Vapaus, April 10, 1952

              liitto,^
arten
ling
gles
insnlalion
incis
lld.
5-7394
and SL
Onlario
Co.
ORETTA
Ontario
ta
dän
ANY
OniailQ
1
elle
- a
ied
Tehdassaifiiftkeet ja
lulitikutkin pois
meisäiniehiitä
H u b t i i u a n 1 päiväistä lähtien a s -
(ai oatariossa voimaan asetus. Jonlca
muiaan tehtaantekoiset saTultSceet j a
jalitiSut ovat kieUettyJä Ontarion
^ i U i melsäaluema.; Maakunnan
nietsäinsuojelutoiminnan johtaja T.
r Maciev sanoi m a a n a n t a i n a T o^
njntossa. että kielto o n t a r k o i t e t tu
etupäässä metsätyöJäisiin nähden ja
[ että sen tarkoituksena o n metsäpaJo-
•jen eäikäiseminen. K i e l t o o n voimas-
1 sa loäaiuuhun saakka
[ "Mekaaniset sytyttimet o t e t a a n täy-deUisesti
tuUtikkujen tilaUe j a työn-,
antajat tulevat väraaniaan
t sytyttiaiien uudelleen täyttämistä
varten*', sanoi Mackey. * ,
-Tehtaanitekoiset saviikkeet palavat
I senkin jälkeen k u n ne' o n hyljätty.
j eliei niitä ole huolellisesta eaounu-
<ei-tu. mutta kotitekoiset savukkeet
tavallisesti sammuvat Itsestään. T l c -r
I tenkin me haluanunci että jokainen
1 Eammuttaa huolellisesti n e k i n ennen
poisheittämistä, m u t t a kotitekoiset s a -
i vukkeet ovat p a l j o n turvallisempia
l metsässä — j a myöskin p a l j o n h a l ­vempia."
Työ-; k u l k u - j a polttoluvat t a r v i ­taan
edeUeeökin k a l i s i l l a niillä «hieU-Ifl.
jotka ovat metsäpalojen ehkäise-
Bjslain alaisia h u h t i k . 1 j a lokak. 1
p. välisenä aikana,
Ontarion metsätyömailla o n j o y u o -
613 oUut käytännössä tehdastekoisten
savukkeiden jä t u l i t i k k u j e n m y y n U -
iielto mikä on n y t Ilmeisestikin s a a ­nut
lain voiman j a m e r k i t y k s e n . Met-,
sätyöläisiä on k e h o i t e t tu olemaan t u ­pakoimatta
kulkiessaan kämpältä työ­paikalleen
mestsässä. M u i t a k i n VMTO-
%-aisuustoimenpiteitä o n o l l u t käiytäa-'
nössä. jotka ovat johtaneet s i H i e r i että
jnetsätöiden aiheuttamat metsäpalot
ovat olleet p e r i n h a r v i n a i s i a j a x m i i -
dea metsäkävijäin, «tU|Ääss& t u r i s t i en
jms. aiheuttamia.
Tulli- ja verovapaa
väkijuomien myynti
Canadassa
OtUwa. — HalUtolcsen puolesta
annettiin k e s k i v i i k k o n a alahuoneessa
vastaus Joseph iNosewortibyn -tiedtis-teluun
k u i n k a paUon verovapaata v ä ­kijuomaa
on viime vuonna m y y t y C a ­nadassa
j a kenellä on oikeus ostaa
tätä. • • • .
Vastauksessa s a n o t t i i n , että t u l l i -
ija .valmtsteverovapaata väkijuomia
saavat ostaa kenraalikuvemöäri Ja
bänen virastoonsa k u u l u v a henkilö­kunta,
ulkomaalaisiin dlplomaatti-
Eiin henkilökuntiin kuuluvat h e n k i ­löt.
Kansainvälisen S i v l i l i l e n t o y h d l s -
tyksen v i r k a i l i j a t Montrealissa j a n e
heiÄilöt, j o t k a asuvat Nejrtoundlan-
.dissa amerikkalaisille v u o k r a t u i l l e so-tatukiasemalla.
.
. T u l l i - j a verovapaata väkijuomaa
myytiin viime viionna 65;576 galloo-caa..
• • •
SmSE3I2tN B U U O O N AA
S A A T O N V I T A TODISTAA
Snsimmäisekslj. F t i . t vastaa kysy
mykseen: " ^ t ä x i ä m ä v e n ä l ä^
kein ovat?" Neuvostoihmiset muis­tuttavat
suuresU muita ihmisiä. Iiän
toteaa. vTHe toivovat, ettei heidän^lU
män^ olisi lilan valkeata eik& Iitan
ikävää, h e t a h U m t t tehdä k o h t u u l l i -
sesU työtä j a levätä kobtuullisesti^ h e
tahtovat, että aueidän elintasonsa olisi
heidän vanhempiensa elintasoa kor­k
e a m p i n a että heidänlapsillaan olisi
vielä korkeampi elintaso*;. Xuonneb-tiessään
neuvostoihmisien .sankaruut.
ta-työssä, k u n h e lyhyessä ajassa r a ­kensivat
"kaaoksen j a s e k a s o r r o n ' t i ­l
a i l e •voimakknqn.' rllppumattotnan
v a l t i o n , j a i t o d e t t u a a n n e u v o i ^ k a n -
s a n ratkaisevan osuuden H i t l e r i n U i t -
toutuman mtmdcaamisessa J . ~ (Pritt
k i r j o i t t a a : '*Väiäjän k a n s a n muodos­tavat
tällä hetkellä n e s o t i l a a t . J o t ka
elivät y U äskeisen sodan, t a i y l i seit.
semän m i l j o o n a n sodan a i k a n a b e n -
kensä menettäneen s o t i l a a n Ja s i v i i l i -
henkilön lesket, orvot j a vanhemmat.
