Vapaus, July 20, 1957

              m
Lauantaina, heinäk. 20 p. — Saturday, July 20» 1957
'VM
k.4
mmm
^•Sf S i l l i •.
(UBIiltTK) Ilidepaident Labor
Qrgan <tf ^Fbmlab Canadian^ EB-tabUsbed
Nov.: e, 1917. Authorteed
•8 stieond d a s mafl Iqr the Post
Office Oquutment, Ott8wa. Pub-
Utiied tbrlce veekly: ToeadayB.
ThOFBda^TB and Saturdays by Vapaus
PnbUablng QompaQy Ltd., at 100-lQZ
CIm 8 t W., Sudbiuy, Ont^ Canada.
TeJephones: Bos. Office 06. 4-^1264:
Editorlal Office OS. 4-4285. BSanager
E. Suksi Edltor W. Eklund. lAaillng
address: Box ffl, Sucttntty, Ontario.
Advertlsingratea opon appUcation.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canadasa: lVk.^Jn 6 kk. S.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. CSO 6 kk. 4.75
m-m
m
i l i i i i
Juhlavuosi — tuosikerta — 2957
Kuten esimerkilcsi meidän lehtemme uutisosastolla on tällä v i i -
\koUa kettottu, J(anskan jatkuva ja loputtomalta näyttävä sota Alge-ijlaij
kansan «delleen orjuuttamfseksi on johtanut tilanteeseen, mikä
on verrattavissa siiheii, jos mies sieppaa kiinni nukkuvan karhun
typykästä uskaltamatta sitten päästää irti kun karhu herää ja
.kimpaantuu.
! ^ p'irien ~ ja häpieä sanoa myös Rans­kan
sosialistipuolueen oikeistojohtajain selitysten mukaan Algeria
r^n vain ;'osa'' Ranskasta, kuten Xewfoundland on osa Canadasta ja
l a p p i ösä Suomesta ? Tämän vuok-si, selittävät nämä räniskalaispiirit,
Algerian sota pn.t0dellisuudes.5a vain tavallista perheriitaa,
t Toisaalta tämä ei kuitenkaan ole ranskaaisten läheskään yksi'
imielinen ajatus. Monet porvarillisetkin piirit ja. niiden avustajat,
jotka ovat tähän asti kannattaneet Algerian sotaa, oVat ruvenneet
a^jattdemaan, että miten tilaisuus "irtaantua sen karhun
hännästä". Näiden oikeudentuntoisten ranskalaisten ja muiden mair
J<ln r a u lm halii-i^
iksisaaJciin sitä m etta mitä pikemmin Ranska saa likvidoiduksi
Als^rian sodan, jota^s^ pysty voittamaan, sitä pä-
•', rieniplseoh. :* ' ; •;'.
, H kehityksestä voitaneen pitää
ijh^i^efi^ Algerian sodan
johdosta tehdä mitään Euroopan yhteismarkkinoiden
• : i; 'täfnä ei kuitenkaan ole ranskalaisten läheskään yksi-
• 1^ Yhdysvaltain toimesta kiinni-
^^^^^ käirsii siitä kiin Ranska p i -
Mtää v p u ^ ^ miestäv Algeriaa * 'rauhoittamassa". Tässä yhtey-
^^di^fpalaa^m Yhdysyaltaih demokraattisen puolueen
ia^^ F. Kehnedyh äskettäin antama neuvo, että Yhdys-
.V<9|i^^^ itsenäistymisyaatimusta.
x^ij^ iabpristijohtaja Aneurin Bevan esitti äs-
^^iurttäiii että '^Ranskalla ei ole m:tään oikeutta kieltää AI-
• j ^ ^ Ranskan sosialistipuolueen
iJpjbdbUe^^ hyväksi suorittanut karkeistyör
r|ii^^^^ on, että Britannian
tässä asiassa ollut äärettömän vähäsanainen, O l i -
slkohM
Ä uutistiedossamme vihjattiin, kysymys
.1»^. Iqpp^^^ siitäy voidaanko Algerian 8,000,000 alkuasukasta
! pi^ä noin 1,200,900 ranskalaisen hallittavana — ja siis ylivoittojen
i^|io|ii^^ maailman^iben kolkkaan pää- ,
^^j^^ Ranskan hallitus­piireillä^
ei olisi; ehää mitään sitä vastaan, vaikka Algerialle myönnet­täviinkin
"itsenäisyys^^^ kunhan se voitaisiin ^ehda niin, että rans-
:te|biiset edelleen jäädä etuoikeutettuihin ase-
'jgiiinsa;;-, kun ön ilmeistä, että algerialaiset ovat saaneet tar-
?jpeeii^ mikä pitää heidän maansa taka-.
