1952-04-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 10 p. - - Thursday, AprillO, 1952 vt Fbaim cmmUim.Es- No?» 0. 1917. Anthorlzed 119 • ffffffTfd"**™»» «lOlL t)j fl4*t Post Otfloo Departaient. Ottf(9»» Pub' IfiOtM Cbrlee vedOF: Tpeadajr?, •Boxadftjv and eatttrdi^lgr'Vilaus Pnlribdiliis Ctetqyany 100-109 mm BL Wv SodlraxT, OaJL, Canada, Telepbonn: sosiness Office «-«Sei JBOiUttUd Office «-«zes, Hamser Addreo Boi 69, Sudbuiy, Cntflila AdrerUsiRff rat«9 upon appUcation. Itanslation iree cf cbarge. TBJiVSBBSIflAT: Canadassa: | «k. 7J09 6 kk. 3.75 3 kk. ZÄ3 Ybdymrallolssa: l «k. 8J00 0 kk. 430 Suomessa: 1 vk. 8 ^ O kk. 4.75 MAottön valkoinen kirja Ra]HaminKt<*n Abbott esitti viime tiistaina <;aIahuoneen istunnolle liaOitukseii va1Iu>isen1cirjan missä tehdään s e l v ^ liittohallituksen verotuloista j a siitä, mihin näitä verorahoja on käytetty, sekä annetaan hallituksen arvio maan talouseläniän yleisestä kehityksestä ja sen tulevasta suunnasta. : fi^ maaliskuun 31 pnä Syttyneen tilivuoden tuloja ja menoja, «uomio kiintyy kaikkein ensimmäiseksi siihen tosiasiaan, että vaikka hallituksen menot, pääasiassa sotavarustelun vuoksi, ovat huimaavasti suuremmat kuin edel- ' Vs&l&VM siitä huolimatta rahaministeri Abbott o n verottanut kansaa vieläkin enemmän, j a seuraus on, että hallituksella oli vuoden päättyessä $356,000,000 ylijäämä, jonka käyttämi-sen suhteen haliitusvlranomaiset ovat neuvottomina. Ei kuulemma löydy sotavarusteluissa paikkaa mihin tämä rahamäärä käytettäisiin — i j a kansan hjrvinvoinnin hyväksi sitä ei haluta luovuttaa! ^^^^ ' Y mainittiin, että juuri päättyneen vuoden aikana Iballituksen menot lisääntyivät suuresti kuluneen vuoden aikana. K u n 19SQ->-$li tilivuoden menot olivat $2,901 miljoonaa, niin vuoden 19S1—52 menot olivat $3,647 miljoonaa. Tulot, jotka on kerätty vä- ' littomien ^ a välillisten verojen muodossa, lisääntyivät vieläkin eqcnunan> ollen ne vastaavina vuosina '$3,112 ja $4,003 miljoonaa. - Jkftten sitten on hallitus leiviskäänsä hoitanut? Puolustuslaitokselle uhrattiin välittömästi $1,401 miljoonaa, mutta tässä ei suinkaan ole kaikki se mitä puolustuslaitos on valtion varoista viime vuonna «vienyt* Se on asiallisesti puhuen vain se osa sotamenoista, mitä käy- ^täannykylsen armeijan «ylläpitoon ja sen varustamiseen. Tämän lisäksi on maistettava, että Canadan kansallis\'elka, mikä sivumennen sanoen on noin $11,000 miljoonaa, eli $790 jokaista miestä, naista ja lasta kohti, aiheutti viime vuonna korkomenojen ja pääoman kuoletuksen mtiodossa valtiolle 430 miljoonan menot (tähän ei sisälly inajajlcuntah^llitusten ja kunnanvaltuustojen velkojen korkomenot). Vaikka sodissa terveytensä menettäneet ihmiset eivät saa läheskään riittävää huolenpitoa, niin veteraanien huoltoon käytettiin kuitenkin $216 miljoonaa. - Puolustuslaitoksen tilauksia täyttäville teollisuuslaitoksille on annettu $29 miljoonaa j a atomienergian kehittämiseen on käytetty $25 milj. Tämä nostaa maan sotamenot '$2,102 miljoonaan, eli hyvin lähelle 60 prosenttia valtion kokonaisnienoista. Eikä tähänkin s i ^ l l y vielä kaikki puolustuslaitoksen menot, sillä osa ns. "sekalaisista" menoista käytetään varmasti sellaisiin tarkoituksiin, jotka oVfityliteyksLssä asevoimien kanssa Jne. Käytännöllisesti kat-sqen täinä tarkoittaa, että kaikista verodollareistanime — olkoon ne peritty fii^ittÖms^ tai peitettynä/ni^ynti-^Jitavai^^ röna^meni VI ./edeUera:'jpaiien^ - ' r - K -' Tilannekuva on sitäkin puhuvampi jos otamme tutkittavaksemme valtion menojen toisen ryhmän. Sivumennen sanoen voidaan todeta se kerrassaan huolestuttava eeikka, että liittohallitus käyttää enemmän varoja vankilain ylläpitämiseen ($9 milj.) mitä se luovuttaa yliop^tojen av'ustatniseen, mihin tarkoitukseen käytettiin viime vuonna vain $6.9 milj. Terveys ja huoltotarkoitukseen käytettiin $21 milj. perbelisäavustuksecn $320 milj. ja vanhuudeneläkkeeseen $83, yhteensäj (ilman vankilamenoja) $432 miljoonaa, eli vajaa 12 prosentit lukoyaUio Toisinsanoen, samalla kertaa kun maan asevoimat ja niiden aiheuttamat kustaiihukset nielevät 60 senttiä jokaisesta yerodollarista, yliopistoja, terveydenhoitoa, perheavustusta ja vanhuudenelakettä varten käytetään vajaa 12 senttiä vcrö-dollarlsta, Kaikesta tästä huoliraatta liittohallituksen edustajat selittivät tekopyhästi Canadan unionistisen liikkeen edustajille, ettei ole muka rahaa kun unionbtit esittivät vaatimuksen, että suurten hinnankorotusten vuoksi olisi korotettava vanhuudeneläkettä jne. Hallituksen ohjelma on luonnollisesti aiheuttanut inflaation, hintojen suuren kohoamisen, koska p>Tkimykscna onkin, että tuotetaan "tykkejä voin asemesta''. Rahaministeri Abbottin valkoisen kirjan mukaan vuoden 1951 tukkuhinnat olivat 13.7 prosenttia korkeammat mitä ne olivat edellisenä vuonna. Elinkustannusindeksi kohosi joka kuukauden aikana v . 