Vapaus, September 16, 1954

              mm
Sivu 2 Torefaina, syyskuun \6 p. — Tbursday, Sept/l6, J9S4
VAPAUS (UBEBTT) — Ixutependeat lAbor
Qiian of ftoDtab CszuuUasf. Sk"
M O I M IVor. 6, u n . Amorized
t» •eepmS cJa« maU tv tbe Post
Offlee Oepartment. Ottav». Pub-liibBd
tliriee 'veiekly: TaudBfB
PaMMJbtng Ctoapaoy Xfai^ ftt 1^
An'sr. W, Sudlntiy, Ont. CaxMMla.
Eöitorial OUice OS. 4-428». Manager
B.8uJul^ lMitorjt(r.E»uiid.«pDling
»djxeas: Boat t». BvOSmf, Qnterift
Adrntising; jste» upoa «ivUcstitoau
Trantlatiäa f ree of ctuise.
m A U S B X N N A T i .
C«MdMM; 1 fk. 7JOO • kk. t.75
Yb^^FvvaOoliM: % fk, BJ» 6 UL 4J30
SUOmCMft 1 vk. 8iO 0 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
4
^ Vapauden tuleva yhtiökokous
Kuten tiedetään, pidetään Torontossa lokakuun 2 ja 3 pnä CSJ:n
kokp (pk:n kokous, miiiin osallistuvat myös mainitun elimen Toronton
ulkppuolella olevat jäsenet. Valmistelut tätä kokousta varten ovat jo
käynnissä ja tpkon kehoittanut aluetoimikuntia, osastoja ja yksityisiä
tii^^do^^ että nämä kysymykset voidaan liittää asianmu-
Jtaisi^la. tavalla työjärjestykseen.
t '-Samassa yhteydessä — tarkemmin'sanoen lokakuun 2 pnä —
pidetään Torontossa myös Vapaus kustannusliikkeen sääntömääräinen
' ' vuosikokous^^ missä liikkeen johtokunta ja toimitus ovat velvoitetut
esittämään raportit toiminnastaan siten, että edustajat voivat niistä
lausua painavan sanansa ja tehdä saatujen kokemusten ja vallitsevan
, " ' • rMaamipe laajuuden ja kyytimaksuista johtuvien korkeitten kus-
• tannusten vuoksi on Vapauden yhtiökokouksen edustajamäärä pakos­takin
paljon pienempi, mitä toivoisimme sen olevan. Yhteisen asian
l a n a l t a katsoen olisi suotavaa, että yhtiökokoukseen voisi kokoontua
satamäärin e6mi3J]ia. eri puolitta laajaa maatamme, ja osallistua välit­tömästi
niin taloudellisten kuin^ ohjelmallistenkin päätösten tekoon.
JMutta kun tällainen joukkoedustus tulisi maksamaan tuhansia dolla-reita,
piin meidän täytyy toistaiseksi tyytyä seuraavaan vaihtoehtoon,
. nimittäin siihen^ että Vapauden tilaajat ja'lukijat osallistuvat joko
järjestöjensä avulla paikkakunnillaan tai yksityisinä henkilöinä kes-kusteluun^
Vapauden asioista. Yhtiökokous on se paikka, missä rat-
, ^ laistaan lehteämme koskevat kysymykset, sen talousongelmat ja oh­jelman
yleissuunta. Yhtiökokoukselle pitäisi siis tehdä kaikki ne
anahdoUiset valitukset, mitä lehtemme lukijoilla voi kuluneelta toi­mintakaudelta
olla, ja ehdotukset mahdollisesti havaittujen virheiden, %
heik'kbuksien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi.
' Jip^oimitus.puolestaan toivoo, että lehtemme lukijat kiinnittäisivät
' vak9.vaa huomiota erikoisesti Vapauden toimiturpolitiikkaan ja sen
yhteydessä tuleviin kysymyksiin, sillä kuten tiedetään. Vapaus ei ole
pori^ärillinen liikelaitos, vaan meille yhteisesti tarpeellinen tiedonvä­littäjä,
yhdysside ja yhteiseksi hyväksi käytettävä yhteinen järjestä-jäinme.
Tältä pohjalta katsoen nousee paljon tärkeitä kysymyksiä:
Onko/lehtemme uutispalvelu tyydyttänyt lukijakuntaa; onko annettu
riittävästi tilaa canadalaisten kysymy;Sten, kulttuuri- ja urheiluasiain
IcäsliVelyyn jne? Onko lehtemme voinut osapuilleenRaan täyttää vel­vollisuutensa
rauhanasian, puolustamiseksi kansainvälisesti? Onko
Vapaus tukenut lukijainsa parhaitten etujen toivomusten mukaisesti
taistelua työttömyyden^ torjifiiseksi ja Canadan kansan ja'^valtion
vaatimusten tyydyttämiseksi yleensä? Onko^ehtemme voinut vähen­tää
ryhmäkuntalaJsta tdrailua maanmiestemme keskuudessa ja siten
- edistänyt kaikille maanmiehillcmme^^^ e
henkeä?^
Nämä ovat'"vain muutamia kysymyksiä keskustelun virittämi­seksi.
Xiilktjaiii mielissä saa^tlaa 'olla paljon muita kysymyksiä'. Toi­mitus
toivoo, että lukijat'ilm'aisisivat mielipiteensä, toivomuksensa
ja ehdotuksensa-lehtemme toim
Kirjoittakaa ehdotitksistanne ja perusteluistanne Vapauteen, että toi-
. setkin lukijat voivat lausua'niistä mielipiteensä. Jos ette halua näistä
asioista kirjoittaa lehtemme palstoille, niin tiedoittakaa mielipiteenne
joko toimitukselle'tai suoraan yhtiökokoukselle. Ja missään tapauk­sessa
ei, saa pidättyä arvostelusta,silloin, jos on havaittu arvostelun
: aihetta, -sillä vain avoimen itsearvostelun avulla me voi
suuremmat virheet ja samalla huolehtia siitä, että puutteellisuudet ja
virheet voidaan korjata mahdoUisimmanu nopeasti.
