Vapaus, February 27, 1965

              S i v u 2
Lauantaina, helmik. 27 p.' — Saturday,-Feb: 27, 1965
VAPAUS t L I B E R T Y 1
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establishcd Nov. 6. 1917
. E D I T 0 R : V V M A N A G E R ; E : S U K S I
O K F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
E K L U N D
T E L E P H O N E
P n h i i^H-'' weekly: Tuesdays. xfiursdays and Saturd.'.ys by VapaUs '
t-uuusning Co. L i m i i e d ; 100-J02 M m S t . iVcst. Sudbury, O n U r i o , Catiada.,'
••MÄiling Address:; B o x 69-
Advertising rate.s Upon application, translation fice of charge;
Aulhonzcd as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and fior payment of pcscagi m cash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
Qanadassa:
T<L.*USHINN.%T:
1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USAri.sa
3 kk. 2.75 Suome.ssa:
l v : < . $10.00. 6 kk. $5.25
1 vii. 10.50, 6 kk. 5.76
Filippiinit lukinseitissä
Filippiineillä on alkanut nousta
yhä voimakkaammaksi liike, joka
v a a t i i maan siteiden irroittamista
U S A r s t a . V ime joulu- j a tammi­kuussa
Manilassa esiintyi joukko
Kiihkeitakin mielenosoituksia U S -
A : n suurlähetystön edustaalla, ja
suurlähettiläs W i n i a m B l a i r on j o u -
Liinut yhä kärkevämmän arvostelun
kohteeksi. Ilmeisesti tämän painos-ittksen
työntämänä F l i p p i i n i en
k o n g r e s s i n k i n piirissä on j o vaa:
J t t u vuonna 1947 U S A : n kanssa
:;olmitun sotilassopimuksen tarkis
.amista.
tehty aseellinen hyökkäys önvaaral
l i n e n i e n o m a l l e rauhalle j a turval­lisuudelle.'',
j a sitä ryhdytään torju­maan
"perustuslaillisessa järje.styk
sessä." ,,• ... ;
V i h d o i n 8. 9 . 1954 Filippiineistä
t u l i U S A : n perustaman Kaakkois
A a s i a n liiton S E A T O N : n jäien i ; i
sen mukaah sen pitää myös v.-istus
taa " m a a n a l a i s t a toimintaa, jota
j o h d c t u a n maan rajojen ulkopuolul
ta sen a l u e e l l i s tu koskcmattomuut
ia j a . p o l i i t t i s i a v a k i i n l u n c i s u u t tn
vastaan;" ;
USAn KOM-PUOLUE
JÄLLEEN OIKEU0äSSA
Vanhanniallista imperialismia''
- Yhdysvaltain .hyökkäävä imperialismi yrittää vieläkin
puolustella rumia teköjaaiTsillä, että U S A : l l a ei ole ollut,
_ e:kä olekaan siirtomaita, j a että Washington ei pyri mitään
toisia kansoja riistämään j a orjuuttamaan.
Tässä on tietenkin totuutta — sitteeksi. Yhdysvallat sai
historialliselta k&hnalta katsoen siksi myöhäisen alun. että
se ei ehtinyt "saaliin jaolle" silloin kun Britannia, Ranska,
Hollanti, Belgia jne, jakoivat kovasti keskenään riidellen ja
sotien siirtomaat riistettäväkseen ja ryöstettäväkseen.
Mutta tämä ei suinkaan tarkoita että Yhdysvalloilla ei
muka ole o l l u t j a eikä ole nyt imperialistisia kotkotuksia.
Jos kysymme itseltänrime, miksi kolonialistit valloittivat
siirtomaita ja alistivat niiden kansoja orjuuteensa, niin s i l -
! On täysin perusteltua snnoa, että
K a i k e n kaikkiaan U S A : n j a F i - tällaisen sopimusläjän alla F i l i p p ii
p p i i n i e n väl siä sotilassopimuksia
>n k u i t e n k i n uSeita j a tähän mon­n
i e n itsenäisyys on puhdas nntodol
l i s i i u s . " K u n U S A pitfiä~hallii.ssaan
VVäähington, — U S A : n ; komriiu-n
i s t i n e n puolue joutuu uiidelleen
oikeuden eteen ensi- m a a l i s k u u n 16
pnä, j o l l o i n si'fä j a j o u k k o a sen jä­sen
ä syytetään ns. M c C a r r a n - l a i n
perusteella. Tähän l a k i i n nojautuen
U S A : n okeusviranomaiset ovat vaa^
linect puolueen jäseniä '"rekisteröi- kilassa.
mdän it.sensä ', j o k a lain kirjaimen
.nukaan merkitsee .samaa k u i n tun­nustaa
olevansa petturij sabotööri
' a vakoilija. Juttu käs tellään
Washin^tonin piirioikeudessa.
Oikeusjuttu oli ensimmäisen^ k^r-:
ran tuomioistuimessa , j o ' 1962* jol--
l o in puolue joulukuussa ;jluoltiijl]li|h
saa[]ta hän ^osjinjstui IMAeep -maail
mansQtäan tJSÄ? laivastossa.
