Vapaus, August 9, 1956

              0W2 Torstalsa, elohutm 9 «^Tbursday, Aug. 9,1956
VAPAUS
CUDNEXTT) — Independent tabor
&)MMMd Sdr, 8, 1917, AnttaoflMd
M Mcood ctus osa bjr tbe Post
(Wne« DcsMtftnent» Otlawa, Pob-
UHbea Oalet «edUy: Tiie«dsy»,
llmadsy» snd SUonteri Iqp Vapaus
fiflgUiing CSonpiaoy M A . at 100«102
ttoiM, W, Sodinuy. Ont, Canada.
TeleidKmea: Bus, OfOce o a «-«ZM:
eaucrm ottUx OS. 4.426». ICitaagar
E.B\aM. E(UtorW.mtmd. JtfaOJns
addreaa: Box <9« Sudbunr. QnUrto. Advertising raU» vpoa apsikaUoiL
Translation free of charge.
— ' TXLAUSHINlfAT:
Canadaata: J yk. 7JOO 9 ltk. 3.75
3 kk. 325
YbdyaTanolasa: li1c.ftOO0kk.4M
SuomesBa; 1 vk. 8.90 0 kk. 4.75
Ybteisel urheilu- ja bulujuhlat
Monta vuottai käydyn perusteellisen keskustelun, epäröin-ninja
uudeUeenarvioinnln perusteella päätti Sudburyssa juu-ri*
pfdetty SCAULm liittokokous, että ensi vuonna kokeillaan
Port Arthurissa yhteisten urheilu- ja laulujuhlien järjestä­mistä.
Tämä päätös tarkoittaa, että urheiluliitto tarjoaa tai
ehdottaa yhteisten musiikki- ja urheilujuhlien järjestämistä
jo ^ 1 vuonna, mikäli CSJ:n kuorot ja musiikkivoimat ovat
siihen valmiina.
, Jyrässä yhteydessä palautuu mieleen Torontossa pidetty
CSJm soittajain ja laulajain kokous, missä korostettiin yh­teistoiminnan
edistämisen nimissä sitä, että CSJ:n laulujuhlia
pidetään toistaiseksi vain joka toinen vuosi, ellei päästä SCAU
L:|i';.kanssa sopimukseen yhteisten juhlien järjestämisestä.
.^Tässä vaiheessa on siis syytä uskoa, että ensi kesänä tulee
Port^Arthurissa järjestettäväksi yhdet, todella suuret ja laa­joja
joukkoja innoittavat yhteiset musiikki- ja urheilujuhlat.
Seurattuamme hy\än läheisesti sitä keskustelua mitä on
kummassakin järjestössä vuosikausia käyty näiden juhlien
yhdistämisasiasta; meidän lehtemme Vapaus on tullut täysin
vakuuttuneeksi siitä, että tämän päätöksen toteuttamisesta
tulevat hyötymään kummatkin järjestöt ja täkäläiset maan­miehemme
yleensä Se on epäilemättä edistysaskel, joka:
itilee antamaan lisää voimia ja uutta innostusta kaikkikäsit-tävän
kulttuuritoimintamme edistämisen hyväksi.
; Selvää luonnollisesti an, että tämä yhdistämispäätös sel­laisenaan
ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Tosiasiassa me
voimme odottaa, että juhlien yhdistäminen tulee nostatta­maan
uusia ja osittain hyvinkin vaikeita pulmia. Mutta ne
tulevat olemaan "kasvun kipuja" joiden parantaminen on
sittenkin suhteellisen helppo tehtävä, jos on hyvää tahtoa
kummallakin puolella, kuten tulee epäilemättä olemaankin.
Minkälaisia uusia pulmia ja mahdollisuuksia on nyt sitten
odotettavissa?
; " finsinnäkin on syytä erikoisesti korostaa sitä tosiasiaa,
että jäfjestoliisessä mielessä ja rakenteessa ei ole tapahtunut
mitään muutoksia. Molemmat järjestöt tulevat edelleen toi­mimaan
täysin itsenäisesti omalla sarallaan. SCAUL panee
edelleen pääpainon urheilutoiminnan edistämiseen ja järjes­tää
itsenäisesti toimintansa tässä mielessä kuten ennenkin.
CSSr tulee edelleenkin antamaan pääpainon näyttämör ja kuo­rotoiminnalle,
kuten tähänkin asti, 'ja järjestää toimintansa
täysin itsenäisesti. Mutta näin itsenäisesti toimivat veljes-järjestöt'tulevat
yhteisesti neuvotellen ja päättäen sopimaan
siltä, että' järjestetään yhteisillä voimilla ja yhteisillä väli-1
neillä yhdet suurjuhlat — ihusiikki- ja urheilujuhlat •— ker­ran
vuodessa. Tämä sellaisenaan ei ole aivan uutta. Urheilu­seurat
ja osasiot ovat aikaisemmin järjestäneet yhteisiä juhlia
jpiaikallisesti ja alueellisestikin. Esäntyipä esimerkiksi nyt
liidetyn liittojuhlan päättäjäiskonsertissa myös CSJ.n paikal-.