1951. A'uoden lopussa elinkustannusindeksi (mikä ei anna täyttä kurvaa tilanteen todellisesta huononemisesta) oli 11 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Elinkustannusin-ddcsi (hinnat) on kohonnut jatkuvasti Korean sodan syttymisen jälkeen paitsi tämän vuoden helmi- j a maaliskuussa, selitetään valkoisessa Idrjassa, ja tämä siitäkin huolimatta vaikka tuotanto lisääntyi suuresti edelliseen vuoteen verraten. Hallituksen arviointien mukaan, j a väbentäen tuotetun tavaran kokonaishinnasta hinnankorotusten aiheuttama 11 prosentin erä, 'todellinen" tuottavaisuus lisääntyi viime vuonna 5 prosentilla. Vaikka h a l l i t u s j a k a i k k i porvarilehdet selittävät, että mitä suurempi on tuotanto, sitä halvemmalla voidaan tavaroita mjrydä, niin sittenkin sotavarustcluohjelma on aiheuttanut -vallan päinvastaisen kehityksen. Asiallisesti puhuen valkoinen k i r j a o s o i t t a a , että työläisten ja farmarien talousasema on huonontunut suhteellisesti kansallistuloihin verraten. Siitä huolimatta on tuloveroja, j o t a kaikki palkkatyöläiset joutuvat maksamaan, lisätty edelliseen vuoteen verraten 50.2 prosent i l l a , jotavastoin korporationien v e r o j a lisättiin samanaikaisesti vain 42 prosentilla. Tähän jos lisätään vielä eräitä m u i t a seikkoja, niin silloin nähdään, että hallituksen nykyinen talousohjelma on suuren korjauksen tarpeessa. Canadan ekonomia on kuluneen vuoden aikana joutunut entistä huolestuttavimmassa määrässä yhdysvaltalaisten rahamiesten kontrolloimaksi saallisluskentäksi. Mitä pitemmälle jatketaan ny-kyisVi ohjelmaa, sitä suuremman määräys- ja isähtävallan Wall Street in rafaamiespiirit tässä maassa saavat. Eräitten arvoiointien mukaan yhdysvaltalainen pääomasijoitus — a s i a l l i s e s t i Canadan luoniionrik-kauksien myynti — lähenteli tuhatta miljoonaa dollaria viime vuonna. Toisella puolen sotavarustelu, jota on valheellisesti puolusteltu (MUäkin, että se antaa "työtä työttömille", on jo aiheuttanut h>*vin vakavan työttömyystilanteen tekstiili-, sähkö- ja autoteollisuudessa, ja mitä pitemmälle nykyistä ohjelmaa seurataan, sitä vakavammaksi työttömyystilannekin kehittj-)'. Luulisi, että vaikka rahaministeri Abbott ja muut ".XYnc^rikan puolueen^V politiikot ei oltaisikaan näitä seikkoja huomioonsa, hiin ainakin C C F : n edustajat nostattavat vakavan protestin Abbottin' uutta talousarviota vastaan, josta on kuitenkin puhuttava vasta toisessa yhteydessä. SYNTYMÄPÄIVIÄ Erik Hortikka. entinen pitkäaikainen Vapauden esiamies Intolasta, Ont. t ä y t t i baomenn|i bubtikuun 11 pnä 73 vuotta. Heikki l.api«lainen, Fort Arthur, Ont., täyttää huhtikuun 11 pnä 73 vuotta. Yhdymme onnitteluihin! Kysymyksiä ja vastauksia vrnKOiÄTOv VAIMO Kyijnoyx: Olen avioeron saaneen mielten vlhkimätön vaimo. Mieheni entinen vaimo «anoo, että minulla ei ^ojntja, Nykyään tuollaisen eriarvoi- Kiij. N. ZhJgalov Tasavertaisuus Icansainvälls^^ to» vikkeet. Vuonna 1939 Canadan nUco-loudelliBlaBa sUbteiBsa on yJiteI»toi- • njaankaupan vaihto oli 1676 miljoonaa nunnassa olevien maiden k a n s a l l i s e n ' ^Q^J^^ e l i vähän enemmän kuin v. talouden todellisen kukoistuksen tär-' keimpiä kannustimia. Oikein ^ y m märrettynä se merkitsee, että eri m a i den välinen taloodellinen ybteistyö rakentuu molemmiiopuoliseen etuun, kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen Ja vapaaseen, vailla minkäänlaisia diskriminatoorisia r a - joitulcsia <rievaan yhteistyön sisäUdn. muotojen Ja Icumppaneklen'valintaan. Kansainvälinen ytiteistyö. Joka perustuu pakkoon Ja voimaklcaamman tahon saneluun tavallisesti vahingoittaa . heilujmman taloutta, luo Q>ävar-muutta Ja horjuttaa kansan hyvin-ole oikeutta 'x^yttAH mieheni nimeä. Onko asia siten? — Vastausta odottava. Vastaus: Vihkimätt^imäUä vaimolla ei ole laiUlUa oikeutta käyttää miehensä nimeä, mutta iiän saattaa käyttää sitä siitä huoltaaUasUlä te ei ole mikään rilcos, eikä avioeron saanut vaimo kykene sitä estämään. Tilaxuie saattaa hyvin pian kuitenk i n muuttua sillä Ontarion lainlaati- Jakunnalle esitettiin: äskettäin lakiehdotus, Jonka tarkoituksena on kieltää nimen muuttaminen ilman l a i l l i s ta prosessia. Jos Ja kun l a k i hyväksytään, merkitsee se sitä, että nimeä ei saa «luuttaa milloin Ja miten t a hansa, (Lain rikkomuksesta esitetään tuomittavaicsi enmtään 500 dollarin sakkoon.* YLEISÖN KIRJEITÄ T i i a «uttoMa jalktiitua TI*!*^* kirjrili ja ••!• <iduit***l kir,ailUjiia mirlipiltAa. Kir}e«l piUlti Mjnltlu. ]of nubdolllala. 200 uaiia. TUia •UKttMB Uheuttrjä kirJ«iU «i palailtu. ' K I X I T ^ U R I J P U L A T JA KRONIKAT Toronto, Ont. CSJ:n paikallisen osaston Järjestämän kuittuurikilpai-mn ensimmäinen Jnksp on siis sivuutettu.' "Rakentajien" Juhla oU Don-haalilla eilen iltapäiväUä.Eilcä se huono Jullia ollutlcaan. Siinä esitettiin useampia arvokkaitaldn ohjelmanumerolta, ? Allekirjoittaneen tarkoitus ci ole tähteä yksityiskohtaisemmin arvostelemaan Juhlan sisältöä, enkä väitä s i i hen, pystjrvänikään. Mutta yhdestä ohjelmanumerosta, haluaisin sanoa Jonkun sanan. Ja se on Juhlassa esitetty kronikka. E n puuttidsi siihenkään yksistään Rakentajien kronikan vuoksi. Mutta koska olen tehnyt samanlaisia havaintoja aUcalsenunin muillakin paikkakunnilla, H i i n Joku sana niistä lienee paikallaan.. Sikäli kuin allekirjoittanut käsittää on kronikka, tarkoitettu sellaiseksi "kevyemmäksi" ohjebnänumeroksi, jonka avulla pyritään synnyttämään hUpcyttä juhlayleisöön. Hyvhi yleiseksi tavaksi on myöskin tullut että tämä hilpeys pyritään saamaan äi-- kaan pääasiassa "vastapelurin", se on toisen kilpailevan Joukkueen kustannuksella. Onko tämä menettely yleensä oikea? Niin yleinen kuin tämä tapa onkin, niin allekirjoittanut rohkenee olla siitä eri mieltä. Juhlien arvokkuudelle olis monasti paljon ylentävämpää jos nämä hilpeyden a i heet etsittäisiin; muualtai Mutta -/aikka hyväksylsimmckin sen. että tämä hilpeys on luotava toisen Joukkueen kustannuksella^ n i in Joku raja pitää kuitenkin olla sibiäkin mitä cronlkassa voidaan sanoa. Käsittääkseni kronikoitsijakaan ci saisi antaa. mielikuvituksilleen niin suurta valtaa, että se panee hänet puhumaan kokonaan perättömiä. K un totuutta venytetään lilan pitkälle ;iiin se muuttuu itsensä vastakohdak- -.1. sc on — valheeksi. Ja käsittääkseni kronikoitsijankiu pitäisi kujtcn- Icin pysytellä totuuden rajoissa. Tällainen tapahtuneiden tosiasiain ve-ij- ttämlncn voi kyllä saada Jonkun ;leisön joukossa olevan iimiisea n a u - .