Vapaus, November 1, 1955

              Sivu 2 TijsiaJna; marrask:• 1 p; — Tuesday, Nov.), j955 i i
Telepbofies: Suz. Office 09.4-420«:
Editorlal Office OS, 4-4285: Manager
£. £ui»i. Sditor W. £3dtU}d: iOaUim
address: JSox €9, Sudbtiry, Ontario.
tabUsim tJ07, 6, 1917. Autboitzed
as «eeon^ dass xnaU by the Post
OXfSee PesTutmait, Ottawa. Pub<-
Uabetf ttujce v e ^ y ; Tue8<lays,
^Jnuvdays and Satärdayaby Vapaus
Pablisblns Company ltd., at 100«102
Elm 6t. W., Sudbury, Ont.^ Canada.
Acivertising rates uppn .appUcaUQn;>
Translation fre« of charge.
TDLAU6HINNAT:
Casadassa: 1 irJt, 7.00 6 kk. 3:75
:v-v:-3:kk. 2i5-
ybdysvanoflaaa: l vk. 8.00 6 kk. 4J30
Suomessa: l vk. 8Ä) 6 kk, 4.75
PÄIVIÄ
LjdJa Penttinen, Worthing Oht,
(Beaver takej i&y}läi 7)3 vuolta tk.
Viidyinöie istf/tuiaisten • ja^,W
orinitteluihJn!
Montrealista yiikbh lopulla tulleissa uutistiietloissa ;J{erfottiin>
eitäkiiten muinaiset fari.<>euksetkon3anaa^n^^
• vbsto — joka on kuulema ''syväsiihuolissa^^
ostanut aseita Tsheklu>slova^kiasU ja Venäjältä, on vedonnut N'eljän
Suuren ulkom}nistcrikonfererissiin,ctt^^ se 'Möpettaisi Israelia ja
Keski-idän hetikohtaisen vaaran'';
rrjientin^k^^
Oli'Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun!"
Palauttakaamme mieleiemmeensirin se histbriallirien tosiasia,
:etta vuonna i94|i,Jollojn Israel joutui taistelemaan 'paikasta aurin­gon"
alla —-Israel sai ja otti kiitollisuudella/vastaan Tshekkoslova-
;;;k»an;-aseita.";:-••; • ,'
Egypti on samanlaisessa asemas misisä Israel
oB vajaa kyintriehen-y^
/^|6nistit yhtyvät niihin,
'IglluäVät kalastella, väestön kuin rnui-dfchkin
kansojen pään menoksi. : '
Kuinka perusteellisesti Montrcälih sjionistit; ovat yä^^^ sev
/^äkyy yhdestä ainoasta ajatii
JjialHtusta selvästi Britanniaa;vastaan-^^^^ Britannia aseistaa
4lS^iaj Jord|ähia jä Sa^
; ^ J^r Ylidysyaltäih h^ yritti pakoittaäEg>T>lin?uOStumaan sii-j|
gn^Vettä ;Y asevoimat kontrolliinsa, mitä /
..^ästaari Egypti olisi sää amerikkalaisia aseita. Tosiasiassa meille
1^' kerrottu, että Egyptille tarjottiin tyrkyttämällä yhdysvaltalaisia
/^eita, mutta Epyplin hallitus päätti yllämainituista syistä ostaa
^hekkoslovakian aseita. Xyt on sitten kysyttävä: ;^Iitä eroa on
•J^winistien mielestä si
koslovakia? . .r'':•••>' • • .r.-".'
V;lt Ilmeisesti tässä on kaikesta huolimatta eroa Israelin hallitukien
kannalta katsoen. Mutta asia koskee myös Egj^ptiä. Selostaessaan
• tätä tilannetta, Egyptih pääministeri Kassersanoiyiinie syyskuussa::
ii^Ä :'*Me olcnime^ aseita. MuTla
eäocne milloinkaan suostu siihen, että armeijamme varustettaisiin isän-niaamme
(vapauden, kunnian ja arvonmenetyksen hinnalla , , . Aivan
vdlankumouksen alussa (so. vuoden 1952 heinäkuun tapahtumien) ;
p^^simme Englannilta, Ranskalta ja Yhdysvalloilta; ostaa aseita,
Jcöfostaen, että tarvitsemme aseita rauhan suojelemiseksi. Kaikki :
kyseiset maat kuitenkin esittivät ennakkoehtona aseiden saannille,
substumuksemme osaHistua lii^^^^^^^
ta," selittäen, cttemime milloinkaan; tule suostumaan .aseiden saantiin
vapautemme kustannuksella.
"Ransfkä tarjoutui myymään meille aseita ehdolla, että emme
arvostelua sen politiikan suhteen 'Pohjois-.Mrikan.
• maissa . . . Yhdys-vallat antoi meille vain lupauksia ja esiui'tnnak-koehtona
suostumuksemme solmia keskinäisayun sopimus ja yhtyä
liittosopimuksiin,' Emme lähtieneet siihen ja tuloksena.oli,, ettemme
saneet aseita . . Pyysiinme ostaa aseita YhdysvaJIoista, Englannista,
•"J^en^^^
se tulisi toirhittamaan meidän armeijallemme aseistuksen puhtaasti
kaupan muodossa . .
Yksi ajatuskoe tämän johdosta:/Mitähän sanoisi Yhdysvaltain
'iHällitus, jos esim. Egypti esittäisi vaatimuksen, että Yhdysvaltain täy-
"tyy ostaa aseiensä Egyptistä, eikä saa;ostaa.n muualta?
;;';. Me tiedämme niUä; m
»valloista. Sama pätee Egyptiin nähden! Egyptillä täytyy olla oikeus
ostaa aseita itsepiuolustusta varten;: , E
täytyä aseiden ostosta, olkoon sitten tarjoojana vaikka "itse" Yhdys­valtain
asekauppiaat. ... •
ja
Kysymys: Olenko oikeutettu saa
mixan perinnöksi veljeni otnalsuudet;
hänen vaimon5a ensiimnäisestä mie­hestä
saadut tyttäret jäivät jälelle.