Toinen huomattava, syytetty täs­sä
-jutdssa' oli-neekeH Benjamin 3
Davies,- mutta hän- kuoli viime elo­kuussa
sairauteen,' joka ratkaise-vast
paheni hänen istuessaan van
lossä ne ovat sitoneet F i l i p p i i n i t ?3*^.'^''\°»>|«^J" oik«us h^
.täsistä ja ialcista täydellisesti
vVashingtonin käskyvaltaani. ^'
l i a niitä i l s e l l e e r i : . U ^ Kun U SA
^ ) ; ' o a i : F i l i p p i i n i e i i ^ ^ m i i i sotavoi
. . mia, k i i n F i l i p p i i n i t ' O n sitoulunut
- F h p p i i n i t h a n kuuluivat E s p a n - ,~
l a l l e j o löytöi^^k.stii lähfienr impe-iälistisen
aallon jälkiharjoilla
J S A riisti ne i t s e l l e en 1898 ja l u ­jasi
1934 F i l i p p i i n e i l l e itsenä .syy-
Jen 10 vuoden kuluessa. J o tällöin
Jäntin k u i t e n k i n ennakkoehtoja, ja
Pohjoismaista
nalsilaisuuita
Dbmukse^i\''Ön-=Miirte;jalkoina lä
^hete^ty yk3i';yiMile oppiljnUe j a yh
It^l^billt^ j ; ;TuKhQlraä^ä .Um^tyväs
vun jtsenäisyvs lopulta 4.^ 7. 1946
-;o kemarrn it.sen.sii jokaiseen US.A»
avoimeen selkkaukseen Tyynen mc
ren alueella ja kun seiv lisäksi on
va.stuslettava jokaista yritystä m u u t
taa maan nykyinen anierikkalai.«
m i e l i n e n poliittinen kurssi (jokai
nen yrityshän voidaan selittää " u '
koapäin johdetuksi' ) n i i n .silloin ei
nyönnettii<i,^niir' tehdyn sopimuk- ' v o i d a entä puhua minkäänhiisestv
i en 1. a r t k f a s s n sanottiin mm. .seu juver-jenisuudesla.
[ . a a v a a : : E i siis ole ihme. etla nimi monin
' " A m e r i k a n Yhdysvallat l u o v u t - i l i e r t a i n e n sidonnaisuus ent:sun (ja
aa täten . . . F i l i p p i i n i e n .saarten vhä vielä t o s i a s i a l l i s i n ) siirtomaa
.<äsi tuomion \i|btta inyöhcmmiijf! .sa kihöteiftati!|MJ0iii'aiai5ia *b3^r8ä
.jonka mukaan oikeu-sministeriö voi j mään " k a n s a l l i s e n hiipeän horrok
-aluTes.^aan''nostaa uuden .syyt-i sesta
•een. •
Syyte koslee kaikkiaan 43 hen-kloä,
j o i t a j o a i k a i s e m m i n on kuu­lusteltu,
4—10 henkilöä kerrallaan
useiden kuukausien ajan, 37 heistä
Mitä muut sanovat
^&mmf( LEHDET VOEfNÄMISTA
L e h t i s t e n levittäjä on " P o h j o is
mainen valiakunnanpyolue" ( N o r
d i s k a - I l i k . s p a r t i e t ) , jonka natsilai
suus ilmenee mm. : Voimukkaani.'
on jo käsketty
löityä". nuitta
neet.
G U S H A L L
uudelleen "rekiste-tip
ovat kicltäyty-
, . MK^^kansa toteaa : ¥hdysvaItojcfld r i k k o n e e n avoimesti ^'tse a l l e k i r -:
jjoittatnansa Geneven so|ämuksen vuodelta 1954 jossa se t u n n u s t a a Poh-^-
jdis- j a Etelä V i e t n a m i n rajat. K i r j o i t t a j a asettaa Icysyriiyksen' alaiseksi^
U S A n vakuuttelut siitä ettei se h a l u a laajentaa sotaa j a j a t k a a : h':£,
' " Y h d y s v a l t a i n menettelyä o n v a i k e a käsittää. J a t k u v a t levottomuu­det
Saigon ssa Etelä-Vietnamin pääkaupungissa osoittavat, että Yhdys-'"
v a l t a in tuella h a r j o i t e t u l l a p o l i t i i k a l l a e i o l e sielläkään läheskään k a i k ­k
i e n p i i r i e n kannatusta. O l i s i näin o l l e n l u u l l u t o l e v a n - U S A : n edon
mukaista pyrkiä i r r o ttautumaan V i e t n a m i n sodasik;'0ikS pyrkiä läajen-JJ| J • • ' J :
'amaan sitä. E i v o i o l l a Yhdysvaltojenkaan edun itiukaista sotkeutua
K a a k k o i s - A a s i a n laajaan p a i k a l l i s e e n sotaan, j o i ^ .ya(atinia. mieshufcicq;^ J ^ j ^ ^
tulee myös s i l l o i n olemaan kokonaan toisenlaistaf fcdiiyiusluokkaa: kuin> * •« «
'^ähän asti j a j o k a saattaa ryöstäytyä j o s s a ' i i vaiheessa ydinsodaksL"
A a m u l e h t i k i r j o i t t a a n i i n ikään arvostelevaan sävyyn U S A : n poli-"'r^''''"='
t i l k a s t a Vietnamissa: ^ ^ ; . • - i.v.