-aa liöhöttämään. Mutta tällainen lauru c i ole mitään todellista hilpeyttä Ja itse naurajakin tuntee sisim- «nässään, että hänen naurunsa aihe •>\i juhlan arvoa alentavaa. Juhlan nn-oa ei myöskään ylennä esittäjän liiallinen ilmehtiminen. P a rempi on jos kronikan esittäjäkin esiintyy vain omana itsenään. Allekirjoittanut ainakin toivoo ja luottaakin siihen, että Ahertajat eivät mene tuollaisiin pikkumaisuuksiin. — Sivullinen. sen ytiteistyön seurauksista kärsivät monet maat, niiden Joukossa Canada, Canadan taloudellisissa suhteissa on 'ravaittavissa suuria ristiriitoja. Joihin sen talous on Joutunut erittäinkin so-danjäikelslnä -vuosina. Oltuaan vielä Jokin aika sitten " a - iaikäisen" vaatimattomassa asemassa muiden kapitalistimaiden Joukossa. Canada ei enää tyydykä&n tuollaiseen osaan. Canadalaiset viittaavat seuraaviin seikkoihin: Canadan kasvavaan ulkomaankauppaan, Joka Jää Jälkeen vain Iso-Britanniasta Ja Y h dysvalloista; sen teollisen käiityksen nopeaan 'v-auhtiin; valtaviin, vasta o-sittain tutkittujen tärkeiden stratee-^ gisten raaka-ainei^rastojen olemassaoloon ;. sen maantieteelliseen asemaan kansainvälisissä liikeyhteyksiä. Canadan taloudessa viime vuosikymmenen aikana tapahtimut kehitys on kiistattomasti sangen huomatta-va. Sodan päätyttyä Canadan teollisuus, jonka ei tarvinnut kestää toisen maailmansodan onnettomuuksia, vaan Joka oli huomattava aseiden Ja stratee. gisten tarvikkeiden toimittaja, kohot, t i tuotantonsa itaksinkertaiseksl so-dancdelliseen verrattuna. Monet te-olisuusalat, kuten lentokoneteollisuus, konerakennusteollisuus jne, luotiin varsinaisesti sodan aikana ja sodan jälkeisellä kaudella ne eivät ole a i noastaan säilyneet, vaan •Jatkuvasti kohittyneet tuottaessaan sotatarvikkeita. Ollen perinteellinen yehriän-, paperin Ja puutayaranviejä. Caiiada on kohonnut ensimmäiselle tai Jöhta-yaile paikalle kapitaiistisessa maailmassa, myös nikkelin, asbestin; plätli nan, selluloosan, sinkin,' hopean Ja muiden tarvikkeiden toutahnossa. V . 1930 Canadan koko teollisuustuotannon arvo määriteltiin 17,7 miljagar-diksi dollariksi. PääpmasiJoitiUcset Canadan talouteen, pääasiassa viiöri-, konerakennus- Ja kemialliseen teollisuuteen, tekivät sotavudSina 4 Ja puoli inlljaardia dollaria ja ovat' so- -danjälkeisellä kaudella kasvaneet. 0 1 . Jyn tuotantoon koko ajan lisääntynyt, -varsinkin vuodesta 1947 lähtien. Jolloin alettihi>käyttää'Albertan m a a . kunnassa löydettyjä nafta-esiintymiä. Ja vuonna )1950 teki 37 miljoonaa t y n . nyriä. Metallien Ja n ^ e r a a l i e n tuotanto oli vuonna 1950 kaksi kertaa suurempi kuin sodanedellisenä vuonna 1939. Canadan ulkomaankauppa on sodanjälkeisinä vuosina niinikään h u o . mattavasti suurentimut. Tavaran-vaihto laajenee etupäässä Englannin Ja Yhdysvaltojen kanssa. iMutta C a nada on kauppasuhteissa myös E n g - l a i u i n dominioihin, Länsi-Euroopan nä, pai^eri, puutavara, teoUisuustuot-xjenkatqTpapoIitlikka.' Se on erikoisen ? teet, etrateeglBet aineet Ja fiotatar* epäedullista siksi..että Canadan ta> louseläma on, suuremmassa määrin k u i n muid^m nuUden.^^1^^ ulkomaanJra ^ Ylulestä koliniumeluiesta ptK>leen sota-ajan poikkeuksäUsen'' kysynnän .Oderissa J^eliittyneen Canadan jU^nisiiuden kp; tuotannosta d n tarkoitettn;:Vientiä v a r t ^ ' ; Asukais^ kdäiu Canada - kaksi kertaa enemmän ktOnYhdys^ '1921. mutta sodan loppuun mennessä (r; 19«5> se k(^osi Jo 480O miljoonaan dollariin j a v. 1950 peräti 6243 jniljoo. naan dollariin. Kuitenkin olisi väärin pitää näitä suuria lukuja merkkinä Canadan kansallisesta inikoistuksesta: Sen talouden kehitys on, varsinkin iViimeisen kymmenen vuoden aikana, tapahtunut sellaisten syiden vaikutuksesta. Joilla ei ole mitään yhteistä maan kansallisten etujen kanssa. Tämän tuloksena Canadan talouden avainalat ovat Joutuneet täydellisesti riippuvaisilcsi amerikkalaisesta pääomasta. Canadan taloudessa olevista ulkomaisista pääomasijoituksista kolme neljännestä — lähes 6 miljaardia dollaria — muodostaa amerikkalainen pääoma. Suurimmat amerilckalaiset monopolit valvovat nykyään 35—45 prosenttia Jalostusteollisuuden eri • a - lojen tuotantolaitoksista. 37 prosenttia metalliasisältämättömien tavaroiden tuotaimosta, 66 prosenttia Jalometallien tuotannosta, melkein'100 prosent. tia autoteollisuudesta Jne. K a i k U c a nadalaiset autotehtaat ovat amerikkalaisten yhtymien General -Motors'- i n , Fordin, Cryslerin Ja muiden haaraosastoja. Maailman suurin nikkeli-yhtymä International I7ickle Company of Canada, Jonka Johtajana on Jdtm Foster Dulles, on Aluminium Company of America'n tytäryhtiö. Lähes 2,200 amerikkaalisella yhtymällä on tehtaita Canadassa. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt ovat vuokranneet Canadan kaikki öljyalueet. E m - perial O i l Company of New. Jerseyn 'haarayhtiö, valvoo puolta Canadan koko öljyluotannosta. Canadan hallitus myöntää ulkomai. sille toiminimille huomattavia vero-ihelpotuksia, kannustaen pääomasijoi-tulcsiin, säätää korotettuja normeja peruspääoman kuolettamiseksi - Jne. Ferusteena näihin toimenpiteisiin on: Canada tarvitsee U S A : n dollareita. Tässä yhteydessä monet canadalaiset asiarituntijat sanovat, että näinä äinerilckalaiset dollarit ; ovat vain "hernerokkaa" Ja niiden tarpeen on keinotekoisesti synnyttänyt Yhdysvaltojen nöudiattava Camdalle epäeduIU-vallat. Vielä muutama vuosi sitten Canadan ulkomaankaupantase oli ratka'ise-vasti vientivoittoinen. Canadan - Ja suurimman maahantuojan. Yhdysvaltojen, kaupassa syntynyt vajaus peitettiin korkojen kanssa kaupassa Iso-Britannian kanssa. Viime aikoihin saakka vallinneen punnan vaihtomahdollisuuden ansiosta Canada voi'myydä New Yorkissa puntia dollareista Ja säilyttää ulko-maanicauppansa vajauksettomana. 'Nyt tilanne on kokonaan toinen. Canada on pakotettu Yhdysvaltojen kanssa harjoitettavassa kaupassa syntyvän tuontivoittoisuuden peittämään doUareilla tai kultavaroillaan. Vientiään punta-alueen j a marShal-loidun 'Eiuroopan maihin se v o i suurentaa vain niiden lainojen puitteissa. Joita pystyy ankaraa dollaripulaa k o keville maille myöntämään. Vuosien 1936—51 ajalta Canadan myöntäinien luottojen yhteissumma oli kaksi m i l jaardia dollaria. • Vuoden 1951 alkupuoliiskoUa Canadan vienti Yhdysvaltoihin teki 64 prosenttia, mutta Iso^Brltanniaan a i « noastaan 14,5 prosenttia maan koko viennistä (vuosina 1935—1939 vastaa, vat prosenttiluvut olivat 37 j a 40). Yhdjrsvaltojen osuus o l i samana aikana läes 70 prosenttia Canadan k ( to tuonnista. Vallaten johtoaseman C a . nadan ulkomaankaupassa. - Yhdysvallat esiintyy maan strateegisten raaka, ahieiden Ja metaUien monopoli-ostajana.; On kuvaavaa, että Canadan metalleja viedään Yhdysvaltojen koneteollisuuteen. Josta osa-(esim. t r a k. toreina, lentokoneina Ja autoina.). lähetetään Canadan Amerikan: vientitiä Ja josta Canada maksaa dollareilla. Canada on kuitenkin kilnnbstuniit itotimaan markkinoUta yiijäavlen t a - varpideh viennistä. Vuonna 1^1 myy-mät^ mät tayarayar^stot tekivät ,35,4 prosenttia ja niiden arvo on 3,5.mll- Jaardia dolkuria. \ Canadan talous on äärimmäisen berkkä amerikan matkkiBniden suhdanne beilabtelnme.. teen Ja sivillirakennustöiden lopettar toisen seurauksena Yhdysvallat on melkein kokonaan- keskeyttänyt r a - kennuspuutavaran tuonnin Canadas^ ta. Omista valtavista öljyvaroistaan huoUmatta; Canada on tähän saakka ollut pakotettu tuomaan Yhdysvalloista y l i 70 prosenttia öljytar-peestaan, joka,tekee (arvoltaan) l3 prosenttia maan koko tuonnista. R i k . kalden rauta malmiesiintymien omis-° tajana se on kuitenkin palcotettu ostamaan suuria määriä amerikkalaista rautaa Ja terästä j a käyttämään ne "VVashlngtonista anneltujen määräysten mukaan. Kauppa, j a sotatarveteoUisunden ministeri Howen ilmoituksen mukaan Canada tarvitsi v. 1951 5,5 miljoonaa tonnia terästä. Sen oma terästeollisuus el voi antaa enempää kuin,2,8 miljoonaa toimia Ja Yhdysvalloista Canada katsoo voivansa tuoda korkeintaan '1,2 miljoonaa tonnia. I^oput 1.5 miljoonaa tonnia täytyy "säästää", toisin sanoen supistaa teräksen kulutusta sivUliteollisuu. den tarpeisiin., O n paikallaan huomauttaa, että siviilikäyttöön tarkoitettujen : suurten : metallituoteiden katq}paa supistettiin Canadassa - v . 1951 noin 47 prosentilla. (Melkein samanaikaisesti Howen lausunnon kanssa Canadan lehdistössä oli ticdoitus, että iBritish -Columr hian malmiesiintymiä käyttävät a - merikkalaiset yhtymät hankkiutuvat viemään: cana'dalai8ta malmia Japanin terästehtaiden kuormittamiseen. Se on raskas isku Canadan terästehtaille. Maan läldistön mukaan, eteen nousee kyqrmys puuttuvan terSsmää-rän tuonnista Euroopasta j a myös J a panista! • - ' Canadan teollisuus on suuressa määrin riippuvainen myös Yhdysvalloista tapahtuvasta puuvillan, kautsun, villan- j a böksiitin tuonnista; Huomattavan erän Canadan tuonnist a muodostaa myös amerikkalaisten aseiden osto. Joka o n seurausta Canadan armeijan aseistuksen amerik^ laistamisesta. Niiden hanjskimisesta koituvia menoja ei korvaa canadalais. ten aseiden vienti. V. 1951 Canadan EOtatarViketilaukset ; • Yhdysvalloista (pääasiassa lentokoneita) tekivät 502.7 miljoonaa driiaTia.; Summa on 3 j a puoli k ö ^ i ^ u r e m p l kuin Amerikan sotatarviketiläiikset' 'danadas- KIIBEESEES Vieras oU kiikossa Ja tattarafc.^ häneltä ulos tultua mitä hä^ palveluksesta. 5*=^ — Se oU Oikein hyvä. Mata tv-seikkaa ihmettelin. Mäkä fai^ oU sellainen kiire poiölähd&sä?