Testämerittlä ei simota olevan, yeljenl
vai.nnci on myös kuollut. — Vapauden
lukija.. •;.'•' ;•;:••;,:; ; ;•;
Vastaus Asian jouduttamiseksi Ja
varml-stomlseksi kelloltamme teitä
kääntymään jonkun paikallisen:lakl-rn
lehen puoleen.
muut sanovat
A.SU.NTOJA T A K V I T A AN
VAXIIEMJIALLE KANSALLE <
: Toronto Daily Star kirjoitti Joku
aika sitten,, "että todelliset asuntopu­lan
ulirit ovat vanhuudeheläkeläiset
ja muut • vanhiukset, joiden tulot ovat
vaiain rajoitetut. Kun käytettävänä
on rajoitetut tulot r—, ainoastaan 40
doilarla kuukaudessa — on käytän­nöllisesti
katsoen mahdoton saada
.'iäiidyllistä asiifitxja^ Sen tähden ovat
monet vanhukset pakoitetut elämään
olcsuhteissa;, jotka ovat tuskin slum­mialueita
paremmat..." ' •: -
" T i i l t ä isyystä on aihetta toivoa, et­tä
. kaupunginvaltuusto hyväksyi-
,si kaupunginhalli tiiksen ehdotuk-.
ccn ja varaisi sopivan rakennus­paikan
halpavuokraisten asuntojen
varaamiseksi, vanhemmille ihmisille..,
Tä.lnä on mainio tilaisuus kaupungille
tehdä jotakin vanhemmille kansalai­sille;
Kaupungin ei tarvitse tehdä
mitään muuta kuin , varata sopiva
paikka hiriiellisestä hinnasta, Pää­omat
yrityksen rahoittamista, varten
saadaan suureksi osaksi liittovaltion
ja maakunnan hallitukselta. Metron
gaaiio laammiMftyluen itnlos
^ taiMi cl-iioti is 2 1 2 ^ Jas-äsnt
» ^imrkUaetim. etti £sa-rta
tiestö lorjta luiidieo lutUnso-nekeeo
eneoualstöUs Länsi«gsk-
«aja ja. Barmkah hsUJtiuden snnar
olteUnat, Joka oltsf Icbnyt gaarin.
alueesta Atlantin sotaliiton siai-sen
tukikpiidao Ja aupajaii. Tä-
; isä iijbentäs volmaUuiasti viime
aikoina ci slooastaah Saarin
aineella, vaan koko Länsi-Ssluas-sa
tapabtonotta yleisen mielipi­teen
moutosta. Adenaoerin poli-tiikks
on paljastonot sotapoUtU-kaksi
Ja Icansa nousee sitä vas­taan.
"Kuka äänestää el, äänes­tää
kommnnismia'', JuUstlvatAt^
lantin sotalUton i kaiinattajat,
matta tämä provokaatio ei enää
: tehonnnt. Saarin väestön enem­mistö
äänesti y^^ kommu­nistien
kanssa i-aulian puolesta.
. Tässä,Juikaisemassanune kirjoi- :
tnbsessa selostetaan sitä yielseh
mielipiteen muutosta. Joka : viime
aikoina on ollut havaittavissa; ko­ko
Länsl-$a.ksassa.
Saarlri äänestyksen tulokset ilinen-tävät
käännettä LänsirSaksan ylei­sessä
mielipiteessä,
Ainoa reaalinen tie Saksan ylidisr
tämiseeri: on kollektiivinen turvalli­suuden
järjestelmän luominen E u ­rooppaan
Ja vähitellen askel askeleel­ta
tapahtuva Saksan; demokraattisen
tasavallan Jjt Saksan Uittotasavallari
lähentyminen. Pariisin sopimusten
toteuttaminen Ja Jälleenaselsteturi
Länsi-Saksan osallistuminen länsi­valtojen
sotilaallisiin liittoutumiin
ehkäisievät Saksan yhdistämistä rau-hajgioznaU^
JJa jademt&raattisejla pob- Trade Journalissa: "Saksan kansan
asuntoviranomaiset hankkisivat loput
pääomat, järjestäisiyät räkennusyri-tykieh
Ja olisivat vastuussa sen hoi­tamisesta.
:'"-;;'
"Toronton edessä on Jo p i t k ä n aikaa
ollut pulma vanhemman Ikansan r i i t ­tävästä
: msijoittamisesta. Valtuusto
voi alkaa l^män epäkohdan korjaami­sen
hyväksymällä kaupurigihhalliiuk-sen
ehdotukset" — mitä el. ole vielä
tähän mennessä lopullisesti hyväksyt-
•ty.-:,:
JaBa../;•;;;;:; :;./;•:.,;:;
On senvuoksj iuoönollista, että se
yleinen mielipide, Jota edusta vat kaik«
k{ edistylcselllset voimat l ä n s i - S a k -
sassa,'vastustaa-maan Jälleenaselsta-roista;
j a sen osaUisturolsta länsivalto­jen
sötUaallisiln ryhmittymhn^^^
tosiasiat osoittavat: vakuuttämiarti; et­tä.
Saksajl kansa torjuu päättävästi
saksalaisen miUtarismiiJ. henkliijhie-rättämiseh
politiikani^ harjoite­taan
sen tahtoa Ja etuja vastaan. :
L A K K O J A J A M l X L E N O S O i t l J K S IA
. Suurimmat mielenosoitukset Länsi-
Saksan jälleenmiiitarisoimlsta vas­taan
alkoivat kesällä j a syksyllä v i i ­me
vuonna. Jolloin ratkaistiin kysy­mys
Pariisin sotilaallisista sopimuk­sista
Ja liittotasavallan osallistumi­nen
länsivaltojen sotilaallisiini sjopi-multsiin
on ehkäistävä. .
