Vapaus, April 10, 1952

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 10 p. - - Thursday, AprillO, 1952
vt Fbaim cmmUim.Es-
No?» 0. 1917. Anthorlzed
119 • ffffffTfd"**™»» «lOlL t)j fl4*t Post
Otfloo Departaient. Ottf(9»» Pub'
IfiOtM Cbrlee vedOF: Tpeadajr?,
•Boxadftjv and eatttrdi^lgr'Vilaus
Pnlribdiliis Ctetqyany 100-109
mm BL Wv SodlraxT, OaJL, Canada,
Telepbonn: sosiness Office «-«Sei
JBOiUttUd Office «-«zes, Hamser
Addreo Boi 69, Sudbuiy, Cntflila
AdrerUsiRff rat«9 upon appUcation.
Itanslation iree cf cbarge.
TBJiVSBBSIflAT:
Canadassa: | «k. 7J09 6 kk. 3.75
3 kk. ZÄ3
Ybdymrallolssa: l «k. 8J00 0 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8 ^ O kk. 4.75
MAottön valkoinen kirja
Ra]HaminKt<*n Abbott esitti viime tiistaina <;aIahuoneen istunnolle
liaOitukseii va1Iu>isen1cirjan missä tehdään s e l v ^ liittohallituksen
verotuloista j a siitä, mihin näitä verorahoja on käytetty, sekä anne­taan
hallituksen arvio maan talouseläniän yleisestä kehityksestä ja
sen tulevasta suunnasta.
: fi^ maaliskuun 31 pnä
Syttyneen tilivuoden tuloja ja menoja, «uomio kiintyy kaikkein
ensimmäiseksi siihen tosiasiaan, että vaikka hallituksen menot, pää­asiassa
sotavarustelun vuoksi, ovat huimaavasti suuremmat kuin edel-
' Vs&l&VM siitä huolimatta rahaministeri Abbott
o n verottanut kansaa vieläkin enemmän, j a seuraus on, että hallituk­sella
oli vuoden päättyessä $356,000,000 ylijäämä, jonka käyttämi-sen
suhteen haliitusvlranomaiset ovat neuvottomina. Ei kuulemma
löydy sotavarusteluissa paikkaa mihin tämä rahamäärä käytettäisiin
— i j a kansan hjrvinvoinnin hyväksi sitä ei haluta luovuttaa!
^^^^ ' Y mainittiin, että juuri päättyneen vuoden aikana
Iballituksen menot lisääntyivät suuresti kuluneen vuoden aikana. K u n
19SQ->-$li tilivuoden menot olivat $2,901 miljoonaa, niin vuoden
19S1—52 menot olivat $3,647 miljoonaa. Tulot, jotka on kerätty vä-
' littomien ^ a välillisten verojen muodossa, lisääntyivät vieläkin
eqcnunan> ollen ne vastaavina vuosina '$3,112 ja $4,003 miljoonaa.
- Jkftten sitten on hallitus leiviskäänsä hoitanut? Puolustuslaitok­selle
uhrattiin välittömästi $1,401 miljoonaa, mutta tässä ei suinkaan
ole kaikki se mitä puolustuslaitos on valtion varoista viime vuonna
«vienyt* Se on asiallisesti puhuen vain se osa sotamenoista, mitä käy-
^täannykylsen armeijan «ylläpitoon ja sen varustamiseen. Tämän
lisäksi on maistettava, että Canadan kansallis\'elka, mikä sivumen­nen
sanoen on noin $11,000 miljoonaa, eli $790 jokaista miestä, naista
ja lasta kohti, aiheutti viime vuonna korkomenojen ja pääoman kuo­letuksen
mtiodossa valtiolle 430 miljoonan menot (tähän ei sisälly
inajajlcuntah^llitusten ja kunnanvaltuustojen velkojen korkomenot).
Vaikka sodissa terveytensä menettäneet ihmiset eivät saa läheskään
riittävää huolenpitoa, niin veteraanien huoltoon käytettiin kuitenkin
$216 miljoonaa. - Puolustuslaitoksen tilauksia täyttäville teollisuus­laitoksille
on annettu $29 miljoonaa j a atomienergian kehittämiseen
on käytetty $25 milj. Tämä nostaa maan sotamenot '$2,102 miljoo­naan,
eli hyvin lähelle 60 prosenttia valtion kokonaisnienoista. Eikä
tähänkin s i ^ l l y vielä kaikki puolustuslaitoksen menot, sillä osa ns.
"sekalaisista" menoista käytetään varmasti sellaisiin tarkoituksiin,
jotka oVfityliteyksLssä asevoimien kanssa Jne. Käytännöllisesti kat-sqen
täinä tarkoittaa, että kaikista verodollareistanime — olkoon ne
peritty fii^ittÖms^ tai peitettynä/ni^ynti-^Jitavai^^
röna^meni VI
./edeUera:'jpaiien^ - ' r - K -'
Tilannekuva on sitäkin puhuvampi jos otamme tutkittavaksem­me
valtion menojen toisen ryhmän. Sivumennen sanoen voidaan to­deta
se kerrassaan huolestuttava eeikka, että liittohallitus käyttää
enemmän varoja vankilain ylläpitämiseen ($9 milj.) mitä se luovut­taa
yliop^tojen av'ustatniseen, mihin tarkoitukseen käytettiin viime
vuonna vain $6.9 milj. Terveys ja huoltotarkoitukseen käytettiin
$21 milj. perbelisäavustuksecn $320 milj. ja vanhuudeneläkkeeseen
$83, yhteensäj (ilman vankilamenoja) $432 miljoonaa, eli vajaa 12
prosentit lukoyaUio Toisinsanoen, samalla kertaa kun
maan asevoimat ja niiden aiheuttamat kustaiihukset nielevät 60 sent­tiä
jokaisesta yerodollarista, yliopistoja, terveydenhoitoa, perheavus­tusta
ja vanhuudenelakettä varten käytetään vajaa 12 senttiä vcrö-dollarlsta,
Kaikesta tästä huoliraatta liittohallituksen edustajat se­littivät
tekopyhästi Canadan unionistisen liikkeen edustajille, ettei ole
muka rahaa kun unionbtit esittivät vaatimuksen, että suurten hinnan­korotusten
vuoksi olisi korotettava vanhuudeneläkettä jne.
