Vapaus, May 7, 1970

              Siivu 2 Torstai, itoluikofc. 7 p. — Thoirsday May 7j 1970
INDEPENDENT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIAN8
(LIBERTY) B3taWisihied N07. e, 1W7
O^U^m, lW-l<i9lvlltt^ ,Weat. Sudbuiy. Ootoito. CBnodia.
Seocoid Cnäss M&Q ileglabnvti^ 1076
- CANADIAN LANGUÄGE-PRESS^^^eär CIUH
lILA^SHtNNAT!
Camadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.20 Vak:ä:. 1 vk. $11.00, 8 te. g.75
3 kk. $3.00 suomeen: 1 vk. $11£0, 6 kk. $6.^
Eläkeläiset täri^tsevat apua
Vanihemplteri ifeaiftäala^^ hiäpäiäatmsenä on pid-eittävä'
sitä fcim Uberaiallienö^^ kur"
nKJbft efedtoifcukseny jomflca «niulcdan "hallititksie^ olia^ pitänyt !ryh-
^ kSyHännöUisiin tcritoeniMieisMn elaQöeläisten ja sotave^te-taittiiifen
eläkkeiden kxMtottamfedksi.
Jos mikään kansalaisrylhmä, riiän jiiuai'eläkieläiset, vam­moja
saaneet sotavetetäaiiiilt ja heihin tulojensa' pienuiuden'
puolesta vterrattävät" ovat jöoituneet käiTsimään iri0atiioSta,^C^^^
tawäläinen GBC:n kommentaattori oli tuhannesti offlceassä sa-nbfessäah,
että oppasitäon itoim:esta olji tämä ehdotus puettu'
hallituksi kannalta imin myöniteiseen sanamiuotoon, että ää­nestys
sitä vastaan on verraittavilssa päätökseen äitiyden poas-tainiseksi!
Kdioittaen pääministeiii Tradeaun hallituista hyväksy-niääii
ehdotuksensa näiden dätoide^^
vef^anieäustaja Stanltey KnoWles; safioi alahuoneen istun-ntossa
maanantaina pitainänsäpulheten yhteydessä, että hän on'
tarlkoaltuksellisesiti laatitiilt epaiuottamusläuse-ehdtoftulksensa;
sellaiseen miuotoon/etteö. siinä t u o ^ hiaillitusta, vaan suosi-tieUaan
käytännöllisiä toimeiripiteitä (tafvitsevien eläfkeläistani
hyvälksi.
Knlov^^lesin esSIttämässä ija liberaalien ylivoimalla kumooii
äänestetyssär päätöslausehnaeiidotuteessa sanotaan, että ala-*
huoneen istunto "kehoSittaa hallituata härkitsemaaaii hetikoh-taisen-
ja tuntuvan koix)tulKen antamista peruseläkkleisiinjä
veteraanien eläkkeisiin, ja että edelleen tämä alahulaneen is­tunto
fcehoittaa haihltusta haifeitsemaian eläkteläistömme eilin-mahdoUisuntaden
parantamista yleensä."
itulteh sanottu, tämä päätöslauselmaehdotus äänestettiin
kumoohu
OMA SUtr LÄHEMPÄNÄ
Tämä kiellteinien ja kokoniaain tuomittava päätös tehtiin
saman alahuoneen istunnossa, jonka jäsenet antoivat it^leen
muutäntta viikko sitten suoraltaan ruhtilnaailliset eläke-edut
Ei stflloin oltu "'köyhiä" eikä "inflaatiopelossa'kun alahuo­neen
istiöiinossa ratkaistiin kansanedustarjaan eläkdkysymys.
Tämän päätöksen miukasan^ahiiioneen jäsenet saavat ft-vuoti-sen
palvelun perusteella — tultuaan vain 2 kertaa valituksi
— $3,750 vuosieläkkeen koflflo elinkaudekseen,^ siitä päi­västä,
jöllodn he jäävät syystä tai tqfeesta pois alahuonleen
jäsenyydestä. Mahdollista siis «n, että 21 vuotiaana alahuo­neen
jä^efesi valittu henkilö jää "eläklkeelle" 27 vuotiaana
saaden taskurahoikseeni $3,750 ^vuodessa. Siihen miennessä bun
tämä kansanediistaija tulee 65-vuotlaaksi, jolloin hän rupeaii
nykyisten taksojen miukaan saamaan peruseläkettä nodn $78.00
• kuiukaudessa, saa perityksi elälhettä kaikkiaan noin $140,000.