Tämän vuoden tammikuussa Län­si-
Saksassa oli suurin sodanjälkeinen
lakko, Johon osallistuivat vuoriteolli-suuden
työläiset Ja toimenhaltijat.
Lakkolaiset puolustivat ammatillisia
pikeuksiaan ja yhdistivät taisteluunsa
myös. Länsl-Saksän militarismin -vas­tustamisen.
, ' •
Viime keväällä, j a kesänä järjestet­tiin
lukuisia kokouksia ja mielen­osoituksia
Pariisin sopimuksia vas­taan
'Mlinchenissä, Hessenissä, H i d -
denhaussenissa, Lambiertheimis.^ ja
muissa kaupungeissa.
valtava enemmistö, erityisesti nuori­so,
esiintyy päättävästi sotapalvelus-nyt
ylelaen ^
viraUlnen
iiittovaiticn viranomaiset ovat Ju» \
Jistaneet maanantain joultik, 28 päi­vän
yleiseksi juhlap^väksi Jwi»5la31d
iBaassa tänä vTionba. v^vMei ole
jtOiistettu jubiaksl mistään muusta
syystä - kuin sen takia,: että JJIttoval-tib
voi -Julistaa .tapaniDpäivä»' Juh
ta;.yastaan.tapantu40ovapa se rnis^i^^^^y^isisss^t^p^^
muodossa tahansa .^:;Jsa tapaninpäivä sattuu: sunnuntain
He näkuussa pldett^n.Hernen^k^^
punglssa pohjoisessa Rhön-We6tfale-! ;.(;,;.::
hlssa kongressi; Johon osailictul eri-jalsia
poliittisia j a askonnoUisia kat- on liittynyt, pSiIjon;,saksalaisen; kult-sbmuksia
edustavaa nuorisoa. Siellä j tu^rlft ja tieteen edustajia. Viiipe:tou-pefrustettiln
sotapalveÄSsen vastusta- ikokiiussa pidettiin Be^iiiniss& ks^
j ä i n liitto Ja amiettiia jiilkllausumia, i jpäiyä
j c ^ a Saksan niuori-sca kehoitettiin | neuvotteliit^köus. jotibii osaUisttii isl-vi5tj^
työntekljölta sekä I^nsi-^^ e^
ItärBerJiinistä- Yksimiellsestt Hyväk­sytyssä
Julkilausumassa todettiin, että
kulttuurialan työntekijöiden on vält-tämättömästl
taisteltava militarismin
utidelleen^;ri6usua vastaan Ja pyrittä­vä
. k a i k k ^ n '. saksalaisten yhteisym­märrykseen
Saksan yhtenäisyyden
palauttamiseksi, ;
Aktiivisesli Pariisin sopimuksia vas­taan
taistelevat rauhankomiteat Ja
demokraattisen Saksan kansallisen
rintaraaii' kpmiteat. R i i t t ä ä , kun; mai­nitaan,
että viime vuoden aikana kan-yhdistymään
taisteluun iautta .Wehr-machtia
vastaaii.
Vuoden 1955 toukokuussa pidettiin
Länsi-Berliinissä viisikertaisen polii-sikiellon
jälkeen* koko kaupunkia kä­sittävä
kokous. Johon osaUistuivat Pa­riisin
sopimusten vastustajat. Tässä
kokouksessa hyväksyttiin. yksimieli­sesti
Julkilausuma, Jossa sanotaan:
'Pariisin sopimukset täytyy torjua,
koska ne ehkäisevät Saksan j a Ber-:
l i i h in yhdistämistä jä. ovat ristirii­dassa
Saksan elinetujen kan&a. Me
vastustamme Pariisin sopimuksia sen-yuoksi,
e t t ä ne ovat 'yoimapblitiikan
välineitä eivätkä;johda.:Saksan ky­symyksen
ratkaisemiseen, vaan uuden
sodan valmisteluun."
VAI/noUIESJ
;Kwotaah;;^että•
mlehea"' Juo isaapui iiju
sinkertainen maalatnet
SinuJla on
Egyptit, bi bena!
— Tiedän «en f eiJah
tässä Juuri harkitsenk
on tarpeeksi paljon.
Johtajakseen.
NUÖjEtISO ETVRINTAMASSA •
Merkittävää oh, että aktiivisimmin
Pariisiri; sopimuksia vastan esiintyy
Länsi-Saksan nuorisbl Täinän tun­nustavat
monet Länsi-Saksassa oles­kelevat
ulkomaalaiset Mrjeenvaihta-
Jät,;NiIhpä amerikkalainen aikakaus­lehti
United States Nevi^s and World
Report kirjoituksessaan 'Voiko Sak­sa
nxuodostaa armeljan"i kertoi ä s ­k
e t t ä i n , e t t ä "eniten maailttiiassa sak-
^ salaiset nuprirkaiset pelkäävät soti­laspukua"
j a e t t ä " p ä ä t t ä y i m m i n so­tapalvelusta
• vastaan esiintyvät sak­salaiset,
jotka; ovat asevelvollisiius-lässä".
- .•\;;^,: •
Samoin kerrotaan toisessa amerik­kalaisessa
aikakauslehdessä Cotton
V '^le luonnollisesti haluaisimme nähdä sellaisen maailman tilan­teen,
missä kaikki maat ryhtyisivät aseistuksen väheritämiseen yh­teisesti
tehtyjeiV kansainvälisten sppimusten peruste
simme nähdä, että Keski-idän;tilam rauhoittuisi ja vakiintuisi.
