Vapaus, October 25, 1962

              KOLME JAPAN I LAISTA TEKOKUUTA
JAPANI AIKOO "RIPUSTAA" TAIVAALLE
KOLME TEKOKUUTA
Avaruuslentojen yhteydessä ajattelemme aina Neuvos­toliittoa
ja Amerikkaa. Japani.on kuitenkin kovaa vauh­tia
liittymässä avaruusmatkavaltioiden Joukkoon. Se on:
suorittanut jo monia arvokkaita rakiettikokeita ja on
ehtinyt toimittaa raketteja Jugoslaviallekin. Japanilaiset
työskentelevät tätä nykyä NECSIksi ristimänsä teko­kuun
valmistamispuuhissa. Mikäli Icokeet onnistuvat, on
tarkoitus rakentaa kolme tämän tyyppistä tekokuuta.
Ne painavat kukin 52 kg. Nuo kolme tekokuuta "ripus­tetaan"
sitten taivaalle. Tekokuut kiertävät, nimittäin
maata samalla nopeudella kuin maapallo kiertää akse­linsa
ympäri, joten tulee näyttämään siltä, ettäne pysy­vät
paikallaan. Japanilaiset tekokuut ammutaan 35,800
km:n korkeuteen, kts. karttaa, ja jokainen niistä lähet­tää
sitten radiomerkkejä kaikkiin maapallon osiin. Te­kokuut
saavat tarvitsemansa sähkövoiman aurinkopat-tereistaan.
Satelliitit aiotaan lähettää jo ennen" vuotta
1964.
Onnittelumme
VAPÄUSLEHDELLE
45-vuotismerkkipäivän johdosta!
Kauan eläköön lehtemme Vapaus kansalais-'
temme valistus- ja tiedonantajana!
CSJ:n COBALTIN OSASTO
COSALT. ONTARIO
ONNiTTELEN
sinua, VAPAUS, luotettavana toverina,
edistyksen ja valistuksen julkituojana!
Olet seurannut askeleitani Canadassa sekä tuo-:
nut terveiset. Pyreneitten vuoriston taa. Toivon
lehdelleni menestystä ja paljon luotettavia ys­täviä!
FELIX KULMALA
Box 190, South Porcupine, Ontario
Onnittelemme työkansan ja
vähäväkisten äänenkannattaja
VAPAUS-LEHTEÄ
45-vuotismerkkipäivän johdosta!
Järjestömme jäsenet ovat iloisia nähdessään, että
lehtemme on voinut avartaa kansalaistemme
käsitteitä nykymaailman ongelmien selvittämi­sessä!
Parhainta menestystä 45'Vuotiaalle!
toivottaa
CSJ:n South Porcupinen Osasto
No. 12
SOUTH PORCUPINE, ONTARIO
F Viekää se konelatojalle...
ymmärretä"
Epäilemättä useat tämän leh­den
lukijoista ovat ajatelleet, että
kuinka on mahdollista, et»ä hän
saa jatkuvasti lehtensä luettayak.
si. Siinä yhteydessä on tullut eh­kä
ajatelluksi;sitäkin, miten suu-
'ren ja monimuikaisen työn taka.
; ha mahtaa pikkulehtikin olla en
uenkiiin se lukijain käteen tulee?
' ;Nutta' paljöh on varmaan sei.
li^^akiui lukijoita, jotka eivät ole
asiaa ''seii^ lähemmin ajatelleet,
\)aan pitävät si.ä ikäänkuin itses­tään
selvänä asiana. Mutta kun
"vieraspaikkakuntalaiset" kansa­laisemme
tulevat' Sudburyyn, he
käyvät tavallisesti tutustumassa
myös: Vapauden laitoksiin^ — ja
tällaiset vierailijat saavat varsin­kin
ensi kerralla "lehtipajassa"
käydessään hyvin mielenkiintois­ta
nähtävää,' Ja vaikka lehteä toi­mitetaan,
ladotaan ja painetaan
kaikissa "pajoissa" ajan kanssa,
kilpaillen, niin lehden valmista,
miseen tutustumaan pyrkivät vie.
raat, läheltä ja kaukaa, ovat aina
tervetulleita Vapauden liikkee-seen.
.• -
Yksi kaikkein monimutkaisin .
ja tärkein vekotin lehden valmis,
tamisessa on latomakone ja sen
vieressä ahertava kone. ja käsi.
latoja.
