Vapaus, March 8, 1928

              Torstaina, maalisk. S p:iiä
VAPAUS
8. C. MZII.,
T O I M I T T A J A T x ,
T. n. CAELSOX, B- A. TENHTOEM. R. PEHKCKfEH.
B a^Mnd M Ib* P<M OfOe* Dq>«nMnt. Otuva. m we<ia4 CIM» mutta.
VAPAUS (Ubtxtr)
The MJr Mxu of r m i A Vorkcn ia Cuuds. Pabliib^ Is So<Ib«7. Ox- «»«»T Uosdar.
1te«id«r> W«da«rf«y, ThotMUr aad FniUr*
•' . • . — — — iLMOTU5Hl.\MAT VAPAUDESSA:
lUacUatetskMl 1140 kota, kakat kertaa. — Anomiiooammtataatmk»€* SOc vlttttnim. —
ITl»«yiiinnllfii1miftm 50e. kaita, tlM S kanaa. — SjrBtyaailaiotokaat tlXO kexu. S2-00,3 k^aa. —
AfiatteOmotskacc » i » karta. «3X0 kakai kanaa. — KiUoaSJiaotBkaat UM kana- — KBolaaaaitaoUik-
MdfUk kan». SOe. liOaukaa kiitoaUtieaJu tai - «nuatOTänrlxi- — Kal»taa»tied.i« Ja oao(«jBotakaet
•ia. kana. » J O koba* kattaa. — rjlapiiailmotuiiaa ia UaK>t»ae«eatt»ari«a OB. »aailittaaaaa. OhfUi^
• atakitaas. — TUaakaia. Jotu <i aaaxaa taka. ci caUa iikaCtSauäa, paitai aauauaatcs. i«iUa
T I L A U S H I N N A T :
1 fk. HM. C kk. 12.50. S kk. «l.TS Ja 1 kk. VM, — TkdyarahaiUa Ja
1 «k. t6M, 6 kk. «3J0. S kk. «2X0 Ja I hk. «1.00.
aakZ sai
t,aktaaa aiotat ilaotakaat pitää eila kosttoiiaa kaOa U ilaaatyBuapSirSa «daUacaä «Aipli»*a».
Varaadaa lataitaat UUnj Baildiag. 33 Loraa 8ti«et. Pakalia H6W.
T^aadaa fcoattori: Ul>«nr BaiUiag. SJ Lana Sl. P a l i ^ 1038. P^atiaaoU: Bos 99, imäbmty. Oat.
Caaacal « d T « i t i ^ tstaa 7Sc. per col. iadi. Hiaimfm ckaixa tot tla^ iaaaftiao TSe. Tha Vapaaa
U mä kaal adraniaiag mu£*m asMag tka WitmUk Pee^to ia Caaada.
' im mu MiUaia tahaaM aaa vaatasau aaaioUiaaaa kirjaaaaaaaa. Uijottakaa radaOaaa litkkaanhoitajaa
>ywiaaniiiaa ai»aiat I. V. KANNASTO. Uikkaaahaitala- •
Kommoi^iioliieen kaikiDe jäsemlle
Torontossa
Kalliit toverit! Osa Canadan
kommunistipuolueen Toronton jarjes*
ton jäsenistöstä ja puolueen lähei­sistä
kannattajista on nyt kulkemas­sa
sangen kriitillisen ajankohdan lä­vitse.
Amerikan yhdistyneen vaate-tustyoläisten
liiton keltainen virka­valta
on osottanut itsensä niin us­kolliseksi
kapitalistiluokan palveli­jaksi,
että se on ajanut työpajoista
pob puolueen jäseniä ja kannatta­jia
siksi, kun nämä uskaltavat tais­tella
tehdäkseen liitosta työläisten
järjestön ja siksi, kun he ovar työ­väenluokan
etujen järkkymättömiä
puolustajia. Tämä sama virkavalta
on samoista syistä kieltänyt juuta­laisen
työväenlehden, "Kamfin", le­vittämisen
työpaikoilla.
Meidän toverimme ja vaatetustyö-läisten
liiton jäsenjoukko taistelevat
uljaasti. Työt ovat jo seisauksissa
Tip Top- ja Miller Bros.-liikkeissä;
ja siihen mlennessä, kun tämä ve­toomus
tulee lehtien kautta luetta­vaksi;
tulevat työt epäilemättä ole­maan
seisauksissa myös Hohhc^lin-liäkeessä.
i Tovferit, nyt on aika todeta, että
te olette kommunisteja. Asettakaa
kaikki uskollisuutenne ja apuneu­vonne
näitten toveriemme ja tämän
taistelun tukemiseen. Tämä taistelu
«n nu^ vakavinta laatiia; siinä
kamppaillaan vallankiAnouksellisen
liikkeen elämästä. Meidän täytyy
paljastaa nämä työväenluokan'pet­täjät;
jotka, säilyttääkseen valtansa
> :vaatetustyöläisten liitossa, auttavat
työnantajia näiden toteuttaessa suun­nitelmiaan
; riiston tehostamisesta
työnkiihdyttämismenetelmillä, heit­täessä
kadulle *^kuolleita puita*', ku­ten
he kutsuvat työläisiä, jobta he
haluavat päästä.
