Vapaus, July 16, 1960

              M l
:'Sivu 2 '. Lauantaina, heinäk. 16 p. — Saturday, July"16j 1960
Äliiiii^ÄBiilÄB
l i i
1^
l i i ;
1;
1
I
r
lii
JUBEETY)',Independent Labor
'OrganVot-Finnish^ Canadians. ^^'Es-,
^Usfiedf'NoV.^i 6;t\ 19i7.-;'Authorized
MisÄond^iclass-mail by«the Post'
Offlce^Department, .'Ottawa:''.Pub-
•li8hedf^'\tfirice ^ weekly:7' Tuesdays,
;!llftu«äaVsmn'd5Säturdays by^^
Aibliifilng Company Ltd., at^lOO-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: .B\IS. Office OS. 4-4264; i
Editorial Office OS. 4-4265. Manager ~
E. Suksi. Editor w: Eklund. Mailing-
JUBEETY) ' , address: Box^ 69, Sudbury, Ontario.'
"Advertlsing arates supons applicationit^
Translation-free^of .cliarge. ' "^ ,
Canadassa: ^ 1 vk.' 8.00 6 kk. 455
' '* 3 kk 2 50'
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4 80;
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Jätettäköön Kongo kongolaisille
' ' Parisen viikkoa sitten itsenäistyneessä Kongossa vallitsee
täydellinen sotatilanne. Käyttäen hyväkseen itse' aiheutta­maansa-
kaaostilannetta, Belgian imperialismin sotavoimat
,ovat häikäilemättömästi vallanneet uudelleen Kongon kau-
= pu&it. Kun vast'ikään vapautuneen Kongon pääministeri
Pa^ice Lumumba määräsi belgialaiset sotajoukot poistumaan
-maa§taan — ja mikään maa ei ole vapaa eikä itsenäinen niin
' kauan kfiin sen kamaralla on vieraan vanan_sotavoimia —
niin Belgian hallitus kieltäytyi siitä. Sen sijaan; että olisi
noudattanut Kongon hallituksen toivomusta, Belgian hallitus
antoi asejoukoilleen hyökkäysmääräyksen ja miehitti Kon­gon
avainasemat, mukaanlukien Kongon pääkaupungin Leo-
^ poldvillen.
- Vastauksena tähän Lumumban hallitus julisti, että "sota­tila
vallitsee Kongon ja Belgian välillä". Samalla kertaa
Lumumban hallitus sanoi vastaanottavansa Ghanan tarjoa­man
sotilaallisen avun "ajaakseen belgialaiset pois maasta".
Toisaalta on imperialistisissa piireissä , valmisteltu kuu­meisella
kiireellä sekaantumista Kongon sisäisiin asioihin.
On puhuttu jopa YK:n "poliisivoimien" lähettämisestä Kon­goon,
muka rauhan palauttamisen nimissä, vaikka ilmeisenä
tarkoituksena on yhteiskunnallisten'uudistusten ja muutos­ten
estäminen — siis Kongon sisäisiin asioihin sekaantumi­nen.
Kuvaavaa on, että vissit imperialistiset vallat haluavat
pitää kätensä irti tästä kurjasta suunnitelmasta sikäli, jos
" ne saavat Joitakin pikkumaita, mukaanlukien Canadan, suo-^
rittamaan likaisen karkeistyön Kongossa.
Ymmärtääksemme oikein mistä on Kongossa kysymys,
meidän sietää palauttaa mieleemme eräitä tunnettuja tosi­asioita.
^ Kongon noin J3-miljoonainen kansa on kärsinyt
suunnattomasti belgialaisten siirtomaavoutien käsissä. Kon­goa
pidettiin kurissa ja herran nuhteessa voimalla ja väki-
~~vallalla. Mikään harvinaisuus ei ollut esim. se, että "niskot-televalta"
kongolaiselta katkaistiin käsi pois — peloitukseksi
' ja esimerkiksi muille! Ja vaikka Kongo on ollut vuosikym­meniä
Belgian siirtomaana, niin kaikesta kerskumisesta huo­limatta
belgialaiset siirtomaavoudit ovat "sivistämistyös-sään"
onnistuneet niin huonosti, että Kongossa ei ole kuu­lema
tänä päivänä yhtään ainoata kongolaista lääkäriä, pro­fessoria
tai muutakaan oppjnutta.
Belgialaisten siirtomaavoutien -tarkoitus oli ilmeinen —
siirtomaakomennon jatkaminen mahdollisimman pitkälle
Kongossa, ellei sitä voida ikuisesti ylläpitää. Kansaa pidet­tiin
orjuutetussa asemassa. Maan taloutta kehitettiin vain
, sikäli kuin siitä oli hyötyä imperialistisille valloittajille.
Väin valkoihoisille varattiin koulusivistys sillä:kongol^
osuutena piti olla nöyrän palvelijan ja työjuhdan rooli. Täl­laista
on imperialistinen siirtomaakomen to kaikissa .maissa
— ja Belgian Kongo on yksi klassillinen esimerkki siitä.
Mutta Afrikassa voimakkaasti etenevä kansallinen va­pausliike
veti kaikesta huolimatta mukaansa myös Kongon.
Kongolaisten vaatimus kansallisen vapauden ja itsenäisyy-
- den puolesta nousi yllättäen niin voimakkaasti, että belgia­laiset
siirtomaavoudit näkivät kirjoituksen seinällä; he pel­käsivät
menettävänsä kaikki riistomahdollisuutensa Kon­gossa.
Tässä tilanteessa vieraat valloittajat muuttivat tak- j
tiikkansa. Kongolaisille luvattiin nyt poliittinen vapaus, to­sin
sillä varauksella, että maan todellinen hallitusvalta jäisi
kuitenkin taloudellisissa ja ' muissa avainasemissa olevien
belgialaisten käsiin. Tällaisen "viisaan" imperialismin avul­la
oli tarkoitus muodollisesti tyydyttää kongolaisten vapaus-
' vaatimus, mutta asiallisesti jatkaa vanhaa komentoa.