Ja jos kansaniedustajaksi valittu on alahuoneeni jäsenfenä
25 vuotta — tulee valituksi vain v|isi kertaa — hänen vuosi-eläikkeensä
on $13,500. Kukaan ei voi kieltää etteikö Canada
ole suiirten mahdolliisuiuksien maa niille, joille on muutenkin
jonkin verran olemista.
Miiistaa sopii vielä, että "palkkansa pienuutta" yleensä
valittavat aSahuonieett jäsenet salhrait nyt tatvalllötä varotetta­vaa
tuloa $12,000 ja sen lisäksi verovapaata tuloa jyiujen
peittämiseikBi $6,000 vuodessa, ynnä monenlaisia reunaietui-suuksua.
He katsoivat tarpeelliseksi antaa itselleen näin äntelli|jaat
eläkkeet, mistä on tullut tässä, yhteydessä lyhyesti mainituksL
Mutta tavalliset Smithit, Virtasi ja muuJt, joiden kedfcin-kertalifnen
vuosiansio on tflaistötletojen mukaan siinä $5,000
paikkeillai, saavat tyytyä peruseläkkeeseen, mikä oin siinä $70
paikkeilla kuiikaudessa ja mihin on köyhyyden perusteella
saaftavissa sen verran lisää, että kuukausieläke on noin $105
paiMte^a!
Van/hojen puolueMen komömiossa oleva 1^
että sen jäsenet taarvitsevät todella avokätisöt däMceet, mutta
inflaaltio ja muut vaivat pahenemat suuitesti, jos suuressa
puutteessa eläville vanhemmille kansaladsillemme ja veteiraa-neillemme
myönnefttöisiin arjan vaatimuöc^a vastaava eläbe-k)(
»t>tus.
Seuraavissa vaaleassa ija joka heitki sitä enmedkln, olisi
pidettävä mielessä, että eläbekorotusdidotus hyljättiin touko­kuun
4 pn istunnossa ääriin 105—66.
Näinä päivinä 25 vuotta sittqn
elettiin Buroopasöa toisen mttail-fnanbödaii
viimeisiä' ratkateövia
päivIC Neuvoätoärm^ijari' sotilädt
nostivat huhjukuun 30 päivänä
putiaisen lipun Berliinin valtiö-
Ipäivätalöh katolle ToiikoKuuii 2
päivääb meiineskä oli koko Berlii­ni
kukistunut j a neuvostojoukot
etenivät Elbellel Kun; saksalaiset
toukokuun; 8 päivänä allekirjoita
tivati antautumisasiakirjan voitiin
todeta 5% vuotta jatkuneen i h ­miskunnan
historian tuhoisini-man
sodan päättyneen Euroopas­sa,
vaikka kaukoidässä se vielä,
jatkui.
Erityisen suuren merkityksen
sodan päättymiselle antoivat naa­purimaamme
Neuvostoliiton kaii-satj
joiden päättäväinen taistel'u
oli pysähdyttänyt fasististen ar­meijoiden
vuosia kestäneen voitr
fbkulun j a aiheuttanut niille rat­kaisevan
tappion, mutta suuren
helpotuksen tuntein tieto sodah
päättymisestä otettiin vastaah
kaikkialla Euroopassa.
Nyt kun sosialistinen maail­manjärjestelmä
j a kansojen rau­hanliike
on kyennyt asettamaan
monia esteitä imperialistien ete­nemisen
tielle, herää kysymys:
olisiko voitu estää toisen maail­mansodan
syttyminen tai ainakin
rajoittaa sen uhreja. Tuhoutui-han
toisessa maailmansodassa 54.
miljoonaa ihmistä j a 28 miljoo­naa
vähimauttti. Ainakin .kysy-m^^
ksfen jälkiosaan' Voiäaaii vas­tata
myönteisesti. Siitä että f a ­sististen-
ärtn^Ijölden onnistui
edetä ja että ihmiauhrien määrä
nousi niin suureksi, kantavat suu­ren
vastuun myös läntiset suur­vallat.