Hallituksen ohjelma on luonnollisesti aiheuttanut inflaation, hin­tojen
suuren kohoamisen, koska p>Tkimykscna onkin, että tuotetaan
"tykkejä voin asemesta''. Rahaministeri Abbottin valkoisen kirjan
mukaan vuoden 1951 tukkuhinnat olivat 13.7 prosenttia korkeam­mat
mitä ne olivat edellisenä vuonna. Elinkustannusindeksi kohosi
joka kuukauden aikana v . 1951. A'uoden lopussa elinkustannusindeksi
(mikä ei anna täyttä kurvaa tilanteen todellisesta huononemisesta) oli
11 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Elinkustannusin-ddcsi
(hinnat) on kohonnut jatkuvasti Korean sodan syttymisen jäl­keen
paitsi tämän vuoden helmi- j a maaliskuussa, selitetään valkoi­sessa
Idrjassa, ja tämä siitäkin huolimatta vaikka tuotanto lisääntyi
suuresti edelliseen vuoteen verraten. Hallituksen arviointien mukaan,
j a väbentäen tuotetun tavaran kokonaishinnasta hinnankorotusten ai­heuttama
11 prosentin erä, 'todellinen" tuottavaisuus lisääntyi viime
vuonna 5 prosentilla. Vaikka h a l l i t u s j a k a i k k i porvarilehdet selittä­vät,
että mitä suurempi on tuotanto, sitä halvemmalla voidaan ta­varoita
mjrydä, niin sittenkin sotavarustcluohjelma on aiheuttanut
-vallan päinvastaisen kehityksen.
Asiallisesti puhuen valkoinen k i r j a o s o i t t a a , että työläisten ja far­marien
talousasema on huonontunut suhteellisesti kansallistuloihin
verraten. Siitä huolimatta on tuloveroja, j o t a kaikki palkkatyöläiset
joutuvat maksamaan, lisätty edelliseen vuoteen verraten 50.2 prosen­t
i l l a , jotavastoin korporationien v e r o j a lisättiin samanaikaisesti vain
42 prosentilla.
Tähän jos lisätään vielä eräitä m u i t a seikkoja, niin silloin näh­dään,
että hallituksen nykyinen talousohjelma on suuren korjauksen
tarpeessa. Canadan ekonomia on kuluneen vuoden aikana joutunut
entistä huolestuttavimmassa määrässä yhdysvaltalaisten rahamiesten
kontrolloimaksi saallisluskentäksi. Mitä pitemmälle jatketaan ny-kyisVi
ohjelmaa, sitä suuremman määräys- ja isähtävallan Wall Stree­t
in rafaamiespiirit tässä maassa saavat. Eräitten arvoiointien mukaan
yhdysvaltalainen pääomasijoitus — a s i a l l i s e s t i Canadan luoniionrik-kauksien
myynti — lähenteli tuhatta miljoonaa dollaria viime vuonna.
Toisella puolen sotavarustelu, jota on valheellisesti puolusteltu
(MUäkin, että se antaa "työtä työttömille", on jo aiheuttanut h>*vin
vakavan työttömyystilanteen tekstiili-, sähkö- ja autoteollisuudessa, ja
mitä pitemmälle nykyistä ohjelmaa seurataan, sitä vakavammaksi
työttömyystilannekin kehittj-)'.
Luulisi, että vaikka rahaministeri Abbott ja muut ".XYnc^rikan
puolueen^V politiikot ei oltaisikaan näitä seikkoja huomioonsa, hiin
ainakin C C F : n edustajat nostattavat vakavan protestin Abbottin' uut­ta
talousarviota vastaan, josta on kuitenkin puhuttava vasta toisessa
yhteydessä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Erik Hortikka. entinen pitkäaikai­nen
Vapauden esiamies Intolasta, Ont.
t ä y t t i baomenn|i bubtikuun 11 pnä
73 vuotta.
Heikki l.api«lainen, Fort Arthur,
Ont., täyttää huhtikuun 11 pnä 73
vuotta.
Yhdymme onnitteluihin!
Kysymyksiä ja
vastauksia
vrnKOiÄTOv VAIMO
Kyijnoyx: Olen avioeron saaneen
mielten vlhkimätön vaimo. Mieheni
entinen vaimo «anoo, että minulla ei ^ojntja, Nykyään tuollaisen eriarvoi-
Kiij. N. ZhJgalov
Tasavertaisuus Icansainvälls^^ to» vikkeet. Vuonna 1939 Canadan nUco-loudelliBlaBa
sUbteiBsa on yJiteI»toi- • njaankaupan vaihto oli 1676 miljoonaa
nunnassa olevien maiden k a n s a l l i s e n ' ^Q^J^^ e l i vähän enemmän kuin v.
talouden todellisen kukoistuksen tär-'
keimpiä kannustimia. Oikein ^ y m ­märrettynä
se merkitsee, että eri m a i ­den
välinen taloodellinen ybteistyö
rakentuu molemmiiopuoliseen etuun,
kansallisen itsemääräämisoikeuden
kunnioittamiseen Ja vapaaseen, vailla
minkäänlaisia diskriminatoorisia r a -
joitulcsia <rievaan yhteistyön sisäUdn.
muotojen Ja Icumppaneklen'valintaan.
Kansainvälinen ytiteistyö. Joka pe­rustuu
pakkoon Ja voimaklcaamman
tahon saneluun tavallisesti vahingoit­taa
. heilujmman taloutta, luo Q>ävar-muutta
Ja horjuttaa kansan hyvin-ole
oikeutta 'x^yttAH mieheni nimeä.
Onko asia siten? — Vastausta odotta­va.