^ — Katsos, selosti ystävä, ^ tävdt sateenvarjonsa et«iseea j * ^ jää lähtiessä viimeisdtsi liäa s a ? v in huonon varjon itselleen. \ 8XVELTJU2LX StBCiA Säveltäjä Jakobus Pulu po-^ päivänä muutamana Tanjpcreä^ vtotoloissa rikastuttamaan musiikkleläniää. Hr*^ Ps-ysi eräässä paikassa Siliditfc- "«nlandiaa". Orkesteri ettfii.se soi oikein näin pieioiaj' tyeellä. Jcium Pulli täräytti: " M i n u l l a on se aina sonnissa." J a niinpä.väliaJaUa Puiu istmfy. non ääreen, löi muutaman stäsaa, kastjaisi välillä yleisöUe: " H i l j a a ." Aikansa voimisteltuaan piaag-kanssa nousi ylös, kysäisi viereisesi pöydässä istuvilta: "mtäs piditte?" "Pelkkää suttua ja piehtaroinjiaj koko soitto", vastasi istuja, strateegiset aineet), jotka ovat tä asevarustelussa. Kaupankäynti Iso-Britannäan » Länsi-Euroopan maiden kanssa, jfiji on verrattain vahainen sija Caa-dan ulkomaakaupassa, ei kykene peittämään sen ulkomaakappatasta vajausta. Veimän viennissä Iso>Br;. taimiaan noudatetaan kaksi van sitten xuyy vehnänsä maailman aiah. kinoilla vallitsevia hintoja lialrea. maUa. Tästä kärsivät canadalaiat farmarit. Canadalasten tcolliaiia. tavaroiden tarjonta törmää Euroopsi maissa Amerikan kilpailuun, Sitäpaitsi marshalloitu Eurooppa, Joka oa kytketty dollari-riippuvaisuuteen ib. dysvalloista, pyrkii rajoittamaan t^ oUisuustavaroiden tuontia Canadasii Ja saamaan siltä sotateollisoodea raaka-aineita. K a i k k nämä lohduttomat seih: käyvät havainnollisesti ilmi Casadu ulkomaankaupan seuraavasta tilastot, tosta (miljoonissa dollareissa) sekä Keski- j a Etelä^Amerikan maihin. Pää-vientiartlkkeleita ovat veh- Mitä muut sanovat HUONOA DIPLOMATIAA ASIAN SALAAMISEKSI SELITTÄÄ TORYLEHTI Puhuen x^iime viikolla Britannian puolesta, pääministeri Churchill sanoi hänen hallituksensa mielihyvällä t u kevansa toisen ameriklcalaisen imittä-mlsU kenraali Eisenhowerin paikalle . . . Tietäen iVashingtonin varmaan haluavan amerikkalaisen nimitystä, hän ei halua aloittaa väittelyä kahden johtavan NATO-vaUan välillä... Kalkki tämä on selvää. MUtta vaikeampaa on käsittää mUui Canadan h a l l i t u s . . . on 'i-apaaehtolsesti Umals-sut kannan, että se pitää etuitllalla amerikkalaisen nimitystä " N A T On pääUiköksl. Ontotta, että Yhdysval. la t antaa enemmän kuin muut N A T - 0 : n voimistuttamiseksi. mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että paras mahdoUinen ylipäällikkö on välttä-mättömästl amerikkalainen... O n i mahdollista, että sotilas (l> Joka parhaiten täyttää kelpoisuusvaatimuk. set, on amerilUcalainen; mutta hän voisi olla myös hollantilainen, b r i t t i läinen tai minkä muun liittomaan; kansalainen tahansa... Canadan ei olisi tarvinnut sanoa muuta ktUn sen. että > se (Canada) New Tortc — Ainakin • yhdeksän neekeriä murhattiin Yhdysvalloissa viime maaliskuun . aikana. Ilmoitti Siviilioikeuksien Congressi Viime v i i kolla. Luettelon on saattanut julkisuuteen. W i l l i am L . Patterson, CRC :n toimeenpanevan komitean sihteeri, joka juuri on Jättänyt YK:Ue adressin "Me syytämme rotuvainoa". Jossa väitetään USA:n haUituksen jäsenten syyllistyneen rotuvainoon, neekerien murhien Ja rääkkäyksien sallimiseen.. Pattersonin luettelon mukaan seuraavat rotumurhat tapahtuivat maaliskuun aikana eri kaupungeissa: . . . . Yonkers, .New York. — Eronnut poliisi Stanley LeBcnsky murhasi neekerit James Ja Wyatt Blacknallin, koska hän ei hallinnut että neekerei-: tä palvellaan oluen änniskelupailcas-sa. Siviilioikeuksien lUtto, Amerikan työväenpuolue ym. Järjestöt ovat vaatineet murhaajan tuomitsemista kuolemaan. Binnioffbam, Alabama. — Poliisi ampui 27-vuotiaan neekeri John L. Vannin, viime maailmansodan veteraanin, tämän omassa huoneessa. koska "hän ei pukeutunut kylliksi n o peasti". Van oh 53! neekeri, jonka Birminghamin poliisit ovat murhanneet viimeisen viiden vuoden, aikana. Deland, Florida. — Neljä neekeriä murhattiin harkitusti siten, että - k o l me valkoihoista autoilijaa pakoittivat neekerien auton pois: tieltä. Anton ohjaajaa syytettiin vain "huolimattomasta ajosta Ja Juopumuksesta" Ja toisia "kanssasyyUlsyydestä". Kalkki vapautettiin $1,000 takauksella. Hackensack, New Jersey. —. Poliisi iski kapulallaan Simon P. Parkerin kuoliaaksi "Järjestystä ylläpitäes-sään". Washington, D. C. — George Med- Un, valkoinen patrullimies ampui 38- vuotiaan neekeri James Smaywoodin, selityksensä mukaan "itsepuolustukseksi". Medlin vapautettiin ilman t a kausta. - , C i v i l Rights Congress on ilmoittanut, että niin pian kuin Y K : n ihmisoikeuksien komissioni kokoontuu, t u l laan tekemään uusi yritys Y K : n saamiseksi ryhtymään toimenpiteisiin Yhdysvaltain hallitusta vastaan s en tähden, ettei se ole tehnjrt mitään rotuvainon ehkäisemiset. Vuosi: Vienti: Tuonti: Saida: 1948 3,110 2.637 .1946 2.993 2.761 +251 1950 - 3,118 . 3.174 - 5! 1951 • 2,785 3.142 -337 (Tanomi-syyskuu) (Ksnsainyälisen taloudellisen yhteistyön huononeminen vaikuttaa efi- , _ , suotuisasti maan sisäiseen talouteo, ta. JO vUöden '1951 alkupuoliskolla jijca o n rasitettu ihriankin ylivoimai. lentokoneiden j a ^varaosien tuonti Y h - sellä osaliistiunisella asevarusteluan dysvalloista kasvoi: edelliserf vuoden mikä Johtaa sivliUtUQtannon sqiisti. vastaavaan ajanjaksoon verrattuna miseen j a toimeentulominimiä koba< 162 prosentilla, miseen. Tämä herättää huolestuuä-suutta Canadan virallisella taholla ji talouspilreissä. -i-iil^ On merkittävää, että Canadan tai. litsevat piirit, harkitessaan toimo^ teitä maan ulkomaanicaupaa pans-tamlseksi, eivät sanoudu irti sUtikd» kannattaa parhaan mahdollisen m i s - hen nimittämistä hänen kansallisuudestaan vSIlttämättä... Peitelemfttön (bald) lausunto, että Canada haluaa (NATO:n ylipäälliköksi) amcrikkalair sen, kuten amerikkalaisetkin haluavat, oli sekä tarpeeton että typerä. — Globe and M a i l in tolmituskirj, huhtik. 