lisosaston kuoro — puhumattakaan nyt siitä, että koko juhla
pidettiin yhteisen sopimuksen perusteella — ja varmasti kum-paaHin
osapuolta tyydyttävällä tavalla — CSJ:n toimipai-koli^
a. Yhteisten juhlien järjestäminen sellaisenaan ei siis
oletnitään ehdottomasti uutta ja ennen tuntematonta näiden
järjestöjen välillä.,
' ^^ Olisi kuitenkb virheellistä vetää tästä sellaista johtopää­töstä,
^ttei yhteisten juhlien järjestämiseen, liity mitään
"uutta". Se seikka, että tästä asiasta on keskuiteltu näin mon-ta.
p^tkää vuotta on kumoamattomana todistuksena siitä, että
jotakin uutta on tapahtunut: Tämä' päätös edellyttää, että
ensimmäinen>kerta pitkästä' aikaa järjestetään kansallisessa
mitassa yhteiset juhlat, yhdistetään kummankin järjestön
parhaat arvojuhlat siinä mielessä ja toivossa, että saataisiin
vieläkin parempia tuloksia kuin tähän asti.
, Suurten ärvojuhliemme yhdistäminen ei suinkaan ole
niin<yksinkertainen asia, miltä se saattaa pinnallisesti katsoen
näyttää. Tässä tulee esiin sekä taloudellisia seikkoja että
ohjelmakysymyksiäkin. Ratkaistavaksi tulee sekä myönteisiä
että kielteisiä; seikkoja kummassakin järjestössä ja ne kaikki
on huomioitava niin puolin kuin toisinkin, jos mielitään saada
parhaita mahdollisia tuloksia.
,^ Taloudelliselta kannalta katsoen, jos huomioidaan juh­lien
vuoksi koituvat menot ja niistä saatavat tulot— edellyt­täen
että ilmastosuhteet ovat tyydyttävät—-on odotettavissa
parempia tuloksia. Ottakaamme esimerkiksi edessäoleva
Pori' Arthurin matka. Jos CSJ:n Sudburyn osasto ja Alerts
toimivat yhteisesti ja lähettävät yhteisesti vuokraamillaan
rautatievaunuilla edustajansa yhteisiin juhliin, niin se alentaa
varmasti sudburylaisten suurta talouskuormaa tuntuvasti
verrattuna siihen; jos lähetettäisiin erillään toimien kaksi
joulckuetta eri aikana Port Arthurissa pidettäviin juhliin. Si­täpaitsi,
mitä suurempi on juhliin lähtevien vieraspaikkakun­talaisten
urheilijain ja ohjelman esittäjäin lukumäärä, sitä
suurempi on vastaavasti myös yleisön kannatus. Samalla
kertaa loppuu se kiusallinen tilanne, missä suuren, yleisön
ratkaistavaksi tulee vuosittain kysymys siitä, kumpaan juh­laan,
liittojuhlaan tai laulujuhlaan tänä vuonna mennään.
Me uskomme vakaasti, että talouskysymykset voidaan rat­kaista
melko helposti kun omaksutaan kummaltakin puolen
"antaa ja ottaa" asenne.
Ohjelmallisesti voi yhteisesti järjestettävä suurjuhla' tyy­dyttää
paljon paremmin suurta yleisöä kuin erillään järjes­tettävät
juhlat. Tässä yhteydessä on huomioitava suuren
yleisön "maku" "halu" ja "toiv^ sekä se, että suuressa
joukossa on "monta mieltä"; yksi tykkää yhdestä ja toinen
tois^ta. Hyvän järjestelyn avulla voidaan yhteisesti järjes­tettävissä
julilissa tarjota hyvää ja arvokasta kaikille ja sa­malla
jättää juhlijoille vissejä tilanteita missä he voivat itse
päättää, mitä kilpailua tai mitä tilaisuutta he juuri sillä het-keUä
haluavat seurata; Vaikka meillä onkin^
yhteisissä juhlissa ohjelman suhteen "runsauden pulaa*', niin
hyvällä tahdolla voidaan sekin puoli ratkaista ja mikä tärr
keintä, ratkaista juuri suuren yleisön toivomalla tavalla.
Kaikkein vaikein pulma taitaa sittenkin nousta siitä,
mistä on tämän pitkän keskustelun aikana puhuttu hyvin
vähäi;.- Tämä on sesonkikautta koskeva kysymys. Kuorot (ja
voimistelujoukkueet) voivat sesonkikaudesta johtuen olla
parhaassa juhlavireessä alkukesästä, mutta yleisurheilijat
ovat' (myös sesonkisyistä) parhaassa kunnossa vasta loppuke­sällä:
'cTämä aiheuttaa luonnollisesti ristiriidan —-mutta me :
uskomme että hyvällä tahdolla voidaan sekin ratkaista kaikr,
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
BlJda tborf, Sadtanvfa, täyttää
tänään, elokuun 9 päivänä 74 vuot­ta.
Ybdynune sukolaU^ ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä ut lanmat
ni,STAIND£K8I EI OJLE
PALKOISTA BMPPOVAINEN
A P L ^ P Neva panee mexkUle, että
juuri tapahtunut "nousu elinkustan­nusindeksissä
ebkä ei ole n i i n auuri.
että se ailieuttaisi pelonväreltä luis-
«arome, mutta sen luulisi olevan riit­tävän
ravistamaan kaiken nUelibyvän
niiltä Itallituksen pubemlehlltä. Jotka
ovat uskotelleet, että. he kykenevät
hoitamaan maamme taloutta tllinpi-dolllsilla
tempuilla ; :
Suurteollisuuden hinta-. Ja voitto-politiikka
työnsi tukkuhhitojaylfis-päin
vielä toisen kerran JoiUkin kuu­kausia
sitten. Nyt tämä nousu kuvas­tuu
kuluttajaln hintaindeksissä. Joka
on kiivennyt kalkkien aikojen kor­keuteen."