Puolueen j a kommunistisen nuo­risoliiton
kaikkia jäseniä, jotka ovat
ammattiliittolaisia, kehotetaan ole­maan
paikallaan ammattiyhdistyk­sissä
ja saapuvilla ammatti- ja se­katyöläisten
neuvoston kaikissa ko­kouksissa,
ollakseni aina valmiina
noudattamaan puolueen ohjeita ja
kutsua. Teiltä tullaan pyytämään
rahallista avustusta: ja teidän vel­vollisuutenne
tulee olemaan itse an­taa
niin paljo kuin voitte ja saada
toiset työläiset antamaan.
Kommunisteina odotetaan teiltä
mahdollisimman suurta apua tais­telussa
tätä virkavaltaa vastaan, vir­kavaltaa^
joka muodostuu miehistä,
jotka esiintyvät työväenjohtajina;
mutta todellisuudessa ovat työläis­ten
teilaajia.
Toverit, nyt on kaikkien vallan­kumouksellisten
aika täyttää paik­kansa
rivissä, osottaa uskollisuuten­sa
ja vilpittömyytensä.
Alas työväen riveissä olevat pet"
täjät!
Kauan eläköön Canadan kommu­nistipuolue!
;
Kauan eläkööt taistelevat työläi­set
yhdistyneessä vaatetustyöläisten
Uitossa!
K(ium eläköön v(tsen siipi ani-mattiliiUpliiftkeessä!
Kauan eläköön Kamf ja Wprker
ja meidän ioiset vallankumoukselli­set
sanomatehtemme!
Taistelkaamme kunnes voitto on
meidän!
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN
TORONTON JÄRJESTÖN
KESKUSKOMITEA.
R»itateitten pajatyöi^ten vaatimukset ja
Amerikan työväenliiton alaisen
*'kap.3ainvälisen" liiton neljännen
jaoston edustajakokous, joka tullaan
piakkoin pitämään Winnipegis3ä,
tarjoaa rautateittcn pajatyöläisille
tilaisuuden tehdä loppu virkailijas-tonsa
perääntymispolitiikasta tai vä­hintään
lausua mielipiteensä sen jat­kamista
vastaan. Eritoten rautäteit-ten
konepajoissa työskentelevät am­mattilaiset
ovat joutuneet kärsimään
työnnopeistuttamisjärjestelmän vii­meisimmistä
tehostusmenetelmistä.
Rautatieyhtiöt ovat "tehneet'* suun­nattomia
voittoja, ne ovat saaneet
työläisten työn tuottavaisuuden li­sääntymään
ja ne ovat pienentäneet
työvoimaa^ Mitä ovat työläiset hyö­tyneet
voittojen lisääntymisestä ja
tuotantotehon kohoamisesta kysy­tään
Workerissa ja sanotaan tul­leen
ajan, jolloin pajatyöläisten on
ammattiliittonsa virkailijastosta huo­limatta
puhuttava ja toimittava puo­lestaan.
Aika on kypsä palkkojen korotta
miselle kymmenellä sentillä tuntia
kohti. Ä^ka on kypsä painostukselle
kahden viikon lomasta täydellä päl
kalla vuosittain tehdyn vaatimuksen
läpiajamiseksi. Aika on kypsä nel
jankymmenen tunnin työviikolle.
Multa jos nämä vaatimukset mieli
tään saada lävitse neuvotteluissa
rautatieyhliöitten kanssa, täytyy saa
da aikaan lähempi yhtenäisyys ja
tehdä loppu pajatyöläisten liitto
jen jäsenten välillä vallinneista en
nakkoluuloista ja jakautumisista
Tunnuslauseena täytyy olla: "Yhte­näisinä
me voitanune!'* Lopuksi
lausuu Worker, että on peräänanta-mattomasti
vastustettava niitä, j ptka
kauppaavat ajatuksia koko rautatie-järjestelmää
käsittävistä "liittoneu
yotteluista**, koska tällaiset neuvot­telut
löisivät työläisten järjestöihin
kiilan, joka jättäisi heidät yhUöitten
armoille.
Valkuikiiiiioiikselfeten tafötdijaui^^^^^ ö
^^^^ W (kommimisti) puolu­een
kansallinen puoluetoimitsijain
ensimäinen harjotuskoulu alotti
kolme kuukautta kestävät kurssinsa
New^ Yorkissa helmikuun 13 p:nä.
Näillä kursseilla on Yhdysvaltain
ja Canadan eri osista yhteensä kak­sikymmentäviisi
proletaarista oppi­lasta,
joille annetaan mitä perin­pohjaisin
opetus puoluetyön kaikis­sa
eri vaiheissa. Sen saattaa hel­posti
huomata koulun työjärjestyk­sestä,
johon sisältyy 9euraa>'at eri
oppiaineet: Puolueen järjestöllinen
.rakenne; Marxilaisuus ja leniniläi-
S3rys; Ensimäisen, Toisen ja Kol-j
mannen kansainvälisen historia;
Marxilainen talousoppi; Imperial^
min talousoppi ja politiikka; mar-ixilaisuuden
periaatteet; iammatiUi-sen
Jiikkeet prohleemit; Nuorison
probleemit; Opetusmetodit; Tutki­musmetodit;
Venäjän kommunisti­sen
puolueen historia; Työväen sa­nomalehtien
toimittaminen; Nykyi­nen
Amerika; Puheiden pito; ja
Amerikan työväen historialliset tais­telut..,
;
Näiden aineiden perinpohjaisen
ymniärtamisen tarpeellisutis on il­meisesti,
selvää jokaiselle, ken ak­tiivisesti
osallistuu luokkataisteluun
ja ken sitä tehdessään joutuu päivä
päivältä tekemisiin kapitalistisen
yhteiskunnan monen erilaisten puo-lustajain
— kirkon ja sanomaleh­distön,
koulujen ja professorien, re­formistien
ja kaikenlaisten työväen
harhaan johtajain kanssa. Ja se
seikka, että näitä melko vaikeita,
ja sentakia itseopiskelijalle helposti
väärin ymmärrettäviä aineita on
opettamassa Amerikan työväenliik­keen
parhaat älyniekat, moninker-taistuttaa
koulun tehoisuutta.