"Kostohyökkäyksef j a n i i d e n jatkaminen automaattisena vast^tUc*' " " . ' ^ ' " " i^
sena sissihyökkäyksi n eivät ole o i k e a v a i h t o e h t o - a i k a i s e m m a l l a pas^'<
kirviselle p o l i t i i k a l l e . - N i i d e n s o t i l a a l l i n e n t a r k o i t u k s e n t t i ^ a i s u u s o n Icy-'"
seenalainen, j a p o l i i t t i s e n a aseena ne ovat 1 i a n v a a r a l l i s i a . N e ovat jo**v
viilentäneet huomattavasti kansaliväliätä ilmpiiriä j a ne~saattävat tuho­ta
kokonaan sen pmustan, j o t a viime vuosien aikäna'!on rakennettu r a u - ^ " ' ' ' ^^
han varmistamiseks\'V :
Hämeen Yhteistyö toteaa U S A : n kärsivän a i - V o v a l t a t a p p i o n a l o i t e t - ' ' ' ' ' ' V ' "'
tuaan ','kostohyökkäykset" Pohjois-Vietnamia vastaan:'
' O l i p a U S A : n P o h j o i s - V i e t n a m i i n tekemien 'kosfohyökkäyksien' pe-
"immäin6n tarkoitus m'kä tahansa, j o n y t nähdään, että a m e r i k k a l a i s t en
kärsineet vakavan arvovaltatappion sekä Vietnamissa, .että koko maail
man silmissä.
sekä halvalla hinnalla raaka-aineita ja markkina-alueita emä­maan
teollisuustuotteille. Sanalla sanoen siirtomaita on v a l ­lattu
ja ylläpidetty enimmäisvoittojen saavuttamiseksi. Ja
tähän syntiin—renimmäisvoittojen tavoitteluun heikompien
kansojen ja v£^ltioiden kustannuksella — on Yhdysvallat syyl­listynyt
koko Etelä-Amerikan mantereella sekä Afrikan ja
Aasian monis.sa maissa yhtä tehokkaasti j a yhtä tunnottn-masti
kuin mikä muu imperialistinen maa tahan.sa, vaikka
U S A : l l a ei olekaan muodollisesti ja virallisesti siirtomaita
ollut.
Ottakaamme vaikkapa vain oma maamme Canada, mistä
Yhdysvaltain imperialismi on saanut suuria rikkauksia tuot­tavan
temme.Myskentän kahmimalla haltuunsa suuren enem­mistön
vuorileoilisuudest amme, loisen puolen tehdasteolli­suudestamme
jne., joista kaikista virtaa niitä ylivoittoja Wall
Streetin kassaholveihin nimenomaan siksi kun Yhdysvaltain
suurpääoma rohmuaa halvalla hinnalla Canadan luonnonre-sursseja
ja myy sitten niistä valmisteltuja tehdasluoltcita
mahdonisimman korkeista hinnoista takaisin Canadaan.
Eikä kysymys ole yksinomaan 'taloudellisesta imperia­lismista",
kuten toisinaan pyritään kaunistellen selittämään.
Tosiasia on, että Yhdysvallat on sekaantunut lukemattomia
kertoja myös Canadan poliittiseen elämään. K u n esimerkik.si
K i i n a olisi ostanut suuren määrän Canadassa valmisteltavia
autoja, niin Yhdysvalloista käsin estettiin tämä kauppa, vaik­ka
siitä ,oM suurta talousvahinkoa Ganadalle. Yhdysvaltain .
toimesta on yritetty poliittisen painostuksen avulla saada
Canada osallistumaan, lalousboikottiin Kuubaa vastaan Ja
kun Diefenhakerin hallitus kieltäytyi ostamasta bomarc-ydin-kärki-
römua Yhdysvalloista, n i i n Washington sekaantui ker- ! liittyvät f ^ i l i p p i i n e n "kansainväli-1
rassaan häikäilemättömällä tavalla maamme hallituskysy-
.mykseenkin.
K u n tällaista tapahtuu "tuoreessa puussa", eli suhteelli­sen
hyvinvoivassa Canadassa, niin mitä sitten voikaan tapah­tua
"kuivassa puussa'', eh taloudellisesti ja poliittisesti pal­jon
heikommissa maissa?
Vastaus on selvä-ja yleisesti tunnettu.