Auttaaksemme. lehtipajamme
\'astaisuudessa tulevia "vieraili,
joita ja ns. "suurta yleisöä" ym.
märtämään latojan työtä, oheises­sa
kirjoituksessa kuvaillaan min­kälaista
työntekijää tarkoitetaan
konelatojalle ja minkälainen on
se hänen melko monimutkainen
työvälineensä, latomakone. Alla­olevassa
on mahdollisimman kan­santajuisesti
yritetty selittää näi.
tä kysymyksiä, multa luonnolli­sestikaan
ei ole voitu kokonaan
sivuuttaaa . "ammattitermejä-kään".
Kutrcn oheisesta selostuksesta
ilmenee konelatojan työ ei ole
läheskään helppoa ja kevyttä,
miltä se ensinäkemältä vaikuttaa
— mutta sitä raskaampaa on
heille vielä siksi kun täytyy työ-miehenä
latoa suurporvareita
puolustavia ja työläisiä yleensä.
painavia juttuja Suuren Rahan
kontrolloimiin lehtiin ja julkai­suihin.
Vaikka iyöpaine on työ-väenlehtien,
kuten Vapaudenkin
latomossa yhtä tiukka kuin missä
tahansa muualla, ja palkkakin
olosuhteiden pakosta hieman al­haisempi
kuin "business-lehtien
palveluksessa, niin lohduttavana
ja innoittavana' seikkana on kui­tenkin
se, ettei tarvitse uurastaa
sen paremmin oman alansa kuin
muidenkaan työläisten riistämi­sen
ja ryöstämisen edistämisck-
.. si. • • ^ .
HISTORIAA
Ensimmäinen suuri keksintö kir.
japainotaidon aiaalla oli Johann
Gutenbergin noin vuonna 1440 kek­simät
irtokirjakkeet. Jonkinlaisia
painotuotteita oli kyllä painettu jo
ennen tätä käänteentekevää kek­sintöä
puusta kaiverretuilla paino­laatoilla,
mutta ymmärrettävästi ir.
tokirjasinten käytäntöönotto vai­kutti
mullistavasti sen ajan kirja-painaoloihin.
Toinen huomattava keksintö oli
Freidreich Königin pikapainokone.
Hän sai keksintönsä valmiiksi vuon­na
1810 ja myönnettiin sille samana
vuonna patentti. Painokone on tä­män
jälkeen läpikäynyt monenlaisia
kehitysvaiheita, ja painamismene^
telmiäkin on nykyisin monenlaisia,
mutta emme kuitenkaan tässä yh-teyde.
ssä puutu niihin sen lähem­min,
sillä tarkoituksemme on eritO'
Ien selostaa:
LATOMAKONEEN
syntyä j a kehitystä nykyaikoihin as­ti.
Kiihtyvä työntahti kirjapainoissa
oli merkillepantavaa j o 18000-luvun
ONNITTELEMME
SEN TÄYTTÄESSÄ 45 VUOTTA!
Osuusliikkemme on monta kertaa saanut asioitaan jäsenistönsä
tietoon juuri Vapauden välityksellä.
Toivomme, että suomalaiset jäsenemme ja kuluttajat liittyisivät -
Vapauden lukijakuntaan!
P A R H A I N T A MENESTYSTÄ 45-VUOTIAALLE!
Workers' Co-Operative
Of New Ontario Ltd.
SOUTH PORCUPINE, ONTARIO
alkupuolella. Heräsi ajatus, eikö la­tomistakin
voitaisi suorittaa ko­neellisesti
— kuten painaminenkin
oli tapahtunut pikapainokoncen
keksimisen jälkeen, yoitaneen sa­noa,
että tuskin minkään keksinnön
hyväksi on uhrattu niin paljon ai­kaa,
vaivaa ja varoja kuin mekaa­nisen
latomistavan.
Vihdoin V. 1884. levisi Amerikasta
koko maailman kirjapainopiireihin
tieto, että vvilrttenburgilaissyntyi-nen,
Baltimoressa asuva Othmar
Mergenthaler oli onnistunut raken^
tamaan latomakoneen, josta sittem­min
on kehittynyt nykyisinkin vie­lä
käytännössä oleva Linotype-la-tomakone
— huolimatta siitä, että
latojat työansionsa menettämisen
pelosta kiihkeästi vastustivat ja
nostattivat monenlaisia liikehtimi­siä.