9 p. • • • •• • K H T O K S E T SUOMEN SOSDEM-PO.MOILLE "Tyydj-tyksellä on pantava-merldlle se seikka, että yleisistä, kaavamaisista rahapalkkojen korotuksista on v o i tu vuoden 1931 helmikuusta lähtien välttyä. Vuoden 1951 viimeiselle neljännekselle siirtjmilnen tajtahtui tässä suhteessa sikäli kriitiUisissä merkeissä, että toukok. alussa solmittu linnarauha silloin päättyi, ja monet pelkäsivät, että tällein syntyisi uusia palkkaliikkcltä. SAK:n (sosialidemokraattinen) Johto osoitti tässä valheessa kutenkin tunnustusta ansaitse, vaa malttia. Ja yleisistä paUcankoroi-tuksista voitiin koko neljänneksen a - jan välttyä." — Kansallis-Osake-Pan-kin Taloudellinen katsaus 1952". Yhdysvaltojen asema Canadan t a lous Ja ulkomaankauppa o n sinetöity kokonaisella sarjalla Canadalle epäedullisia sopimuksia. Vuoden 1950 lökakuiissa VVashingtonissa solmitt i in canadalais-amerikkalalnen sopimus strateegisten voimavarojen yhdistämisestä. Joka edellyttää "yhteistä" (tietenkin itseasiassa amerikkalaista) valvontaa strateegisten räaka-ataei-den Jakoon, teollisuustuotantoon Ja aseistxiksen hankintaan nähden. (Maan Ididlstö arvioi mainitxm sopimuksen yksipuoliseksi myönnytyksek-si.' Jonka mukaan Canada luopuu o i keudestaan omien' sisäisten .vohnava-rojensa hallintaan. Vastalahjaksi luvattiin suurentaa Amerikan sota-larviketilauksia. mutta sitä ei k u i tenkaan ole tapahtunut. Vuoden 1951 toukokuussa <New Yorkissa allekirjoitettu tariffisoplmus velvoittaa Cana-daa alentamaan monien ämeriklcalais-ten tavaroiden (metollivalmisteet, elintarvikkeet. sähköyäUneet) traffe-ja, tavaroiden, jotka kilpailevat Canadan markkinoilla maan omien tuotteiden kanssa. Vastapainoksi Yhdys, vallat alensi tariffeja Canadan sellai-siUe vientiartikkelelUe (vaheeri. a l u - munl j a metalliseokset, lyijy ja muut vottomasta seurasta. Johon Casadsos Joutunut, sitoessaan kohtalonsa mu. ilmanhajoltuspolitiikkaan ja kieltij-tyessään tasa-arvoisesta taloudellis» t a yhteistyöstä monien maiden sa. kansandemokratian maiden, nlido kukoistavan talouden kanssa, j(4u e uhkaa Canadaa kilpailulla. Paitsi kieltoa. ] Joka koskee seCaii-ten kuin teräksen, raaka-nlkkeSs, kromi-nikkeliterästen ja muiden ti-varoiden vientiä Itä-Euroopan maite Canadan hallitus on kieltänyt vientL lisenssit noihin maihin yli 170 eii «r. neelta Ja tavaralta. Luetteloon jisl' tyy sellaisia, vailla strateegista .merkitystä olevia tavaroita, kuin böflnsA Ja untuvat, hevosenharjakset, penisill i i n i , sianliarjakset, villalumput Jne, Canadan vienti Puolaan. Bomaai' aan, .Unkariin, Tshekkoslovailaaa, Bulgariaan j a K i i n a n kansantasaraL taan teki vuonna 1949 hieman yli Hi miljoonaa dollaria, eli 0.5 prosentti» koko viennistä. Seuraavana vuonia Verkon paikkaajaksi sanotaan henkilöä. Joka "hakee, hakee, muttei soisi löytävänsä". Samaa mittapuuta käj-ttäen voitaneen sodanlietsojaksi leimata sellaiset politiikot, jotka yleinen mielipiteen pamostuksesta "hakevat Ja liakevat. mutteivät toivo löytävänsä" mitään keinoa aseistariisiuniseen Tässä yhteydessä on palkallaan huomioida se tosiasia. cttei\'ät cäim. yhdysvaltalaiset smupoUtlikot ole kaikissa tapauksissa pitkäpiimäisiä n ^ u k s i a . jotka kiertävät ja kaartavat kysymyksiä kuin kissa k u u . maa puxiroa. Päinvastoin on asia. K u n Iranin hallitus el taipimut Wall Streetin vaatimuksiin, n i i n sille ilmoitettihi suoraan Ja selvästi, että lainaa ei l i i o in tule.' K u n Ranskan hallitus näjrtti horjuvalta NATO:n kustannusten suhteen, niin sille sanottiin, että m i tään apua ei tule'. Jos e i Isännän Ääni k u u la KUn Kreikassa aiottiin toteuttaa vissejä perustuslaillisia parannuksia vaalien suhteen, niin Yhdysvaltain hallitus sanoi, että."stop tykkänään"!" Yhd}'5va}tain hallitits tapaa nykyään esittää uUcavaatimuksia j a tiukkoja aiku-ajoja mlldn mennessä on vahvistettava Japanin rauhansq;)!- mus, NATO:n suuret menoerät jne. Mutta kun tulee ky^rmys aseista-riisumlscsta, n i i n Jopas venjT Setä SJml kuin purukumi. Venyy, ttdee epämääräLseäcsi j a n a h - Jusmaiseksi. Totta on, että yleisen mielipiteen painostuksen johdosta Trumantn h a l litus Joutui Y K : n istunnossa suostumaan sUhen. että Y K u i yhteyteen muodostettiin erikoinen aselstariisu-miskomissioni. Joka on jo aloittanut työnsä. Mutta osoituksena amoikkalaises-t a "vauhdikkuudesta", josta on joskus kuultu puhuttavan, e l kaiketi v o i da pitää niitä ehdotuksia mitä Y h dysvaltain edustaja Beni}amin Coben teki viikon vaihteessa mainitun asei?tariisiunbfcomtig>tontn istunnossa. 