K a i k k e i n julkeammin on Yhdysvaltain imperialismi kui­tenkin
viimeaikoina toiminut Vietnamissa ja'Kongossa, rnissä
sen tavoitteena on taloudellisten "enimmäisvoittojen" lisäksi
m3'ös sotilasstrategiset sillanpääasemat hiljan itsenäistyneitä
maita vastaan yleensä ja erikoisesti Kiinan Kansantasavaltaa
vastaan... .... _ • • •
Mitkään tekopyhät virret eivät muuta toiseksi sitä tosi­asiaa,
että Yhdysvaltain likainen sota Vietnamissa johtuu
nimenomaan siitä kun U S A n imperialismi pyrkii valtaamaan
sieMä tällaisen strategisen sillanpääaseman Kiinaa ja yleensä
vastikfeän itsenäistyneitä kehitysmaita vastaan.
Maailmankuulu brittiläinen tiedemies, loordi Bertrand
RusseO oli käsittääksemme tuhannesti oikeassa kun hän.
Pohjo^-Vietnamiin tehtyjen ilmapommitusten johdosta sa-
•noi: l . •
: "Yhdysvaltain hj^ökkäys Pohjoi.s-Victnamia vastaan on
tuhoi.se kahdesta syystä: ensiksi siksi, että se o l i epäoikeu­tettu
i^eko. j a toiseksi siksi kun se (USAn ilmahyökkäys)
.saattali koko ihmiskunnan hirvittävän suureen vaaraan. Y h ­dysvaltalaiset,
ovat vuosikausia yrittäneet tukahduttaa Etelä-
Victn^min itsenäisyyshalun ja pakoittaa .sen vastoin omaa
tahtoaan palvelemaan Yhdy-svaltain pyrkimyk.siä. Etelä-Viet­nam
haluaa oila itsenäisenä ja linjoittumattomana maana.
Yhdyarvaltalai.set eivät sitä salli. Tämä on vanhanmallista im­perialismia.''
JaV kääntyen oman maansa (Britannian hallituksen puo­leen,
inikä miltei yhdessä Länsi-Saksan kanssa kantaa k y ­seenalaista
kunniaa siitä, että se on julkisesti puolustanut
yhdysvaltalaisten järjestämiä pommituksia) täjnä 92-vuotias
tiedemies-filosofi sanoi: —
" E i v o i d a sallJa sitä. että Britannian työväenpuolueen
Irallitus i<^a"n3^l3'' ''''^'^'''sta ohjelmaa, mihin l i i t t y y niin suuri
vaaraj peJkäslä pelkurimaisesta kannatuksesta USAta koh­taan,
huolimatta siitä mitä .se (I^SA) päättää tehdä. Minä
toivon että Yhdysvaltain toimenpiteet Pohjois^Vietnamia
vastaan tuomitaan YK:s.sa hyökkäykseksi, ja että siitä luo­vutaan
maailmanlaajuisen protestiliikkeen ansiosta."
Samoin toivomme mekin! Mielihyvällä on todettava, eitä
Yhdysvaltain liittolaismaat ja monet Yhdysvaltoihin ystä­vällisesti
suhtautuvat maat (Ranska, Intia ja monet mtiut,
Canadakin mukaanluettuna) ovat jo tuominneet Yhdysval­tain
järjestämät pommitushyökkäykset Pohjois-Vietnamia
vastaan.
'roivoltavaa vain on, että tämä protestiliike kasvaisi ja
voimistuisi niin nopeasti, j a n i in voimakkaasti, että nyt uh­kaamassa
oleva sodan laajentuminen voidaan ehkäistä.
Me siis liitymme niihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin
jotka toivovat ja vaativat, että Geneven sopimuksen valvon-tokonlissionin
yhtenä jäsenmaana Canada tekisi hallituksensa
kuutta ja välityksellä kaiken voitavansa Yhdysvaltain liyök- '
u k i k o h f i e n j a n i i h i n l i i t l y v en lisä
j i u e i d e n käyttöä jotka USA, .sopi-
.nuksella tasavallan kanssa, kat.soo
) t a i p e c l l i . s c k s i säilyttää F i l i p p i i n i e n ,
tasavallan j a .Amvrikan Yhdysvalto­j
e n kcskinä sen turvallisuuden
: v u o k s i ."
Tämä keskinäi-ten suhteiden so­p
i m u s ' e i kuitenkaan jäänyt lajis
>aan ainoaksi. 14. 3. 1947 a l l e k i r j o i - •
' e t t im erityinoii sotilaslukikolit a
Koskeva sopimus, jonka mukaan
US.-\ sai oikeudet 23 tarkalleen
määrättyyn tukikohta-alueeseen .09
vuodeksi. Li.saksi F i l i p p i i n i t sitou
• u neuvottcl-.-main t u k i k o h t i e n alii
.;iden laajentamisesta, ni d c n vaih
amiscsta toi.siin a l u e i s i i n tai uu­sien
alueiden myöntämisestä, mikä '
i '.sotilaallin«.'n tarve sitä v a a t i i ' . !
Samalla .sopimus vahvisti, että " Y h - .
dysvaltain asevoimat saattavat pal­v
e l la F i i i p p n r . i c n sotilaslaifoks ssa.
mikäli olosuhteet suhtii osoittaiitu-,
vat s u o t u . s i k s i ."
Välittömästi tiiman jälkeen, 21.