He tietävät omasta katkerasta koke­muksestaan
— j a meidänkin pitäisi
se tietää — . e t t ä jos k o l m a s m a a i l ­mansota
j g r t t y y , n i i n h e tulevat me-netlämään
p a l j o n enemmän k u i n seit-semän
miljoonaa ihmistä. Ja m e t u .
lemme menettämään m o n i a miljoonia
omiamme eri p u o l i l l a t a i s t e l u a käy­dessämme."
"Neuvostoihmisille on
ennen kaikkea ominaista sjrvä v i ha
sotaia kohtaan", P t i t t sanoo lopuksi.
S O n i i A S B U D J E T I T TODISTAVAT
K o i u t i a n t u n t u v i e n tosiasioiden a -
v u l l a F r i t t kumoaa perusteellisesi
väitteet, j o i d en m u k a a n neurostokan.
s a ' t o s i n ehdottomasti taihtoo rauhaa,
m u t t a sen h a l l i t u s muka sensijaan
sotaa. (Häh kirjoittaa: "Venäjän n y ­kyiset
menot s i v i i l i t a r p e i s i i n ovat v a -
kOUttava todistus- siitä.- että sen on
maihdotonta valmistautua hyökkäys­s
o t a a n " . Tekijä esittää, p a l j o n p u h u.
v i a vertailuja Y h d y s v a l t o j e n j a N e u ­v
o s t o l i i t on sotilasmenoista. Yhdys­valtojen
välittömien sotilasmäärära-hoje
n käsitteässä varainhoitovuosina
1949—1950 -la^e % budjetista, 1 9 5 0 -
1951- 54,5 % jä 1951—1952 €8.2 % n e
käsittävät Neuvostoliitossa: 1949 b u d ­j
e t i n kokonaismenoista 19,2 1950
20,2 % jä 1951 31 %. P r i t t ' sanookin
tämän joihdosta p a i n o k k a a s t i : "Tämä
o n h i s t o r i a s s a a i n u t l a a t u i n e n esimerk­k
i siitä, että suunnaton aseistautu.
misvimma, j o k a epäilemättä sutmtau-l4mtoossa
Omcstyi jokin «ika sitten IncnebmciifflanUlaisea
lakimiehen ja cdlstyfcselUsco yhteiskunnalHsen tolmlTtenkildn J . N.
IPHUln Qosi kirja «pussia ts for Peace'. -Venäjä pocdnsta» raahaa**.
BnokstaBCcn» sen Johdosta, etCji nosi maallmans*^. jota valmis­tellaan
mnlui fayöfckäykseo eTtkäiitemhrtcsi Neayostomton tataolU,
uhkaa yhä vahavammin. ttiiijä sanoo kirjansa Johdannossa: *'Kir.
Jcritan tämän Urfasen osoittaakseni, että on vlrhndUstä pelätä so­taa
Neavosto-Venfijän taholta.. Tnlen käsittelemään siinä nUt&'
täilcelmplä valheellisia väitteitä. JoIU.meidäii^p^^ ieh-distömme
Ja radiomme ovat levittäneet Venäjästä Ja NenvostoiUton.
Johtajista, Ja knmoamaan n e vaknnttavHla toidalsioilla sen oman
kokemukseni pemsteella^ Jonka sain nd^Umen pitempiaikaisen
oleskeluni aOun» NeavostoUltossa vuonna 1950." J a kirjansa Jokai­sessa
lovussa J . Pritt todellakin näyttää kumoamattoman vakuutu-vien
tosiasioiden avulla toteen, ettii Neuvostoliiton halUtns Ja kan-sat
pyiUvät kalkin keinoin säilyttämään rauhan Ja läjittämään slta.
p a l k k o j a lainkaan alentamatLa. A-stiinrakexmustoiminta
kehittyy vuosi
vuodelta laajenunaksi,Jättiläismäi.
siä s u u n n i t e l m i a vesivoimalaitosten j a
kastelulaitteiden rakentamisesta t o.
teutetaan nopealla v a i t i i d i l l a . Nämä
" L O A N PALJON OPETUSTA"
"Minä uskon, että n i . k o r k e a m ­paa
qpetusta painostetaan l i i a k s i Ja
Lian vähän elämän perusikysymyksiä',
sr noi Ontarion työministeri l a i n l a a t i -
jrkunnan jäsenille m a a l i d m u n 31 pnä.
t u u yhtä valtaa vastaan, ei herätä
tässä vallassa h a l u a j o u d u t t a a enem­män
t a i vähemmän merkittävästi a -
scistautumlscnBa v a u h t i a . ' '
BAKENNUSTTOT TODISTAVAT
S o t i l a a l l i s e n puolustuksen ohjelmaa
väiheksymättä neuvostohallitus suun­t
a a ponnistuksensa ennen kaikkea
rauhanomaisen talouden kehittämi-'
Äfen, m a a n väestön tarpeiden tyydyt­tämiseen
m a h d o l l i s i m m a n täydellises.
t i . Tekijä matoitsec, että v u o n n a 1950
väestöQe ' m y y t i i n e l i n t a r v i k k e i ta
prosenttia enemmän j a teollisuustuot­t
e i t a 35 p r o s e n t t i a enemmän k u i n e-d
e l l i s en vuoden aikana. Vuodesta
1948 vuoteen 1951 Neuvostoliitossa a -
l e n n e t t i i n merkittävästi failutustar-v
i k k e i d e n hintoja neljä kertaa työ­suunnitelmat
s a a t e t t i i n koko kansan
t i e t o on j a niitä a l e t t i i n toteuttaa
vuonna 1950. N i i d e n toteuttamiseen
t a r v i t a a n miljoonia tonneja terästä,
suunnaton määrä koneita. Ja lisäksi
t a i t o a j a t a r m o a . "Nämä numerot j a
tosiasiat osoittavat selvästi, ettei
Neuvostoliitto jvalmistaudu hyökkäys­sotaan,
j o k a v a a t i i neljä tai v i i s i k e r ­t
a a suurempia menoja kuin vahnis-t
a u t u m i n e n puolustukseen", P r i t t s a ­noo.
