1962-10-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lÄlli fr .rimäim Iiii: l m ' ' ' ! 1 ' 'ii 9 T f ,•; »-«--i' V » « * V i »•»•V - v - ^ S i v u 2 Torstaina, lokak. 25 p. — THursday, Oct. 25, 19621 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH eANADIANS (LIBERTY) ; Established Nov. 6. 1917 Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi oh. rm Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 ' -Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus 'PöbliShing Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 iv- Advertising rates upon application. translatlons free of ch^rge. >Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage.in cash. TILAUSmNNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk.'$4.25 USArssa: 3 k k . 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk;. $4.80 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25 M c n , b . r a . , H e C A N A DIA N i A N G U AG E' P R E SS VV Katsomme eteenpäin Lehtemme Vapaus viettää marraskuun 6 pnä kunniakasta " '45-vuotispäiväänsä ja sen vuoksi on tämänpäiväinen numero omistettu Vapauden perustajain, canadalaisen työyäenliik- - keen erään osan. esiraivaajien, Vapauden rakentajien sekä Vapauden ylläpitäjien ja siis myös koko lukijakunnan kun- ^^••niaksi. . • • ' Vapaus on vanhin suomenkielinen lehti Canadassa^^ ja ••"'varmasti myös viimeinen suomenkielellä tässä maassa ilmestyvä sanomalehti, sillä työväenliikkeelle j a työväenliikkeen lehdistölle kuuluu tulevaisuus. , Vapaus perustettiin 45. vuotta sitten hyvin vaatimattomalle talousperustalle; Muistaa tulee, että Vapauden edeltä-. jä Työkansan Sanomat, oli ajautunut karille — tuhoutunut vararikon takia. Kaiken kukkuraksi raivosi maailmanlaajuinen teurastus, ensimmäinen maailmansota ja sen Canadassa-k in aiheuttamat: työväenliikettä vaikeuttamaan tarkoitetut rajoitukset. Siinä tilanteessa tarvittiin Vapautta perustamaan lähteneiltä kansalaisilta todella kaukonäköisyyttä, rohkeutta ja ; ennenkaikkea vakaumukseen perustuvaa luottamusta työ-väenliikkeen asian oikeuteen j a lopulliseen voittoon. J u u r i: niissä olosuhteissa perustettiin lehtemme Vapaus, vaivaisen tuhannen dollarin "pääomalla". • Vapauden perustajilla oli siis — kun huomioidaan sanomalehtien kalleus — paljaat kourat; yksi tasku tyhjä r a hasta j a toinen vielä tyhjempi. Mutta heillä oli j o t a k in sellaista, mitä ei voida rahalla mitata eikä ostaa, horjumaton usko ja luottamus työväenliikkeen asiaan ja todellisen sanavapauden tarpeellisuuteen. K u n lehtemme Vapaus nyt, k a i k k i en myrskyjen j a m y l lerrysten jälkeen viettää 45-vuotispäiväänsä, mikä on kunnioitettava ikä mille tahansa sanomalehdelle, ja erittäin ar-vokas saavutus suhteellisen pienen siirtolaisryhmän työväen-lehdelle. niin joka päivä nyt valitettavasti kyllä harveneva. Vapauden perustajajoukko saa o l la todella-ylpeä kaukonä- •köisestä päätöksestään lehtemme perustamiseksi. Vapaudm koko 45-vuotinen elinkausi on ollut taistelua työtätekevien taloudellisten ja sosiaalisten etujen sekä demo-kraattistert kansalaisvapauksien puolesta. Tosiasiassa Vapaus syntyi ja perustettiin nimenomaan näitä asioita \edistämään. Se on o l l u t taistelua parempien palkkojen puolesta työläisil-; le; vauraamman elämän hyväksi farmareille; taistelua r a u han .ja edistyksen sekä työtätekevien kansanaineisten yhtenäisyyden jä uuden huomisen puolesta. •' • Sanalla sanoen Vapauden 45-vuotinen toiminta on ' ollut keskeytymätöntä sotaa puutetta ja vääryyttä vastaan, sekä yleensä onnellisemman Canadan puolesta. Samalla kertaa on lehden ja sen kannattajien täytynyt kuitenkin taistella herkeämättä myös sanavapauden säilyttämisen, lehtensä Vapauden, ilmestymismahdollisuuksien turvaamisen puolesta taloudellisesti. . Vapaus on siis-syntynyt, kasvanut j a kehittynyt canada-laisissa olosuhteissa, canadalaisia vaatimuksia tyydyttämään ja erikoisesti canadansuomalaista työväenliikkeen osaa edustamaan — ja sellaisena Vapaus tulee ilmestymään vielä pitkän aikaa sen jälkeen kun' monet sitä nyt mustamaalaamalla halventamaan pyrkivät voimat ovat ikuisesti vaienneet. VALOISA HUOMISPÄIVÄ Mutta tämän kunniakkaan vuosipäivän vietonkaan y h teydessä me emme seisahdu katselemaan vain mennyttä a i kaa, menneitä kunniallisten taistelujen vuosia i a saavutuksia ihaillen. Pämvastoin meidän katseemme kohdistuu n y t k in eteenpäin. Miltä sitten näyttää huomispäivä nimenomaan lehtemme tulevaisuuden kannalta katsoen? . Erittäin suuria mahdollisuuksia lupaavalta! Totta tietenk i n onj ettei mitään saavuteta kädet ristissä istuen j a kauniista pilvilinnoista uneksuen. Edessämme on paljon suuria vaikeuksia sekä kovia taisteluja ja ponnisteluja — mutta sittenkin tulevaisuudennäkymä on valoisa. Tieteen ja tekniikan valtavan kehityksen johdosta i h miskunnan, siis myös Canadan kansan ja Canadan suomalaistenkin, edessä on aivan uusi, miltei satumainen maailmasodista ja sotien vaaroista vapautunut maailma, missä arvot mitataan inhimillisten tarpeiden ja toiveiden tyydyttämisen eikä riiston ja voittojen keräämisen metsästyksellä — t a i jos n i in ei tule tapahtumaan, s i l l o in ei ole maailmaa ja ihmis- ' k u n t a a ollenkaan sellaisena kuin me sen tunnemme. ^ ^._Jos n^^^ sota voidaan välttää, ja siinä o n k i n -^ kaikHöfi aikojen ."''jos'',-silloin tulee taloudellinen ja sosiaalinen edistys tapahtumaan lähitulevien vuosien aikan a niin nopeasti ,ja;VaItayagti, ettei suuremmat uneksijatkaan ole vpin^et^sita-'kuvata,,.Ja kun ihmiskunnan edessä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin joko tuhoutua ydinasesodan liekeissä tai astua rqhkeasti uuteen atomi-j a avaruuskauteeif, sekä ^uuäenmalliseen, riistosta vapaa- ; seen yhteiskuntamuotoon, n i i n me uskomme vakavasti siihen, että satumaisia rikkauksia kahmivat sotatarve-tehtailijat. kenraaleineen j a politiikkoineen saadaan sittenkin suitsitetijksi, sekä sodan vaara torjutuksi ja kansainvälinen rauha vakiinnutetuksi edessämme häämöttävän "luvatun maan" saavuttamiseksi tässä maailmassa, hyvän maaemomme kaikissa maissa. TEHTÄVIEN SUUNTA Itsenäisenä työyäenlehtenä, joka o h kuitenkin erottamaton osa Canadan työväenliikkeestä yleensä, Vapaus tiilee luonnollisesti tekemään kaiken voitavansa tämän ihanan t u - levaisuudenmahdollisuuden toteuttamiseksi. Vapaus tulee jatkamaan toimintaansa j a taisteluaan työ- ^läistensä parempien palkkojen, farmarien toimeentulon p a - YLEISdN KIRJE LUKIJAN MIETTEITÄ Meillä on vielä paljon parannuksia tehtävänä yhteistoiminnassamme, mutta tärkeätä mielestäni olisi pitää lupauksemme, että mitä ikinä lupaamme asiamiehille tai toimintaamme innostuneille avustajillemme niin niitä lupauksia ei pitäisi unohtaa, sillä se antaa heikkoa t u kea yhteistyöllemme. Se on myöskin todisteena siitä; että emme ole vielä kaukana nykyisen hallituksen •politiikasta", joka tämän lehden lukijain mielestä on sopimatonta työläisten toimintaan. Koskaan ei pitäisi luvata mitään semmoista mikä on epämieluisia tä.vttää ja jo.s-kus voi käydä niinkin, että helppo-täytteinen lupaus ei enää olekaan niin helppo kuin mitä se lupausta tehdessä näytti. Tämmöise.ssä tapauksessa olisi syytä ottaa yhteys asianothaisen kanssa joka selvittäisi tilanteen etteivät lupaukset ole unohtuneet vaan välille on t u l l u t muita vaikeuksia. Olen melkein varma siitä, että tämmöinen menetelmä olisi meidän eduksemme ja se myöskin pitäisi innostusta yllä ' ja levittäisi yhteisymmärrystä laajemmalle, niin silloin meillä olisi myöskin parempi tilaisuus valit:i toimihenkilöitä eri aloille, joista on nyt puutetta. Kyllä meillä joukkoa olisi saatavana jos vain olisi tarpeeksi sen kokoamiseen sopivia henkilöitä. Siis meillä on minun mielestäni toimitsijavoiinista puute. joka johtuu siitä, että olemme liian lähellä itseämme, tämä tarkoittaa sitä, että me annamme liian vähän huomiota niille jotka avustavat meitä. Verratkaamme toimintaamme vaikka sekatavarakauppaan. Sinne tulee lapsia ostamaan sqntillä kara- Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole tarkoitus syventyä yTcsityiskoh? taisemmin Vapauden historiaan ja sen eri vaiheisiin, sillä niistä asioista on puhuttu melko laajasti varsinkin Vapauden 