Vapaus, May 26, 1953

              Keni Jci.nalainen nainen b n tur
Vikien vuosien aikana o l l u t cuuren
ja yhtä suuren puutteen
'Cjje. Vain kourallinen o l i n-ftä
Jtajaisia naisia, j o t k a . o l i v a t kuin
puettuina k a u n i i s i i n c i ' k k i -
to30.b:n ja i h a n i i n j a l o k i v i i n . H e
dufikuntaryfaujä esittää tiiuivat omistavaan luokkaan, m a t -
länä kantanaan että h a l i ^ H ä i ä k ä ä n ei pidetty miesten kar.s-ballitukselta
ista vastaan
i jatkettava työttöajHEc jjsa-arvoisina. Tfainen oU k e r t a -
uan, kunnes vapailla t y ö i i ^ ^ a a n aliiaisemmalla tasolla o l e -
i ön riittävästi tj-öyoiniani . i b o i n ^ " k u i n mies. Mies o h Ii;o-k
u n h o l l i s t a palkkaa vastai Ijiuiy»" kruunu. N i i n uskoivat
t e n jä pienvUjelljäin ^et itse ja naiset samoin
n toimenpiteisiin, i o i t o ^ BEVOSEN O S TO
'hmämme eduskunnan! S Tyttölapsen .syntymää p i d e t t i i n a i -
»itykslssä laiksi T y ö t r ^ - ' " " ' " ^ pahan onnen merkkm-i.
iksesta j a laiksi toimi
tömyyden torjumiseksi.
( J a t k u u 5. sivulla)
rnes
— 3 K A U P P A A -
3te. Marie
IA Victor Rahoita
Nyal-lääkkeitä
lellinen varasto lääkkdil.
ostitilaukset täytetää»
huolellisesti.
i^semmin pahan
jjsia lapsi saattoi varttuessaan m.;: -
^ Tain rahanhukkaa. N a i s i l l a f i
5!lut mitään asemaa sen p a r e n i u i in
aEraeessä kuin yhteiskunnassakaan.
^ katsottiin ettei hänestä cllut
|j«5tyäkään. Usein äiti salasi tyttö-
I ^ D syntymisen väittäen lapsen
sjntyneen kuolleena. K u n vielä t ä -
Ijln vuosisadan alussa s i d o t t u n t y ­öiän
jalat nelivuotiaana :s:ten, että
käännettiin Jalkaterän alle,
tdottiin rievuilla t i u k a s t i j a s i t en es-jfttiin
jalan luonnollinen kasvu, teh­tiin
se sen vuQksi, että tytöstä olisi
rjUty eroon avlbliitori k a u t t a . Usein
•01 lohduttivat kärsiviä lapsiaan
että vain p i e n i j a l k a i n e n tyttö
5ji avic^uolison. Vanha sanontata-
Ipa -Vaimon ottaminen on k u i n h e ­vosen
osto", kuvaa naisen asemaa
entisinä aikoina Kiinassa. Tyttölap­set
kifclaltijn tai jopa suorastaan
m y y t i i n usein viisivuotiaina, K i b i a u -
tuneet eivät nähneet, toisiaan ennen­k
u i n häät:iaisuudessa. Onnettomia a -
viomttpja oh paljon ja naisten itse- sä muista jäsenistä. Tämä muuttaa
murnat. aivan yleisiä-, Mies j a anoppi-saivat
lyödä,, potkia JA Eahcinpidnijii
n a i s t a vaikka kuinka, pahasti ja v a i -
mon tehtävänä QU v a in kestää x a i k k i
j a niellä itkunsa. Naisen ala-arvois­ta
asemaa kuvaa sekin, ettei hän saa­nut
omistaa mitään.
maanjakolaissa määrätään nimen,
omaan naisslle oma maa.aluecnsa.
jotta hän Itse j a k a i k k i perheen Jäse­net
oppisivat ymmärtämään, että
vanhat ajat ovat olleet jä menneet,
j j a että hän on r i i p p u m a t o n perheen
naisen aseman p2rheessä p e r i n p c h j . n.
J a siksi naiset o v a t k i n h y i l n suurella
i n n o l l a mukana niaanjakouudistuk-sessa.
kuuluen maanjakbläutakuntlln
I j a osallistuen maanjaon toimeenpa-
' noen.; ,
INISH STEAM BATHB
56-58 WIdmeT Street
Toronto, Ontiulo
M I E H E T :
i k k o n a j a torstaina 3-U]
a i n a 1-12 i.p. .
u n a 1 i.p.-2 a.p.
Ltaina 8 a . p . - l Lp.
NAISET:
Ikkona Ja torstaina 3-131
a i n a Ja lauantahia 1-12 j
P U H E U N EL. 2571
rER A. VESA
B. A.. L L . B.
ster, Solicitor, Notaryl
UOmLAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
'ahforili Ave» Tc
iA TALON
E?
ffAiSSX ASIOISSA
/INEN
IDIN JÄSEN
1 Toronto 12, Ont
ERATIVE
LIMITED
[•H PORCUPINE
lAUGHT
Hä uudesta
YJEN
VIASTA
ren Malmsten
Vlalmsten
r a r t e t t i
t r t t a"
a, V i l h o Vartiainen
a r t i a i n en
:o Tuomi
kk» Tuomi
Uudet turisti- ja ensimmäisen
luokan lentolippujen hirmat, jotka
tulivat voimaan h u h t i k u u n 1 p:'nä.
