1956-08-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
0W2 Torstalsa, elohutm 9 «^Tbursday, Aug. 9,1956 VAPAUS CUDNEXTT) — Independent tabor &)MMMd Sdr, 8, 1917, AnttaoflMd M Mcood ctus osa bjr tbe Post (Wne« DcsMtftnent» Otlawa, Pob- UHbea Oalet «edUy: Tiie«dsy», llmadsy» snd SUonteri Iqp Vapaus fiflgUiing CSonpiaoy M A . at 100«102 ttoiM, W, Sodinuy. Ont, Canada. TeleidKmea: Bus, OfOce o a «-«ZM: eaucrm ottUx OS. 4.426». ICitaagar E.B\aM. E(UtorW.mtmd. JtfaOJns addreaa: Box <9« Sudbunr. QnUrto. Advertising raU» vpoa apsikaUoiL Translation free of charge. — ' TXLAUSHINlfAT: Canadaata: J yk. 7JOO 9 ltk. 3.75 3 kk. 325 YbdyaTanolasa: li1c.ftOO0kk.4M SuomesBa; 1 vk. 8.90 0 kk. 4.75 Ybteisel urheilu- ja bulujuhlat Monta vuottai käydyn perusteellisen keskustelun, epäröin-ninja uudeUeenarvioinnln perusteella päätti Sudburyssa juu-ri* pfdetty SCAULm liittokokous, että ensi vuonna kokeillaan Port Arthurissa yhteisten urheilu- ja laulujuhlien järjestämistä. Tämä päätös tarkoittaa, että urheiluliitto tarjoaa tai ehdottaa yhteisten musiikki- ja urheilujuhlien järjestämistä jo ^ 1 vuonna, mikäli CSJ:n kuorot ja musiikkivoimat ovat siihen valmiina. , Jyrässä yhteydessä palautuu mieleen Torontossa pidetty CSJm soittajain ja laulajain kokous, missä korostettiin yhteistoiminnan edistämisen nimissä sitä, että CSJ:n laulujuhlia pidetään toistaiseksi vain joka toinen vuosi, ellei päästä SCAU L:|i';.kanssa sopimukseen yhteisten juhlien järjestämisestä. .^Tässä vaiheessa on siis syytä uskoa, että ensi kesänä tulee Port^Arthurissa järjestettäväksi yhdet, todella suuret ja laajoja joukkoja innoittavat yhteiset musiikki- ja urheilujuhlat. Seurattuamme hy\än läheisesti sitä keskustelua mitä on kummassakin järjestössä vuosikausia käyty näiden juhlien yhdistämisasiasta; meidän lehtemme Vapaus on tullut täysin vakuuttuneeksi siitä, että tämän päätöksen toteuttamisesta tulevat hyötymään kummatkin järjestöt ja täkäläiset maanmiehemme yleensä Se on epäilemättä edistysaskel, joka: itilee antamaan lisää voimia ja uutta innostusta kaikkikäsit-tävän kulttuuritoimintamme edistämisen hyväksi. ; Selvää luonnollisesti an, että tämä yhdistämispäätös sellaisenaan ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Tosiasiassa me voimme odottaa, että juhlien yhdistäminen tulee nostattamaan uusia ja osittain hyvinkin vaikeita pulmia. Mutta ne tulevat olemaan "kasvun kipuja" joiden parantaminen on sittenkin suhteellisen helppo tehtävä, jos on hyvää tahtoa kummallakin puolella, kuten tulee epäilemättä olemaankin. Minkälaisia uusia pulmia ja mahdollisuuksia on nyt sitten odotettavissa? ; " finsinnäkin on syytä erikoisesti korostaa sitä tosiasiaa, että jäfjestoliisessä mielessä ja rakenteessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Molemmat järjestöt tulevat edelleen toimimaan täysin itsenäisesti omalla sarallaan. SCAUL panee edelleen pääpainon urheilutoiminnan edistämiseen ja järjestää itsenäisesti toimintansa tässä mielessä kuten ennenkin. CSSr tulee edelleenkin antamaan pääpainon näyttämör ja kuorotoiminnalle, kuten tähänkin asti, 'ja järjestää toimintansa täysin itsenäisesti. Mutta näin itsenäisesti toimivat veljes-järjestöt'tulevat yhteisesti neuvotellen ja päättäen sopimaan siltä, että' järjestetään yhteisillä voimilla ja yhteisillä väli-1 neillä yhdet suurjuhlat — ihusiikki- ja urheilujuhlat •— kerran vuodessa. Tämä sellaisenaan ei ole aivan uutta. Urheiluseurat ja osasiot ovat aikaisemmin järjestäneet yhteisiä juhlia jpiaikallisesti ja alueellisestikin. Esäntyipä esimerkiksi nyt liidetyn liittojuhlan päättäjäiskonsertissa myös CSJ.n paikal-. lisosaston kuoro — puhumattakaan nyt siitä, että koko juhla pidettiin yhteisen sopimuksen perusteella — ja varmasti kum-paaHin osapuolta tyydyttävällä tavalla — CSJ:n toimipai-koli^ a. Yhteisten juhlien järjestäminen sellaisenaan ei siis oletnitään ehdottomasti uutta ja ennen tuntematonta näiden järjestöjen välillä., ' ^^ Olisi kuitenkb virheellistä vetää tästä sellaista johtopäätöstä, ^ttei yhteisten juhlien järjestämiseen, liity mitään "uutta". Se seikka, että tästä asiasta on keskuiteltu näin mon-ta. p^tkää vuotta on kumoamattomana todistuksena siitä, että