20-vuot|s- ja 30- yuotisnumeroissa sekä erinäisissä julkaisuissa, jotka ovat suhteellison helposti saatavissa niille, jotka haluavat muistiaan verestää niiltä t i i moilta, Sitä paitsi nyt on sittenkin " v a in välivuosi", jota vastoin viiden vuoden kuluttua, jolloin V a paus viettää "kultavuottaan'' ' e li 50-vuotispäiväänsä. on sekä aihetta että rÄahdollisuuksia luoda laajempi katsaus kuluneitten vuosikymmenien toimintaan ja opetuk^ siin — ja lehternme historia anta'i-k i n siinä suhteessa erittäin rikkaita ja monipuolisia opetuksia. : Lehtemme 45-vuotispäivän juhlanumeron erikoistarkoituksena on kunnioittaa Vapauden perustajia ja rakentajia — k a i k k i a niitä miehiä, naisia sekä nuorukaisia ja neitosia, l O t k a 45-vuoden aikana ovat antaneet oman panoksensa sen hyväksi, attä täkäläisillä kansalaisillamme }lisi sanavapaus — myös käytännön kannalta katsoen. Meillä onkin suuri syy ja vei voi- . Palauttakaamme mieleemme kuf luneen 45 vuoden ajalta joitakiii pääseikkoja; jotka ovat suuresti vaikuttaneet Vapauden olemassaoloon ohjelmaan ja merkitykseen. Tässä mielessä me voimme jakaa kuluneen toimintakauden neljään eril-. liseen, joskin eri pitkään osaan. V A P A U D E N PERUSTAMISVAIHE Vapauden ensimmäinen numero ilmestyi 'kuten tiedetään, marraskuun 6 pnä 1917. Vapaus syntyi ja kehittyi canadalaisessa ^Irp^piirissä nimenomaan Canadan^sUoh-.alaisvä-estöä palvelemaan. ~~ Ja k u n Canadan suomaJaiset olivat silloin kuten nytkin, poikkeuksetta työläisiä, farmareita ja muita, p i k - kueläjiä, siitä seuraa, miltei itsestään, että nämä monessa tapauksessa "nälkää ja tsaarin poliittista sortoa pakoon lähteneet" työtätekevät halusivat saada perustamastaan lehdestä työväenmielisen. siis työväen lehden. Tästä johtuu — j a se näkyy johtavana lankana Vapauden 45-vuotiskauden ajalta — että V : i - pauden historia on erottamaton 0 - sa Canadan työväenliikkeen ja e r i - ] koisosti sen suomalaisosan hisloii-lasta.' taan. Tässä mielessä muuten nyt täysin itsenäinen Vapaus on allista pitäen tähän päivään asti ollut yhtä kiinteä osa tämän maan ty*)- väeniiikkeestä, kuin tähän maahan vakituisiksi asukkaiksi ja kansalaisiksi tulleet siirtolaiset ovat osana maan koko kansasta. Vapauden perustamista nopei.s-tutti silloisissa olosuhteissa paljon ensimmäisen maailmansodan a i heuttama tilanne. Kuten vanhat .lärjestöveteraanimme ovat kertoneet; Työkansalehden vararikon jälkeen yritettiin tulla toimeen Y I i - dysvalloissa ilmestyvien suomenkielisten lehtien avulla, mutta kun. sodan suvaitsemattomuustilanteess-i Yhdysvaltain suomenkielisiltä lehdiltä evättiin oikeus päästä Cana-cUian, niin se nostatti joukkojen keskuude.ssa päättävän vaatimuksen oman lehden perustamisesta. Huvittavana juttuna sivumennen mainiten voidaan näistä ensimmäisen maailmansodanaikaisista ' su vaitseipattomuusmielialoista" pu-henoUen mainita se tosiasia, että Vapaus, yhdessä eräitten muiden työväenlehtien ja -järjestöjen kans.'5a lakkautettiin sodan loppu- I vaiheessa muutaman kuukauden lisuus tällaisen kunnianosoitukseni .Y'"'*'"''^ ole k i m e n k a a n _en.sim-l ^^-^ yhtenä -syynä" mainit-ssittämiseen, sillä täkäläisten kan-l mainen suomenkielinen lehti Cana-salaistemnie elämä olisi paljon ilot _ ! dassa. Noin kymmenen vuotta a i kaisemmin eli 1907 perustettiin Port Arthurissa Työkansa-niminrn työväenlehti, joka kaikista vastoinkäymisistään huolimatta suoritti : IT liistavan perkaustyön sanomalehti-vainiolla täkäläisten maanmiestemme keskuudessa- Työkansa teki vararikon kesäkuu.ssa 1915 ja se oli tietenkin täkäläisille maanmiehil-t i i n / .suomalaisten "saksalaismielisyys" sillä perusteella kun saksalaisia keisarin joukkoja tuli Mannerheimin avuksi Suomeen — minkä Vapaus oli tuominnut alusta pitäen— ja Vapauden liikkeenhoitajaa (Paasikiveä) syytettim jopa saksalaisten "kätyriksi" sen vuok.si niitä seuranneista Vasemmistohei-lahduksista bupUmatta Vapavfi pysyi uskollisena työväenliikkeen asialle. Siihen aikaan julkaistiin Vapaudessakin^ pitkiä ja yksityiskohtaisia artikkeleita, joissa väitettiin toisinaan kiihkeästikin periaateluontöi-sista kysymyksistä, joista normaalisissa oloissa ei sanomalehtien^ palstoilla voida niin laajaa keskustelua .käydä.- :-. - .^-^ '• . Mutta tämä keäkustelu ja väittel y selvenisi yleistä^ "mielipidettä ja vahvisti sekä lehden että lukijakunnan tietoisuutta siinä määrin, että Vapaus voi melko kitkattomasti suhtautua esim. v. 1929'alkaneen suuren talouspulan vaatimiin tehtäviin. Tässäkin yhteydessä leh-tiin lehdessämme eräitä virheitä, mutta Vapauden ikuiseksi kunniaksi jäänee, että se l i i t t y i varauksitta niihin demokraattisiin cana-dalaisiin joiden suurten ponnistus-teliijen avulla saatiin lopulta sekä rikoslain 98:nnen lakipykälän var-ios. sa harjoitettu poliisiterrori lopetetuksi, että nykyinen työttömyy.s. vakuutuslaki, joka kaikista puutteellisuuksista huolimatta edustaa suunnattoman suurta edistystä ver.- lakkireuhkaa korville' tclujen kohdalta! SODAN JXLKKEN Sodan Jälkeen on Vapaus lukeutunut niihin sanomalehtiin, jotka toivoivat fn)dan{iikai»ten liittcsuh-teiden säilymistä ja jatkumista sekä sodanaikaisten lupausten täyttämistä sikäli, että kaikille ihmisille varataan mahdollisuus taloudelliseen j a kulttuurelliseen hyvinvointiin: " J a seuraten johdonmukaisesti 'täiioiiii-ystävällistä kantaaa(ja V a paus vei hyvin tärkeätä osaa esim: siinä, että Suomen hädänalaisen kansanosan ^avustamisasiasta ei tehty täällä poliittista kiistakysymystä^_ vaan järjestettiin, yhteinen Suomia Apu, jonka avulla ja puitteissa saa-tiin_ suorastaan uskomattoman paljon talousapua Suomen hädänalaisille. Kiitos Suomi-Avun toiminnasta lankeaa tietysti kaikille sii.^ hen osallistuneille järjestöille, ryhmille, sanomalehdille ja yksityisille — ja erikoisesti niille voimille, jotka Vapauden lailla halusivat välttää raatelevaa ryhmäkinastelua. Suomi-Avun toiminta edustaakin yhtä kirkasta kohokohtaa täkäläisten maanmiestemme yhteistoimin- .sotaponnis. iattuna silloiseen aikaan, j o l l o ih I ^^'"^"^ ja osoittaa kuvaamattyöttömillä ei ollut muuta " tur v a a ' tomalla tavalla, kuinka edullista kuin kerjääminen tai maan äärestä toiseen vapaakyydillä ("piittaamalla") kulkeminen. Lehden ohjelman periaatteellista .sei".i-^ttä kuvaa myös se luja la päättyvä asenne, jonka Vapaus yhteiseksi hyväksi jäi^j estettävä yhteistoiminta oLsi, minkälaista ohjelmaa Vapaus on koko toimintakautensa suositellut. Sodanjälkeinen kansainvälinen ti - lanne ei kuitenkaan kehittynyt n i i - ohvampaa; hyödyttömämpää ja toi-vottovampaa; ellei heidän käytettii-vissääh olisi ollut sellaista tiedonvälittäjää, yhteyksien pitäjää ja yh-i estä puhemiestä; mikä 4.5 vuotia sitten perustettu Vapaus on ollut ja on. • Ajatelkaamme vaikkapa yain sitä suurta taloudellista ja sosiaalista kehitystä, inikä on Canadassa tapahtunut viimeksikuluneen 4.Ö-VU0- -.len aikana, ja sitä vaatimatont'.i, nutia silti hyödyllistä osaa,'mitä melliä ja jos kauppias ei palvele j Vapaus on siinä yhteydessä vienyt. ,, . , , n- . 1 - - - - - - — - - - , ••- - • r - r - - . , .. . ^ . . . . . ^ . . ^ . . ^ , . „ . „ . . heitä niin siitä voi moni" sivust.i I Ei ollut Vapauden perustami.son , )^^.!""'^^"• L"«"."»"'sta oh e f a • „ maailma.sta eristettynä Ca- lemme, täkäläisten kan.salaistemme ! «"^^ työtätekeville kaihin katsoja loukkaantua eikä hali'a i aikoina, eikä vielä pitkään aikaan ' . . : . . . — .._ _ — -.— — ^ — — , .. . enää tehdä ostoksia tuosta kaupas- ^en jälkeenkään esimerkiksi van- ' '^ .•tapP«otnieiia.laa. • jorika..voiltam.-j.,seiieen. sanomalehden' ja ryhtyivä: | kuten täkäläiset maanmiehemme I "^^os^^"' Y^}. huudeneläkettä c-anadalaisten tnr- -^cen tarvittnn a.kaa no.n kaks. ia ^^j^j^^^ vaikeuksi-sta ja enti.sislä tukivat Vapauden läpeensä sodan-' f^^. '"'«''"«ss^ ^'«P^ ;ana: e. ullul lapsili.siä snuriper-P"°'' '^"'^'^^^^ tiin ryhtyä uuteen yritykseen tellut Raivaajalta " markan kurj- . sia", mikä tulkittiin halhtsupiireis-lemme äärettömän kova i.sku. sillä . 