I^^^ kansan vieraitten isäntien "puiden hak-
^ ja:veden kantajana", niin tällaisellakaan silmänkääntötem-
^piniad ole e h p sanottava
. ^ \^^Sjtäpai^i 0 muistettava, että visseissä ranskalaispiireissä un
: viimeaikoina puhutte leveästi Saharan eräniaasta löydetyis-f^
ta mineraaldsto jä e öljyesiintymistä mikä imperialis-
^ tien silntänä kätsoen^ y^ jiitämaän kiinni kaikista sikäläisistä tuki-
(-asecnista. :'-f •• '
' Täimä selittää osittain sen härkäpäisyyden — eivätkä suomalai-
Jiset yksinään ole tähän syntiin lankeavia — millä Ranska jatkaa A l ­geriassa
epä^^ ja kerrassaan tuloksietonta "rauhoittamis"-s6-
taatis^. Joka pn jo a i h ^ tuhansien ihmishenkien mene-
' tyk^n j a suunnattoman suuria omaisuusvahinkoja ~ puhumattakaan
vnyt siitä nimensä mustaamisesta, minkä Ranska on tällä sodalla itsel-
^ leenraiheuttanut; •••••V;:'
T^ jatkaminen on johtanut
'Ranskan ilmeisesti suurimpaian kriisiinsä toisen maailmansodan päät-rtymisen
jälkieeh. Ranskan talouselämän hoippuminen elämän ja
, kuoleman vaiheilla vaalii jo miltei yhtä voimakkaasti tämän sodan
lopettamista, kuin sitä vaatii Algerian kansakin!
^ . v M ^ mielestämme Intian pääministeri Nehru oli tässäkin
aasiassa oikeasssa-kun hän Kairossa ^Egyptin pääministeri Nasserin
kanssa asiasta neuvoteltuaat^ selitti, että Ranska suostua .Al­gerian
itsenäistymiseen, ja että tämä histpriailinen välttämättömyys
pitäisi sMQrjttaa neuvottelujen avulla ja rauhanomaisia keinoja käyt-
S Y N T Y A A Ä -
P Ä I V I Ä
• 4
4
Leonard Tolonen, Rorketon,'Man:,
täyttää tiistaina, beinäku un 23 p.
70 vuotta.
Matti Salo Torontossa täytti tors­taina
heinäk. 18 pnä 70 vuotta.
, Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Ludvigien
dimalasissa valui Joppuiia
••••
rotunsa
Toronto. — Etiopialaista oppilas­ta,
joka on ollut Canadassa 11 vuot­ta,
uhkaa karkoittaminen. aiZ^vuotias
Messa Dencha, joka asuu täällä, on
selostanut, että siirtolaisuusdepart-mentti
ei anna hänelle oikieutta jat­kaa
opintojansa täällä.
Karkoitusmaäräys on jo annettu,
mutta Dencha on esittänyt vetoo­muksen
sen johdosta ja odottaa Ot­avan
päätöstä. Paikallisesta siirto-aistoimistosta
on selostettu, että
carkoittaminen tapahtuu viidestä
eri syystä. Yksi syistä on, että Ca-nadaan
ei oteta vastaan afrikkalaisia
tai aasialaisia.
Dench on selostanut, että hän
tuli Canadaah vuonna 1946 j a meni
Albertaan, missä hän päätti korkea-couluoplntonsa.
Hän oli viiden
muun etiopilaisen oppilaan kanssa
a heidän matkansa oli järjestänyt
baptistikirkko. Serf jälkeen hän o-piskeli
neljä vuotta baptistien raa­mattukoulussa
lännellä ja toisen
neljä vuotta Torontossa.
Dencha on kuitenkin päättänyt,
että hän haluaisi lukea kemistiksi
eikä papiksi ja haluaisi päästä To­ronton
yliopistoon. Kun. hän anoi
oikeutta olla vuoden töissä Canadas­sa
ja sittien jatkaa opintojansa hä-neien
suhtauduttiin kielteisesti.
Dencha haluaisi oppia kemistiksi
palata takaisin kotimaahansa,
missä hänen mielestään on puute
koulutetuista ihmisistä.
Heinäkuun 14 päiväoiino ta^ | määrän ollessa hieman y l i 200 mil-pahtai
Banskan vaUanknmOoksen I jardia. Calonnen oU n^tunnustet-ensiinmäinen
ratkaisuvaifae.f
Calonnen mukaan biekka JRans-kan
ra jattonian ykslnvaltiqdep tii-mala.
sis5a oli juossut loppuun* Jo­kaisesta
kolkasta'raaa huusi refor­meja,
ja kun niitä ei koulunot,
Ranska ajautui väistämättä väki­valtaisiin
mullistuksiin, sUureen
vallankumoukseensa, jonka «en­simmäinen
virstaiipylväs oH Bas^
tiljin^ valtaus, isku absoluuttisen
kuningasvallan symboliseen «ydä-meen.
AIASSÄILYÄ KULLASSA
Horjuva, lukkojen nikkarointia
harrasteleva Ranskan kuningas
Ludvig " X V I oli tosin nimittänyt
uudistusmielisien Turgofn rahami­nisteriksi.
Turgot yritti vakavasti
reformeja Ranskan taloudellisen ke
hityksen edistämiseksi, mutta ne
merkitsivät/kuitenkin sellaista mul­listusta
etuoikeutettujen olosuhteis"
sa, että hoVikaraari kuningatar Ma­rie
Antoinetten jolidolla nousi uu-distusministeriä.
vastaan, joka v.
1776 kukistui.
