Vapaus, November 24, 1959

              \
mgmmimmmmMmm'
ip^^:i;f.v perällä ;9xl0..v Koväripiiuii Jattlat,,
' öUylähMitlÄjä:,|jäf pu^^
£ .; fi/•liJturt^.JsekäHlS. j d a ä ;Peterbdrough
r ' "Admiral*!;Jren6. Rantaa 460 jäl-
1 kaa.'^ IJiheinmin: Win. G. Caswell,
• Real Estate Ltd., soittakaa Weir
Reidi OS:3-5202, 379 W«iftbley,.lÄ..
Sudbuty. ^> , •<24r26-28)
3&A
SS
m
l ' MYYTÄVÄNÄ
HYVÄ TYÖHEVONEN MYYTÄVX-j
NÄ. Kysykää: Manu Tolppanen,
i R. R. 1, CJoppear Cliff, Ont.
i . (24-26)
MYYTÄVÄNÄ
S Ä H K Ö J Ä Ä K A A P P I ; P Y Y K K I K O -
i JJEj keittiön kalusto; keittiön hella
; ja pölynimuri, kaikki hyvässä kun-
; nossa. Kysykää: Olga Kallio, 150
' Kathleen St. East, Sudbury, Ont.
s Puhelin OS. 3-4780.
H A L U T A A N
ostaa vanhoja suomalaisia
ÄÄNILEVYJÄ
ANTIQUE
Croft Lane
Smithtovn, N. Y., USA
$ — 345 MK
Toimitetaan rahaa nopeasti kaut­tamme
Suomeen seka ostetaan
marinoja Suomesta ja
VAIN 53.25
maksaa 2 paunan Blue Ribbon
kahvipaketit (peltikannuissa)
kauttamme Suomeen.
' K . Saarinen, 305 Bay St
(Uatfs Bakery) Port Arthnr
ISSliuiSTILISTA
CSJ:n Sudbiiryn; osaston kokous
pidetään Finnish-haalilla tk. SOjpnä
' a i k a i Ä l o 7.30 Ulalla. ' , .
;f^nm Buckitt p tänä
tana Finnish-haalilla. Tilaisuus al-kaVkello
8 iUalla.
^Lapset, harjoittavat tänä iltana
ohj^maa pikkujoulujuhlaa varten.
HMjoitukset alkavat kello 5.30 il­lalla.
^
Sävel-kuoron harjoitukset Fin-nishrhaalillaij^
keskiviikkona alkaen
keUo*7.30 alalla.
Urheiluseura Alertsin kokous pi­detään
keskiviikkona tk. 25 pnä
Finnishrhaalila. Kokous alkaa kello
7 illalla.
u Canadan Kommunistipuolueen
:(Sudburyn: piiritoimikunta rtiedoit-taa^
että täpä Utansl.puhuu Fin-
. nish-haalilla puolueen johtaja
Tim Buck/ Puheen aiheena tulee
olemaan: aseistariisuntajkysymys,
joka: askarruttaa: nykyään kaikkia:
maailma nihmisiä. Tilaisuus ai­kaa
kello 8 illalla.
Sisäänpääsy jon . vapaa ja lo­puksi
kerätään kolehti.
Äleilsin kabaretti
ensi lauantaina
Urheiluseura Alerts on järjestä­nyt
kabarettitanssit Finnish-haaliUe
ensi lauantaiksi. Tilaisuudessa tar­joillaan
hyvä ateria. Syömään ale­taan
kello 8 illalla ja kello 9 ale­taan
tanssi.
Musiikista tulee pitämään huolen
hyväksi tunnettu Niilo Baston yh­tye.
Sisäänpääsy tilaisuuteen, jo­hon
kuuluu myöskin ateria, on ai­noastaan
$1.25. Hyviä virvokkeita
saatavana. ,
tl tl
(Sept. 8 to Dee. 15)
KATSOKAA!!