3^ ,iedu.steluksi Saksan markasta. ryÖKansaan oli pantu suuria toive'- : . . . j ^ ^ . , ^^y^^^^^ luonnollisesti ta ja sen hyväksi oli sekä lahjoitet-; <^^,o„,g„ silloisesta t u e l t a lainattu sievoisia rahasum-, v , mia, jotka kaikki menivät kuin tuli- _ omaksui fasismin ja sodan varaäa ! mukaisesti, mitä. e s i - kun hän o l i sähkösanomalla tiediu- j vastaan. Siiiä päivästä alkaen, j o i - ! " e r k i k s i meidän lehtemme Vapaus loin Mussolini nousi valtaan i t a l i - «»"aksui. Painvastom sota-ajan Mitassa, omaksui Vapau? aktiivisen ja l^'*^"^*^'''^^*"^"^ 'revitettiin raivo tinkimättömän asenteen fasismia f^^s kylmä sota j a k o k o ihmiskun-; vastaan. Toisin kuin sen' kilpailijät.1 taa-köyhdyttävä, varustelukilpailu, k u i s \''apaus tuomitsi niin Hi t l e r in nat-sismin kuin Suomen lapualaislerro- Me tiedämme; että Vapaus on l u kijakuntansa toivomusten ja yhtiö- Jouduttuaan olemaan kokonaan , r i n k in ja sai. kunnia maanmiehil-! kokousten päätösten mukaisesti p i jöukkokannatuksen siinä ' '"auhanasian puolustamisesta — ja vaikka kylmän so-heislen apuna ei palkallisia kcsälor' ;nia, ei minkäänlaisia terveysvakuutuksia;' ei ollut Canadan metsa-niehillii, millä alalla ta. Tarkoitan tällä, että lapset ov-ii meidänkin tulevaisuutemme, lapsista meille kasvaa uusia toimitsijiir voimia mutta meidän täytyy antaa lapsille sekä.niille henkilöflle jotka I osaavat käyttää lasten apua meidän yhteiseksi eduksemme enemmän huomiota. ' Tämän lehden lukijat voivat a s i - j j e n paremmin kun sitä (.-i ollut kai- j assa paljon auttaa lähettämällä lap-j os- ja rakennustyöläisilläkään. Y h - ! sensa haaleille voimistelutiarjoituk 1 tä tuntematon oli työltöinyysvakuu- j siin millä paikkakunnilla sellaista .uslaki. jonka laatimi.sen ja voi-1 Vapauden perustamiseen. .Mutta,Työkansasta oli myös suur-a hyötyä. So o l i osoittanut, että siii"toIai.iKi , . ,. ..... , , , ., iii.n pal,j on on .y o..s k,e nnell,y,-t . m.m -.1 suomenkielisen- tvovaenlehden kv- .iäänlaista ammaltiyhdistysturvaa. on tarjolla, ja jossa heille opetetaan muitakin hyviä ja hyödyllisiä asio i t a . ^ Jussi. ; .synlä on täällä suuii, ja että sfi'i julkaisemiseen voidaan uudelleen ryhtyä, jos otetaan opiksi r.ikaisein-mi. sta virheistii. Yhtäällä Työkansan vararikon a i heuttama tappiomieliala ja petty- AIIDISTAVAA .niaanottamisen vaatimuksen takia 1 . . . . . . . ^ . , j.o u-t ,u i . nioiii suomal,a i.n enk,i.n s i i r.t o - :i,n;y s, SIIS viivä.s ty.tt/i uuden tyovae.n. - aincn jopa karkoitetuksi: Canadas-ta. Jos nyt tänä 45-vuotispäivähii lehden perustamista,;, mutta samalla 1 siitä saadut kokemukset johdatti- I vat varovaisuuteen ja mikä tärkein- I , • . , , ., , , tä entistä kilnteämpään yhtevteen !1 k, at.s om. me .v..a ikk.a,p' a. vain v i l a u k . s e l - ! , , . , , .• , 'a taaksepäin, silloin näemme. , et. t, ,a. . 1 ' leh,„d.e;,n.. . ja s, e.n lukijakunnan valilla. Matti isui iltaa Maijan luona. ' . 1 alta pohjalta on vmmarrettavis- — Saan kaiketi tarjota sinul!|i! Vapauden avulla ja kautta ovat tä-1 hieman virkistystä, Matli". sanoi jiäläiset maanmiehemme Maija. lantaa oman, kuten sanottu — Kiitos, kyllä. 1 mattoman, mutta kuitenkin tferve^ Maija avasi ikkunan. j uUeen apunsa Canadan työtätcko-j vien johdolla käydylle, taistelulle < vastoinkäymisistä huolimatta Vapautta perustamaan. Heidän avuk- .seen-tuli tavallaan silloinen työväenliikkeen valtava nousu ja sen aiheuttama innostus. Ensimmäiuin maailmansota oli läliestymässä loppuaan. Kaikkialla vallitsi väsymys .sotaan ja .sodankäyntiä vastustamit. tyiiväenliike sai suurta suosiota j-i inyöt.ltuntoa työtätekeviltä yleensä Sitten tuli suuret historialliset tapahtumat Venäjällä. Tsaarin hirmuvalta kuki.steltiin ja se puolestaan nostatti ennen tuntemattoman iumen työväen joukkoliikkeen, ci vain Venäjällä, vaan kaikkialla m<-:ailmassa; Se oli suurta inno.s-iuksen ja nousun aikaa työväenliikkeessä — .Muistakaamme vai:i vastaista asennetta. ,'apaus on joutunut ; kulkemaan; kovassa vastavirrassa, ; sen ohjelma on jälleen osoittautu- SOTA-AIKA . j massa yhtä oikeaksi ja paikkansapi- Vapauden kunniakkaan historian j tavaksi, miksi Vapauden fasismi ja yksi kohokohta on löydettävis.';ä sotavastainen ohjelma osoittautui lehtemme suhtautumisesta toiseen toisen maailmansodan edeltäneeltä maailmansotaan. Vapaus oli Canadan muiden r a ; i - ajalta; Sodan aikana, jolloin demokraat-v o i n o . t " ' ^ joukkojen ylcisäänestyksellä , ^^j,^, winnipegin suurlakon vaati- ; " Päätökset, jo.den perusteella ^-^-^ j^^jj^ Canadassa - ja vai-tferve- ''y'^''>'".''" - ja niilla •- • " * \'apaiitla perustamaan l o p u l l i s e s t i ratkaistiiM , . . . . n 1 •• 1 11 # • . I I I esim. Vapauden kotipaikka. sei::j - vien johdolla käydylle taistelulle, ^, , . ' . ^. .seen. . r - i - i . : sekin, etta Suomalaisen sosialisti-' sa ; o a r a n t a m i s e n j a yleensä p i k k u - ynamammujen uuki laikciuen re- _ ^^s.!:,, edeltäjä) silloi.sel- • T A L O U S P U L A J A FASIS.MIN joh. , ; v 1 • • • j - i " i formien ja uudistusten hyväksi , rr I h m i s t e n h y v m v o m n m edistä- .^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^^^ , le tpk:IIe annottnn ja.seni.s.on^ -s.^s mi.seksi naivasta toiseen. • i .„:^„_ „:.:..„.. . . „ , i , : . . . _ "'esla ainoastaan tuhat dollaria Vapauden aikaisempia vuosiker- paa kutti tietenkin osaltaan myös V a pauden perustamiseen j a keliityk-miseksi päivästä toiseen. 1 maanteiden ja muiden sellaisten jianpuolustajain rinnalla vaatinut itiset kansalaispiirit yleensä ja e r i - akt.ivista rauhanohjelmaa. Lehtem-; koisesti työväenliike keskitti k a i - me oli muiden rauhanpuolustajain; ken tarmonsa ihmiskuntaa uhan-kans. sa osoittanut,, että fasismin s neen fasismin hävittämiseksi maan nousu tarkoittaa sotaa, ja että auioa"; kamaralta, olivat sosiaaliset kysy-keino sodan estämiseksi on siinä. 1 mykset jääneet pahasti taka-alalle. että rauhaarakastavat maat muo-i jRauhan; oloihin päästyä ryhdyt-dostavat yhteisen lujan rintaman; tiin laajakantoiseen uudelleenra-maailmanvalloitukseen pyrkivää l a - kennustyöhön ja sen yhteydessä sismia vastaan. , i (Jatkuu sivulla 4) Historia; kulki kuitenkin toista 1 rataansa. Tuli Mynchenin petos ja sitä välittömästi seurannut toinen maailmansota, lukeutuen s.ihen myös Suomen talvi- j a jatkosota. Sodan edellä Vapaus oli Canadas-i .sa ainoa suomenkielinen lehti jokai johdonmukaisesti j a jatkuvasti suo-sellaisia toimenpiteitä, ettei so*a pääsisi puhkeamaan; Mutta kun so.-! SYNTYMÄPÄIVIÄ Yhteiskunnallisen edistyksen l i punkantajat, meidän aikakautenam- Vapaus tulee tukemaan kaik-| ..pienempien" korjausten puolesta kia niilä hyvää tarkoittavia j käydyistä taisteluista ja saavutuk. patrioottisia canadalais-voimia, j sista. mitkä työskentelevät sodan-' vaaran torjumiseksi, ydinaseiden hävittämiseksi sekä yleisen ja täydellisen aseistariisun-1 i,oje tasopimuksen saavuttamiseksi; kenlais n i in että "miekat voidaan takoa auroiksi" ja nyt Sodan Molokille haaskattavat miljoonat käyttää kansakunnan hyvinvoinnin kohottamiseksi ja jälellejääneiden maiden avustamiseksi. Täten menetellen Vapaus j tulee edelleenkin toimimaani lehden perustamista varten! Vapaus ' toja tutkittaessa havaitaan, että en- ta kuitenkin puhkesi, Vapaus jat- [ Mrs. Mary Raunio, Eckville, A l - pcruSlcttiin siis ilman mitään alku- sinimäisen kymmenen vuoden aika i koi johdonmukaisesti demokraattis- ; ta, täytti keskiviikkona, lokakuun pääomia ja lehdon perustuvat jäsc- na käytiin lehtemme palstoilla, k u - ; la; fasisminvaslaista ohjelmaansa 24 pnä 82 vuotta^ net, kuten .1. W. Ahlqvist, Joiin i Ien Canadan ja koko maailman työ- i iiusissa olosuhteissa nostattaen tun- Latva ja muut ovat miiistelmis- väenliiKkeessä laajaa peiiaatekes- 1 nustuksen -Voitto on kaikkein tär-saan erikoisesti korostaneet, ettei fkustelua työväenliikkeen ohjelm:;- j kein". Vapauden päättävä ja joh-loiniesla "radikaalien", punaisten" mero saatiin markkinoille! Mrs Aino Pensan, Mattawa,; Ont. täyttää torstaina, marraskuun 1 pnä^ 75 vuotta. ::'"...•' Eino Ekman, Port Arthur, O n t , maanantaina, lokakuun. 29. uottä.;.'.'-,.',.''. .'-'—.'-••':; johtavaksi voi- | keskuudessa hyvän kannatuksen ja i Armas Eloranta, Copper Cliff, ! inaksi. Tämän, kirjoituksen tarkoi- 1 niin voivat täkäläiset maanmieheni- i Ont. täyttää sunnuntaina, lokakuun a muulc.nlaislen ^poll^^^ Canadan? tuksena ei ole .syventyä nähin ky. i me antaa arvokkaan panoksen fa-| 28 pnä 60 vuotta.; kien, seka valtiovallan painostuksen 1 . * 1 . • • • 1 1 1 •• ,k oh. t/e ek: si.. •S i.k, si. pilaa paikkansa seIi su,o malaiste,n ..y..h l eLs in . v.o.i.m.i n p a !.