Jonkin ajan eri mahdolUuuksia
kokeiltuaan Ludvig XVI kutsut ra-haministerikseen
pintapuolisen, häi^
käilemättömän finansslpuoskarin
Calonnen, joka kolmena hallitus­vuotenaan
uhiasi hoviaatelille val­tion
ci vain nykyiset, vaan tulevat
kin tulot sekä valtion luoton äärim­mäisiin
mahdollisuuksiin asti. Hän
lainasi näinä kolmena vuotena 325
miljardia markkaa (olemme ihuut-taneet
Ranskan silloisen rahan ny­kymarkoiksi),
joka jättiläissumma
syöstiin mässäilevälie heville. "Kun
kaikki ojensivat 'kätensä, pidin mi
näkin' lakkiani alla", sanoi muuan
prinssi kertoessaan Calonnen aikai­sesta
nautinnonhuumauksesta. Kol­men
vuoden kuluttua tämä mieltön
mässäily kullassa päättyi kaikkien
lainamahdoilisuuksien ehtymiseen.
Calonnen vaillinki nousi 70 miljar­diin
Ranskan vuosibudjetin koko
tava ylimyksille, «t^^ voi­nut
iraaä^Iykätäe^sa^^evaa 'irSr
rar Idcoa j a ^ « ^ j i t ^
ettijä oli ryhdyttävä kaventamaaii.
Calonne erotettiin jnutta hänen seu
raajiensa oli kuin' olikin pakko ryh
tyä sälyttämään etuoikeutettujenkin
juhlaväunoihin ensimmäisiä rasi­tuksia.
Tämä oli se seikka, joka
käänsi kuningasvaltaa vastaan, sen
viimeisenkin tuen aateliston ~ ja
papiston. Kevytmielisinä ja sokeina
etuoikeutetut itse lähtivät vallanku­mouksen
tielle.
TEOLLISEN KEHITYKSEN TULISI
APAHTUA KANSAN EDUKSI
IiifluenssaVaara
i'M'yr^''^.'^-i - . - J H » ' - . : . fV.'-'>-,'•-.-. r-..'.'. .-
Öttawässa äskLttäin pidetyn liittovaltion terveysvirkailijain '«eka
parin lääkeihsUtuutinedu<;tajain kokouksessa tultiin uutistietojen
p(>r)U!i«eJIaAsiihen lopputuloko että Aasian maissa liyt joukkomi-
^.<sa riehuva innuehs.sa —aasialainen influenssa — tulee varmasti
tällekin inantereelk tänä syksynä tai ensi talvena. Kokous
näytti olevan yksimielinen myös siitä, että tuhannet ihmiset joutu­vat,
jos ja milloin tämä epidemia leviää tänne, kolmeksi tai neljäksi
päiväksi vuoteen omaksi. Onneksi, näin meille selitetään, tämä v.
1918 riehuneen Espanjankuumeen jälkeen pahin influen.<«aepidemia
d pk läheskään niin hengenvaarallista laatua, kuin oli edellämainittu.
Vain aniharvat tähän influenssaan sairastuvat tulevat kuolemaan
sen johdosta.
^ Kaikkien» näiden seikkojen perusteella on terveysviranomaisten
: toimesta ryhdytty jo yaroto-menpiteisiin aina siinä määrin, että vissit
flumsluokat, ensitilasi terveyshuoltoon osallbtuvat ihmiset voidaan
rokottamisen avulla immunisoida tätä tautia vastaan.
Tämä on hyyä tähän a.sti. Mutta maallikosta tuntuu, jos tämä
j^ytettayissä oleva rokote antaa tehokkaan suojan influenssaa vas­taan,
että sitä pitäisi valmistaa kaiken varalta hiin paljon, että voi­daan
^^hätätilassa rokottaa kaikki canadalaiset.
Meille sanottanee, että tämä on kallista hommaa varsinkin siinä
tf^uksessa^^^jos tätä rokotetta' ei tarvittaisikaan. Mutta! mitä mer-
: l d t ^^ muutaman miljoonan dollarin kulutus
j c ^ sen ä>Ailia voidaan pela-staa vaikkapa " v a i n " muutamia satoja ih-
;|ig|iy^ että riittävästi rokotetta voidaan
rValhiistaa halvemmalla kuin hankkia lääkäreitä ja sairaa-Jahoitoa
Port Arthur. —- Northern Ontario
Development Associationin vuosiko­kouksessa
valittiin presidentiksi S.
Shaffer to WiHiämiötä. Yhdis-yksen
muita virkailijoita ovat J . L.
Sicillen Drydenista vara-presidentti,
Alex Philips yleisliikkeenhoitaja C.
W King sihteeri.
Sysäyksen tämän - yhdistykseh
muodostamiselle toista vuotta sit­ten
antoi yleinen taistelu terästeol­lisuuden
pystyttämiseksi kaksois-kaupunkeihin.
Silloin valittiin Jär-vienpään
neuvosto viemään teräste­ollisuuden
perustamistaistelua e^
teenpäin^ Se kokoontui uudelleen
lähempiä suunnitelmia varten, mut­ta
sen sijaan päättikin lähettää kut­sun
kaikille poliittisille puolueille,
pyytäen lähettämään edustajat.