Vastaus: Vihkimätt^imäUä vaimolla
ei ole laiUlUa oikeutta käyttää mie­hensä
nimeä, mutta iiän saattaa käyt­tää
sitä siitä huoltaaUasUlä te ei
ole mikään rilcos, eikä avioeron saanut
vaimo kykene sitä estämään.
Tilaxuie saattaa hyvin pian kuiten­k
i n muuttua sillä Ontarion lainlaati-
Jakunnalle esitettiin: äskettäin laki­ehdotus,
Jonka tarkoituksena on kiel­tää
nimen muuttaminen ilman l a i l l i s ­ta
prosessia. Jos Ja kun l a k i hyväk­sytään,
merkitsee se sitä, että nimeä
ei saa «luuttaa milloin Ja miten t a ­hansa,
(Lain rikkomuksesta esitetään
tuomittavaicsi enmtään 500 dollarin
sakkoon.*
YLEISÖN
KIRJEITÄ
T i i a «uttoMa jalktiitua TI*!*^* kirjrili ja
••!• <iduit***l kir,ailUjiia mirlipiltAa. Kir}e«l
piUlti Mjnltlu. ]of nubdolllala. 200 uaiia. TUia
•UKttMB Uheuttrjä kirJ«iU «i palailtu. '
K I X I T ^ U R I J P U L A T JA
KRONIKAT
Toronto, Ont. CSJ:n paikallisen
osaston Järjestämän kuittuurikilpai-mn
ensimmäinen Jnksp on siis sivuu­tettu.'
"Rakentajien" Juhla oU Don-haalilla
eilen iltapäiväUä.Eilcä se
huono Jullia ollutlcaan. Siinä esitet­tiin
useampia arvokkaitaldn ohjel­manumerolta,
? Allekirjoittaneen tarkoitus ci ole
tähteä yksityiskohtaisemmin arvoste­lemaan
Juhlan sisältöä, enkä väitä s i i ­hen,
pystjrvänikään. Mutta yhdestä
ohjelmanumerosta, haluaisin sanoa
Jonkun sanan. Ja se on Juhlassa esi­tetty
kronikka. E n puuttidsi siihen­kään
yksistään Rakentajien kronikan
vuoksi. Mutta koska olen tehnyt sa­manlaisia
havaintoja aUcalsenunin
muillakin paikkakunnilla, H i i n Joku
sana niistä lienee paikallaan..
Sikäli kuin allekirjoittanut käsittää
on kronikka, tarkoitettu sellaiseksi
"kevyemmäksi" ohjebnänumeroksi,
jonka avulla pyritään synnyttämään
hUpcyttä juhlayleisöön. Hyvhi ylei­seksi
tavaksi on myöskin tullut että
tämä hilpeys pyritään saamaan äi--
kaan pääasiassa "vastapelurin", se on
toisen kilpailevan Joukkueen kustan­nuksella.
Onko tämä menettely
yleensä oikea? Niin yleinen kuin tä­mä
tapa onkin, niin allekirjoittanut
rohkenee olla siitä eri mieltä. Juh­lien
arvokkuudelle olis monasti paljon
ylentävämpää jos nämä hilpeyden a i ­heet
etsittäisiin; muualtai Mutta
-/aikka hyväksylsimmckin sen. että
tämä hilpeys on luotava toisen Jouk­kueen
kustannuksella^ n i in Joku raja
pitää kuitenkin olla sibiäkin mitä
cronlkassa voidaan sanoa.
Käsittääkseni kronikoitsijakaan ci
saisi antaa. mielikuvituksilleen niin
suurta valtaa, että se panee hänet
puhumaan kokonaan perättömiä. K un
totuutta venytetään lilan pitkälle
;iiin se muuttuu itsensä vastakohdak-
-.1. sc on — valheeksi. Ja käsittääk­seni
kronikoitsijankiu pitäisi kujtcn-
Icin pysytellä totuuden rajoissa. Täl­lainen
tapahtuneiden tosiasiain ve-ij-
ttämlncn voi kyllä saada Jonkun
;leisön joukossa olevan iimiisea n a u -
.-aa liöhöttämään. Mutta tällainen
lauru c i ole mitään todellista hilpeyt­tä
Ja itse naurajakin tuntee sisim-
«nässään, että hänen naurunsa aihe
•>\i juhlan arvoa alentavaa.
Juhlan nn-oa ei myöskään ylennä
esittäjän liiallinen ilmehtiminen. P a ­rempi
on jos kronikan esittäjäkin
esiintyy vain omana itsenään. Alle­kirjoittanut
ainakin toivoo ja luottaa­kin
siihen, että Ahertajat eivät mene
tuollaisiin pikkumaisuuksiin.
— Sivullinen.
sen ytiteistyön seurauksista kärsivät
monet maat, niiden Joukossa Canada,
Canadan taloudellisissa suhteissa on
'ravaittavissa suuria ristiriitoja. Joihin
sen talous on Joutunut erittäinkin so-danjäikelslnä
-vuosina.
Oltuaan vielä Jokin aika sitten " a -
iaikäisen" vaatimattomassa asemassa
muiden kapitalistimaiden Joukossa.
Canada ei enää tyydykä&n tuollaiseen
osaan. Canadalaiset viittaavat seu­raaviin
seikkoihin: Canadan kasva­vaan
ulkomaankauppaan, Joka Jää
Jälkeen vain Iso-Britanniasta Ja Y h ­dysvalloista;
sen teollisen käiityksen
nopeaan 'v-auhtiin; valtaviin, vasta o-sittain
tutkittujen tärkeiden stratee-^
gisten raaka-ainei^rastojen olemassa­oloon
;. sen maantieteelliseen asemaan
kansainvälisissä liikeyhteyksiä.
Canadan taloudessa viime vuosi­kymmenen
aikana tapahtimut kehitys
on kiistattomasti sangen huomatta-va.