Mutta tlimä ei tarkoita sitä, että joidenkin, hs. kehittyiTiättö.tiien
«niäiden täytyy ikuisesti olla toisten, imperialististen maiden määräys­vallan
alaisina jä komennettavana,. Aseistuksen vähentänriseen e.
päästä sillä että koiiiennellaan heikompia maita, v.ian yhteisten sopi-
.inusten'perusteeila:;;-;^V'-- ••• • r.''''',;'..";;;''';;^''^
;-J/; Mikäli esimerkiksi Israelin pprvarilliiien
hallitus on tekopyhästr esittänyt, ettii. Egyptin j^
asekaupat uhkaavat muka nostattaa aseistumiskiipailun siten vaaran­taen
maailman rauhaa, riiin tämä sellaisenaan pn verrattavissa siihen,
joslsanotaan, että pikkupoikien riita.takapihalla voi johtaa aikamies-ten
katutappeluun,
; :J Tosiasia on: luonnollisesti tässäkin tarua kummempi; Muäiltiian
r§t|haa uhkaa vain yksi aseisluniiskilpailu —suurvaltojen välillä
käynnissä oleva aseistumiäkilpailu. Yaikka Egyptillä;ja Israelilla ei
biisi yhtään ainoata tussaria niin maailman rauha olisi suurvaltojen
nykyisen aseistumiskilpailiin johdosta aivan yhtä: paljon uhattuna
Itiiin se nyt ph. Toisaalta, jos suurvallat suo-stuvat kansainvälisten
sopimusten pierusteella yleiseen aseistariisuniiscen ja tiukkaan valvon-ta;#
i siitä, että tätä sppiniusta noudatetaan kumihaltakin puolen, rilin
Egj-pti ja Israel eivät voi maailman rauhalle mitään, vaikka ne olisivat .
ron maa polttaa vieraan
isännän alla
KyproUa kuohuu , . . Miltei joka
päivä saapuu hälyttäviä uutisia tuolta
brittieh hallitsemalta Välimeren saa­relta.
"_. '
I
"MITÄ II A L U A V A T KYPROLAISET"
kysyivät britten miehitysviranomaiset
Nicosiassa, saaren pääkaupungissa.
"E.mmekö ole rakentaneet heille katu­ja?
Emniekö ole Jakaneet heille vet­tä
?" Kyprolaiset ovat toista mleltä-
On totta, että britit ovat panneet mei­dät
alhaisesta palkasta tekeänään ka-turakennustöitä.
Mutta kaduilla jy­risevät
brittiläiset panssarit, marssivat
bi'ittiläisetsiirtpmaaJo'ukot; Entä ve­denjakelu?
77 vuotta ovat britit istu­neet
saarella, inutta kjrprolaisten t a ­lonpoikien
täytyy " e l ä ä " : täysiii riit­tämättömästi
kastellusta maatilkusta.
Myös sosiaalinen turvallisuus, kuten
työttömyyskoryaus Ja vanhuuseläke
puuttuvat. Ja rakennusintönsa koh­distavat
britit sptilastuklkohtiin, len­tokenttiin
Ja kasarmeihin.
Mutta kaikki nämä tämän päivän
tyytymättömyyden aiheet muodiosta,-
va t vain asian toisen puolen. Perussyy
väe.stön liikehtiniisen on syvemmällä
ja selittyy sen historian valossa, K y p -
röii väestö. Jonka maata vieraan sor­tajan
saapas on polkenut jo kaikkiaan
2,0ÖÖ vuotta, haluaa kuulua sinne, mi-iiin
sen luonnolliset juuret sen liittä­vät:
Kreikkaan, sen oikeaan eniä-inäahnn,
josta sen ensimmäisenä Ir-roitti
Rooman siirtomaavalta. Sen Jäl­keen
on Kypron saari kulkenut "kär
destä käteen" aina sen mukaan; mille
vallalle suurvaltojen köydenvedossa on
jäänyt Välimeren herruus. Toisiaan
ovat seuranneet roomalalsvallan jäl­keen
Bysantti, Jerusalemin kuninkaat,
Venetsia j a Genova, Turkki Ja lopuksi
Ehfflanti, joka 1878 otti sen haltuunsa
juHstnäkseen ensimmäisen maallnian-socian
jälkeen .avoimesti saaren siir­tomaakseen.
:
, Nykyisin on saaren 511,000:3ta asuk­kaasta
410,000 krdkkalaista. Kuiten­kin
sen kouluissa Kfelkanhistorlan lu-keminqn
ori kielletty Ja se Joka avoi­mesti
sen kouluissa Kreikan historian
lukemisen puolesta, voidaan "lain"
mukaan tuomita Jopa 5 vuodeksi v i ^ l -
kllaan. • ' ' • : •
hampaisiin asti aseistettuiia kaikkein nykyaikaisemmilla sotaväli-:
rieiilä! Tosia.sia nimittäin on, että historian nykyvaiheessa voivat;
vain suurvallat aloittaa (joko itse tai satelliittiensaävustuksella) uu­den
maailmansodan.
Kuten sanottu, me toivoisimme, että ihrtiiskunta pääsisi hykyi-;.
sestä aseistumiskilpailun kirouksesta ja ettii kaiickien kansojen välille-saataisiin
ystävälliset ja luottamukselliset suhteet. 'Mutta tämä ei;
tapkbitä, eikä saa tarkoittaa sitä, että heikommilta mailta kielletääri'
itsemäärämisoikeus ja mahdollisuus itsensä puolustamiseen olosuh­teissa,
missä asevoimia valitettavasti tarvitaan puolustustarkpituksia
Varten, M e olemme valmiina sanomaan ehemniänkin. Sinä päivänä
kun Egypti (tai mikä muu niaa tahansa) yrittää sekaantua toisen
maan sisäisiin asioihin ja käyttää tai uhkaa käyttää asevoimi.lah tä- *
män siiunnitelmahsä toteuttamiseksi, me, kuten kaikki rauhanpuolus­tajat,
olemme ensimmäisenä sen tuomitsemassa. Mutta niin kauafi
kuin Egypti (tai mikä muu maa tahansa) on sellaisessa;asemessa,
ettei se voi itse tuottaa puolustusypimiensatar\'itsemia aseita, sillä
täytyy olla oikeus ostaa niitä sieltä, mistä niitä on edullisimmilla
ehdoilla saatavana.