Oppilaiden ylläpito on järjestet­ty
todelliselle kommunistiselle poh­jalle.
Ensiksikin oppilaiden kyyti-kustannukset
New Yoridin mdcsoi
pjuolueen erinäiset piirijärjestöt;
New Yorkissa varaavat puoluejäse­net
oppilaille majotuksen vapaasti;
ruokaan y.m. annetaan koulun puo­lesta
kymmenen dollaria viikossa
itsekullekin oppilaalle; samaten Va­raa
koulu oppilaille vapaat oppi­kirjat
Täten siis Workers* (kom­munisti)
puolueen kansallinen har­jotuskoulu
on ensimäinen laatuaan
ei vain oppiaineihin, vaan inyös
oppilaiden ylläpitotapaan nähden-
Vaikea oppilaiden aika itsekuna-kin
päivänä kuluu melkd tyyten
teoreettisessa opiskelussa, niin siitä
huolimatta on jokaiselle oppilaalle
annettu määrätynlainen tehtävä käy­tännöllisessä
puoluetyössä, joka on
suoritettava joko ammatillisen liik­keen,
työttömäin liikkeen, nuoriso­liikkeen,
tai puolueyksikköjen joka­päiväisten
tehtäväin . yhteydessä,
kuin myös puheiden pidolla ja ilta-kurssien
ohjaamisella. Tämä käy­tännöllinen
työ asettaa meidän teo­reettisen
opiskelumme koetukseen.
Meidän puolueemme kun on tais-telijäin,
eikä akateemisten filosofee-raajain
puolue, niin on itsekunkin
oppilaan varattava muutama tunti
viikossa osallistuakseen päivän tais­teluihin,
jotka parhaiten suojelevat
mahdollisilta akateemisilta hairah­duksilta.
Nyt jo voin melkoisella varmuu­della
sanoa, että tämän kolmen
kuukauden kurssin kuluja tullaan
oppilaista melko tyyten "hiero­maan"
amatöörimaisuus, saamatto­muus
ja työväenluokan problee­mien
mekaaninen käsittely/ jotka
kaikki varsinkin puolueemme alem­missa
yksiköissä ovat perin usein
tavattavissa. Oppikurssin kuluttua
tulevat näet oppilaat olemaan aseis­tettuina
historiallisen materialismin
ymmärtämyksellä, jonka käyttämi­nen
oh oillut ja tulee edelleen ole­maan
parhaana takeena työväen­luokan
kaikkien taisteluvaiheiden
onnistumiselle; oppikurssin kulut­tua
tulevat oppilaat ainakin
jossain määrin olemaan harjotet-tujd
vallankumousmiehiä, jotka tie­tävät
miten on tehoisasti taisteltava
työväenluokan parhaiden etujen
puolesta nykyistä, mitä armotto­minta
hallitsevaa luokkaa ja sen
monenkirjavia lakeijoita vastaan.
Eläköön vallankumouksellisten
taistelijain opisto! Perustettakoon
semmoinen myös Canadaan lähitule­vaisuudessa!
New York City, 3. 3. 28.
PEKKA LEPPO,
/canadalainen oppilas.
KIRJEENVAIHTAJISTA
Vapauden helmlkann 28 p^vän
numerossa nimimerkki "T—i" valit­ti,
että S. Järjestön sihteeri HiUin
"peräkaneetista" saa sellaisen käsi­tyksen,
ettei Torontosaia. ole sellai­sia,
jotka pystyvät edes kirjeenvaih-iajiksL
~
Tämän takia menin haastattele­maan
tov. Hilliä ja ensiksi kysäsin,
että mitä tuo " . . . huolehtia yleis­ten
tydväenliikkeen merkkipäivien ja
kokouksien y.m. yhteydessä kirjoi­tuksia
Vapauteen..." tarkoittaa?
Tov. Hm selitti, että 'niillä tar­koitetaan
yleisiä artikkeli-kirjoituk­sia,
eikä paikkakunnan uutiskirjoi-tnksia,
joskin viimemainittujakin
silloin tällöm kinreellisessä tapauk­sessa
tulee lähetettyä. 'Peräkanee­tissa'
«in maininnut mitään niistä
jokapäiväisistä kokouksista, mutta
oli kysymyksessä vain yleiset kon-ventsionit,
joita työväenjärjestöt pi­tävät
Torontossa."
Tlläqlevan lausunnon jälkeen voin
taas turvallisesti jatkaa ja kehoittaa
tov. "T-—i" katsomaan niitä monia
nimimerkkejä, joita Toronton uuti­sissa
kirjoituksien lopussa näkyy.