Nyt pidettyä kokousta ei edes
kuulutettu julkisesti, joka osoittaa
että ei haluttu kaikkien osallistumis­ta.;
•
Kuitenkin eri järjestöjen taholta
on laadittu esitettäväksi suunnitel­mia,
jotka edistäisivät sen toimin­taa.-
Länsi-Ontarion keskeiseksi kysy­mykseksi
nyt on tullut terästeolli­suuden
perustaminen, jonka alusta
vastl herätti työväenliikkeen toimes­ta,
allekirjoituksien keräyksen suo-rittainineh
kuusi Vuotta: sitten, mut­ta
nyttemmin on se saanut yleisen
painostuksen luonnon kaasun tulles­sa
polttoaineeksi. Rauta- ja teräs­tuotanto
luO pohjan jokaisen itse­näisesti
ja teollisesti kehittyvän
maan ja kansakunnan edistymiselle
taloudellisesti. Terästeollisuuden
perustaminen tänne Järvienpäähän
voi auttaa länsi-Ontarion keskeisek­si
teollisuuskeskukseksi Canadassa
Täällä on maailman suurin luon
-non satama-alue. Ympäristön met
sien lisäksi on rikkaat mincraaliva
rastot, miljardeja tonneja rautamal
mia, kultaa, nikkeliä, kuparia, sink
kiäi uraania, y.m..
Täällä tarvitaan koksin polttimot,
valmistaen rautaa ja terästä yli
keski-Canadan käyttöä varten ja
myös yleisessä mielessä ulos vietä­väksi.
V; •
Paperitehtaita ön täällä länsi-On­tariossa
ja myös useita sahoja. Mut
sadoilletuhansille influenssaj>oti
laille. Siinäkin tapauksessa, vaik-
Jta tämä influenssa kestäisi vam
kolme tai neljä päivää, kuten on se­litetty,
yksistään työajan menetyk­sestä
koituu silloin kansantaloudel­lisesti
suunnattoman suuria mene-,
tyksiä.
Kuten sanottu, maallikkoina me
emme pysty näitä asioita ratkaise­maan,
mutta uskomme kuitenkin,
että tähän asti annetut selitykset
varotoimenpiteistä eivät ole saaneet
kadun miehiä ja -naisia vakuuttu­neiksi
siitä, että kaikki mahdolli­nen
on jo tehty. •
ta muita puunjalostusteollisuuslai-toksia
puuttuu; ci tule selluloosaa,
j.n.c. Hallituksen tulisi edistää puu­tavaran
kchittämisteöllisuuksia. I^i-pigonissa
avattiin alustavasti tyÖ i-lulle.
Sioux Lookoutiäsa on suunni­teltu
paperitehtaan rakentaminen.
Teollisen kehityksen edelleen vii
koittamiseksi esitetään sähkövoiman
lisäämistä johtamalla Albany-joeh
vedet virtaamaan Suuriin järviin O-goki
joen kautta ja Nipigon Lakep
vesi-alueen : kanssa yhdistettynä
Luonhonkaasun omistustaistelun
paikallisesti tulisi saada ratkaistua
kunnaliiscn jakelun eduksi. Siitä on
kysymys nytkin kun taistellaan osa
keomistuksesta jä kontrollista 'sii
nä suhteessa, sillä kummankin, hiin
Port Arthurin kuin Fort Williamih
kanssa tvvin City Gas yhtiön tekeml.
sopimus edellyttää enemmlstökont-rollln
pitämistä täällä.
Liikenteen kehittämiseksi pitäis
rakentaa sivurata Järvienpäästä
CNR:n päälinjalle Armstrongiin
Samanaikaisesti Nlplgon on yhdls
tettävä maanteillä Armstrongiin
saakka , ja sitä tietä James Bayn
(lahden) satamaan Moonsonissa
jossa jo yhtyy Ontario Northland
rautatien kanssa.
Vaikka maakuntahallitus nyt il
nialsee vaativan suuremman osuu-den.
saamista liittovaltion kokoamis
ta verodoUarcista maanteiden, kou
lujen, y.m. opetus- ja kunnallisia!
tostcn kehittämiseen, niin sen tulee
myös pitää huolta kaupunkien ja
kuntien yleisten laitosten rahoitta
mlscsta.
Alueen kaupungeilla Ja kauppa
loilla on ollut jo pitemmän alkaa
virheellinen kanta, suunnattu vero
tusta kotien omistajille pääasiassa
ja teiseksi vedottu lahjotuksiin y-
Iclsten laitosten rakentamisessa, ei­kä
ole taisteltu maakuntahallituk­selta
oikeutettuja "grantteja" sai-raaiain,
parantölain, vanhainkotien
y.m. laitoksien rakentamisen rahoit­tamiseen.
Nyt on tapahtunut ylei­nen
mielipiteen käänne. Samoin
omaksutaan vaatimus näiden laitok­sien
huoltoon nähden. Ja edelleen
katsotaan sitä tietä vastuuhalaisuuis
näissä laitoksissa ihmisten hupllon:
suhteen. Tulevaisuudessa koulujen
rakennusohjelman kehittämisen
katsotaan välttämättömäksi perufr
tua siihen, että saadaan mikä on oi­keutettua
ja luvattu osuus maakun
tahallituksclta ja liittohallitukselta.
Järvienpään yliopisto ja opetta­jaseminaari
ovat. välttämättömät,
jos mielimme pysyä nykyhetken ke­hitystasolla,
tarjotaksemme nuori­kolle
tieteen, taiteen, Inslnööritai
don ja tekniikan kyvyt<
Kansani toiveita vastassa on mono-polivoimat,
joilla oh erikoisetuja.