;:; Me luonnollisesti käsitämme, että Montrealin siionistit, jotka
eivät ole ilmeisesti mitään oppineet eivätkä mitään unhoittaneet siitä
hTstorialliscsta tosiasia.stä, että juutalaiset ovat aina vetänee
män korren taantumuksen kelkkaan lyöttäytyessään, halusivat antaa \^^samalla kertaa heikentää omaa—^ Israelin kansallista itsenäiyyttäi
BKITTI-IMPERIUMIN VIIMEINEN
TUKIKOHTA L X H I D X S SX
Miksi pitää Englahtr kynsin ham­pain
kiinni KjTJrosta? Saarella ei ole
suuria luonnonrikkauksia: päärlkkaus
on kupari Ja runsaimmat kupariesiih-tymät
kuuluvatkin brlttl-imperluniil-le.
Kauppa Kypron kanssa pn epäl-leniättä
erittäin suureksi eduksi Lon­toon
Citylle, Esim. 1950 tSytyl saaren
ostaa tavaroita 14 miljoonan dollärih
arvosta, kun taas britit ostivat K y p -
rolta tavaraa vain 5 miljoonan: doUa-
.rIn:arvosta^::';-:. :'-''';''
Kuitenkin pääpaino saaren merki­tyksessä
EnglanhiUe on sen strateeglr
sessa asemassa, .Senjälkeen kun bri­tit
ovat mennettäneet tukikohdan toi­sensa
Jälkeen Vällmei-ellä, kun Malr
ta on kadottanut sotUaalliseh merki­tyksensä
eikä Palestiina ole enää brit­tiläinen
hallinta-alue j a k u n englan-tllaisteh
o h t ä y t y n y t vetäytyä pois Su­ezilta,
oh Kyprosta tullut Imperiumin
viimeinen tukikohta lähl-idässä. Josta
on ainoastaan 65 km Turkin rannikol­le
100 km Välimeren itärannikoille ja
400 km Port Saldlin: EgjTptissä ennen
majaillut: yllpääUystö önV.muuttaput
Kyprolle, Alahuoneessa: selitti Aneu-r
ln Bevan: "Jätämme Egyptin supra-nalsena
seurauksena siitä tosiasiasta,
e t t ä emme ole siellä toivottuja. Sen-,
sijaan pystytämme Lähl-Idäri yll-päällystön
vihamieliseen slktomaa-han."
•':]•['• ;'';;
V A P A U S L I I K K E E N LUONNE
Kansallisen yapäuslilkkeen aallot
lyövät. korkealle KyproUa. Kyprplals-ten
ratkaisu — Kreikkaan liittymi­nen
— on yhdellä sanalla sanottuna
Enosis. Kun Y K :n 9 täyslstxmnon po­liittinen
valiokunta käsitteli Ateenan
esittämää Kypron ehdotusta, "että
kjrpron väestöön sovellettaisiiri kansb-;
j e n samanarvoisuus- j a Itsemäärää-:
misperlaatetta, torjuivat Isö-Britan-nia
Ja U SA Jyrkästi ehdotuksen Neu-;
vostbllltpn;; Syyrian Ja Puolan sekä
useiden muiden maiden edustajien tur
kiessa kreikkalaisten ehdotusta, joka
kuitenTtin kaatui Y K :n amerikkalaisen
äänestyskoneiston ansiosta.
KyproUa puhkesi nyt yleislakko.
Brittiläiset turvautuivat poikkeustUan
Julistamiseen ja brittijoukot marssivat
aseettomia mielenosoittajia vastaan,
Levottomuudet saivat yhä uusia muo­toja,
Brittien ammusvarastot lensivät
Ilmaan. Kypron maa on muuttunut
kuumaksi, se polttaa sUrtomaasorta-jan
saappaan alla.
Vahvin pblilttlrien voima maassa on
työtätekevien; edistyksellinen puolue
— AKEL, Sen ohella on merkittävä
myös kansallinen puolue, Joiika edus­tajana
bn arkkipiispa. Makarios, Mo­lemmat
puolueet ovat yksimieUsiä
Enosiksesta. .
• Eräiden edlstykselllsteri englanti­laisten
kysymykseen, mitien on mah­dollista,
että ksrprolaiset demokraatit
ja niiden mukana kommunistit vaati­vat
; saaren liittämistä Kreikkaan,
,yaikka Ateenassa on amerikkalaisten
SOSIALIDEMOKRAATIT OSAL­LISTUVAT
TAISTELUUN S O T A -;
P O L I T I I K K A A VASTAAN :
Öh tunnettua, e t t ä yksi Saksan suu-riihmista
puolueista, sosialidemokraat­tinen
puolue, esiintyy Pariisin sopi­muksia
vastaan. Lokakuun alussa tä­män
puolueen puheenjohtaja OUen-hauer
selitti, että liittotasavallan hai-'
lituksen ' t ä y t yy • tutkia uusi. tilanne,
joka on syntynyt Moskovan neuybt-telujen.'
jälkeen, ja jos n ä y t t ä ä siltä,
e t t ä Pariisin sopimukset ovat pääes-teenä
yhteisen: Saksan palauttaniisel-le
ja Euroopan turvallisuusjärjestei-män
luomiselle, on silta tehtävä uu­det
johtopäätökset.; ;
Larisi-Saksan väestö tukee erilais­ten
järjestöjen esittämiä vaatimuk­sia,
että Pariisin sopimuksista: on
^uovuttäva. Lokakuun 2.:p.älvänä New
.York Timesin kirjeenvaihtaja Umoit-ti
Bp.niiista, e t t ä * kansa reagoi Länsi-
Saksan j a Neuvostoliiton diplomaat­tisten
suhteiden solmimisen toisin
kuin Adenaueir odotti".