Meillähän oli täällä kirjeenvaihta-jain
kurssitkin, joten heikkouksiam­me
vieläkin korjailimnie.
PARHSIN KOMMUUNIN MUISTO­JUHLA
~ TYÖVÄEN PUO­LUSTUSLIITON
JUHLA
Tätä juhlaa suunnitellaan kom­muunin
muistopäiväksi maalisk. 18
p. Työväen Puolustusliiton kaupun­gin
keskuskomitea järjestää sen
kansainvälisellä ohjelmalla. Kun tä­mä
on ainoa virallinen työväen puo­lustuksen
kansainvälisessä ymmär­ryksessä
juhlittu merkkipäivä, niin
olisi toivottavaa, että suom. työläi­setkin
rientäisivät silloin osanotol­laan
kunnioittamaan Canadan Työ­väen
Puolustusliiton pyrkimyksiä ja
auttamaan joukkomielenosoituksella
Pariisin kommuunin marttyyrien
muiston tunnetuksi tekemistä.
Viime sunnuntaina pidetyssä kon­ferenssissa
oli edustettuna joukko
työväenjärjestöjä, jotka ovat ryh­tyneet
avustamaaii puolustusliittoa
juhlien järjestämisessä.
Vaikkakin canadalaisella maape­rällä
ei ole toveriemme vankiloista
vapauttaminen nyt juuri päivänky-symys,
niin on työväenliikkeen yh­teinen
tehtävä taistella Coloradon,
Pennsylvanian ja Kiinan y.m. tais­telijain
puolustamiseksi. Läheinen
tilanne tääHä osoittaa, että työväen
on oltava valmiina. Avustaessamme
kansainvälisen taistelun uhreja,
voimme tulevaisuudessa odottaa apua
muistakin maista omille taisteluil­lemme.
Suomalaisen Järjestön paikallinen
oisastomme liittyi Canadan Työväen
Puolustusliittoon tarkoituksella aut­taa
tätä työtä ja yleensä liiton ra-,
kentamista. Jokaisen jäsenen on
nyt käytännöllisellä toiminnalla osoi-tettaya,
että ollaan mukana jouk-
Jcona..— Kirjeenvaihtaja.
Port Arthurin uiitis»
NO. 7 SOLUN TOIMINNASTA
Solumme on pitänyt säännölli­sesti
kokouksiaan joka toinen kes­kiviikko.
Joka kokouksessa on luet­tu
kaupungin keskuskomitean - pöy­täkirja.
On myös luettu piiritoi­mikunnan
pöytäkirjat ja muita ko­koukselle
kuuluvia asioita ja keskus­teltu
niitten johdosta. Tammikuus­sa
pidettävistä iltamista oli jään­nös
$22.35, joka luovutettiin huo-risokurssirahastopn.
Olisi toivotta^
vaa, että joukkoomme liittyisi aina
uusia jäseniä, että tämänkin paik­kakunnan
työväestö kaikki yksimie­lisesti
liittyisivät kommunistipuolu­eeseen
ja sitten yhdessä kaikki tais­telemaan
oikeuksia itsellemme.
Solun ]puolesta:
Baportteeraaja.
KUMMIA KUULUU
Täältä Arthurista rupeaa kuulu­maan
ihmeitä, että oikem tekisi
mieli juoruta. En sitten tiedä missä
on syy ja Vn^Tt^» on mielet muuttu­neet,
mutta oikeata ei se ainakaan
näytä olevan, nimittäin akkain ja uk­kojen
elämä, koskapa akat näkyy
olevan tohinassa poikamiesten kans­sa.
Ovat kuulemma pitäneet yhtei­siä
kokouksiakin. Sitä ei sitten tie­dä
mitä siitä akkain ja poikain to­hinasta
lopuksi tulee, ei uskalla
mennä mitään edeltäpäin sanomaan,
vaikka jotain ajattelisikin. Mutta
ensi kuussa se nähdään. Muuten
vain ilmoitetaan näin ajoissa, että
kaikki tietää pitää sihnällä Vapaut­ta,
koska akkain ja poikain, tohi>
nasta oikein julkisesti ilmoitetaan.
Akka.
tenkaan ole asiaa sillä siellä anne-taan
etutila canadalaisille ja nnta
siellä portin takana on enenm^
kun tarpeeksi odottamassa.
Paitsi näitä autotehtaita ja joi­takin
pikku shappoja jotka tekevät
niille lisätarpeita, ei täällä ole jo­jonkaan
muita töitä käynnissä. Ea-kennustyöt
ovat melkein kokonaan
seisauksissa. Ainoastaan muutama
pieni rakennus siellä täällä Ja muu­tama
sata miestä Detroitin—Wind_-
sorin siltarakennukseUa — siina
kaikki mitä tuhansiin nousevalla _ra-
(Jatkoa)
Köpenhaminasta lähtiessämme oli jo
tuuli melkein kokonaan tauonnut ja
kun pääsimme Itämerelle, niin oli
se melkein "rasvatyyni". Tyyntä
kesti koko Itämeren matkan yhtä­mittaisesti.