3..1947, a l l e k i i j o i t e t t i n vielä kes
k i n a i s t a s o t i l a a l l i s t a apua koskeva
.sopimus, jonka mukaan U S A it.se i :
a.siassa otti h u i l e h t i a k s e c n Philip-1,
pienien sotavoimien • k o u l u t l a m i s c s - j
ta j a keh ttiimisestä'- ja myöj !
• m u i s t a toimenpiteistä", mikäli ne f
s im sopimuk:;i n. n i i h i n kuuluen
V K : n puitteissa tehdyt sitoumukset". '
sekä F i l i p p i i n i e n rauhan j : i t u r v a l -
li.suuden ylläpitoon". Saman sopi­muksen
pui;to!.ssa perustettiin er -
t y i n e n Fil p p i i n e i l l h oleva U S A : n .;
s o l i l . i a l l i n e n n-juvonanlajaiyhmii-l.
(JUMSAL-\(;)". johon kuuluu arinei
j a n . lima ja merivoimien edusta
l i a A. N i a a n kuuluu, että thniai: c l i !
men peiustamisesta koituneet kulu» ;
on nnksanut F i l i p p i i n i t . . '
Soui;;ava sopimus a l l e k i r j o i t e t t i i n;
30. 8. ig-^l. Se k u l k e e 'ke.skinäisei!!
puolustus.sopimuksen"' nimellä ja i
sen mukaan "kumpikin osapuoli \
katsoo, että Tyynen meren alueella
jompaakumpaa osapuolta vasSaan
raavii.-i presidentinvaaleihin, jo"ka
pi.-etäan easi marraskuu.s.^^a: F i to
>in ole v i e l i i odotettavissa, että niis
tapahtuisi jokin US.Ma vastaan
stiuntautunui akk;kiianne — niir
vahvj.-ksi jenkit ovat toki pehis an
sa muokanneet filippiiniläisten sui)
pean yläkerroksen piirissä — mu!
.a s i l i i vastoin on t i i y s in niahdollis
la. että vaalien ymiihriilä anu-rik
kalaisuutta va.?tu;tava oppositio,
pystyy nyt ensi kerran merkittä
vallä liivalla );jr|e,slaylynia;iii,-()i.
nen j a tiettävästi myös vielä puhuu
l o n k i : ! verr.-m suomea. Halk .syntyi
1911 .M riii>"so!:i.ssa. Perheessä o l i 12
lasta, joten hän j o u t u i ansaitse­maan
toimeentulonsa j o 12-viiotiaa-na
työskennellen kaivoksissa, teh­taissa
u i ' rautatiellä. .Jo n u o r e l la
iällä hän l i i t t v i myös ammattijär­jestöön
ja -oii eras Ohion teräsla-kon
johtomiehiä UYM. Ktiulumi.scs-a
US.-\.ii konimun stiseen puoluee­seen
han on istunut kahdeksan
vuoden tuomion vankilassa ja loi-juutalaisvihäna
j a H i t l e r l a i n a u k . ... . . , ^ •r^— i • -i i i • * i t
sina. Lehdissä iullsletaan Calstelu» ? f ™ - ''''^'^_'^:^l!^..^l'S\r±!Tllt^^^^
kommunismia vastaan j a i l m o i t t au
dutaan avoimesti kansallissosialis
m i n kannattajaksi.: V a r s i n k i n rotu
opit ovat nii.ssä voimakkaasti etuala
.samoin natsilainen yli-ihniisajat
L i i k k e e n j o h t a j a l l a Göran Ä
ssomlla on Tukholmassa hai 1
;in postilokero, j o k a toimii y h |
teydenpitovälineenä. 1
"Uusi poliittinen linja
voi pelastaa Labourin"
Lännestä itään
B r r l i i n L — 108 henkeä on v i i m e >'
v i i k o i i o paennut LänsiSaks:ist:i ;
DDKäan, ilmoit.aa uutistoimisto I
.AON. Näiden 108:n j o u k o s s a on j
32 sellaista, j o t k a vuosia sitten ovat |
aniuftaneet DI)R:stä länteen. Vuo I
desta 1931 lähtien yhteensä yp •
.30.000 länsi.saksalaista j a länsiber
tiiniläistä on s i i r t y n y t DDR:ään. i
Moskova. — Lahouristien valitr
sema poliittinen linja ei ole vas­tannut
Englannin kansan toiveita
>kirio'ttaa Izvestijassa englantilai­nen
Daily Workerin päätoimittaja
George Matthews tehdessäiin sel­koa
labour-hallituksen vallassa­olon
ensi kunkansien tploksista.
NLn nootti USAIIe
liäirinläiennoista
Moskova — Neuvostohallitus lät­ti
maanantaina U S A : n Moskovan
suurlähetystölle nootin U S A : n i l ­mavoimien
ja Ia v o j en Neuvostolii­ton
a l u k s i i n suorittamien häirintä
t o i m e n p i t e i d e n .johdosta. Viime
päivinä Neuvostoliiton lehdissä o lr
k e r r o t t u paljon esimerkkejä ame-r
k k a l a i s t e n sotilaslentokoneiden
N e u v o s t o l i i t o n matkustaja- j a rah­t
i a l u s t en yläpuolella suorittami-sta
häirintälennoista ja sotalaivojen
muista häirintätoiinenpiteistä.