Sodan päätyttyä Canadan teollisuus,
jonka ei tarvinnut kestää toisen maa­ilmansodan
onnettomuuksia, vaan Jo­ka
oli huomattava aseiden Ja stratee.
gisten tarvikkeiden toimittaja, kohot,
t i tuotantonsa itaksinkertaiseksl so-dancdelliseen
verrattuna. Monet te-olisuusalat,
kuten lentokoneteollisuus,
konerakennusteollisuus jne, luotiin
varsinaisesti sodan aikana ja sodan
jälkeisellä kaudella ne eivät ole a i ­noastaan
säilyneet, vaan •Jatkuvasti
kohittyneet tuottaessaan sotatarvik­keita.
Ollen perinteellinen yehriän-,
paperin Ja puutayaranviejä. Caiiada
on kohonnut ensimmäiselle tai Jöhta-yaile
paikalle kapitaiistisessa maail­massa,
myös nikkelin, asbestin; plätli
nan, selluloosan, sinkin,' hopean Ja
muiden tarvikkeiden toutahnossa. V .
1930 Canadan koko teollisuustuotan­non
arvo määriteltiin 17,7 miljagar-diksi
dollariksi. PääpmasiJoitiUcset
Canadan talouteen, pääasiassa viiöri-,
konerakennus- Ja kemialliseen teol­lisuuteen,
tekivät sotavudSina 4 Ja
puoli inlljaardia dollaria ja ovat' so-
-danjälkeisellä kaudella kasvaneet. 0 1 .
Jyn tuotantoon koko ajan lisäänty­nyt,
-varsinkin vuodesta 1947 lähtien.
Jolloin alettihi>käyttää'Albertan m a a .
kunnassa löydettyjä nafta-esiintymiä.
Ja vuonna )1950 teki 37 miljoonaa t y n .
nyriä. Metallien Ja n ^ e r a a l i e n tuo­tanto
oli vuonna 1950 kaksi kertaa
suurempi kuin sodanedellisenä vuon­na
1939.
Canadan ulkomaankauppa on so­danjälkeisinä
vuosina niinikään h u o .
mattavasti suurentimut. Tavaran-vaihto
laajenee etupäässä Englannin
Ja Yhdysvaltojen kanssa. iMutta C a ­nada
on kauppasuhteissa myös E n g -
l a i u i n dominioihin, Länsi-Euroopan
nä, pai^eri, puutavara, teoUisuustuot-xjenkatqTpapoIitlikka.' Se on erikoisen ?
teet, etrateeglBet aineet Ja fiotatar* epäedullista siksi..että Canadan ta>
louseläma on, suuremmassa määrin
k u i n muid^m nuUden.^^1^^
ulkomaanJra ^ Ylulestä
koliniumeluiesta ptK>leen sota-ajan
poikkeuksäUsen'' kysynnän .Oderissa
J^eliittyneen Canadan jU^nisiiuden
kp; tuotannosta d n tarkoitettn;:Vientiä
v a r t ^ ' ; Asukais^ kdäiu Canada -
kaksi kertaa enemmän ktOnYhdys^
'1921. mutta sodan loppuun mennessä
(r; 19«5> se k(^osi Jo 480O miljoonaan
dollariin j a v. 1950 peräti 6243 jniljoo.
naan dollariin.
Kuitenkin olisi väärin pitää näitä
suuria lukuja merkkinä Canadan kan­sallisesta
inikoistuksesta: Sen talou­den
kehitys on, varsinkin iViimeisen
kymmenen vuoden aikana, tapahtu­nut
sellaisten syiden vaikutuksesta.
Joilla ei ole mitään yhteistä maan
kansallisten etujen kanssa.
Tämän tuloksena Canadan talouden
avainalat ovat Joutuneet täydellisesti
riippuvaisilcsi amerikkalaisesta pääo­masta.
Canadan taloudessa olevista ulko­maisista
pääomasijoituksista kolme
neljännestä — lähes 6 miljaardia
dollaria — muodostaa amerikkalainen
pääoma. Suurimmat amerilckalaiset
monopolit valvovat nykyään 35—45
prosenttia Jalostusteollisuuden eri • a -
lojen tuotantolaitoksista. 37 prosenttia
metalliasisältämättömien tavaroiden
tuotaimosta, 66 prosenttia Jalometal­lien
tuotannosta, melkein'100 prosent.
tia autoteollisuudesta Jne. K a i k U c a ­nadalaiset
autotehtaat ovat amerik­kalaisten
yhtymien General -Motors'-
i n , Fordin, Cryslerin Ja muiden haa­raosastoja.
Maailman suurin nikkeli-yhtymä
International I7ickle Compa­ny
of Canada, Jonka Johtajana on
Jdtm Foster Dulles, on Aluminium
Company of America'n tytäryhtiö.
Lähes 2,200 amerikkaalisella yhty­mällä
on tehtaita Canadassa. Ame­rikkalaiset
öljy-yhtiöt ovat vuokran­neet
Canadan kaikki öljyalueet. E m -
perial O i l Company of New. Jerseyn
'haarayhtiö, valvoo puolta Canadan
koko öljyluotannosta.
Canadan hallitus myöntää ulkomai.
sille toiminimille huomattavia vero-ihelpotuksia,
kannustaen pääomasijoi-tulcsiin,
säätää korotettuja normeja
peruspääoman kuolettamiseksi - Jne.
Ferusteena näihin toimenpiteisiin on:
Canada tarvitsee U S A : n dollareita.
Tässä yhteydessä monet canadalai­set
asiarituntijat sanovat, että näinä
äinerilckalaiset dollarit ; ovat vain
"hernerokkaa" Ja niiden tarpeen on
keinotekoisesti synnyttänyt Yhdysval­tojen
nöudiattava Camdalle epäeduIU-vallat.
Vielä muutama vuosi sitten Cana­dan
ulkomaankaupantase oli ratka'ise-vasti
vientivoittoinen. Canadan - Ja
suurimman maahantuojan. Yhdys­valtojen,
kaupassa syntynyt vajaus
peitettiin korkojen kanssa kaupassa
Iso-Britannian kanssa.