Kesäkuun 13 p. aamu­na,
noustessamme kannelle jo aikaisin
ilmestyi näköpiiriin laivan pohjoisel­ta
sivulta yksinäinen kallioluoto,
jonka harjalla seisoi korkeahko, tor­ni;
vielä loitompaa voimme erOittaa
kallioisen miemimaan rannikon. Lähe-tessämme
tornia, huomasimme että
edessämme seisoi jo varhaisessa lai>-
suudessa unohtumattomaarti muis­toon
painunut runoilijan kaihoisasti
ylistämä ..merelle vilkkuva "armas
tähti" "Hankoniemen silmä". Olin
me saapuneet Suomen rannikolle.
Sekalaisten tmiteiden vallatessa
mielikuvituksen, liukui, laivamme
melkein, kuin huomaamatta pitldn
Suomenlahden sileää pintaa ja pian
alkoi näkyä maa myöskin edestä-päini
Ikäänkuin hieman häpeilleUi
mutta samalla teeskenteleyää ylpeyt­tä
ja pelonsekaista uhinaa esittävin
ilmein pujahti .esiin ^yiaprorin muurit
nykjrinen' Supmenfinnä- Sitä
ähestyessämme kuului kumea tykin
aukaus, toinen —r- kolmaskin ja
vielä hetkisen kuluttua taas sama
satsi uudestaan. — "Moisella pra­meudellako
meitäkin tervehditään",
kuului jupinaa kannelle tunkeutunei­den
matkustajien joukosta. "Voi
kuinka ovat höperöllä," jurauttaa
toinen leikillistä vakavuutta ilmai­sevalla
äänenpainolla. :Rannan lä­hetessä
vilkastuvat kaikkien matkus­tajien
mielet ja vakavuus muuttuu
leikilliseksi ilakoimiseksu — Jo hil­jentävät
laivan koneet käyntiään;
verkalleen vainu alus kohti rantaa
—• jo heitetään varpin ohjenarn lai­turille—
toinen — kolmaskin. Köy-siridlat
ja rattaat kolisevat hetken
kiivaassa tahdissa, alus painautuu
laiturin kylkeä ja kytketään siihen.
—- Olemme kosketuksessa Suomen
maakamaraan, useat meistä' monien
jopa kynimenienldn vuosien jälkeen.
Lähtiessämme Canadasta, ja yielä
matkallakin, oli meillä hiem^an epä­röintiä
inuUta ktjiultttjen ja joillain
omien entisten kokemuksiensa joh­doistakin,
että joi^Q meidän täältä
'•vapaastamaak^"^ tiheiden prole­taarien
salHtatm
ranaväHan, maaksi muuttuneeseen
synnj^hmäähamme^ vapaasti tulla.
Mutta mistä lieneefcän johtunut - (jot^
kut kuuluivat /^Ims«sti. kuistdvs^
ettäi sen öval .aiteuttMwet ~yk^
Border Cities, Ont.
KATSAUS TYÖTILANTEESEEN
Autoteollisuuden vilkastumisen
tähden on täällä työnsaanti hiukan
parantunut. Viimeisen kuuden vii­kon
ajalla on Fordin täkäläisiin teh^
täisiin otettu 1,500 miestä'-/ JJe ovat
kuitenkin kaikki Fordin entisiä työ­läisiä
jotka vuosi takaperin, kun
T-mallin valmistaminen lopetettiin,
laskettiin "lepäämään". Tällä hetkel­lä
on Ford komppanian palvelukses­sa
3,(500 miestä. Lähiviikkoina tul­laan
taoy luku vähitellen korotta­maan
5,000—6,000, kuitenkin nou­dattamalla
samaa tapaa kuin tä­hänkin
asti, että ensin annetaan
tilaisuus entisille miehille tulla ta­kaisin
entisiin töihinsä ja vasta
sitten, jos vastaaviin töihin ei ole
entisiä miehiä saatavissa tarpeeksi,
otetaan uusia. Palkkataksa on 75
senttiä tunnilta. Ainoastaan työ­kalujen
tekijöillä ja ehkä joillakin
muilla korkeampaa ammattitaitoa
omaavilla on hiukan .parempi palk­ka.
Muuten on merkille pantava
Henry Fordin periaatteet 5-päiväi-sestä
työviikosta. Vuosi —- tai e-nemmän
— takaperin, kun hänen
tehtaissaan ei ollut työläisille tar­peeksi
työtä kuudeksi päiväksi, ot­ti
hän käytäntöön 5-päiväisen vii­kon
aivan niinkuu hyväntekeväisyy­destä
ja korotti joittenkin johtajain
ja paasien palkkoja senverran, että
voi tehdä sillä reklaamia. Ja sa­nomalehdet
kautta mantereen ylis­tivät
Heikkiä vilpittömänä ja uli-rautuvaisena
työläisten ystävänä.
Mutta mitenkäs nyt on laita kun
on työtä vähän enemmän? Joo
nyt ei tahdo toisinaan enään riit­tää
seitsemänkään päivää, täytyy
vielä pukata öitäkin lisäksi. Nykyi­nen-
tuotanto on 70 vaunua päiväs­sä,
mutta odotetaan sen tämän kuun
ajalla kohoavan 200 vaunuun päi­vässä
ja ensi kuussa noin 400—-500
päivää kohden. Komppanian puo­lesta
kyllä reklameerataan että tääl­lä
myytävät Ford-vaunut ovat 100
prosenttisesti canadalaista tekoa. Se
ei kuitenkaan ole totta. Fordin e-dellinen
malli oli kyllä kokonaan
tehty Canadassa,, mutta nykyiseen
malliin tuodaan "ifreimit" valmiik­si
' koottuna, sekä muutamien mal­lien
"bodit" Yhdysvaltain puolelta.