Niiden verovapaus on lopetettava
ja sen sijaan huojennettava kotien
omistajain ja pienten yrittelijäih
taakkaa. Kunnallisella kontrollilla
autettaisiin taistelua elintason pa­rantamiseksi,
: jossa. kaikki yhteis­kunnalliset
laitokset ovat kiinteänä
osana. — A TH
AATELI J A P A P I S TO
VALTION U V S ET
Calonnen "iaioudenholtd" antaa
hyvän kuvan Ranskan silloisista
oloista. Vaikka Englahnissa oli jp
tapahtunut teoUihen vallankumous,
kitui Raniska takapajuisen feodalis­min
kahleissa. Teollisuus ja teoUir
suutta harjoittava {Aarvaristo olivat
edulla, mutia niiden kehitystä eh­käisivät
rajattoman kunihgasvallah
aikahsja eläneet feodaaliset jäännök
set. Kuningas itse oli maan suurin
fepdaaliherrä ja 'maanomistaja —
siksi kuninjgäsyalta piti hiin epätoi-voisesti
kiinni feodaalisen järjestel­män
säilyttämisestä.
Ludvig Xiy:stä lähtien Ranskan
feodaaliaatelisto oli muuttunut ho«
viaateliksi — ' laiskurien luokaksi,
jonka ainoana tehtävänä o l i palkko­jen
nostaminen jonkin arvonimen
varjolla. Noin 15.000 heistä : eleli
Versailesissa, jä tämän' täysin hyö­dyttömän
joukon ylläpitoon kului 20
miljardia markkaa eli I/IÖ yaltipn
tuloista; Kaikki valtion runsaspalk
kaiset virat' olivat aatelin: halliisisa
— kardinaalin istuimesta nuorjen
luutnantin virkaan asti. v kun ta
vallinen pappi eli nälkäkuoleman
rajalla, nosti Strassburgin ärkkipiis
pa, kardinaali Rohah (Marie Antoi­netten
kaulanäubajutun tunnettu
päähenkilö) vuodessa 6po miljoonah
tulot! Herttua Polignacin perhe sai
vuosittain eläkettä 410 miljoonaa,
ja lisäksi herttualle silloin tällöiii
suotiin 600 miljoonan jahjapälkkioi-ta,
jolla hän osti' maatiloja. ^Ran&
kan aateli nitiistutti suuniiatönta cä-morra-
joukkioia, joka': ryösti valta
osan valtion tuloista, eikä se mak­sanut
näistä tuloista penniäkään ve-doa.
Pieninkin häiriö tässä onnen
ja hautinnonkylläisessä elämässä
käänsi sen heti kevytmielisesti sitä
järjestelmää'vastaan,'joka turvasi
sille tämän verrattoman Ipisolemasr
saOlbn.:'
Ranskan kirkko, oli suunnattoman
r i k a s— kirkkotilojen, arvo: lasket­tiin
2,000 miljardiksi ja niideit Vup-situotto
50,miljardiksi, Kymnien-nykset
antoivat' papistolle lisäksi;^0
miljardia yuosittaih. Nämä valtavat
omaisutidet' ja tulot olivat pääasias
sa korkeitten prelaattien nautinnas­sa—-
tavälUnen kyläpappi; eli. yhtä
kurjasti kdih ranskalainen taioni^cHi-
Itakiii. J a mikä tfeiiftä^ |fjrkk^
kääri ei maksanut minkäärilaista
roa omistuksistaan jä tuloistaan.
,ruuri köyhä aiipälkatti^ kyläpäpteto
jätti ratkaisun hetkellä aateliston: j ^
prelaatit pulaan ja meni vallanku:
moiiksen puolelle.' '•
aateli, joka oli ostanut itseUeen vur-irajgjikkänM^'
Vi^ «ayyn-
'ti'oli.' pähskan kuninkaiden suärim-
|da jtaiolähteitä virkojen
imy^aju^ sai w. 1701-^-
15 271 miljardin tulot. Virkoja o l i
mitä omituisimpia: valetukkien tar­kastaja,
liikkiöltten tarkastaja, hei-nänlukija
jne. Häärättyä lunastus­summaa
vastaan virat tulivat pierin-tiölltsiksi
ja soivat aatelisarvon.
Vaikka virka-aatelikin oli verova­paa
täytyi sen oniaksua etuoikeu­tensa
ja asemansa säilyttääkseen
vallitseva mielipide. Näin sekin
asettui kuningasvaltaa vastaan.
Vallankumouksen varsln^nen
sääty — mitä kirjavin kokoelma
nousevaa porvaristoa, intellektuelle­ja,
käsityöläisiä, talonpoikia ja pro­letaareja,
koko muu Ranska. Suuret
rahamiehet vaativat reformeja, jot
ka pelastaisivat valtion vararikos­ta,
silläi valtion velkojina ja valtion^
tulojen jättiläismäisiä voittoja naut­tivina
vuokraajina heillä oli valvot­tavanaan
suuria liitressejä. Kauppa-porvariston
asema oli vaikea: siir­tomaiden
menetys ja Ludvig X V :n
tappiolliset sodat olivat römahdtit-taheet
ulkoniaankaiipän lukematto­mat
sisäiset rajoituksiet halvaannut
tivat sisämaankaupan. Teollisuuden
cehitystä mänufaktuuriteollisuudes-tä
uudenaikaiseksi kapitalistiseksi
.suurtuotannoksi aikana, jolloin tek­nilliset
keksinnöt ajoivat toisiaan
takaa, haittasivat. ammättikuntäkah-leet
ja sietämättörnät byrokraattiset,
ohjesäännöt. Nousevan porvariston
ja kapitalismin asiaa teoreettisesti
ajava älymystö käsitti, että vain val-lätikuihous
antaisi mahdollisuuden
uusien aatteitten toteuttamiseen.
