1967-11-28-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
h'"/ • •. , . ' . nmeslyy lilslaina, iorslaina Jä lauantailta PeruBletlu 1917 Canadan suömälaialoa Itsenäinen työväenlehtl No. 137 — Voi. LI vuosikerta Sudbury, ( M . Tiistai, rnarrasfe 28 p. --^ Tuesday, Nbv. 28, 1967 > - Näin sanoi pres. de Gaulle ja sanoi Vietnamin sodan lopettamisen auttavan myös lähi-idän kriisin ratkaisua; Pearson voi antaa tänään lausunnon de Gaullen puheesta Pariisi. —^Ranskan presidentti Cliarles de Gaulle.esitti maanaiF^ tainfa täällä syytöksen, että Canadan liittohallitus suhtautuu puolueellisesti ranskalais-canada-laisiin, j a että ranskalais-canada-laisia pidetään muita canadalaisia "huonommassa asemassa". Hän esitti mielipiteensä suuressa haastattelutilaisuudessa ja palautt i siellä kirjeenvaihajien mieleen viime kesäkuussa Quebeciin tekemänsä vierailun, jonka aikana hän sanoi tehneensä kaiken näkemänsä ja kokemansa perusteella yhteenvedon, minkä hän Montreal i n puheessaan puki huudahdukseksi "Vive l e Quebec l i b r e " (Eläköön vapaa Quebec). Tämän puheen johdosta esitti Canadan pääministeri Lester B. Pearr ' son julkisen moitelausuntonsa minkä takia presidentti de Gaulle peruutti virallisen Ottawan vierailun- V sa ja lälhti ennen määräaikaa taikai-sin Ranskaan. Maanantaisessa haastattelutilaisuudessa presidentti de Gaulle ke-hoitti nostamaan Quebecin "itsenäisen valtion asemaan, ollakseen . oman olemassaolonsa herrana". , "Luonnollisesti Quebecin valtion tulee vapaasti ja tasa-arvoisuudessa laatia yksityiskohtaiset suunnitelmansa yhteistoiminnasta muiden ca-nadalaisten kanssa — ja torjua sa^ maila Yhdysvaltain invaasion (maa-hanbyökkäyksen", sanoi de Gaulle. Syytettyääii; että Ottawan hallitus on saattättut ranskalais canada-, laiset milita "•huonompaan asemaan" presidentti de Gaulle sanoi liikutetulla äänenpaineella, että Ranska e i tule koskaan enää jättämään oman " onnensa nojaan "'hyljättyjä lapsiaan" Canadassa. Haastattelutilaisuudessa . o l i noin tuhat kirjeeitvaihtajaa ei-i puolilta maailmaa. Presidentti de Gaulle kiinnitti huomiota myös Quebecin rajojen ultapuolella, erikoisesti New Brunswickissa oleviin ranskalaisiin sanoen: • " M i n ä ajattelen erikoisesti New Brunswickin 250,000 acadiansia, jotka ovat myös säilyttäneet ranskan- • kielensä . . . " (Quebecin pääministeri Daniel Johnson sanoi viime viikolla Quebecissa, että hän menee pian Par i i s i in osallistuakseen kokouksiin Ranskan hallituksen edustajain kanssa.) . Presidentti de Gaulle kiinnitti huomiota siihen, miten Ranska valtasi St. Lawrencen laakson ja miten Ranska vetäytyi sitten sieltä pois. "Nyt Ranskan kansa, mikä on osa omasta kansastamme, ilmaisee siellä itsensä", sanoi ipresidentti de Gaulle. "Elinvoimaisuuden ja uskollisuuden ihme," mikä on pitänyt tätä upotettuna olevaa kansaa pinnalla, "on lisännyt kansan lukumäärää, jotta se on voinut pitää lujasti puoliaan anglo-saksista tulvaa vastaan", Hän suositteli Canadan valtiomuodon täydellistä uudistamista niin, että Quebec korotettaisiin " i t senäisen valtion asemaan (mikä) olisi oman kansallisen olemassaolonsa heorana kuten muutkin maat kautta maailman." Hän käytti puheessaan "valtio" eikä "^Icansa" nimitystä. Samassa haastattelutilaisuudessa presidentti de Gaulle arvositeli myös Yhdysvaltain kansainvälistä raha-yksikiköpolitiikkaa suositellen kultakantaan palaamista maaUman markkinoLIla. Hän antoi murskaavan ei-^lausunnon Britannian pyrkimykselle päästä yhteismankkinajärjes-tön jäsenyyteen ja selitti, «lltä Israelin hyölckäyksen jälkiä ei voida korjata lähi-idässä ellei ennen sitä lopeteta Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietnamia vastaan. VIIME TIEDOT Ateena. — Huolimatta siitä, vaikka maanantaina kerrd-tiin Turkin ja Kreikan välisen jännitystilattteen liuoieniu< neensdllä pohjalla kun Kreikka vetää Kyproksesta pois noin 12,000 sotilasta, jotka Turkin selostusten mukaan ovat "laittomasti" siellä. Ateenassa ilmoitettiin tiistaiaamuna, että Turkin laivasto on uhkaavasti lähestynyt Kyproksen