- -is vmy k s•i i.n. .m. u.. . ^ i . . i velemaan heidän yhteisiä tavoittei-i ta erinäisistä että mitä päällävämmin työväen lehti toimii ja taistelee lukijakuntansa taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen etujen puolesta; sitä rakastetummaksi .se tulee työläisjoukkojen keskuudessa ja toisaalla muuten paitsi todeta, e'- sismin hävittämiselle, vaikka eräis-i Yhdymme sukulaisten ja tutta^ oikeistovirheistä j : i . sä piireissä kehoitettiin "vetämään j vain onnentoivotuksiin. : . , sitä vihatummaksi yleensä taantu-j a taistelemaan seka takalais-1 miksen tukipylväiden ja edistystä ten kansalaistemme, että Ga- j vastustavien ainesten piireissä, nadan kansan j a valtion par- j Vapaus on tänä 45-vuotispäivä. häitten etujen puolesta. Ja n i i n kauan kuin Vapaus täyttää nä.mä vaatimukset, toimii työtätekevän kansanosan hyväksi, jota edistämään se perustettiin 45 vuotta sitten, se tulee olemaan ; hyödyllinen ja tarpeellinen sanansaattaja, y h teyksien pitäjä ja puolestapuhuja, mikä puolestaan takaa Vapaudelle entistä edeisvas-tuuUisemman mutta samalla varman .ja valoisan tulevaisuuden.' Tässä mielessä lehtemme viettää nyt 45-vuotispäiväänsä. Tämä merkkipäivä sellaisenaan ei ole juhlinnan arvoinen, vaan se työ ja toiminta, jonka perusteella tämä ; rajapyykki on nyt saavutettu. Sanan varsinaisessa merkityksessä nyt vietettävät 45-vuotisjuhlat ovat alkusoittoa viiden vuoden k u luttua vietettävälle Vapauden 50-vuotisjuhlalle, johon mennessä, niin toivomme, on jo päästy hyvälle alulle yleisen j a täydellisen aseisariisuntaso-pimukseri toteuttamisessa. ' nä ylpeä siitä, että se on saavuttu^ nut toimintansa perusteella laajojen kansalaispiiriemme, työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjien .akamatloman kannatuksen ja luot. .amuksem Raivotkoon taantumus ja käyttäköön talou.smahtiaan ja n i u i - lakin painostuskeinoja Vapautta .'astaan niin paljon kun haluaa --' iillä Vapauden tarkoituskaan ci ole ;)alvella .sen paremmin dollarin merkkiä kuin taantumusta ylecn.sä- (ään, vaan työläisiä, farmareita J:i muita tavallisia ihmisiä, siis loppukädessä Canadan kan.san ja valtion jiarhaita etuja! Kaikkien työväenlehtien ais-cma >n taloudellisesti ja '.poliittisesti äärettömän vaikea, sillä Suuri Raha panee luonnollisesti kaikkia mahdollisia esteitä Ja vaikeuksia työväenlehtien tielle. Siirtolaisryhmien työväenlehtein kohdalta nämä vaikeudet ovat monesta tunnetusta syystä vielä monin verroin väike-, ampia. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen sen tilanteen niissä Vapaus 45 vuotta sitten perustettiin, 011 meikein ihme, että Vapaus on elin-voimaiscsli ja jatkuvasti voinut toimia 45 vuotta! Se on sellainen saavutus mihin pystyvät vain vakaumukselliset, valistuneet ja sanavapautta loppuun asti arvostavat miehet j a naiset. PÄIVÄN PAKINA Sanavapaudesta ja sen käytöstä Lehtemme 4.5-vuoti.späivän vieton Canada.ssa esitetään sanavapaudesta keskusteltaessa, että korkeimmin een se on kehittynyt Englannissa. Siellä on Hyde Parkin puisto^: missä kukin saa puhua omasta asiastaan kenenkään estämättä; . Hyvä tietenkin niinkin. Mutta j o kainen ymmärtää,~että nykyoloissa sillä oh. kjQyin vähän merkitystä to-yhleydessä kiintyy pakosta huomio sanavapaudesta käytävään keskusteluun j a sen merkitykseen. Kaikkein terävimmässä muodossa voisimme paneutua asian tämän puolen käsittelyyn palauttamalla mieleen tunnetun amerikkalaisen sanomalehtimiehen John Swintonin lausunnon, jonka hän esitti hänen i dellisuuden kanssa. Näköradio, -IHI on oikeus julkaista edes pikkuleh- ! liä jne. Mutta porvarillisen sanava- I pauden heikoin kohta löytyy juuri •j omistussuhteista. Nykyaikainen päi- ! välehti on niin kallis, että vain 'suurpääoman varat riittävät siihen — ja kun lehdistön elämä j a t o i meentulo on riippuvainen; suurpääomasta, niin se luonnollisesti tanssii sen tahdin mukaisesti: kuten y l - j ten edessä mielistelemisen avulla, lämäinitlu amerikkalainen lehtimies Svvinton erittäin avomielisessä lausunno-ssaan sanoi, • Vain työväen lehdistö, joka nojaa järjestyneeseen työtätekevien joukkovoimaan j a saa siltä tarvit-mättömyytensä vuoksi; Vapaus on tehnyt virheitä silloin kun se on tepastellut vielä lasten kengissä. Mutta Vapaus ei ole koskaan pettänyt perustajiensa, työtätekevien farmarien ja työläisten asiaa; se ei ole' koskaan unhoittanut työtäteke-vieta etuja, eikä liioin pyrkinyt opportunistiseen ryhmäetuiluun isois-kunniak. seen järjestetyssä tilaisuudessa vastatessaan toisten journalistien onnitteluihin: dio ja sanomalehdistö, jotka ovat miltei sataprosenttisesti omistavan I luokan hallussa ja kontrollissa niin "Journalistien tehtävä on lotuu- ! Englannissa kuin täällä Canadassa-den hävittäminen" hän sanoi Suuren rahan lehtimiesten aseinaan v i i taten, "suoranainen valehteleminen .sekä rotunsa ja maansa myyminen jokapäiväisestä leivästään. Te tiedätte tämän ja minä tiedän sen ja kuinka jäi-jctöntä onkaan onnitella 'itsenäistä' lehdistöä. Me olemme kulissientakaisten rikkait. ten miesten välikappaleita ja vasalleja. Me olemme sätkyäijiä — he kiskovat nuorista ja mc tanssimme. Meidän lahjamme, meidän mahdollisuutemme ja meidän elämämme ovat kaikki toisten ihmisten omaisuutta; Me oleme intellektuaalisia prostituutteja." : ' Tää korutont' on kertomaa totuudesta! Mutta katsokaamme vielä asian toistakin puolla. Värisinkin tiiällä kin, vaikuttavat tuhansia kertoja enemmän yleiseen mielipiteeseen kuin mitkään puhemahdollisuudet Hyde Parkissa. Ot:akaamme esimerkiksi vaikka Yhdysvaltain hallituksen viime maanantaina järjestämä aseellinen kauppasaarto Kuubaa vastaan. T u hannet ja tuhannet ihmiset halusivat vastustaa sitä, ilmaista protestinsa siitä — mutta hallitsevan luokan käsissä oleva Valtava propagandakoneisto — Tv, radio, sanomalehdistö j a muut julkisuusväli-neet — lietsoi USAssa keskitetyllä propagandarummutuksella hysteerisen ilmapiirin muutama.ssa tunnissa. Luonnollisesti on hyvä asia, että Hyde Parkis.sa saa puhua. Luonnollisesti on hyvä, että lyöliiisilläkin semansa rahallisen tuen ja kannatuksen, on nykyaikana todella vapaa lehdistö, mikä voi vapaasti ajaa sekä työläisten että farmarien ja muiden pikkuihmisten asiaa. Tässa''on peruskysymys — kysymys omistussuhteista — silloin kun puhutaan sanavapaudesta. Ilman muuta on selvää, että V a paus on todellisen sanavapauden yksi todellinen edustaja Canadassa. Mutta tänä 45vuotispäivänä voidaan meiltä kysyä, että haluaako, esim. allekirjoittanut väittää, että työväenlehdet, kuten esim. Vapaus, ovat erehtymättömiä, ja että ne eivät ole koskaan mitään virheitä tehneet? • Ei sinne päinkään! Vapaus ci ole aina ollut läheskään niin hyvä ja tyydyttävä kuin se olisi voinut olla. Eikä ole nytkään aina! Mutta se on aina pyrkinyt korjaamaan erehdyksensä ja ottamaan niistä opiksL Me myönnämme avoimesti, että Vapaus on tehnyt pahojakin virheitä kokemattomuutensa ja tietä- Tässä laajemmassa mielessä V a - , paudella on ehdottomasti puhtaat kirjat! S i l l o in kun Vapaus kulki vielä osittain lapsen kengissä -sen pals-toiltä- löytyi eräässä vaiheessa tällaistakin kielenk^ttöä: i ."Olemme sanoneet, että eri maiden sosdem. puolueisiin kelpaa vaikka minkälainen kuohari kunhan vain ei oie . . . k o m m u n i s t i . . . "Kansanvallastakin sietäisi tässä vaihteen vuoksi hiukan puhua . . . blemme tulleet vankkaan uskoon siitä, ettei sellaista kapinetta kuin kansanvalta' ole missään . . ." Ettäkö "tekijä esiin"? No mikäpä siinä. Näiden lausuntojen alla komeilee nimimerkki "Töllin Vaari", mitä nimimerkkiä käytti silloin eräs "Pekka" vielä Vapauden toimituksessa ollessaan. Palataksemme vielä lopuksi sa-navapauskysymykseen, me voimme siis todeta, että vaikka työväenleh-detkin voivat erehtyä ja erehtyvätk i n siellä j a täällä, siitä huolimatta 'rtiiden nykyhetken tehtävänä on i t se totuudet) puolustaminen j a sen elsiminen. — Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 25, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-10-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus621025 |