Viime aikoihin saakka vallinneen
punnan vaihtomahdollisuuden ansios­ta
Canada voi'myydä New Yorkissa
puntia dollareista Ja säilyttää ulko-maanicauppansa
vajauksettomana.
'Nyt tilanne on kokonaan toinen.
Canada on pakotettu Yhdysvaltojen
kanssa harjoitettavassa kaupassa
syntyvän tuontivoittoisuuden peittä­mään
doUareilla tai kultavaroillaan.
Vientiään punta-alueen j a marShal-loidun
'Eiuroopan maihin se v o i suu­rentaa
vain niiden lainojen puitteissa.
Joita pystyy ankaraa dollaripulaa k o ­keville
maille myöntämään. Vuosien
1936—51 ajalta Canadan myöntäinien
luottojen yhteissumma oli kaksi m i l ­jaardia
dollaria. •
Vuoden 1951 alkupuoliiskoUa Cana­dan
vienti Yhdysvaltoihin teki 64
prosenttia, mutta Iso^Brltanniaan a i «
noastaan 14,5 prosenttia maan koko
viennistä (vuosina 1935—1939 vastaa,
vat prosenttiluvut olivat 37 j a 40).
Yhdjrsvaltojen osuus o l i samana aika­na
läes 70 prosenttia Canadan k ( to
tuonnista. Vallaten johtoaseman C a .
nadan ulkomaankaupassa. - Yhdysval­lat
esiintyy maan strateegisten raaka,
ahieiden Ja metaUien monopoli-osta­jana.;
On kuvaavaa, että Canadan
metalleja viedään Yhdysvaltojen ko­neteollisuuteen.
Josta osa-(esim. t r a k.
toreina, lentokoneina Ja autoina.). lä­hetetään
Canadan Amerikan: vientitiä
Ja josta Canada maksaa dollareilla.
Canada on kuitenkin kilnnbstuniit
itotimaan markkinoUta yiijäavlen t a -
varpideh viennistä. Vuonna 1^1 myy-mät^
mät tayarayar^stot tekivät ,35,4
prosenttia ja niiden arvo on 3,5.mll-
Jaardia dolkuria. \
Canadan talous on äärimmäisen
berkkä amerikan matkkiBniden suh­danne
beilabtelnme..
teen Ja sivillirakennustöiden lopettar
toisen seurauksena Yhdysvallat on
melkein kokonaan- keskeyttänyt r a -
kennuspuutavaran tuonnin Canadas^
ta. Omista valtavista öljyvaroistaan
huoUmatta; Canada on tähän saak­ka
ollut pakotettu tuomaan Yhdys­valloista
y l i 70 prosenttia öljytar-peestaan,
joka,tekee (arvoltaan) l3
prosenttia maan koko tuonnista. R i k .
kalden rauta malmiesiintymien omis-°
tajana se on kuitenkin palcotettu os­tamaan
suuria määriä amerikkalaista
rautaa Ja terästä j a käyttämään ne
"VVashlngtonista anneltujen määräys­ten
mukaan.
Kauppa, j a sotatarveteoUisunden
ministeri Howen ilmoituksen mukaan
Canada tarvitsi v. 1951 5,5 miljoonaa
tonnia terästä.
Sen oma terästeollisuus el voi antaa
enempää kuin,2,8 miljoonaa toimia Ja
Yhdysvalloista Canada katsoo voivan­sa
tuoda korkeintaan '1,2 miljoonaa
tonnia. I^oput 1.5 miljoonaa tonnia
täytyy "säästää", toisin sanoen supis­taa
teräksen kulutusta sivUliteollisuu.
den tarpeisiin., O n paikallaan huo­mauttaa,
että siviilikäyttöön tarkoi­tettujen
: suurten : metallituoteiden
katq}paa supistettiin Canadassa - v .
1951 noin 47 prosentilla.
(Melkein samanaikaisesti Howen
lausunnon kanssa Canadan lehdistös­sä
oli ticdoitus, että iBritish -Columr
hian malmiesiintymiä käyttävät a -
merikkalaiset yhtymät hankkiutuvat
viemään: cana'dalai8ta malmia Japanin
terästehtaiden kuormittamiseen. Se
on raskas isku Canadan terästehtail­le.
Maan läldistön mukaan, eteen
nousee kyqrmys puuttuvan terSsmää-rän
tuonnista Euroopasta j a myös J a ­panista!
• - '
Canadan teollisuus on suuressa
määrin riippuvainen myös Yhdysval­loista
tapahtuvasta puuvillan, kaut­sun,
villan- j a böksiitin tuonnista;
Huomattavan erän Canadan tuonnis­t
a muodostaa myös amerikkalaisten
aseiden osto. Joka o n seurausta Cana­dan
armeijan aseistuksen amerik^
laistamisesta. Niiden hanjskimisesta
koituvia menoja ei korvaa canadalais.
ten aseiden vienti. V. 1951 Canadan
EOtatarViketilaukset ; • Yhdysvalloista
(pääasiassa lentokoneita) tekivät
502.7 miljoonaa driiaTia.; Summa on
3 j a puoli k ö ^ i ^ u r e m p l kuin Ame­rikan
sotatarviketiläiikset' 'danadas-
KIIBEESEES
Vieras oU kiikossa Ja tattarafc.^
häneltä ulos tultua mitä hä^
palveluksesta. 5*=^
— Se oU Oikein hyvä. Mata tv-seikkaa
ihmettelin. Mäkä fai^
oU sellainen kiire poiölähd&sä?^
— Katsos, selosti ystävä, ^
tävdt sateenvarjonsa et«iseea j * ^
jää lähtiessä viimeisdtsi liäa s a ?
v in huonon varjon itselleen.
\ 8XVELTJU2LX StBCiA
Säveltäjä Jakobus Pulu po-^
päivänä muutamana Tanjpcreä^
vtotoloissa rikastuttamaan
musiikkleläniää. Hr*^
Ps-ysi eräässä paikassa Siliditfc-
"«nlandiaa". Orkesteri
ettfii.se soi oikein näin pieioiaj'
tyeellä. Jcium Pulli täräytti:
" M i n u l l a on se aina sonnissa."