Kaiken varalta kehitettiin belgialaisten siirtomaavoutien
, toimesta Kongon maakunnissa — esimerkiksi Katangassa —
liittovaltiosta eroamisohjelmaa, sillä "hajoita ja hallitse" oh­jelma
tunnetaan myös Belgian hallitsevissa piireissä.
Mutta belgialaiset siirtomaavoudit laskivat kokonaan
väärin. Pelkkä muodollisuus — mikä olisi ehkä käynyt laa­tuun
vielä kymmenen vuotta sitten — ei tyydyttänytkään
enää Kongon kansallistuntoa. -Kongolaiset halusivat päästä
todellisiksi isänniksi omassa maassaan.
Tämä selittää sen, miksi pari viikkoa sitten itsenäisty­neen
Kongon asevoimat nousivat kapinaan upseereitaan vas­taan
— belgialaisia upseereitaan vastaan! Tämä selittää
sen, miksi vasfikään itsenäistyneen Kongon^ poliisilaitos
nousi kapinaan omia päällikköjään — belgialaisia poliisipääl­likköjä
vastaan. Tämä selittää sen miksi kongolaiset halua­vat
' vapauttaa talouselämänsä vierasmaalaisten omistajain
kontrollista ja ruveta kehittämään maataan taloudellisesti,
'poliittisesti'ja kulttuurillisesti,oman- maansa"kansallisetujen-vaatimalla
tavalla.
Suuren Rahan omistamat ja kontrolloimat lehdet, radiot
ja muut propagandalaitokset ovat valehdelleet ja vääristel-leet
tapansa mukaan Kongon asioita. Ne ylläpitävät hyvin
palkattua "itkiäisarmeijaa" siitä miten Kongossa pahoinpi­dellään
tai'uhataan muka viattomia valkoihoisia, miten nyt
on muka riennettävä "rauhan puolustamisen"" nimissä Kon-
'gon järjestystä palauttamaan koska siellTon jopa valkqihois-
" tcn hallitsijain naikTcosiakin muj^a raiskattu jne.^
'Mikään valheiden ja'vääristelyjen-tulva ei kuitenkaan
voi muuttaa tosia^imta, ja tosiasia on tämä: Kongoa on pidet­ty
jo liian kauan vieraan maan orjuudessa; Kongo; kuuluu
kongolaisille aivan yhtä hyvin kuin Suomi kuuluu suomalai­sille,
tai Canada canadalaisille ja Belgia belgialaisille!
Kilpayarustelun jat^
BOEING AIRPLANE CO. /
on YhdysVältojen suurin .Bentokone-monopoli,
jolla ,on samalla merkit­tävä
osuus kauko-ohjustenlrakenta
misessä. Vuonna 1959 Boeing-yhty­mä
oli toisella sijalla.-valtion tilaus-;
ten määrään nähden oltuaan vuotta
aikavsenunin ensi sijalla.
Yhtiö on perustettu 1916 Pacific
Aero 'iProducts-nimisenä: Nykyisen
nimensä otti j o vuoden kuluttua.
Aluksi yhtymä rakensi vain harjoi­tus-
j a postilentokoneitu. 1932 sc
kuitenkin siirtyi hävittäjä- ja pom-mituslentokoneiden
linjalle ja vuo-^
desta 193f5 lähtien se tuotti "lentä
vien linnoitusten?'' tyyppisiä raskai­ta
pommittajia.
Tämän jälkeen on yhtymän kehi-tyssliittynyt
valtion tilaamien soti­laslentokoneiden
rakentamiseen.
Vuosina 1937—39 nämä tilaukset
kohosivat 23 miljoonaan . d o l l a r i in
j a ;voittojen kasvu antoi Boeing-yhr
tymälle huomattavat" laajenemis­mahdollisuudet.
" S e osti Kansasissa Wichitan kau-pungissa,
sijaitsevan lentokoneteh­taan,
joka oli aikaisemmin kuulu­nut
Stearman Airqraft-yhtiölle.
1929 Boeing perusti tytäryhtiön Ca-:
nadaan j a ryhtyi toimittamaan soti­laskoneita:
myös : Canadan hallituk­sen
tilauksesta.
Yhtymän vuosivaihto kasvoi vuo­den
1935 1,2 milj. dollarista 19,4
milj; dollariin vuonna 1940 j a työn-maaliskuusta
alkoi;Boeing tuottaa
suilikupommittajaa -"Stratojet B - 47",-:v;,"' ' ' /
Korean seikkailu merkitsi tietys­ti
tämänkaltaiselle tuotantolaitok­selle
todellista kulta-aikaa. 1950—
53 oli Boeing toisella sijalla (Ge-neral
Motorsin jälkeen) valtion so-tatilauksissa.
\ ~ ^
Boeing airplane-yhtymän asemaa
j a kehitystä vuosina, 1948—58 ku­vaavat
seuraavat tilastoluvut:
1948 1953 1955 1958
Vuosivaihto (milj. doll.) 126,9 918,2 853,8 1711,9
Työntekijäin määrä 1,7 ~ 2 0 , 3 ' " 30,4 29,4
30.400 58.700 66.600 100.000
: Nykyisin Boeing Airplane valmis^
taa seuraavia tuotteita; sotilaallisiin
tarkoituksiin:
Lentokoneet! suihkupommittaja
';B-52", "B-52 G. Stratfortress",
''KC-135 Stratotanker'' ja vuodestlT
:1958: l ä h t i e n suihkuliikennekoneita.