MONTREAL - HELSINKI
• TURISTILUOKASSA
Yhtäälle päin 058.SO
Edestakaisin............ $645.40
• ENSIMMÄISESSÄ
, ^ O K A S S A ., ;
MONTREAL- - HELSINKI
YHtaälle päin $469.10
Edestakaisin ^.......;...$844.40
Matkustaen lentämällä,
säästätte'aikaa ja rahaa.
VÄPÄUS
Box 69
TRAVEL
AGENCY
Sudbury, Ontario
VALLANKUMOUS NAISEN
:ASEMASSA.' . • .
Tätä taustaa vastaan katsoen y m ­märtää
sen'valtaisan innon, j , 11a k i i ­nalainen
nainen on astunut uuteen e-lämään.
K i i n a n kansantasavallan pe-rustamsesta
lähtien. K i i n a l a i s e t n a i ­set
.ovat osallistuneet aktiivisesti K i i ­nan
kansalliseen vapaustaisteluun ja
saa.yutettuaan taistelussaan voiton
yhdessä miesten kanssa, ovat naiset
astuneet maansa johtoon tasa-arvoi-sina
kansalaisina.
Turvatakseen naisen asemassa t a ­pahtuneen
perusteellisen muutoksen.
K i i n a n parlamentti hyväksyi Yleisen
Ohjelman kuudennen pykälän, jossa
säädetään: " K i i n a n kansantasavalta
tulee hävittämään sen fecdäalisen
järjestelmän, joka o n pitänyt naiset
orjuudessa. Naisten tulee saada naut­tia
samanlaisia oikeuksia k i i i n mie­hetkin
poliittisessa, taloudellisessa j a
sos aalisessa elämässä sekä kasvatuk­sen
että kulttuurin'suhteen. Miehille
j a naisille ori annettava oikeus v a ­paasti
valita aviopuolisonsa... ' U -
seissa muissa laeissa, kuten a v i o l i i t t o ­laissa,
maarefcrmilaissa ja työlain­säädännössä
on monia erikoismää­räyksiä
naisten oikeuksien suojelemi­seksi.
K i i n a l a i s e t naisez ovat perustaneet
omia järjestöjään kautta maan ja
•vuonna 1951 o l i niissä jäseniä 76 m i l ­joonaa.
Naisjärjestöjen muoto on t e i ­nen
kuin Suomessa. Siellä ei ole
varsinaisia perusjärjestöjä, ainoas­taan
naisten paikall.sia edustajako­kouksia,
joissa valitaan kaupungissa
k u n k i n korttehn j a maaseudulla k u n ­kin
kylän edustajat. Naiset ovat Or.
sallistUneet edustajakckouksiin i n ­nokkaasti
j a sitä tietä on saatu p a l ­jon
parannuksia aikaan m.m. sosiaa­lisen
huollon alalla.
. K u n kiinalainen nainen ei a i k a i ­semmin
saanut osallistua perheensä
ulkopuolella minkäänlaisseh. yhtei­seen
toimintaan oh maan korkeim­massa
hallinnossa tällä hetkellä 35
naista. Heidän joulicsaaan-'on K e s -
kuE'r.ali:tuksen varapääministeri S u n
T s h i n g - l i n g . Maakuntahallituksissa
on naisedustajia 287 j a paikallisissa
k u n n a l l s i s s a elimissä 10—30 prosent­tia.
Vielä muutama vuosi sitten ei n a i ­nen
saanut omistaa maata. Uudessa
Englantilids-sttomalainen
Uusi painos Halosen englantilais-suomalaisesta
• Tämä s a n a k i r j a on entistä komeampi, sillä se on painettu parem-maUe
paperille ja on s i d o t tu parhaaseen vedenkestavun kovim
kansiin.
• Sihiä o n s a m a l l a e n t i n e n käytännölUnen hakemisto. Se on k o o l ­taan
4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
ENGLANNINKIELEN OPPIMISEEN
JA TUNTEMISEEN MITÄ
KÄYTÄNNÖLLISIN SANAKIRJA
HINTA
3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
Box 69 Sudbury, Ontario
ELOKUVA!
a l l a a d i K a u k o Käyhk»
i r i k v a r t e t t l
K i p p a r i k v a r t e t t i
l '
en kumppaneineen
"Kulkurit*
alko'-'
Jonna Ikävalko
r i k v a r t e t t i •
i r t c tU
ELOKUVA!
r T h e e l
ulat)
kolme leyya.
adassa.
CO. ITD.
JUHY.pNTABIÖ
: (The Loves of a Pirate)
ESITETÄÄN:
fOBT ARTHURISsC^ipuölaiaisten haalUIa, maanantaina, kesäk. 1 p.
kello 7 ja 9J20 lp. /
GILLIES, Conminnity haalllla, tiistaina, kesäk. 2 p. Wo » «P-
>0IALUSSA. Finnlsh-haalJlla, keskivUkkona, kesäk- 3 p. klo 8 ip.
*«naiLLO, M i U o i n haalUla, kesäk. 4 p. kello 8 illalla.,
^ R T ARTHURISSA. Leelon-haaUUa. perjantaina, kesäk. 5 p.
keUo 7 Ja 9iZ0fp.