jotakin uutta on tapahtunut: Tämä' päätös edellyttää, että ensimmäinen>kerta pitkästä' aikaa järjestetään kansallisessa mitassa yhteiset juhlat, yhdistetään kummankin järjestön parhaat arvojuhlat siinä mielessä ja toivossa, että saataisiin vieläkin parempia tuloksia kuin tähän asti. , Suurten ärvojuhliemme yhdistäminen ei suinkaan ole niin<yksinkertainen asia, miltä se saattaa pinnallisesti katsoen näyttää. Tässä tulee esiin sekä taloudellisia seikkoja että ohjelmakysymyksiäkin. Ratkaistavaksi tulee sekä myönteisiä että kielteisiä; seikkoja kummassakin järjestössä ja ne kaikki on huomioitava niin puolin kuin toisinkin, jos mielitään saada parhaita mahdollisia tuloksia. ,^ Taloudelliselta kannalta katsoen, jos huomioidaan juhlien vuoksi koituvat menot ja niistä saatavat tulot— edellyttäen että ilmastosuhteet ovat tyydyttävät—-on odotettavissa parempia tuloksia. Ottakaamme esimerkiksi edessäoleva Pori' Arthurin matka. Jos CSJ:n Sudburyn osasto ja Alerts toimivat yhteisesti ja lähettävät yhteisesti vuokraamillaan rautatievaunuilla edustajansa yhteisiin juhliin, niin se alentaa varmasti sudburylaisten suurta talouskuormaa tuntuvasti verrattuna siihen; jos lähetettäisiin erillään toimien kaksi joulckuetta eri aikana Port Arthurissa pidettäviin juhliin. Sitäpaitsi, mitä suurempi on juhliin lähtevien vieraspaikkakuntalaisten urheilijain ja ohjelman esittäjäin lukumäärä, sitä suurempi on vastaavasti myös yleisön kannatus. Samalla kertaa loppuu se kiusallinen tilanne, missä suuren, yleisön ratkaistavaksi tulee vuosittain kysymys siitä, kumpaan juhlaan, liittojuhlaan tai laulujuhlaan tänä vuonna mennään. Me uskomme vakaasti, että talouskysymykset voidaan ratkaista melko helposti kun omaksutaan kummaltakin puolen "antaa ja ottaa" asenne. Ohjelmallisesti voi yhteisesti järjestettävä suurjuhla' tyydyttää paljon paremmin suurta yleisöä kuin erillään järjestettävät juhlat. Tässä yhteydessä on huomioitava suuren yleisön "maku" "halu" ja "toiv^ sekä se, että suuressa joukossa on "monta mieltä"; yksi tykkää yhdestä ja toinen tois^ta. Hyvän järjestelyn avulla voidaan yhteisesti järjestettävissä julilissa tarjota hyvää ja arvokasta kaikille ja samalla jättää juhlijoille vissejä tilanteita missä he voivat itse päättää, mitä kilpailua tai mitä tilaisuutta he juuri sillä het-keUä haluavat seurata; Vaikka meillä onkin^ yhteisissä juhlissa ohjelman suhteen "runsauden pulaa*', niin hyvällä tahdolla voidaan sekin puoli ratkaista ja mikä tärr keintä, ratkaista juuri suuren yleisön toivomalla tavalla. Kaikkein vaikein pulma taitaa sittenkin nousta siitä, mistä on tämän pitkän keskustelun aikana puhuttu hyvin vähäi;.- Tämä on sesonkikautta koskeva kysymys. Kuorot (ja voimistelujoukkueet) voivat sesonkikaudesta johtuen olla parhaassa juhlavireessä alkukesästä, mutta yleisurheilijat ovat' (myös sesonkisyistä) parhaassa kunnossa vasta loppukesällä: 'cTämä aiheuttaa luonnollisesti ristiriidan —-mutta me : uskomme että hyvällä tahdolla voidaan sekin ratkaista kaikr, SYNTYMÄPÄIVIÄ BlJda tborf, Sadtanvfa, täyttää tänään, elokuun 9 päivänä 74 vuotta. Ybdynune sukolaU^ ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Mitä ut lanmat ni,STAIND£K8I EI OJLE PALKOISTA BMPPOVAINEN A P L ^ P Neva panee mexkUle, että juuri tapahtunut "nousu elinkustannusindeksissä ebkä ei ole n i i n auuri. että se ailieuttaisi pelonväreltä luis- «arome, mutta sen luulisi olevan riittävän ravistamaan kaiken nUelibyvän niiltä Itallituksen pubemlehlltä. Jotka ovat uskotelleet, että. he kykenevät hoitamaan maamme taloutta tllinpi-dolllsilla tempuilla ; : Suurteollisuuden hinta-. Ja voitto-politiikka työnsi tukkuhhitojaylfis-päin vielä toisen kerran JoiUkin kuukausia sitten. Nyt tämä nousu kuvastuu kuluttajaln hintaindeksissä. Joka on kiivennyt kalkkien aikojen korkeuteen." Assaunista Sueziin jScyplfa mami Lo1(oinofm-joukkue voitti Montrealissa maanantaina 9-0 Montreal. ~ Moskovan Lokb. motivi-Joukkue pelasi', maanantaina Canadassa ensimmäben Jal* kapaII»ottelan Quebeein vadio* joukkuetta vastaan ' Montrealin^ Baseball stadiumilla. Tilaisuutta oli seuraamassa IZASi päinen y-lelsöm^ ärä Ja ottelu päättyi 9—O Lokomotivi-Joukkueen hyväksi. Tämä