Raketit: ohjus ''Bomarc" (vuo­desta
1957 Yhdysvaltain, ilmavoi­mien
tilauksesta • sekä raketti' " M i -
nuteman", jonka ^tuotantoon valtion
budjettivuonna r 1960-7-61 .sijoittaa
500 milj. dollaria.
Lisäksi «yhtymä osallistuu kosmi­sia
lentoja varten rakennettavan
•'Dyna-Soar.'in" valmistukseen: 1959
lopussa kolmasosa yhtymän tilauk­sista
oli rakettiaietila^uksia.
Vaikka Boeing Airplanen tär
keimmät tuotantolaitokset sijaitse?
v a t r U S A n J ä n s i o s i s s a . k u u l u u i yhty­mä
sen vajlstreetiläisen f inanssiyhr
tymän •A^tnkiituspiiriin;';: jonkiV; joh-dossa
on FirstNational City Bank o£
New York. Tämä vaikutusvallamen
pankki syntyi, vuonna 1955 .muodolr
tekijäin määrä yhtymän tuotanto- ijsesti National City- ja Morgan-laitoksissa
2,200 henkilöstä vuonna ryhmän Fust National Bank of
-1937 10.500 henkilöön vuonna 1940.
Noin 80 prosenttia yhtymän tuotan:
nosta meni sotilaallisiin tarkoituk
siin.
1941 siirtyi melkein koko Boein­gin;-
tuotantokoneisto valmistamaan
raskasta pommittajaa ; " L e n t ä vä
linnoitus B-17". Yhtymä sai val­tiolta
jättiläisluottoja uusien teh­taiden
rakentamista varten. Sen l i ­säksi
annettiin Boeingin hallintaan
valtion omistamat sotatarviketeh-taat
Seattlen: (AVashingtonin valtio)
ja Wichitan kaupungeissa.
Ne\v York pankkien yhtymisen
kautta. ; Itse asiassa ensinmainittu
nielaisi :Mörganien pankin;/ Uuden
pankin kautta ^vaikuttaa ;jossaltin
määrin rookefellerien Standard
Oli.
Boeing -Airplanen johtajien •neu­vostossa
vaikuttavat nykyisin seu
raavat mahtimiehet: Artemus Ga­tes,
kustannusyhtiö Timen johtaja
City Bank of New Yorkin johtaja,
Egtvedt, Pacific National Bankin:ja
Kaikkiaan yhtymä sijoitti toisen, Washington Mutual Bankin johta-maailmansodan
aikana uusien Ien- ja.
ja - s i j a i s l a i v a s t o m i n i s t e r i . , vuonna
1945, D Forwaid, Fiist National \.^^^^ Yhtymän vuosivoitto oli tä
aikoina kiivennyt kärkitiloille oh­justen
moottorien valmistamisessa.
Sotatilausten saannin suhteen r val-tiolla_
oli:yhtymä\vugiina 1958 vielä
seitsemännellä sijalla;'mutta Vvuon­na
1959 jo kolmannella.
North Amerikan\Aviation "on pe­rustettu
1928. Vuonna 1933 siitä
muodostui General Motorskonser-nin
tytäryhtiö. Alkuaikoina se toi
mi vain lentoyhtiönä, mutta ryhtyi
myöhemmin itse valmistamaan .len­tokoneita,
ensin, harjoitus- ja liiken­nelentokoneita;
: 1935; yhtiön palve­luksessa
oli 700 ityöntekijää,':mutta
vuonna 1940 jo 7000. i
Toisen maailmansodan aikana
North American Aviation nopeasti
kohosi maan suurimpien; lentoko­netehtaiden
joukkoon. 1941 sen
hallintaan;- annettiin kaksi valtion
tehdasta ja valtion Uioltojen turvin
se laajensi huomattavasti:omia tuo-tantolaitoksiaan.
! : 1940—44 valtion määrärahat: yh­tymän
rakennustarkoituksiin käsit­tivät
63 milj. dollaria samaan ai­kaan
kun yhtymän omat sijoitukset;
olivat: vain 5 milj. dollaria. Yhty
m ä n ; työntekijäin - määrä : kohosi
194,3 :loppuun:menne.':sa 87.900:aan
ja;:vuosivaihto 1944 718 milj; doUa^
r i i n.
Sodan aikana North '' Amei ican
Aviation valmisti hallituksen: tilauk­sesta
"B;24'' — (Liberator' ja " B -
25"-tyyppisiä (Mitchell' pommitta­jia
sekä "P-5r'-hävitläjiä (Mus-tokonetehtaiden:
rakentamiseen 62,-
2 milj. dollaria. Tästä määrästä
vain. 5j4 miljoonaa dollaria oli yh
tymän :omia varoja,:loput se sai val­tiolta.
I vissä Boeing-yhtymässä ovat seu-
Sotavuosina sai yhtymä kaikkiaan, i aavat palveluk.sesta eronneet ken
2,7 miljardin dollarin tilaukset vai- raalit ja amiraalit R . H : 0 1 d f i c l d , C.
tiolta ja sen vuosivoitto kohosi 143 Weeks, H. Marshall,-,!,-Crosthwaite
YhtymässäEtyöskennelläänshailitufe
sen; tilauksesta k e m i a l l i s e l l a :'Ppltto-:
aineella ' toimivan ^rakettimoottorin
kehittämiseksi seka suoritetaan ato­mienergian
tutkimuksia.
1948 General Motors ilmoitti
myyvänsä sille kuuluvat 29 prosent­tia
North American Aviationin o-sakkeista.
Kuitenkin,yhtymän yal-vonta
jäi edelleen du Pont- j a M o r -
gan-yhtymien käsiin. North Ame­rican-
Aviationin 'johtajien neuvos­toon
kuuluvat mm. Henry B . du
Pont, eräs kemiallisen trustin "du
Pont de Nemoursin'' omistajista, se­kä
Herbert Fales, ^ morganilaisen
Kansainvälisen Nikkelitrustin joh­taja.