* * ^ ' I S T I Q U I A S S A , Pohjolan haaliUa, lanant., kesäk. 6 p. klo 8 ip.
L O K O M O N . Unlon-baaiaiav torstaina, kesäk. 8 p. klo 8 lp.
'«PIGÖN. Elks haalllla, B.,P. O. E . Ittskiviikkona, kesäk. 10 p. klo 8 .p.
CERALDTON, U k n i n l a n haalllla, torstaina, kesäk. U P- klo 8 lp.
BEARST. Cominnnlts^ haainia. perjantaina, kesäk. 12 p. klo 9.30 . p .^
•,RlmI on ykil.parhaita, suin-en suosion saavuttanut S u o f f l ^ i ^n
55,täälläkiir^^lmn.äinen fiUni tääUä. jossa on^g^anM^
^ lukutekstl. Ekikuvä: jossa on rakkautta, r o m a m ^ ^ ^ t a n u t
^«fikkaUua.. Ainoita, joista suomalainen lehdistökin on anian
«««tävän arvostehm^ CANADIAN
N A I S E T S I V I S T Y S T .H
VALLOITTA3IASSA
Lukutaidottomien määrä o n K i h i a n
kansan keskuudessa ollut s u u r i . V a in
n. 10 prosenttia tästä lähes viisisataa
miljcpnaa henkilöä käsittävästä k a n ­sasta
On osannut lukea. ' K i i n a s s a l u ­kutaidon
oppiminen onkin p a l j o n v a i ­keampaa
k u i n meillä. K i i n a s s a h a n e i
varsinaista kirjaimistoa ole, o n k - r -
joitusmerkkejä, j o t k a saattavat mer­kitä
kokonaista sanaa tai s a n a n osaa.
Tällaisia merkkejä c n n . 50.000. K u ­kaan
e l osaa niitä k a i k k i a , oppinein
professori voi osata parikynmiehtä-tuhatta
ja ylioppilas kuusituhatta.
T a v a l l i n e n kansalainen tulee toimeen
p a r i l l a tuhannella merkillä. Vielä
kymmenen vuotta sitten o l i v a i n v i i ­si
prosenttia kouluikäisistä lapsista
koulussa. Nyt heistä «Jn s a a t u k o u ­luun
jo 50 prosenttia ja lähimmän
a j a n tehtävänä on saada kaikki 7
vuotta täyttäneet lapset kouluun.
Naiset ovat ryhtyneet innokkaasti
valloittamaan itseleeh lUku- j a k i r ­joitustaitoa.
«Aikuisten iltakouluissa
ja, n.s. talvikouluissa cpiskelevat h a i ­set
ahkerasti eikä ole iharvinaista, e t ­tä
lasten palatessa koulusta k o t i i n t u ­lee
oppilaasta opettaja j a isä j a äiti
istuvat oppilaina pensseUt kädes­sään.
UUSIA AMMATTIALOJA
K i i n a n naiset ovat h y v i n työteliäitä
j a rohkeita. Heistä oli jo suiuri o sa
osallistunut vapaustaisteluun. Nais-työläisiä
on p a l j c n eri a m m a t t i a l o i l ­la,
sellaisillakin, j o i l l a er ennen u s ­k
a l l e t tu a a t e l i a k a a n naista. Niinpä
heitä o n v e t u r i n k u l j e t t a j i n a e r i p u o -
111a K i i n a a . Viime maaliskuun 8
päivänä sai 33 naislentäjää todistuk­sen
ensiluokkaisesta kursslnsuorituk-sesta
lentokoulussa. Traktorien k u l -
jett£j'na o n n a i s i a jo tuhansia, r a i t io
vaunut jyristävät läpi kaupunkien
naisten ohjaamina j a a u t o n k u l j e t t a ­j
i n a näkee p a l j on naisia. Vielä kolme
vuotta sitten ei yhdenkään . t e h t a an
johtajana ollut naista, v a i k k a esim.
tekstiilitehtaat työskentelivät' pää-asiassa,
naistyövoimalla. Nyt o n jo
useita tehtaita, j o t k a tottelevat nais­johtajaa
j a työt luistavat entistä'pa­remmin.
Naisten saavuttamat m e ­nestykset
ovat Oulalta osaltaan Ifohot-taneet
naisten arvovaltaa.
Vielä o n eräs a l a . jossa naiset ovat
vaikuttaneet aivan ratkaisevasti. K i i ­nassa
on s u u r i a j o k i a — Jangtsejöki,
K e l t a i n e n joki, J i - j o k i j a S u u r i K a ­nava
— j o t k a ovat tulvineet j o k a vuo­si
j a aiheuttaneet suunnatonta tuhoa
a l a v i l l a mailla. Aikaisemmin sanot­t
i i n , että suurten jokien v a r s i l l a a s u ­vilta
"yhdeksänä vuotena kymmenes­tä
tulva vei sadon". Uuden h a l l i t u k ­sen
ensimmäisiä tehtäviä oU järjestää
jokien kanavoimlstyöt j a p a t o j e n l u ­jittaminen.
Työn valtavuutta kuvaa
se, että näihin töihin osallistui v . 1951
naisia 650,000. Miehiä oh p a l j o n e-nemmän.