rannikkoa Nikosian lähettyvillä Toronto. — Ainoastaan Quebecin pääministeri Daniel Johnson kiinnitti "Huomisen liittovaltion konfereunla" ensimmäisen pädvän istunnossa huomiota maan penurtuslailU-siin ongelmiin esittäen vaatimuksen, että uuden perustuslain tulee pohjautua "kahden kansan" periaatteeseen. Toiael pääministerit kiinnittivät enemmän huomiota taloudellisiin asioihin ja Manitoban pääministeri Manning ihnaisi kiihkonde-lisenanglo- saksisen kannan, jonka mukaan ränskalaäfr^ana-dalaisilla ei ole mdtään vaUttamisen aihettakaan. Tftniän nelipäiväisen kokouksen tiistaisessa (toisen päiv&n) Istunnossa pitäisi keskusteltaman pääasiassa ranskan Ja englannin Idelen välisistä suhteista. Washington. — Yhdysvaltain puoliistusministeri Robert McNamara jää pois toimestaan. Samalla kertaa tiedodtettiin presidentti Johnsonin ehdottaneen, että mr. McNamara hyväksyttäisiin Maailman pankin uudeksi presidentiksL Ehdotus on alistettu 107 jäsenmaan hallituksen hyväksyttäv&ksL Mr. McNamara, joka on ollut avainasemassa Vietnamin sotakysymyksessä; on viimeaikoina joutunut useita 'kertoja vastatusten US An yleisesikunnan kanssa jääden useita kertoja alakynteen korkeimman upseeriston vaatiessa Vietnamiin enemmän asevoimia, mitä mr. McNamara olisi halunnut sinne lähettää. Mitään merkkejä ei ole saatu siitä, että mr. McNa-maran sivuun jääminen ennakoisi US An hallituksen Vietnam- politiikan muutosta^ VAPAAEHTOISEN UITON KAUTTA LUJEMPI CANADAN ITSENÄISYYS Tällaista perustuslaillislta kokouzsita sniiosittelee Canadaln kommimistinen puolue Toronton "liittovalUiokokoufcselle" Toronto. — Torontossa eilen, maanantaina kokoontuneelle "Huomisen liittovaltion konferenssille" — Confederation for Tomorrow — on Canadan kommunistinen puolue esiittär nyt lausunnon, missä, suositellaan tasapuolisesti ranskalaista ja englantilaista Canadaa edustavan pe-rustuslaikia säätävän kansankokouksen järjestämistä, tarkoituksena o l len uuden pefi-ustuslaiu' laatiminen Canadan kummankin kansan tasa-ai- voisuuden pohjalla. Tässä mielenkiintoisessa lausunnossa sanotaan: Huonusen liittovaltio-'konferenssin täytyy kohdata Canadan mennei-syylitä ja nykyisyyttä koskevat tosiasiat, jos mieli palvella Canadan tulevaisuutta. Kuten . käi'kki tiejtävä/t,' Canada koostuu maakunnista. Mutta tunnustamatta on vreilä se eittä Canadan muodostaa kaksi kansaa, JCansakun-ta ja valtakunta edustavat kahta erilaista käsitcif.ä. Kansaikunnan muodostaa mikä. .tahansa va/kiintunut kansa; millä on oma kielensä, alueensa, talouselämänsä ja fysikaalisen olemuksensa tulkitseva kulttuur i . Yhden valtakunnan rajojen sisällä voi' olla useampi kuin yksi kansa. Kummallakin Canadan kansalla on kaikkien kansojen perusitavaa laatua oleva domokraabtinen oikeus — itsemääräämisoikeus, tahtoo sa-noa, ijQikeus järjestää omat asiansa oman tahtonsa mukaisesti. Tästä ei johdu, että meidän kahden kansamme tulee näistä syistä erota toisistaan, Ne voivat ja me toivomme niiden meneltelevän siten, käyttää llBöhiääi-äämisoikeuttaan siten, että sopivat uudesta liitosta yhteiseksi edukseen. Muitta tämä on tehtävä kummankin kansan vapaasti ilmaiseman tahdon perusteella. Tämä uusi liittoperusta on saatava uuteen perustuslakiin. B NA laista se puuttuu. Se ( B N A Act) kasit', elee Quebecia vain maakuntana, eikä ranskalaisen Canadan kotimaana. Siksi kun asia on näin, se ei luo perustaa jonka pohjalta englantilaisen Canadan yhdeksän maakuntaa voi tehokkaasti olla Quebecin kanssa yhteistoiminnassa yhteisten etujensa hyväksi. Huomisen liittovaltion konferenssi voisi ottaa ensimmäisen tarpeel- ^lisen askeleen tätä tavoitetta kohti. Se voisi suositella perustuslaillisen kansankokouksen perustamista rans kalaisen ja englantilaisen Canadan yhdenlaisen valitun edustuksen perusteella. Kahden kansan edustajat voisivat sellaisessa kansankokouksessa neuvotella täysin tasa-ai-voisö-na uudesta perustiislaLsta. Sellaiseen uuteen perusituslakiin piiLää: liittyä oikeuksien laki, mikä takaa siviilioikeudet kaikille kansalaisille, sisältyen siihen se, että