Description
Title | 1962-10-25-02 |
OCR text | lÄlli fr .rimäim Iiii: l m ' ' ' ! 1 ' 'ii 9 T f ,•; »-«--i' V » « * V i »•»•V - v - ^ S i v u 2 Torstaina, lokak. 25 p. — THursday, Oct. 25, 19621 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH eANADIANS (LIBERTY) ; Established Nov. 6. 1917 Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi oh. rm Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265 ' -Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus 'PöbliShing Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 iv- Advertising rates upon application. translatlons free of ch^rge. >Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage.in cash. TILAUSmNNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 « kk.'$4.25 USArssa: 3 k k . 2.50 Suomessa: 1 vk. $9.00 6 kk;. $4.80 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25 M c n , b . r a . , H e C A N A DIA N i A N G U AG E' P R E SS VV Katsomme eteenpäin Lehtemme Vapaus viettää marraskuun 6 pnä kunniakasta " '45-vuotispäiväänsä ja sen vuoksi on tämänpäiväinen numero omistettu Vapauden perustajain, canadalaisen työyäenliik- - keen erään osan. esiraivaajien, Vapauden rakentajien sekä Vapauden ylläpitäjien ja siis myös koko lukijakunnan kun- ^^••niaksi. . • • ' Vapaus on vanhin suomenkielinen lehti Canadassa^^ ja ••"'varmasti myös viimeinen suomenkielellä tässä maassa ilmestyvä sanomalehti, sillä työväenliikkeelle j a työväenliikkeen lehdistölle kuuluu tulevaisuus. , Vapaus perustettiin 45. vuotta sitten hyvin vaatimattomalle talousperustalle; Muistaa tulee, että Vapauden edeltä-. jä Työkansan Sanomat, oli ajautunut karille — tuhoutunut vararikon takia. Kaiken kukkuraksi raivosi maailmanlaajuinen teurastus, ensimmäinen maailmansota ja sen Canadassa-k in aiheuttamat: työväenliikettä vaikeuttamaan tarkoitetut rajoitukset. Siinä tilanteessa tarvittiin Vapautta perustamaan lähteneiltä kansalaisilta todella kaukonäköisyyttä, rohkeutta ja ; ennenkaikkea vakaumukseen perustuvaa luottamusta työ-väenliikkeen asian oikeuteen j a lopulliseen voittoon. J u u r i: niissä olosuhteissa perustettiin lehtemme Vapaus, vaivaisen tuhannen dollarin "pääomalla". • Vapauden perustajilla oli siis — kun huomioidaan sanomalehtien kalleus — paljaat kourat; yksi tasku tyhjä r a hasta j a toinen vielä tyhjempi. Mutta heillä oli j o t a k in sellaista, mitä ei voida rahalla mitata eikä ostaa, horjumaton usko ja luottamus työväenliikkeen asiaan ja todellisen sanavapauden tarpeellisuuteen. K u n lehtemme Vapaus nyt, k a i k k i en myrskyjen j a m y l lerrysten jälkeen viettää 45-vuotispäiväänsä, mikä on kunnioitettava ikä mille tahansa sanomalehdelle, ja erittäin ar-vokas saavutus suhteellisen pienen siirtolaisryhmän työväen-lehdelle. niin joka päivä nyt valitettavasti kyllä harveneva. Vapauden perustajajoukko saa o l la todella-ylpeä kaukonä- •köisestä päätöksestään lehtemme perustamiseksi. Vapaudm koko 45-vuotinen elinkausi on ollut taistelua työtätekevien taloudellisten ja sosiaalisten etujen sekä demo-kraattistert kansalaisvapauksien puolesta. Tosiasiassa Vapaus syntyi ja perustettiin nimenomaan näitä asioita \edistämään. Se on o l l u t taistelua parempien palkkojen puolesta työläisil-; le; vauraamman elämän hyväksi farmareille; taistelua r a u han .ja edistyksen sekä työtätekevien kansanaineisten yhtenäisyyden jä uuden huomisen puolesta. •' • Sanalla sanoen Vapauden 45-vuotinen toiminta on ' ollut keskeytymätöntä sotaa puutetta ja vääryyttä vastaan, sekä yleensä onnellisemman Canadan puolesta. Samalla kertaa on lehden ja sen kannattajien täytynyt kuitenkin taistella herkeämättä myös sanavapauden säilyttämisen, lehtensä Vapauden, ilmestymismahdollisuuksien turvaamisen puolesta taloudellisesti. . Vapaus on siis-syntynyt, kasvanut j a kehittynyt canada-laisissa olosuhteissa, canadalaisia vaatimuksia tyydyttämään ja erikoisesti canadansuomalaista työväenliikkeen osaa edustamaan — ja sellaisena Vapaus tulee ilmestymään vielä pitkän aikaa sen jälkeen kun' monet sitä nyt mustamaalaamalla halventamaan pyrkivät voimat ovat ikuisesti vaienneet. VALOISA HUOMISPÄIVÄ Mutta tämän kunniakkaan vuosipäivän vietonkaan y h teydessä me emme seisahdu katselemaan vain mennyttä a i kaa, menneitä kunniallisten taistelujen vuosia i a saavutuksia ihaillen. Pämvastoin meidän katseemme kohdistuu n y t k in eteenpäin. Miltä sitten näyttää huomispäivä nimenomaan lehtemme tulevaisuuden kannalta katsoen? . Erittäin suuria mahdollisuuksia lupaavalta! Totta tietenk i n onj ettei mitään saavuteta kädet ristissä istuen j a kauniista pilvilinnoista uneksuen. Edessämme on paljon suuria vaikeuksia sekä kovia taisteluja ja ponnisteluja — mutta sittenkin tulevaisuudennäkymä on valoisa. Tieteen ja tekniikan valtavan kehityksen johdosta i h miskunnan, siis myös Canadan kansan ja Canadan suomalaistenkin, edessä on aivan uusi, miltei satumainen maailmasodista ja sotien vaaroista vapautunut maailma, missä arvot mitataan inhimillisten tarpeiden ja toiveiden tyydyttämisen eikä riiston ja voittojen keräämisen metsästyksellä — t a i jos n i in ei tule tapahtumaan, s i l l o in ei ole maailmaa ja ihmis- ' k u n t a a ollenkaan sellaisena kuin me sen tunnemme. ^ ^._Jos n^^^ sota voidaan välttää, ja siinä o n k i n -^ kaikHöfi aikojen ."''jos'',-silloin tulee taloudellinen ja sosiaalinen edistys tapahtumaan lähitulevien vuosien aikan a niin nopeasti ,ja;VaItayagti, ettei suuremmat uneksijatkaan ole vpin^et^sita-'kuvata,,.Ja kun ihmiskunnan edessä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin joko tuhoutua ydinasesodan liekeissä tai astua rqhkeasti uuteen atomi-j a avaruuskauteeif, sekä ^uuäenmalliseen, riistosta vapaa- ; seen yhteiskuntamuotoon, n i i n me uskomme vakavasti siihen, että satumaisia rikkauksia kahmivat sotatarve-tehtailijat. kenraaleineen j a politiikkoineen saadaan sittenkin suitsitetijksi, sekä sodan vaara torjutuksi ja kansainvälinen rauha vakiinnutetuksi edessämme häämöttävän "luvatun maan" saavuttamiseksi tässä maailmassa, hyvän maaemomme kaikissa maissa. TEHTÄVIEN SUUNTA Itsenäisenä työyäenlehtenä, joka o h kuitenkin erottamaton osa Canadan työväenliikkeestä yleensä, Vapaus tiilee luonnollisesti tekemään kaiken voitavansa tämän ihanan t u - levaisuudenmahdollisuuden toteuttamiseksi. Vapaus tulee jatkamaan toimintaansa j a taisteluaan työ- ^läistensä parempien palkkojen, farmarien toimeentulon p a - YLEISdN KIRJE LUKIJAN MIETTEITÄ Meillä on vielä paljon parannuksia tehtävänä yhteistoiminnassamme, mutta tärkeätä mielestäni olisi pitää lupauksemme, että mitä ikinä lupaamme asiamiehille tai toimintaamme innostuneille avustajillemme niin niitä lupauksia ei pitäisi unohtaa, sillä se antaa heikkoa t u kea yhteistyöllemme. Se on myöskin todisteena siitä; että emme ole vielä kaukana nykyisen hallituksen •politiikasta", joka tämän lehden lukijain mielestä on sopimatonta työläisten toimintaan. Koskaan ei pitäisi luvata mitään semmoista mikä on epämieluisia tä.vttää ja jo.s-kus voi käydä niinkin, että helppo-täytteinen lupaus ei enää olekaan niin helppo kuin mitä se lupausta tehdessä näytti. Tämmöise.ssä tapauksessa olisi syytä ottaa yhteys asianothaisen kanssa joka selvittäisi tilanteen etteivät lupaukset ole unohtuneet vaan välille on t u l l u t muita vaikeuksia. Olen melkein varma siitä, että tämmöinen menetelmä olisi meidän eduksemme ja se myöskin pitäisi innostusta yllä ' ja levittäisi yhteisymmärrystä laajemmalle, niin silloin meillä olisi myöskin parempi tilaisuus valit:i toimihenkilöitä eri aloille, joista on nyt puutetta. Kyllä meillä joukkoa olisi saatavana jos vain olisi tarpeeksi sen kokoamiseen sopivia henkilöitä. Siis meillä on minun mielestäni toimitsijavoiinista puute. joka johtuu siitä, että olemme liian lähellä itseämme, tämä tarkoittaa sitä, että me annamme liian vähän huomiota niille jotka avustavat meitä. Verratkaamme toimintaamme vaikka sekatavarakauppaan. Sinne tulee lapsia ostamaan sqntillä kara- Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole tarkoitus syventyä yTcsityiskoh? taisemmin Vapauden historiaan ja sen eri vaiheisiin, sillä niistä asioista on