J o i l l a k i n alueilla miehet
menivät kanavatöihiri j a n a i s e t jäi­vät
hoitamaan maanviljelystä. Näin
tärkeänä pitivät ihmiset jokien l u j i t ­tamista,
jotta tulvat estettälsUn.
Sunnuntaina toukokuun 17 pnä avattUn Toronton ja Hamiltonin välillä sijaitMvasäa Pälermössa, C a ­nadan
ukrainalaisten rakentamassa ja varustamassa Ukrainan vallankumoukselliselle kansallissanka­rille
Taras ShevshenkoUe omistetussa museossa Uk.-ainasta saapuneiden Shevchenkon taiteellisten tuot­teiden
näyttely. Yllä Shevchenkon öljymaalaus '^'Talonpojan perhe".
MESfÄRIH KömERTtl
Kirj. K. SAKVA
Neuvostoliiton j a ^Suomen k u l t t u u ­riyhteistyö
laajenee j a l u j i t t u u l a k ­kaamatta.
Eräänä sien ilmaisumuo­tona
ot^ l a a j a tutustuminen k u m m a n ­k
i n maan musiikkitaiteeseen.
Suomessa pidetään suuressa arvos­sa
Neuvostoliiton m u s i i k k i k u l t t u u r in
saavutuksia. Neuvostoliittolaisten s ä -
'Veltäjäin monet laulUt ovat levinneet
l a a j a l t i Suomen kansan keskuuteen,
Suomalaisten musiikklmlesten suosi­ossa
ovat S. Prokofjevin, A . ' H a i t s h a -
t u r j a n i n , . D . Shostakovitshin J a D .
K a b a l e v s k i n laulut. Suomalainen y -
leisök pi.tää suuressa arvossa neuvosto-liittolalsteri
mus i k k l n i l e s t en J . M r a -
v i n s k h i , K . Z a n d e r l i n g i n , E.' G i l e l s l n ,
I l l u k s en sekä S. P a l m g r e n i n , E . M e l a r ­t
i n i n ja O . M e r i k a n n o n sä-^/ellykslä se­kä
suomalaisia kansanlauluja ja
-tansseja. Lämpimän vastaanoton
ovat Neuvostoliitossa saaneet osak­seen
suomalainen kapellimestari J .
Jalas, pianotaiteilija E. Tavast-stjerna,
v i u l u t a i t e i l i j a A . Ighatius ja
la,ulaja K . Kyösti, Jotka kävivät N e u ­vostoliitossa
viime vuonna,
-Toukokuun 6 päivänä Moskovan
konservatorion Ison salin suuri y l e l -
eöivtutustul lahjakkaan supmalaisen
kapellimestarin Arvo AlrälAiseri t a i ­turuuteen.
On kuitenkin sanottava, että Suo­messa
on sinfoniaorkestereita hyvin
vähän eikä edes Helsingissäkään ole
G. B a r i n o v a n , M . • B o s t r o p o v l t s h i n .M.^v a k i t u i s t a suurta sinfoniaorkesteriai
Maksakövah j a I . MasiennlkoVan e- '--Porissa. J o s s a A r v a , A h - a k s i n e n .asuu,
Eltystaitoa.- j o t k a oVat käyneet^ S u o i t>«i^^le.^täyttä,slnfonlaorke8teria.. Oni
.itsestään selvää, ettei siellä o l e . n o r -
.mäaliehtoja kapellimestarin luovalle
messa mohta kertaa. • - i"
T o i s e l t a ipuoleri . konserteissamme
esitetään yhä ixseammlh suUreii suo­malaisen
musiikkimiehen J e a n Sibe-
" N A I S E T O V A T HYVIÄ
K A I K E S S A "
Nyt ei k i i n a l a i s e n äidin t a r v i t s e i t ­keä
tyttölapsen syntymää eikä häntä
k u r i t e t a sen ytioksl. Mies j a anoppi
eivät saa häntä lyödä, eikä kukaan
saa k i h l a t a t a i myjrdä lastaan. Mies
j a nainen päättävät avioliitostaan i t ­se.
H u a i - j o e n kanavatyömaalla a n -
sioitimut tyttö, T s h i n H s l u - l a n i j o ka
osallistui B e r l i i n i n Pestivaaliin, t o i
j u l k i K i i n a n naisten tunteet sanees­saan;
Köyhät ihmiset ovat siaa-neet
oikeuden puhua. Naisten on
työskenneltävä kovasti päästäkseen
tasa-arvoisiksi miesten kanssa. O n t o ­t
u t t u sanomaan, että naiset eivät
kelpaa mihinkään. M u t t a meidän o n
esimerkillämme näjrtettävä, että n a i ­set
ovat hyviä kaikessa".— Aune L a u ­r
i k a i n e n .
Neuvostoliiton Intian
lähettiläs nimitetty
Moskova. — Neuvostoliiton läliettl-r
lääksl Intiaan nimitettiin entinen
maanvtljelysmlnlsterl Ivan Bencdlk-tov.
Nimitystä pidetään tärkeänä, kos­ka
I i i t l a on kiinnostunut Neuvostolii­ton
vehnään.
Hedelmiä syötiin
eniten vuonna 1946
Toronto. — Hedelmiä syötiin C a -
nadassa eniten v. 1940, Jolloin k u l u ­tus
henkilöä kohti o l i 230.4 paunaa.