ULKOPOLITIIKKA TODISTAA
Y k s i t y i s k o h t a i s e s t i P r i t t ke rrttoop k i r -
j a s s a a n neuvos tot z^l l i tuks en Jj(o^hC d o n ,
mukaisesta t o i m l n n a s . a Y h d i s t y n e i s ­sä
K a n s a k u n n i s s a r a u h a n puolusta­miseksi,
siitä valtavasta menestyk­sestä.
Joka'Neuvostoliitossa saavutet­t
i i n kamppailussa a l l e k i r j o i t u s t en k e -
r ä ä m i s ^ l Tutäiolman vetoomukseen
atomiaseen kieltämisestä; Neuvos o-l
i i t o n s o t a p r o p a ^ n d a a vastaan täh­täävästä
lainsäädännöstä Jne. " O t t a en
huomioon sen, mitä kansa j o u . u i k o ­kemaan
sodan a i k a n a , o n sanottava,
että t a r v i t t a i s i i n monivuotinen pro­paganda.
Jotta neuvostokansan mie­l
e en v o i t a i s i i n syövyttää ajatu s hyök­käyssodasta,
so. tunkeutiunisesta vie­r
a a n valtion alueelle ihnan mitään
a i h e t t a . Tällaisesta propagandasta
Neuvostoliitto on kaukana, j a se k e .
h o i t t a a sitä p a i t s i tuomitsemaan k a i ­k
e n sotaprc^agandan rikoksena j a on
itse ^ v ä k s y n y t tästä ^'astaavan
l a i n " , P r i t t k i r j o i t t a a.
TALOUSJÄRJESTELMÄ TODISTAA
P r i t t toteaa edelleen Neuvostoliiton
r a u h a a n pyrkivän t i l k o p o l i t i i k a n j o h ­t
u v a n iise neuvostovaltion luontees-i
ta. Neuvostoliitossa ei o l e monopoli-yhtymiä
eikä konserneja. Jotka o l i s i ­vat
j o i d e n k i n h a r v a l u k u i s t e n k i i h k o -
aseista-utumisella huimaa via voittoja
tavoittelevien sutuxikkalden omaL
suutta. K u k a a n ei siellä kokoa v o i t ­t
o ja v i e r a a n työn riistämisellä. T e o l l i ­suus,
m a a J a s en r i k k a u d e t — k a i k k i
k u u l u u kansalle. Tsaarin Venäjän
entiset siirtomaat ovat n y t vapaita Ja
t a s a - a r v o i s i a tasavaltoja. Näin ollen
" I m p e r i a l i s m i l l e ei Venäjällä ole o l e ­massa
taloudellista p e r u s . a a . " P u l i s ta
vapaan sosialistisen talouden s u u r i n l -
telmallisuus. sodasta hyötyä tavoitte­l
e v i en riistäjäluokkien puuttuminen,
kansallisuussorron Ja k a n s a l l i s u u s,
k i i h k o n hävittäminen — k a i k k i nämä
ovat ,nUtä tekijöitä, j o t k a määräävät
ncuvostopolitUkan ^ raiihianomaisen
luonteen.
MISTÄ SOTA UHKAA?
"Mistä sodai)vaara todellisuudessa
saa aUcunsa?', P r i t t kysyy. "Saako
v a a r a alkunsa Venäjän taholta, j o l la
ei ole sota^joukkoja eikä t u k i k o h t ia
alueensa r a j o j e n u l k o p u o l e l l a (niitä
on vain siellä, missä sopimukset s en
läntiseen l i i t t o l a i s t en kanssa sitä edel­lyttävät),
v a l U S A n taholta, j o l l a on
sotajoukkoja j a t u k i k o h t i a s i r o t e l t u na
k a i k k i a l l e m a a i l m a a n sen edes yrittä­mättäkään
salata, että tämä k a i k ki
on tähdätty Neuvostoliittoa vastaan?
Saako v a a r a a l k u n s a Venäjän taholta.
j o k a ennen Ja Jälkeen K o r e a n sodan
alkamisen on pysynyt rauhallisen
korrektina, mihinkään p a n i i k k i i n a n .
tautumatta. c i u h k a a ketään eikä s e ­k
a a n n u ainoaankaan nyt käynnissä
olevista sodista. \-al A m e r i k a n U -
h o l t a . j o k a propagoi j a käy sotaa, u h ­k
a a sodalla j a j a t k a a intervenJota
Koreassa. FiUppllnelllä. Formosalla^
K i i n a s s a ja Indokiinassa? Saako
vaara alkunsa Venäjän taholta, joka
tukee kamppailua rauhan puolesta,
kieltää sotapropagandan Ja v a a t ii
herkeämättä aseistuksen supistamista
j a atomiaseen sekä muiden joukko,
tuhoaseiden kieltämistä, v a i U S A n t a -
h o l u i , Joka kieltää rauliaupropagan-dan,
propagoi avoimesti "ehkäisyso-t
a a " j a vastaa k a i k k i i n ehdotuksiin
aseistuksen supistamisesta j a a t o m i ­pommin
kieltämisestä lisäämällä a -
seistustaan?" K e h o i t t a e n l u k i j o i t a i t ­se
vastaamaan tähän kysymykseen
tekijä huomauttaa omasu puoles.
t a a n ; "Teen ainoan mahdollisen Ja
toyvin ilahduttavan johtopäätöksen:
Neuvostoliiton uskollisuus r a u h a n a s i ­a
l l e on yhtä. suuri k u i n sen uljuus
taistelussa voiton saavuttamiseksi
natsi-Saksasta".