^htemme palstat o\;at siis yhtiökokoukseen asti avoinna Vapau-denjkaikille
tilaajille^^^^^^^^j^^
ten; *• Jo» lukijoilla on jotakin sanottavaa uutisosastostammV, toimitus-
. kirjoituksista,; kansankirjeistä^ lasten osastostaynuoriso-osastostav^
• kinofe^ tai mistä tahansa toimitusohjelmaa koskevista
asioista, niin lausukaa vapaasti mielipiteenne, siten auttaaksenne
lehteämme.
Kansan suosion perasta
Jacob Jarvis Loclcerbysta, Ont..
läytU 74 vuotta eiJen. fiyysJsuun 15,
pnä.
jcfin Laine Wbite»shista. Ont..
täytti 75 vuotta eilen, tr/ysJs. 15. pnä,
Ybdymine «ultuJaiÄtc-n ja tuttavien
cnnitteluibin!
mm - I i i i Presidetltti Vargas syytti
USA:n iinperlalisteja
Mitä muut. sanovat
JA CANADAKIN o^^ HUOMATnJ;
JA TUNNUSTETTU MAA­TALOUSMAA!
Otlaw3. — . . ^^Mr; Ciio^pn ]f.Q.X
Cbagnön oli yksi'nlistä^nelJästä'^'G^^^^
nadan liittohallituksen ^.virkafU2Lsta|
Jotka vierailivat Moäkövan maatalous,
näyttelyssä — Vapaus), Joka vieralU
(Moskovan) näyttelyssä viime elo­kuussa,
• kuvarA sen / Vhlenolmmaksi
näyttelyksi mitä olen koskaan näh­nyt,"
— CP:n uuUstleto.
• • *,
"LIIAN PALJON"
Lontoo. — . . , Bevan (Britannian
työväenpuolueen rauhanvoimien Joh­taja,
AneurinBevan—V^
toi hänelle sanotun; että kommunisti­set
kiinalaiset ovat kovasti n
neitä siitä 'kun Formosassa olevan
kenraali; ChiangKai-shekinkansal-
Itmleliset voimat ovat pommittaneet
Kiinan mannermaata, ja että, on
"Illan paljon pyytää ihmisluonteelta,
jotta he päättyisivät kosiotoimenpl-;
teistä."
Suuri skandaali on
paljastettu' USA:n
laivaston työmaalla
Manila. —. PiUppUnien presidentti
Magsaysayn uskotaan ryhtyvän toi-'
menpiteJslin USA:n laivaston työ­maalla
tapahtuneen suuren skandaar
Iin, vuoksi. Tutkijat ovat saaneet?sel­ville,
että iLuzon Co. ei ole maksanut
työläisille sitä palkkaa minkä se on
perinyt laivantolta.
; Samalla;on selvinnyt,, että Conso­lidated
Union, Jonka oli'määrä edusr
taa työläisiä, on ollut yhtiön kontrol­lissa
Ja että se el ole t^hny^ tilityk­siä
perimistään Jäsenmaksuiata,
:Yihtlön varapresid
hoitaja on laivaston'äaiikan"ja^keW
raali MoArthurin läheinen ystävä.
Hänen ^tamansa lausunnot leiniaa
tutkijakomitea' epämääräin'.ksi Ja ris-
£;okuua 29. pnä päättyneellä^ vii­kolla
oU BrajtiUan keskukslssai^uria
melenosoituksla uaA:n imjTerialuonin
Brasiliaan tunkeutumista vastaa'n.
Mielenosoitukset' alkoivat, > heti ^ ,sen
Jälkeen, kun tiedoitettiin pre£i'4entti
Getulio O. Vargasin^.itsemurhasta.
Varga» teki itsemurhan elokuun 24,
pnä, muutama tunti sen -Jälkeen; liun
USA-mieliseen äärimmäiseen ^Qtkeis-
:toon kuuluvat. asmeiJanlEomentäJat
•pakoittivat : hänet > luopumaan p r ^ i -
dentin,toimesta,, . ^, f'
.Mielenosoittajat • rikkoivat - • rNew
-y<trk National City pankin Porto
Alegressa, vahlngoitttvat<!'u^A:n kon.r
sulaatteja Porto Alegressa ja^Belo
Horlzontest», sekä USA :nlähejystöä
Bio^ de Janeirossa. SaoiPaolossaliyö-kättiin
United Shoe. Co:niomaisuuk-'
sia vastaan Ja hävitettiin Coca Cola-mainoksia.
Ainakin kolme mielen­osoittajaa
on tapettu Ja lukuisia, haa­voitettu,
.,o{
Jättämässään kirjeessä pres. Var­gas,
vaikka ayjrttääkin;»omia:maap-.
miehiään, asettaa"^ päävastuun hä­nen
syrjäyttämisestään USA :n?; Im­perialismille.