Ne pikemminkin rohkaisi­vat
kuin estivät Saksan sotateol­lisuuden
kehittämistä, taantumus
voimien valtaantuloa eri maissa
j a fasististen maiden herruus-pyrkimyksiä.
Saksan, Italian ja Japanin
maailmanherruustavoitteet olivat
ristiriidassa Englannin, Ranskan
ja USA :n etupyrkimysten kanssa,
mutta viimeksi mainitut pitivät
Neuvostoliiton olemassaoloa vielä
suurempana vaarana ja siksi "pe­lasivat"
vaarallista peliä kanso­jen
elämän kustannuksella. Ne
kieltäytyivät Neuvostoliiton eh­dotuksista
kollektiivisen turvalli­suusjärjestelmän
luomiseksi E u -
röbb^äan saaräiÄsivat puu^tu-mattömmtd^
Hitler-Säksaii j^
Italian tunkeutuessa Euroopan
maihin' toisensa jälkeerij myivät
Tshekkoslovakian Mynthenin so­pimuksella.
Ranskankin ne johti­vat
antautumaan. Vastarintaliike
eri riialissa" syntyi suuressa mää­rin
kommunistien johtamana, ja
nk; toisen rintaman länsivallat
suostuivat avaamaan vasta v
39^4 kiitt Hitler-Saksan häviö jo
oli näkyvissä.
Hitler-Saksan joukot aloittivat
hyökkäyksensä Neuvostoliiton
maaperälle 22. 6. 1941 j a tekivät
sen varmana voitostaan. Ne pää­sivät
etenerhään aina Moskovan
porteille ja StalingTadiln asti.
Mutta jo etenemiävaiheessa n'e
kohtasivat lujaa vastarintaa ;Ja
menettivät paljon niin miehiä
kuin talstelukalustoakin. Voiton­juhlista
Moskovassa, joiden val­mistelut
oli jo suoritettu, ei tul­lut
koskaan mitään.
Suorastaan voittamattomilta
näyttäneistä valkeuksista huoli­matta
neuvostokansat kykenivät
toteuttamaan sotilaalliset vasta-
Iskunsa niin tehokkaasti; etta
maailmanherruuden tavoittelijat
murskattiin perusteellisesti. Voit
to oli Neuvostoliiton taltavieh
sotiai^äftllikköid^n,' rohkeiden sotl-
Mideh, sadikai^illistöia partiisaa'^
nlen j a kovaa työtä tehneen koti-,
rintaman yhteisten ponnistusten
tulos. Sosialistinen järjestelmä'
yhdiJrti koko känsän yhteistä v i ­hollista
vastaan. Ihmiskunta pe­lastui
faölötiselta hirmuvallalta,
joka oli merkinnyt kymmenien
miljoonien Ihmisten tuhoa rinta­milla,
pommltuksissai keskitys­leireissä
j a niiden kaasu-uuneissa
Ataailmanhistoriassa 25 vuotta
ei ole pitkä aika. Tänä aikana on
kuitenkin; tapahtunut valtavia
muutoksia, jotka ovat heikentär-neet
imi^rialistien mahdollisuut­ta
määrätä kansojen kohtaloista.
Sosialistisen. maailmanjärjestel­män
muodostamisen, - kansojen
vapauslilkkeltten kasvu j a työ­väenluokan
entistä järjeStyneem-pi
j a laajempi taistelu kaventa­vat
Imperialismin valtaa Tällä
hetkellä on kuitenkin monia
rauhaa vaarantavia tekijöitä ja
avoimia sodanpesäkkeitä eri puo-hlla
maailmaa. Toisen maailman­sodan
uhrit ja, kärsimykset vel­voittavat
meitä. Jos ydinsota
pääsisi syttymään, se vaatläl sar
tojen miljoonien Ihmisten hen­gen.
Se meidän on estettävä.