• J . N . P r i t t i n k i r j a "Venäjä puolustaa
r a u h a a j o k a perus-uu tosiasioihin,
a s i a k i r j o i h i n j a tekijän omUn ha v a i n.
töihin neuvostokansan elämästä, on
arvokas panos rauhantalsteluun. Se
auttaa pnljnstamaan sodanlietsojien
valhe- ja parjauspropagandan Ja i n -
nostaa k a l k k i a rehellisiä ihmisiä e n ­tistä
aktiivisempaan Ja päättäväm.
pään- t o i m i n t a a n tais'.elU8sa rauhan
säilyttämiseksi j a l u j i t t a m i s e k s i k a n ­sojen
kesken. — N . « a r i n .
Suomen leipäomava-raisuuden
kehitys
on huolestuttava
i l d s i n k i . (S-S) ~ Samanaikaisesti
k u n maidon tuotanto o n nousemassa
ylituotantoa osoittavan rajapyykin
o h i (työläiset eivät ipysty ostamaan
maitoa lapsilleen k y l l i k s i — tolm.) on
kehitys leipäviljan tuptaimossa päln-vastamen.
Viljakysymyk.siä tutkinut
komitea totesi äskettäin, että Iclpä-viljaomavaraLsuus,
joka ennen vii­meistä
sotaa o l i 80—00 pros. Jää. n y t
55 prosentiksi. Vikne vuonna se o li
62 pros. j a sitä edellisenä 71 pros.
Kuivavana satovuonna joudutaan
leipäviljan tuontiin kilyttamään y l i
10 m i l j a r d i a markkaai
kieir asukasluku
mm
Oltawa. — T i l a s t o l l i n e n t o i m i s t o on
äskettäin julkaissut Uedot Canadan
suurimpien kaupunkien väkiluvuista
viime kesäkuussa t o i m i t e t u n väenlos-k
u n perusteella. Sen m u k a a n oU
maan seuraavissa koupunselssa y l i
30.000 asukasta:
Montreal . . . . . . . . . . . . . . . l,Q2;,S2o:
Toronto 675.154!
Vancouver . . . . . . . . . . . . . . . 3 4 4 ^
WlnnlpcK 235.710
H a m i l t o n . . . . . . . . ..... 208.321
Ottawa . . . . . . > . . . . ; . . . ^ i . . 20(?.O45'
Quebec 164.016
Edmonton . . . . . . . . . . . . . . . . . 169,631
Calgary . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129,060
\Vindsor ]20j0i9
H a l i f a x 65,589
Verdun . . . — . . . . . . . . . . . . . 71J391
Regina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7W19
Saskatoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 53,268
St. John' 6 , Nnd. . . . . . . . . . . . 52,873
V i c t o r i a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51J31
Saint J o h n . N i B . . . . . . . . . . . 60.770
Sherbrooke 80,543
Three R i v e r s . . . . . . . . . . . . . . 46.483
K i t c h e n e r . . . . . . . . . . . . . . 44,687
H u l l 43,483
Sudbury . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42,410
Oshawa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41,645
Peterborough . . . . . . . . . . . . . . 38;272
B r a n t f o r d . . . i . . . . . . . . . . . . . . 38,727
Poirt W i l l am . . . . . . . . . . . . . . . • 34,947
S a m i a 34.697
K i n g s t o n 33,389
Sault Steä M a r i e 32.452
Sydney . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,317
P o r t A r t h u r 31461
Outremont . . . . . . . . . . . . . . . . 31,057
OOINC l O \GUR tATER-ALONG A
VOUCAHRfli/NOUP
SI$1ER BACK UBi 2. BUOCS
ANDMAVETB^
Tervehdys Mao
Tse-tungilta
Tokio. — {Ranskalaisen patalioonan
sotilaat Koreassa löysivät pommin
näköisen käärön c i kenenkään maalta.
Yhdellä p u o l e l l a näkyi sytytyslonka j a
toisella p u o l e l l a vetorengas.
He kuljettivat v a a r a l l i s e n näköisen
l a i t t e en crikoisjoukko-osastollo pur­k
a m i s t a varten.
P u r k a m a a n ryhtyneet miehet k a i ­k
e l l a huolella vetivät renkaasta v a ­roen
s a m a l l a räjähdystä. Ylös työn-tyi
lappu j o h o n oli- k i r j o i t e t tu "botim".
L a a t i k o n sisällä o l i p a p e r i j o h o n o l i
ranskaksi k i r j o i t e t t u : Coucou mc y o i -
l a ! Bonjour de 'Mao T M - t u n ^ J "
Suomeksi "Tässä minä o l e n ! T c r v c i.
siä M a o - T s e - t u n g l l ta
Patkkaiismlttarit ovat olleet monissa kaupungeissa käytännössä Jo vuoda, mutta J i U j^^^
vassa Dick Tmc3r kuvasarjassa Ilnienevästä toiminnasta on kerrottu sanonialehdissä on kulunut
vasta'muutamia-'kuukausia.V ' ^ '
279 henkilöä sai
surmansa myrskyssä
Pakistanissa
K a r a c l U , Pakistan. — Sisäministeri
M u s h t a q /Ahmed Gurmanl ilmoitti
parlamentissa maanantaina; että äs­kettäin
atä-Bengallssa riehuneessa
h i r m u m y r s k y t sai sunnansa- 279
h e n k i m \ ; ,
QLiittahallitus bn myöntänyt 5,000,-
000 rupeeta (•1,516.650) j a Itft-Ben-g
a l i n h a l l i t u s 2,669,000 rupeeta avus-.
tusta myrskyn johdosta kärsimään
Joutuneille.
na
VI.