Neuvostoliiton A-luokan seitsemänneksi paras, j o u k k u e - p i ti lyhyiUä syötöUIään. taitavalla yhteispelillään ja tarkoilla .potkuU-laanquebeciläiset vastustajansa jatkuvasti pois tasapainosta. ' T ä m ä vieraileva - neuvostoliittolainen ^joukkue pelaa Canadassa kaikkiaan viisi ottelua. Seuraava ottel u on Winnipegissä keskiviikkoiltana. Lisäksi he tulevat pelaamaan Vancouverissa, Calgaryssa ja Torontossa. Pienen soraäänen aiheutti eräs mies, joka heitti venälä^svastaisia lentolehtisiä: stadiumin katolta; Vain muutamia lentolehtisiäV tuli - yr Icisön joukkoon; mutta miekkonen häädettiin nopeasti pois'.urheilupaikalta. Ottelun päätyttyä vieraileva Neuvostoliiton ' j o u k k u e sai spontaanisesti suosionosoituksia j a joukkomitassa onnitteluja voittonsa johdosta; Quebeciläis^ ' pitivät puolensa muutaman minuutin ajan pelin a-lussa, mutta sitten Lokomotivi-joukkue hallitsi melko omavaltaisesti tilannetta. Lokomotivi-joukkue saiennen väliaikaa 3 maalia, mutta väliajan jälkeen väsyneet quebeci-läiset joutuivat päästämään maaliinsa kuusi palloa.^ listii «iftsft aUori tpamfp^ PnhntUto aMtkmaU m*man vi> iUntnloD Tiistimitttmyydeat» Ja nyt nOeOm» aakatl» Hlew»ili si» pakotteU» envta vaaliaa. EgypUEUsei Ilse Ja keko a n U - maaltoa tfesmltMvat «oalaQMf^; «ei Ja moni raahaa fakastoVB» maat ovai senrella tyydylykaenE hyväkayneet^ EfypUa «ofmeiipfr (eef. Soexfn kMsaOIsfaiBiiMioll Tastatoimenpldfr aen yMmta^**-^ fä Tbdyivatlat, En^anil Ja X a n - . min Talinen; Jällf f nrakT7itntii»|tMnk^ < kl oUfat Uelfäyfyncet aamOtm^ iisten sitkeiden nenvottelojfeB se» > kä omien hipai»«ensa,:Jop».^- tdsteuni pikeen NUttn toisen:A». snanln fiLUmSgpaäon taheUhaat-i aest» kokonaan.; Täiaioliella Aa-suanltt padon rakentamliglla. Jer; ka on alallaan eria maaUnmi morimmbta, on^ otera ei ^ainoaa-taan Efyptllle vaan k<rfu>:^h%/ Idan alaecUe.monrasa sahtceaBa, mnUa varrftddn '(alondellisertt. mniUsfava Talkntos. VANHA PATO VEBEIXX JA HIELLÄ Englantilaiset rakensivat Assuanin patorakennelman lähelle N i i l i n ensimmäistä putousta (katatalctia) vuosina 'l89»-^1002. (Patoa korotetiibi myöhemmin usefta-kertöja nun.! vnor slna lfl07-^Ul 40 meäristä^46-^metriin. Pato on' noin 2 kilometriä pitkä > Ja padottu vesimäärä riittää noin 5,800 neliökilometrin suuruisen . alu«n säännölliseen kasteluun/ <Vaisinalsta Assuanin patoa on täydennetty: Usä-säUiöaltallla; kuten Oebel Aullaan voi tuumia- paatiaM^auMimustam, On gryt^^mabatk, eU6.-^ua. asiantuntijoiden ' totUmusten ja 'lausuntojen malai^ ^syptOSJxm^ keski-m ä l ^ . v i ^ e s s a eiöoTtaxia^ Aasoaj^padon^tolsta suurta t a - kennusvalhetta- on: suunniteltu Jo kanan;(flnunnitelma"lienee ollut myös Jossakin ex-kuningas rakastajatar-al-bumim. välissä. Missään vakavassa mlelesä Ftarouk^ei sutmiiitelmaa käsitellyt.. Läntiset y hnperiallstlvallat piUvät kyllä aasiasta .tarkkaa huolta, mutti^ k un niiden omat intresät eivät kiiruhtaxu^t töiden aloittamista, aai suunnitelma levätä. ' ' ~ DSPEBIAUSTIENj BAIBAILEMS-TON J>ECt RABOSTUS-KYSYMXkSESSÄ ' - - . VastaV''val]ankumoukM:a tapahduttua ';Vuonnavl9S2-''otti Egypti A s - 8UanIn'itoiaen;rsuurpadonJ rakentamisen työlistansa .ensimmäiselle sijalle. Egyptin uusi:; valtiollinen i Johtaja, eversti Nasser, Joka kuluvana. kesänä valittiin Egyptin^ensimmäiseksi pre-sidnitiksl, kävi sitkeitä j a epätoivoisia neuvotteluja; useita vuosia Englannin ja Yhdysvaltojen sekä. Kansainvälisen j^JäUeenrakennuspankin : kanssa p a t o r a k enntiksen rahoittamiseksi Urheilijoita N-Uittoon Helsinki. — Perjantaina elok. 3 pnä Helsingistä kello 11.50 lähtevällä junalla matkusti, ryhmä suoma laisia urheilujohtajia kahden viikon vierailumatkalle Neuvostoliittoon. Matkan Johtajana toimii SVUL:n puheenjohtaja, ministeri Kauno Kleemola. Lisäksi osallistuvat matkaan T U L : n puheenjohtaja Pekka Martin. S V U L : n pääsihteeri tUoina-r i Kallio Kotkas, PainonnostoUitön puheenjohtaja, johtaja Bruno Nyberg, S N L L : n puheenjohtaja, kaup-paneuvoksetar L i i s a Orko, Käsipal-loliiton puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Orko sekä T U L : n johdon valitsemina edustajina E r k k i Puustinen: ja Taimi Hirvonen. V Lähtijöitä o l i asemalla saattamassa runsaast i urheiluväkeä. EimätysperlMKteliia Tukholma. — Bo Larson saavutti elokuun 1 pnä Vanadlsbadetissa uuden Ruotsin ennätyksen 200 m perhosuinnissa. Hänen aikansa oli 2.31,0, mikä on 1,6 parempi kuin Bengt Raskin neljä vuotta vanha ennätys. Mincraalivaltaus Suonenjoella HelsinkL .