- K. U.
heaiä GrotmräSäa on aöycbtity näit-sien
mieihfitiy<ks«aäi, aj!ailta\ peirälsin
oOieva uusi 'J<>ukko(hiatllta.' Yleisen
sy^ä(]än virasibon j(8 Puolan n i ^ l -
rikosten tutkimiuisikxmiiissdion anta­mien
tietojemmiftaainllcytsees^ on
eri Irani9siUBUu!ksiJba kuuluneitten
sotttVAnSä^ti jotfläböhaulta. Ensim-mäisiten
esllnlkalvetltuijm n
päissä on haivaittaiväissa pahoja ruh-jevammorja,
jia niidem jäsenet on
'kääritty yartöen rauitalangoin. Kai­vauksia
ja tutikiinnilösia jartfloeitaian.
BONN MYÖNNYTTELEE
VAr^SOVÄSSA
Kiinan ohjuksia
ei käsitellä
Wiehii8ä
Wiei). — strategisten aseiden ra­joittamiseen
tähtäävät Neuvosto­liiton
ia Yhdysvaltain väliseit SALT
neuvottelut jatäcuivat eilen Wienissä.
Tätä edellinen viides työistunto
kesti pualisentoästa tuntia eli yhtä
kauan kuin edellinefn istunto. Kum­pikaan
neuvotteJuivaltuuslairtta ei
antanut: minkäänlaista lausuntoa
istuiraion päätyttyä.
Istuoto {»dettlin viime kerralla
Neuvostoliiton suurläihetystössä. Sii­nä
sovittiin^ että seuiraava istunto
pidetään Yhdysvaltain suurlähetys­tössä
tämän viikon keskiviikkDoia.
YMysväiiain ncuVottehnraltuus-kuntaa
lihellä olevat piirit sanoi­vat,
ettei edeililisissä keskusteluissa
käyty väittelyjä eikä esitetty pro­pagandaa
huolimatta Kambodzhan
kriisin aiheubtamasta jännityksestä.
Lähteet kiistivät myös Itävallan
radion esittämät väitteet, joMen
muikaan Kiinan strateginen voima
olisi otettu SAjLT-oieuvottelujen
asiaKstalle.
Kolumbiassa
ääntenlaislku
Bogota. — Kolumbian presi­dentinvaalien
uusi tulosten las­kenta
aloitettiin viikko sitten
sunnuntaina, ja sen uskotaan
kestävän ainakin 20 päivää.
Hallituksen ehdokas Mlsael
Pastrana Borrero voltti entisen
presidentin Gustavo Rojas P l n l l -
lan niukalla äänten enemmistöllä
19. huhtikuuta pidetyissä vaalfelö-sa.
Kolumbiassa julistettiin poik­keustila
vaalien jälkeen puhjen­neiden
laajojen väkivaltaisuuk­sien
johdosta. Kenraali PlnlHan
kannattajien vältettiin - a l o i t t a ­neen'
nämä levottomuudet.
CanadalaisiOa hyvää tahtoa
Tilannet canaldalaisetkäveHvät, juoksivat ja iaahu^
toisften aivustaminakin vuotuisessa "Miles or MUlions" —- mai­leja
miljoonfen-hjrväksi — maärssjissa kieirätäkseen vaaxjija maa­ilman
nälkäisten hyväksi.
Monet tuhannet kotona dteväTcanadaldSät lahjoittivat
puolestaan rahaa niistä "mailei^", mlta Viikonvaihteen ai­kana
järjestettyyn marssJfceräykseen osallistuneet saorittivat. nollisesti voittojen taivodtiteluun
"Mailoja miljoonilen hyväksi" märsdn yhlteydessä looros- yihtei^nltamuo-tettto
sitä tosiasiaa, että meillä täällä "Canadassa on nidn pai- dosta ei saada Oanadan vuo-jon"
(ruokatavaraa (vaikka on liian, paljon nälkäisiä suitakin) rem bbaikeitta ruokatavaran yli-ja
toisaalta "miaaillmassa oh niin paljon sellailsia, jioillä on naita jäämävuoria jaetulmi maailman
kovin vähän". mulkaanlukien Canadan nälkäi-
Uujtlistietojen mjuklaan esimegpkiksi Totrontossa osalUsifcui sille!