.Muitakin latomakonekeksintöjä
on tehty mutta jääköön ne tässä
yhteydessä lähemmin esittelemättä.
Todettakoon vain, että pailsi Lino
type-latomakonelta on vielä käy­tännössä
Intertype-. Linograph- ja
Typograph-latomakoneita, joista
i viimemainiut ovat yhä enemmän |
häviämässä käytännöstä. Latoma-konekeksinnöistä
puhuttaessa lie­nee
paikallaan mainita myös Mono-type
latomakone, joka kuitenkin i
edellämainituista täysin poikkeava j
na ei ole sanomalehtiladontaan .so- {
piva., mutta kirjojen yms.. ladon­nassa
voittamaton. .
Lintotype-, Intertype-, Linograph j
ja Typographlatomakoneet ovat ns. I
rivilatomakoneita, jotka siis vala-1
vat palstan levyisen tekstirivin yh- i
tenä.senä kappaleena, jotavastoin!
Monotype latomakone valaa irlonai-1
sia kirjakkeita. |
Linotype-lalomakoneita valmi.ste-1
taan Yhdysvalloissa ja Neuvoslolii-•
tossa ja ennen toista maailmansotaa ;
myöskin Saksassa ja vielä aikaiseni i
min myös Englannissa. Neuvosto-1
liitosi^a latomakoneiden valmistus;
on uusi teollisuudenhaara, sillä nii­tä
ruvoitiin '•siellä valmisiamaan.
varsinaisesti'%,vasta sodan jälkeen, ]•
joskin kokeiluja oli suoritettu ai-•
kaisemminkin. Suomeenkin on jo j
tuotettu muutamia kymmeniä n ä i -1
lä koneita, mutta ovat amerikka- i
laiset latomakoneet enemmistönä;
suomalaisten kirjapainoissa. Lisäk-1
si on huomattava, että Saksassa!
valmistetut Linotype-latomakonuct j
on valmistettu ns. saksalaisella näp-!
päinpöydällä, jonka sormitusjärjo.s-.
telmä eroaa huomattavasti muissa j
valmisteLtujeri latomakoneiden sor- 1
mitusjärjestelmästä. j
LATOMAKONEEN TOIMINTA !
PÄÄPIIRTEITTÄIN I
on hyvin vaikeata selittää "kansan­tajuisesti"
muutamin sanoin, mutta
yv.itämme kuitenkin tässä yhtey-i
dessä valaista hieman tätäkin puoi-!
ta I
Siis, kun konelatoja painaa näp-i
päinpöydäsiä — joka lähinnä on:
verrattavissa kirjoituskoneen niip-1
päimistöön — olevaa näppäintä, i
pyörhtää pieni epäkesko kchykses-|
sään kumirullaa vastaan aiheutta-j
en ohuen rautatangon välityksellä
sen, että pieni lukkolaite ns. maka­siinissa
pudottaa yhden matriisini
suipenevaa pudotusrataa pitkin
liikkuvalle hihnalle, joka vie sen
kokoojaan.
Yksistään matriisista, olisi paljon :
selittämistä, mutta kuittaamme sen |
mainitsemalla, että se on erään-j
laista messinkisekoituksesta valmi.s- |
tettu pieni, litteä kirjaisinnuiotti, j
jonka toisella kapealla sivulla on
varsinainen ''muotti" ja toisella
puolella merkintä, minkä kirjaimen 'i
"muotti" Se on. Tämä siitä syystä, |
että latoja tarvittaessa voi tai-kistaa.|
onko oikea matriisi tullut oikealle j
paikalleen. j
YI
Uudet kasvot Canadan televi­siossa
ovat nykyään kahdesti
viikossa teIcvisio.vlcisöllc esiin,
tyvän Paul Solcsin. Hän johtaa
paneliohjclniaa "Flashhark" ja
esiintyy m.vös "Take Thirly"-
ohjolniassii.