englantilaisessa Canadassa oleville ranskankielisille yhdyslkunnille myönnetään, ne samat oikeudet, mistä englantilais-canadalaiset nauttivat jo ranskala sessa Canadassa. Uudessa perustus adssa määriteltäisiin nie valtuudet, mlitkä kumpikin kansa haluaa jäittää littohaintuiksen valvontaan. Se tulisi tekemään liittohallituksen rakenteeseen sellaiset muu-bokset, että me takaisivat kummankin kansan oikoudjet. Sellaisen uuden | perustuslain laar timinen ei ole helppo tehtävä. Mut^ ta sen vastaehtona on Canadan hajoaminen. Erilleen repäistynä kummankin kansan asukkaille tulisi vaikeammaksi vapautua Yhdysvaltain poliittisiesta, taloudelliseista j a sotilaallisesta yliherruudesta. Jos Huomisen liittovaltio-konferenssi ei huomioi näiltä F<e'n]fituslain uudistuksen tarpeita, josta siitä tur lee vain uusi maakuntien pääministerien konferenssi, niissä yritetään keinotella niille jotakin etuisuuksia kansan muiden osien kustannuksella, se tullaan historiassa muistamaan uutena suutena yleisön' har-hauttamisyrityksenä. Jos konferenssi täytf.ää vastuu-velvollisuutensa ja suosittelee_pe-rustuslaillisen k a n s a n k o k o u k s en muodostamisita; silloin se valaisee tien lujempaa yhtenäisyyttä kohti mitä Canadaissa on koskaan ollut, Ranslkalais-canadalaiset pääsievät silloin isänniksi omaan taloonsa. Englaniölainen Canada pääsee va-pautumiaan liiitto^maakuntaihallitus-ten finanssi-viidaktax^juhtedsta, avaten tien opetuksen, salraushuollon, asuinrakennusten ja paremman sosiaalihuollon raihoittamiseiksd aslan-muikaisen, keslcitetyn verotusjäxjes' telmän puitteissa, suuiryhtiöiden verottamiseksi niin, että ne joutuvat maksamaan kauan odotetitujen iiefor-mien kuilut. Vanhojen hajoirftavien seikkojien j äätyä niiden itaakse, ranskalaisen ja englantilaisen Canadan työtätekevät voisivat' slilloin entistä paremmin yhibeisvoimin taistella rauhan, itsenäisyydeji, kansanvallan j a sosiaalisen edistyksen puolesita niin että maastamme tulisi todella "toivon maa kaikille työUltekoville". ;pt(jawa. i^jj. vl^j^koministeri Paul Martinin, jolkä toimi pääministeri V.);. pääministerinä, ||Bioi< ti; (^les.dtittÄäfUen haastattelun tjohdosta maanantaina T;^l^uoneen' istunnossa, että liittohallitus ei salli ulkomaiden sekaantumista Canadan asioihin. Hän toisti tämän saman lausunnan alahuoneen istunnon ulkopuol e l l a isanomalehtien kirjeenvaihtaj i l l e , mutta kieltäytyi keskustelemasta asiasta sen enempää ennen kuin hän saa tilaisuuden .tutustua yksityiskohtaisemmin de Gaullen lausuntoihin, kuten mr. Martin selitti, Lontoon vierailulta maanantaina kotiutunut pääministeri , Pearson kieltäytyi antamasta asiasta mitään lausuntoa. Hän sanoi yhtyvänsä mr. Martinin aikaiseanmin asiasta antamaan lausuntoon, lupasi tutkia kotonaan de Gaullen lausuntooa ja sanoi, että hän antaa tänään, tiistaina, lausunnon alahuoneen istunnossa, mikäli se katsotaan tarpeelli-seksi, •;, JUHLAVUODEN KOLME SYMBÖOUA 1917-^1967 1867 II 1967 Itsenäinen - SUOMI Canadan 100-vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen itsenäistymisen SO-vuotispäivän kunniaksi kutsuma Kokoukseen osallistuu kahdeksan pääministeriä Canadan 10:stä maakunnasta sekä liittovaltion tarkkailijat 24Mkaiaista tuomittu jälleen Salonika. — Sotaoikeus tuomitsi lauantaina 24 henkilöä syytettynä salajuonesta sotilasjuntan siviili-pääministerin Constantine Kolliasin murhaamiseksi. Kaksi syytetyistä sai elinkautisen tuomion. Viisihenkinen tuomioistuin langetti raskaimmat tuomiot kuin mistään niistä kuudesta joukkotuomi-oista jotka on mätkitty Kreikassa sen jälkeen kun armeijan oikeisto otU vallan huhtikuun 21 päivänä. Tuomioistuin neuvotteli 10 tuntia yhdeksän päivää kestäneen kuulustelun jälkeen. Christos Moschay, 54, ja Constantine Verros 49, tuomittiin elinkautiseen vanikeuteen. Heitä syytettiin että olivat sen ryhmän johtajia jonka väitetään oibtavan määräyksiä pan naan julistetulta Kreikan kommunistipuolueelta. : Poliisit syyttivät että oyhmä aikoi rä-jäyttää joen voimalaitoksen mikä varaa sähköä Salonikan Kansainväliseen