Kylmän sodan alkamlse.sta lähtien
on hedelmien syönti laskenut huo­mattavasti.
Vuonna 1950 käytettiin
v a i n 184.7 paunaa henkilöä kolitl.
Tullia lisättänce
Canadan vehnälle
D u l u t h . — T u l l i v i r a s t o tledolttaa,
että ensi elokuussa astuu voimaan
uudet korotetut tullltärlflt, j o i l l a es­tetään
" a l h a l s l a a t u i s e n " canadalaisen
vehnän tuonti J a ' s e k o / t t a m l n s n korr
• keäiaatulseeri U S A : n vehnään.
ka.syulle j a kuinka paljon siitä j o h t i iu
hänelle vaikeuksia. Sen vuoksi on
ymmärrettävää myöskin se, k u i n k a
vaikeaksi, muuttui hänen tehtävänsä
kä,:-konsertissa:-'. • -i 7,5-''
-.Arvo Airaksinen o l i . o t t a n u t ohjel­maansa,,
verraten harvoin esitetyn,
neövostoihmisille hVvIn ttmnetun ja
laädutaan mainion Jean Sibeliuksen
ensimmäisen sinfonian Ja v i u l u k o n ­serton
sekä Edvard G r i e g i n neljä s i n -
fonitanssia.
Suomalainen kapellimestari esitti
vaikean ja mielenkiintoisen ohjel­mansa
varmuudella j a suurella t a i ­dolla
tuoden ilmi suuren musikaali­sen
lahjakkuutensa^ suurten sävellys­ten
erinomaisen ymmärtämyksen ja
taidon syventyä säveltäjän ajatuk­seen.
T a i t a v a s t i , h u o l e l l a j a h e r k k y y ­dellä
Arvo A i r a k s i n e n säesti solistille
Sibeliuksen viulukonsertossa. Suurella
t a i d o l l a hän esitti myöskin S i b e l i u k ­sen
sinfonian loppuosan ja O r i e k ln
S K D L JYRKÄSTI . . /
(Jatkoa 4. sivulta)
3^ Eduskuntaryhmä keholttaa häl-iltUBta
ryhtymään pikaisesti k a i k k i in
t a r v i t t a v i i n toimenpiteisiin työnteki­jäin
elinehtojen alentamiseen tähtää­vien
työnantajapllrien pyrkimysten
estämiseksi, työttömyyden torjumi­seksi
ja työmaaterroln lopettamiseksi.
H a l l i t u k s e n olisi turvattava työläisil­le
perustuslain h e i l l e Suomala lakko-oikeus,
eikä sitä kieltää, kuten on t a ­pahtunut
jo muutamissa tapauksissa
työttömyystyömailla puhjenneiden
työtaistelujen yhteydessä.
neljännen tanssin.
M a i n i o s t i täytti tehtävänsä Neu­vostoliiton
valtion sinfoniaorkesteri
huomioiden herkästi k a l k k i k a p e l l i ­mestarin
luovat aikomukset.
Suuri konserttiyleisö otti suomalai­sen
kapellimestarin esityksen vastaan
sangen lämpimästi.
ARVO WALLIN:
Työläisvaltuuskunnan
mukana
Aloitamme nyt suomalaisen työläisvaltaknnnän mukana Neavös-toliitossa
viime vuoden marrasknnssa vierailleen Arvo IValUn kan­sanomaisen
matlcakertomoksen julkaisemisen. Tämän matkaker-timnksen
on lehdellemme lähettänyt eräs lehtemme ystävä. Koska
siinä kerrotaan käynneistä aseilla sellaiaiUa paikkakunnilla ja l a i ­toksissa
NenvostoUitossa, missä evät suomalaiset valtnnBkpnnat ol^
ennemmin kayneeti tai misaäkäyiueistä^^n^^ ole matkakerto­muksia
julkaista, niin nslumune sen olevan mielenkiintoisen leh­temme
luk joille. '
MATKALLA MOSKOVAAN
! Haulaesiripun ympäröimä m a a ,
I kansojen v a n k i U , e i s a a v«H?aas^
. u a . l S y t e t ä ä n v a i n Siiiäiättjrjä paHfei*
{ k o j a , työläisillä e l saa o l l a o m a k o t i -
I taloja, v a i n k u r j u u t a k m j i i u i i OT
j l a , lapset vieroitetaan vahhctmhls^
! taan, valmistuvat sotaan Jne., ovat
niitä väitteitä, j o l t a Jatkuvasti" e s i ­tekään
määrättyjen piirien taholta
suuresta itäisestä naapurimaastam­me
Neuvostoliitosta. Nämä väitteet
•iieTsi\'ät kehää usean valtuuskun­nan
jäsenen ajatuksissa k u n 15-jä­seninen
työläisvaltuuskiinta aloitti
mätiänsä'marraskuun 1 — 2 päivien
välisenä yöaä Neuvostoliitoon. V a l -
tuuskUTita o l i kotoonpantu eri p u o l i l ­ta
Suomea, edustaen työväenliikkeen
eri mielipidesuuntia. - " -
r.Tsimmäinen suuri, m i e l s n k i i h n oa
2:ohde o l i v a U f h i s k m m a U e n u^
p u r i n kaupunki, jonne saavuimme
]ce2k> .kymmenen aikaan ntunmia."