Toinen autotehdas minne viime
viikkoina on huomattavlmmin otettu
uutta työvoimaa, on General Motors.
Neljän viimeisen viikon ajalla on
sinne otettu kolmisen sataa miestä.
Suomalaisilla sen paremmin kuin
muillakaan siirtolaisilla ei sinne kui-
KaiKKl mi UI u u u o x ^ x " » ~
kennustyöläisten joukolla nykyään
on tehtävänir-Kun työttömien jouk­ko
on näin suuri, tuottaa sangen
vähän lievitystä siihen se vaikka
joitakin miehiä otettaisiinkin teh­taisiin.
Ei siis kannata tulla tänne
muilta paikkakunnilta työnsaannin
toivossa jos ei omaa jotakin tär­keätä
ammattia joita tarvitaan au­totehtaissa.
TYÖTTÖMYYDELLÄ KEINOTEL­LAAN
Viime viikolla oli maakuntaoikeu-dessa
syytettynä eräs Peter Rolitich
siitä, että hän on harjoittanut kei­nottelua
työnvälityksellä. Hänen
väitetään ottaneen uhreiltaan 25—
50 dollaria ja luvanneen sitten 'jär­jestää"
työpaikan täkäläiseen Ge­neral
Motors tehtaaseen. Saatuaan
115 tällaista palkkiota, karkasi hän
Montrealiin jättäen uhrinsa sitä pal­jon
köyhempänä odottamaan. Van-kikyydillä
tuotiin hän takaisin, mut­ta
rahoja ei häneltä ole takaisin
saatu.
"OLENKO MINÄ TULLUT
HAAREMIIN?"
C Tuo hauskoista hauskin huvinäy­telmä
esitetään näytelmäseuran toi­mesta
lauantaina 17 p. maalisk.
Kappaleen esitys aletaan täsmälleen
kello 8 ip. että sitten voidaan vie­lä
tanssiakin, sillä esitys väliaikoi-neen
ei kestä kun 3 tuntia. Sano­kaa
ystävillenne että tulevat aika­naan
.sillä milloinkaan vielä ei mei­dän
näyttämöltämme ole näin haus­kaa
kappaletta esitetty.
KANSAINVÄLINEN NAISTEN­PÄIVÄ
Kansainvälistä naistenpäivää juhli­taan
täällä kahtena päivänä, lauan­taina
ja sunnuntaina, 10 ja 11 p.
maalisk. Naisosasto on takeena sii­tä,
että ohjelma näissä tilaisuuk­sissa
tulee olemaan parasta mitä
täältä saadaan. -— Joku.
' tettu Campell SL, vastapäätä Nickel
Range hotellia, joten Bouyniin tuli­jat
löytävät sen sieltä. Muuton joh­dosta
hiukan pakinan. Koska poi­katalon
joukkona näytti olleen työ­väenliikkeelle
jotenkin sopimatonta
ainesta, niin olisi hjrväksi opiksi vas­taisuudessa
pitää hiukan enemmän
silmällä minkälaisia aineksia valit­semme
luottohenkilöiksemme. Viime
tammikuun kokouksessa esimerkiksi
tuotiin esille kysymys silloisen isän­nän
toveruudesta, joka jäi koko
paljon kyseenalaiseksL Ja nyt, kun
yksilöruokatalbn pitäjät otti aske­leen
tappaakseen koko. poikatalon,
kun eivät jaksaneet kaikki maksaa
suhteettoman korkeaa vuokraa, niin
nämä luikit ovat heti valmiit kään­tämään
selkänsä juuri silloin kun
yksimielisyyttä kaikkein kipeimmin
tarvittaisiin. Poikatalon^ tovereiden
ratkaistavaksi saa/ jää(£l, millaista
toveruutta tällaisille henkilöille tu­levaisuudessa
annatte. -— J.
omaan amerikkalaiset dollarit), niin
asia kuitenkin oli siten, että mitään
urkinnalta haiskahtavaa jnterjuuvia
ei maalle laskettaessa ensinkään ol­lut.
, Passientarkastusvirkailijatkin
esiintyivät hyvin Icohteliaina ja suo-pteasävyisinä.
. Tullitarkastus oli sa­moin
aivan kohtuullisen asiallinen
kaikille, jotka vain eivät ylpeydes­sään
suututtaneet virkailijoita, jol­loin
he kylläkin näkyivät osaavan
käyttää mahtivaltaansa aivan ansion
mukaisesti.
Niin, miltSkos sitten näytti olot
yleeasa Suometsä?