juhlaan, jonka, mr, Kollias afvasi syyskuun 2 päivänä ja sen-jälkeen heittää pommeja hallitus-virkailijoiden jouikikoon. Weir valittiin toryjohtajaksi Manitobassa Winnipeg. — Tieministeri Walter Wier valittiin lauantaina Manitoban konservatiivipuolueen johtajaksi ja maakunnan tulevaksi pääministeriksi. Mr. Wier, 38, nuorin neljästä jotka tavoittelivat johtajan paikkaa, voitti lähimmän kilpailijansa, joka oli yleinen syyttäjä Sterling Lyon äänin 280—183, kolmannessa ja v i i meisessä äänestyksessä ja t u l i Duff Roblinin seuraajaksi Manitoban kon servatiivien päämieheksi. Johtajakokous kutsuttiin sen jälkeen kun mr. Robiin erosi pääministerin virasta viime syyskuussa, kansallisen fconsei^ratiivipuolueen kokouksen jälkeen Torontossa, Hän oli vakuuttanut jättävänsä maakunnallisen virkansa yhtyessään kansalliseen johtajakilpailuun, jos voittaa eli ei puolueen johtajan paikan. Toronto. — Ontarion pääminis^ t e d John Robartsin aloitteesta kutsuttu Canadan maakuntien pääministerien konferenssi, mikä tun netaan Confederation of Tomor-row Conference (Huomisen liittovaltion konferenssin) nimellä, alkoi maanantaina Torontossa. Kokoukseen osaillistuu kymmenestä maakunnasta kahdeksan päämir nisiteriä, säkä alemman portaan edustajat BritLsh Columbiasta ja Manitobasta ja liittohallituksen johtavia tarkkailijoilta. B. C:n pääministeri W, A. C. Ben-netit kieltäytyi ^ylemasta tähän "Huomisen liittovafeon konferenss i i n " missä keskustellaan, tai pitäisi keskusteltaman niistä perustuslaillisista muutoksista, mitä tarvitaan Canadan valtiollisen yhteaiäisyyden säilyttämiseksi uudelle 100-vuotis-taipaleell? lähdettäessä, B , C : n edustajaksi tuli tähän kokoukseen, työ-väenvastaisista laikiehdotuksistaan tunnetuksi tullut prokuraattori Robert Bonnerin johtama valtuuskunta, • Manitobasta tuli pääministeriky-symyks ratkaistuksi vasta Viikon vaibteessai jolloin entinen hautaan-toimittaja ja maantieministeri 38- vuotias Wa.lter Weir tuli valituki konsei-val i i vipu olueen m aaku nitaj aos ' o n johtajan toimesta eronneen pääministeri Duff Roblinin tilalle; Manitoban valtuuskunnan johtajana toimii Huomisien liittov^tion; konferenssissa 60-vuotias Gumey Evans, Muista maakunnista on pääministerin johtamat valtuuskunnat: Nova ScoUasta konsemtiivien "vesuri-miehen" tittelin aikaisemmin kantanut pää minisiteri 1 ke Smith, joka tuli maakunnalliseksi puoluejohtajaksi sen Jälkeen kun Robert Stanfiel-dista leivotuin kofiServatiivien kansallinen johtaja. Saskatchewani.sta tuli pääministeri Ross Thathchcr, joka haluaa mainostaa itseään Canadan no. 1 "sosialismin vastustajana". Hän on liberaali.; • Nevvfoundlandista tuli liberaalipuolueen hallituksen pääministeri .J.oey Smallvvood, jonka sanotaan olevan valmiina menemään minne tahansa, missä hän voi maakuntaan-, sa mainostaa. Quebecia edu.staa konservatiivisen Union nationale-puolueen pääministeri Daniel Johnson joka sanoo kaur naSbavan.sa "Kahden kansan" periaatteen tunnustamista Canadan liittovaltion uusissa perustuslaillisissa suhteissa, . Albertaa edustaa äärioikeistolaisesta ohjelmastaan tunnetun Social Credit puolueen pääministeri Ernest Charles Manning, joka tunnetaan muualla Canadassa ehkä parhaiten "medicaren" vastustamdsesta sekä seuraavasta lausunnosta: "Pahin mitä on Canadalle koskaan tapahtunut, oli puuvajan menetys" tarkoittaen hän tällä sitä aikakautlta, j o l l o in pojille annettiin kuritusta puuvajassa, New BrunsAvickia edustaa liberaalipuolueen muodostaman hallituksen pääministeri Louis Joseph Ro-bichaud joka vaatii enemmän apua oman maakuntansa talouselämän kehittämiseksi j a vastustaa separatismia kuten hän selittää. Prince Edward Islandia edustaa Canadan nuorin pääministeri, 33- vudtias Alexander Bradshaw Campbell, liberaali hänkin, joka on usein korostanut, että Canadan liittoval-tioa vaarantaa köyhien ja rikkaiden maakuntien välinen juopa. Isäntänä tässä Huomispäivän liittovaltion konferenssissa toimii Canadan väkirikkaimman ja muutenk i n rikkaimman maakunnan, Ontarion pääministeri John Robarts, joka on