Tällaisia tapahtumia on Neuvos-t
o l i ton lentien kertoman mukaan,
tapahtunut eri p u o l i l l a . maailma;!,
mm, Kuuhan •r-mnikoirar^iJIyy.neMä
valtaiaerellä ja. Välimerellä.
Nei/vo.stolii'on hallituksen noo-
! ti.ssa sanotaan, että hallitus -pitää
-; tällaisisr^toimenpiteitä kansainväl'-'
1 sen m e i e n k u l u n p"öliisikontrollina
j a ilmoittaa n i i d e n johdo.sla jyrkän
vastalau.seensa ja vaatii niiden v i -
pymätuntä lopefamista.
Tällaiseen asiaan Neuvostoliiton
h a l l i t u s puuttui myös viime .syksy­nä.
Sen jälkeen härinlälennot jok­s
i k i n aikaa lakkasivat, mutta a i k o ­vat
jälleen tihentynee.ssä tahdi.s.sa
tämän vuoden tammikuussa.
K i ' j o i t t a j a muistuttaa, että h i n -
i nat ovat Englannissa yhä nousseet
1 .samoin k u i n v e r o t k i n , mutta palkat
>n jäädytetty. Eläkeläiset eivät o l e
: 'aaneet labour stien. lupaamaa van-
• 'luu.seläkkeen korotuksia, jonka
^ k o n s e r v a t i i v i t heiltä eväsivät. Eng­l
a n t i on yhä vaikeassa taloudelli-
; 3es.sa tilanteesiia. Niistä 800 miljoo-
Sotabudjett'- on supistettava puo-leen
ja tällä tavoin säästyneet '
varat on siii:ret);ävä sosiaaliturva- "
järjestelmän parantamiseen ja
eliqtason kohottamiseen.
On välttämätöntä kutsua koolle
yleiseurooppalainen konferenssi
pohtimaan t u r v a l l i s u u s - j a aseista-'
r i i s u n t a k y s y m y k s ä sekä y d i n a s e e t - ' ' " " " " -
tomien vyöhykkeiden muodostamis-'"'
ta. T a r v i t a a n " y d i i a s e k i e l t o , tarvi-aan
sopimiis, joka kieltää kaiken-
•aisten ydinaseitten käytön.
tälla nen politiikka, kirjoittaa;
Mätthews lopuksi, saisi ep8ilemät-.=
nasta punnasta jotka muodostavat: tä laajaa kannatusta maassa. Se ko-maksuta.
seen vajauksen, on a i n a k in
50 miljoonaa mennyt ulkomaisiin :
sotakulu h i n . To set 390 m i l o o n a a :
I ovat menneet teollisuuden kautta j
m u i h i n maihin tuottamaan, entistä j
.suurempia voittoja. !
i •Ilmeisestikään ei E n g l a n n i n ta- f
r i o u d e l l i . s i a ongelmia voida ratkais-|
ta ennen k u ' n ryhdytään toimenp-t
e i s i i n sotakulujen supistamiseksi
n i i n maan rajojen ulkopuolelle k u in
! n i i d e n . sisäpuolellakin ja ennen
j k u i n asetetaan ankara -kontrolli
! pääoman V e n n i l l e maasta", jatkaa
I Matthevvs. 'i\f'utta labour-hallitus e i
f o l e tehnyt mit?»än tässä suhteessa.
I Se j a t k a a konservatiivien polifiik-
! kaa Kaakkois-Aasia.ssa. Se o n tosi-1
' asiassa hyväk.svnvt a m e r i k k a l a i s t e n j
agressi viset toimenpiteet Vietna-;
min demokraattista tasavaltaa vas^
taan. Sen sijaan, että olisi täysin
hylännyt U S A : n suunnitelman N A - i
( T O . n monenkeski.sten ydinvoimien :
1 muodostamisesta. W i l s o n i n h a l l i t u s f
I es t t i oman muunnelmansa samasta'
hoitaisi myÖs läbourpuolueen
mahtaneen arvovallan.
ro-eiVietiyuninitanssa
New York7—ViimelaUantaUia,]^ • ^
järjestivät joidenkin y U p p l ^ J i i r r ^ 't%ZZ
jestojen edustajat" istumftlnieleti--».
osoUuksen Y K : n Yhdysvaltafa»«.
hetystön edessä. 'Ylioppilaat k o '
koontuivat molinukaisina ryhmi­nä
taion eteen ja ilmoittivat, että
"on lopetettava Etelä-VietnainiB '
diktaattorien tukeminen" ja ^80< _
dittava köyhyyden ekä Vietna­min
kanssa".
11»
n-.
Y l i o p p i l a a t ilmoittivat että he-'
vaativat U S A n " h a l l i t u s t a välittö-'
mästi lopettairiaan Yhdysvaltain
a s e e l l i s en sekaantumisen Etela-
V i e t n a m i n asioihin j a vetämään-ka
k k i a m e r i k k a l a i s e t joukot pois
^ sieltä.'