.
^ o r t h American Aviatonjlla on
:myös lujat o s u h t e e t U S A n sotamiT
nisteriöön; Sen piirissä-ovat;-eriläi-silla
virkapaikoilla: palveluksesta
eronneet: kenraalit j a amiraalit ; R .
W.Jackson,-J^iMelgaard,J:: Pearson
jr., J . H i n d s j a G. Whiteside.
North Amerikan Aviation on laa­jassa
yhteistyössä muidea;amerik-'
kalaisten :sotatarvikemonopolien
kanssa. Mm. se valmistaa ohjus-moottoreita
General Dynamics-,
Douglas Aircraft^. j a Ghrysler-yhty-
, mille, : Toisaalta.; se - saa valmisteita
m,m Boeingilta, Lockheediltä ja
Chance Vought Aircraftilta. Yhty­mä
on; mukana myös Astrodyneryri-tyksessä,
jonka amerikkalaiset i i r -
;mato perustivat vuonna':1958 kiinte­ällä:
polttoaineella toimivan raketti­moottorin
kehittämistä varten.
North American .;Aviation on sol­minut
suhteita ulkomaisiin firmoi­hin
ja sen lisensseillä valmistetaan
sotilaslentokoneita Canadassa; Aus-traaliassa:
ja ltaIia.ssa;'(Fiat): Lisäk­si
se suorittaa yhteisiä tutkimuksia
rakettimoottoreiden: :kehittämiseksi
englantilaisen Rolls-Royce-yhtymän
kan.ssa ja omistaa 50 pros. atomi-reaktoriyhtymän:
GmbH:n osakkeis­ta,
joka rakentaa -atomireaktoreita
Länsi-Euroopan maihin.
LOPPU.
i mmm
TOIMITTANUT EEVA
Mitä isot edellä...
' Kaksi ja puoli-vuotias Eileen
Bengai sanoi neli- j a viisivuotiaille
sisarilleen heidän leikkiessään yh­dessä
kotipihassa: ,"Hyvästi, minä
melien kuohun", j a hävisi talon
taakse. Sisaret vilkuttivat: nauraen;
mutta pian nauru muuttui itkuksi
kun he näkivät pikkusiskonsa vain
muutaman jalan päässä 50 jalan
TV-aiilennin huipussa talon taka­na.
He > juoksivat taloon huutaen
äitiä j a yhdellä silmäyksellä: t ä mä
näki: tilanteen alkaen kiivetä:-tor­niin;
Saavutettuaan tytön ::hän-otti
tämän" käsivarrelleen pitäen toi­sella
kädellään k i i n n i ; tornista ija:
koko ajan huutaen ;apua;v Naapurit
kutsuivat paikalle: poliisit, jotka
auttoivat äidin ja lapsen tikkaita
pitkin alas. Tyynnyttyään äiti ker­toi
ettei se ollut tytön ainoa uro­työ.
^ Uudenvuodenpäivänä .^E^
koristeli :s^
kiillokkeella, kaatoi;suuhunsa tär­pättiä
j a otti kamerasta värifilmin,
johon -oli otettu perheestä- kuvia
joulun aikana. ^"En mene enää
kuuhun, äiti", sanoi Eileen viatto­masti,
"en ainakaan ennenkuin
kasvan suureksi."
Uskonsa kdlakin.^^^
Senaatti ei liyvältsy
perusiusiaJtimuutos-vaatimusta
Ot(awa. — Canadan senaattorit
hylkäsivät; tällä viikolla ;;hallituk7
Samuel Shentonilla * Lontoosta/. - ^ J
on mielenkiintoinen selitys siihen>;^^|
mihinkä pvat joutuneet kaikki i h - Vf
miset, jotka ovat' kadonneet 1s.o^ "|
deistaan. Hän ajattelee, e t ä he ovat < ^]|
kävelleet maailman laidan y l i . ' Sö-^:^^!
vuotias mainostaulujen valmistaja'
on perustanut litteän maailman"
yhdistyksen, jossa hän orf its^Xih-^^k;
teerinä, jäsenmaksu on~ viisi'^shil--^^^
linkiä~vuodessa ja yhdistykseen
kuuluu satoja samoin ajattelevia, i |
jäseniä. He u s l ö v a t niin_vahva'sti; ^
maailman litteyteen etä suuttuivat
BBCn radiovirkailijoille kun n ä n ^ '\i
pitivät \naurettavana selittää'"täl- "f''!
laista aatetta radiossa. Shenton on ;F
kovana uskonsa puolesta, häii se-. %
littää, että maailma on k u i n lau- ' (
tanen jonka reunoilla on j ä ä v a l l i t , ' <^
jos ne ylittää niin putoaa maailmas- x^l
ta pois eikä ole paluuta takaisin.
Ja sinne ovat hävinneet ne ihmi­set
maailmasta joita ei löydetä
elävinä eikä kuolleina. Joka luulee<
kulkevansa : maailman 'ympäri kul-:
kee Shentonin mielestä lautasen
reunaa pitkin ja-tulee^ siis lopuksi;
samaan; paikkaan mistä;; l ä h t i . ; A u ­ringosta
hän sanoo, että se on 32
mailia:: läpimitaltaan: oleva' loistava
äänilevy, samoin; kuu; Maailivalla.:
on katto päällään, mutta se on
liian ylhäällä estääkseen sateen.
'M
• • •
'^Silmät ovat
sielun peili"
\
nä. aikana 287 milj. dollaria
Sodanjälkeinen kausi mci kitsi
my^s North American -Aviationille
kriisiä. Sen oli suljettava joitakin
Yhtymän va. apuheenjohtaja Ju- tahtaita ja vuosivaihto supistui
1 lus Sehaefer on Amerlkan kauppa
kamarin :.kansalii.sen puolustuksen
komitean jäsen Erilaisissa tehtä-milj.
dollariin.