LänslsaksaiaLsen sänbinalehden Te-legraphln
julkaisija A. Scholz kirjoitti
'lokakuun toisena päivänä : " s e n seu-vraukseiia,
että yohnapblitiikah käh-n
ä t t a j a t ovat pitkän aikaa :osoittaneet
itsepäisjryttään,:bn menetetty suuria"
inahdoUisuuksiä: Saksan. yhteriäisyy-den
palauttamisessa". .
k U L T - r U U R I N EDUSTAJAT
PUÖLUSTAVAVr R A U i l AA
.Taisteluun .Pariisin sopimuksia vas­taan
ja toimintaan rauhan puolesta
sallisen rintaman komiteat lähettivät
liittopäiville yli .200,000 vastalausetta,
jDissä oli 3.5 miljoonaa: allekirjoitusta.
Kaikissa niissä vaadittiin politiikkaa,
joka ehkäisee militarismin uuden
•nöusiiri.;;;:;•. ;'••;•'•'••' ^':';;^;"
VOITTO SAARIN ALUEELLA
Tämä taistelu Pariisin sopimuksia
ja j^eerisa sptapoUtilkkaa vastaan on
ollut erityisen kiihkeää Saarin alueel­la.
Yhdysvaltojen Ja Englannlh halU- ,lee Järjestehnän käsitti
tusteri;yllyttäminä Länsi-Saksan jajjen hiäärä k^oamaan
. ;;^.;;;:;;: V ; i j m Ä ^ ^
- Mitä lääkettä sini
tömuuteesi?
(^--^•punssia; ja bene
- Auttaako se tosia:
. --- E i . niiitta se tekee
valvomisen. .
• : • ; • - • •';'::••• :•; :;,.•'
LIIAN'LYH
Miksi koirasi pitää
suusta ulkona.
- En tiedä. Ehkä
liian lyhyeinä. \
1,000 miljdo
USA :n hiUenkaivaJaii
vuotias John L . Lewisin:
j a : huoltojärjestelmän
seksi hiilehkaiväjiUe,: p
yhdeksän vuoden aik
kaUckiaan 778 riiUJoonas
lenkaiyajIUe j a heidän
leen. Ensi kesäkiiuhim
holhoama fashlsmiinkalistuva mbnar- ^»^^'^^ neuvotteluja, joissa Kypron
klstlhallitus, vastasi A K E L l n pääsih­teeri
Papaioannu seuraavasti: "Kyp­ron
väestön taistelu on isamäa taiste­lua,
jota käy Kreikan kansa rauhasta
j a kansiaUIsesta riippumattomuudesta
eikä riäitä kahta tule eroittaa toisis­taan
. . . K u n Kreikan j a Kypron kan-.
sat ovat saaneet kansallisen vapauten­sa,
tulevat ne.iopuUisesti päättämään
minkä yhteiskuntajärjestyksen alaise­n
a ne haluavat elää — ilman vieraan
sekaantumista."
SUURVALTOJEN PELINÄPPU- .
•XAKsi? ;. •;•
Kpska Kreikan hallitus puolestaan
ei uskalla vaarantaa sitä, että sen oma'
kansa pitäisi sitä luopiona eikä toi­saalta
voi pidättää Kyprolaisia siirtp-maanvastaisesta
liikehtimisestä, se
väärään kompromissliii turvautumal­la
koettaa pidättää Kypron länsival­tojen
sotilastukikohtana;
Ateenan, Ankaran Ja Lontoon väUllä
käytiin äskettäin "suljettujen ovien"
kaiisalta yritettiin pettää sen vapaus­taistelun
hedelmät. Brittien "myön­nytykset"
ovat n ä m ä : Kyprolaiset voi­vat
ehkä saada .rajoitetun" itsehalllh-hon
brittiläis-kreikkalaisessä yhtels-doniinlpsisä.
minkä oheUa brittnäisten
taloudeUiset ja sbtilaaUiset: asemat
saarella Jäävät koskemattomiksi. S i l ­loin
>— niin tpivptaari Lontoossa ja
Ateenassa — voisi: Kreikan haUitiis
huolehtia siltä, että Enosis tyrehtyisi,
brittiläisten vetäytymistä saarelta Jour
dutettalsiin Ja NA-rÖ-strateeglen sotl-lastukikbhta
pelastuisi. ;;
: Mutta kansan kohtaloa ei viime kä­dessä
ratkaista "suljettujen ovien" tai­kana.;
Mielenosoitukset, lakot jä
hyöltkäykset brittiläisten sotilastukl-kohteisiiri
osoittavat, että sllrtbmäa-terrorin
vainoama vapausliike 'riostaa
p ä ä t ä ä n yhä uudeUeen. KaikkiaUa
saa.rella .kulkevat kädestä iiäteen leh-tolehtiset
Joissa on kirjoitus: "On aika'
osoittaa maailmalle, että olemmie val­miit
taistelemaan veremme hinnalla."
Ranskan hallitukset, tekivät suunni-t
e l m ä h ' s ä ä r i n alueen "euro(B)palais-tami5esta":;
Atlantiri sbtalilton puit>:
teissa^. s ä ä r i n alue ei näiden hälli-r
tusten lij-väksymän statituutin mu­kaan
olisi saanut itsenäisyyttä eikä
oikelitta liittyä Saksaan, vaan sen
olisi p i t ä n y t j ä ä d ä miehittäjävaltojen
komissaarin hallihtaari. Koniissäari
ei saisi olla-saksalainen, vaikka väes­tön
vai ta va enemmistö on: saksalais­ta,
ei niyöskään ranskalainen, vaikka
RänskaUa ori vanhastaan erikoiset tär
loudelliset'ja kulttuuriyhteydet aluee­seen.