I Huolimatta siitä, että mielenosoi-
TäUä tavoin labour- hallitus on ^^^^^^ pguhaUinen,
ottanut asenteen, j o k a o n täysin ns- ^ g A r n lähetystön edustaja vaati po­l
i i s i a pidättämään istumavartioiden'
I .suunnitelmasta ja nimesi sen
I lantin ydinvoimiks: •'.
At-
Joilfi.kin..'ukoja siilon, iic.skella talvea.IVhmlrcalin .salamaan saapunut neuvos­toliittolainen
rahtilaiva juulUn jäihin satama.ssa. Myöhemmin ilmoitettiin."
eitä .se o l i kuitenkin .saatu vapautetuksi jatkamaan matkaansa merelle.
titiida.ssa ammattil ittojen ja lä­bourpuolueen
jnsenten enemmistön
näkökantojen kanssa, jotka ilmais­t
i in ammattiliittojen kongressissa
sy.vskuu.ssa 1964.-
Englanti tar\'itsee ehdottomasti
uuden Tnjan sekä uiko- että sisä­politiikan,
kirjoittaa Natthews.
Tarvitaan sotakuluihin sijoitetta­vien
pääomien radikaaFa supista­mista,
sotilastukikohtien poista­mista
vierailta alueilta ja sotilai­den
palauttamista kotimaahan.
-M-j7.-r
osanottajat. Poliisi täytt' välittö­mästi
käskyn, ja 24 mielenosoituk­sen
osanottajaa' pidätettiin "järjes-
! tyksen rikkomisesta".
— Eräs lokkilaji on keksinyt ko-vakuoriaistejTt
näkinkenkien avaamirV^
seen. Linnut pudottavat ne lennos­ta
tielle silloille.r kallioille ja muil- •
le koville paikoille, jolloin kuori,
särkyy. • ,•
PÄIVÄN PAKINA
RISKILLÄKIN ON RAJANSA
käyslen lopettami.seksi Vietna­missa
ja kaikkien ulkomaalais­ten
asevoimien kotiuttamiseksi
sieltä, Sekä Vietnamin kansan
itsenäisyyden^ vapauden ja
puolueettomuuden takaamisek­si.
' '
Meidän IdnsimaLscen elämänta­paamme
kuuluu, että valtioniie-het
j a s e l l a i s i k s i muuten vain
haukutut politi kantekijät .syövät
.sanan.sa o.sapuilleen yhtä vaivallo-i
n i i s ( j _ k u i n koira hotkaisee oman
'olisenriuksen.sa. ' 2:_
V a a l i e n aikana lupaavat kaii.saiv_:|ollotiikseen.
suosiota M a v o i l t e i e v a t " poliitikot. V i m e i sm :
yhtä hyvää ja kymmenen kaunis­ta,
jos v a in tulevat v a l i t u k s i . _
Ykskään p o l i i t i k k o ei o l e , a i n a ­kaan
allekirjoittaneen tietämän
mukaan rauhan oloi.ssa "luvan­n
u t " , cl tä hän " a l o i t t a a varmast i
sodan", jos kan.salaiset valit.seval
hänet puoluekuppikuntineon v a l -
t a p u k e i l l c .
Päinvastoin ehdokkaina olles­saan
poliitikot lupaavat sielunsa
autuudenkin kautta, että rauhaa
he kannattavat rauhaa he puolus­tavat
j a että i l m a n heitä ei muka
rauhaa voida ylipäänsäkään säi-sii
ratsastaviksi sota.sankareiksi
joiden p o l i i t t n c n nuotti on muut­tunut
aivan yhtä paljon kuin
muuttuu ' S u n haltuus_j;aka6 isä­n
i " vireen voisaajan 4cmpo hypä-te.
ss.'Jäii siitä välitlömästi"Por.iIaIs:
tt!n m a r s s i i n " tai " H a n s i n J u k a n"
Mutta valituksi tultuaan nämä
" r a u h a n e n k e l i t " muuttuvat mil­tei
yön aikana _miekka kädessä;
puukko hami)aissa. j a pommi v.vös-
-— valitettavasti ei
k a i k e t i vielä V M i n e i n e n , jos e i ni­mittäin,
atomisotaa provosoida,
minkä jälkeen ci meistä .syntises­tä
j a " .synnittömistä oi s i enää jä-lellämuuta
kuin " r u m a niniiV pa-l
a n e i t t c n kirkon kirjojen tuhka-kasa.
ssa — tämän t.vyppinen poli-t
i i k a n l e k i j i i on Yhdy.svaltain pre­sidentti
.Foliiison,
Marraskuu.ssa pidettyjen presi-donttivaal
en aikana hän v a r o i t t i,
että sota laajenee j a pahenee
Vietnami.s.sa, j o s amerikkalai.set
valitsevat p o l i i t t i s e n miekannieli­j
ä n - t e m p p u i l i j a n , senaattori Gold'
vvaterin presidentikseen:
A m e r i k k a l a i s e t eivät tieten
kään halua sen paremmin pientä
k u i n suurtakaan .sotaa, eivätkä
nii.ssään tapauksessa Vietnamin
sodan laajentamisesta, koska he
painoivat kuvaannollisesti puhuen
G o l d w a t e r i n . maan rakohon j a va­l
i t s i v a t Vanhaa puolustaneen
John.sonm presidentikseen.