Hän; sanoo, että ^^/kan-.
salnväUnenv-Joukkiov, kansallisten
:ry(hmien avustuksena^ niMi5i> hallitus­ta
.vastaan, .«än^^^^r^^^^
että "kansainväliset teollisuus- ja
finanssiryhmät .ovat vuosia: ryöstä^
neet Brasilian kansaa". (Hän nimit­tää
näitä ryhmiä "haaskalinnuiksi",
jotka haluavatjatkuvasti mokkia ^ it­seään
Brasilian kanran verellä. Hän
sanoi näiden- ryhmien tahtovan:alen­taa
Brasilian kahvin hintaa Ja estää
Braälia^' J t e h i t t ä m ä^
taan.,
Vi>553s;<}n kuulunut itsekin USA?
znjelisiln edistyksen va.'i*.ustajiln ja
julufi nip^. %£ismaj»: kommunistpuor
lueen i lajttpmaksi, Jpten i h än tietää
hyvin kaiteen initä >bän kirjeessään
s a n o o . • - t' ^.4 5- > -V
Brasilia'on,lihava.Jjiinpale ipipe-rialistlsiile
pistäjille,, Jp>.^vnonna ,1052
yhdysyaJta^l<rte^'W8Joltuk6et V;Br^^
hassa: Apuslvati biljoona^; {dollariin,-
latinialaisfn^':^'A9te|1kanf>maassa^^ye-»
nezuelaa,v-lukuunpt,tamatta: -^yyurnjx^
1932f-.: yhc|ys}f^Itaj^i8ten.v^
voitotroUvat rl48 ^miljoonaa i d o l^
Sen ; jpce^n oie ovat - suuresti lisään­tyneet,
f iim 20—30.pros. voitto ei Bra-
5ilJaas)i,ole harvinaisuus^
Vuonrist 1952 yhdysvaltalainen pää­oma
ikontzjplloi 70 prosenttia Brasilian;
teoUIsijiuiIaitoksifitar :ja'^ilisäksL'
mattavan^^nkaivoksista,vmaatalou>-'
desta Ja pankkilaitok^ta,
Vargasin-hallituksen viimeisliiäal-koina;.^
a$lliassa.i vallitsi «laajentuva
mflaatio;^ ^atumaiset-ivoitot, • alhaiast
palkat, horjuva talous ja suuri mä-dannäi^^,:
mlkä .ulottui: presidentin
palatsiiji^tasti. iVargasia, vastaan i oU
noussut. kommimistien^v^^jaM; nluiden.
edistysifliehsten.: voimien vedustukaan
llsaäntyini^ien^lokakuun 3.. pnäsuorir
tettavissa .«vaaleissa.
Sen -jälteen kun Guatemalan hal-v
litus pakoitettiin^eroamaan on kanr
san ;eL5iIntytDinen,>USA:n Jmpreriali^-
miaj.vastaanHtullutw:avoimmaksi.; Jo,
elokuun aluso:^ Bio de Janeirossa i l -.
mestyvä kommunistinen sanomalehti
varoita että "vallankaappaus on i l ­massa".
Se sanoi: •'USA:n mperia-
Ijstien palveluksessa olevat maan
taantumuksellisimmat voimat suun­nittelevat
fasistisen diktatuurin pya-tyttämistä
tarkoituksella: lyödä: alas
työväen:uok:£a <ja Icaikkien demo­kraattisten
voimien liikehtiminen: ^
estää patrioottisten* voimien); pääsy
valtaan lokakuun 3. pälvä|i va^Uen
avulla. , f '
rElokuun 5. pnä USA-mlellstä sario-malehtimiestä
Carlos/Lacerdaa; yasr
taan tehty murhayritys ..antoi?:/asts-timielifiille
voimille tekosyyn ryhtyä
toimimaan.. Lacerda kyllä selvisi < va­hingoittumatta
mutta hänrai ystä­vänsä
ilmavoimien majuri Vav sai
surmansa. '
iElokuun 2^. pnä Jollohi Vargas syr­jäytettiin
presidentin virasta soti-lankaappauksella,
•julkatetlin Talokur
via" joisra yksi'ryhmä'esitteli toiselle
Lacerdan "USA:n ystävänä". Joka­tapauksessa
Vargas esitteli uudet val­lanpitäjät
: Yhdysvaltain • imperiallsr
tien .kätyreinä. Heillä tulee nälkäi­sessä'
Brasiliassa olemaan: vastassaan
voimakas laaja ja edistysmielinen
työväenliike; ?Tankka. kommunistinen
puolue; .Lisäksi'^vm
on vlukuisla.'edistysmielisiä.. • Esim.
useat-kenraalit kuuluvat edistysmie­liseen
liikkeeseen.-
Brasilian 'uurrlla Johtajilla' on' vas^
.tas5aan.kansa'joka on väsynyt siirto­maa-
asemaan ja imperialistisiin'-'ve­renimijöihin".'
Heillä ei ole helppo
tehtävä' suoritettavanaan.
KiJnalafsia lyöläisiä
menee opiskelemaan
N-mton tehtaisiin ,
An^Ju^B. Mand;hu!jasta on lähes
70 terästyöläistä matkmtaput. Neu-vor#
cliiitpon. He tulevat .fyösSentele-mään
vucdsn N-liiton terästehtaissa,
tariccituksella opp:a .terästehtaiden
typmenetelniiä. -
Toinen i32-heni:nen työläisryhmä
tulee myöskin lähiaikoina matkusta-raiaah'
fitmähtapaisslle opiskelictmat-kalle
Neuvostoliittocn. . . .