Yleensä ei komissaari saisi olla
Saarin väestöön kuuluva, vaan jon­k
i n miehittäjävallan kansalainen,
riiahdöllisesti amerikkäialrieh , tai
engla^tilaihen. Käytännössä statbu-tiri
hyväksyminen olisi merklrmyt
alueeri' •jfiöötlöstamlsta Atlantin liiton
:sotil*SÖ{^Sl tukikohdaksi..
' Tältä syystä kaikki rie Saarin asuk- 'Ja :Päättäväisyyteensä
kaat. Jotka •vastustavat sotapoUtllk-^: hiilenkalvajain puolata
käa, käyivät kommunistien; Ja sosIaU-demokraattien
johdolla voiniakastä
naan doUarliiF
59,482 entistä hIUenkai
sadan dollarin kuukauti
kln sen hallituksen "sö
shekin Usäksi, mikä sa
147 doUarlin kuukaudess
valmoUe. Yhdeksän vi
on maksettu; näitä sa
eläkkeitä 330 miljoonaa (
t ä viime vuonna 70 mUJc
laskien on muita sairas-J
sujä suoritettu 246 mUJoi
Joihin ovat osallistuneet 1
huoUettavlneen, heidän '
mukaan luettuina. Jos
meeritulonsa riippuu hlll
•Eräänä tämän huoUor
myös se, e t t ä varoista c
18 miljoonaa doUarla ky
raalan rahoittamiseen
hiillalueeUa.
Ml*. Lewis on todistanut
kahi^panuä Adenauerih Ja Pauren
suurinitelmieh kärilleaJamiseksL Bn-iien
vaaleja. järjestettiin valtavia
joukkokpköultsia, jossa suunhiteliria
tuomiftiih' ja vaadittiin politiikkaa,
joka turvaa Saksan rauhanomaisen
yhdi^tämi^fen dempkraattiseUa poh­jalla
'Ja'sa3rin alueen lUttämlstä sel­laiseen;
'räuhaarakasta.vaan Saksaan.
Vaalien tulos osoitti, että ka;ksl; koi-;
manrisstii 'Saarin asukkaista asettui
tälle kannalle palkäämättä sitä, että
sptapoliitikot leimasivat el-äänestäjät
kommuriisteiksi. .: :
Yleinen mielipide LänsirSaksassa Ja
Saarin aiiieella pn näinollen käänty­mässä
faUhanpolitiikan :puolelle.; Tä­män
rauhan taistelun linnakkeena on
Saksan dempkraattlnen . tasavalta',
jonka ohjelma yhtenälsedn rauhaa­rakastavan
i a demokraattisen Saksan
muodostamisesta saa entistä suurem-pa
kannatusta koko Saksan alueeUa,
Roihäriiänseitsevuotisissa kouluis­sa
oh pjipllalta tänä vuorina miltei
4 kertaa enemmän ja keskikouluissa,
ammattiopistoissa j a korkeakouluissa
— 3 kertaa enemmän kuin ennen
sotaa, ••;
ten, että unlo tuomittiii
ran kahden miljoonan (
koon kun hän kieltäytyi
lakkon lopetettavaksi.
Työtätekevien lep
Petrodiot — Tuharirie
työtätekevät viettävät jc
mansa Itämeren rannik
sian. K r i m i n Ja Moskov
tön lepokodeissa ja part
Onegan konetehtaan
salvat t ä n ä vuonna paljo
Ja lepokotlpalkStoja. Len
pariston lepokodeissa oi
y l i 250 hengen.
KiUleliusketehtaan, pu-rautatlen
Ja kaupungin
tantoialtosteri työntekijä
neet parantola- ja lepc
paljon enemmän kuiri y;
Karjalan metsissä on r
taa, järvissä taas kalaa,
metsästyksen Ja kalastul
taJiUa on tUaisuus viet
hupaisastl. Tämän urhe
rastajia on Onegan tehi
lotehtaari Ja vesUiikente
j ä i n keskuudessa palj
heistä viettävät joka vu
metsästyksessä ja kalas
taen sitä parhaimpana
oman panoksensa taantumuksen pröpagandamyHy>'n, mikä yrittää
tuotteillaan myrkyttää kansainvälistä ilmapiiriä ja siten ehkäistä kan-sainvälisten
kiistakys>-mysten rauhanomaiset ratkaisut.
Mutta aritautuessaan taantumuksen ja sodanlietsojain välikappa­leiksi,
siionistit ervät suinkaan auta Israelin valtion asiaa, puhumatta­kaan
nyt tavallisen kansan asemasta Israelissa. Tosiasiassa Israelin
porvarillinen hallitus on jo, kiitos alistuneisuudelleen ja palveluhalul­leen
rahavallan edessä, vetänyt maansa seikkailupolitiikan tielle, mikä
saattaa sen vihamieliseen asenteeseen arabiakansoja kohtaan — ja
Hänn4'3takin ja kukkien pito-oikeu­desta
sekä "hienostuneista käytösta­voistaan"
meUle Jokin aika sitten
'luentoa pitänyt, Torontossa ilmesty­vän
Vapaa Sanan pakinoitsija antoi
lukijakunnalleeri uuden, kerrassaan
hurmaavan esimerkin sivistyneisyy­destään.
Jotta Vapauden luojatkaan
eivät jälsi osattomiksi tästä hienos­tuneisuuden
suuresta viisauden sar­vesta,
pyydämme luvan lainata siitä
muutamia helmiä. Siis KIvIperän Pe­kan
nimeen:
"Tänään, on siis sellainen 'merkki­päivä',
e t t ä ' n e l j ä n suuren* ulkominis­terit
harjoittaa lehmäkauppoja . . . .