J a niinpä.väliaJaUa Puiu istmfy.
non ääreen, löi muutaman stäsaa,
kastjaisi välillä yleisöUe:
" H i l j a a ."
Aikansa voimisteltuaan piaag-kanssa
nousi ylös, kysäisi viereisesi
pöydässä istuvilta:
"mtäs piditte?"
"Pelkkää suttua ja piehtaroinjiaj
koko soitto", vastasi istuja,
strateegiset aineet), jotka ovat
tä asevarustelussa.
Kaupankäynti Iso-Britannäan »
Länsi-Euroopan maiden kanssa, jfiji
on verrattain vahainen sija Caa-dan
ulkomaakaupassa, ei kykene
peittämään sen ulkomaakappatasta
vajausta. Veimän viennissä Iso>Br;.
taimiaan noudatetaan kaksi van
sitten xuyy vehnänsä maailman aiah.
kinoilla vallitsevia hintoja lialrea.
maUa. Tästä kärsivät canadalaiat
farmarit. Canadalasten tcolliaiia.
tavaroiden tarjonta törmää Euroopsi
maissa Amerikan kilpailuun, Sitäpait­si
marshalloitu Eurooppa, Joka oa
kytketty dollari-riippuvaisuuteen ib.
dysvalloista, pyrkii rajoittamaan t^
oUisuustavaroiden tuontia Canadasii
Ja saamaan siltä sotateollisoodea
raaka-aineita.
K a i k k nämä lohduttomat seih:
käyvät havainnollisesti ilmi Casadu
ulkomaankaupan seuraavasta tilastot,
tosta (miljoonissa dollareissa)
sekä Keski- j a Etelä^Amerikan mai­hin.
Pää-vientiartlkkeleita ovat veh-
Mitä muut sanovat
HUONOA DIPLOMATIAA
ASIAN SALAAMISEKSI
SELITTÄÄ TORYLEHTI
Puhuen x^iime viikolla Britannian
puolesta, pääministeri Churchill sanoi
hänen hallituksensa mielihyvällä t u ­kevansa
toisen ameriklcalaisen imittä-mlsU
kenraali Eisenhowerin paikalle
. . . Tietäen iVashingtonin varmaan
haluavan amerikkalaisen nimitystä,
hän ei halua aloittaa väittelyä kahden
johtavan NATO-vaUan välillä...
Kalkki tämä on selvää. MUtta vai­keampaa
on käsittää mUui Canadan
h a l l i t u s . . . on 'i-apaaehtolsesti Umals-sut
kannan, että se pitää etuitllalla
amerikkalaisen nimitystä " N A T On
pääUiköksl. Ontotta, että Yhdysval.
la t antaa enemmän kuin muut N A T -
0 : n voimistuttamiseksi. mutta tämä
ei suinkaan tarkoita sitä, että paras
mahdoUinen ylipäällikkö on välttä-mättömästl
amerikkalainen... O n i
mahdollista, että sotilas (l> Joka par­haiten
täyttää kelpoisuusvaatimuk.
set, on amerilUcalainen; mutta hän
voisi olla myös hollantilainen, b r i t t i ­läinen
tai minkä muun liittomaan;
kansalainen tahansa...
Canadan ei olisi tarvinnut sanoa
muuta ktUn sen. että > se (Canada)
New Tortc — Ainakin • yhdeksän
neekeriä murhattiin Yhdysvalloissa
viime maaliskuun . aikana. Ilmoitti
Siviilioikeuksien Congressi Viime v i i ­kolla.
Luettelon on saattanut julki­suuteen.
W i l l i am L . Patterson, CRC :n
toimeenpanevan komitean sihteeri,
joka juuri on Jättänyt YK:Ue adres­sin
"Me syytämme rotuvainoa". Jossa
väitetään USA:n haUituksen jäsen­ten
syyllistyneen rotuvainoon, neeke­rien
murhien Ja rääkkäyksien salli­miseen..
Pattersonin luettelon mukaan seu­raavat
rotumurhat tapahtuivat maa­liskuun
aikana eri kaupungeissa: . . . .
Yonkers, .New York. — Eronnut po­liisi
Stanley LeBcnsky murhasi nee­kerit
James Ja Wyatt Blacknallin,
koska hän ei hallinnut että neekerei-:
tä palvellaan oluen änniskelupailcas-sa.
Siviilioikeuksien lUtto, Amerikan
työväenpuolue ym. Järjestöt ovat vaa­tineet
murhaajan tuomitsemista kuo­lemaan.
Binnioffbam, Alabama. — Poliisi
ampui 27-vuotiaan neekeri John L.
Vannin, viime maailmansodan vete­raanin,
tämän omassa huoneessa.
koska "hän ei pukeutunut kylliksi n o ­peasti".
Van oh 53! neekeri, jonka
Birminghamin poliisit ovat murhan­neet
viimeisen viiden vuoden, aikana.
Deland, Florida. — Neljä neekeriä
murhattiin harkitusti siten, että - k o l ­me
valkoihoista autoilijaa pakoittivat
neekerien auton pois: tieltä. Anton
ohjaajaa syytettiin vain "huolimatto­masta
ajosta Ja Juopumuksesta" Ja
toisia "kanssasyyUlsyydestä". Kalkki
vapautettiin $1,000 takauksella.
Hackensack, New Jersey. —. Poliisi
iski kapulallaan Simon P. Parkerin
kuoliaaksi "Järjestystä ylläpitäes-sään".
Washington, D. C. — George Med-
Un, valkoinen patrullimies ampui 38-
vuotiaan neekeri James Smaywoodin,
selityksensä mukaan "itsepuolustuk­seksi".
Medlin vapautettiin ilman t a ­kausta.