Jäämme siis siihen, että latojan
"kä.skyn' saanut matriisi oli ehtinyt
kokoojaan. Latoja jakelee "käsky­j
ä ä n ' ns. nappailee näppäimistöä
jatkuvasi! kunnes kokooja on täyn­nä
matriiseja. Sanojen väleihin hän
pudottaa ns. kiilalla painamalla k i i .
lanäppäintä, jolloin kiilat putoavat
erikoisesta kiilakastista. Kun rivi
on täysi, nostaa latoja rivin kulje­tusvaunun
vietäväksi valinlaittee-seen,
jossa rivin valaminen valin-pyörässä
olevan "muotin" mukaan
tapahtuu ladottu matriisiriviä vas­taan.
Koneen tehtyä muutamia au-temaattisia
liikkeitä, jolloin mm.
valaminen on tapahtunut, työntää
ns. pukkaajalevy kuumuttaan ja
kirkkauttaan hohtavan rivin erään­laiseen
"kaukaloon", "jota ammatti­kielessä
kutsutaan haaksi. Tähän
näitä rivejä tulee sitten jatkuvasti
sitä mukaa kuin latoja ja kone eh­tivät
niitä "valmistaa". Tällä välin-matriisit
ovat tehneet' yhden kier­tokulkunsa,
sillä rivin tultua vale­tuksi,
matriisirivi jatkoi matkaansa
"kohti korkeuksia", ts. elevaattorin
ja käsivarren avulla matriisit ovat
päätyneet purkajen portille, jossa
pienf vipulaite ns. matopyörien
avustuksella nostaa matriisin ker­ralla
uurretankoon, jossa ne kul­kevat
matopyörien avustuksella
eteenpäin kunnes saapuvat maka­siinissa
olevan oman kanavansa
kohdalle pudotakseen sinne. Tämä
purkaminen tapahtuu täysin auto­maattisesti
matriiseissa olevien
hampaiden ja uurretangossa ole­vien
uurteiden ansiosta. — Eri­koismerkkien
ja harvemmin käy­tettyjen
korkokirjasinten matriise­ja
varten on kuitenkin lisäkasti,
josta matriisit asetetaaan käsin.
Kuten ylläolevasta ehkä ilmeni,
toimii kon& täysin automaattisesti
sen jälkeen kun konelatoja on lä­hettänyt
rivin, ts. nostanut sen
kuljetusvaunun vietäväksi edelleen;
Tätä katsellessa varmasti "maalli­kon"
mieleen kysymys:
"ONKO KONELATOJAN
AMMATTI TOSIAANKIN
NOIN HELPPOA?"
Eihän siinä tarvitse muuta kuin
näppäillä ja kone tekee kaiken
muun automaattisesti, latojan seu-:
ratessa sen toimintaa "hieman tyh­män
näköisenä", ^kuten ensikerta-j
lainen kirjapainossa kävijä huo-mau.
ti. Myönnettäköön avoimesti,
eitä kirjaltajien ammatti ensi sil­mäyksellä
todella vaikuttaa hyvin­kin
helpolta-— varsinkin konelato­jan
ammatti: "Sen kun nappailee".
Mut\a kuten' kaikilla aloilla, on
lälläkin omat ''muttansa". Ensinnä­kin
tuon työvälineensä latoma- |
koneen, olkoon se sitten mitä merk-|
kiä tai mallia tahansa — täydelli­nen
hoito ja kunnossapito ei ole
mikään vuodessa tai parissa opitta­va
asia. "Näppäilyn" voi kyllä op­pia
puolessa vuodes.sa jopa pienem­mässäkin
ajassa, mutta latojan suo­ritettua
nopeuskokeensa ei hän
suinkaan ole valmis konelatoja sa­nan
varsinaise.ssa merkityksessä.
.Son jälkeen vasta alkaakin varsi­nainen
"opiskelu". Jokainen ym-märäväinen
lukija käsittääkin, et­tei
tuhansia osia sisältävään konee­seen
noin vain "päästä sisälle",
vaan se vaatii sitkeää tarmoa ja en­nenkaikkea
innostusta työhönsä.
•Mainittakoon, ettei konelatojaksi
oletakaan ensimmäiseksi vastaan
tulevaa miestä tai naista, vaan hä-.
Ilen on ensin oltava määrävuodet
käsinlatojan opissa.
Yhtenä, varsinkin ns. siviilikone-latojien
hiuksien harmaannuttaja-na
on alituinen makasiinien ja le­veyksien
vaihto, mutta tämä esitys
venyisi liian pitkäksi, jos puuttui­simme
näihin kaikiin "ammattihie-nouksiiin".