Äskettäin tapahtui Iranissa suurta tuhoa aikaan saanut
maanjäristys. Knyassamme.iranilainen perhe kotinsa rau-iDi^
illä.- On arvioitu, että 5.000 henkilöä sai: siirmarnsa on­nettomuudessa.
Kokönaistohöa: el isaada tietoon vielä
pitempään aikaan, sillä useat kylät ovat hyvin eristetyssä
asemassa.
" H E O L I V A T K I N IHMISIÄ"
Ranskan anelen regimen (''van
KIRJAVA KOLMAS SÄÄTY
Merkillisen väliaseman Ranskan
hierarkiassa valtasi itselleen virka­han
liallitusjärjestelmän") nurinku
risuus ilmeni selvimmin talöhpol-kaistön
ja. jos niin :saa sariöä, pro­letariaatin
ahmassa. Rans^^
kirjailija La Bruyere kertoi keriran
hähnieehsä Ranskan maaseudulla
eläimiä, jotka häh sitten hätnmäs
tyksekseen totesikin .ihmisiksi, ta'
lonppjiksi. He olivat vanhan yhteis­kunnan
pöhjalietetta. Keskimäärin
50 %, useissa tapauksissa aina 70
—80 % heidän tuloistäah meni ve­roihin;
Talonpojalta kiskottiin hiikä
ikinä voitiin. Häh hankki tykin­ruoan,
teki tiet, majoitti j a ruokki
armeijat hänen viljapelloillaan met­sästettiin,
hän jauhatti viljansa ti
lahhierrän ihyllyssä ja paistoi lei­pänsä
tilanherran uunissa korkeaa
maksua vastaan. Hän oli täysin oi­keudeton
ja hänen asemansa niin
kurja, että .hän: mieluuhimin lähti
kptikönnuiltaan, minkä seurauksena
9 miljV hehtaaria Ranskan parasta,
viljelysmaata Oli kesantona.
Monet talonpojat ahtautuiyät kau­punkeihin
ja lisäisivät niiden ryysy-köyhälistöä.
Viimeksi mainitut muo­dostivat
omituisen ajahkuvan van
han Ranskian oloista! 1/2Ö: Ranskan
kansasta oli keirjäläislä, ja yksin­omaan
Pariisin:. 720,000 asukkaasta
heitä oli 120,000 siltäkin huoUmat-ta;
eitä kJiniii saatuja kerjäläisiä
uhkasi 3 'vuoden kaleerituömiö.
Täynnä innostusta nämä kurjimuk­set,
jsanskylotit, heittäytyivät vallan­kumoukseeni
joka lupasi tehdä lo­pun
heidän sietämättömistä kärsi­myksistään.
Juuri he muodostivat
vallankuihouksen käyttövoiman por­variston
tehokkaan välikappaleen
kestämättöiniksi käyneiden olojen
mullistamisessa. He^Uvat Ranskan
vallankiimöuksen mahtava, usein
hillittömästi kuohuva hiiva.
On turha jatkaa näiden tunnettu
jen tosiasioiden luettelointia. Yh
teenvetpna sanottakoon vain, että
etuoikeutetut ryntäsivät kevytmieli­sesti
ja ^ Sokeasti kuningasvaltaa
vastaan lisätäkseen uhattuja etuoi-keuksiaan,
kolmas sääty, so. koko
muu Ranska, taas toteuttaakseen
ehdottoman välttämäOömät refor­mit,
pannakseen 200 vuodeksi py­sähtyneet
kehityksen rattaat jälleen
pyörimään:
KOLMAS S Ä Ä T Y J U L I S T A U T UU
K A N S A L L I S K 9 K O U K S ^ ^
Kun Ranskassa V' 1789 määi*ättiin
yleisen mielipiteen yksimielisestä
painostuksesta säätyjen vaalit, ol­tiin
varmoja, että Ranskan hallitus
tapa tulisi perinpohjin muuttumaan-
Yleinen rauhattomuus, ja ennen
kuulumaton finansslsekasorto osoit­tivat,
että kuningasvalta oli näytel­lyt
osansa loppuun. Vaaleissa valit­tiin
600 kolmannen säädyn,: 300
aateliston jä 3Q0 papiston edustajaa.
Kun säädyt kokoohtuivat toukok. 5
pnä 1789 275 vuoden tauon jälkeen
Versaillesiin, vallitsi kansan ja
edustajien keskuudessa kuumeinen,
innostunut kuohunta — edustajille
jätetyt • välttsijoideii toivomuskirjat,
cahiers de doleances, antavat kuvan
siitä epäkohtien ja .uudistustarpei­den
jättiläismäisestä laajuudesta,
jonka keskelle edustajat olivat jou­tuneet.
Taistelu, joka koski äänes­tystapaa
-—: so. äänestetäänkö pää­luvun
mukaan vai säädyittäin, mikä
viimeksi mainittu menettely olisi
antanut aatielille jä päpistpUe enem­mistön
-—päättyi jakamattomaksi
kansalUskpkoukseksi julistautuneen
kolmannen {säädyn voittoon papis
ton suuren 'enemmistön, köyhien
kyläpappien, pettäessä kysymykses­sä
aateliston ja, siirtyessä kolman­nen
säädyn puolelle. Näiii oli astut­tu
vallankumouksen -enslmrhälnen
ratkaiseva askel.
kohtalokasta tappiotaan korjatak­seen
kuningas - ryhtyi suunnittele­maan
vallankaappausta. . Kansallis­kokouksen
kokoushuone suljettiin.