puhuttu melko laajasti varsinkin Vapauden 20-vuot|s- ja 30- yuotisnumeroissa sekä erinäisissä julkaisuissa, jotka ovat suhteellison helposti saatavissa niille, jotka haluavat muistiaan verestää niiltä t i i moilta, Sitä paitsi nyt on sittenkin " v a in välivuosi", jota vastoin viiden vuoden kuluttua, jolloin V a paus viettää "kultavuottaan'' ' e li 50-vuotispäiväänsä. on sekä aihetta että rÄahdollisuuksia luoda laajempi katsaus kuluneitten vuosikymmenien toimintaan ja opetuk^ siin — ja lehternme historia anta'i-k i n siinä suhteessa erittäin rikkaita ja monipuolisia opetuksia. : Lehtemme 45-vuotispäivän juhlanumeron erikoistarkoituksena on kunnioittaa Vapauden perustajia ja rakentajia — k a i k k i a niitä miehiä, naisia sekä nuorukaisia ja neitosia, l O t k a 45-vuoden aikana ovat antaneet oman panoksensa sen hyväksi, attä täkäläisillä kansalaisillamme }lisi sanavapaus — myös käytännön kannalta katsoen. Meillä onkin suuri syy ja vei voi- . Palauttakaamme mieleemme kuf luneen 45 vuoden ajalta joitakiii pääseikkoja; jotka ovat suuresti vaikuttaneet Vapauden olemassaoloon ohjelmaan ja merkitykseen. Tässä mielessä me voimme jakaa kuluneen toimintakauden neljään eril-. liseen, joskin eri pitkään osaan. V A P A U D E N PERUSTAMISVAIHE Vapauden ensimmäinen numero ilmestyi 'kuten tiedetään, marraskuun 6 pnä 1917. Vapaus syntyi ja kehittyi canadalaisessa ^Irp^piirissä nimenomaan Canadan^sUoh-.alaisvä-estöä palvelemaan. ~~ Ja k u n Canadan suomaJaiset olivat silloin kuten nytkin, poikkeuksetta työläisiä, farmareita ja muita, p i k - kueläjiä, siitä seuraa, miltei itsestään, että nämä monessa tapauksessa "nälkää ja tsaarin poliittista sortoa pakoon lähteneet" työtätekevät halusivat saada perustamastaan lehdestä työväenmielisen. siis työväen lehden. Tästä johtuu — j a se näkyy johtavana lankana Vapauden 45-vuotiskauden ajalta — että V : i - pauden historia on erottamaton 0 - sa Canadan työväenliikkeen ja e r i - ] koisosti sen suomalaisosan hisloii-lasta.' taan. Tässä mielessä muuten nyt täysin itsenäinen Vapaus on allista pitäen tähän päivään asti ollut yhtä kiinteä osa tämän maan ty*)- väeniiikkeestä, kuin tähän maahan vakituisiksi asukkaiksi ja kansalaisiksi tulleet siirtolaiset ovat osana maan koko kansasta. Vapauden perustamista nopei.s-tutti silloisissa olosuhteissa paljon ensimmäisen maailmansodan a i heuttama tilanne. Kuten vanhat .lärjestöveteraanimme ovat kertoneet; Työkansalehden vararikon jälkeen yritettiin tulla toimeen Y I i - dysvalloissa ilmestyvien suomenkielisten lehtien avulla, mutta kun. sodan suvaitsemattomuustilanteess-i Yhdysvaltain suomenkielisiltä lehdiltä evättiin oikeus päästä Cana-cUian, niin se nostatti joukkojen keskuude.ssa päättävän vaatimuksen oman lehden perustamisesta. Huvittavana juttuna sivumennen mainiten voidaan näistä ensimmäisen maailmansodanaikaisista ' su vaitseipattomuusmielialoista" pu-henoUen mainita se tosiasia, että Vapaus, yhdessä eräitten muiden työväenlehtien ja -järjestöjen kans.'5a lakkautettiin sodan loppu- I vaiheessa muutaman kuukauden lisuus tällaisen kunnianosoitukseni .Y'"'*'"''^ ole k i m e n k a a n _en.sim-l ^^-^ yhtenä -syynä" mainit-ssittämiseen, sillä täkäläisten kan-l mainen suomenkielinen lehti Cana-salaistemnie elämä olisi paljon ilot _ ! dassa. Noin kymmenen vuotta a i kaisemmin eli 1907 perustettiin Port Arthurissa Työkansa-niminrn työväenlehti, joka kaikista vastoinkäymisistään huolimatta suoritti : IT liistavan perkaustyön sanomalehti-vainiolla täkäläisten maanmiestemme keskuudessa- Työkansa teki vararikon kesäkuu.ssa 1915 ja se oli tietenkin täkäläisille maanmiehil-t i i n / .suomalaisten "saksalaismielisyys" sillä perusteella kun saksalaisia keisarin joukkoja tuli Mannerheimin avuksi Suomeen — minkä Vapaus oli tuominnut alusta pitäen— ja Vapauden liikkeenhoitajaa (Paasikiveä) syytettim jopa saksalaisten "kätyriksi" sen vuok.si niitä seuranneista Vasemmistohei-lahduksista bupUmatta Vapavfi pysyi uskollisena työväenliikkeen asialle. Siihen aikaan julkaistiin Vapaudessakin^ pitkiä ja yksityiskohtaisia artikkeleita, joissa väitettiin toisinaan kiihkeästikin periaateluontöi-sista kysymyksistä, joista normaalisissa oloissa ei sanomalehtien^ palstoilla voida niin laajaa keskustelua .käydä.- :-. - .^-^ '• . Mutta tämä keäkustelu ja väittel y selvenisi yleistä^ "mielipidettä ja vahvisti sekä lehden että lukijakunnan tietoisuutta siinä määrin, että Vapaus voi melko kitkattomasti suhtautua esim. v. 1929'alkaneen suuren talouspulan vaatimiin tehtäviin. Tässäkin yhteydessä leh-tiin lehdessämme eräitä virheitä, mutta Vapauden ikuiseksi kunniaksi jäänee, että se l i i t t y i varauksitta niihin demokraattisiin cana-dalaisiin joiden suurten ponnistus-teliijen avulla saatiin lopulta sekä rikoslain 98:nnen lakipykälän var-ios. sa harjoitettu poliisiterrori lopetetuksi, että nykyinen työttömyy.s. vakuutuslaki, joka kaikista puutteellisuuksista huolimatta edustaa suunnattoman suurta edistystä ver.- lakkireuhkaa korville' tclujen kohdalta! SODAN JXLKKEN Sodan Jälkeen on Vapaus lukeutunut niihin sanomalehtiin, jotka toivoivat fn)dan{iikai»ten liittcsuh-teiden säilymistä ja jatkumista sekä sodanaikaisten lupausten täyttämistä sikäli, että kaikille ihmisille varataan mahdollisuus taloudelliseen j a kulttuurelliseen hyvinvointiin: " J a seuraten johdonmukaisesti 'täiioiiii-ystävällistä kantaaa(ja V a paus vei hyvin tärkeätä osaa esim: siinä, että Suomen hädänalaisen kansanosan ^avustamisasiasta ei tehty täällä poliittista kiistakysymystä^_ vaan järjestettiin, yhteinen Suomia Apu, jonka avulla ja puitteissa saa-tiin_ suorastaan uskomattoman paljon talousapua Suomen hädänalaisille. Kiitos Suomi-Avun toiminnasta lankeaa tietysti kaikille sii.^ hen osallistuneille järjestöille, ryhmille, sanomalehdille ja yksityisille — ja erikoisesti niille voimille, jotka Vapauden lailla halusivat välttää raatelevaa ryhmäkinastelua. Suomi-Avun toiminta edustaakin yhtä kirkasta kohokohtaa täkäläisten maanmiestemme yhteistoimin- .sotaponnis. iattuna silloiseen aikaan, j o l l o ih I ^^'"^"^ ja osoittaa kuvaamattyöttömillä ei ollut muuta " tur v a a ' tomalla tavalla, kuinka edullista kuin kerjääminen tai maan äärestä toiseen vapaakyydillä ("piittaamalla") kulkeminen. Lehden ohjelman periaatteellista .sei".i-^ttä kuvaa myös se luja la päättyvä asenne, jonka Vapaus yhteiseksi hyväksi jäi^j estettävä yhteistoiminta oLsi, minkälaista ohjelmaa Vapaus on koko toimintakautensa suositellut. Sodanjälkeinen kansainvälinen ti - lanne ei kuitenkaan kehittynyt n i i - ohvampaa; hyödyttömämpää ja toi-vottovampaa; ellei heidän käytettii-vissääh olisi ollut sellaista tiedonvälittäjää, yhteyksien pitäjää ja yh-i estä puhemiestä; mikä 4.5 vuotia sitten perustettu Vapaus on ollut ja on. • Ajatelkaamme vaikkapa yain sitä suurta taloudellista ja sosiaalista kehitystä, inikä on Canadassa tapahtunut viimeksikuluneen 4.Ö-VU0- -.len aikana, ja sitä vaatimatont'.i, nutia silti hyödyllistä osaa,'mitä melliä ja jos kauppias ei palvele j Vapaus on siinä yhteydessä vienyt. ,, . , , n- . 1 - - - - - - — - - - , ••- - • r - r - - . , .. . ^ . . . . . ^ . . ^ . . ^ , . „ . „ . . heitä niin siitä voi moni" sivust.i I Ei ollut Vapauden perustami.son , )^^.!""'^^"• L"«"."»"'sta oh e f a • „ maailma.sta eristettynä Ca- lemme, täkäläisten kan.salaistemme ! «"^^ työtätekeville kaihin katsoja loukkaantua eikä hali'a i aikoina, eikä vielä pitkään aikaan ' . . : . . . — .._ _ — -.— — ^ — — , .. . enää tehdä ostoksia tuosta kaupas- ^en jälkeenkään esimerkiksi van- ' '^ .•tapP«otnieiia.laa. • jorika..voiltam.-j.,seiieen. sanomalehden' ja ryhtyivä: | kuten täkäläiset maanmiehemme I "^^os^^"' Y^}. huudeneläkettä c-anadalaisten tnr- -^cen tarvittnn a.kaa no.n kaks. ia ^^j^j^^^ vaikeuksi-sta ja enti.sislä tukivat Vapauden läpeensä sodan-' f^^. '"'«''"«ss^ ^'«P^ ;ana: e. ullul lapsili.siä snuriper-P"°'' '^"'^'^^^^ tiin ryhtyä uuteen yritykseen tellut Raivaajalta " markan kurj- . sia", mikä tulkittiin halhtsupiireis-lemme äärettömän kova i.sku. sillä . 