Jos ikatseleisi asioita vain tämän­päiväiseltä
ulospäin ilmenevältä nä-köpinnalta,
niin 'voisi tuohon kjr^-
mykseen vasta lyhyesti, että — eipä
hullummaltakaan. Kaikkiallahan siel­lä
näytti olevan vilkasta hyörinää ja
touhua. (Kaupungeissa ja jopa o-aasta
maillakin olivat m.m. rakennus­työt
käynnissä inilfei ihmetyttävän
suuressa mitassa. Kaikkialla näyl^
olevan^ vilkasta elämää. Jos milloin
liikkui, niin matkustajajunat ja "äu-tobusät"
olivat aina väkeä tungok­seen
asti täynnä. .Autoja hyrräsi
kaupunkien kaduilla ja myöskin
maanteillä Juhoa kaiakaisinraiilie^^
salomaille saakka,kuten konsaan
Amerikassa, js niitä oli, aivan ihme­tyttävän
paljon. Aufoviiinässä kiin­nitti
huomiota . erikoisemmin vielä,
se, että^harvbja poikkeuksia Inkunn-pttamatt£
i oljvat ne i^ikM amerik­kalaista
~tekoa~ ja enimpiäkseen suu-ria^
puilta-: merkkejäl^V Niistä kuu­luttiin
maksettavan, tai afnaHri lii-
Vattavah . maksaa ;. (tämä- viimeksi
Rouyn, Que.
KUULUMISIA TÄÄLTÄ
Viime kuun 28 päivän numerossa
julkaistu tiedOtus"Metsätöissä selk­kauksia
Roujm ympäristöllä", on nyt
lopullisesti sovittu työläisten osit­taisella
voitolla.
Rettelöt mainitulla työmaalla al­koivat
siitä syystä kun työläiset al­koivat
vaatimaan palkankorotusta
25 senttiä koordia päälle. Työläis­ten
vaatimukseen vastasivat jappa-rit
koko röyhkeästi, sanatkin, joita
he käyttivät kuuluu: "Joka ei tyk­kää
tyylistä, niin kuittaa". Ja vaik­ka
tyytymättömäin joukko käsitti-kin
vain puolet kämpällä olevista
työläisistä, sai liike kuitenkin jouk­koliikkeen
luonteen ja niin ollen
tuli japparit pakoitetuksi sovinnolle.
Työläisille opiksi jäi ainakin täsisä-kin
yrityksessä se,' että yksimieli­syys
on voimaa. Vaikka työnanta­jien
taholta koetettiin tukahduttaa
yritys alkuunsa niinkin typerillä
sortoväitteillä, että yritys olisi saa­nut
alkunsa joistakin yksilöitten
persoonavihoista jappareita kohtaan.
Työmaa on siis vapaa mennä töihin
kenelle tahansa, joutumatta rikku­riksi
tämän jälkeen,
i Ösuusruokälan hommista haluaisin
myöskin saada puheenvuoron. Rouyn
osuusruokala on muuttanut taloa
1 päivä maaliskuuta. Se on muu-mainittu
kaupantekotapa kuulosti
muuten olevan yleisintä, ja monilta
on se kuulemma jo vienyt talot ja
tavarat) siellä useista kymmenistä
aina satoihin tuhansiin markkoihin
asti. . . n
Kaupunkipaikoissa ja jopa maalla­kin
ilmenee muotihuUuus puvuissa
ja yleisessä käytöksessä aivan yhtä
räik^nä kuin täälläkin. - Tupakan­poltto
naistenkin keskuudessa näytti
olevan, varsinkin, "hienostopiireissä"
aivan yleistä j.n.e. Ja ikäänkuin kai­ken
tuon edellä esitetyn kruununa
loistaa sitten kaikldalla pöyhkeilevä
sotilaskomento. Ennen ruukattiin
sanoa, että. joka mies ei ole sotamies,
mutta nykyään pitäisi se sananparsi
muuttaa ainakin Suomessa aivan
päinvastaiseksi, sillä siellä ei>etetaan
sodankäyntiin ei ainoastaan kaikki
miehet, mutta vieläpä , porvarilliset
"Ibtatkin" niiden lisälcsi. Näin on
siis Suomen nykyisen porvarillisen
koniennon "kakku kuorelta komea,'^
kuten sen -Kullervo sanoisi^ 'mutta
mitäs näkyykääh tuon kuoi^n alta?
Työläisten en täytynjrt, siellä • op­pia
- elämään ihmetyttävän vähällä
kautta aikojen, mutta: nykinen jrlei-sen
rahatalouden aäkana näyttävät
he oppineen siinä suhteessa;. aivan
erikoistaitureiksi. Palkäit ovat niin
piei^et, - verrattuna yleensä y^llitse^
viin elämänkustannuksiiii, että .täy­tyy
todella ihmetellä, miten niillä
voida^ elää ja eäättää ,yiel^ moni­lukuiset^
lapsijoukot. Muistooni on
jäänyt eräs Suomen Oloja niin Sat­tuvasti,
kuvaava tapaus^ jo Hoiin kau­kaa
..kuin vuodella 1892^ Sillöih;
kflten-^kai möiita kertaa .'ennen l ja
jälkeenkin,- tnB s i ^ ä miltöii^sleinett
lräto,vlialla vei--yiljan.''; Suuren esan
Hqspero, Alta.
Eipä usein näy kirjoituksia täältä
Hesperoista Vapaus-Iehden palstoilla.
Sanotaan ettei ole asioita mistä kir­joittaa
ja tyhjää loruakaan ei oi­kein
viitsisi lähimmäiselleen tyrkyt­tää.
Naisosasto on ollut koko virk­kuna
viime aikoina, mutta saisihan
se olla vielä vähän virkiimpikin.