Assaunista Sueziin
jScyplfa
mami
Lo1(oinofm-joukkue
voitti Montrealissa
maanantaina 9-0
Montreal. ~ Moskovan Lokb.
motivi-Joukkue pelasi', maanan­taina
Canadassa ensimmäben Jal*
kapaII»ottelan Quebeein vadio*
joukkuetta vastaan ' Montrealin^
Baseball stadiumilla. Tilaisuutta
oli seuraamassa IZASi päinen y-lelsöm^
ärä Ja ottelu päättyi 9—O
Lokomotivi-Joukkueen hyväksi.
Tämä Neuvostoliiton A-luokan
seitsemänneksi paras, j o u k k u e - p i ti
lyhyiUä syötöUIään. taitavalla yh­teispelillään
ja tarkoilla .potkuU-laanquebeciläiset
vastustajansa jat­kuvasti
pois tasapainosta.
' T ä m ä vieraileva - neuvostoliittolai­nen
^joukkue pelaa Canadassa kaik­kiaan
viisi ottelua. Seuraava otte­l
u on Winnipegissä keskiviikkoilta­na.
Lisäksi he tulevat pelaamaan
Vancouverissa, Calgaryssa ja To­rontossa.
Pienen soraäänen aiheutti eräs
mies, joka heitti venälä^svastaisia
lentolehtisiä: stadiumin katolta;
Vain muutamia lentolehtisiäV tuli - yr
Icisön joukkoon; mutta miekkonen
häädettiin nopeasti pois'.urheilupai­kalta.
Ottelun päätyttyä vieraileva Neu­vostoliiton
' j o u k k u e sai spontaani­sesti
suosionosoituksia j a joukkomi­tassa
onnitteluja voittonsa johdosta;
Quebeciläis^ ' pitivät puolensa
muutaman minuutin ajan pelin a-lussa,
mutta sitten Lokomotivi-joukkue
hallitsi melko omavaltaises­ti
tilannetta. Lokomotivi-joukkue
saiennen väliaikaa 3 maalia, mutta
väliajan jälkeen väsyneet quebeci-läiset
joutuivat päästämään maaliin­sa
kuusi palloa.^
listii «iftsft aUori tpamfp^
PnhntUto aMtkmaU m*man vi>
iUntnloD Tiistimitttmyydeat» Ja
nyt nOeOm» aakatl» Hlew»ili
si» pakotteU» envta vaaliaa.
EgypUEUsei Ilse Ja keko a n U -
maaltoa tfesmltMvat «oalaQMf^;
«ei Ja moni raahaa fakastoVB»
maat ovai senrella tyydylykaenE
hyväkayneet^ EfypUa «ofmeiipfr
(eef. Soexfn kMsaOIsfaiBiiMioll
Tastatoimenpldfr aen yMmta^**-^
fä Tbdyivatlat, En^anil Ja X a n - .
min Talinen; Jällf f nrakT7itntii»|tMnk^ <
kl oUfat Uelfäyfyncet aamOtm^
iisten sitkeiden nenvottelojfeB se» >
kä omien hipai»«ensa,:Jop».^-
tdsteuni pikeen NUttn toisen:A».
snanln fiLUmSgpaäon taheUhaat-i
aest» kokonaan.; Täiaioliella Aa-suanltt
padon rakentamliglla. Jer;
ka on alallaan eria maaUnmi
morimmbta, on^ otera ei ^ainoaa-taan
Efyptllle vaan k<rfu>:^h%/
Idan alaecUe.monrasa sahtceaBa,
mnUa varrftddn '(alondellisertt.
mniUsfava Talkntos.
VANHA PATO VEBEIXX
JA HIELLÄ
Englantilaiset rakensivat Assuanin
patorakennelman lähelle N i i l i n en­simmäistä
putousta (katatalctia) vuo­sina
'l89»-^1002. (Patoa korotetiibi
myöhemmin usefta-kertöja nun.! vnor
slna lfl07-^Ul 40 meäristä^46-^metriin.
Pato on' noin 2 kilometriä pitkä > Ja
padottu vesimäärä riittää noin 5,800
neliökilometrin suuruisen . alu«n
säännölliseen kasteluun/ <Vaisinalsta
Assuanin patoa on täydennetty: Usä-säUiöaltallla;
kuten Oebel Aullaan
voi tuumia- paatiaM^auMimustam, On
gryt^^mabatk, eU6.-^ua. asiantunti­joiden
' totUmusten ja 'lausuntojen
malai^ ^syptOSJxm^ keski-m
ä l ^ . v i ^ e s s a eiöoTtaxia^
Aasoaj^padon^tolsta suurta t a -
kennusvalhetta- on: suunniteltu Jo
kanan;(flnunnitelma"lienee ollut myös
Jossakin ex-kuningas rakastajatar-al-bumim.
välissä. Missään vakavassa
mlelesä Ftarouk^ei sutmiiitelmaa kä­sitellyt..