1945 peruutti valtio kuitenkin
huomattavan;;osanvtilauksistaan,. ja
Boeingin.; täytyi-, supistaa, tuotanto­aan
voimakkaasti. Kaksi tehdasta
ja G. Galpin.
. B o e i n g -Mrplaneon^uotannossaan
yhteistyössä mm. Pratt and Whit­neyn,
Aerojetin-ja--rhiokolm kanssa
ja lisäksi sillä on sopimus tieteel
suljettiin ja loput siirtyivät valmis- lis-teknillisestä yhteistyöstä englan
tamaan pääasiassa ;suuria: liikenne:
lentokoneita. -1946 yhtymän vuosi­vaihto
supistui pari vuotta . a i k a i ­semmasta
608 miljoonasta^^ M
dollariin ja 1946-r-47 saatiin maksaa
9,4 milj. dollarin tappiot.
Mutta laskukausi osoittautui ly­hyeksi.
Jo 1948 Boeing sai uuden
350 milj. dollarin suuruisen tilauk':
sen valtiolta ;ja:tuotanto ;siirr.ettiin-j
ä l l e e n sotilaallisille raiteille: 19,50
tilaisen lentokoneyhtiön Bristol
Aeroplanen:; kanssa•: joka nykyisin
kuuluu Vickeis-konsernille.
N O R T H A!»IERICA A V I A T I ON
on lentökoneyhtyma, joka on viime
19,9 milj dollariin vuonna 1947
: -1948 se:alkoi;;kuitenkin taas saa­da
sotatarviketilauksia. Se aloitti
"P-82"-hävittäjän ^ (Twin Mustang)
ja suihkupommittaja "B-45"':n tuo­tannon.
Lisäksi, yhtymä sai suorit­taakseen
ohjustilauksia. 1950 North
American Aviation: sai jälleen hal­lintaansa
: erään valtion • lentokone^
tehtaan, jossa :valmistetaan;suihku-hävittäjää
"F-IOO".
Korean sotaseikkaihi; antoi North
American Aviationille 1,9 miljardin
dollarin sotatilaukset ja 19,53 sen
vuosivaihto ylitti Jopa; vuoden ^^943
tason.
North American Aviation yhty
män asemaa vuosina 1947—19.59
kuvastavat seuraavat luvut:
Vuosivaihto (milj doll.)
Voitto (milj doll ) .
1947
19,9
4,4
Työntekijäin määrä 116 300
19,53
634.7
12,8
53.200
19.55
816,7
32 3
61300
19.59
1044,9
30,7
63 000
Vaikka meillä täällä kotona on ilmeisesti sellaisia voi­mia,
kuten esimerkiksi Toronton Globe and-Mail lehti, jotka '
vaativat maatamme sekaantumaan Kongon sisäisiin asioihin;
imperialismin hyväksi; niin se ei kuitenkaan edusta canada-;;;
laisten toivomuksia eikä missään tapauksessa maamme par-:
haita etuja,; ^ ' , ^ \ u ' i - ' 'smm
kanadalaiset haluavat tietenkin rauhan^ palauttamista*
.Kongossa: Mutta^samalla'kertaa canadalaiset katsovat,-että
> rauhan palauttamisen, hintana eisaa olla eikä'voi olla vanhan
' • " siirbmaakom^nnön^^^ jatlcaminen. sen:/paremmin verhotussa ^
- 5 kuin verhoamattomassakaan muodossa Kongossa! Canadalais- l
Jr'*ten jinyötatui^^ maiden* ja^erikoisesti pikkumai-J
>;;;«::;^v;:Y>-,;.'ä:':;:p;::^
Castro: N-liitto kunnioittaa,
USA halveksii Kuubaa
Lontoo. — Kuuban kan.va on
valmis viiineiseen veripisaraan as­ti
puolustamaan maansa riippu-;
: mattomuutta;ja:vapaut(a, eikä pel­kkää
amerikkalaisten imperialistien
:: taholta: esitettyjä ; uhkauksia,: sa noi
; Kuuban : pääministeri ;Fidel Castro;
keskustellessaan intialaisen vBlitz-lehden
toimittajan kanssa.
Pääministeri korosti, etta Kuuban
kansa: on ensimmäistä; kertaa :.ko':o
historiansa ; aikana päässyt .isännäksi
omassa maassaan. — Ensimmäistä
kertaa 'hallitaan Kuubaa Havannas-i
ta kasin liiman,:; etta sen politiikkaa
määrättäisiin toisten, maiden: pää­kaupungeista,
Castro sanoi. — Maas­sa
tapalrituu suuria poliittisia; sosiaa-:
Iisia ja taloudellisia muutoksia, ja
kalkki: tapahtuu-r.yksinomäan; maan
jä kansan :omia etuja silmälläpitäen.
Politiikkamme saa osakseen ame­rikkalaisen!
Umperialistien:raivoisan
vastarinnan; hän: jatkoi: Sen -jälkeen,:
kun karistimme maamme niskasta
Amerikan taloudellisen herruuden,,
vapautimme :itsemme kaikista monor
poleista, kartelleista ja ^ United
Pruits'n' kaltaisista _suurylitymistä,
jotka ovat pitäneet hallussaan vilje­lysmaitamme,
? kunnallisia laitoksia;
teollisuutta, polttoaineita, valvoneet
käytännöllisesti katsoen koko ulko­maankauppaamme
ja mäaräilleet»tu-j
k^anlukien .Kongon _ kansan
puolella vimperialismiaävastaan;
' Muistettakoon myös se tosi­asia,
että mikään tekosyy ~ ei
edes YK:n lippu, ei voi suojel­la
Canadaa afrikkalajsten mil­joonien
' tuomiolta silloin, jos
maamme^V^evoimia lähetetään
Kongoon siinä mielessä, että
Belgian imperialistit .voisivat
siellä ^ säilyttää T kulissienläkai-lou.
selam.is'amme, ovat nama mah­tavat
ryhmiltj liiat kaikkine USAn
ulköministerios.sa, :-.senatissa ; ja .-Pen-otngonLSsa:
olevine asiamiehincen, jär­jestäneet,
kannustaneet ja tukeneet
vallaiikailppaushiinkkeita.