-— (S-S) Outokumpu Oy on varannut itselleen . etuoikeuden valtauksien suorittamiseen Suonen-rakennetulla padolla; Jonka patoama vesimäärä . on 2,000; mrd kuutJomet-^ riä. Tämä työ saatiin päätöBe^ v. 1037. Pienempiä patoja on myös'rakennettu Esnäan; Nag HammadUn, Assiutlin Ja ZUtaan. Mainittakoon, että varslnalseo Assuanin padon rakentambval-been aikana .englantilaiset kSdl-;. teHvät laäasfassa papereita^ Ja effyptnaiset tekivät työn. Väitetään, että padoov rakentaman. aikana sai snfmansa' .tyJ5tapaft|ar->;l mien. nälän, salraakslen J a teloi?, tnsten kantta 12^000 egyptil^bta ja' mnoalta Afijkasta ^ työmaalle hanklltna orjatyöläistä. UUSI PATO VARAA VETTÄ ' 130 MRD KUUTIOMETRIX JA t ANTAA 8XBK0» 1» MILIAR. KICR Nykyinen Assuanin: toinen patora-kennustyömaa' tai oikeastaan vielä suunni telma-asteella.'«1eva: rakennuskohde sijaitseeAssiutlssa :v noin v 60O kilometriä Kairosta etelään. Pato-muuri on sutmniteltu 6 kilometriä pitkäksi. Se patoaisi 1^ mUJardIa kuutiometriä 'vettä; Kuudellatois^ 120,000 hevosvoimaisella JättUäisttn*- bUniUa se kehittäisi vuosittafai 10 mil'^ Jardia kilowattituntia sähköä, eU lähes S kertaa enemmän kuin Egyptin nykyinen' voimantuotanto. Rakennxts-tölden on arvioitu kestävän; 10 vuotta' Ja antavan välittömästi koko ajan yh-: tämlttalsta työtä noin 15000 työläiselle. ' Suunnitelman kustannusten on arvioitu nousevan 1.2 miljardiin^ dollariin. ASSUANIN AVULLA EGYFTILXI- i SET YLÖS AXRIMMXISESTA KURJUUDESTA Egyptissä on noin'^ 22 miljoonaa asukasta, Joista 60 > prosenttia elää maataloudesta. Ex-kuningas Farou-kln vallanpidon loppumiseen asti a i nakin puolet' maan väestöstä eli ää^» rimmälslmmässä puutteessa Ja kmy Juudessa. Eg3n;>tln pinta-ala on noin I miljoona kilometriä j a siitä on Assuanin ensimmäisen padon tuottamista tuloksista ainoastaan 35,000 neliökilometriä viljelyskelpoista. Assuanin patosuunnitelman toteuta tamisella olisi monitahoinen merkitys. Ensiksikin - se estäisi tuhoisat tulvat Ja takaisi ympäri vuoden Niilin veden säännöstelyn. Toiseksi viljelyskelpoinen maa lisääntyisi noin 30 prosentilla. Kolmanneesi padon tuottama .sähkövoiman.Usäys loisi vahvan pohjan maan teollistamiselle. I l man tätä kailckea Egyptin kansa et Jän^nrakexmuspankki- ehti tehdä' Jo päätöksen' 200., miljoonan : dollarin suuruisen ^ lainan : myöntämisestä r a kennustöiden, alkuvaihetta varten. Korira oU mi(ärätty 4,2 prosentiksi ja kuoletusaika- 30. vuoddcsL Englanti ja Yhdysvallat (olivat luvanneet l a l -. nata 130 miljoonaa dollaria:patbra-kennustyömaälla: tarvittavien työko-neistojen hankkimiseksL ^ Miksi, Egypti, Farouktnkarkoif- - taniIsen'^£UkMn ef tt^a'naässy^ sopimukseen edeliä^mainittoje^ lainantarjoajien. ikans»;{^^ tybtynyl,< välittömästi t iöldieii alolttamijjeeii? Vajpaoden .Ja k a n - - 8a'lIistnn^n,henUim»e|IetEgyptä^^ le farJottIInr^l%|taö3ä n^yryyitävil'^ Ja c maaii; 'ijtsenälsyyttä >va^^ vaarantijk^a". ehdoilla. ^ Jälleen-n k e n n o q p a n k k i v a a t i E g y p t i falouselAmänr^alvontaa?. ax>2. sen •• ; täydelllaeen. -hallintaansa^'; E n g - : lanti Ja:Yhdysvallat asettivat ^taals poliittisia Ja sotilaallisia ehtoja. Jotka-' olisivat -ipalvell^t' ähioasr' taan • näTden ^ tiiaiden ^poliittisia'' söuiaallfadä Intre8se^''lähl-Idas- ASSVASOV FADOSTA SUEZIN Täoäisia d i t o j a E^brti el voinut byväksyä.' «lHä ne olisivat vieneet maani vielä aunrempaan oxjuutem^ koin:konsanaan Faroukin j a hänen «deltljlmsä aikana. Kun Assuaiihi padon toinen rakennussuunnitelma oli kultenlcin vallankumoushallituk-sen ensimmäinen Ja tärkein taloudellinen objehnakohta.; Ja kun läntiset hnperialistit Ideltäytyivät^^^^^^^ X masta,' ei presidentti Nasserille ja Egyptin hallitukselle jäänyt muuta mahdollisuutta. kuin ' kansallistaa i Suezin kanava j a ryhtyä.käyttämään; kanavamaksuista' saatu Ja varoja par | don rahoittamiseen, v b n r syytä mai-; nita, -että, Suezin ikanayamaksut,. jot-^ ka ovat olleet tähän jastl; tavattoman alhaiset, ovat valuneet: miltei ^ koko-; naan imperialistien kassaholveibin. ^ ~'Luonnollisesti'Suezin kanavan-kan-; saUistamiseUa on. muitakin, reaalisia Ja tärkeitä perusteita sekä seurauksia kuin. yksin Assuanin padon rahoittaminen. NEUVOSTOLUTTO TUKEE TÄYDELLISESTI EGYPTIN Maailman lehdistössä on esitetty toisaalta sellaisia väitteitä; että,Neuvostoliitto rahoittaisi koko padon r a kentamisen sekä toisaalta, että^ Neuvostoliitto olisi Ideltäytynyt koko luotonannosta. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa^^' Neuvostoliitto on ilmoittanut, että se; on halukas^, ttikemaan ja rahoittamaan koko Egyptin .teollistamista ilman'mitään taloudellisia; pomttisiavjasotilaaUisia ehtoja:'— mukaanluettuna .siis myösAssuanin patol Näihin selJdcoIlUn saadaan i l meisesti valaistusta presidentti Nasserin : vierailtua lähitulevaisuudessa Moskovassa...Syytä.on:myös inaiiiita, että TshelEkbslovakia ja Saksan Demokraattinen tasavalta ovat luvanneet tukea .Assuanin .padon rakentamista sekä' teknillisin asiantuntijavoimin että :työkoneistöJen hankinnoilla. - ^ IMPERIALISTIEN PERUS-TEELLINEN TAPPIO 'Ahneudessaan j a sokeissa hyök-käyssnnnnitelmissaan imperialistit :Ovat kärsineet ei ainoastaan Egyptissä Ja Lähl-Idässä, vaan koko raahaa rakastavan maail- : man edessä erään pernsteellisim- - mistä tappioistaan. On syytä pa-v lauttaa' mieliin, että USA : n v a l - VaAmiai — Elokuun loppupuo-miä avataan Moskovassa Vietnam-näyttely, jossa tullaan havainnollisesti esittämään Vietnaxnin maatalouden, teollisuuden ja Mntyöoke' httystä. Selvittävät tilastot Ja valo- Joivat antavat kuvaninaan luonnoi»' "nivuksista ikivanhoista maisto^ morkeistä ja kansan elämästä. Monia ^itjbansia näyttelyesineitä on yleisön nähtävänä, mm. huonekaluja, nahka-, pu-, bop^-, norsunlyu-ja sarviesineita" sekä tiikerin, leopardin ja pantterin nahkoja. Näyttejyn yhteydessä esitetään elokuva, joka kuvaa Vietnamin kansan kehitystä vapautuksen jälkeen. Oltuaan laiukauden I Hpskovassa näyttely siirretään Leningradiin. SITÄ Uk. TÄT lEräs JiikemiCT oli JsyUiOj vaivoihinsa ja vastuksiinsa. ffOi hän kertpikln erSinä {SivänS j välleen:: , ~ Olen päättänyt italkata jon; nuoren: inieliga morehtimaan | lestanL - -^Mainioajatus,mutta paljon! aijot maksaa .isellaiseUe suon mieheUe? — Viisi tuhatta dollaria vuo sa. — Mitä, ja jtiuri pääsit yalj masta huonosta kaupankäynni Millä aijot liäjoelle maksaa? . Se ott bäiien ensinunainen rehtimisen aiheensa. NIKKINEN HEITTI TAAS KEIHÄSTAAK 77.08 M. H e l s i n k i .— Kansainväliset elo-koon kisat saatiin suorittaa eloki; 2 pnä stadionilla Jhnan. että siellä oUsi-vallinnat/tavanomainen sar desää; Sooritaspaikat dvät kitfr tenkaan' olleet erikoisemmassa kannossa, vilmep^vien sateet o l i v a t . pehmentäneet stadionin, sa-. vensekalsen- hilllmnrskan; oUlK» . siel& tääHä .' vesilammikkojakin. Kansainvälisyyttä edustava amer rikkalainen ryiloplstojookkne oli r kerta ^ kaikkiaan yllmalnostettn..; V a i n 2p0im:n Jaoksassa Ja viesr tissä he pystyivät voittoihin. Illan parhaista tnlokslsfa vastasivat 77U)&' Koiviston knnlakaari oli 1642 Ja .Salminen voitti koiken-.: : dessa . raotsalalsep Petterssonin tuloksella 200. TULOKSET: 400 m : , l ) Oswald MUdh 49,8; 2> Arlyn Pinllson USA 50,2; 3) Oscar tiosihteeri Dollesin vieraillessa parisen vuotta.: sitten Egyptissä neuvotellakseen tämän liittämisestä Yhdysvaltojen pnnomlfai hyökkäysliittoihin Neuvostoliittoa vastaan,;..:lahJoitti., hän evorsti; Nasserilla 7.65; kaUb. amerikkalaisen -pistoolin. Kuvaannollisesti. katsoen tämä pistooli o n paukahtanut, matta kokonaan eri tavalla kain lahjoittaja lienee: alonperin tarkoittanut. Anderson, tJSA 51,5. 100 «mi 1)'-Lasse Ketola i i j ; Dick Heywood, JJSA 11,2; 3) Q SCruggs,.USA 11.3. 1500 m; 1) Olavi Salsola 351,6 Jorma Kakko 3.52,0; 3) Olavi 8 nen 3.53,2. Pituushyppy: 1) Jorma Valfc 712; 2) Matti Slmes 662; 3) Ve Ekström'641. 'Kiekonheitto: 1) Paavo Lai 48.96; 2) Tauno Karlsson 47.71; Arvo Vehviläinen 46j09. 100 m. tiaiset, loppukilpailu: 1)' Ja Valkama 13,1; 2) Riitta Sara 13.2; 3) Tuovi Vahtera 13,2. 