Läntiset y hnperiallstlvallat
piUvät kyllä aasiasta .tarkkaa huolta,
mutti^ k un niiden omat intresät eivät
kiiruhtaxu^t töiden aloittamista, aai
suunnitelma levätä. ' ' ~
DSPEBIAUSTIENj BAIBAILEMS-TON
J>ECt RABOSTUS-KYSYMXkSESSÄ
' - -
. VastaV''val]ankumoukM:a tapah­duttua
';Vuonnavl9S2-''otti Egypti A s -
8UanIn'itoiaen;rsuurpadonJ rakentami­sen
työlistansa .ensimmäiselle sijalle.
Egyptin uusi:; valtiollinen i Johtaja,
eversti Nasser, Joka kuluvana. kesänä
valittiin Egyptin^ensimmäiseksi pre-sidnitiksl,
kävi sitkeitä j a epätoivoisia
neuvotteluja; useita vuosia Englannin
ja Yhdysvaltojen sekä. Kansainväli­sen
j^JäUeenrakennuspankin : kanssa
p a t o r a k enntiksen rahoittamiseksi
Urheilijoita N-Uittoon
Helsinki. — Perjantaina elok. 3
pnä Helsingistä kello 11.50 lähteväl­lä
junalla matkusti, ryhmä suoma
laisia urheilujohtajia kahden viikon
vierailumatkalle Neuvostoliittoon.
Matkan Johtajana toimii SVUL:n
puheenjohtaja, ministeri Kauno
Kleemola. Lisäksi osallistuvat mat­kaan
T U L : n puheenjohtaja Pekka
Martin. S V U L : n pääsihteeri tUoina-r
i Kallio Kotkas, PainonnostoUitön
puheenjohtaja, johtaja Bruno Ny­berg,
S N L L : n puheenjohtaja, kaup-paneuvoksetar
L i i s a Orko, Käsipal-loliiton
puheenjohtaja, kauppaneu­vos
Risto Orko sekä T U L : n johdon
valitsemina edustajina E r k k i Puus­tinen:
ja Taimi Hirvonen. V Lähtijöi­tä
o l i asemalla saattamassa runsaas­t
i urheiluväkeä.
EimätysperlMKteliia
Tukholma. — Bo Larson saavutti
elokuun 1 pnä Vanadlsbadetissa uu­den
Ruotsin ennätyksen 200 m per­hosuinnissa.
Hänen aikansa oli
2.31,0, mikä on 1,6 parempi kuin
Bengt Raskin neljä vuotta vanha en­nätys.
Mincraalivaltaus
Suonenjoella
HelsinkL .-— (S-S) Outokumpu Oy
on varannut itselleen . etuoikeuden
valtauksien suorittamiseen Suonen-rakennetulla
padolla; Jonka patoama
vesimäärä . on 2,000; mrd kuutJomet-^
riä. Tämä työ saatiin päätöBe^ v.
1037. Pienempiä patoja on myös'ra­kennettu
Esnäan; Nag HammadUn,
Assiutlin Ja ZUtaan.
Mainittakoon, että varslnalseo
Assuanin padon rakentambval-been
aikana .englantilaiset kSdl-;.
teHvät laäasfassa papereita^ Ja
effyptnaiset tekivät työn. Väite­tään,
että padoov rakentaman.
aikana sai snfmansa' .tyJ5tapaft|ar->;l
mien. nälän, salraakslen J a teloi?,
tnsten kantta 12^000 egyptil^bta
ja' mnoalta Afijkasta ^ työmaalle
hanklltna orjatyöläistä.
UUSI PATO VARAA VETTÄ '
130 MRD KUUTIOMETRIX JA t
ANTAA 8XBK0» 1» MILIAR. KICR
Nykyinen Assuanin: toinen patora-kennustyömaa'
tai oikeastaan vielä
suunni telma-asteella.'«1eva: rakennus­kohde
sijaitseeAssiutlssa :v noin v 60O
kilometriä Kairosta etelään. Pato-muuri
on sutmniteltu 6 kilometriä
pitkäksi. Se patoaisi 1^ mUJardIa
kuutiometriä 'vettä; Kuudellatois^
120,000 hevosvoimaisella JättUäisttn*-
bUniUa se kehittäisi vuosittafai 10 mil'^
Jardia kilowattituntia sähköä, eU lä­hes
S kertaa enemmän kuin Egyptin
nykyinen' voimantuotanto. Rakennxts-tölden
on arvioitu kestävän; 10 vuotta'
Ja antavan välittömästi koko ajan yh-:
tämlttalsta työtä noin 15000 työläi­selle.
' Suunnitelman kustannusten
on arvioitu nousevan 1.2 miljardiin^
dollariin.
ASSUANIN AVULLA EGYFTILXI- i
SET YLÖS AXRIMMXISESTA
KURJUUDESTA
Egyptissä on noin'^ 22 miljoonaa
asukasta, Joista 60 > prosenttia elää
maataloudesta. Ex-kuningas Farou-kln
vallanpidon loppumiseen asti a i ­nakin
puolet' maan väestöstä eli ää^»
rimmälslmmässä puutteessa Ja kmy
Juudessa. Eg3n;>tln pinta-ala on noin
I miljoona kilometriä j a siitä on As­suanin
ensimmäisen padon tuotta­mista
tuloksista ainoastaan 35,000 ne­liökilometriä
viljelyskelpoista.