- ,
C i v i l Rights Congress on ilmoitta­nut,
että niin pian kuin Y K : n ihmis­oikeuksien
komissioni kokoontuu, t u l ­laan
tekemään uusi yritys Y K : n saa­miseksi
ryhtymään toimenpiteisiin
Yhdysvaltain hallitusta vastaan s en
tähden, ettei se ole tehnjrt mitään
rotuvainon ehkäisemiset.
Vuosi: Vienti: Tuonti: Saida:
1948 3,110 2.637
.1946 2.993 2.761 +251
1950 - 3,118 . 3.174 - 5!
1951 • 2,785 3.142 -337
(Tanomi-syyskuu)
(Ksnsainyälisen taloudellisen yhteis­työn
huononeminen vaikuttaa efi-
, _ , suotuisasti maan sisäiseen talouteo,
ta. JO vUöden '1951 alkupuoliskolla jijca o n rasitettu ihriankin ylivoimai.
lentokoneiden j a ^varaosien tuonti Y h - sellä osaliistiunisella asevarusteluan
dysvalloista kasvoi: edelliserf vuoden mikä Johtaa sivliUtUQtannon sqiisti.
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna miseen j a toimeentulominimiä koba<
162 prosentilla, miseen. Tämä herättää huolestuuä-suutta
Canadan virallisella taholla ji
talouspilreissä. -i-iil^
On merkittävää, että Canadan tai.
litsevat piirit, harkitessaan toimo^
teitä maan ulkomaanicaupaa pans-tamlseksi,
eivät sanoudu irti sUtikd»
kannattaa parhaan mahdollisen m i s -
hen nimittämistä hänen kansallisuu­destaan
vSIlttämättä... Peitelemfttön
(bald) lausunto, että Canada haluaa
(NATO:n ylipäälliköksi) amcrikkalair
sen, kuten amerikkalaisetkin halua­vat,
oli sekä tarpeeton että typerä. —
Globe and M a i l in tolmituskirj, huhtik.
9 p.
• • • •• •
K H T O K S E T SUOMEN
SOSDEM-PO.MOILLE
"Tyydj-tyksellä on pantava-merldlle
se seikka, että yleisistä, kaavamaisis­ta
rahapalkkojen korotuksista on v o i ­tu
vuoden 1931 helmikuusta lähtien
välttyä. Vuoden 1951 viimeiselle nel­jännekselle
siirtjmilnen tajtahtui täs­sä
suhteessa sikäli kriitiUisissä mer­keissä,
että toukok. alussa solmittu
linnarauha silloin päättyi, ja monet
pelkäsivät, että tällein syntyisi uusia
palkkaliikkcltä. SAK:n (sosialide­mokraattinen)
Johto osoitti tässä val­heessa
kutenkin tunnustusta ansaitse,
vaa malttia. Ja yleisistä paUcankoroi-tuksista
voitiin koko neljänneksen a -
jan välttyä." — Kansallis-Osake-Pan-kin
Taloudellinen katsaus 1952".
Yhdysvaltojen asema Canadan t a ­lous
Ja ulkomaankauppa o n sinetöity
kokonaisella sarjalla Canadalle epä­edullisia
sopimuksia. Vuoden 1950
lökakuiissa VVashingtonissa solmit­t
i in canadalais-amerikkalalnen sopi­mus
strateegisten voimavarojen yhdis­tämisestä.
Joka edellyttää "yhteistä"
(tietenkin itseasiassa amerikkalaista)
valvontaa strateegisten räaka-ataei-den
Jakoon, teollisuustuotantoon Ja
aseistxiksen hankintaan nähden.
(Maan Ididlstö arvioi mainitxm sopi­muksen
yksipuoliseksi myönnytyksek-si.'
Jonka mukaan Canada luopuu o i ­keudestaan
omien' sisäisten .vohnava-rojensa
hallintaan. Vastalahjaksi
luvattiin suurentaa Amerikan sota-larviketilauksia.
mutta sitä ei k u i ­tenkaan
ole tapahtunut. Vuoden 1951
toukokuussa <New Yorkissa allekirjoi­tettu
tariffisoplmus velvoittaa Cana-daa
alentamaan monien ämeriklcalais-ten
tavaroiden (metollivalmisteet,
elintarvikkeet. sähköyäUneet) traffe-ja,
tavaroiden, jotka kilpailevat Cana­dan
markkinoilla maan omien tuot­teiden
kanssa. Vastapainoksi Yhdys,
vallat alensi tariffeja Canadan sellai-siUe
vientiartikkelelUe (vaheeri. a l u -
munl j a metalliseokset, lyijy ja muut
vottomasta seurasta. Johon Casadsos
Joutunut, sitoessaan kohtalonsa mu.
ilmanhajoltuspolitiikkaan ja kieltij-tyessään
tasa-arvoisesta taloudellis»
t a yhteistyöstä monien maiden sa.
kansandemokratian maiden, nlido
kukoistavan talouden kanssa, j(4u e
uhkaa Canadaa kilpailulla.
Paitsi kieltoa. ] Joka koskee seCaii-ten
kuin teräksen, raaka-nlkkeSs,
kromi-nikkeliterästen ja muiden ti-varoiden
vientiä Itä-Euroopan maite
Canadan hallitus on kieltänyt vientL
lisenssit noihin maihin yli 170 eii «r.
neelta Ja tavaralta. Luetteloon jisl'
tyy sellaisia, vailla strateegista .mer­kitystä
olevia tavaroita, kuin böflnsA
Ja untuvat, hevosenharjakset, penisil­l
i i n i , sianliarjakset, villalumput Jne,
Canadan vienti Puolaan. Bomaai'
aan, .Unkariin, Tshekkoslovailaaa,
Bulgariaan j a K i i n a n kansantasaraL
taan teki vuonna 1949 hieman yli Hi
miljoonaa dollaria, eli 0.5 prosentti»
koko viennistä. Seuraavana vuonia
Verkon paikkaajaksi sanotaan hen­kilöä.
Joka "hakee, hakee, muttei soi­si
löytävänsä".