1.000 m. .Viesti 20 V.: 1) Por Urheilijat 2.08.1; 2) Visa 2.086. Kuulantyöntö: 1> Reijo Koli 16,12; 2) Paavo Lammi 15,49; 3) B Robertson; USA, 15,19. 5 000 -m: 1) Eero Tuomaala l i ; 2) Unto Mattsson 1435,0; 3) Oksanen 1555,0. Seiväshypy: 1) Eeles Landsl 430; 2) Matti Sutinen 415; 3) Ji puronen 400. 200 m :juoksru 1) Dick Heyi USA 22,6; 2) Martti Lehto 23S J im Crittenden, USA 23,8. Korkeus: 1) Eero Salminen. 20( Stig Pettersson. Ruotsi 195; 3) J ko HU 190. KeUiäs: 1) - Sohii Nikkinen 7 2)NiUb SUlanpää 73,07; -3) Cli Higgins, U S A 69,25. 1,000 n i : n viesti: 1) Brigliam Ti yliopiston Joukkue 158,3; 2); VUl UrheiUJat 2.06,5. Heinäkuun nen nlatka näkyy', osa- ^2l>rpä(vänä:;haudatun^GSJ:n pitkäaikaisen sihteerin, ^ /Toronton, osaston Don-haallltaf missä hän työskenteli yli 20 vuotta. Kilvassa kunmakantajista: j a i Simdqvistin; arkun kummallakin puolella 1 Vanhuksia Moskova. — Gruusian SNT:n v^ydenhoitoministeriön . työter j a ammattitautien tieteellinen kimuslaitos suorittaa pitkälkä den tutkimuksia. Sen toimest erityinen retkikunta kortittanu 10,000 ihmistä, joiden ikä on 100 vuotta J a enemmänkin, r Aineistonsa perusteella laito koonnut > Neuvostoliiton maata näyttelyä varten erikoisalbi Gruusian pitkäikäisistä kansal; ta. Albumissa on 50 vanhuksa lokuvaa, joista vanhin on Jegpi rojevj syntynyt vuonna 1801 ja r i n Kondrat Kotshiniev, Tbilisii l i k l i n i k a h kirurgi, joka äskd täytti 91 vuotta. Laitos valmistaa parhaiUa^? kumentaarielokuvaa pitkäikäi ihmisistä. Myrsky riehui Wtaidsor. — VUme vUkon lo] täUä - ympäristöllä riehui ankara kosmyrsky. Myifekyn, aikana « neen ankaran sateen; Johdosta m sa paikoin tulvat aiheuttivat n koja. > Myrskyn johdosta katkesi sähk puhelinyhteydet. joen kunnassa. Laaja valtausalue on pinta-alaltaan nolp 10.000 ha.- SuO' nenjoen malmiesiintymän pitäisi olla melko laaja sekä runsaasti sisältävän raudan;ohella Joko grafiittia tai icu-paria. Koeporauksia ryhdyttäneen suorittamaan aivan lähliÄivinä. (Maak.) kia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Mikään näistä ratkaisuista ei; voi olla 'fyksipuolihen"; siinä on puolin ja toisin annettava periksi, tehtävä sovitteluratkaisuja ja sopimuksia siitä, että jos kokemus vaiatii muutoksia ja parannuksia niin se tehtäköön seuraavissa juhlissa. ^ Kuten sanottu, me uskomme, että vaikka päätös yhteis^ ten juhlien järjestämisestä ei sellaisenaan edustakaan kaikki--^ parantavaa ihmelääkettä, niin se on kuitenkin oikeaan osunut ja eteenpäin vievä edistysaskel, mikä lopettaa vuosikausia vallinneen paikallaan tallaamistilanteen ja avaa suuria edis-^. tysmahdollisuuksia kummallekin järjestölle erikseen ja yh^' teisesti. >• Tämä yhdistämispäätös tulee myös, niin uskomme, lähen- : tämään päivää, jolloin voidaan järjestää täkäläisten kansa-' laistemme kaikkien järjestöjen ja seurakuntien yhteisiä kan^f sanjuhUakuIttuuriperinteidemmevaaUmisen merkeissä, mitä% kaikki hyvää tarkoittavat maanmiehenune täällä odottavat , Sellaista sotamieliala teettää Monet a s e v o i m i a palvelleet täkäläiset ^:'maanmiehemme ovat varmaan: allekirjoittaneen tavalla seuranneet : eräänlaisella: '.mielenkiinnolla sitä;: yhdysvaltalaista sotaoikeutta, missä yhtä :sankaria;^ jänk-k i e n yhtä-"kersanttia v Jumadan' ar-mc^ ta,; syytettiin r '^uolemanmars-s i n " järjestämisestä. Lyhyesti sanoen kersantti Matt-hew C."McKeonia syytettiin siitä, että viinamäen töistä vapauduttuaan hän o l i eräinä yönä,. tarkemmin sanoen huhtikuun kahdeksantenatoista ipälvänäi herran r vuonna 195ft-vienyt miehensä-yöUiselle ran-gaistusmarssille, missä kuoli hukkumalla kuusi yhdysvaltalaista alo-kassotamiestä. • J u t t u oli ainakin- aluksi tavallisuudesta: poikkeava,- joskin./kuulusr* telun- yhteydessä Ilmaistiin yhtä ja toista ;seUaista, ettei aivan tavattor niasta< tapahtumasta: sentään ollut puhe. • Mutta kuitenkin kauden alokkaan hengen jneno "harjoituksissa" on sentään j o t a k in — vaikka eihän a i nakaan sotaisen • preussUäiskäsityk-seb mukaan alokas ole j u n r i koiranr kaan arvoinen, hänelle k u n e i ole vielä' opetettu valtion leipää syöt-taen- jaloa tappamisen taitoa. ^ jBaaottakoon heti- alkounsa, ettei tule mitään väärin käsityksiä, että mitään "tapporahaa" ei sentään a-lokkaidenj^ aan hengiltä ottamisesta makseta. Päinvastoin- P a r r i s l s l a n d i s t a ^ \ S. :C. tulleessa, elokuun 3 päivänä päivätyssä uutistiedossa kerrottiin; että vaikka kersantti McKeon vapau- -tettiinkin miestapposyytteestä, niin hänet havaittiin kuitenkin syyllistyneen sekä laiminlyöntiin että väkijuomien nauttimiseen palveluksessa ollessaan. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tuomiota annettu, näistä "er-reyksistä"; mutta mainitussa uuti& ti^össa' kerrottiin, etta ihoisista virheistä voidaan tuomita .aina kahr deksi vuodeksi vankilaan j a lisäksL vielä anneijasta erottamiseen:^ Mutta kaikesta huolimatta tämä karsMv kersantti i sanoi 'iniestapp^^ syytteestä : vapauduttuaan: "Jumalani, minusta tuntuu hyvältä". Muutama päivä, aikaisemmin kersantti' McKeon muistutti kuitenkin ätä entistä miestä,-joka vanhempansa surmattuaan - itki»oikeuskuulns-telussa orpopojan surkeutta siitä, kun eivät vanhemmat ole^^häntä lohr auttamassa. Heinäkuun 31 päivänä ^: julkaistussa vAP:tt- autisti ninuttäin, kerrottiin näin: - "Hermostunusesta * jännittynyt kersantti Matthew CL M c E e o n k u vasi itkien j a vapisteiji huhtikuun 18 päivän kuolemanmarssia,. missä Yhdysvaltain merijalkaväen kuusi alokasta menetti henkensä. .-Lopuksi hän nyyhkytti. mielenliikutukses-ta. kyynelten sumentaessa hänen silmänsä, eikä hän voinut enää jatkaa . . . "Aikaisemmin McKeon . . . vakuutti sotaoikeuskuuIustelussa,jettä hän o l i lyönyt viisivuotista tyttöään kovemmin k u i n mitä hän o l i lyönyt yhtäkään alokasta 71:ssä joukkueessa. ' \ "Hän vertasi tätä kuolemanmars-sia niihin samantapaisiinmarssei-l i i n , minkä läpi hän roii aloklciaana m e n n y t . . . " Syytetyn lausunnosta siis ilineni, että jouduttuaan 'vastaamaan: kuuden alokkaan kuolemasta, tämä karski kersantti i t k i k u i n lapsi s i l l o in kuin e i vielä tietänyt.- mitä t u leman pitää: Samalla hän myönsi ''opettaneensa'^ 'alokkaita^^yömäl-lä", j o s U n hän väitti, ettei ollut lyönyt kovemmin, mitä q l i lyödä läimäissyt omaa tyttöään: i Lopuksi kersanttimme selitti, että tämä sellaisenaan ei: ole mitään uutta,: sillä hän - itse oli mennyt: samanlaisen k i n i r i n läpi alokkaana^vjukkei s at tumalta ^^hukkunutkaan tuntemattomaan virCaan. Tällaista on eläina kaikissa armei-joissa,,: missä :::iniehiä: kasvatetaan tapporoboteiksi, joista täytyy hävittää ilimisyyden jätteetkin siinä mielessä, että heitä voidaan käyttää minkälaisissa, valloitussodissa :' t a hansa. ^ c on hyvä-palauttaa imieleenmi^' että kersantti ^Mc-^^ Keonin puolesta sotaoikeudea siintynyt Yhdysvaltain mcrij väen- eläkkeellä oleva era3| räali,'"^kenraaliluutnantti Le"! F u l l e r lausui, että "merijaUc tulee ^katumaian sitä kun se| syytöltsen sotaoikeudessa ken McKeonia vastaan." (AP:n uul to e l o k u u n 2 jäivältä). < KenraaU Pullerin kerrota^ rustolleen tätä kantaansa se vasti: " M i n u n mielestäni syy* nul merikkälaiset sotilaat kunnosti vat n i i n kehnosti Korean so -johtuu pääaisiässa yöharjoit puutteesta. Jos mielimme v< seuraavan sodan, minun mieU on järjestettävä 50 prosenttia joituksista yöharjoituksiksi . Siis " k u r i n löyhtymisesta' • selle kuolemanmarssille viedyt kaat oKvat arvon kenraalin mii "yöharjoituksissä".? Tätä ei voitu kaikissa p^ hyväksyä^ koska kersantti McK syytcttiinrsbtaoikeudessa kuuc tokkaan kuoleman johdosta n posta^ sekä alokkaiden sortam j a väkijuomien nauttiroiscsta velulsessa. Sotaoikeus tuli ilmeisesti a kenraali Pullerin kannalle, se. vapautti arvon kersantin tapposyytöksestä j a ilmeisesti alokkaiden sortosyytöksistä ji soi suuressa viisaudessaan, eö Keon oli syyllistynyt ain« •laiminlyöntiin'' ja juopot! palveluksessa ollessaan. B i e n o kuvaus, joskin julma loittäva n3*y-Amerikasta- — I koura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560809 |
Description
Title | 1956-08-09-02 |
OCR text |
0W2 Torstalsa, elohutm 9 «^Tbursday, Aug. 9,1956
VAPAUS
CUDNEXTT) — Independent tabor
&)MMMd Sdr, 8, 1917, AnttaoflMd
M Mcood ctus osa bjr tbe Post
(Wne« DcsMtftnent» Otlawa, Pob-
UHbea Oalet «edUy: Tiie«dsy»,
llmadsy» snd SUonteri Iqp Vapaus
fiflgUiing CSonpiaoy M A . at 100«102
ttoiM, W, Sodinuy. Ont, Canada.