Assuanin patosuunnitelman toteuta
tamisella olisi monitahoinen merki­tys.
Ensiksikin - se estäisi tuhoisat
tulvat Ja takaisi ympäri vuoden Niilin
veden säännöstelyn. Toiseksi viljelys­kelpoinen
maa lisääntyisi noin 30
prosentilla. Kolmanneesi padon tuot­tama
.sähkövoiman.Usäys loisi vah­van
pohjan maan teollistamiselle. I l ­man
tätä kailckea Egyptin kansa et
Jän^nrakexmuspankki- ehti tehdä' Jo
päätöksen' 200., miljoonan : dollarin
suuruisen ^ lainan : myöntämisestä r a ­kennustöiden,
alkuvaihetta varten.
Korira oU mi(ärätty 4,2 prosentiksi ja
kuoletusaika- 30. vuoddcsL Englanti
ja Yhdysvallat (olivat luvanneet l a l -.
nata 130 miljoonaa dollaria:patbra-kennustyömaälla:
tarvittavien työko-neistojen
hankkimiseksL ^
Miksi, Egypti, Farouktnkarkoif- -
taniIsen'^£UkMn ef tt^a'naässy^
sopimukseen edeliä^mainittoje^
lainantarjoajien. ikans»;{^^
tybtynyl,< välittömästi t iöldieii
alolttamijjeeii? Vajpaoden .Ja k a n - -
8a'lIistnn^n,henUim»e|IetEgyptä^^
le farJottIInr^l%|taö3ä n^yryyitävil'^
Ja c maaii; 'ijtsenälsyyttä >va^^
vaarantijk^a". ehdoilla. ^ Jälleen-n
k e n n o q p a n k k i v a a t i E g y p t i
falouselAmänr^alvontaa?. ax>2. sen •• ;
täydelllaeen. -hallintaansa^'; E n g -
: lanti Ja:Yhdysvallat asettivat ^taals
poliittisia Ja sotilaallisia ehtoja.
Jotka-' olisivat -ipalvell^t' ähioasr'
taan • näTden ^ tiiaiden ^poliittisia''
söuiaallfadä Intre8se^''lähl-Idas-
ASSVASOV FADOSTA SUEZIN
Täoäisia d i t o j a E^brti el voinut
byväksyä.' «lHä ne olisivat vieneet
maani vielä aunrempaan oxjuutem^
koin:konsanaan Faroukin j a hänen
«deltljlmsä aikana. Kun Assuaiihi
padon toinen rakennussuunnitelma
oli kultenlcin vallankumoushallituk-sen
ensimmäinen Ja tärkein taloudel­linen
objehnakohta.; Ja kun läntiset
hnperialistit Ideltäytyivät^^^^^^^ X
masta,' ei presidentti Nasserille ja
Egyptin hallitukselle jäänyt muuta
mahdollisuutta. kuin ' kansallistaa i
Suezin kanava j a ryhtyä.käyttämään;
kanavamaksuista' saatu Ja varoja par |
don rahoittamiseen, v b n r syytä mai-;
nita, -että, Suezin ikanayamaksut,. jot-^
ka ovat olleet tähän jastl; tavattoman
alhaiset, ovat valuneet: miltei ^ koko-;
naan imperialistien kassaholveibin. ^
~'Luonnollisesti'Suezin kanavan-kan-;
saUistamiseUa on. muitakin, reaalisia
Ja tärkeitä perusteita sekä seurauksia
kuin. yksin Assuanin padon rahoitta­minen.
NEUVOSTOLUTTO TUKEE
TÄYDELLISESTI EGYPTIN
Maailman lehdistössä on esitetty
toisaalta sellaisia väitteitä; että,Neu­vostoliitto
rahoittaisi koko padon r a ­kentamisen
sekä toisaalta, että^ Neu­vostoliitto
olisi Ideltäytynyt koko luo­tonannosta.
Kumpikaan väite ei pidä
paikkaansa^^' Neuvostoliitto on ilmoit­tanut,
että se; on halukas^, ttikemaan
ja rahoittamaan koko Egyptin .teol­listamista
ilman'mitään taloudellisia;
pomttisiavjasotilaaUisia ehtoja:'—
mukaanluettuna .siis myösAssuanin
patol Näihin selJdcoIlUn saadaan i l ­meisesti
valaistusta presidentti Nas­serin
: vierailtua lähitulevaisuudessa
Moskovassa...Syytä.on:myös inaiiiita,
että TshelEkbslovakia ja Saksan De­mokraattinen
tasavalta ovat luvan­neet
tukea .Assuanin .padon rakenta­mista
sekä' teknillisin asiantuntija­voimin
että :työkoneistöJen hankin­noilla.