YhdyiivaRain halhtus sallii kayt-tda;;:
amerikka].ii.s'ia:; tukikohtia ::Kuu-baa
va.staan jäljestettyjä lentopom­mituksia
värien, se uhkaa Kuuban
kansaa- taloudelliseUa; saarrolla;; ja
Amerikan asiamiehet koettavat jär­jestää
aseellista hyökkäystä Kuubaa
va.staan.
;;;Suosittelisin: scntaan;-etta:amerikT
kalaiset ajattelisivatasiaa tuhat ker­taa,
ennen kun ryhtyvät mihinkään.
Maahanhyökkaajät 'kohtaavat veri­sen.
san ka rill Iseii ja voi tokkaa n; vas­tuksen.
Kansamme on valmis koh­taamaan
heidat&ja. tuottamaan lieille
tappion.
Ky.symykseen, havaitseeko: Kuuba,
jolla on taloudellisia suhteita USAn
ja Neuvostoliittoon,,mitään eroa nai­den
kahden valtionjsuhtautumiscssa
.n 1 pj)umattomiin mutta; aiikchittynei-siin-
Jnaihin. -
— Ero on valtava kaikessa, E.sim.
amerikkalaisetvluottcct: ovat.kalliim­pia
kuin vcnalai.set. IJeuvostoliitto
on antanut meille luottoa 100 mil­joonaa
dollaria tehtaiden rakenta­miseen,
jnutta USA on samaan a i ­kaan
riistänyt" meiltä nekin-luotot,
joita Olimme aikaisemmin saaneet':
amerikkalaisilta pankeilta ja jotka
helpottivat tavaranvaihtoamme.
Tämän eron perussLsiilto on, että
Neuvostoliitto kunnioittaa vallanku­moustamme
ja' suvereniteettiamme
ja tahtoo kehittää suhteita tasaver­taisuuden
ja ystävyyden "pohjalta
lähtien: USA si^tävastoin halveksii
riippumattomuuttamme ja vaatii säi­lyttämään
cntLset taloussuhteet, jot-kaE^
perustuvftt*iiinperl«listi,sen';herruu-rr
den ja aggre-sslon ,sllrtoinaajärjeslol-iiiln
" Cn.slro isfiiini * ' SJ
Tällä hetkellä yhtymä valmistaa
suihkuhävittäjä "F-100" cli Super
Sabrea, pitkän matkan pommitta­jia
"B-70", "GAM-77"-tyyppisiä oh­juksia
joita voidaan ampua "B-52"-
pom m i tt a j i s t a , ; lasken ta Ia i ttei 1 a. ja
elcktroohisiaohjaus.systeemejii len­tokoneiden,
rakettien ja; vcdenalais-.
ten ohjaamista varten.
Edelleen North American .Avia
tion valmistaa :Roaktiomootloreita
ohjuksia (mm. Atlasta, Thoria, .Ju­piteria,
Iledstonea j - i muita) v.iiten.
Kalastussota
taas Islannin
aluevesillä
Reykjavik, — Islannin rannikko­vartiosto
ilmoitti myöhään sunnun-tai-
iltana. että Islannin ; rannikon
läheisyydessä;:oli sattunut uusi vär
;likohtaus: englantilaisen kalastus­aluksen
esiintymisen-vuoksi; Islan­tilainen
partiualus : oli ampunut
useita laukauksia tätä kohti. Ta-pausti
;pidetaän :tähän<istisista va-kavimpana.
v P a r t i o a l u s - O d i n n oli ilmoituksen
mukaan : y r i t t ä n y t pidättää; englan­tilaisen
kalastuslaivan Grimsby
Toxvnin; jonka kerrohan harjoitta-
.neen laitonta:kalastusta ;lslannin
kalastusrajan- .:sisäpuolelIac;::0
ava!iitu'en:ja-;kaksi viimeistä am-niitsla
lävisti Grimsby Townin sa­vupiipun.
Tapaus sattui Islannin kaakkois­rannikolla.;
Paikalle >saapui; kolme
englantilaista .sotalaivaa; jotka esti­vät
:;Odinnin':pidättämästä kalastus­alusta,
ilmoittaa rannikkovartiosto. ;
116. varoitus
Yhdysvalloille
I^bnRkong. — K i i n a n uutistoimis-lo-
ticdoitti keskiviikkona, että K i i ­na
on antanut Yhdysvalloille 116:s
ta; varoituksen ;"sotilasprovokatiois-ta".
Mainitun uutistiedon mukaan
kolme yhdysvaltalaista sotalaivaa:;
ja kaksi yhdysvaltalaista! lentoko­netta
rikkoi tiistaina; Kiinan- aluera­joja
_
• -^^
Tri Neil P. R. Clyde kirjoittaa
englantilaisessa; lääkärijulkaisussa;
e t t ä avioliitto on silloin; onnelli­sen
päätöslauselman,, jossa vaadi-1 ggmpi kun kummallakin osapuolel­taan
Canadan perustuslakiin muu-' la on eriväriset silmät. Hänen mu-tosta,
jonka mukaisesti voitaisiin kaansa kymmenestä avioliitosta
pakoittaa kaikki ; tuomarit, siirty­mään
eläkkeelle heidän; saavutettua
75 ikävuotta. \
•; Senaatissa : hyväksyttiin sen ; si­jaan
toinen päätöslauselma, jossa ei
tehdä mitään. mainintaa; piiri-: j a
kauntioikeuksien tuomareista ja/pu­hutaan
vain korkeimman oikeuden
tuomareiden eläkkeelle siirtämi­sestä
75-vuotiaina.