Tällöin kansalliskokous kokoontui
Versaillesin pallohuoneeseen j;
noi, ettei se hajaannu ennen
se on laatinut Ranskalle per
lain. Edustajat julistettiin lou
mattomiksi. Kiin kutiingas luki
kokoontuneelle kansalliskokou]
hajaantumiskäskyn, vastasi i
tuslaillisen kuninkuuden asla:
nyt kreivi Mu-abeau hänelle
keän monumentaalisesta: "Olt
täällä kansan tahdosta. Vain p
ten voima saa meidät väistyi
paikaltamme." Kuningas peri
aateli ja papisto yhtyivät kanj
kokoukseen.
B A S T I ^ J I N VALLOITUS
Heinäk. 11 pnä horjuva kuni
teki valtlokaappz^uksen. Edisty!
linen rahaininisteri Necker ei
tiln. Sotaväkeä koottiin Pariisi
Versaillesiin; Pariisissa pui
kansankapina, nälkäinen yi
marssi pitkin katuja. Palais-Ro;
puutarhoissa Caihmille Desmoi
piti sytyttäviä puheita. Yhteei
mäyksissä kaartin joukot kuite
siirtyivät kansan puolelle, ryki
tlt kieltäytyivät ampumasta, P
sin väestö, aseistautui. Näin ar
ja, jonka mykkä kuuliaisuus
erehdyttänyt yallassaolljat, pett
kin kuningasvallan asian. Upsee
täytyi kutsua joukot pois Mars-1
tän kasarmeihin ja jättää sekä
riisi että Versailles vallankum(
sen armoille.
Heinäk. 13 ja 14 päivien välis
yönä levisi huhuja, että ..uusia j(
loja marssi Pariisia vastaan
Denis'n esikaupungeista ja (
- ' jatkuu 4. sivui
S I TÄ
II
J A
T Ä T
nuorimies oik
ELINKEINO
—- Millä se
elää? ;
— Hän kirjoittaa:
— Kirjoittaa! Mitä hän klrj
taa?: •• ,
— Etupäässä kirjeitä kotiin.
TUNNELIIN TULTAESSA
Mies: — Nyt tulemme tunneli
Pelkäättekö?
Nainen: — En, jos otatte savi
keen pois suustanne.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sötitaiden palkat ja varusfelumenot
Kun Kiinan Mao Tse tting piti
maailmankuulun puheensa "ristirii­tojen
vällitsemisesta sosialistisessa­kin
yhteiskunnassa" ja selosti, ottä
aatteiden kukkatarhassa pitäisi saa­da
kaikki kukat kukkia, vaikka nii­den
rinnalle kasvaisi vähän rikka­ruohojakin
—- niin se leimattiin mii
tei marxismin IdeUämiseksi niiden
toimesta, jotka itse Jialuaisivat hau­data
koko työväenaatteen maan ra­kooni
:•:;''-•.•
Mutta vaikka 'alleku^oittanut ei
halua tässä kesähelte<essä pohtia
näitä syntyjä syviä, hiin tämä seik­ka
tuli kuUehkin ihielee omien
ristiriitaisilta" tuntuvien , aatos-temime
johdosta.
Vakaumuksellisena rauhanasian
puolustajana allekirjoittanut lukpu-tuu
niihin canadalaisiin, jotka katso­vat,
että aivan liian suuri osa. kan-sallistuloistamme,
noin 1,700 mil­joonaa
— dollaria — käytetään ase-
Voimien hyVäksi;
Tällaisen tavallisen kadunmiehen
kannalta katson olisi tuhannesti pa­rempi,
että hupmattavä osa. täten
haaskatuista varpista käytettäisiin
tiusien asuintalojen rakentamisen a-vustamiseen,
mikä antaisi asuntoja
niitä tarvitseville ja tySta tuhansil­le
työttöminä oleville rakennustyö­läisille^
" .
Paljon parempia-tuloksia saatai
siin siten, että toinen osa näistä yli­määräisistä
puolustuslaitoksen: ihe-noista
käytettäisiin vanhuudeneläk^
keen ja lapsiavustuksen koroHami-seen
seka meidän tavallisten pulli­aisten
verojen alentamiseen.
Mutta näistä vakaumuksellisista
käsityskannoistamme huolimatta
tervehdimme lämpimästi sitä, että
puolustuslaitoksenime - jäsenille,
hoin l()0,0(M):lle miehelle annettiin
tällä viikolla yleinen palkankorotus
^ tämä siitäkin huolimatta., vaikka
se aiheuttaa moille veronmaksajille
noin 30.000,000 dpllariri lisämenot
vuodessa.
, Selvästi tässä on ristiriitaa ker­raksi,
mutta vain pinnallisesti.
Kaikki: ajattelevat ihmiset myön
tävät, että historian nykyvaiheessa
ja vielä pitkän aikaa eteenkin päin,
valtiovalta tarvitsee asevoimia puo­lustustarkoituksia
varten. Tämä on
«itä 'SfäUtamätöntä pahaa*', josta
emme minnekään pääse.
Mutta jos ais^pimla kerran iar-yjtaah,
niin itsestään seuraa, että
asevoimissa palveleville nnorakal-siltemme
on varattava mahdolli­simman
hyvät ölPt.