tähän marssiin 100,000 henDdlöä saadien^ siten kerätyksi Kuinka suurta lyhytnäköi-'
$1,000,000 maailman toälkäiaten avustamiselhsi. syyttä jä kykenemättömyyden
Vanoouviöräls^ oöallistui sunnunt. 25 m:n mairssiini 30,000 osqltuöta onkaan se, kun val-hertkalöä
kteräten y h t e i ^ $200,000. , tiövallan toilmesta sanotaan^ca-
Samanlaisia uuti^tietdja lon saMu Samiasta, Sudburysta, nadalaisille hyvän viljan kas-
.Säsibailöoiniista ja monista muista 3^^ että heidän täytyy
listui seScä hyvin vanhoja että 3tovin nuoria ja samailla myös jättää vdmäpeltonsa kesannoi-
(S^llailsiakin, joiden täytyi tuliräiiltoa xiiilktuoUenkin tufceen. le jos mielivät tsaadä tukiraho-
KaikMl tämä osoiittaa, mSk canadalalsfefc fcddelHa 'Välittä- ja hallitukselta — huolilmatta
vSt'* ja haluavat auttaai niitä, JolJkft ovait aUttdstin i^uuttefeh. ja
nälän vaivaamina. Se on todtdift kattniiG ja kdniijföiltt&t^ iömä
Tätä tauBteft vaaten kiaitiött^ leivän ja (rmudeniviljfatmyttei^
rtot^vttltä 80 kuii völtilövaUätti toHm^ta [johtu«i 0a liioiv. den taipeessa? ,
)
Puolan armeijalehden mukaali
Bonn on kolmannella neuvottelik-klerroksella
Varsovassa perjaA-talna
hyväksynyt neuvottelujen
peruskysymykseksi Oderin—-Nelfi-sen
rajakysymyksen. Länsi-Sak­sassa
tiedetään valtiosihteeri,
Georg Duckwlt2in esittäneen kol­men
kohdan kompromissia per­jantain
neuvotteluissa. Duckwltz
toimi myös kuriirina toimittaen
Willy Brandtin kirjeen, minkä
hän oli kirjoittanut "sosialidemo­kraattisen
puolueen puheenjoh­tajan
ominaisuudessa" Puolan
yhtyneen työväenpuolueen johta­jalle
Wladlslav'Gomulkalle. Kirje
sisältää Brandtin hallituksen u l ­kopolitiikan
perusteluja.
Bonnin kolmen kohdan ohjelma
sisältäisi lehtitietojen mukaan:
Oder-rNeissen-linja muodostaa
Puolan länsirajan, Länsi-Saksan,
liittotasavalta kunnioittaa tätä
rajaa j a . se J l aseta kyseenalai­seksi
Puolan* alueellista tilaa. L i ­säksi
on esitetty väitteitä, että
liittotasavalta oi Isr valmis sopi­maan
siltä, että tästä maiden
kolmen kohdan sopimuksesta tu­lisi
osa joskus solmittavaan Sak­san
rauhansopimukseen.
Tämän mukaan liittotasavallan
hallitus menisi pidemmälle kuin
Brandt on 1968 Nurnberglssä
muotoillut puolueensa suhtautu­misen
Puolan länsirajaan. Tuol­loin
Brandt piti lähtökohtana
^Saksan rauhansopimusta, minkä
jälkeen vasta Länsi-Saksa tunnus­taisi
Puolan länsirajan.
Puolan vaatimus puolestaan on
kansainoikeudellinen täydellinen
Puolan länsirajan tunnustami­nen.
Brandtin politiikan vastus­tajat
katsovat esityksen merkitse­vän
Puolan vaatimuksen "peruut­tamatonta
etuottoa". Samalla vas­tustajat
puhuvat "Puolan diplo­matian
kädenpuristuksella vah­vistetusta
menestyksestä" j a va­roittavat
"idänpolitllkan joutu­neen
liukkaalle jäälle", missä
Berliini, Moskova ja Praha odot­tavat
ensiksi, kuinka Brandtin
hallitus nielaisee Puolan tarjoa­man
ehdottoman vaatimuksen ja
esittävät sen jälkeen omansa;
Mutta tämä on vain yksi näke­mys.