3^ ,iedu.steluksi Saksan markasta. ryÖKansaan oli pantu suuria toive'- : . . . j ^ ^ . , ^^y^^^^^ luonnollisesti ta ja sen hyväksi oli sekä lahjoitet-; <^^,o„,g„ silloisesta t u e l t a lainattu sievoisia rahasum-, v , mia, jotka kaikki menivät kuin tuli- _ omaksui fasismin ja sodan varaäa ! mukaisesti, mitä. e s i - kun hän o l i sähkösanomalla tiediu- j vastaan. Siiiä päivästä alkaen, j o i - ! " e r k i k s i meidän lehtemme Vapaus loin Mussolini nousi valtaan i t a l i - «»"aksui. Painvastom sota-ajan Mitassa, omaksui Vapau? aktiivisen ja l^'*^"^*^'''^^*"^"^ 'revitettiin raivo tinkimättömän asenteen fasismia f^^s kylmä sota j a k o k o ihmiskun-; vastaan. Toisin kuin sen' kilpailijät.1 taa-köyhdyttävä, varustelukilpailu, k u i s \''apaus tuomitsi niin Hi t l e r in nat-sismin kuin Suomen lapualaislerro- Me tiedämme; että Vapaus on l u kijakuntansa toivomusten ja yhtiö- Jouduttuaan olemaan kokonaan , r i n k in ja sai. kunnia maanmiehil-! kokousten päätösten mukaisesti p i jöukkokannatuksen siinä ' '"auhanasian puolustamisesta — ja vaikka kylmän so-heislen apuna ei palkallisia kcsälor' ;nia, ei minkäänlaisia terveysvakuutuksia;' ei ollut Canadan metsa-niehillii, millä alalla ta. Tarkoitan tällä, että lapset ov-ii meidänkin tulevaisuutemme, lapsista meille kasvaa uusia toimitsijiir voimia mutta meidän täytyy antaa lapsille sekä.niille henkilöflle jotka I osaavat käyttää lasten apua meidän yhteiseksi eduksemme enemmän huomiota. ' Tämän lehden lukijat voivat a s i - j j e n paremmin kun sitä (.-i ollut kai- j assa paljon auttaa lähettämällä lap-j os- ja rakennustyöläisilläkään. Y h - ! sensa haaleille voimistelutiarjoituk 1 tä tuntematon oli työltöinyysvakuu- j siin millä paikkakunnilla sellaista .uslaki. jonka laatimi.sen ja voi-1 Vapauden perustamiseen. .Mutta,Työkansasta oli myös suur-a hyötyä. So o l i osoittanut, että siii"toIai.iKi , . ,. ..... , , , ., iii.n pal,j on on .y o..s k,e nnell,y,-t . m.m -.1 suomenkielisen- tvovaenlehden kv- .iäänlaista ammaltiyhdistysturvaa. on tarjolla, ja jossa heille opetetaan muitakin hyviä ja hyödyllisiä asio i t a . ^ Jussi. ; .synlä on täällä suuii, ja että sfi'i julkaisemiseen voidaan uudelleen ryhtyä, jos otetaan opiksi r.ikaisein-mi. sta virheistii. Yhtäällä Työkansan vararikon a i heuttama tappiomieliala ja petty- AIIDISTAVAA .niaanottamisen vaatimuksen takia 1 . . . . . . . ^ . , j.o u-t ,u i . nioiii suomal,a i.n enk,i.n s i i r.t o - :i,n;y s, SIIS viivä.s ty.tt/i uuden tyovae.n. - aincn jopa karkoitetuksi: Canadas-ta. Jos nyt tänä 45-vuotispäivähii lehden perustamista,;, mutta samalla 1 siitä saadut kokemukset johdatti- I vat varovaisuuteen ja mikä tärkein- I , • . , , ., , , tä entistä kilnteämpään yhtevteen !1 k, at.s om. me .v..a ikk.a,p' a. vain v i l a u k . s e l - ! , , . , , .• , 'a taaksepäin, silloin näemme. , et. t, ,a. . 1 ' leh,„d.e;,n.. . ja s, e.n lukijakunnan valilla. Matti isui iltaa Maijan luona. ' . 1 alta pohjalta on vmmarrettavis- — Saan kaiketi tarjota sinul!|i! Vapauden avulla ja kautta ovat tä-1 hieman virkistystä, Matli". sanoi jiäläiset maanmiehemme Maija. lantaa oman, kuten sanottu — Kiitos, kyllä. 1 mattoman, mutta kuitenkin tferve^ Maija avasi ikkunan. j uUeen apunsa Canadan työtätcko-j vien johdolla käydylle, taistelulle < vastoinkäymisistä huolimatta Vapautta perustamaan. Heidän avuk- .seen-tuli tavallaan silloinen työväenliikkeen valtava nousu ja sen aiheuttama innostus. Ensimmäiuin maailmansota oli läliestymässä loppuaan. Kaikkialla vallitsi väsymys .sotaan ja .sodankäyntiä vastustamit. tyiiväenliike sai suurta suosiota j-i inyöt.ltuntoa työtätekeviltä yleensä Sitten tuli suuret historialliset tapahtumat Venäjällä. Tsaarin hirmuvalta kuki.steltiin ja se puolestaan nostatti ennen tuntemattoman iumen työväen joukkoliikkeen, ci vain Venäjällä, vaan kaikkialla m<-:ailmassa; Se oli suurta inno.s-iuksen ja nousun aikaa työväenliikkeessä — .Muistakaamme vai:i vastaista asennetta. ,'apaus on joutunut ; kulkemaan; kovassa vastavirrassa, ; sen ohjelma on jälleen osoittautu- SOTA-AIKA . j massa yhtä oikeaksi ja paikkansapi- Vapauden kunniakkaan historian j tavaksi, miksi Vapauden fasismi ja yksi kohokohta on löydettävis.';ä sotavastainen ohjelma osoittautui lehtemme suhtautumisesta toiseen toisen maailmansodan edeltäneeltä maailmansotaan. Vapaus oli Canadan muiden r a ; i - ajalta; Sodan aikana, jolloin demokraat-v o i n o . t " ' ^ joukkojen ylcisäänestyksellä , ^^j,^, winnipegin suurlakon vaati- ; " Päätökset, jo.den perusteella ^-^-^ j^^jj^ Canadassa - ja vai-tferve- ''y'^''>'".''" - ja niilla •- • " * \'apaiitla perustamaan l o p u l l i s e s t i ratkaistiiM , . . . . n 1 •• 1 11 # • . I I I esim. Vapauden kotipaikka. sei::j - vien johdolla käydylle taistelulle, ^, , . ' . ^. .seen. . r - i - i . : sekin, etta Suomalaisen sosialisti-' sa ; o a r a n t a m i s e n j a yleensä p i k k u - ynamammujen uuki laikciuen re- _ ^^s.!:,, edeltäjä) silloi.sel- • T A L O U S P U L A J A FASIS.MIN joh. , ; v 1 • • • j - i " i formien ja uudistusten hyväksi , rr I h m i s t e n h y v m v o m n m edistä- .^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^^^ , le tpk:IIe annottnn ja.seni.s.on^ -s.^s mi.seksi naivasta toiseen. • i .„:^„_ „:.:..„.. . . „ , i , : . . . _ "'esla ainoastaan tuhat dollaria Vapauden aikaisempia vuosiker- paa kutti tietenkin osaltaan myös V a pauden perustamiseen j a keliityk-miseksi päivästä toiseen. 1 maanteiden ja muiden sellaisten jianpuolustajain rinnalla vaatinut itiset kansalaispiirit yleensä ja e r i - akt.ivista rauhanohjelmaa. Lehtem-; koisesti työväenliike keskitti k a i - me oli muiden rauhanpuolustajain; ken tarmonsa ihmiskuntaa uhan-kans. sa osoittanut,, että fasismin s neen fasismin hävittämiseksi maan nousu tarkoittaa sotaa, ja että auioa"; kamaralta, olivat sosiaaliset kysy-keino sodan estämiseksi on siinä. 1 mykset jääneet pahasti taka-alalle. että rauhaarakastavat maat muo-i jRauhan; oloihin päästyä ryhdyt-dostavat yhteisen lujan rintaman; tiin laajakantoiseen uudelleenra-maailmanvalloitukseen pyrkivää l a - kennustyöhön ja sen yhteydessä sismia vastaan. , i (Jatkuu sivulla 4) Historia; kulki kuitenkin toista 1 rataansa. Tuli Mynchenin petos ja sitä välittömästi seurannut toinen maailmansota, lukeutuen s.ihen myös Suomen talvi- j a jatkosota. Sodan edellä Vapaus oli Canadas-i .sa ainoa suomenkielinen lehti jokai johdonmukaisesti j a jatkuvasti suo-sellaisia toimenpiteitä, ettei so*a pääsisi puhkeamaan; Mutta kun so.-! SYNTYMÄPÄIVIÄ Yhteiskunnallisen edistyksen l i punkantajat, meidän aikakautenam- Vapaus tulee tukemaan kaik-| ..pienempien" korjausten puolesta kia niilä hyvää tarkoittavia j käydyistä taisteluista ja saavutuk. patrioottisia canadalais-voimia, j sista. mitkä työskentelevät sodan-' vaaran torjumiseksi, ydinaseiden hävittämiseksi sekä yleisen ja täydellisen aseistariisun-1 i,oje tasopimuksen saavuttamiseksi; kenlais n i in että "miekat voidaan takoa auroiksi" ja nyt Sodan Molokille haaskattavat miljoonat käyttää kansakunnan hyvinvoinnin kohottamiseksi ja jälellejääneiden maiden avustamiseksi. Täten menetellen Vapaus j tulee edelleenkin toimimaani lehden perustamista varten! Vapaus ' toja tutkittaessa havaitaan, että en- ta kuitenkin puhkesi, Vapaus jat- [ Mrs. Mary Raunio, Eckville, A l - pcruSlcttiin siis ilman mitään alku- sinimäisen kymmenen vuoden aika i koi johdonmukaisesti demokraattis- ; ta, täytti keskiviikkona, lokakuun pääomia ja lehdon perustuvat jäsc- na käytiin lehtemme palstoilla, k u - ; la; fasisminvaslaista ohjelmaansa 24 pnä 82 vuotta^ net, kuten .1. W. Ahlqvist, Joiin i Ien Canadan ja koko maailman työ- i iiusissa olosuhteissa nostattaen tun- Latva ja muut ovat miiistelmis- väenliiKkeessä laajaa peiiaatekes- 1 nustuksen -Voitto on kaikkein tär-saan erikoisesti korostaneet, ettei fkustelua työväenliikkeen ohjelm:;- j kein". Vapauden päättävä ja joh-loiniesla "radikaalien", punaisten" mero saatiin markkinoille! Mrs Aino Pensan, Mattawa,; Ont. täyttää torstaina, marraskuun 1 pnä^ 75 vuotta. ::'"...•' Eino Ekman, Port Arthur, O n t , maanantaina, lokakuun. 29. uottä.;.'.'-,.',.''. .'-'—.'