kuten muidenkin
opistossa tai korkeakoulussa. Apura
1 ha annetaan Suomen kansalaiselle,
j joka haluaa täydentää opintojaan tai
suorittaa tutkimustyötä •. Neuvostoln-tossa-
• Korkeakoulujen lukuvuosi
Neuvostohitossa alkaa f<yyskuun 1 päi­vänä
ja loppuu heinäkuun 1 paivanä
opetuksen tapahtuessa venajaiikielel-la.
(US)
energialähteiden hyväksikäytössä, on
iLmeisesti vam ajan, k^-symys, korrca
kosmisen energian muuttaminen säh­kövirraksi
saadaan .taloudellisesti
kannattavaksi. Kuitsnkm voidaan jo
tällä het&ellä todeta, etta jallean
ken*an ovat »joutuneet hapeaan ne
ennustelijat, jotka puliuvat maapal­lomme
''ylikansoittumisesta" ja so­dan
ivalttamattomyydefr-ä jonkmJai-sena
"luonnonlakina" sen (kurissapi­tämiseksi.
Samanaikaisesti kun uusia
ravintolähteitä löydetään jatkuvasti
Oesim.- synteettiset ravintoaineet). ja
maapallomme hyväksikäytetty vilje-lyspmta-
ala kasvaa yha suuremmak-fii,
löydetään myös uusia energialäh­teitä,
jotka takaavat, ette myös ih­miskunnan
voimanterpeet voidaan
tyydyttää, asuipa meita tealla 'ko-,
toisella palloUairune vaikka joitakin"
miljardeja enemmänkin. :
Ra:
jassa
pohjf
viime
ja ju
menn
den <
Par
toitä
kaupi
tuttu;
uutta
sesti
mikei
Sar
vuonr
laiste
ja ku!
laan
uutta
kenn£
Ral
konee
maan
laasti;
suorit
sen. a
huom
• I i
sussa.
Frostin hallituksen työväenvaa^aisen
ohjelman. -
Eräs Cornwallin työläisten edustaja,
Thomas Duffy nimeltään, esitti ehdo­tuksen,
etta umon Canadan jaoston
johtaja olisi valittava, sen sijaan et­tä
hänet nimiteteän (korkeammalta
taholta) toimeenua. Tama päätöslau­selmaehdotus
hyljättiin alla perus­teella;
että taman ajatuksen toteutta-mmen
.vaatisi union saantojen muut­tamisen
union seuraavassa kansain­välisessä
konventionissa.
YHDEN UNION KANNALLA
Tahan CIO:n alaiseen tekslnlityo-;
laisten union konventioniin osallistu­neet
edustajat, jotka edujitavat 25.000
työlaista, antoivat johtajalleen ohjeet
ryhtyä heti neuvottelemaan 5,000 jä­sentä
käsittävän United Textile Wor-kers
of American (APL) virkailijain
kanssa unioiden yhdistämisajatuk-sesta.
•
'Mainittakoon, että. tekstillityöläis-
Idänkaupan arvo
lisääntynyt;prosent-tiosuus
vähentynyt
Helsinki. (VS) Eilen, toukokuun 21
pna valmistuivat tullihallituksessa
ennakkolaskelmat ulkomaakauppam-me
kehityksestä kuluvan vuoden
tammi-huhtikuussa. Laskelmat osoit­tavat,
etta vailidon arvo idan mark­kinoiden
kanssa on noussut 1 iml-jardilla
markalla, mutta prosentuaa­linen
osuus on kuitenkin kokonais-tavaravaihdon,
suhteen laskenut.
Kuluvan vuoden tammi-huhti­kuussa
Neuvostoliiton ja kansande­mokratioiden
osuus oli kokonaisvaih­dossa
29.6 prosenttia ja viime vuon­na
vastaava luku oh 33 2 prosenttia.
Ncuvostolnton osuus oh tavaravaih­dossa
kuluvana vuonna mainittuna
aikana 18.5 prosenttia sen oltua vii­me
vuoden vastaavana aikana 22
prosenttia.
Suojellakseen näitä onnellisia lapsia Kiinan Kansantasavalta haluaa säilyttää I
on otettu Pekingissä viime vappuna, jolloin miljoonat kiinalaiset pitivät suuria j
— Canadalaiset kuluttivat vuonna
1953 kuusi paunaa juustoa maan ku-tekin
asukasta kohden, mutta Eng­lannin
vastaava luku oli kymmenen
paunaa. Tanskan 11 paunaa ja Hol­lannin
14.2 paunaa.
•salaisille ja maailman muille kansoille. Valtiosihteeri Dulles pelkää
"rauhan ijuhkeamista" ja siksi hän sanoo murjottaen, ettei Saksalle
voida antaa täydellista itsenäisyyttä — etta sitä on pidettävä kurissa
"liittolaisjoukkojen" avulla — ja etta Saksasta ei voi mitenkään
tulla, rauhanomaista, demokraattista kansakuntaa, mikä pysyttelee
kaikkien sotaliittojen ulkopuolella. Tietäen varsin hyvin ettei sel­laisella
i)olijalla voida mitään sopimuksia tehdä, valtiosihteeri DuUesin
kerrotaan nyt sanoneen, ettei "Lansi-Saksalle'.' voida Itävallan saamia
etuisuuksia antaa — vaan sen sijaan Yhdysvallat tulee Neljän Suuren
neuvottelujen yhteydessä vaatimaan Saksan -yhdistämistä" sillä
perusteella, etta koko Saksa .saatetaan uusien sotaseikkäilujen tielle.-
Synkkä ja toivoton on sotapolitiikkojen maailmankatsöi^us —"
mutta sittenkin on sanottava, etta tämä on vasta alkua, sillä ihmis­kunnan
enemmistöä edustavat rauhanpuolustajat tulevat päättävästi
•vaatimaan Saksan ongelman rauhanomaista ratkaisua.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Englannissa äänestetään tänään
Tänään, torstaina, menevät britti- Edelleen torypuolue kerskuu silla,
laiset vaaliuimialle ja panevat "x"- ette päamimsteri Eden on luvannut
merkkinsä sille puolueelle, jonka he
luulevat parhaiten edistävän rauhan
asiaa.. • •
•Mutte testä huolunatte ei britti­läisten
ole nyt niinkään helppo teta
"äj^säänai" piirustaa.