P a s s i - j a t u l l i t a r k a s t u k s e n jälkeen^Jäi
m e i l t e - n o i a t u n t t - a tutustua kiau-p
u n g l j f nykyiseen:-elämään. Astues­samme
yaimibi- asem
senslmmälselyi havaita, ett4/ä«ema-rafcennus
o n valmistumisvaiheessaan
j ä aikaisemmin Viipurissa t*käyneet
j a asuneet totesivat, että siiiä v a l ­m
i s t u u a i v a n samanlainen k u i n mitä
se o l i a i k a i s e m m i n o l l u t , , -.'
Kävellessämme p i t k i n kaupiih^in
k a t u j a , me hämmästyimme, k u n 9Up-nuntaista
huolimatta k a i k k i m^yyniä-lät
o l i v a t a u k i ja ihmisiä l i i k k u i r u n ­saasti
kaupasta toiseen. Katukti^abe
löi leimansa myös sodan tuhojen'Jäl-leenl^
kentaminen. T o r k k e l i n , p i i l i t o s -
öi:evim;.;yerf^^
«amme pinun U t u j a V(
k u n n a n jäsenet huomauttivat toinen
loisilleen: pidähän n y t slhnällä var­jostaako
meitä kuk-tan. Katsoimme
vähän väliä taaksemme (kosba o l l m -
.Tie a i n a k i n jossakin määrin h a r j o i ­tetun
propagandan uhreja) mutta
turhaan, sillä kukaan ei meitä v a r -
Jo-stanut. Näin o l i Jo y k s i propagan­distinen
väite saanut ensimmäisen
k-aolettavan Iskun.
Valtuuskuntamme jäsenissä o li
-Tiuutamla venäjänkielehtaltolslä J o -
t2n meUlä oli mahdollisuus puhutel­la
ihmisiä k a d u i l l a . J a saimme siten
verrattain täydellisen käsityksen k a u ­pungin
elämästä, huomioiden sen l y ­hyen
a j a n mikä meillä oli m a h d o l l i ­suus
tähän käyttää. Tärkein h a v a i n ­to
o l i l u i t e n k h i se, että V i i p u r i o l i
säilynyt V i i p u r i n a , n i i n k u i n sanoivat
r,e, jotka aikaisemmin olivat siellä
käyneet, j a että ihmiset siellä s u o r i t ­tivat
normaaliseen tapaan rauhan­omaisia
asJtareitaan.
iM[a,lkan edelleen jatkue.ssa, muis­tuttivat
p a i k o i t t a i n avautuvat näköa­lat
meille siitä ajasta, j o l l o in Suomen
t y ö m l « ^ öii ; : J o h d ^ ^ ase kädessä
Neuvosiöliittiolalsta .toveriaan vas­taan:
-Nyt j u n a kiidätti meitä näiden
seutujen ohitse Jieuvostokansan vie­raaksi,'
•
uoo tukeen Jännitys nousee meissä
sitä mukaa kuin juna lähestyy L e ­ningradia.
V i i m e i n sen vauhti h i l j e ­nee
' j a havalt«emme saapuvamme
raureen teolllsuuskaupimkiin, K i m
j u n a hiljälleefl bulkee kohti k a u p u n ­g
i n - S u o m e n asemaa, näkyy molem­min.
p u o l l r i ' ' v a ln toinen toistaan s u u -
r e m p i i teolllsua-jjaitoksla. Saavumme
todella s u u r k a u p u n k i i n , siltä kertovat
vaunun ikkunoista avautuvat näköa­lat,
j p n ^ e k ä l f U s l n k a a i i Ihmettele
kun-icuulemme, etiä kaupungissa o n
sa s e i s o t : p a l k a l l a a n Jussi MäaPlfixn
veistämlt^Hlrvipatsä», J
kauqto näky t a l v l a a ^ ^ verran a s i i k k a l t a k u t o meillä
koic^, maassa, Lotoisessa Suomessam-
Kuarjunacitten seisahtuu j a ilas-keudu-
mme alas vaunuista, saamme
osaksemme mitä sydämclllsimmän
vastaanoton. Neuvostoliittolaisten
välitön toverlUlBuus Ja ystävällisyys
l a u k a i s i heti jännittyneet mielenti­lamme.
Ja totesimme olevamme k u in
vanhojen ystävien parissa. Tästä
hetkestä alkoi suoinalaisen työläis­valtuuskunnan,
y l i 3 v i i k k o a kestänyt
" r u h t i n a a l l i n e n elämä", joka muo­dostui
rikkaiden kokemusten ja
unohtumattomien elämysten täyttel-ficksl
ajaksi.
Vierailumme Lcningraadlssa ei
kuitenkaan tällä k e r t a a muodostunut
pitkäaikaiseksi," sillä jatkoimme vielä
samana Iltana matkaamme " P u n a i ­sella
N u o l e l l a ' k o h t i Moskovaa. E n ­nätimme
kuitenkin kylpemisen» Ja
tervetulialspäivällisen jälkeen pienel­le
iltakävelylle L e n i n g f a d i n kaduille
ennen matkan JatlL^imlsta. K u l j i m me
p i t k i n Nevskiä j a ihmettelimme suur-kaupuixgin
elämää. Vielä j o k u muis­t
u t t i , että — katsohan taaksesi v a r -
jcstaako meitä k u k a a n —, m u t t a n y t
tälle jo n a u r e t t i i n . K a t a r i i n a I I p a t -
.?aan j u u r e l l a me haastattelimme mm.
erästä perhettä, joka o l i iltakävelyl­lä.