viimeksikuluneilten kuukausien aikana ikiinnittänyt erikoishuomiota kansallisiin ongelmiin korostaen, että hänellä on parhaat mahöoliisuu-det päästä yhteisymmärryikBeen Quebecin nykyisen pääministerin, nu". Johnsonin kanssa. Yleisenä käsityksenä onkin, että j u u r i kahden viimeksimainitun, miehen välisistä siirroista j a heddän välillään mahdollisesti kehittyvillä sopimuksilla tulee olemaan raltlkai-seva merkitys tämän konferenssin kulkuun. Liittohallitus, mikä suhtautui nyr-peän kielteisesti siihen kun yksi maakunta (Ont.) kutsui 'kansallisen kokouksen liittovaltion tulevaisuus kysymyksiä käsittelemään, o n k i e l täytynyt lähettämästä Torontoon tarkkailijaa korkeampaa edustiista selittäen; että täten vältetään liittoja maakuntahallitusten välinen kä-sikapulan veto. Toisaalta on kuitenkin esitetty epäilyjä, että jos Huomispäivän l i i t tovaltion konferenssissa päästään jonkinlaiseen sopimukseen perustuslain uudistamisasiasta, se v o i riistää liittovaltion aloitteenteon asiasta ja pakottaa keskushallituksen joko enemmän tai vähemimän seuraamaan maakuntien johtoa asi-assa, JUkSön myytäki aseita naiset Lontoo. — Älköön • Canadasta myytäkö Yhdysvalloille aseita ja muita sotatarvikkeita Vietnamiin vietäväksi sanotaan kirjeessä, jonka Canadan pääministeri Lestei* B, Pearson sai täällä perjantaina. Kirjeen oli lähettänyt Voice of the Women-niminen järjestö j a sen allekirjoittajana oli mainitun naisjärjestön presidentti mrs, Kathleen Macpherson. Torontossa toimivan poliittisen tiedemiehen C. B, Macphersonin aviopuoliso, 54-vuotias mrs, Macpherson, aikoi lähteä viikko sitten maanantaina Voice of the Women järjestön edustajana Hanoihin, Poh-jois- Vietnamin pääkaupunkiin. Matkan järjestäjältä, Union of. Vietnamees VVomen-järjestöltä saapui kuitenkin sähke matkan peruuttamiseksi siksi k u n " A m e r i k a n lentokoneet pommittavat ja tulittavat raa'asti Hanoin kaupunkia", minkä vuoksi vietnamilaisnaiset eivät voi taata mrs. Macphersonin -turvalli-suutita Pohjois-Vietnamin pääkaupungissa, • Canadan naisten mr. Pearsonille lähettämässä kirjeessä kehoitetaan pääministeriä "julkisesti tuomitsemaan siviilien pommituksen sekä napalmin j a ihmisiä vastaan suunniteltujen (siipale) pommien käytön." Mrs. Macpherson kertoi viikon vaihteessa Torontossa, että hän a i koi viedä Hanoin kaupunkiin Voice of the Women--järjestön jäsenten valmistamia lasten vaatteita j a erinäisiä lääkintätarpeita. YLI 150 KUOLLUT TULVAN JOHDOSTA Lissabon - Sadetulvat ja pycr-remyrskyt hävittivät tuhansia koteja koski Portugalissa lauantai-iltana ja sunnuntaina, tappaen melkein 250 ihmisiä. Useita kuoli talojen hajotessa tulvan johdosta ja toisia hukkui alankopaikkojen tulva-alueilla. Sisäministeri Alfredo Rodrigues dos Santos kertoi uutistoimistolle sunnuntaina, että raportit hävitysalu-eelta osoittavat että "on hyvin lähelle 250 kuollut". Toiset virkailijat kuitenkin sanoivat että: luku oli "varovainen ja a i kainen", ja että määrä voi olla korkeampi. He sanoivat että lähes 250 ruumista oli jo löydetty. Rautatieliikenne oli lamassa tulvien seurauksena ja vähintään 100,- 000 puhelinta tällä ympäristöllä oli käyttökelvottomana. Satoja autoja ajelehti tiettymättömissä. Alfredo CaTvalho, kuorma-auton-ajuri, kertoi pelastaneensa kaksi tyttöä, 17 ja 9 V. Odivelassa, j a sitten tulvavedet syöksyivät autoon, upottaen sen, "He kuolivat istuessaan minun vieressäni", sanoi hän. Punainen Risti, sotilasvirkailijat, palokuntalaiset ja muut pelastus-työläiset teikivät työtä koko sunnuntaipäivän hakien hävityksen keskeltä surmansa saaneita ja loukkaantuneita. "BSTÄTBS-GENERAL" TUKEE QU. ITSENÄISYYTTÄ Montreal. T — Neljä päivää kestänyt Canadan ranskalaisten " E s - tates-General" konferenssi; mihin osallistui Canadan ranskalaisia eri puolilta Canadaa j a .erikoisesti' Quebecista, hyväksyi viikon vaihteessa voimakkaasti "kansallis-henikisiä" päätöslauselmia; jossa teokousväki suuren enemmistön voimalla asettui kannattamaan Quebecin itsemääräämisoikeutta. Tämä edustajakokous, mihin oli kuuden kuukauden