V Tuotan^
Kirj. V. HYVÄRINEN
EE
Harkovin traktoritehdas sijaitsee xt,
20 laa. kauinmgin u l k o p u o l e l l a J a m u o -
«lostaa oman stmren tehdasyhdyskun-tahtansa.
S e o n p e r u s t e t tu a u t i o l l e s eu
dulle V. 1929, j o l l o i n rakentaminen
kesu 11-14 kk. V . 1931 tehdas .vahnistl
1 ^ hv. t r a k t o r e i t a , j a siltä lähtien
tehtaan tuotanto monipuolistui j a U -
«ääntyi a i n a vuoteen 1941 saakka, j o l ­loin
kaikki koneistot e v a k u o i t i i n V-
»alille. N y k y i s i n taas koneet^pyöri-
Tät entisessä ympäristössä j a s u u r e m -
oialla teholla k u i n eimen sotsfa.
Tehtaan ipääj<*taja, insinöörlcnsä
ympäröimänä, o t t i meidät vastaan
konttorissaan, j a m e fsalmme esittää
^ ^ H e kysymyksiä. M u u t a m i i n h än
''astasi a u l i i s t i , mutta k u n teimme
tyhmästi kysymyksen työväen l u -
•n^iäärästä. n i i n hän e l Ilmoittanut
ötä, vaan s a n o i : Näette itse. p a l j on
^ t ä on. Samoin kävi kysymykselle
tuotannosta. Valokuvauskonclta, j o L
ta meillä muutamilla, o l i , e i s a l l i t tu
•^iedä tebtaaaeen, v a i k k a niitä m o n in
paikoin muualla s a i käyttää a i k a v a -
J * ^ i . Tehdasalue o n l a a j a , asun-toalueineen
kuin Lahden kokoinen
^ u p u n k l Varsinaisia työsaleja t e h -
t*Ä«a on k u u l e m a n i m u k a a n y l i 20
^ m e tietenkään ennättäneet t u ­t
t u a k u i n m a a l l i k o l l e k a i k k e i n m l e -
^ i n t o i a c m p i i n t e k n i i k a n IhmeieÖln.
KäTinune e n s in sorvaamossa', tn<f«a «a
«^t sonrart hoitelivat konäitain j a
meille esiteltlto p a n u s o r v a r i,
työn sankari. Sen Jälkeen pääsimme
«««»omahalliin. n . 60 m . leveäftn J a
P^fitataa metriä pltkä&n s a l i i n , J o b oa
valaistus pääsi k a t o n k a u t t a . Siellä
^ ™ « t u i t r a k t o r i o s I sU l i u k u r a d a l l a.
^ * " » * i n t u o u menoa alwt»JoDwwn:
« « n runko klskoffle J a s i t t e n sUhen
osa osan Jälkeen, m a a l a u s k i n m u u t a -
xnassa m i n u u t i s s a j a senjälkeen yhtä
n<q)ea kuivaus suljetussa komerossa.
T a i t a v a t kädet työslcentelivät nöprästl
sahkövasarpiheeh' j a -ruuviavaiool-neen,
viimeisenä työnä t e l a k e t j u n v e ­täminen
pyörien päälle. S i t t e n mies
hypähti r a t t i i n , j a h e t k e n l l u k a s t e l -
tuäan Jymisten rautaievyiscUä l a t t a l la
yahnis t r a k t o r i p a i n u i ulos varastoa­lueelle.
S i l l o i n j o seuraava t r a k t o ri
o l i saamassa telaketjujaan. N o i n 25
m i n . kesti t r a k t o r i n r a k e n n u s I r t o n a l.
s l s t a o s o l s t a v a l m i i k s i j a n . 7,5 m i n .
k u l u t t u a oU sitä seuraava valmis.
E i selvitetty sitä, o l i J b tehtaassa
useampia k<dcoomahaIleja näkemäs-^
tämme erilasista t r a k i o i r i a .varten, t e h -
t a a n suuruuteen nähden saattoi o l l a ­k
i n . Saimme o m i n b u t n n l o l n m e l k o i,
sen varmuuden t u l t a a n työväen lu^^
kuniäärästäkin j o k a o n n . 20,000, s i i s -
tä öikä. 20 % n a i s i a . Työ oU n i i n jär-
Jestetty, että siinä e l l l l o t o t u p a k k a ­t
u n t i a v o i pitää, v a a n osuus o n s u o r i ­tettava
reippaasti.
A s u n t o a l t i c o l i selvätyylylsen asema»,
k a a v a n mukaan rakexmettu suorine
katuineen. Rakennukset o l i v a t s u u ­r
e h k o j a k i v i t a l o j a , v a i n l a i t a m i l l a Vä.
ttän o m a k o t i t a l o j a m u i s t u t t a v i a p u u ­taloja.
Näimme ohimennen koulut,
k u l t t u u r i p a l a t s i t Ja muut yleiset r a ­kennukset.
Terveydenhoitoon s a i n t u .
t u s t u a j o n k i n verran, m u t t a siltä e-nemmän
joskus.
S t a l i n i n autotehdas Moskovassa.
Jälleen suuri tehdas, ensimmäinen
l a a t u a a n NetsvostoUitossa. Samalla
p a i k a l l a yrittivät enUlt r i k k a a t l i i k e ­miehet
ennen vattanknmousta saada
autotehtaan k&yntiin.,mutta epäon­nistuivat.