- ^
IMPERIALISTIEN PERUS-TEELLINEN
TAPPIO
'Ahneudessaan j a sokeissa hyök-käyssnnnnitelmissaan
imperialis­tit
:Ovat kärsineet ei ainoastaan
Egyptissä Ja Lähl-Idässä, vaan
koko raahaa rakastavan maail-
: man edessä erään pernsteellisim-
- mistä tappioistaan. On syytä pa-v
lauttaa' mieliin, että USA : n v a l -
VaAmiai — Elokuun loppupuo-miä
avataan Moskovassa Vietnam-näyttely,
jossa tullaan havainnolli­sesti
esittämään Vietnaxnin maata­louden,
teollisuuden ja Mntyöoke'
httystä. Selvittävät tilastot Ja valo-
Joivat antavat kuvaninaan luonnoi»'
"nivuksista ikivanhoista maisto^
morkeistä ja kansan elämästä. Mo­nia
^itjbansia näyttelyesineitä on
yleisön nähtävänä, mm. huonekalu­ja,
nahka-, pu-, bop^-, norsunlyu-ja
sarviesineita" sekä tiikerin, leo­pardin
ja pantterin nahkoja.
Näyttejyn yhteydessä esitetään
elokuva, joka kuvaa Vietnamin kan­san
kehitystä vapautuksen jälkeen.
Oltuaan laiukauden I Hpskovassa
näyttely siirretään Leningradiin.
SITÄ
Uk.
TÄT
lEräs JiikemiCT oli JsyUiOj
vaivoihinsa ja vastuksiinsa. ffOi
hän kertpikln erSinä {SivänS j
välleen:: ,
~ Olen päättänyt italkata jon;
nuoren: inieliga morehtimaan |
lestanL -
-^Mainioajatus,mutta paljon!
aijot maksaa .isellaiseUe suon
mieheUe?
— Viisi tuhatta dollaria vuo
sa.
— Mitä, ja jtiuri pääsit yalj
masta huonosta kaupankäynni
Millä aijot liäjoelle maksaa? .
Se ott bäiien ensinunainen
rehtimisen aiheensa.
NIKKINEN HEITTI TAAS
KEIHÄSTAAK 77.08 M.
H e l s i n k i .— Kansainväliset elo-koon
kisat saatiin suorittaa eloki;
2 pnä stadionilla Jhnan. että siellä
oUsi-vallinnat/tavanomainen sar
desää; Sooritaspaikat dvät kitfr
tenkaan' olleet erikoisemmassa
kannossa, vilmep^vien sateet o l i ­v
a t . pehmentäneet stadionin, sa-.
vensekalsen- hilllmnrskan; oUlK»
. siel& tääHä .' vesilammikkojakin.
Kansainvälisyyttä edustava amer
rikkalainen ryiloplstojookkne oli r
kerta ^ kaikkiaan yllmalnostettn..;
V a i n 2p0im:n Jaoksassa Ja viesr
tissä he pystyivät voittoihin. Illan
parhaista tnlokslsfa vastasivat
77U)&' Koiviston knnlakaari oli
1642 Ja .Salminen voitti koiken-.:
: dessa . raotsalalsep Petterssonin
tuloksella 200.
TULOKSET:
400 m : , l ) Oswald MUdh 49,8; 2>
Arlyn Pinllson USA 50,2; 3) Oscar
tiosihteeri Dollesin vieraillessa
parisen vuotta.: sitten Egyptissä
neuvotellakseen tämän liittämi­sestä
Yhdysvaltojen pnnomlfai
hyökkäysliittoihin Neuvostoliittoa
vastaan,;..:lahJoitti., hän evorsti;
Nasserilla 7.65; kaUb. amerikkalai­sen
-pistoolin. Kuvaannollisesti.
katsoen tämä pistooli o n paukah­tanut,
matta kokonaan eri tavalla
kain lahjoittaja lienee: alonperin
tarkoittanut.
Anderson, tJSA 51,5.
100 «mi 1)'-Lasse Ketola i i j ;
Dick Heywood, JJSA 11,2; 3) Q
SCruggs,.USA 11.3.
1500 m; 1) Olavi Salsola 351,6
Jorma Kakko 3.52,0; 3) Olavi 8
nen 3.53,2.
Pituushyppy: 1) Jorma Valfc
712; 2) Matti Slmes 662; 3) Ve
Ekström'641.
'Kiekonheitto: 1) Paavo Lai
48.96; 2) Tauno Karlsson 47.71;
Arvo Vehviläinen 46j09.
100 m. tiaiset, loppukilpailu: 1)'
Ja Valkama 13,1; 2) Riitta Sara
13.2; 3) Tuovi Vahtera 13,2.
1.000 m. .Viesti 20 V.: 1) Por
Urheilijat 2.08.1; 2) Visa 2.086.
Kuulantyöntö: 1> Reijo Koli
16,12; 2) Paavo Lammi 15,49; 3) B
Robertson; USA, 15,19.
5 000 -m: 1) Eero Tuomaala l i ;
2) Unto Mattsson 1435,0; 3)
Oksanen 1555,0.
Seiväshypy: 1) Eeles Landsl
430; 2) Matti Sutinen 415; 3) Ji
puronen 400.
200 m :juoksru 1) Dick Heyi
USA 22,6; 2) Martti Lehto 23S
J im Crittenden, USA 23,8.
Korkeus: 1) Eero Salminen. 20(
Stig Pettersson. Ruotsi 195; 3) J
ko HU 190.
KeUiäs: 1) - Sohii Nikkinen 7
2)NiUb SUlanpää 73,07; -3) Cli
Higgins, U S A 69,25.
1,000 n i : n viesti: 1) Brigliam Ti
yliopiston Joukkue 158,3; 2); VUl
UrheiUJat 2.06,5.