aikana valittu kaiikkiaan 2,245 edustajaa, hyväik-s> yi kokouksen alkupuolella tärkeän päätöslauselman, missä, tähdennetään, että Quebecin ranskal a i s i l la on oikeus valita itselleen oman mielensä mukainen pems-tuslaki. Samalla kertaa kokous teki täysin tiettäväiksi, minkälaista perustuslakia se kannattaa; •Kokouksessa annettiin hyväksyminen lukuisille elidotuksillc joiden perusteella Quebecista tulisi itsenäinen maa, missä virallisena kielen'^" olisi^ranskan kieli, ja missä liikelaitosten tulisi pitää voittonsa, reservinsä ja varansa Quebecissa ja sijoittaa ne Quebecin talouselämän kehittämiseksi. Tämän kokouksen osanottajain. katsantokannan mukaan itsenäistyvä Quebec liittyisi Y K : n jäseneksi, läihettäiisi suuirJähettiläitä ulkomaille j a ryhtyisi keskustelemaan Labradorin sekä Baffin saaren liittämisestä Quebeciin. Yleisesti puhuen kokouksessa hyvälksytyt ipäätöslauselmat edustavat kahta perussuuntaa Quebecin tulevasta kehityksestä: Joko Quebecin täysi itsenäisyys, tai l i - beraalipuolueestjl erotetun Reno Levesquen suosittelema Q^iebecin talou.sliitto Canadan muun osicii kanssa. iKokouksossa valittiin 33henki-nen vakituinen komilcaj joka tulee painostamaan Quebecin lainlaati-jakuntaa hyväksymään Estates- -Generalin suunnitelmat ja järjestämään lisää tilaisuuksia yleisen mielipiteen edelleen kehittämisen hyväksi. Mainitt«koon, että Quebecin hallitus rahoitti Estates- Li. Generalin jkokousta $60,000 suuruisella rahamäärällä ja tämä vakituinen komitea tulee anomaan l i sää varoja toimintansa edelleen jatkamiseksi. Kokouksen hyväksymistä päätöslauselmista mainittakoon se, mikä vaatii poistamaan Quebecissa englanninkieli virallisena ja liikemaailman kielenä. Miltei -kaikki- päätöslauselmat hyväksyttiin Estates-General kokouksessa 90-prosentin äänienemmistöllä. Yleistä oli, että miltei knikiki Quebecin edustajat olivat yksimielisesti esitettyjen päätös-lauselmaehdiotusten takana, mutta toisista maakunnista saapuneet edustajistot jalkaantuivat tavallisesti puolesta ja vastaan. Oppositiossa olleet toisten maakuntien edustajat esittivät kokouksen a i kana ja loputtua valituksia Estates -General konferenssin epädemo-_ kraattisuudesta. Esimerkiksi Manitoban ja A l - bertan edustajat julkaisivat lauan? taina vastalauseensa sen jälkeen k u n Quebecin edustajat voittivat 98Hprosenttisesti Quebecin itsemääräämisoikeutta koskevassa äänestyksessä. iKokouksessa hyväksyttiin kaik-kiaan 14 päätöslauselmaa, joissa kehoitetaan Quebecia ottamaan huollettavakseen ulkomaisen edustuksen, puolustuskysymykset, l i i - ikennekysymykset, kaikki talousasiat, radio- j a televisiotoiminnfln, huolto-ja työväenasiat jne. Tarkikailijat kiinnittivät huomiota siihen, että Rene Levesque sai selvästi suurta kannatusta irökous-edustajain taholta. rl 'u'i r; läifff!?::?'?:'"'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 28, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-11-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671128 |
Description
Title | 1967-11-28-01 |
OCR text |
h'"/ • •. , . ' .
nmeslyy lilslaina, iorslaina Jä lauantailta
PeruBletlu 1917
Canadan suömälaialoa Itsenäinen
työväenlehtl
No. 137 — Voi. LI vuosikerta Sudbury, ( M . Tiistai, rnarrasfe 28 p. --^ Tuesday, Nbv. 28, 1967
> -
Näin sanoi pres. de Gaulle ja sanoi Vietnamin sodan
lopettamisen auttavan myös lähi-idän kriisin ratkaisua;
Pearson voi antaa tänään lausunnon de Gaullen puheesta
Pariisi. —^Ranskan presidentti
Cliarles de Gaulle.esitti maanaiF^
tainfa täällä syytöksen, että Canadan
liittohallitus suhtautuu
puolueellisesti ranskalais-canada-laisiin,
j a että ranskalais-canada-laisia
pidetään muita canadalaisia
"huonommassa asemassa". Hän
esitti mielipiteensä suuressa
haastattelutilaisuudessa ja palautt
i siellä kirjeenvaihajien mieleen
viime kesäkuussa Quebeciin tekemänsä
vierailun, jonka aikana
hän sanoi tehneensä kaiken näkemänsä
ja kokemansa perusteella
yhteenvedon, minkä hän Montreal
i n puheessaan puki huudahdukseksi
"Vive l e Quebec l i b r e " (Eläköön
vapaa Quebec).