TeleidKmea: Bus, OfOce o a «-«ZM:
eaucrm ottUx OS. 4.426». ICitaagar
E.B\aM. E(UtorW.mtmd. JtfaOJns
addreaa: Box <9« Sudbunr. QnUrto. Advertising raU» vpoa apsikaUoiL
Translation free of charge.
— ' TXLAUSHINlfAT:
Canadaata: J yk. 7JOO 9 ltk. 3.75
3 kk. 325
YbdyaTanolasa: li1c.ftOO0kk.4M
SuomesBa; 1 vk. 8.90 0 kk. 4.75
Ybteisel urheilu- ja bulujuhlat
Monta vuottai käydyn perusteellisen keskustelun, epäröin-ninja
uudeUeenarvioinnln perusteella päätti Sudburyssa juu-ri*
pfdetty SCAULm liittokokous, että ensi vuonna kokeillaan
Port Arthurissa yhteisten urheilu- ja laulujuhlien järjestämistä.
Tämä päätös tarkoittaa, että urheiluliitto tarjoaa tai
ehdottaa yhteisten musiikki- ja urheilujuhlien järjestämistä
jo ^ 1 vuonna, mikäli CSJ:n kuorot ja musiikkivoimat ovat
siihen valmiina.
, Jyrässä yhteydessä palautuu mieleen Torontossa pidetty
CSJm soittajain ja laulajain kokous, missä korostettiin yhteistoiminnan
edistämisen nimissä sitä, että CSJ:n laulujuhlia
pidetään toistaiseksi vain joka toinen vuosi, ellei päästä SCAU
L:|i';.kanssa sopimukseen yhteisten juhlien järjestämisestä.
.^Tässä vaiheessa on siis syytä uskoa, että ensi kesänä tulee
Port^Arthurissa järjestettäväksi yhdet, todella suuret ja laajoja
joukkoja innoittavat yhteiset musiikki- ja urheilujuhlat.
Seurattuamme hy\än läheisesti sitä keskustelua mitä on
kummassakin järjestössä vuosikausia käyty näiden juhlien
yhdistämisasiasta; meidän lehtemme Vapaus on tullut täysin
vakuuttuneeksi siitä, että tämän päätöksen toteuttamisesta
tulevat hyötymään kummatkin järjestöt ja täkäläiset maanmiehemme
yleensä Se on epäilemättä edistysaskel, joka:
itilee antamaan lisää voimia ja uutta innostusta kaikkikäsit-tävän
kulttuuritoimintamme edistämisen hyväksi.
; Selvää luonnollisesti an, että tämä yhdistämispäätös sellaisenaan
ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Tosiasiassa me
voimme odottaa, että juhlien yhdistäminen tulee nostattamaan
uusia ja osittain hyvinkin vaikeita pulmia. Mutta ne
tulevat olemaan "kasvun kipuja" joiden parantaminen on
sittenkin suhteellisen helppo tehtävä, jos on hyvää tahtoa
kummallakin puolella, kuten tulee epäilemättä olemaankin.
Minkälaisia uusia pulmia ja mahdollisuuksia on nyt sitten
odotettavissa?
; " finsinnäkin on syytä erikoisesti korostaa sitä tosiasiaa,
että jäfjestoliisessä mielessä ja rakenteessa ei ole tapahtunut
mitään muutoksia. Molemmat järjestöt tulevat edelleen toimimaan
täysin itsenäisesti omalla sarallaan. SCAUL panee
edelleen pääpainon urheilutoiminnan edistämiseen ja järjestää
itsenäisesti toimintansa tässä mielessä kuten ennenkin.
CSSr tulee edelleenkin antamaan pääpainon näyttämör ja kuorotoiminnalle,
kuten tähänkin asti, 'ja järjestää toimintansa
täysin itsenäisesti. Mutta näin itsenäisesti toimivat veljes-järjestöt'tulevat
yhteisesti neuvotellen ja päättäen sopimaan
siltä, että' järjestetään yhteisillä voimilla ja yhteisillä väli-1
neillä yhdet suurjuhlat — ihusiikki- ja urheilujuhlat •— kerran
vuodessa. Tämä sellaisenaan ei ole aivan uutta. Urheiluseurat
ja osasiot ovat aikaisemmin järjestäneet yhteisiä juhlia
jpiaikallisesti ja alueellisestikin. Esäntyipä esimerkiksi nyt
liidetyn liittojuhlan päättäjäiskonsertissa myös CSJ.n paikal-.
lisosaston kuoro — puhumattakaan nyt siitä, että koko juhla
pidettiin yhteisen sopimuksen perusteella — ja varmasti kum-paaHin
osapuolta tyydyttävällä tavalla — CSJ:n toimipai-koli^
a. Yhteisten juhlien järjestäminen sellaisenaan ei siis
oletnitään ehdottomasti uutta ja ennen tuntematonta näiden
järjestöjen välillä.,
' ^^ Olisi kuitenkb virheellistä vetää tästä sellaista johtopäätöstä,
^ttei yhteisten juhlien järjestämiseen, liity mitään
"uutta". Se seikka, että tästä asiasta on keskuiteltu näin mon-ta.
p^tkää vuotta on kumoamattomana todistuksena siitä, että
jotakin uutta on tapahtunut: Tämä' päätös edellyttää, että
ensimmäinen>kerta pitkästä' aikaa järjestetään kansallisessa
mitassa yhteiset juhlat, yhdistetään kummankin järjestön
parhaat arvojuhlat siinä mielessä ja toivossa, että saataisiin
vieläkin parempia tuloksia kuin tähän asti.
, Suurten ärvojuhliemme yhdistäminen ei suinkaan ole
niin |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-09-02