Totta tietysti on, etta torypuolue on
vanha sotapuolue — suurpääoman
pääpuolue.
(Mutte kielteä ei liioin voida, ettei-ikö
Labor-^olueen olkeistojohto ole
syyllistynyt suurpääoman etujen puo-lustemlseen
ja sen sotastnmnitelmien
edistämiseen aina Koreaa myöten.
Mutta kun nämä puolueet Joutui­vat
nyt. ivetoamaan valitsijoihinsa,
niin ne molemmat ovat luvanneet
edesauttaa rauhan aaiaa.
Kumpikin pääpuolue on tykkänään
imohtanut "kylmän sodan" ja vihan
lietsonnan sosialististe maaUmanosaa
kohtaan.
Kumpikaan puolue ei kersku sillä,
että ne osallistuivat, sanokaamme
Korean sotaan.
Mutta suurpääoman ikioma sote-puolue.
torypuolue, kerskuu sillä, että
puoluepaavi Eden ivei huomattavaa
osaa Indo-Kilnan verenvuodatuksen
lopettamisessa.
huolehtia siite, jotte suurvaltojen
päämiesten kesken järjestetään rau-hanomauien
neuvonpito heti, jos to­rypuolue
tulee valituksi. ,
Toisella puolen nahdaan miten
Labor-puolue lupaa myöa. ei kylmän
sodan kuumentamista eika mitean
uutte Koreaa, mlssa sen oikeistojoh-to
on liätensä tahnnut, vaan neuvot­telua
sosialistisen maailmanosan
kanssa, maailman jannitystdanteen
lieventämistä neuvotteluratkaiiti jen
kautta ja Kiinan ongelman ratkaise-miste
niin, etta tunnustetean Kiinan
olemassaolo.
Yksistean naiden seikkojen perus­teella
on brittiläisten valitsijain vai­kea
tehdä johtopaätöste Siite, kumpi
näiste kahdesta valtapuolueeate pa­remmin
auttaa rauhan asiaa,
.Tämä siitekin huolimatta vaikka
Labor-puolueen jäsenistö ja vasem-mistojohto
yTitteä k«ikin mahdolli-sm
keinoin painostaa puoluettean to­delliselle
rauhan tielle. Taste huoli­matta
on Englannissa, kuten monissa
mulfr>akin kapitehstimaissa, kehitty­nyt
eräiden piirien (keskuuteen sel-
Udnen "anna mennä ajatus", että
Labor-puolueen jäsenjoukot ja va-,
sentmistcjohtajat eivat muka saa Britac
koskaan aantansa kuuluvun ja niin- j tyokai
muodoin on samantekevää, aaneste-taanko
laboristien oikeistojohtajia
•vaiko toryjä.
Nama "anna mennä" katsanto­kannan
omaajat ovat kuitenkin
äärettömän tarkeite. tekijöitä vaa­leissa—
ja juun tanan joukkoon tun­tuu
torypuolue tulevaisiuudentoiveen-sa
rakentavan. ' •
• Torypuolueen jarkitrustln mielftt
ovat ilmeisesti päättäneet,. etta vaa­lit
pidetään min hiljaisesti kmn mah--
dollJsta.- Täiman "hijjaisuuä-slirate-gian"
peruotona on ajatus, etta luok-katietoisma
ja poliittisesti valveutu­neina
ihmisma porvarit ja ^heidän
hännänheiluttajansaV menevät vii­meistä
mieatä myöten (vaaliuurnille.
Mutta jos 'Väähkampanja on laimea
ja mahdollisunman paljon ihmisten
miehä sekaava, • niin "anna mennä"
'ajatuSkannalla,: varustetut tavalliset
kansalaiset — jotka normaaholojssa
äänestäisivät laboristeja — toden­näköisesti
vasemmiatolaisia laboris­teja
tai muita tunnettuja rauhan-puolustejia
^ jattevat äänioikeu­tensa
käyttämättä.
Kaikki meriit vnttaavatkm siihen,
etta Britannian toi-yt yrittävät juun
taman "hiljaisuus-strategian" avulla
purkahtaa ikäänkuin huomaamatta
takaisin halhtuspukille.
Vaucka Britannian tämänpäiväi­sissä
Vaaleissa on rauhankysymys vie­nyt
ratkaisevan tarkeate osaa, niin
kaikki mertcit •v-littaavat siihen, etta
Englanmn taloiLsascma on viimeai­koina
huonontunut. ATotta on, että
Yhdys
leen J
saksai
nopea
roita
Nain j
ta, ett
leijaili
lapiivi
Tori
ovat 1
se tav
puolue
— sek
jaisuu
tamaa
Tor]
Icssa ]
vaa v£
sen V
keistoj
juftut
Mut
merkk
tei toi
kuulut
esim.
tyskok
kaan
oikeist
Edith
ja mn
naan
senten
luottec
hiottar
nim pi
lahettä
melle.