"Sillä tuskinpa malnltiista kokouk­sesta
muuta tulosta on kuin se, että
Neuvostoliiton hallituksen synlötäsy-dämlselle
puliujalle tarjotaan tUai­suus
pitää siellä propagandapuhei­taan.
;•:';.•:
"Eikä kai Venäjän haUItuspomoil-la
muuta tarkoitusta olekaan. Ryös-täjiUä
j a varkaUlsf ei nimittäin ole
koskaan ollut tapana luopua saaliis­taan
neuvottelujen kautta ja kun
muistaa, miten smmnattomasti Ve­näjä
kahmi itseUeen toisten kansojen
alueita, omaisuuksia ja; ihmisiä väki-valtakelnoja'
käyttäen, niin tuskinpa
se niistä luopuisi pelkällä parranpä-rinällä.
(Siis, "päin inhaa itää" olisi
taas lähdettävä torrakat Tcourassa,
koska " p a r r a n p ä r i n ä " ei kelpaa! —
Känsäkoura).
Neuvcstodlktaattorlt ovat ker­ta
toisensa Jälkeen vetäistä sujaut­taneet
länsimaisia vaitiomiehUi ne­nästä
(? — K ) , Joten el ole ihme,
vaikka heidän syntisen totisiUe riaa-moIUeen
onkin alkariut levitä röhö-naunm
väreet.; Sitten kun istiinnöt
ovat pidetyt . . . annetaan tietenkin
, , tiedoksi >. että tulokset jäävät
nollaan : . . Jotta näin tummilla sil-malaseiUa
katselemme tänään alicä-vaa
ulkoministerien kokousta . . . " .
"Tummat • blevat todella miehen
silmälasit.
Taitaa olla myös hauskaa ja mieltä-ylentävää
luettavaa esim. Subriien lä-retyksessä
Ottawassa? Noinkohan
käynee, että tällaiset "hienotuntoi-set
ja ylevää "siristystä" edustavat
kirjoitukset lähetetään Stiomen lähe­tyksen
erikoispostlna Helsinkiin Ja
samassay yhteydessä hoksautus, että
sellaisten miesten Järjestöille Ja "juh-
UUe" pitää Suomen virallisen edus­tuksen
tässä maassa epävIralUsen
siunauksensa antaa?
Me vain Ihmettelemme? j Me kyUä tiedämme, i
Meillä :bri kaiketi syytä Uimetellä. puristaa. Tai luulemme
koska Suomen hallitus, j a Suomen
kaikki. Epliittiset puolueet sekä . n i i ­den,
presidentin ehdokkaat, tavalli­sesta
kansasta Ja sen järjestöistä pu­humattakaan,
kilpailevat nyt sUtä,
kuka ori oikeutettu saamaan viiriin­sä
"Paasikiven linjan" tunnuslauseen
— j a kiitokset niistä myönteisistä tu-lolcsista
mitä "Paasikiven. linja", ys­tävyyden.
Ja yhteistblmirinan linja on
Sucjnen kansalle j a Valtiolle antanut.
Meidän . sivistyksessämme, ori se
avoimesti'- ' myönri"ettäköön'^: todeUä
: n iiri suuri aUkko, että eniÄe käsitä
miten ori. mahdoUista, että "PaasL-klyeh
linjaa"'kotimaassa•seuraavan
hallilfuksen vn^
täällä CänadaAsä-^ölfcoon 86'kohtakin
"kaukana rapakon" takand" jia alvän
"vilSri i ä n r i e h " rafaoiaillä, antaa mo­raalista
kannatusta Ja tukea nUUe,
jotka julkinen sanan palstoUla nimit­tävät
•Nedvostoliiton viranomaisia
"varkaiksi" Ja "ryöväreiksi"?
Suoraan sanoen me emme Jaksa
ynimärtää, .sitäkään, miten kb. T o ­rontossa
ilmestyvä suomenkielinen
lehti täyttää velvollisuuksiaan tätä
maata kohtaan aikana, JoUoin gaUup-ääriestyksen
mukan toinen pooli c a -
nadälälsistä haluaisi henkUiNcohtal-s
e s t i ' p ä ä s t ä tutustuinaan Neuvosto^
Uittoon Ja jolloin lUttohalUtuksen
ministeritkin työskentelevät Canadan
j a NeuvpstbUIton välisten suhteiden
parantamiseksi?
"Suu puhuu sydämen J
Tplsin sanoen. Vapaa S
tus toivoo, että ulkomir
kous päättyisi tuloksetto:
sä mielessä se lUttyy kai
mustim voimiin. Jotka
Geneven konferenssin i
vastaan — iiskaltamattf
mestl sanoa.
;.Jä 'juuri tässä onkin
suuri Jakaja rauhanpuo
sodanUetsoJaIn väUllä.
Rauhanpuolustajat
myös: he haluavat paim
käytettävissä olevin voim
sa kokoontunutta ulk
konferenssia siinä mieless
päästäisiin käytännöUisii
kansabivälisen JännltystUi
leen lieventämisen alalla.
SodanUetsoJat - uskalt
nustaa olevansa sbdanUets
pagolvat toivottomuutta Ja
dyttää" mielialaa, sama!
Uetsovat vihamielisyyttä
suutta kansojen keskuut
Onneksi, niin rohkenen;
rauhanpuolustajain ääni
vampi Ja selvempi, että C
kcaministerUKOkouksestaklr
tettavissa myönteisiä tt
rauhanpuolustajat Jaksavi
riittävän kovaa patnostui
Ja hyvän tahdon puolesta
Ajat ovat muuttumassa
r i n . e t t ä "mustinmjatkaan
eivät voi sitä' salata, — B