'Hänen ehdotuksensa ytimenä on, kuten A P tiedoittaa. atomiaseiden "asteettainen tukeminen". Tässä huimaavan nopeassa tempossa kulkevassa Yhdysvaltain hallituksen asebta-riisumlssuunnitelmassa on viisi eri P^orrasta alkaen "vähemmän salaisist a tutkimuksesta j a kunkin asteen päättymisen Jälkeen sifarytään aina salalsemitien asiain •tutkimiseen. K u n k in asteen tai portaan tuloksellinen täyttäminen lisäisi kansainvälistä luottamusta, sanoi Cohen . .. "Ensimmäisessä asteessa tutkittaisiin asevoimien suuruus, sekä kaiken, laisten aselajien, myte atomiaseiden laitteiden ' ja välineiden paä:at. H a l litukset antalshrat nämä tiedot. Y K :n tutkintokomlssionl tarkastaisi (edelleen yhdysvaltalaisten ehdotuksen mukaan) ovatko ätomlpommitehtaat siellä missä niiden on sanottu olevan. Se tarkistaa, paljomko on työläisiä Ja kuinka suuret ovat tehtaat. Y K : n tUtkimusScomissionln jäseniä ei k u i tenkaan lasketa laitaan porteista s i sään . . . " Näin znentälslin sitten viiden asteen eli portaan läpi Ja viidennessä vaiheessa (luuKavasti herran vuonna 2500) on luetteloitu kaikki atomiaseet Ja atomivarastot 'ja lisäksi on tarkistettu, että ovatko annetut tiedot oikeita. ' Tällainen atomiaseiden "TOelto" ia "««rfxtajrilsomincn'' a tietenkään yjhcimniiirikiin anääiässä häiritse sodaavalnlstaila. Kaiken sen alkaa, jolloin näiden »sttito tai portaiden kautta aseisti** "taUdtaan", vahnistetaan kHua* sella kiireellä ansia aseita, ÖT' dään suorempia ja pieaeopis ** Ua Ja sitten kon meidän B * f INrfvemme siirtyy iäisyyteen. * meistellnn t n t k i n u i ^ o r f « «J hnippnpääte. että päästää» » ville, ovatko hallitukset antu» oikeita Uetoja aseistuksestaan: Tällaista pn "amerikkalainen eS-mäntäpä'' aseistariisumisen alaEa. TolseUa puolen Neuvostoliiton aäas-taja Jacob A. Malik esitti sanas» tilaisuudessa sellaisen hämmlstrB*' vän ehdotuksen, että rrhdyitäisiin todella tj-öskentelemään aseistariisanc-sen hyväksi .Julistamalla atatDiaa^ heti pannaan Ja vähentämälli kohtaisesti kaSckien maiden »*^* mia yhdellä fcoImannekseUa. _ Jos sitten tapahtuu, että aseistarilsumisohjelmaa iLSEsaUiMSi enemmän liuta Cohenin "asteetlsisJ^ tutkimusta, niin syy ^ ^^^^ siinä. että. ihmiset haluaisivat erSO-semmin NeuvostoUittoa tukea, j a ^ dysyaltoja hylkiä, vaan sihA^^ »«alikta ehdotukset tuntuvat Ja.-»* vUtä ja ajiallisUta tolmenpt:eiK*"f han hyväksi. Cohenin esitys » » * ^ jaan tähtää vallan Johonkin ^ faun kuin atomiaseiden kieltaffl»» j a aseistuksen vähentämiseeo. Känsökoof».
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 10, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-04-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520410 |
Description
Title | 1952-04-10-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 10 p. - - Thursday, AprillO, 1952
vt Fbaim cmmUim.Es-
No?» 0. 1917. Anthorlzed
119 • ffffffTfd"**™»» «lOlL t)j fl4*t Post
Otfloo Departaient. Ottf(9»» Pub'
IfiOtM Cbrlee vedOF: Tpeadajr?,
•Boxadftjv and eatttrdi^lgr'Vilaus
Pnlribdiliis Ctetqyany 100-109
mm BL Wv SodlraxT, OaJL, Canada,
Telepbonn: sosiness Office «-«Sei
JBOiUttUd Office «-«zes, Hamser
Addreo Boi 69, Sudbuiy, Cntflila
AdrerUsiRff rat«9 upon appUcation.
Itanslation iree cf cbarge.
TBJiVSBBSIflAT:
Canadassa: | «k. 7J09 6 kk. 3.75
3 kk. ZÄ3
Ybdymrallolssa: l «k. 8J00 0 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8 ^ O kk. 4.75
MAottön valkoinen kirja
Ra]HaminKt<*n Abbott esitti viime tiistaina <;aIahuoneen istunnolle
liaOitukseii va1Iu>isen1cirjan missä tehdään s e l v ^ liittohallituksen
verotuloista j a siitä, mihin näitä verorahoja on käytetty, sekä annetaan
hallituksen arvio maan talouseläniän yleisestä kehityksestä ja
sen tulevasta suunnasta.
: fi^ maaliskuun 31 pnä
Syttyneen tilivuoden tuloja ja menoja, «uomio kiintyy kaikkein
ensimmäiseksi siihen tosiasiaan, että vaikka hallituksen menot, pääasiassa
sotavarustelun vuoksi, ovat huimaavasti suuremmat kuin edel-
' Vs&l&VM siitä huolimatta rahaministeri Abbott
o n verottanut kansaa vieläkin enemmän, j a seuraus on, että hallituksella
oli vuoden päättyessä $356,000,000 ylijäämä, jonka käyttämi-sen
suhteen haliitusvlranomaiset ovat neuvottomina. Ei kuulemma
löydy sotavarusteluissa paikkaa mihin tämä rahamäärä käytettäisiin
— i j a kansan hjrvinvoinnin hyväksi sitä ei haluta luovuttaa!
^^^^ ' Y mainittiin, että juuri päättyneen vuoden aikana
Iballituksen menot lisääntyivät suuresti kuluneen vuoden aikana. K u n
19SQ->-$li tilivuoden menot olivat $2,901 miljoonaa, niin vuoden
19S1—52 menot olivat $3,647 miljoonaa. Tulot, jotka on kerätty vä-
' littomien ^ a välillisten verojen muodossa, lisääntyivät vieläkin
eqcnunan> ollen ne vastaavina vuosina '$3,112 ja $4,003 miljoonaa.
- Jkftten sitten on hallitus leiviskäänsä hoitanut? Puolustuslaitokselle
uhrattiin välittömästi $1,401 miljoonaa, mutta tässä ei suinkaan
ole kaikki se mitä puolustuslaitos on valtion varoista viime vuonna
«vienyt* Se on asiallisesti puhuen vain se osa sotamenoista, mitä käy-
^täannykylsen armeijan «ylläpitoon ja sen varustamiseen. Tämän
lisäksi on maistettava, että Canadan kansallis\'elka, mikä sivumennen
sanoen on noin $11,000 miljoonaa, eli $790 jokaista miestä, naista
ja lasta kohti, aiheutti viime vuonna korkomenojen ja pääoman kuoletuksen
mtiodossa valtiolle 430 miljoonan menot (tähän ei sisälly
inajajlcuntah^llitusten ja kunnanvaltuustojen velkojen korkomenot).
Vaikka sodissa terveytensä menettäneet ihmiset eivät saa läheskään
riittävää huolenpitoa, niin veteraanien huoltoon käytettiin kuitenkin
$216 miljoonaa. - Puolustuslaitoksen tilauksia täyttäville teollisuuslaitoksille
on annettu $29 miljoonaa j a atomienergian kehittämiseen
on käytetty $25 milj. Tämä nostaa maan sotamenot '$2,102 miljoonaan,
eli hyvin lähelle 60 prosenttia valtion kokonaisnienoista. Eikä
tähänkin s i ^ l l y vielä kaikki puolustuslaitoksen menot, sillä osa ns.