V Parlamentin alahuoneen j o aikai­semmin
hyväksymässä päätöslausel-.
massa ,pyydetään •:Yhdistyneen Ku­ningaskunnan
(parlamenttia ; hyväk­symään;
asianomaisen; perustuslaki-;
muutoksen.
; Senaatin 1 päätös seurasi kiivasta
keskustelua,: jossa senaatin liberaa-seitsemässä;
silmät ovatkin eriväri­set:
•; Hänen käsityksensä- mukaan;
silmistä: .näkee ihmisten : luonteen*
laadun; siniri .vihreä- ja ; harmaa-:
silmäiset ovat selväajatuksisia;; jot?
ka käyttävät järkeään.
Ruskeiden ja pähkinänväristen:
silmien: omistajat ovat tunteellisia,
äkkinäisiä ja; anteliaita, jotka :toi-:;
mivat sydämellään.
T r i Clyde on sitä mieltä, että
silmien värillä on jotakin y h t e y t t ä;
elämänuran valintaan. Sinisilmäi­set
ovat usein johtoasemassa po­litiikassa
.tai sotalaitoksissa; iDaily;
Herald: keräsi esimerkkejä' tästä j a -
teki sen huomion että presidentit
Eisenhower ja; de - Gaulle, ipäämir;:-^^
i i s e t ' j ä s e n ä'sVyttivät" " k ö n s e r v a t i ~ - " ' s t e r i t Macmillan-ja-Hrushtshev. ^ ^
Sir Winston Churchill ]a sotamar- ^ ~
salkka Montgomery ovat, sinisil:
mäisiä.^ Ruskeasilmäisiä taas Jo­sef
'Stalin, Intian pääministeri
Nehru< Kiinan Mao Tse-tung ja
Tshou En-lai sekä Tshiang Kai-,
shek.
vista hallitusta Canadan suvereeni­suuden,
vaaranalaiseksi saattamises­ta.
Senaatin ja alahuoneen erimieli­syydet,
saattanevat nyt Britannian
parlamentin i kiusalliseen ;:asemaan
alahuoneen ja senaatin; esittäessä
toisilleen :paradoksimaisiaj päätös­lauselmia.
Vielä ei ole selostettu
miten siitä pulmasta/päästäisiin. .:
• Liberaalit väittävät; että Canadan
parlamentilla on nyt jo .yhdeksän­nellätoista
vuosisadalla omaksutun
käytännnönj ansiosta oikeus .siirtää;
piiriöikeuksien tuomarit eläkkeelle
75 vuoden ikäisinä
Senaattori David CroU teki muu­tosehdotuksen
hallituksen. : esittä­mään
päätöslauselmaan, sanoen s i ­tä;-;;
" e p ä v a r m a k s i V taka-askeleeksi
siirtomaavallan p i i r i i n . " Päätöslau-;
selma hyväksyttiin sitten muutos-ehdotuksineen.
.1
I
K.\UPPIAAN POIKA
Muuan ystävällinen täti aloittaa
keskustelun kauppiaan;pojan; kans-;
sa:
— Olen kuullut, että olet saanut
pikkusiskon.
— Niin olen, vastasi poika
— Pidättekö hänestä?
— En. Hän olisi saanut olla veli,
e t t ä olisin saanut leikkikaverin '
' ^ No mutta, sanoi täti nauraen,
s i l l o in kai sinun pitäisi-vaihtaa sisr;
ko veljeen!
— E i käy, sanoi nuori liikemies.'
Se on nyt myöhäistä. Olemme käyt­t
ä n e e t sitä jo n e l j ä päivää.
PÄIVÄH PAKINA
Mitenkähän neuvostokansa sen kestää!
Toisinaan tulee epäilyn kyy mie­leen
ja se panee kysymään, että mi­ten
herran nimessä Neuvostokansa
kestää kaiken sen-kurjuuden, mitä
on sen osalle jo tullut ja on edel­leen
tulossa? I —
Vaikka Neuvostoliiton' pääminis­teri
Hrushtshev sjinoi jokin aika
sitteri^Bulgarian Työväenpuolueen
kongressissai': e t t ä :''menestyksemme
ovat huomattavia, ja että asiat ovat
hyvinliiaassammc" niin hänen pu­heestaan
saaliin kuitenkin lukea
scuraaVaa:
Teollisuustuotanto on 40 kertaa
suurempi mitä se-oli vallankumo-uk.
sen aikana v. 1917.
Nykyistä seitscnvuotissunnnitel-maa'(
1959—65) toteutetaan menes­tyksellisesti
Sen johdosta nousee
teollisuustuolanto miltei kaksin­kertaisesti.
,
Maataloustuotanto on puolitoista
kertaa suurempi mitä se oli kuusi
vuotta sitten^ Viljelysmaan pinta
ala on lisääntynyt 96 m i l j . eekke­rin
alalla. '
Maataloustuotannon vaikein pul­ma
on* lihantuolannlo.ssa. , Se oli
huonolla tolalla; Neuvpslqliitossa
;Viiödeivsl953:n
i f . V i . <'*ien^myoiaiuiuo,uii^Ä^ ludmcn j a e i m u i a i a u j j i K ^ u i u o i - b i e i i a -buuy i i d d . Kuii:>bieruaKui- du» ja aggression ,sllrtomaajrtrjeslol- huonolla t o l a l l a ; Neuvo
,k den'k'ankallisenVapauden ia koske^m^^ V '- ; miiän.-bastro'sanoi. , ' \ viisi vuotta'sitten. ' V i i oJ
jälkeen ovat valtion lihan ostot
enemmJin: kuin ^kaksinkertaistuneet
ja inaitorun.sautta on yli;kaksi ker­taa
•onemmänv
Vuoden 1960 sato näyttää' erino­maisen;
hyvältä.