Tämän tehtaao varsinainen
syntymäpäivä oU i L 7. 1024, jolloin
ensimmäiset 10 autoa valmlstuL E n ­simmäisen
SKVUotissuuxmitelman a i ­k
a n a autoja a l e t t i i n valmistaa l i u k u -
hamajärjestelmän mukaan, ensin k -
a u t o j a j a myöhemmin h - a u t o j a j a l i n ­j
a - a u t o j a . J o e n n e n vuotta 1941. j o l ­l
o i n tehdas e v a k u o i t i i n Itään, o l i sen
tuotanto eurooppalaiseksi v a r s i n s u u ­r
i . Sodan jälkeen tuotannon taas
I^ästessä käyntiin alkuperäisessä p a i .
kassaan koneisto sutu-immaksi osaksi
u u s i t t i l i i j a työmenetelmiä k e h i t e t t i i n.
T e h t a a n j o h d o n ediistajan esitetty­jä
hyväntahtoisesti meille edellä ole­v
a n l y h e n n e t y n h ^ t o r l i k l n . pääsimme
näkemään j a k u u l e i p a a n t e h t a a n toL.
m i n t a a . Suuressa' vallmb-bsastossa
suurehko joukko työläisiä, enimmäk­seen
n a i s i a , s u r v o i v a l l n h i e k k a a muot­t
e i h i n . K i i r e oU k a l k i l l a , j o t k u t v i l ­k
a i s i v a t m e i h i n , j o l l a k i n m u s t a n h i k l s -
tä hymyäkin, toiset taas täyttivät Jär-
Icähtämättä normejaan väUttämättä
meistä. Muutamat sentään ennätti­vät
v a t i i t a a sanan t a i p a r i k i n . (Heh­k
u v a n v a l k o i n e n teräs sojotti muot­t
e i h i n . Hikisiä kasvoja k u u m o t t i , k u n
nopeat kädet ohjaUivat teräsvirtoja
m u s t i i n savuaviin o n k a l o i h i n . Läm­m
i n paikka. Toisessa suuressa osais-tossa
taas näimme pitkän rivistön
raameissaan hyppiviä m u u t a m a n t o n ­n
i n painoisia muottlvasaroita, jotlui
k u k i n ihmiskäden käskystä s u o r i t t i ­vat
lyhyen, m u t t a äkäisen Iskusarjan.
Tämän prosessin alussa t e h t i i n teräs­tangosta
pienehköjä pätkiä, j a k u n
nämä kävivät koko k u j a n j u o k s u n , n i in
< ^ a t melkoisen v a l m i i t a kampiakse-l
e l t a täi s en näköisiä m u l t a osia. Se
o l i housuja t u t i s u t t a v a p a i k k a , v a i k ka
h a l l i o l i alakerr(dcsessa v a n k a l l a niiaa-peräUa.
KokoomahaIlis26 taas näim.
me 4 t o n n i n k - a u t o n l o p u l l i s en s y n i ^
v a l m i i s t a osista samaan tapaan k u in
t r a k t o r i t e h t a a s s a k i n . Seurasin p a ­r
i n kolmen a u t o n valmistumisen l i u ­k
u r a d a l l a , j a k e l l o a katsoen totesin
u u d n i auton lähtevän Uikkeelle aim.
3—3,5 m i n . väliajoilla. Aikaisemmin
j o saimme selville — täällä o l i j o h to
avomielisempi kuin t r a k t o r i t e h t a a l la
— että työväkeä oU täälläkin n . 20,000
p a i k k e i l l a j a saimmepa j o n k i n l a i s en
käsityksen tuotannon määrästäkin.
M u t t a eräs k i e l i t a i t o i n e n t o v e r i n i , u t e .
l a l s k u i n minäkin, h u o m a u t t i , että v i i ­meinen
palvelu autolle t e h t i i n s i p a i -
f
semalla l i i d u l l a numero peräjpäähän,
j a se o l i huomattavasti korkeampi
k u i n hänen kuulemansa perusteella
meidän arviomme vuoden alusta l a s ­k
e t t u n a osoitti. Mitenhän lie.
Sekä t r a k t o r i t e i i t a a s s a että. auto­tehtaassa
huomioin, ettei tuotteiden
ulkonäköön nähden o l t u a i v a n t u r h an
t a r k k o j a , vaan tarkoltusenmukaisuus
oli pääasiana,: samoin valmlstulcsen
nopeus. Muutamat henkilöautomallit
tosin, j o i t a näin v a l m i i n a käytössä,
o l i v a t j c * s e c n k n vihneisteltyjä ulko-näöltään.
; . . r ' ' ',
Monet tehdasosat tekivät täyteen
s u l l o t u n vaikutuksen, m u t t a Ilmati­l
a a h a n s i l t i näytti työväestön niää-rään'näbden
olevan riittävästi, j a v a ­l
a i s t u s k i n oli k u n n o l l i n e n . Mitään
yhtenäisyyttä työpuvuissa e i näyttäy.
t y n y t , siis e i s a m a n l a i s i a suojapuku­j
a . Käsitykseni m u k a a n tapaturma-suojeluun
oU k i i n n i t e t t y tyydyttä­västi
huomiota, myöskin r u o k a i l u u n Ja
I i u o l t o m a h d o l l i s u u k s i l n .
K i o v a n tekstiilitehdas, perustettu n .