Kuuluisa hampurilainen po­liittinen
. toimittaja Sebastian
Haffner kirjoitti viime Sternlssä:
"Poh jlnimaltaan el enemmistö
liittotasavaltalaisista tänään ole
DDR:n j a Oderin-—Nelssen-lln-jan
tunnustamiseen vain valmis;
se odottaa tietyllä kärsimättömyy
della, että väistämätön viimein­kin
olisi takanapäin." Haffner ja
härfen edustamansa enemmistö on
sitä mieltä, että toisen maaliman
sodan seurauksista el vastasuori­tuksia
voi eikä saa odottaa. DD-R
m j a Oderin—Neissen rajalin­jan
tunnustaminen ovat "Itse
liittotasavallan turvallisuuden en­nakkoehdot".
Suomi myöiijsi rahaa
KypfroiS-tiifivatoiiikoiUe
New York. — 'Suomi on vastauk-sena
pääsihteeri U-Hiantin vetoo-muteseen
myöntär^t 100,000 dollo'
riä YK:n Kyi)TOk!^ rauihanturvaa-mis^
jouMcojen toimintaa vartem, i l ­moitettiin
YK:n pääanajassa Ne\v
Yopkisisa vilkonlopulilia.
Suomen YK:n suiurläihettiläs Max
Jakobson totesi pääsihteeri U Than-tllle
osoittamassaan kirjeessä, e<ttä
rahat on taiikoitoltu JCyproksessa,
olevan suomalaisen joutoko-osaston
ylläpltokusitanmisten kattamiseen.
Vaalimenestystä
L-Saksan SDP:Ilä
, Kiel. — Lämsl-Salksan pohjoisimr
missä osavaltioissa Schlie&wig—
HolsteiniBsa toimitettiin viime vii­kolla
fcumiallisvaallt, joissa valit­tiin
13,600 edustajaa kunnallisiin
elimiin.
SoslaälTldeinoikiraattineni puolue
vahvisti Jhuomattavastl asemaansa
näissä vaaleissa saatuaan 43,5 pros.
ijinistä. Eldiellteissä .kumnaiUisvaa-leis
»a 1966 sosiaalidamokraatit sai­vat
39,8 pros, äänistä.
Kristilliisdeanokraattinen kanna­tus
oli suunnilleen entisellään. Puo­lue
sai 45,5,pros. ääoisitä vastaavan
luvun oltua 45,1 vuoden 1966 vaa­leissa.
Vapaat demoflcraatlt saivat
5j7 pros,, (9„8), kansallisdemoikraa-tit
2,4 -pros. •(—•) ja tanskalaista
vähemmistöä edustava puolue SS-W
1,7 pros, (,2,2) äänistä.
Osanotto vaaleihin oli odotettua
vilfckaamipaa., Osavaltion noin 1,8
miHjoonasta äänioikeutetusta osal­listui
vaaleihin 72 pros. Vuonna
1966 osanotto vaaleihin oli 68,7
pros.
Kairo.. —~ PreBldentä Nasser
sanoi viikonlopulla Egyptin ole­van
valmis aselepoon, jos Israel
virallisesti ilmoittaavajankojidan,
johon meiBiessä se poistaa jouk­k
i o kaikilta ' miehittiimUtään
alueilta.
Pulhuiessaan vapunpäivän jooikikio-kokoufesessa
lähellä tehdasta, jos­sa
88 työläistä sai surmansa israeli­laisten
ilmalhyökkäyiksessä. Nasser
tähdensi fcuitenkm, että Egypti on
valmisi suuriija uhamiikslin, taistelun
voitbaftuiseifcsiV' Ensimoimälsessä rjulki-sessa
puheesBiaan kolmeen kuukau­teen
Nasser syytti jäilleen Yhdys-valtoöa
Kita, että se tohnittaa Israe­lille
Phanitom-Jhävittäjlä ja-napaim-poimrieija
käytettäväksi hyökkäyk-siin
Egyptiä vastaan.