Heinäkuun
nen nlatka
näkyy', osa-
^2l>rpä(vänä:;haudatun^GSJ:n pitkäaikaisen sihteerin, ^
/Toronton, osaston Don-haallltaf missä hän työskenteli yli 20 vuotta. Kilvassa
kunmakantajista: j a i Simdqvistin; arkun kummallakin puolella
1
Vanhuksia
Moskova. — Gruusian SNT:n
v^ydenhoitoministeriön . työter
j a ammattitautien tieteellinen
kimuslaitos suorittaa pitkälkä
den tutkimuksia. Sen toimest
erityinen retkikunta kortittanu
10,000 ihmistä, joiden ikä on
100 vuotta J a enemmänkin, r
Aineistonsa perusteella laito
koonnut > Neuvostoliiton maata
näyttelyä varten erikoisalbi
Gruusian pitkäikäisistä kansal;
ta. Albumissa on 50 vanhuksa
lokuvaa, joista vanhin on Jegpi
rojevj syntynyt vuonna 1801 ja
r i n Kondrat Kotshiniev, Tbilisii
l i k l i n i k a h kirurgi, joka äskd
täytti 91 vuotta.
Laitos valmistaa parhaiUa^?
kumentaarielokuvaa pitkäikäi
ihmisistä.
Myrsky riehui
Wtaidsor. — VUme vUkon lo]
täUä - ympäristöllä riehui ankara
kosmyrsky. Myifekyn, aikana «
neen ankaran sateen; Johdosta m
sa paikoin tulvat aiheuttivat n
koja.
> Myrskyn johdosta katkesi sähk
puhelinyhteydet.
joen kunnassa. Laaja valtausalue on
pinta-alaltaan nolp 10.000 ha.- SuO'
nenjoen malmiesiintymän pitäisi olla
melko laaja sekä runsaasti sisältävän
raudan;ohella Joko grafiittia tai icu-paria.
Koeporauksia ryhdyttäneen
suorittamaan aivan lähliÄivinä.
(Maak.)
kia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Mikään näistä ratkaisuista ei; voi olla 'fyksipuolihen";
siinä on puolin ja toisin annettava periksi, tehtävä sovittelu­ratkaisuja
ja sopimuksia siitä, että jos kokemus vaiatii muu­toksia
ja parannuksia niin se tehtäköön seuraavissa juhlissa. ^
Kuten sanottu, me uskomme, että vaikka päätös yhteis^
ten juhlien järjestämisestä ei sellaisenaan edustakaan kaikki--^
parantavaa ihmelääkettä, niin se on kuitenkin oikeaan osunut
ja eteenpäin vievä edistysaskel, mikä lopettaa vuosikausia
vallinneen paikallaan tallaamistilanteen ja avaa suuria edis-^.
tysmahdollisuuksia kummallekin järjestölle erikseen ja yh^'
teisesti. >•
Tämä yhdistämispäätös tulee myös, niin uskomme, lähen- :
tämään päivää, jolloin voidaan järjestää täkäläisten kansa-'
laistemme kaikkien järjestöjen ja seurakuntien yhteisiä kan^f
sanjuhUakuIttuuriperinteidemmevaaUmisen merkeissä, mitä%
kaikki hyvää tarkoittavat maanmiehenune täällä odottavat ,
Sellaista sotamieliala teettää
Monet a s e v o i m i a palvelleet tä­käläiset
^:'maanmiehemme ovat var­maan:
allekirjoittaneen tavalla seu­ranneet
: eräänlaisella: '.mielenkiin­nolla
sitä;: yhdysvaltalaista sotaoi­keutta,
missä yhtä :sankaria;^ jänk-k
i e n yhtä-"kersanttia v Jumadan' ar-mc^
ta,; syytettiin r '^uolemanmars-s
i n " järjestämisestä.
Lyhyesti sanoen kersantti Matt-hew
C."McKeonia syytettiin siitä,
että viinamäen töistä vapauduttu­aan
hän o l i eräinä yönä,. tarkem­min
sanoen huhtikuun kahdeksan­tenatoista
ipälvänäi herran r vuonna
195ft-vienyt miehensä-yöUiselle ran-gaistusmarssille,
missä kuoli huk­kumalla
kuusi yhdysvaltalaista alo-kassotamiestä.
• J u t t u oli ainakin- aluksi tavalli­suudesta:
poikkeava,- joskin./kuulusr*
telun- yhteydessä Ilmaistiin yhtä ja
toista ;seUaista, ettei aivan tavattor
niasta< tapahtumasta: sentään ollut
puhe. •
Mutta kuitenkin kauden alokkaan
hengen jneno "harjoituksissa" on
sentään j o t a k in — vaikka eihän a i ­nakaan
sotaisen • preussUäiskäsityk-seb
mukaan alokas ole j u n r i koiranr
kaan arvoinen, hänelle k u n e i ole
vielä' opetettu valtion leipää syöt-taen-
jaloa tappamisen taitoa. ^
jBaaottakoon heti- alkounsa, ettei
tule mitään väärin käsityksiä, että
mitään "tapporahaa" ei sentään a-lokkaidenj^
aan hengiltä ottamisesta
makseta.
Päinvastoin- P a r r i s l s l a n d i s t a ^ \ S.