Mutta v a l t u k s i tultuaan on pre.
s i d e n t t i .lohn.son unhoittanut vaa­lilupauksensa
j a ryhtynyt toteut-
" t a m a a n Goldvvaterin sotaista oh­j
e l m a a pommittamalla Pohjois-
V i e t n a m i a j o t a k u i n k i n sen n u o t in
' o h j e l m a n " mukaan, mitä Gold-watervaalei.
ssa edusti;
V a a l i e n aikana oli .Iohnson'lla
m u i t a k i n k a u n i i t a puheita.
Hän. antoi ymmärtää, että Y h -
dy.svalloista tulee hänen johdol­laan
"Suur-yhteiskunta" (Great
Society)) mi.ssä e i tunneta köy-;
hyyttä j a puutetta, eikä l i i o i n vä-hemp
osaisten .sortamista j a syr­jimistä.
Mutta n y t on p r e s i d e n t t i .lohn­.
son alentanut tuntuvasti tähtäin­tään.
Ncekcrcitä piestään, pidäte­tään
j a pahoinpidellään vain s en
vuoksi kun he u s k a l t a v a t anoa it-
.sellcen perustuslain k ' r j a i m e n ja
heng(»n—mutta ei vallassaolevan
hallituskomennon — myöntämää ta eikä helppoa elämää", vaan-si-r:
äänioikeutta. tä, että kaikki amerikkalaiset s a a - _
Ja mitä sotaisemmaksi tulee hä- vat mahdollisuuden "rikastuttaa
nen ohjelmajisp. sitä vähemmän henkeään" uhrautumisen ja pon^..
piihuu pS^öentti Johnson "Suur- nistelun ayulltf.."; ;'•'
.vhteiskunnastaan". Päinvastoin ei Kuka tahansa, hän on selittänyt,
lisen kuvankauniin tulevaisuuden- on kiintynyt .'^suojattuun ja yksi; .
lupauksen asemesta presdentti
Johnson kuJfRäilee nyt, että ' v a in
ne. j o t k a - u s k n l t a v a t ottaa riskin
epäonnistumisesta, von-at saavut­taa
paljon".
S o t a t o i m i l l a •'riskeerataan'- ny-kyän
t o d e l l a - p a l j o n mutta ylei.se-nä_
käsityksenä o n _ - k u i t e n k i n se,
että sillä e i v o i t e ta mitään. '
to k k o i s e e u elämään" j a "hän l u « « '.
keutuu väärään s u k u p o l v e e n " h S n " ' ^ ;^
sanoi. _ •••-•^
Puhuessaan Kentuckyn yliopis­ton
100-vuotisjuhlassa muutama
päivä s i t t c n , i ^ f e s i d e n t t i Johnson -
e s i t t i lopuksi elL.vIlämainittujen
lausuntojensa-iisäksi myös pienen
t o i v on " i h m s k u n n a n v i h q l l i s i s t a ",
T u n n e t t u tos a s ia on7 että jos _ k u t e n hän s a n o i , mutta sitä " n o u -
kan.sakunnan varat haaskataan
t y k k e i h i n , s i l l o i n ei riitä rahaa
v o in ostoon. •
Emme aio tässä yhteydessä p u ­hua
mitään yhdysvaltain maksu-tasevaiKeuksista,
jotka ovat sau­mattomasti
vhtevdessä Washing-t
o n i n mielettömän u l k o p o l i t i i k an
kanssa.
Pysytelkäämme siis edelleen
pre.sidentti Johnsonin ylistäen
esittämässä ohjelmassa "Suur-yh
t e i s k u n n a n " saavuttamiseksi, mis­tä
hän on nyt k u i t e n k i n antanut
melko lammasmaisia seFtyksiä Sa-,
nomalla: ''Se (Suur-yhteiskunta)
ei lupaa ylellisyvttä j a mukavuut-s
u a " seurasi heti u u t i s t i e t o j e n mu­kaan
j u h l a l l i s e s t i esitetyt jutut
uhrautuvaisuudesta j n e .
V a k a v i n seikka tässä yhteydes­sä
o n se, että kysymys ei o l e a i ­noastaan
Y h d y s v a l l o i s t a j a Cana^
dasta, vaan koko ihmiskunnasta,
j o k a on tällä kertaa n^Jtä s u u r i m ­massa
vaarassa, ellei " Y h d y s v a l ­t
a in i m p e r i a l i s m i n sotasuunnitel­m
i e n t i e l l e saada nostetuksi y l e i ­sen
m i e l i p i t e e n painostuksella s e l ­l
a i s t a kivknuiiri.^, m h i n pähkä-'-'
h u l l u t keni^;hdif j a heidän taka'/
naan olevat p o l i i t i k o t v.oivat pään­sä
puskea mäsäksi. ^
—Känsäkoura.