Kiiruhdamme eteen-
|)äin ja toteamme, että varsin ikävä
puoli konelatojan ammatista ovat
AMMATTISAIR^\UDET
joista mainittakoon usein esiinty­vät
- vatsa- ja sydänsairaudet. Her-mostovaivatkaan
eivät ole vallan
harvinaisia eikä myöskään heikko-näköisyys.
Silmiinpistävää onkin,
e t t ä varovaisestikin laskien noin
i)Uolet : konelalojisla käyttävät
silmälaseja. Tämä johtunee suurim­maksi
osaksi siitä,: että konelatojat
joutuvat työ.skentelpmään aina kei-notekoise.
ssa valaistuksessa ja lu­kemaan
päiväsä toiseen käsikirjoi­tuksia,
jotka toisinaan ovat hyvin­kin
sotkuisia ja töhrittyjä — ää­rimmäisessä
tapauksessa esim. ry­pistyneen
käärepaperin nurkkaan
vähemmän .selvällä käsialalla kir­joitettu
ilmoitus. Otapa siitä sel­vää!
Nykyisin sentään on jo mel­kein
poikkeuksetta koneella kirjoi­tettuja
käsikirjoituksia. Eräillä on.
ollut tapana 3anoa että "vie kone­latojalle,
ellei apteekissa saa sei-'
vää", jonkunhenkilön harakanvar­paita
muistuttavasta käsialasta. Täs­tä
huolimatta on konelatojain har­tain
toivomus', ettei tämäntapaisia
käsikirjoituksia koskaan ilmaantuisi
hänen "ratkaistavakseen" . Ja ol­koon
tämä eräänlaisena ojennukse-ne
niille lehden lukijoille, joilla on
tapana silloin tällöin lähetellä kir­joituksia
lehteen. Säälikää kone-latojaparkojen
silmiä.
Kui^o on konelatojalle myöskin
Torstaina, lokak. 25 p. Sivu 11
ONNITTELUMME
45-VUOTIAALLE
VAPAUS-lehdelle!
HELINI JA EINO VÄLKKI
LEILA JA RAY VÄLKKI
Toronto Ontario
Vapauden latomo ja sen työhuonekuntakin on melkoisesti muuttu­nut
sen jälkeen kun ylläoleva kuva on sieltä oiettu. Mutta tällainen on
yleispiirtein katsoen vieläkin latomomme . •
ONNITTELUMME
45-VUOTIAALLE
VAPAUDELLE!
ILOMÄET
Puhelin WA 3-4469
506 Brunswick Avenue
Toronto Ontario
PUOU SAKSAN RAUHAN­SOPIMUKSEN
KANNALLA
Berliini. — Puolan valKhjn pää­ministeri
Josef Gyrankievvicz sanoi
äskettäin, että erillinen Saksan
rauhansopimus antaisi Saksan De­mokraattiselle
Tasavallalle mahdol­lisuuden
'käyttää hyväkseen suve­reenista
oikeuttaan Länsi-Berliinii!i
johtaviin väyliin liittyvässä kysy­myksessä':
Hän korosti, että itäiset maat ai-lekifjoittavat
erillisen rauhansopi­muksen
Saksan Demokraattisen Ta­savallan
kanssa, jos länsivaltojen
kanssa ei päästä yksimielisyyteen
yhteisestä Saksan rauhansopimuk­sesta.
Cyrankiewicz puhui vastaanotol­la,
joka oU j ä r j e s t e t t y Itä-Berliiniin
saapuneen Puolan hallitus- ja puo­luevaltuuskunnan
kunniaksi. Pu­heessaan
Gyrankievvicz mainitsi, et­tä
erillisellä rauhansopimuksen-i
"vahvistetaan Saksan nykyisten ra­jojen
muuttumattomuus";
Puolan pääministeri antoi lausun­tonsa
vastatessaan varapääministe­rin
\VilU Stophin maljapuheescsn.
Viimemainittu sanoi, että Saksan
demokraattinen tasavalta tervehtii
suurella tyydytyksellä Puolan lu­pausta
allekirjoittaa erillinen rau­hansopimus,
jos länsivallat civiit
osoittaudu halukkaiksi hyväksy­mään
laajempaa sopimusta.
Molemmat valtiomiehet puhuivat
"suurista mahdollisuuksista" la^i-jentaa
Puolan ja DDIln välisiä
kauppaa.