Vetyrafähdykset voivat
saastuttaa, ilman
tuhansikslvuosiksi
Chicago. — Äskettäah antoivat ato-miräjändyksiä
tutkineet tiedemiehet
lausunnon, että vetyräjahdykseti saat-,:
tavat / saastuttaa •; radioaktiivisuudel­laan
ilman tuhaiisiksi. vuosiksi. ^H^^
yhtyvät torontolaiseen fyysikkoon
Karl Bupkthoughtiin, joka; sanoi Ca-:
nadan Y K : n ediLYajalle lähettämäs­sään
*kh:jeessä, että "atomisodan
kiertämättömänä tuloksena: tulisi; ole-,
maan maailman sivistyksen tuhoutUri
minen". -
SAATtpi O U A Vilim.%SSA
— Luulctäo sinä; että mjia olen
idicott? ;
— En. en luule, muttp voinhan oDg
va:ira i i . " '
, KATLXSANOSltSTAAN ' t J
' — Ssnoitko sinä" Kaaleppla tyfai^
maksi pässikK'? , '
— Sanoin. ^
— Etkö kadu sitä? T,"
—.Kadun kyllä. siUä oli aivan tor-^ \
ha Vaiva s.ta sanoa, fiUIä hän tieär^
sen'cnneztään. ' *>%^A
;PÄTEViifSYY:
7 A f .
— Oletko purkanut kihlauksesi?
— Oleru^sillä tjrttö tuoksui ama tu..
pakalle. ' , "
— Miitta eihän hän tupakoinut.
— .Siksi juuri.purinkinkihlaukq^h;-
' SYYTÄ EPÄILLÄ
— .Miksi olet nyt niin epäluuloinen
miestäsi kohtaan?
— Katsos, tullessaan eilen kotiin
hän toi minulle kukkia.
Pyörremyrsky aiheutti
Kaupan laajentaminen Idän ja
Lännen; väliUä vaikuttaisi suotuisasti
länsimaldett|talouteent Englannin, Inr
toan, Argentiinan. Belgian Ja useiden „ „ , , - ^ i , ^ „ r^^4„«;
muiden m^den edustajat Y K : n ta-^ vahuikoa Etela-Ontariossa
loudellisen' jaVhteiskunnalUsen neu- j London. — Täällä ilmoitettiin kes-voston
18. istuimessa vaativat%alta- • kiviikkona, että viime tiistaina aiheut- •
voimaise.Y.inildenv rajoitusten ga es- j,ti pyörremyr£iy suinpa vahinko
L. Jakovlev:
Geneve rveti tänä vuonna": puoleen­sa
koko maailman ulklsen; elämäh
huomiota. Siellä otettiin;uusi,,tätkeä
askel kansainvälisen • j ä n n i t t y n e i ^ -
id^lieventämL'-«3n tiellä — saatiin
aikaan soploius 'rauha^ ; p^lautt^^^..
se^ta IndOrKiinassa. Joku aika sjttep
vPolitiikkoj'enpopuläärisyyclen— kansan suosion — perustana :
nä^'ttää nykyäänolevan se, että he tekevät vierailumatkan sosialisti-
: sen maailmanosan johonkin maahan ja^s
- d ä ^ tarkoituksenaan.on kansainvälisen jännitystilanteen huojentami-
^; : nea sekä normaalisten suhteiden palauttaminen kaikkien kansojen ja
valtakuntien välille.
\ Esimerkkinä tästä voidaan viitata New York^Times-lehden kir-jemvaihtajaa:
Drc\vMiddlelcnin Lontoosta, Englannista,^ s
13npnä lähettämän uutiskirjeeseen, missä sanotaan mm. seuraavaa: y
• : j. '^Britannian Party) populäärisyys on
: nopeasti nousemassa sen vuoksi, kuten eräät käytännölliset politiikof
seUttäväl, kun puolueen johtaja Glement Attlee teki sen, mistä sir "
,.: "VVuiston Churchill on niin usein puhunut; hän on henkilökohtaisesti;
tavannut maailman kommunistijohtajat . . . "Poliittiset raportit ja
:::nu|^lpidetutkimuksct viittaavat siihen, että työväenpuolue o
. aikoina voittanut kannatusta, ja että se voittaisi; jos ^yt pidettäisiin ;
vaalit . . .
V ovat vakuuttuneita siitä, .
: et^XHement Attleen johtaman työväenpuolueen edustajiston vierailu
:: > -Moskovassa ja sen jälkeen -Kiinassa, on puolueen populäärlsyyden —
. kapsan, suosion-r-^ lisääntymisen perustana . . . "
^j: Jos politiikot siis haluavat päästä kansan suosioon, heidän en-vsiiAmäisenä
tehtävänään on matkustaa Moskovaan, ja vielä^parempi,
: jos menevät sieltä myös Kiinan Kansantasavallan vieraaksi! Tämä
'yksinkertaisesti siksi,,että kansat ovat kyllästyn sotiin '—^niin
"k^*lmäan" kuin '"kuumaankin" sotaan — ja vaativat edustajiltaan
rauhanomaisia toimenpiteitä kansainvälisen jännitystilanteen lieventää'
hmi^ksi.; Valitettavaa on vain se, että Canadan sosialidemokraattisen :
V publueen, CGF:n johto, ei ole vielä saanut its2lleen sen vertaa poliit-
:tisja ryhtiä, että järjestäisi AVashingtonin kiroista huolimatta edus­tajiston,
joka vierailisi sosialistisen maailmanosan maissa.