20 y. s i t t e n , o n s u u r e h k o tämän a l an
tuotantolatos, jossa valmistetaaui a -
lusvaattel ta. s u k k i a y . m . kaikkiaan-lÖO
eri lajiketta, Joukossa, useita n y l o n -
kudonnaisia, Joiden alkuperäisenä
r a a k a - a i n e e n a käytetään klvlhdllen
jäteaineita. I & l k k l valmisteet olivat
l a a d u l t a a n erittäin hyviä. Olisimme
saaneet o s t a a k i n niitä, m u t t a n i i d en
k o r k e a n h i n n a n v u o k s i täytyi ostok­set
Jättää tÄcmättä. esim. naisten
n y l o n - s u k a t olisivat maksaneet 2.500
mk. p a r i . Täh&a v a i k u t t i osaltaan
epäedulliset valuuttakuirssit: m a r k ka
ei kelvannut, v a a n sen s a i lähtiessä
Helsingistä v a i h t a a p t m t a a n j a edel­leen
r u p l a a n.
T e h t a a n työväkenä oU pääasiallises­t
i n a i s i a . '
K a l i n i n kenkätehdas L e n i n g r a d i s sa
(eht. S k o r p o f f l n tehdas). P e n u t c t tu
Jo ennen vallankumousta. Neuvosto­v
a l l a n ' a i k a n a t O i t a a n t o i m i n t a s u u n.
nättiin käsityömuodoeta konetyöhön,
j a Jo e n n e n v, 1940 a l k u a o l i k a i k k i
m a h d o l l i n e n työ m e k a n i s o l t u . tämän
k e h i t y k s e n m u k a n a t i e t y s t i työteho o l i
noussut huomattavasti j a työläisten
o l o t parantuneet. V . 1940 tehdä» t u o t ­t
i kahdessa vuorossa vuorakaudessa
70,000 p a r i a kenkiä. Työläisiä o l i 11,-
500,' Tämäkin tehdas o l i sodan a i k a ­n
a evakuoitu itään. .
S o d a n päätyttyä tehdasrakennuk­set,
j o i s s a o l i p i n t a - a l a a 16,000 neliöm.
olivat p a h a s t i vaurioituneet, sillä o l i ­vathan
ne saaneet (»akseen 370 t y k i n ­ammusta
Ja 18 lentopommia. Rauhan
t u l t u a o l i h a l l i t u k s e n määräyksestä
heti aloitettu jälleenrakentaminen,
ensinnä työläisten asunnoista. K u n .
toon korjatut tehdasrakennukset s i ­sältävät
nykyisin paitsi varsinaisia
jalkincosastoja myöskinnahica-, k e ­m
i a l l i s e t - Ja kumiosastot sekä puunr
jalostustchtaan. Jalkineiden valmis­tus
tapahtuu siirtohihnasystecmlllä.
mitä o n k a i k k i a a n n . 10 k m . Työvä­keä,
jokaonpääasiallisesti naispuolis­ta,
Joka tällä kertaa vähemmän kutn
ennen sotaa o l i vähän y l i 9000,
S e u r a s i n eräässä salissa kenkien
valmistusta a i n a leilcatuista nahkOf
suUcaleista valmiiseen p a r i i n saakka.
H i h n a v i e r i vakaasti k u i n -Volgan v i r.
ta, koneet naukuttlvat Ja tikittivät,
ja taitavat, nopeat kädet kävivät h i h -
nala koneelle Ja päinvaston.
M e i l l e e s i t e l t i in eräs uudistus, Jon^
ka a v u l l a raaka-aineesta saadaan n .
10 % säästö j a Josta sen keksijä, muur
dan työläinen, on saanut huomatta­van
palkinnon. M i n u s t a k u i t e n k in
tuntui siltä, k u i n osa säästöstä saa^
U i s U n laadun kdstannuksella, sillä
valmisteiden laadullinen yleistaso ei
vastannut korkeimman luokan v a a t i ­muksia,
sanottakoon siltä v a i n tyydyt,
tävä. Miesten, naisten j a l a s t en J a l -
l : i n c i t a öU sangen monia h i n n o i l t a an
l a a j o l h i p a s t e i k k o i h i n k u u l u v i a m a l l e ­j
a / Miesten kenkien h i n n a t esim, 60
—400 r p l . Eräs korkealuokkainen v aU
miste, miesten matala, ruskea kenkä­pari
o l i saanut h i n n a n 385 r p l . , m e i ­dän
huonon kurasirahamme mukaan
19.000 m k (!j H u i m a h i n t a siis. Y l e l -
]i5yyttä seUalset Jalkineet, k u n k e r r an
60—70 r p l : n p i e k s u i l l a k i n pääsee käy­rää
tietä näkymättömiin. Samat s a ­nat
n a i s t e n kengistäkin/
Kävin myöskin tämän tehtaan työ­maaruokalassakin,
mikä s i j a i t s i 3-ker->
rokslssa k i v i t a l o s t a , j a näin mitä j a
m i t e n työläisille t a r j o i l t i i n . Toaski^
voin s a n o a ylelsarvosteluna: tyydyttä­vä.
T a v a l l i s e n k u i v a n muonan lisäk.
si oli useita lämpimiä l l e m i r u o k i a ' ja
paistoksia, muutamat meille outoja
lajeja. Oli lisäksi kivennäisvesiä, l i ­monaadia,
kaljaa, mehuja, tupakkaa
y.m. Taisi o l l a o l u t t a k i n , mutta v o d.
kaa en muistaakseni nähnyt. Hinnat
oli tehtaan johdon toimesta Järjestet­t
y r a v i n t o l a h i n t o j a halvCiVimiksi. L a i .
tos, samoin k u i n sen a n t i m e t k i n , a n ­toivat
meille, h o t e l l i y l e l l l s y y k s l in jo
j o n k i n v e r r a n tottuneille, h i e m a n y k ­sinkertaisen
vaikutelman, m u t t a k y l ­lähän
semmoisessakin paikassa täydei
v i t a m i i n i t Ja k a l o r i a t saa.