Allekirjoittaneen osaksi — onnek­sikin
vissein varauksin on: tullut
se, että hän oh palvellut sekä Suo
men että Canadan asevoimissa. Ko­kemuksista
siis tiedämme, että hiin
"täysihoidossa" kuin armeijan po­jat
ovatkin — heillä ei toden totta
ole taloudellisestikaan liian ruhti­naalliset
päivät :Mainittakoon,, et­tä
Suom^ asetakkia kantaessamme
saimme-aluksi vain markan päivässä
olosuhteissa, missä .tavallinen savu-kelaatikko
maksoi 3, markkaa 75
penniä!^v '.
Canadan armeijassa oli vähän pa
remmin asiat'- Täällä saimme jo
sodan aikana vähän toista dollaria
päivässä — savukelaatikon hinnan
ollessa siinä 30 sentin paikkeilla.
Nyt maksetaan sotamiehille kuule­ma
$110 kuukaudessa eli y l i $3.50
päivässä, ynnä ammattitaidon perus-^
teeUa tuleva lisäpalkkio.
Tätä voidaan pitää joissakin pii
reissä melko hyvänä tulona "täysi
hoidon" päälle. Mutta otetaanpa
yksi ainoa esimerkki. Miltei kaikki
Canadan puolustusvoimat ovat -nyt
kotimaassa, missä niiden todellinen
paikka :onkin. Mutta matkojen pi-tuudeh.
talda heidän kotilomansa tu­levat
äärettömän kalliiksi kalliiden
matkakustannusten vuoksi; Yksis­tään
täitä pohjalta katsoen :;näh
dään, että- ei kukaan voi rikastua ta-valliseasotilaan
palkalla täälläkään
— niin "korkeasti palkattuina" kuin
Canadan sotilaita pidetäänkin.
Me siis ikannatamnie; sotamiesten
palkah korotusta. Tosiasiassa oli­simme
toivoneet että sotainiehet o-lisivat
saaneet vieläkin - paremman
palkankorotuksen, sillä niin demok­raattinen
kuin meidän armeijamme
onkin, kaikkein "dempkraättisempa-na"
eli "tasa arvoisempana" toimen­piteenä
ei voida pitää sitä, että ta­vallisen
sotilaan kuukausipalkka
nousee vain neljällä dollarilla sil­loin
kuin korkeimpien upseerien
palkat kohoavat ViideUäkympillä
kuukaudessa.
Sanomina tähiän sittenkin, vaikka
myönnämme, taas .pienemmän pa­han
teoriaan viitaten, (että ammatti­sotilaan
• täytyy luonnollisesti saada
suhteellisestikin parempaa - palkkaia
kuin rivimiehen,'joka palvelee maa­ta
vain vähän aikaa:
Me siis kannatämioiiel.-Sotilaspoi-kiemme
palkkojen kprpttamista ja
2. puölustusläitoksemmie mienojen
vähentämistä. "
Nämä molenunat voidaan käsit­tääksemme
tehdä ja toteuttaa ilman
mitään ristiriitoja. Jos asevoimiem
me miesvahvuus vähennetään osa-puilleenkaan
ennen sotaa vällinni
seen rauhanajan vahvuuden tasol
niin silloin voidaan maksaa sotii:
lemmc kunnollinen palkka ja kä
tää miljoonia nyt varustelukilj»
luun haaskattavia dollareita yle
hyödylliseen tarkoitukseen.
Me muuten panimme merkil
puolustusministeri, Hon. G.
Pearkesin lausunnon, että konsen
tiivit — jotka ovat takavupslna va
timalla Vaatineet suurempaa arini
jaa jä; sille enemmän torrakölta •
suunnittelevat nyt yleisön suosio
tavoitellessaan asevoimien piene
tärnistä — mitä .suunnitelmaa kai
natamme sydämemme pohjast
vaikka se onkin torypuolueen sttiu
nltelma.
Tämä tietenkin tarkoittaa, etl
osa korkeimmasta upseeristosta pai
naaii' i eläkkeiheeh V keäslaitumell!
Toiset upseerit löytävät totuttuu:
tapaan melkp helposti tiensä suifl
yhtiöiden hyväpalkkaisiin johtaa
ja hällintötehtävim. Mutta jos jt
ku heistä jää hetkeksi osattomaka
niin onhan heidän tukenaan kunnaj
linen työttömyysavustus ja tieto sii
tä, että 70 vuotta täytettyään he saa
vat $46 kuukausieläkkeen ruhtinaal
lisiä vanhuudehpäiviä varten.
Asevoimien palkankorotuksia
yhteydessä panimme muuten mff
kille, että suuren yleisön tietoon an
netaän aina everstiin asti mitä m
lekin asetakkia kantavalle hepoö
maksetaan. Mutta siitä ylöspä^
mennessä, kenraalien ja esikon}*,
upseerien kohdalta, on upseerie?
palkkakin "sotaisalaisuuteha" — ^
maa kansaa.vastaan! ^
E l i kuten sotamies Svejk san»
"väärältä suunnalta" joukko^)sa^
aan etsiessään erään kenraalin *
.vattuaan: En kuntellutkaan olev»»^
niin kaukana rintamalta..
Ristiriitojen olemassaolonkin ^
mioiminen olisi jonkinlaista r e r i^
nismiä? — Känsäkoura.