-••':; johtavaksi voi- | keskuudessa hyvän kannatuksen ja i Armas Eloranta, Copper Cliff, ! inaksi. Tämän, kirjoituksen tarkoi- 1 niin voivat täkäläiset maanmieheni- i Ont. täyttää sunnuntaina, lokakuun a muulc.nlaislen ^poll^^^ Canadan? tuksena ei ole .syventyä nähin ky. i me antaa arvokkaan panoksen fa-| 28 pnä 60 vuotta.; kien, seka valtiovallan painostuksen 1 . * 1 . • • • 1 1 1 •• ,k oh. t/e ek: si.. •S i.k, si. pilaa paikkansa seIi su,o malaiste,n ..y..h l eLs in . v.o.i.m.i n p a !.- -is vmy k s•i i.n. .m. u.. . ^ i . . i velemaan heidän yhteisiä tavoittei-i ta erinäisistä että mitä päällävämmin työväen lehti toimii ja taistelee lukijakuntansa taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen etujen puolesta; sitä rakastetummaksi .se tulee työläisjoukkojen keskuudessa ja toisaalla muuten paitsi todeta, e'- sismin hävittämiselle, vaikka eräis-i Yhdymme sukulaisten ja tutta^ oikeistovirheistä j : i . sä piireissä kehoitettiin "vetämään j vain onnentoivotuksiin. : . , sitä vihatummaksi yleensä taantu-j a taistelemaan seka takalais-1 miksen tukipylväiden ja edistystä ten kansalaistemme, että Ga- j vastustavien ainesten piireissä, nadan kansan j a valtion par- j Vapaus on tänä 45-vuotispäivä. häitten etujen puolesta. Ja n i i n kauan kuin Vapaus täyttää nä.mä vaatimukset, toimii työtätekevän kansanosan hyväksi, jota edistämään se perustettiin 45 vuotta sitten, se tulee olemaan ; hyödyllinen ja tarpeellinen sanansaattaja, y h teyksien pitäjä ja puolestapuhuja, mikä puolestaan takaa Vapaudelle entistä edeisvas-tuuUisemman mutta samalla varman .ja valoisan tulevaisuuden.' Tässä mielessä lehtemme viettää nyt 45-vuotispäiväänsä. Tämä merkkipäivä sellaisenaan ei ole juhlinnan arvoinen, vaan se työ ja toiminta, jonka perusteella tämä ; rajapyykki on nyt saavutettu. Sanan varsinaisessa merkityksessä nyt vietettävät 45-vuotisjuhlat ovat alkusoittoa viiden vuoden k u luttua vietettävälle Vapauden 50-vuotisjuhlalle, johon mennessä, niin toivomme, on jo päästy hyvälle alulle yleisen j a täydellisen aseisariisuntaso-pimukseri toteuttamisessa. ' nä ylpeä siitä, että se on saavuttu^ nut toimintansa perusteella laajojen kansalaispiiriemme, työläisten, farmarien ja muiden pikkueläjien .akamatloman kannatuksen ja luot. .amuksem Raivotkoon taantumus ja käyttäköön talou.smahtiaan ja n i u i - lakin painostuskeinoja Vapautta .'astaan niin paljon kun haluaa --' iillä Vapauden tarkoituskaan ci ole ;)alvella .sen paremmin dollarin merkkiä kuin taantumusta ylecn.sä- (ään, vaan työläisiä, farmareita J:i muita tavallisia ihmisiä, siis loppukädessä Canadan kan.san ja valtion jiarhaita etuja! Kaikkien työväenlehtien ais-cma >n taloudellisesti ja '.poliittisesti äärettömän vaikea, sillä Suuri Raha panee luonnollisesti kaikkia mahdollisia esteitä Ja vaikeuksia työväenlehtien tielle. Siirtolaisryhmien työväenlehtein kohdalta nämä vaikeudet ovat monesta tunnetusta syystä vielä monin verroin väike-, ampia. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen sen tilanteen niissä Vapaus 45 vuotta sitten perustettiin, 011 meikein ihme, että Vapaus on elin-voimaiscsli ja jatkuvasti voinut toimia 45 vuotta! Se on sellainen saavutus mihin pystyvät vain vakaumukselliset, valistuneet ja sanavapautta loppuun asti arvostavat miehet j a naiset. PÄIVÄN PAKINA Sanavapaudesta ja sen käytöstä Lehtemme 4.5-vuoti.späivän vieton Canada.ssa esitetään sanavapaudesta keskusteltaessa, että korkeimmin een se on kehittynyt Englannissa. Siellä on Hyde Parkin puisto^: missä kukin saa puhua omasta asiastaan kenenkään estämättä; . Hyvä tietenkin niinkin. Mutta j o kainen ymmärtää,~että nykyoloissa sillä oh. kjQyin vähän merkitystä to-yhleydessä kiintyy pakosta huomio sanavapaudesta käytävään keskusteluun j a sen merkitykseen. Kaikkein terävimmässä muodossa voisimme paneutua asian tämän puolen käsittelyyn palauttamalla mieleen tunnetun amerikkalaisen sanomalehtimiehen John Swintonin lausunnon, jonka hän esitti hänen i dellisuuden kanssa. Näköradio, -IHI on oikeus julkaista edes pikkuleh- ! liä jne. Mutta porvarillisen sanava- I pauden heikoin kohta löytyy juuri •j omistussuhteista. Nykyaikainen päi- ! välehti on niin kallis, että vain 'suurpääoman varat riittävät siihen — ja kun lehdistön elämä j a t o i meentulo on riippuvainen; suurpääomasta, niin se luonnollisesti tanssii sen tahdin mukaisesti: kuten y l - j ten edessä mielistelemisen avulla, lämäinitlu amerikkalainen lehtimies Svvinton erittäin avomielisessä lausunno-ssaan sanoi, • Vain työväen lehdistö, joka nojaa järjestyneeseen työtätekevien joukkovoimaan j a saa siltä tarvit-mättömyytensä vuoksi; Vapaus on tehnyt virheitä silloin kun se on tepastellut vielä lasten kengissä. Mutta Vapaus ei ole koskaan pettänyt perustajiensa, työtätekevien farmarien ja työläisten asiaa; se ei ole' koskaan unhoittanut työtäteke-vieta etuja, eikä liioin pyrkinyt opportunistiseen ryhmäetuiluun isois-kunniak. seen järjestetyssä tilaisuudessa vastatessaan toisten journalistien onnitteluihin: dio ja sanomalehdistö, jotka ovat miltei sataprosenttisesti omistavan I luokan hallussa ja kontrollissa niin "Journalistien tehtävä on lotuu- ! Englannissa kuin täällä Canadassa-den hävittäminen" hän sanoi Suuren rahan lehtimiesten aseinaan v i i taten, "suoranainen valehteleminen .sekä rotunsa ja maansa myyminen jokapäiväisestä leivästään. Te tiedätte tämän ja minä tiedän sen ja kuinka jäi-jctöntä onkaan onnitella 'itsenäistä' lehdistöä. Me olemme kulissientakaisten rikkait. ten miesten välikappaleita ja vasalleja. Me olemme sätkyäijiä — he kiskovat nuorista ja mc tanssimme. Meidän lahjamme, meidän mahdollisuutemme ja meidän elämämme ovat kaikki toisten ihmisten omaisuutta; Me oleme intellektuaalisia prostituutteja." : ' Tää korutont' on kertomaa totuudesta! Mutta katsokaamme vielä asian toistakin puolla. Värisinkin tiiällä kin, vaikuttavat tuhansia kertoja enemmän yleiseen mielipiteeseen kuin mitkään puhemahdollisuudet Hyde Parkissa. Ot:akaamme esimerkiksi vaikka Yhdysvaltain hallituksen viime maanantaina järjestämä aseellinen kauppasaarto Kuubaa vastaan. T u hannet ja tuhannet ihmiset halusivat vastustaa sitä, ilmaista protestinsa siitä — mutta hallitsevan luokan käsissä oleva Valtava propagandakoneisto — Tv, radio, sanomalehdistö j a muut julkisuusväli-neet — lietsoi USAssa keskitetyllä propagandarummutuksella hysteerisen ilmapiirin muutama.ssa tunnissa. Luonnollisesti on hyvä asia, että Hyde Parkis.sa saa puhua. Luonnollisesti on hyvä, että lyöliiisilläkin semansa rahallisen tuen ja kannatuksen, on nykyaikana todella vapaa lehdistö, mikä voi vapaasti ajaa sekä työläisten että farmarien ja muiden pikkuihmisten asiaa. Tässa''on peruskysymys — kysymys omistussuhteista — silloin kun puhutaan sanavapaudesta. Ilman muuta on selvää, että V a paus on todellisen sanavapauden yksi todellinen edustaja Canadassa. Mutta tänä 45vuotispäivänä voidaan meiltä kysyä, että haluaako, esim. allekirjoittanut väittää, että työväenlehdet, kuten esim. Vapaus, ovat erehtymättömiä, ja että ne eivät ole koskaan mitään virheitä tehneet? • Ei sinne päinkään! Vapaus ci ole aina ollut läheskään niin hyvä ja tyydyttävä kuin se olisi voinut olla. Eikä ole nytkään aina! Mutta se on aina pyrkinyt korjaamaan erehdyksensä ja ottamaan niistä opiksL Me myönnämme avoimesti, että Vapaus on tehnyt pahojakin virheitä kokemattomuutensa ja tietä- Tässä laajemmassa mielessä V a - , paudella on ehdottomasti puhtaat kirjat! S i l l o in kun Vapaus kulki vielä osittain lapsen kengissä -sen pals-toiltä- löytyi eräässä vaiheessa tällaistakin kielenk^ttöä: i ."Olemme sanoneet, että eri maiden sosdem. puolueisiin kelpaa vaikka minkälainen kuohari kunhan vain ei oie . . . k o m m u n i s t i . . . "Kansanvallastakin sietäisi tässä vaihteen vuoksi hiukan puhua . . . blemme tulleet vankkaan uskoon siitä, ettei sellaista kapinetta kuin kansanvalta' ole missään . . ." Ettäkö "tekijä esiin"? No mikäpä siinä. Näiden lausuntojen alla komeilee nimimerkki "Töllin Vaari", mitä nimimerkkiä käytti silloin eräs "Pekka" vielä Vapauden toimituksessa ollessaan. Palataksemme vielä lopuksi sa-navapauskysymykseen, me voimme siis todeta, että vaikka työväenleh-detkin voivat erehtyä ja erehtyvätk i n siellä j a täällä, siitä huolimatta 'rtiiden nykyhetken tehtävänä on i t se totuudet) puolustaminen j a sen elsiminen. — Känsäkoura, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-10-25-02