"Lenin ji^ leninismi" on sellainen
kirjanen jota jokaisen osaston jäse­nen
tulisi tutkia. Kun me saataisiin
nuoret innostumaan näytelmiin ja
nuorisotoimintaan,, niin olisi meillä­kin
aina menopaikkoja. .Nuorilla sitä
on innostusta lukea pitkiäkin roo­leja
päähänsä.
U. F. A m nuoretkin esittivät eng­lanninkielellä
näytelmän! Eckvillen
Liberty-haälilla. Sellaisia näytteli-'
joitä tulisi meidänkin ,nuoristamme,
vaikka kenestä. vMutta ei saisi ^nau­raa
höröttää näytelmässä kun; on
vakava kohtaus, kuten; tehtiin Li-berty-
haalin näytelmässä. , Se on
kaikkein huonoin tapa näytöslavalla
oltaessa. Tässäkin näj^ksen pää­osan
naisnäyttelijä teki melkein
narrin itsestään, ruveten toisen nai­sen
kanssa flörtin tavalla tirsku­maan
juuri vakavassa kohdassa. Pi-tiköhän
se yleisön siksi.-ala-arvoise­na,
että näki kunnialleen soveliaaksi
niille tirskua. Bäärin osalla poika
koikkieli kuin puuhevosella olisi
ajellut ja eikä ollut edes opetellut
rooliaan, kun melkein joka sanan
onki avuttoman näköisenä kuiskari-kopista.
Ruvetaan me kommunisti­nuoret
näyttelemään ja näytetään
U. F. A:n nuorillekin hyvää esi­merkkiä.
Meillä on paljon kaiiaiita
työväennäytelmiä ja niitä me juuri
haluammekin. Kyllä me opimme,
kun vain luotamme omiin voimiim­me,
emmekä vie mitään kesken­tekoista
yleisön eteen. Toimeen siis
ja minä olen yhtenä! - r - Siukku,
Coleman, Alta.
KUULUMISIA
^Kommunistipuolueen kieliryhmän
kokouksessa, joka pidettiin 26 päi­vä
helmikuuta, oli muun muassa
läksy eli kirje 'Materialistinen his­torian
käsitys". Tämä jätettiin or-ganiseeraajille
että he päättävät
olisiko mahdollista periistaa opinto­kerho.
Luulen opintokerhotoiminnan ole­van
työväen, etupäässä työläisnuo­rison
omaa, itsenäistä vapaata itse­kasvatus-
ja valistustoimintaa, jos­sa
järjestelty, määräperäinen luke­minen
— hyvän kauno- ja .tietokir­jallisuuden
— Oii tärkeimpänä te­kijänä,
mutta jossa myös valistuk­sellinen
seurustelu — keskustelut,
puheet, esitelmät, laulu, soitto, lau^
sunto y.m.s. jäseniä herättää
ja valistaa. Siis sitä lajia, jollaista
vapaan valistustyön hyvin menes­tyäkseen
ja onnistuakseen tulee ol­la.
Opintokerhon jäsenet: sekä ke­hittävät
itseään iettä opettavat ja
väestöä hengissä säilyttämiseksi jär­jestettiin
valtion toimesta n.s. hä­täaputöitä,
mutta samalla julkaistiin
myöskin aivan erityinen halliimolli-nen
määiräys, että palkat eivät .saa
nousta noissa mainituissa töissä kor­keammaksi
kuin viisikynunenta pen­niä
päivältä. Samassa sanomaleh­dessä,
jossa tuo mainittu "dekreetti"
julkaistiin — jonka ties mistä lienen
pahasena pai taressunaV ^ l o i n käsiini
saaiiut — oli myöskin seuraavanlai­nen
uutinen: "Kalliinajan tähden on
koroitettu palkkoja Suomen senaat­toreille
ja tujeyat ne olemaan ko-roituksen
jälkeen •iisikymmenta.
markkaa paiviUta". Mainitsen tä­män
vanhan .jutun vain siksi, koska
se , niin sattuvasti kuvaa .virkaher-rojen
ja työläisten palkkasuhteita
Suomessa vielä tääkin s päivänä.
Herrat ovat-siellä valvoneet etunsa,
että he voivat vetää virkatoimistaan
aivan ruhtina.allisia tuloja, ja kun he
ovat olleet niuutaman vuoden toimis­saan^
he tavallisesti sairastuvat
liikarasituksesta," paaden "'virkaeroa
eliiikautisena eläkkeellä,; joka^ nykyi­sin
kuuluu kohoavan aina kuuteen-kymmeneentuhanteen
markkaan vuo­dessa.
-— Mutta mitäs saa työläinen,
heidän elättäjänsä? S^työläiset
kaupunkipaikoissa saivat viime ' ke­sänä
noin 3---6 miarkkaah hanhilta,
joka tekisi noin 25.00 4-50.00 mark­kaan
päivältä, MaaaeuduillÄ>3ä sivu-paikoissa
tehdasalueillakin maksettiin
vielä jpaljön vähemmäiikin;'^'-Parhai­den
pakattujen £unmattilaii(b>h^^
ka, kuten muiiraraiden jmwe.- öli Hel­singissä
ja elien jöisisain mtfissakih
suuremmissa' ' kaupungraasa • y.-lSiOO'
mairkkaa tiinnillsa, se*'on iiöiii 120i-
00 maikkaa päivältä jolavi^^sttnn-'