:C. tulleessa, elokuun 3 päivänä päi­vätyssä
uutistiedossa kerrottiin; et­tä
vaikka kersantti McKeon vapau-
-tettiinkin miestapposyytteestä, niin
hänet havaittiin kuitenkin syyllisty­neen
sekä laiminlyöntiin että väki­juomien
nauttimiseen palveluksessa
ollessaan. Tätä kirjoittaessa ei ole
vielä tuomiota annettu, näistä "er-reyksistä";
mutta mainitussa uuti&
ti^össa' kerrottiin, etta ihoisista
virheistä voidaan tuomita .aina kahr
deksi vuodeksi vankilaan j a lisäksL
vielä anneijasta erottamiseen:^
Mutta kaikesta huolimatta tämä
karsMv kersantti i sanoi 'iniestapp^^
syytteestä : vapauduttuaan: "Juma­lani,
minusta tuntuu hyvältä".
Muutama päivä, aikaisemmin ker­santti'
McKeon muistutti kuitenkin
ätä entistä miestä,-joka vanhempan­sa
surmattuaan - itki»oikeuskuulns-telussa
orpopojan surkeutta siitä,
kun eivät vanhemmat ole^^häntä lohr
auttamassa. Heinäkuun 31 päivä­nä
^: julkaistussa vAP:tt- autisti
ninuttäin, kerrottiin näin:
- "Hermostunusesta * jännittynyt
kersantti Matthew CL M c E e o n k u ­vasi
itkien j a vapisteiji huhtikuun
18 päivän kuolemanmarssia,. missä
Yhdysvaltain merijalkaväen kuusi
alokasta menetti henkensä. .-Lopuk­si
hän nyyhkytti. mielenliikutukses-ta.
kyynelten sumentaessa hänen
silmänsä, eikä hän voinut enää jat­kaa
. . .
"Aikaisemmin McKeon . . . va­kuutti
sotaoikeuskuuIustelussa,jettä
hän o l i lyönyt viisivuotista tyttöään
kovemmin k u i n mitä hän o l i lyönyt
yhtäkään alokasta 71:ssä joukkuees­sa.
' \
"Hän vertasi tätä kuolemanmars-sia
niihin samantapaisiinmarssei-l
i i n , minkä läpi hän roii aloklciaana
m e n n y t . . . "
Syytetyn lausunnosta siis ilineni,
että jouduttuaan 'vastaamaan: kuu­den
alokkaan kuolemasta, tämä
karski kersantti i t k i k u i n lapsi s i l ­l
o in kuin e i vielä tietänyt.- mitä t u ­leman
pitää: Samalla hän myönsi
''opettaneensa'^ 'alokkaita^^yömäl-lä",
j o s U n hän väitti, ettei ollut
lyönyt kovemmin, mitä q l i lyödä
läimäissyt omaa tyttöään: i Lopuksi
kersanttimme selitti, että tämä sel­laisenaan
ei: ole mitään uutta,: sillä
hän - itse oli mennyt: samanlaisen
k i n i r i n läpi alokkaana^vjukkei s at
tumalta ^^hukkunutkaan tuntematto­maan
virCaan.
Tällaista on eläina kaikissa armei-joissa,,:
missä :::iniehiä: kasvatetaan
tapporoboteiksi, joista täytyy hävit­tää
ilimisyyden jätteetkin siinä mie­lessä,
että heitä voidaan käyttää
minkälaisissa, valloitussodissa :' t a ­hansa.
^ c on hyvä-palaut­taa
imieleenmi^' että kersantti ^Mc-^^
Keonin puolesta sotaoikeudea
siintynyt Yhdysvaltain mcrij
väen- eläkkeellä oleva era3|
räali,'"^kenraaliluutnantti Le"!
F u l l e r lausui, että "merijaUc
tulee ^katumaian sitä kun se|
syytöltsen sotaoikeudessa ken
McKeonia vastaan." (AP:n uul
to e l o k u u n 2 jäivältä). <
KenraaU Pullerin kerrota^
rustolleen tätä kantaansa se
vasti:
" M i n u n mielestäni syy* nul
merikkälaiset sotilaat kunnosti
vat n i i n kehnosti Korean so
-johtuu pääaisiässa yöharjoit
puutteesta. Jos mielimme v<
seuraavan sodan, minun mieU
on järjestettävä 50 prosenttia
joituksista yöharjoituksiksi .
Siis " k u r i n löyhtymisesta' •
selle kuolemanmarssille viedyt
kaat oKvat arvon kenraalin mii
"yöharjoituksissä".?
Tätä ei voitu kaikissa p^
hyväksyä^ koska kersantti McK
syytcttiinrsbtaoikeudessa kuuc
tokkaan kuoleman johdosta n
posta^ sekä alokkaiden sortam
j a väkijuomien nauttiroiscsta
velulsessa.
Sotaoikeus tuli ilmeisesti a
kenraali Pullerin kannalle,
se. vapautti arvon kersantin
tapposyytöksestä j a ilmeisesti
alokkaiden sortosyytöksistä ji
soi suuressa viisaudessaan, eö
Keon oli syyllistynyt ain«
•laiminlyöntiin'' ja juopot!
palveluksessa ollessaan.
B i e n o kuvaus, joskin julma
loittäva n3*y-Amerikasta- — I
koura.