^ Toistaiseksi meidän canadalaisten täytyy tyytyä siihen, että
sosialistisen maailmanosan elämää käy tutkimassa pääasiassa työväen­liikkeen
edustajat ;ja vissit virkailijat ja "ekspertit*', kuten tapahtui
• }Mo^Mi\>axi maatalousnäyttelyn yhteydessä jrie. Mutta täälläkin on
« 1 ^ Canadasta menee yhä useimmin edustajistoja so-' •
vs^ si^istisen maailmanosan maissa vierailemaan, ja että takaisin tultuaan
« keskuudessa,^ jotka ha-i
kj vierailijat ovat siellä nähneet. Todet-
^ii'; täk?jon, että esimerkiksi A. T. «111, joka asUettäin vieraili Suomessa
y ' ja Neuvostoliitossa, on nyt Ontarion laajuisella puhujamatkalla, että
.maanmiehemme saavat tilaisuuden kuulla, mitä hän tällä matkallaan
siellä päättylj. Y!K:n taloudellisen^'ja
yhteiskurmalllsen nesuyoston l?. .istuy^
tokausi, jDs^a käsiteltiin laajalti kap-sainväliosn.
kaupan kysymyksiä, ^::^v-.;
Neuvostoliitolle \ enempää kmn K i i ­nan
kansantasavallalle ja kansande-mokraattfsllle
maillekaan. Tällä ta­voin
meidän, ei anneta käydä kaup­paa
«maiden känsai,. ijotki^ muodosta­vat
puolet maailmasta .v^v Samaan
aiivaan^ me^, .^nune > jtoi: tupda; useita
elmtä|Jceitä tavaroita i ^aamnie, t^-
peiden, tyydyttämiselcsi, ( . ' ^
:.Vuasinai 1946.^1913--tiionriiii'i^livoit-
»1 7 » . , »'»«^"°» j " ~ , , to: .TTiieennnnllhh" :%'suuhhtetfeefrie.>n ''LLäännssll--EEUUrrooööppaann
sIi^ ij a pSetMollisSiks?i. , " vas. tal,s ik- ^^^^^.^ ^^^j, ^äi(5en- kauppätasefesfea ' t avut t i
Työläisten, palkkoja on Jätetty suo­rittamatta
noin 6 miljoonan; dollarin
arvosta Ja imionmaksuja kähvelletty
453,000 pesoa. Vä^lnkäytösten pöyhi-'
misen aloitti ÄFL:t]| edustajat Manil­lassa.
' ' ' •
Voin tuotanto on
noussut Quebecissa
Quebec. —r Quebecin maakunnan
vomtuotanto heinäkuun aikana oli
18.941,000 paunaa, vähän yli 2 m i l ­joonaa
: paunaa enemmän kuin vas­taavana
aikana viime vuonna; Juus­ton
tuotanto oU 2,[I63,000 paunaa, mi­kä
on 700.000 paunaa, enemmän kuin
viime vuoden heinäkuun tuotanto.
Pommisuojat
uusiin taloihin
Helsinki (S-S) Valtioneuvosto
päätti 26. 8., että sellaisiin uusiin ta­loihin
jä "teolliauus- ja muihin laitok­siin,
joiden rakennustyöt aloitetaan
1. tammikuuta 1955 jälkeen, on ai­kaisemmin
tehdyn: yleissuunnitelman
mukaan tarkoitetut: väestdsuojat teh­tävä
rakennustyön yhteydessä.
taloudellisten suhteiden laajentamis­ta
kalkkien maiden kesken niiden 'y^h-'
teiskunnallisen ja valtiorakenteen er^'
laisuudesta riippumatta. Sita vaativat
ram; JJnglannin; Belgian; Argentiinani
Norjan ym. maiden edustajat.^ <'
• Kansainvälisten ' kauppasuhteideri
kehittäminen on talouden kohottama-;
sen tärkeä keino, joka edistää: väe:i-ton
elintason kasvua ja kansainväli­sen
jännittyneisyyden lieventymistä.
Yhdysvaltojen 'hallitsevien^^'piirien
asettamat esteet ja rajoitukset nor­maalikaupan
kehittymisen; estamlr.
seksi Idan ja Lännen välillä eivät ole
tuoneet m i t ä ä n hyvää .tullesnaan.;
Washingtonin diskriminatiopolitilkka
kaupankäynnin alalla Neuvostoliiton.
Kiinan kansantasavallan ja ^ kansan­demokraattisten
- maiden 'kanssa ön
vam huonontanut länsimaiden taloij-:
delllsta asemaa Ja tyrehdyttänyt nii-:
den ulkomaankauppaa.
Katsokaamme mi ta tästä kysymyk­sestä
kirjoittaa Chilen asna^tin.va-;
rapuheenjohtaja Salvador .::Alliende:
"Chilen • tragedia , muiden tekijöldäj^
ohella on; siinä, että Yhdysvaltojen;
kanssa-; solmitun • sotäsoplmukser^^
vuoksi me emme voi myydä; kuparia^
suunnattomän'<^^uuren summan —: 45
nliljar^:<i)oUa^iä. Tätriä'seikka luon-
< hcll^s^Vai Synnyttää- 'sekasortoa länsi-'
maiden ..oilkomaahkanpassavKVuonna
1953 oli >lrauppaväihto''zbaailman ka­pitalistisilla
1 mänkkinoilla, kun siitä
lasketaan- pois' äsehankiimat,; plenemr
pi^lfum vuonna 1952 puhumattakaan
vuodesta 1951.: Raaka-aineiden ja
ruskatavarolden cstohintojen Jyrkän'
alenemisen rjqJjidQsta^iljatiA^lai&en
Amerikan ja use^aln>-51^'asi^n' ijpaideri
talcius joutui aingenv tukalaan .ti­laan,
.onijtu^aavaa, että 7,aj5ekaupan
Icasvua länsimaissa seuraa kulutus­tavaroiden
kaupanvherkeamätön 'las-:
Erittäin hyvä saavutus ;
; Rajan eteläpuolella ilmestyvän Työ-mIes-
Etenpäin-lchden lukijat ja kan­nattajat
ovat kerran uudelleen osoit-,
taneet, että he haluavat "vastata kir­jeet
kirjeillä ja kuvat kuviUa" Mc
Carthylalseen poliittiseen terroriin.