Tämäkin tehdas tuntui Jotenkin
täyteen ahdetulta, v a i k k a Järjestystä
Ja siisteyttä cl mIUään tavoin eov)
m o i t t i a . Ilmanvaihtokin; o l i k a i t cr
ihokas/koska suutarinhajua t u n t u i sei>
lähteisiin nähden v a r s i n n i u k a s t i.
K a i k k i edellämainitut tehtaat 4
j a i t s i v a t vanhoissa rakennuksissf),
joissa v a i n k a i k k e i n välttämättömime
piä korjaustöitä o n v i i m e sodan jäl­keen
suoritettu. Joten s i i s uudenaikaif.
sia, hienoja työsaleja ei o l l u t nähtär
vissä. Uusissa tehtaissa, Jolta viime
vuosina on rakennettu eri p u o l i l le
Neuvostoliittoa, el meillä oUut t i l a lr
suutta käydä. Ilmaisen, että kaiklssfi
cdcllämainitulssa tehtaissa saimme
tutustua tehtaan kustannuksella, Järr
jestettyyn työväen monitahoiseeni
huoltoon, ammattiopetukseen j a s i r
vistyslaitoksUn. niitä el sovi työväen
olojen k a n n a l t a unohtaa, m u t t a n i i s ti
k e r r o n crkscen myöhemmin.
T o s i a s i a on, että Neuvostoliitto on
vallankumouksen Jällceen muuttunut
maatalousmaasta teollisuusmaaksi.
Tuotanto on t i l a s t o j en mukaan 10-
kcrtaisttmut Jal monipuolistunut. U u ­sia
tehtaita o n r a k e n n e t t u e r i t a l l o i l ­l
e valtakuntaa, v a r s i n k i n sodan a i k a .
na Ja s en Jälkeen S i p e r i a a n . N y k y i ­nen
tuotanto tutkin k a i k i l l a a l o i l la
tarjoaa yltäkylläisyyttä, j o s k i n m u u ­t
a m i l l a a l o i l l a o n v a r a ^ v i e n t i i n k i n,
s i k s i valtavat määrät tarvikkeita
maan suuri väestömäärä v o i k u l u t ­t
a a . Suuret smmnitelmat lupaavat
paljon. .
Nyt lähdemme vllJapeUoUJe j a k a r ­j
a n p a r i i n.
Torstaina, huhtikuun 10 p. — Thursday, April 10,1952
Lake Shorc Amerikan
manteceen ^vimmaksi ,
M o z t h cm ! M i n c r kertoo, että l a ke
jShor^ k u l t a k i a v a n n o s t a K i r k l a n d (La­k
e l l a tulee p i a k k o i n A m e r i k a n m a n t e.
T^en s y v i n k a i v a n t o — n i i n p i a n k u in
IgMiia^hon 7350 Ja 6,075 Jalan tasan<^
teet valmistuvat. Kaivosaukko o n s l l .
l o i n 6,135 J a l a n syvyinen. Nykyään
o n xAtlannln tämän puolen s y v i n k a i -
,vantQ (Morro -Velhon kultakaivanto.
Jonka Omistaa -St. J o h n d c l i R e y - y h -
tia MInais Qcroislssa. Brasiliassa.
JECaivanto o n 6,061 j a l a n c l i y l i p u o l e n ­t
o i s ta m a i l i n syvyinen.
iakko päättynyt \ .
K i t c h e n e r . >^ L a k o s s a olleet
nardo H i U T l p C o . L t d : n 'tjiJiaiset
p a l a s i v a t tiistaiaamuna . t y d t i f in oL.
t u o a n lak0!ssa y h d e n pmvdn. ,
f M a a n a n t a i n a kokoontunut sovinto»
l a u t a k u n t a pSäsl yksimielisyyteen l a»
k o n päättämisestä.
Työläiset menivät l a k k o o n k u n yh->
ttö e r o t u työstä U n i t e d Bubber. C o r k.
L I n o l e um and P l a s t i c 'VVorkcis o f
A m e r i c a n ösas^i 421 jäsenen.
PÄÄSIÄISEKSI ANTAKAA
K u n haluatte antaa arvok­k
a a n l a h j a n . . , k u n haluatte
s i j o i t t o i i olvuUisccn aartee­seen
v a l i t k a a True-Lovo t l -
munttlsormus. Nimi " T r u e -
L o v e " takaa tcUle k i r k k a an
Ja oikean värisen leikatmt
t i m a n t i n . Käykää katsomos­sa
monipuolista " T r u e - L o v c"
t i m a n t t i e n loistavaa v a l l k o i -
mou, asetettu k l a s s i l l i s i i n j a
e r i k o i s m a l l i s i i n sormuksiin.
TRUErUOVE
Timantit- ja
vihkisormuksia
J. E. B L Ä IS
. JEWELLERS LIMITED
Taloudälincn jalakivikauppanne
65 E L M S T R E E T E A S T , S U D B U RY
Kasvattakaa...
TERVEITÄ
KANAN­POIKIA
HYÖDYKt
SENNE!
•: ;ii i'f;ir',n-'':iii;(lliw tCrfe'
C H I G K M Ä SH
PIONEER kananpoikain REHUJA
Alotus-^^Cnimblcs" sulfan kera
Alotus-"Crumbles" tavallista ...
Alotusmäskiä sulfan kera .........
Alotusmäskiä tavallista
»
.$5.65
5.50
5.55
5.40
SUOMALAINEN PALVELUS
66 E L M ST. W. SUDBURY^ ONT*
ii
'9 *>• •"' B