K u n he k u u l i v a t meidän olevan
Suom&sta, he lausuivat, että se mitä
meidän kansojemme välillä o n ollut,
ei ole esteenä kansojemme entistä l ä -
heisemmalle kanssakäymiselle, vaan
meidän molempien maiden Ihmisten
on työskenneltävä sen puolesta, että
rauha säilyisi — e i y k s i n Suomen j a
Neuvostoliiton välillä vaan koko maa­ilmassa.
K u n "porukkamme" sitten
ennen "Punaisen Nuolen" lähtöä k o ­koontui
illalliselle h o t e l l i i n , o l i j o k a i ­s
e l l a paljon miellyttäviä kokemuksia
kerrottavanaan, koska valtuuskun-tanune
jäsenet olivat pieninä r y h m i ­nä
liikkuneet e r i p u o l i l l a kaupunkia.
K e l l o 22,40 Leningrad alLol Jäädä
taaksemme, j a " n u o l i " lähti kiidät^
tämään mdtä kohti Moskovaa.
J a t k u u ,
Tiistaina, toukok. 26 p.—Tuesday, May 26,1953 Sivu S
Suomen kirjallisuuden ja kielen harrasis
laajenee Unkarissa yhä edelleenkin \
Helsinki. — Suomen kielen ja
Buomalaisen fclrjalllsuaden barms-tus
laajenee jatkuvasti Unkarissa,
• kertoivat huhtikuussa ^. Suomess»
vierailleet unkarilaiset sanomaleh-timichct
heille järjestetyssä haas­tattelutilaisuudessa
täällä.
Suomen kielen professoreita Ja
lehtoreita on sekä Budapestin yli­opistossa,
että myös maaseutu­kaupunkien
yliopistoissa Ja suo­malaista
kirjallisuutta käiinnctään
myös Unkarin kielelle.
K a l e v a l a mainitaan luonnollisesti
enslmäiäenä. Haastateltavamme ker­toivat,
että Unkarissa voidaan p u ­hua
suorastaan K a l e v a l a - k u l t i s t a.
Esim. nykypolven ehkä k u u l u i s i n u n ­k
a r i l a i n e n runoilija A t t i l a Joszef.
Pctöfhi m a n t t e l i n perijä n y k y - U n k a -
rlssn, sanoo, että hänen tuotannos­saan
tuntuu'selvänä K a l e v a l a n . v a i ­kutus.
Samaa vakuuttaa omalta o-,
saitaan myös r e t k i k u n n a n j o h t a j a na
toimiva r u n o i l i j a Gabor Devecserl,
Homeroksen unkarlntuja j a K o s s u t h -
pnlklnnon saaja.
M u t t a myös uudempaa suomalaista
k i r j a l l i s u u t t a tunnetaan. Kuulemme
nimet T u r t i a i n e n j a Sinervo. S i l ­lanpää
j a hänen " S i l j a n s a " tuntuvat
olevan k a l k i l l e haastateltaville t u t ­tuja.
J a parhaillaan o n työn alla m m ,
buuren suomalaisen runouden anto­logian
toimittaminen, Jonka p y r k i -
mykseiiJt on m a h d o l l l s l m m a u nioinl-puollscstl
kuvastaa maamme r u ­noutta
Ja r u n o i l i j o i t a ,
' U n k a r i n yleisradion k i r j a l l i s e n o -
saston päällikkö G c z a Ketäs o n suo­menkielen
taitoinen henkilö, j o k a on
itse kääntänyt suomalaista k l r j a l l i -
.suutta u n k a r i n kielelle ja lämpimästi
v a a l i i Suomen Ja UnV.vvrln välisen
ystävyydt!n kehittämistä.
Suomi esiintyi sekä U n k a r i n l e h -
distössii ettu myös kirjallisuudessa
erityisen voimakkaasti viime kesän
olympialaisten aikana. Eräs maan
tunnetuimpia r u n o i l i j o i t a , kaksi K o s -
s u t h - p a l k l n t o a saanut B e n j a m i n L a s ­zlo
k i r j o i t t i mm. runoelman H e l s i n g in
Olympialaisten kunniak.sl. Samasta
aiheesta v a l m i s t e t t i i n U n k a r i s s a myös
l y h y t f i l m i .
Ehlä U n k a r i n nykyinen l»:-hily3?
Kuule.Time t o i m i t t a j a P a i Plnceslltä
Ja toimittaja T l b o r Mullerlltä tietoja
teollisuuden valtavasta noususta*
Kuulemme, i n l t c n Budapest, Josta
saksalaLset perääntyessään hävittä­vät
m m .kaupungin k a i k k i kuusi s i l ­taa,
on rakentanut 8 uutta; entistä
suurempaa j a k a u n i i m p a a .
Jälleenrakennustyö on suoritettu
Ja sen lisäksi on rakennettu tavatto­man
paljon uutta, sellaista, Joka is­kee
kaupungin työtätekeville i h m i ­sille
todella L^aunilksi. viihtyisäksi Ja
terveelliseksi, Budapestin uusi, suuri
metro — m a a n a l a i n e n rautatie — v a l ­mistuu
ensi vuonna.