Tuhansiin työiäisilile j a kymimenis
tä Aasian^ Afrikan ja latinalaisen
Amerikan valtioista sapuneille edus
tajlUe Nasser sanoi, että Egypti on
valmis täydiellisesti noudattamaan
;YK:n luirvallsuusneuivOEton päätös-lauseamaa
vuodelta 1967. Israel el
kuitenkaan noudata sitä, hän sanoi.
Presidentti totesi, että; sotilaalli­nen
aloite lähl-ddässä on,: nyt egyp- :
tiläisiten käsisisä ja tilanne on vaa­rallinen.
Hän sanoi lähettävänsä eribols-lähettiläitään
muiden anabimaiden
pääkaupunkeihin keskutabelemaan
tulevasta^ toiminnasta, jos Yhdys­vallat
päättää lähettää lisää aseita
Israelille.
Yhdysvallat voi^ ikuitemkln pelas­taa
tilanteen ja oman tulevaisuu­tensa
arablmaailimassa kehottamal-la
Israelia vetäytymään miehite­tyiltä
alueilta tai alnaikin lopetta-maMa
Israelille antemansa. sotilaal-liöen,
poliittisen ja taloudellisen
tuen.
Huumausaineet
vakava uihika
Yhdysvalloille
Washington. — Huumausaineista
on tullut vakava uhka miljoonien
amerikkalaisten terveydelle ja tur-valllsuudeille,
sanoi presidentti Ni­xon
vihne viikolla. Hän ilmoitti sa­malla,
että Yhdysvaliloissia vietetään
vai takunnaiHistal huumausaineiden
vä.'}.in!kij(y tön vastustamisviikkoa
toukokuun lapulla.
Nämä kaksi miestä keskustelee eräässä toronittoladsessa puistossa ja oiraiva käy
keskusitelutauon aikana sieppaamassa sitä varten hatun päälle asetetun pähkinän,
Oravan sanotaan oppineen jo jonkmaica a sitten hakemaan sitä varten hatun päälle
asetetut pähkinät.
PÄIVÄN PAKINA
"KUTSUMATTOMIA VIERAITA"
lainkaan siitä, että kaksi kol-malitöosaa
koko Ihmfläktunhasta
on tjatkuvasäa nälässä ja siiie
Kuten Hitlerin Saksa aikoi­naan,
Yhdysvaltain asevoimat
aloittivat torstai-lltana pitkään,
hyvin ja huolella valmistetun
salamafiodan Kambodzhan Flsh
Hook (ongenkoukku) alueella. .
Presidentti Richard Nixon
vihjasi puheessaan, että tarkoi­tus
on tehdä pikainen "puhdis­tustyö"
Kambodzhassa olevista
— todellisista tai oletetuista -—
vletnamllalsjoukoista ja sitten
tulla volttoparaatlssa pois Kam­bodzhasta.
Juuri näin aloitti myös Hit­ler
hyökkäyssotansa. Salamaso-t
a menestyi hetken aikaa mutta
sitten se rupesi salamoimaan
natseja ja sen liittolaisia vas­taan.
Entäs nyt?
Canadan ulkoministeri Mit­chell
Sharp sanoi tämän hyök­käyksen
alkamisen jälkeen, että
Canadan kanssa "el neuvotelr
t u " eikä Canadalle annettu etu­käteen
tietojakaan siltä/ että
USA aloittaa sotaoperaation
Kambodzhassa.
Mr. Sharp valitti "tapahtu­masta
mutta selitti myöhem­min,
että hän e i voi esittää Y h ­dysvalloille
protestia tästä es-kalaatlöötft,
antaen Bltctt koko
inftftllKnan tuM tletäft; ettft. U S -
A:IlÄ on OttavirttflBa "kilttejä
poikia".
Mahdollisesti mr Sharp muis­taa
liian hyvin sen kun entinen
pääministeri Pearson esitti aika­naan
julkisen huomautuksen,
että amerikkalaisten pitäisi lo­pettaa
Pohjols-Vletnamln pom­mituksen.
Silloin kerrottiin mr.
Pearsonin vieraillessa Camp Da­vidissa,
että presidentti Lyndon
B. Johnson oli kuvaannollisesti
puhuen "nostanut korvista" mr
Pearsohia moisen jumalattomuu­den
johdosta.