Ulbi-ichtin johdolla. Keskustelut
koskivat kansainvälistä tilannetta
sekä kyseisten maiden taloudellista
yhteistyötä.
16-vuotias nero
piti luennon
ydintutkijoille
Lont"o. — 16-vuotias koulupoika
luennoi perjantaina Einsteinin suii-teellisuusleoriasta
ryhmälle Ena,',-
lannin etevimpiä ydintutkijoita.
Nuori nero Brian Bramson, ko­toisin
Bristolista, sai luvan olla
poissa koulusta, jotta hän voisi esi­telmöidä
neljännestunnin ajan ato­mi
tutkimuslaitoksessa.
Sädehoidon asiantuntija tri J. F.
Fowler sanoi: "Vanha kelpo opetta­jani
koetti aikoinaan päntätä pää­häni
jotakin Einsteinin suhteelli­suusteoriasta,
mutta en ymmärtänyt
siitä juuri, mitään. Nyt teoria on
miniMle oäivänselvä juttu — kiitos
Brianin."'
THE HOMESTEAD
RESTAURANT
Puhelin WA 1-6901
470 Spadina Ave.
Toronto 2-B Ontario
ONNITTELUMME
45-VUOTIAALLE
VAPAUS-LEHDELLE!
Henry Harris, R.O.
Henry Harris Optical Co.
SILMIEN TARKASTUSTA
Puhelin WA 3-9553
275 College Street
Toronto Ontario
s
The D. N. ROBB FUNERAL HOME
\ Hautau-stoimisto
PUHELIN ED 7-5252
sitten V . 1923
SARNIA, ONT.
Berliini. - ^ P u o l a n ja Saksan de-mokraattiscn
tasavallan edustajat
neuvottelivat viime viikolla Berlii­nissä
puoluejohtajien (ioiiiulkan Ja
mitä tärkein a--ia. Sen aviilhi hän
oppii tietämään, onko latom.i-koneessa
jokin paikka '"vinossa",
sillä silloin kone poikkeuksetta käy
'"vieraalla äänellä". Kuulollaan ko­nelatoja
myöskin erottaa jatkuvasti
soluvista matriisisarjoiäta. jos jo­kin
matriisi on jäänyt '"tippimiat-t
a ' . $ormenpäissää oleville tunto­hermoille
tottunut konelatoja oppii
aavistamaan, milloin liian heikosti
lyönnistä tai jostakin muu.sta syystä
j o k i n matriisi ei totellutkaan hä­nen
käiikyään. *
Monet ovat ne vastukset, joita
konelatoja kohtaa työskennelles­sään
latomakoneen — jota kyllä
kutsutaan erääksi tekniikan suu­rimmaksi
saavutukseksi — kanssa.
Liene myönnettävä joskus esitelty
ajatus, että "konelatoja ei milloin­kaan
tule täysin valmiiksi". Aina
ja jatkuvasti hän oppii uutta ja
toisten kahssa keskustellen ja asioi­ta
pohdiskellen heistä voi tulla hy­viä
konelatojia, mutta se ei edellytä
sitä, että he silti olisivat "täysin
oppineita".
P A R H A I N ONNITTELUMME'
45-VUOTIAALLE
VAPÄUS-LEHDELLE!
Samalla onnittelemme ja tervehdimme leh-tiliikkeen
työkuntia, asiamiehiä ja kirjeen­vaihtajia,
jotka ovat suorittaneet niin suu­renmoisen
ja arvokkaan työn työväen valis­tustyössä
maanmiestemme keskuudessa!
Toivomme parliainta menestystä äänenkannat­tajallemme
työväen valistustyön vaalijana sekä
rauhan ja työtätekevien etujen puolustajana.
E L Ä K Ö Ö N V A P A U S!
CSJ:n TOIMEENPANEVA KOMITEA
957 Broadvievv Ave., Toronto 6, Ont.
PARHAAT ONNITTELUMME
45-V: ÄÄNENKANNATTAJALLEMME
LIEHUKOON EDELLEENKIN KORKEALLA
TOTUUDEN J A R A U H A N LIPPUSI!
VALISTUSKOMITEA — TOIMEN NAISET
FINLANDIA KUORO — FINLANDIA ORKESTERI
Näytclniäseura
957 Broadvievv Ave. Toronto 6, Ontario