Tämän puheen johdosta esitti Canadan
pääministeri Lester B. Pearr
' son julkisen moitelausuntonsa minkä
takia presidentti de Gaulle peruutti
virallisen Ottawan vierailun-
V sa ja lälhti ennen määräaikaa taikai-sin
Ranskaan.
Maanantaisessa haastattelutilaisuudessa
presidentti de Gaulle ke-hoitti
nostamaan Quebecin "itsenäisen
valtion asemaan, ollakseen
. oman olemassaolonsa herrana".
, "Luonnollisesti Quebecin valtion
tulee vapaasti ja tasa-arvoisuudessa
laatia yksityiskohtaiset suunnitelmansa
yhteistoiminnasta muiden ca-nadalaisten
kanssa — ja torjua sa^
maila Yhdysvaltain invaasion (maa-hanbyökkäyksen",
sanoi de Gaulle.
Syytettyääii; että Ottawan hallitus
on saattättut ranskalais canada-,
laiset milita "•huonompaan asemaan"
presidentti de Gaulle sanoi liikutetulla
äänenpaineella, että Ranska e i
tule koskaan enää jättämään oman
" onnensa nojaan "'hyljättyjä lapsiaan"
Canadassa.
Haastattelutilaisuudessa . o l i noin
tuhat kirjeeitvaihtajaa ei-i puolilta
maailmaa. Presidentti de Gaulle
kiinnitti huomiota myös Quebecin
rajojen ultapuolella, erikoisesti
New Brunswickissa oleviin ranskalaisiin
sanoen: •
" M i n ä ajattelen erikoisesti New
Brunswickin 250,000 acadiansia, jotka
ovat myös säilyttäneet ranskan-
• kielensä . . . "
(Quebecin pääministeri Daniel
Johnson sanoi viime viikolla Quebecissa,
että hän menee pian Par
i i s i in osallistuakseen kokouksiin
Ranskan hallituksen edustajain
kanssa.) .
Presidentti de Gaulle kiinnitti
huomiota siihen, miten Ranska valtasi
St. Lawrencen laakson ja miten
Ranska vetäytyi sitten sieltä
pois. "Nyt Ranskan kansa, mikä on
osa omasta kansastamme, ilmaisee
siellä itsensä", sanoi ipresidentti de
Gaulle. "Elinvoimaisuuden ja uskollisuuden
ihme," mikä on pitänyt
tätä upotettuna olevaa kansaa
pinnalla, "on lisännyt kansan lukumäärää,
jotta se on voinut pitää
lujasti puoliaan anglo-saksista tulvaa
vastaan",
Hän suositteli Canadan valtiomuodon
täydellistä uudistamista
niin, että Quebec korotettaisiin " i t senäisen
valtion asemaan (mikä)
olisi oman kansallisen olemassaolonsa
heorana kuten muutkin maat
kautta maailman." Hän käytti puheessaan
"valtio" eikä "^Icansa" nimitystä.
Samassa haastattelutilaisuudessa
presidentti de Gaulle arvositeli myös
Yhdysvaltain kansainvälistä raha-yksikiköpolitiikkaa
suositellen kultakantaan
palaamista maaUman
markkinoLIla. Hän antoi murskaavan
ei-^lausunnon Britannian pyrkimykselle
päästä yhteismankkinajärjes-tön
jäsenyyteen ja selitti, «lltä Israelin
hyölckäyksen jälkiä ei voida
korjata lähi-idässä ellei ennen sitä
lopeteta Yhdysvaltain hyökkäyssotaa
Vietnamia vastaan.
VIIME TIEDOT
Ateena. — Huolimatta siitä, vaikka maanantaina kerrd-tiin
Turkin ja Kreikan välisen jännitystilattteen liuoieniu<
neensdllä pohjalla kun Kreikka vetää Kyproksesta pois noin
12,000 sotilasta, jotka Turkin selostusten mukaan ovat "laittomasti"
siellä. Ateenassa ilmoitettiin tiistaiaamuna, että
Turkin laivasto on uhkaavasti lähestynyt Kyproksen rannikkoa
Nikosian lähettyvillä
Toronto. — Ainoastaan Quebecin pääministeri Daniel
Johnson kiinnitti "Huomisen liittovaltion konfereunla" ensimmäisen
pädvän istunnossa huomiota maan penurtuslailU-siin
ongelmiin esittäen vaatimuksen, että uuden perustuslain
tulee pohjautua "kahden kansan" periaatteeseen. Toiael pääministerit
kiinnittivät enemmän huomiota taloudellisiin asioihin
ja Manitoban pääministeri Manning ihnaisi kiihkonde-lisenanglo-
saksisen kannan, jonka mukaan ränskalaäfr^ana-dalaisilla
ei ole mdtään vaUttamisen aihettakaan. Tftniän nelipäiväisen
kokouksen tiistaisessa (toisen päiv&n) Istunnossa
pitäisi keskusteltaman pääasiassa ranskan Ja englannin Idelen
välisistä suhteista.