Kuten tiedetaan. . työväenliike
yleensä, ja erikoisesti työväen sano­malehdet
ovat- Yhdysvalloissa fasisti-a^
n taantumuksen raivoinkaan hyök­käyksen
kohteena. Mainittakoon :vain,
etta esimerkiksi TVömles-Eteenpäln-lehden
toimittaja, Knut Heikkinen
on saanut kunnian Joutua niiden lu­kuisten
: amerikkalaisten patrioottien
Joukkoon, joita taantumusvoimat nyt
uhkaavat sekä vankilalla että karkoi-tuksella.
T^ssä tilanteessa Järjesti veijesleh-temme
Työmies-Eteenpäin. vuotuisen
haan^ekampanjan talousasemansa tu­kemiseksi.
Tavoittena oli $10,000 suu-
.niiden rahamäärän: hankkiminen.
Lehden lukijat Ja kannattajat vasta­sivat
niin avokätisesti tähän vetoo­mukseen.;
että syyskuun 9. päivään
mennessä oli Jo kertynyt lahjoituk­sista
$11.160.49. Tavoite öU siis täy­tetty
111.2-prosentt toisti ja lisää lah­joituksia
tulee yhä» Todella erin­omainen
saavutus.
Työmies-Eteenpäin krjoittl tämän
saavutuksen johdosta seuraavaa:
Mikä on parempi osoitus lehtemme
ku. Niinpä esimerkiksi: kulutustava­rain
- kauppa kapitalistisen maailman
markkinoilla laski 73 miljardista
dollarista (V. 1951) 6.2 mlljardito dol­lariin
(v. 1952) Ja vuonna 1953 m
.läski 6*1 miljardiin dollariin. TSllä
tavoin kilhkoaseistautumlnen pakot­taa
tavaUisia ihmisiäV.kiristämään
suolivyötä.
5; s Monissa länslhiaissa alenee: ty öta-
' tekevien elL6taiiilakkaamatta,Ja ka&J
vaä työttömyys. Vuoteen 1950 verra­ten
elinkustannusindeka* nousi jvuon-na
1953;>'Englänn3sa;t 23.'prosentilla,
ftanskassa ja '^Norjassa 29; EÖ-osentillav
Ruotsissa* 26-prosentlllavJa-Yhdysval-
•lolsni -11^: prosentilla. : Latinalaisen^
"^Amerikan; maissa, kasvoi;: elinkustan--
husindeksl vielä enemmän. Belgiassa^
Ranskassa ja Australiassa-; kasvoi
työttömyys... HuomattavaaU.l^
työttömien;: armeija,Yhdysvalloissa,.
. i^^amä numerotiedot: on otettu niin-isanotun
yleisen: kauppa- ja :tariffi-soplmusjarjestön
selostuksesta ''Kan­sainvälinen
kauppa V. 1953" ja Y K : n
sihteeristön y. laatimasta / "Maailman
taloudellinan tilan katsauksesta". -
lawaren 'townshipissav Navetoita ja
rakennuksia tufeoutui Ja myrsky repi
monista rakennuksista kattoja.
V James. WatBonin: farmilla tuhoutui
kanala j a noin 2 OOO kanaa sai sur­mansa.
-Myrskyä: seurasi, ankara rae­sade,
joka aiheutti viljalle suurta va­hinkoa.
'\
teiden poistamista, joita amerikka­laisten
nifenopolistien. tahdosta on ky-liätty;
kansainvälicen kaupan tielle.
Hiljattain julkaistussa Englannin hal­lituksen
Valkoisessa kirjarra: cn suo­raan
sanottu: "Karsainvälisen kau­pan
tila lähimmän 12- kuukauden ai-,
kana fUles suurimmassa; määrässä
riippumaan;^.^saavutuksista: kaupan-käjmnin
vilkastumisen alalla Idän ja
Lännen välillä."'
; Yhdysvaltojen ;dir("a-iminatiopoli
kan tarkoituksena kaupankäynnissä
Idän kanssa on asettaa esteitä Neu­vostoliiton,
Kiinan kansantasavallan
Ja kansandemokraattisteivmaiden ta­loudelliselle
'kehitykselle sekä kaupan
kehittymiselle kapitalistiri'/en maiden
kesken. Mutta tämä typerä politiikka
on osoittautunut täysin tehottomaksi.
Y K : n -taJuodellisoi? ja jyhteiskunnali
Ilsen neuvoston 18. Istimtokauden pu'-
helavalta keko maailma sai: taasen
kuulla kansantalouden myrskyisästä
kasvunpa Idän maissa: j a niiden ulkor
mäankaupan : laajentumisesta. : Mle-ilenkiintoisia'
ovat mm; tältä puhela-^
valta osoitetut; tiedot Neuvostoliiton
ulkomaankaupasta.
.: ^Neuvostoliitto käy kauppaa enem­män
kuin äO maaii kanssa. Mcnestyk-ssllä'kehittyvät;
Neuvostoliiton talou­delliset
ja kauppasuhteet sen naapu­rimaiden
— Suomen, Iranin; ja Af-gansitanfn
kansai. : Neuvostoliiton
kauppasuhteet laajenevat Ja lujittu­vat
myöskin pohjoismaiden^ Ruot­sin,
Tanskan. Norj-än ja Islarmm
kanssa^: NeuvbstoUiton ulkomaan- Päivältä 19-4 Euroopan kollektuvises-kauppä
kehittyy myöskin Ranskan, ta turvalllsuusjärjestehnästa Neuvos-
Belgian ja Hollannin kanssa. Neuvos- , toliiton:hallitus katsoi tarkoituksen-
'•'Ylelseuroop-tiirvallistiua-toliitto
käy säännöllistä kauppaa
myöfisin Italian kanssa. Hiljattain: palaisrn koUektUvisen
Moskovassa käyneet englantilaisten
tilaajien.ja kannattajien vakaumuk-^f
sesta kulJ| tama, lahjoituksillaan yllä-'
pltäa totuuden ja edistyksen soihtua
tasoi villissä poliittisessa=maccarthjfi?