R o m a n t i i k a n hohteen ympäröimi­nä
mutta Ihmistä kohtaan ennen
n i i n kitsas Ja ynseä pusta o n p u h ­jennut
uuteen elämään.
Vesi o n j o h d e t t u kuiville aroille, j a
sen mukana ovat tulleet viljelykset j a
uusi vauraampi elämä. Luonnon v i ­hamielisyys
lannistetaan. Ja se p a k o -
Enemmän dollareita
Francon käytettäväksi
M a d r i d . — U S A - . n lähettiläs James
C. Dunn o n s a n o n u t ilmoittaneensa
F r a n c o n ^ h a l l i t u k s e l l e , että U S A :n
h a l l l l u k s c n suunnitelmana o n myön­tää
Francolle $125,000XK)0 käytet-täväk.
vl s o t i l a a l l i s i i n Ja t a l o u d e l l i s i in
tarkoltuLMlln,'
E N E I I I M ; ( N H I I R T O L A I H IA
T U L E V A I S U U D E S S A U S A :N
Chicago, - i - I l l l n o l s l l a i n e n senaat­tori
Douglas eanoi täällä pitämäs­sään
puheessa, että hän ujgkoo ensi
vuonna U S A ; n päästettävän noin
250/100 s i i r t o l a i s t a s e n lisäksi mitä
nykyiset asetukset sallivat.
t c t a a n tuottamaan ihmiselle Imyäs
monia sellaisia tuotteita, Joiden kas>
vattamlsta Unkarissa aikaisemmin,
p i d e t t i i n mahdottomana, mm. puu-'
v i l l a a , Jota vUjelJään k a i k k i a l l a maan
eteläosissa, j a viime aikoina \ myäa
sellaisia etelän hedelmiä k u i n sitruu­noita
j a appelsiineja. '| .
Haastateltavamme toivoivat,, etta
heidän vierailunsa olisi ensi a s k e l yhä
läheisempään kunssakäymiseen,'-Jon»
k a puitteissa > suomalaiset voisivat
henkilökohtaisesti tutustua U n k a r i in
j a sen u u s i i n saavutuksiin Ja ttnka-v
rilaisct puolestaan Suomeen, Joka on
n i i n lähellä unkarilaisten sydäntC ':
Omasta puolestaan he kertovat^ et­tä
he j o k a askelella kiertomatkansa
aikana ovat voineet suorastaaiv:.tun­tea
sen ystävyyden, jota Suomessa
tunnetaan Unkaria j a u n k a r i l a i s ia
kohtaan. KalL'kl heiden kokcmuk-s
e t m vahvistavat sen, että U n k a r l Ua
on Suomessa runsaasti uskollista ys­täviä.
,'. ...
J a erottaessa unkarilaiset vieraat \
toistavat vielä toivomuksen, että'kah­den
sukulaiskansan ystävyys ja vuo­rovaikutus
kehittyisivät j a j a t k u i s i v at
entistä hedelmälllscjnmlssa merkeissä
m i h i n toivomukseen me suomalaiset
voimme täysin sydämin yhtyä.
LÄHETTÄKÄÄ
LAHJAPAKETTI
SUKULAISILLENNer l
JÄ. YSTÄVILLENNE
SUOMEEN^
MUISTAKAA
JUHANNUKSEKSI
_ J
•FB" PAKETTI - $8:25 J
2 oaunao k a h v i a ; 6 5V4 - u M - ' !
Kokonaispaino 8 paunaa,
Huollnxalta Jcahyin ia savuk­keiden
hinnan noususta "FB"
paketin hinta on vain > • >
.25
Ei tullia. SAL takaa laadiiiin
ja perille toimittamisen.
Tämä, ihanteellinen
> lahjapaketti tekee omaiset|ne
SUOMESSA onnellisiksi.*;.
Lahjapakettitilanteen epä­varmuus
Suomessa tekee V ^ -
keaksi ennustaa, kuinka kau­an
lahjapaketteja voidaan
lähettää. TÄMÄ VOI O L tA
VIIMEINEN TILAISUUS? •
T i l a t k a a p a k c t l l n n e TÄNÄÄN
lählmmältä asiamieheltä t a i '
Sv/edish American Line
1255 Phillips Sq, Montreal 2, Qne,
470 Main St.. Wijmipeff, Man,
Union Bank BIdg., Calgary, Altä,
71 Upper Water St., Hallfax, N. S.
_ Nyt on .saatavana liikkeemme kirjakaupasta 0
kuului.san taiteilijan ja laulajan @
§ PAUL ROBESON'IN S
I LEVYALBUMI 1
A L B U M IN
HINTA
$6.00
Tässä Albumissa *on 3 kahdentoista
tuuman levyä,;. Ohjelma näihin levyir
hin on otettuiPaul Robesonin konser­tista
Peace Arch'illa, Canadan ja
Yhdysvaltain rajalla toukokuun 18 päi­vänä
1952:
Levytys on suoritettu International
Union of Mine, Mill iahd Smelter Wor-kers'in
toimesta.
m.
m
'im
mm ml Mm
T I L A T K A A O S O I T T E E X L A :
•TAPAUS PUBtlsifllNb CO, LTD
Box-69 if • Sudbury, Ontario
mm»