Washington. — Yhdysvaltain puoliistusministeri Robert
McNamara jää pois toimestaan. Samalla kertaa tiedodtettiin
presidentti Johnsonin ehdottaneen, että mr. McNamara hyväksyttäisiin
Maailman pankin uudeksi presidentiksL Ehdotus
on alistettu 107 jäsenmaan hallituksen hyväksyttäv&ksL
Mr. McNamara, joka on ollut avainasemassa Vietnamin
sotakysymyksessä; on viimeaikoina joutunut useita 'kertoja
vastatusten US An yleisesikunnan kanssa jääden useita kertoja
alakynteen korkeimman upseeriston vaatiessa Vietnamiin
enemmän asevoimia, mitä mr. McNamara olisi halunnut sinne
lähettää. Mitään merkkejä ei ole saatu siitä, että mr. McNa-maran
sivuun jääminen ennakoisi US An hallituksen Vietnam-
politiikan muutosta^
VAPAAEHTOISEN UITON KAUTTA
LUJEMPI CANADAN ITSENÄISYYS
Tällaista perustuslaillislta kokouzsita sniiosittelee Canadaln
kommimistinen puolue Toronton "liittovalUiokokoufcselle"
Toronto. — Torontossa eilen, maanantaina
kokoontuneelle "Huomisen
liittovaltion konferenssille" — Confederation
for Tomorrow — on Canadan
kommunistinen puolue esiittär
nyt lausunnon, missä, suositellaan
tasapuolisesti ranskalaista ja englantilaista
Canadaa edustavan pe-rustuslaikia
säätävän kansankokouksen
järjestämistä, tarkoituksena o l len
uuden pefi-ustuslaiu' laatiminen
Canadan kummankin kansan tasa-ai-
voisuuden pohjalla.
Tässä mielenkiintoisessa lausunnossa
sanotaan:
Huonusen liittovaltio-'konferenssin
täytyy kohdata Canadan mennei-syylitä
ja nykyisyyttä koskevat tosiasiat,
jos mieli palvella Canadan
tulevaisuutta.
Kuten . käi'kki tiejtävä/t,' Canada
koostuu maakunnista. Mutta tunnustamatta
on vreilä se eittä Canadan
muodostaa kaksi kansaa, JCansakun-ta
ja valtakunta edustavat kahta erilaista
käsitcif.ä. Kansaikunnan muodostaa
mikä. .tahansa va/kiintunut
kansa; millä on oma kielensä, alueensa,
talouselämänsä ja fysikaalisen
olemuksensa tulkitseva kulttuur
i . Yhden valtakunnan rajojen sisällä
voi' olla useampi kuin yksi
kansa.
Kummallakin Canadan kansalla
on kaikkien kansojen perusitavaa
laatua oleva domokraabtinen oikeus
— itsemääräämisoikeus, tahtoo sa-noa,
ijQikeus järjestää omat asiansa
oman tahtonsa mukaisesti.
Tästä ei johdu, että meidän kahden
kansamme tulee näistä syistä
erota toisistaan, Ne voivat ja me
toivomme niiden meneltelevän siten,
käyttää llBöhiääi-äämisoikeuttaan siten,
että sopivat uudesta liitosta yhteiseksi
edukseen. Muitta tämä on
tehtävä kummankin kansan vapaasti
ilmaiseman tahdon perusteella.
Tämä uusi liittoperusta on saatava
uuteen perustuslakiin. B NA
laista se puuttuu. Se ( B N A Act)
kasit', elee Quebecia vain maakuntana,
eikä ranskalaisen Canadan kotimaana.
Siksi kun asia on näin, se
ei luo perustaa jonka pohjalta englantilaisen
Canadan yhdeksän maakuntaa
voi tehokkaasti olla Quebecin
kanssa yhteistoiminnassa yhteisten
etujensa hyväksi.
Huomisen liittovaltion konferenssi
voisi ottaa ensimmäisen tarpeel-
^lisen askeleen tätä tavoitetta kohti.
Se voisi suositella perustuslaillisen
kansankokouksen perustamista rans
kalaisen ja englantilaisen Canadan
yhdenlaisen valitun edustuksen perusteella.
Kahden kansan edustajat
voisivat sellaisessa kansankokouksessa
neuvotella täysin tasa-ai-voisö-na
uudesta perustiislaLsta.
Sellaiseen uuteen perusituslakiin
piiLää: liittyä oikeuksien laki, mikä
takaa siviilioikeudet kaikille kansalaisille,
sisältyen siihen se, että englantilaisessa
Canadassa oleville ranskankielisille
yhdyslkunnille myönnetään,
ne samat oikeudet, mistä
englantilais-canadalaiset nauttivat jo
ranskala sessa Canadassa. Uudessa
perustus adssa määriteltäisiin nie valtuudet,
mlitkä kumpikin kansa haluaa
jäittää littohaintuiksen valvontaan.
Se tulisi tekemään liittohallituksen
rakenteeseen sellaiset muu-bokset,
että me takaisivat kummankin
kansan oikoudjet.
Sellaisen uuden | perustuslain laar
timinen ei ole helppo tehtävä. Mut^
ta sen vastaehtona on Canadan hajoaminen.
Erilleen repäistynä kummankin
kansan asukkaille tulisi vaikeammaksi
vapautua Yhdysvaltain
poliittisiesta, taloudelliseista j a sotilaallisesta
yliherruudesta.
Jos Huomisen liittovaltio-konferenssi
ei huomioi näiltä F |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-11-28-01