Mene ja tiedä.
Mutta Ottawa el ollut ainoa
paikka (vaikka luulisi läheisen
liittolaisen antavan tietää mitä
hyökkäyksiä kulloinkin suunni­tellaan,
koska se voi vetää Ca-nadankin
jossakin valheessa ve­rileikkiin)
mitä pidettiin pimey­dessä
Yhdysvaltain Imperialis­min
uusista sotasuunnitelmista.
Vaikka Kambodzhaan saatiin
vallankeikauksen avulla Y h ­dysvalloille
entistä suopeampi
hallitus, niin Phnom Penh ei
saanut mitään tietoja siitä, että
'hampaisiin asti aseistetut ame­rikkalaisjoukot
lähetetään Kam-bodriiah
alueita "puhdistamaan
.vlhollldiöta". '
New York Times Servicen
uutlstiedon mukaan amerikka­laisten
invaasiosta "ei ollut ku­kaan
yllätetympi kuin Kam­bodzhan
hallitus aina kenraali
Lon Nolista -alaspäin". Kam­bodzhan
hallitus sai tiedon mitä
tuleman pitää vasta sen jälkeen
kun presidentti Nixon oli pitä­nyt
torstai-iltalsen puheensa,
missä hän antoi selvästi ym­märtää,
että Kambodzhan halll-
; tukselle el anneta joukkomitas­sa
aseapua, ja että amerikka­laisjoukot
on komennettu Kam­bodzhaan
"auttamaan Saigonin
sotilaita" eikä Kambodzhan hal­litusta
tai kansaa.
Kambodzhan hallitus sar siis
"kutsumattomia vieraita";
Tulevan kehityksen kannalta
on syytä panna merkille mitä
"lähitavoitteita" amerlkkalals-kenraalellla
on tässä salamaso-dassa.
Kambodzhan Ilmatila lähellä
Etelä-Vietnamin rajaa oli täyn­nä
helikoptereita jotka kuljetti­vat
tuhansia yhdyavaltalalsla ja
etelävietnamilaisia sotilaita ope­raatioon,
minkä tarkoituksena
on saartaa j a tuhota Etelä-Viet­namin
kommunistien sotilaalli­set
päämajat tledolttl New
York Times Service lauantaina.
Opet^aatioon osallistui ensim-mälsenä
päivänä noin 10,000 so­tilasta
joläta toinen puoli ame*
rikkalalsia.
Ja tavoitteena oli saartaa alue
missä vältetään pohjolsvietna-milaisllla
j a vletkonglUa olleen
sotilaalliset päämajansa Etelä—
Vietnamia varten.
. Amerikkalaisten tietojen mu­kaan
tämä vietnamilaisten pää­maja
oli Plsh Hook (ongenkouk­ku)
alueella, noin 5 mallin pääs­sä
Etelär Vietnamin rajasta
Kambodzhassa. .
Sen p i t i olla niin suuren lai­toksen,
että sieltä kontrolloitiin
koko Etelä=^Vletnamln operaa­tiot
Siellä sanotaan olleen kent-"^
täsalraala, majoituspaikka kor­keimmille
upseereille ja nykyai­kaiset
tledonantolaltokset j a nii­den
tukena ainakin 5,000 miestä
Ensimmäisinä hyökkäyspäivl-nä
el kuitenkaan oltu saatu kos­ketusta
tähän "suureen pääma­jaan".
Joissakin piireissä epäil­tiin
jo, että "vihollinen" on taas
jotenkin "sulanut" teille tietä­mättömille.
Mutta Yhdysvaltain ensim­mäisen
(Alrmoblle) ratsudlvl-slonan
komentaja, kenraalima­juri
Elby Roberts oli perjantai­na
"toivorikkaana" sanonut,
että "me uskomme saaneemme
heidät (vietnamilaisten pääma­jan
miehet) pussiin. Päivän t a i
kahden kuluttua me katsomme
pussin sisään nähdäkse;nme mi­tä
siellä on. Me emme voi olla
varmoja." ,
Ylläolevasta näkyy jänkkien
salamasodan lähitavoite. Saa
sitten nähdä miten siinä äijien
Otäy? — Känsäkoura.