laisessa tilanteessa. Erittäin huomiol~^
tava- ; tässä haastekampanjassa fati:
seikka, etta Jokainen alueista. Joissa
on toimiva aluekomitea, taytti reluSti
offjutensa ja rapioita on Jo tullut tols^
ta. tuhatta dollaria.; (Vuoristoalue jäi
vahan vaille, vaan onko se ihme, sil­la
vuoristokylien kivihiilikaivokset
ovat seisauksissa.) Hyvin sUti tuli
lahjoituksia; vuoristoaluen - kannatta-,
jiltamme! ' » '
Vaikka tämä 'oii viraliineii*'lc)ppu^
katsaus, tidämme ..ennestään .koke-r:^
mu.i^.en perusteella, että haastelahjoi.?
tuksia tulee viikon jä kahdetikin äl- j^iMci olemme luonnollisesti erittäin
kana vielä lisää. Ne julkaiStaäiv siti- iciitollislaj.jt»alä,';että . ensimmäinen
! keiltä/ kahteenkymmeneen vuole^, ei
mijsäänimaaUmsuikolkä^
Ylläoleva .Canadan LPP:n vaUnuskonla J i t t i juuUninls terin / sihteerille kirjelmän» jossa vaaditaan >Canadaa
rakentamaan kansaln^listen: koskien kanavat .ja säUyttämään St. Lawrence-meritlen Canadan oftiana.
liikkeiden edustajat salvat Neuvosto- '
liitolta smuria ^tavaratilauksia. Neur
vöstoliiton ; ulkomaankauppajarjestot
;ovat solmineet useita kauppasopmiuk-sia
lansLsaksalairiten liikkeiden kans­sa.
Intian kanaa on solmittu vilsi-vuctinen;
kauppasopimus. Kauppa-;;ja >
maksusopimukset on solmittu Argeii-= [
tiinan.la Uruguayn kanssa. Uudis­tunut'
on f i d an aikana keskeytynyt':
kaupankäynti T u r k i n kanssa, Japa­nini,
ja useiden 'muiden maiden hUiz-^i
piirit :ovat:myöskifa kovin kiinnostu-.
ne,et taloudellisten yhteyksien aikaan­saamisesta-
Neuvostoliitoin kanssa.
• NeuvostomtoiijedustaJ sanoi ,YK:n
taloudellisen ja, , yhteiskunnallia3n
'neuvoston '18. istuimossa,. etta Neu­vostoliitto
. on aina ollut taloudellisen
yhteistoiminnan kehittämisen kan-mila
kaikkien niaiden. kanssa kum-;;
mallekin osapuolelle edullisilla ehdoil-,
la. Tässä politiikassaan Neuvoaioliit-t
o p . t a a . pohjana eri maiden rau-hanpmaisen
rinnakkaisen olemassa­olon
mahdollisuutta Ja tarkoituksen-;
mukaisuutta niiden yhteiskuntajär­jestyksen
erilaisuudesta riippumatta.
Tunnetussa nootlffaan heinäkuun 24.:
muKaseksi täydentää
sopimuksen" luonnosta uusilla asetta-muksilla
yhteistyöstä taloudellisella
alalla. Niillä tarkoitetaan sita, että
tähän sopimuksen .yhtyneet maat si­toutuvat
JThtymään toimenpiteisiin
kaupan ja muiden taloudellisten suh­teiden
kehittämiseksi scpimusmaiden
kesken.
. Y K : n taloudellisen ja yhteiskunnal­lisen
neuvoston 188. istunto puolsi
kaikille kansoille tärkeätä kaupan­käynnin
kaikin, keinoin kehittämistä
kalkkienmaiden kesken. Se hyväksyi
päätöslaufiilman • kalklen nnden es­teiden
poistamisesta, jotka vaikeutta­vat
kansainvälistä kaupankäyntiä
Päätöslauselmassa mm. kehoitetaan
poistamaan kehiotekoiset esteet kau­pankäynnissä
Lännen ja Idan yaliUä.
Tämä tärkeä päätös osoittaa yhteis-toimlntahengen
^voittoa. Maailman
kanr.Dllta pääsee helpotuksen huo­kaus,
kun eri maiden valiHa solmi­taan
enemmän kauppasopimuksia.
Mitä tulee 'Neuvostoliittoon, min se
aikoo edelleenkin kehittää kaupan­käyntiä
kaikkien maiden kanssa edisr
tyksen^ja Tauhan lujittamisen hy­väksi
PÄIVÄH PAKINA
R a ^ ä n niiehidä'} j a ' naisina' me
[?at salo ;-'J>^"
mukaa kun ne. meille, tiijevat,
I Kesän aika oli harvinaisen-' tuot^
toisa lehdistöllemme ja epäröimättä^'Wt'ja: mörssärit."
siirrymme nyt syyskauden toimihtaätt-
.ja , nyt -valmistaudutaan Työmies-
Eteenpäin syyslevltykseen. LaakereUii
la lepääminen ei tuota tuloksia, siia
jatkakaamme ponnistelujamme edis-s
tyksen ja rauhan äänenkannattajien
etesnpäin viemiseksi.
Johtokunnan Ja koko lehtlUIkkem
puolesta tervehdimme ja kiitämme-kaikkia
haastevyöryn lahjoittajia.
näki j'a havaitsi. . .