_ T ä n ä vuonna siirtyvät kaikki 7-
tujinin: työpäivään "(kaivoksissa ^j
imiissu:' vaarallisissä .teollisuuksissa
eiuntiseeiVi työpäivään;
Miljoonia__teonisuus: ja virasto-työläisiä
on jo vapautunut kaikista
verojen maksusta. Vuoteen 1965
fhennessä poistetaan kaikki verot
kaikilta työläisiltä.'
:';Se päivä .ei ole,: kuulema kaukana
jolloin ' neuvostokansalaiset voiVat
sanoa elävänsä maassa — ensim­mäisessä
sellaisessa maassa mis
sä ci ole mitään veronmaksuja, mis­sä
on lyhempi työpäivä kuin mis­sään
muualla j a maailman korkein
elintaso, ^
.Ia mikä pahinta, tällainen "villi­tys"
ei tapahdu lähivuosien aikana
yksinomaan Neuvostoliitossa, sillä
kaikki muutkin sosialistiset' maat
pääsevät ennen pitkää samaan' ase­maan,
selitti pääminisCeri Hrusht­shev...'
* -\ •"•- % / ' i ; * ; /•
Ja kun maailman kaasut näkevät,
m i t ä , k a i k k e a pahaa sosialismi saa­kaan
aikaan Neuvostoliitossa ja ka pelastutaan nykyisestä asunto-muissa
sosialistisissa maissa, vf^nim
ne:: t u l e v a t s e p ä i l e m ä t t ä /kysymään;
e t t ä mistä joHtuu kapitalistisen
maailman jatkuva työttömyys; yhä
lisääntyvät verot, elintason jälelle-jääneisyys
ja muut kapitalistiset
ihanuudet.
Näillä tiimoilla liikkuessa voi­daan,
-melkoisella -varmuudella sa­noa,:
e t t ä Neuvostoliitossa^ kehitty-vä
villitys on tarttuvaa laatua Kun
siellä varataan, esini. maksuton sai-rashuolto
ja katkeamaton palkka
sairastodistuksen perusteella sai­rauden-
aikana; sekäfvanhuudeneläT;
ke kaikille 6 0 ^ u o t t a täyttäneille
miehille ja. 55 vuotta täyttäneille
naisille, .;niin ;;kapitalismin;''parem-;
muutta" ei voi paholainenkaan'puo-lustaa,
ellei näiltä tiimoilta tehdä
vissejä myönnytyksiä" kapitalisti­sissa
maissa. Toisin sanoen," mitä
nopeammin ; edistyy: kommiinismin
rakentaminen Neuvostoliitossa ja
sosialismin voittokulku muissa, so­sialistisissa
maissa, sitä parempaa
selkänojaa; saavat,!^
maa ilmanosani^ työtätekcväti: oikeuteni
tuille vaatimuksilleen.
Muuten sivumennen • sanoen,
meillä täällä Canadassa' on tällä
kertaa kymmeniätuhansia - hyviä
ammattitaitoisia:;nsrakennustyöläisiä:
työttömänä vaikka pitäisi olla vilk­kain,
rakennusaika::käsillä:>ja]'vaikka
satojatuhansia ihmisiä asuu kurja-listokorttcleissa,
joista c i e n ä ä ih
misasunnoksi olel _ ,
pulasta, vaikka rakennustarpeita on; ?
varastot pullollaan ja hyviä työmifr;
hiä työttömänä.
Mutta Neuvostoliitossa rakennet;
tiin nykyisen seitsenvuotissuunni-telman
aikana 2,2 00,000 asuntoyk­sikköä
kaupungeissa j a 800,000 a-
;suntoyksikköäymaaseudullaw';MehoSr :;
sa olevan seitsenvuotissuunnitel-
:man:aikana::rakennetaan Neuvosto-i::
liitossa kaikkiaan 15,000,000 uutta
asuntoyksikköä.
Saadaksemme jonkinlaisen käsi-tyksen_
siitä, ignitä tällainen valtava
rakennussuunnitelma t merkitsee, .
pääministeri Hrushtshev sanoi, ettS
nämä—asunnot riittäisivät 180- uu- ;;
teen kaupunkiin, joissa ^ i s i kussa­k
i n 250,000-asukasta.—Neuvostolii:'
tossa Rakennetaan nyt käynnissä-olevan
seitsenvuotissuunnitelmaa
aikana kolme kertaa niin paljon a-suntotilaa
mitä oli koko yallanku- ,
mousta edeltäneessä tsaarien V e n S '_
j ä l l ä!
.Toisin sanoen, jos jokaiseen asun- CC'
toyksikköön tulee keskinkertaista 'T%
canadalaisperhettä vastaava neli*
henkinen perhe, niin tämä seitsen-vuotissuunitelinan
perusteella saa
60,000,000 neuvostoliittolaista uu>-
den a s u n n o n ! ' '
J a asunmän ylläpitoon > menee ;
siellä vain 4—5 prosenttia' työläi-sen
tuloista, lukeutuen siihen, taiyös'/^'
lämmitys j a ' s ä h k ö ! ^ ^ ^ ^jll
, N i i n , että .mitenkähän, neuvostoh'
ihmiset selviävät tästä kaikesta kuc^,
' * 1
i
i i i i
mr
likkca pahaa.sosialismi saa- ' Meillä ei ole tietoakaan,siitä,'kos- juudestaan."^ Känsäkoura.' - ^ 'A