"sekalaisista" menoista käytetään varmasti sellaisiin tarkoituksiin,
jotka oVfityliteyksLssä asevoimien kanssa Jne. Käytännöllisesti kat-sqen
täinä tarkoittaa, että kaikista verodollareistanime — olkoon ne
peritty fii^ittÖms^ tai peitettynä/ni^ynti-^Jitavai^^
röna^meni VI
./edeUera:'jpaiien^ - ' r - K -'
Tilannekuva on sitäkin puhuvampi jos otamme tutkittavaksemme
valtion menojen toisen ryhmän. Sivumennen sanoen voidaan todeta
se kerrassaan huolestuttava eeikka, että liittohallitus käyttää
enemmän varoja vankilain ylläpitämiseen ($9 milj.) mitä se luovuttaa
yliop^tojen av'ustatniseen, mihin tarkoitukseen käytettiin viime
vuonna vain $6.9 milj. Terveys ja huoltotarkoitukseen käytettiin
$21 milj. perbelisäavustuksecn $320 milj. ja vanhuudeneläkkeeseen
$83, yhteensäj (ilman vankilamenoja) $432 miljoonaa, eli vajaa 12
prosentit lukoyaUio Toisinsanoen, samalla kertaa kun
maan asevoimat ja niiden aiheuttamat kustaiihukset nielevät 60 senttiä
jokaisesta yerodollarista, yliopistoja, terveydenhoitoa, perheavustusta
ja vanhuudenelakettä varten käytetään vajaa 12 senttiä vcrö-dollarlsta,
Kaikesta tästä huoliraatta liittohallituksen edustajat selittivät
tekopyhästi Canadan unionistisen liikkeen edustajille, ettei ole
muka rahaa kun unionbtit esittivät vaatimuksen, että suurten hinnankorotusten
vuoksi olisi korotettava vanhuudeneläkettä jne.
Hallituksen ohjelma on luonnollisesti aiheuttanut inflaation, hintojen
suuren kohoamisen, koska p>Tkimykscna onkin, että tuotetaan
"tykkejä voin asemesta''. Rahaministeri Abbottin valkoisen kirjan
mukaan vuoden 1951 tukkuhinnat olivat 13.7 prosenttia korkeammat
mitä ne olivat edellisenä vuonna. Elinkustannusindeksi kohosi
joka kuukauden aikana v . 1951. A'uoden lopussa elinkustannusindeksi
(mikä ei anna täyttä kurvaa tilanteen todellisesta huononemisesta) oli
11 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Elinkustannusin-ddcsi
(hinnat) on kohonnut jatkuvasti Korean sodan syttymisen jälkeen
paitsi tämän vuoden helmi- j a maaliskuussa, selitetään valkoisessa
Idrjassa, ja tämä siitäkin huolimatta vaikka tuotanto lisääntyi
suuresti edelliseen vuoteen verraten. Hallituksen arviointien mukaan,
j a väbentäen tuotetun tavaran kokonaishinnasta hinnankorotusten aiheuttama
11 prosentin erä, 'todellinen" tuottavaisuus lisääntyi viime
vuonna 5 prosentilla. Vaikka h a l l i t u s j a k a i k k i porvarilehdet selittävät,
että mitä suurempi on tuotanto, sitä halvemmalla voidaan tavaroita
mjrydä, niin sittenkin sotavarustcluohjelma on aiheuttanut
-vallan päinvastaisen kehityksen.
Asiallisesti puhuen valkoinen k i r j a o s o i t t a a , että työläisten ja farmarien
talousasema on huonontunut suhteellisesti kansallistuloihin
verraten. Siitä huolimatta on tuloveroja, j o t a kaikki palkkatyöläiset
joutuvat maksamaan, lisätty edelliseen vuoteen verraten 50.2 prosent
i l l a , jotavastoin korporationien v e r o j a lisättiin samanaikaisesti vain
42 prosentilla.
Tähän jos lisätään vielä eräitä m u i t a seikkoja, niin silloin nähdään,
että hallituksen nykyinen talousohjelma on suuren korjauksen
tarpeessa. Canadan ekonomia on kuluneen vuoden aikana joutunut
entistä huolestuttavimmassa määrässä yhdysvaltalaisten rahamiesten
kontrolloimaksi saallisluskentäksi. Mitä pitemmälle jatketaan ny-kyisVi
ohjelmaa, sitä suuremman määräys- ja isähtävallan Wall Street
in rafaamiespiirit tässä maassa saavat. Eräitten arvoiointien mukaan
yhdysvaltalainen pääomasijoitus — a s i a l l i s e s t i Canadan luoniionrik-kauksien
myynti — lähenteli tuhatta miljoonaa dollaria viime vuonna.
Toisella puolen sotavarustelu, jota on valheellisesti puolusteltu
(MUäkin, että se antaa "työtä työttömille", on jo aiheuttanut h>*vin
vakavan työttömyystilanteen tekstiili-, sähkö- ja autoteollisuudessa, ja
mitä pitemmälle nykyistä ohjelmaa seurataan, sitä vakavammaksi
työttömyystilannekin kehittj-)'.
Luulisi, että vaikka rahaministeri Abbott ja muut ".XYnc^rikan
puolueen^V politiikot ei oltaisikaan näitä seikkoja huomioonsa, hiin
ainakin C C F : n edustajat nostattavat vakavan protestin Abbottin' uutta
talousarviota vastaan, josta on kuitenkin puhuttava vasta toisessa
yhteydessä.
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Erik Hortikka. entinen pitkäaikainen
Vapauden esiamies Intolasta, Ont.
t ä y t t i baomenn|i bubtikuun 11 pnä
73 vuotta.
Heikki l.api«lainen, Fort Arthur,
Ont., täyttää huhtikuun 11 pnä 73
vuotta.
Yhdymme onnitteluihin!
Kysymyksiä ja
vastauksia
vrnKOiÄTOv VAIMO
Kyijnoyx: Olen avioeron saaneen
mielten vlhkimätön vaimo. Mieheni
entinen vaimo «anoo, että minulla ei ^ojntja, Nykyään tuollaisen eriarvoi-
Kiij. N. ZhJgalov
Tasavertaisuus Icansainvälls^^ to» vikkeet. Vuonna 1939 Canadan nUco-loudelliBlaBa
sUbteiBsa on yJiteI»toi- • njaankaupan vaihto oli 1676 miljoonaa
nunnassa olevien maiden k a n s a l l i s e n ' ^Q^J^^ e l i vähän enemmän kuin v.
talouden todellisen kukoistuksen tär-'
keimpiä kannustimia. Oikein ^ y m märrettynä
se merkitsee, että eri m a i den
välinen taloodellinen ybteistyö
rakentuu molemmiiopuoliseen etuun,
kansallisen itsemääräämisoikeuden
kunnioittamiseen Ja vapaaseen, vailla
minkäänlaisia diskriminatoorisia r a -
joitulcsia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-04-10-02