Kun Timesin kirjeenvaihtaja selostaa, että politiikkojen, pelftk^^
vierailu sosialistisessa maailmanosassa lisää heidän populäänsyyttääh/i^i
.niin se samalla tunnustaa kiertoteitse, että Eisenhdwerin hallitukseÄ'»»
sotainen ohjelma tulee entistä vihatummaksi, «i vain Yhdysvalloissa \
ja Canadassaj vaan kaikkialla kapitalistisissa "liittolaismaissa^'. *•
.'mm
Mutta vähän-erimielisyyttä ^aattaai
ölla ^keskuudessamme': siita/^ fculnia
hyvää tar kehnoa- urheilua on Unnus-taminen
ja metsästys'yleensä.
AUektrjolttenut tuntee uasita sel­laisia
^(»{'sämetsästyspistoksen/saanei'.;
ta ihiehiä, jotka vakuuttavat ja todifr;
t » v a t v | ( # ^ i ^ ^ t o ° ^ ^ esimerkeillä, et-*
tel, miicään ole niin Jännittävää ja
fianDu4li,i?crmoja lepuuttavaa l^uin
* sorsastaminen- Nämä miehet menevät
pyssyineen.; kuvineen.-kanootteineen
jajxdiilCae apuvälineineen niohoisine
V i k j k ^ ä ^ JaoatattamlUe:
lätoaiyeUl^.' söUlc "jä taullle" tif^^
maiUe. Hef&ttivit^^^lhikta^vijfjötteei^^
kuvillaan;, icihlaavat suoperäisssefi
'maastoissa Ja tölsimuui vedesäkin Ja
ampuvat kulit?sodassa:'He sanovat,'
että se .on. lurheilua; mihin verratta­vaa
ei ole olemassakaan, sillä.linnus­tajan
,'taytyy tuntea sorsien tavat,
osata :^laskea' .nopeasti; 'välimatkan,
lennon suunnan Ja v a u h d i n j o s ni--:
mittain mielii saada "kuotansa'^ sor­sia.
Toiset t%as pitävät Jonnin Joutava­na
koko norsastusta, semminkm kun
sorsien pyynti 'On • niin - kovan työn
takana ja tulokseksi^voldoan odottaa
melko. pieniä ruhoja. AlleUrJoittanut-klq
tuntee sellaisia miehiä, joita ei
saada - /atomipommilla uhkaamalla­kaan'
lähtemään sydänmaiden soita
Ja muita vesiperäisiä maastoja samol-lemaäti.
iMutta, Jos on totta, että "kukin tu-lecj
uskollaan :MttaiuJcdl".iitin sorsien
ya^4vat .-i^ ••JcäluA .sonden ampujia
kumma'kyllä sanotaan. Ja niiden hyi-kUat.
iuteyat l u o i f h o l l i ^ l autuaiksi
omaQa*"'usibikani
Jos sorsastaminen on toistaiseksi i j onkiin ruohoisen lahden rannalla is-jäänyt
paremmin miehisten miesten
urheiluksi, niin sitä samaa ei voida
sanoa enää pyyn pyynnlf«tä, slUä kuu­lakkaina
syyspäivinä (tietysti pyyn-tiaikana)
nähdään metsäteillä Ja -po-l
u i l ^ niin naisia kuin miehiäkin;'
Ja- mikäli allekirjoittanut on saanUt
tutustiiar;nalsllnnustajiin, niin menet
heista ovat Wiihelm Telllhi verratta­via
tarkkaampujia, joiden kynsistä
el pyyparka pääse muualle kuiri pa­taan
.
Tietysti on myös sellaisia nalrfa
ja miehiä, jotka eivät halua pyymfet-sään
vlähteä, eivätkä ampuisi pyytä
vaikka se tulisi istumahuoneeri ik­kunalaudalle
Istumaan.
Mutta käikbta näistä erimielisyyk­sistä
huolimatta me olemme kaiketi
yksimielisiä siltä, että "pyrijy on vaa-ralUnen
värkki, vaikka sihiä ei olisi
reikääkään", varsfnkta «Uloin kUn se
on ladattuna- sellaisen mirtien, tel
naisen käsissä. Joka on" itsekin ladat­tu
makealla viinaUa.
Me enime 'halua puohastaa Sen pa-^
remmin imniistajia kuin niitäkään,'
jotka ^ v ä t linnuatamaan, lähde
(vaikka totta puhuen aiomme vanhan
hyvän tavan muSäan p l k a i ^ ' k ä y dä
tumassa y. Mutta me toivomme, et­tei
yksikään lehtemme lukija, eil»
yksikään, maanmiehemme Joutiusi sö»
paremmin, vahingonlaukauksen uh­riksi
kuhi sen alhcuttajaksUcaan- J»
yksi välttämätön ehto on se, että sii­loin
kun pyssy on ladattu, pjtää P?»-
ujn käyttäjän olla selvillä
sekottaniallä ruutia viinaan, saadaan
sellataeri-myrkkyannos, että siitä v«
olla katumista lopuksi ikää — ^
elämänlanka katkea Ilman muu».
Mitä tehdään sen jälkeen kun
pyss3rt . ijantu vaarattonuna. in^f"'
vattuna^^naiilaan,'se olkoon siti^
kunkin oma asia. joka ei liikuta mfr-tä.
Mutta kuten sanottu, P J ' ^ **.
siteltäessä pitäisi kaikkien oUa vesi-selvänä.
" ^
Ensi lauantaina on siis: se, su»»
päivä. Jolloin -sorsahullut" (afl*['
joutanut mukaanlukien) läb^J»
vuotuiselle ^ pyhihivaeUukselle oiu»
hyville soTsamaUIe.
Tänä -vuonna on kuulemma
paljon ja lain puitteissa pya/en von»,
lirmustalat-ampua melko suuria to^
rik- inäitä^ hihoja, otuteia.
uuöstleiloliSsa' kerrottu —
sat suostnVat'nmuttavik.sL - Kä»*^
Imnra;