Samaa mittapuuta käj-ttäen voita­neen
sodanlietsojaksi leimata sellaiset
politiikot, jotka yleinen mielipiteen
pamostuksesta "hakevat Ja liakevat.
mutteivät toivo löytävänsä" mitään
keinoa aseistariisiuniseen
Tässä yhteydessä on palkallaan
huomioida se tosiasia. cttei\'ät cäim.
yhdysvaltalaiset smupoUtlikot ole
kaikissa tapauksissa pitkäpiimäi­siä
n ^ u k s i a . jotka kiertävät ja
kaartavat kysymyksiä kuin kissa k u u .
maa puxiroa.
Päinvastoin on asia.
K u n Iranin hallitus el taipimut
Wall Streetin vaatimuksiin, n i i n sille
ilmoitettihi suoraan Ja selvästi, että
lainaa ei l i i o in tule.'
K u n Ranskan hallitus näjrtti hor­juvalta
NATO:n kustannusten suh­teen,
niin sille sanottiin, että m i ­tään
apua ei tule'. Jos e i Isännän
Ääni k u u la
KUn Kreikassa aiottiin toteuttaa
vissejä perustuslaillisia parannuksia
vaalien suhteen, niin Yhdysvaltain
hallitus sanoi, että."stop tykkänään"!"
Yhd}'5va}tain hallitits tapaa nyky­ään
esittää uUcavaatimuksia j a tiuk­koja
aiku-ajoja mlldn mennessä on
vahvistettava Japanin rauhansq;)!-
mus, NATO:n suuret menoerät jne.
Mutta kun tulee ky^rmys aseista-riisumlscsta,
n i i n Jopas venjT Setä
SJml kuin purukumi.
Venyy, ttdee epämääräLseäcsi j a n a h -
Jusmaiseksi.
Totta on, että yleisen mielipiteen
painostuksen johdosta Trumantn h a l ­litus
Joutui Y K : n istunnossa suostu­maan
sUhen. että Y K u i yhteyteen
muodostettiin erikoinen aselstariisu-miskomissioni.
Joka on jo aloittanut
työnsä.
Mutta osoituksena amoikkalaises-t
a "vauhdikkuudesta", josta on jos­kus
kuultu puhuttavan, e l kaiketi v o i ­da
pitää niitä ehdotuksia mitä Y h ­dysvaltain
edustaja Beni}amin Coben
teki viikon vaihteessa mainitun
asei?tariisiunbfcomtig>tontn istunnossa.
'Hänen ehdotuksensa ytimenä on,
kuten A P tiedoittaa. atomiaseiden
"asteettainen tukeminen". Tässä hui­maavan
nopeassa tempossa kulkevas­sa
Yhdysvaltain hallituksen asebta-riisumlssuunnitelmassa
on viisi eri
P^orrasta alkaen "vähemmän salaisis­t
a tutkimuksesta j a kunkin asteen
päättymisen Jälkeen sifarytään aina
salalsemitien asiain •tutkimiseen. K u n ­k
in asteen tai portaan tuloksellinen
täyttäminen lisäisi kansainvälistä
luottamusta, sanoi Cohen . ..
"Ensimmäisessä asteessa tutkittai­siin
asevoimien suuruus, sekä kaiken,
laisten aselajien, myte atomiaseiden
laitteiden ' ja välineiden paä:at. H a l ­litukset
antalshrat nämä tiedot. Y K :n
tutkintokomlssionl tarkastaisi (edel­leen
yhdysvaltalaisten ehdotuksen
mukaan) ovatko ätomlpommitehtaat
siellä missä niiden on sanottu olevan.
Se tarkistaa, paljomko on työläisiä Ja
kuinka suuret ovat tehtaat. Y K : n
tUtkimusScomissionln jäseniä ei k u i ­tenkaan
lasketa laitaan porteista s i ­sään
. . . "
Näin znentälslin sitten viiden as­teen
eli portaan läpi Ja viidennessä
vaiheessa (luuKavasti herran vuonna
2500) on luetteloitu kaikki atomiaseet
Ja atomivarastot 'ja lisäksi on tar­kistettu,
että ovatko annetut tiedot
oikeita. '
Tällainen atomiaseiden "TOelto"
ia "««rfxtajrilsomincn'' a tieten­kään
yjhcimniiirikiin anääiässä
häiritse sodaavalnlstaila. Kaiken
sen alkaa, jolloin näiden »sttito
tai portaiden kautta aseisti**
"taUdtaan", vahnistetaan kHua*
sella kiireellä ansia aseita, ÖT'
dään suorempia ja pieaeopis **
Ua Ja sitten kon meidän B * f
INrfvemme siirtyy iäisyyteen. *
meistellnn t n t k i n u i ^ o r f « «J
hnippnpääte. että päästää» »
ville, ovatko hallitukset antu»
oikeita Uetoja aseistuksestaan:
Tällaista pn "amerikkalainen eS-mäntäpä''
aseistariisumisen alaEa.
TolseUa puolen Neuvostoliiton aäas-taja
Jacob A. Malik esitti sanas»
tilaisuudessa sellaisen hämmlstrB*'
vän ehdotuksen, että rrhdyitäisiin to­della
tj-öskentelemään aseistariisanc-sen
hyväksi .Julistamalla atatDiaa^
heti pannaan Ja vähentämälli
kohtaisesti kaSckien maiden »*^*
mia yhdellä fcoImannekseUa. _
Jos sitten tapahtuu, että
aseistarilsumisohjelmaa iLSEsaUiMSi
enemmän liuta Cohenin "asteetlsisJ^
tutkimusta, niin syy ^ ^^^^
siinä. että. ihmiset haluaisivat erSO-semmin
NeuvostoUittoa tukea, j a ^
dysyaltoja hylkiä, vaan sihA^^
»«alikta ehdotukset tuntuvat Ja.-»*
vUtä ja ajiallisUta tolmenpt:eiK*"f
han hyväksi. Cohenin esitys » » * ^
jaan tähtää vallan Johonkin ^
faun kuin atomiaseiden kieltaffl»»
j a aseistuksen vähentämiseeo.
Känsökoof».