LELUJA
30%
ALENNUKSELLA
Hyvä varasto leluja ja muita,
lahjatarpetta
KOHTUULUSIN HINNOIN
LOCKERBY
&)nfectionery
j Kahvia ja voileipiä
-«•Makeisia, ruokatavaraa ja ^
• rihkamaa •
TEXACO GASOLIINIA
421 Long Lake Road, Lockerby
'fc A A A A A A A A A4k
(24-1-8-15)
NÄYTTEELLÄ
UUDET
1960
FALCON
(UUTUUS PIKKUAUTO)
FORD
AUTOT
Ihmeellisen sirot mallit
ja erikoisuudet
; Suomalaisia myymamiehia
McLEOD
MOTORS
& Equipment Limited
65 LARCH STREET
Puhelin OS. 3-9501
SUDBURY
Kimara' ensi
sunnuntaina
Finnish-haalilla
Ensi sunnuntaina on Finnish-haalilla
jotakin uutta ja erikoista.
Silloin nimittäin siellä on Sävel­kuoron
jäsenistön järjestämä Ki­mara.
Tämä enkoistilaisuus alkaa kello
3 iltapäivällä. Tilaisuuden ohjel­masta
mainittakoon "Suurjuhla"-
filmi, joka kuuluu olevan erikoisen
kaunis ja hyvä, joten jokaisen jo
sen vuoksikin kannattaa tulla
sunnuntain tilaisuuteen. Filmin \i-saksi
on varattu myöskin muuta
ohjelmaa.
Erikoisen mukavalta tuntuu se,
e^tä kahvia tarjoillaan kotitekois­ten
leivosten — piparkakuista pul­laan
a-ti -r- kera. Kyllä sellainen
kahviannos varmasti maistaakin hy­vän
filmin, ja ohjelman seuraami­sen
jälkeen.
Vapaaehtoinen kolehti kerätään.
KIITTÄÄ LAHJASTA
Sudbfiryn suomalainen sairas-huoltokomitea
pyytää kiittää mrs.
M. Harjua, Long Lakelta, kahden
dollarin lahjoituksesta sairashuolto-työn
hyväksi.
LÄÄKÄRI JA KIRURGI
DR. L. HOOEY
Pah. 08. 3-3695 Kotiin OS. 5-6729
Medical Arts rakennnkBean
260 Cedar Stn Sndbiiry
JÄRJESTÖT. SEURAT
JA LIIKKEET
ostakaa uuden vuoden juhlaanne
HATUT, ILMAPALLOT
JA PILLIT
TUKKUHINNOILLA
NICKEL CITY
Distributors
Box 183, Puli. OS. 3-1389, Sudbury
SUURIN VALIKOIMA
TORONTON JA WINNIPEGIN
VÄLILLÄ
Naisfenkerhon
bingofilaisuus
jouiui 3 pnä
Ei täällä sentään nukuta vaikka
ollaankin hiljaa. Kokouksia olemme
pitäneet joka toinen viikko. Olem­me
saaneet uuden jäsenenkin, jo­ten
tervetuloa mukaan ja toivom­me
monta -muuta lisää. Jäseneksi
liittyminen merkitsee, että olet mu­kana
Naisten Demokraattisen Lii­ton
Maailmanjärjestössä sekä rau­hanliikkeen
mukana.
Minun pitikin kirjoittaa niistä
senttilahjalipuista. Kyllähän niillä
onkin ollut hyvä menekki, kuten
ennenkuin kun tällaisia tilaisuuk­sia
on järjestetty.
Päävoittona onkin komea vuode-peite
(oikein villablankets, kuten
sanotaan). Kiitos mrs. Kaisa Nie­melle
lahjoituksesta. Paljon on
muitakin voittoja kuten kattila,
kukkia miehille, esiliina naisille,
pöytäliinoja ja kaikkea käytännöl­listä
tavaraa. Nutä voitte vaikka
antaa joululahjana tuttavallenne.
Nämä voittoliput nostetaan joulu­kuun
3 pnä järjestelyssä bingoti-laisuudessa.
Olkaa mukana silloin
silla mistä saadut tulot menevät las­ten
joulupukkirahastoon. Lasten
komitea järjestää pikkujoulujuhlan
joulukuun 20 pnä Finnish-haalille.
Kerhomme jäsen joutui sairas-^
lomalle. Toivomme kuitenkin pi­kaista
tervehtymistä Hildalle. Ker­hon
puolesta Kaisu.
Lockerbyn Compo-sitekoiilu
avataan
joulukuun 11 pnä
Lockerbyn Composite koulun vi-ralliret
avajaiset pidetään joulu­kuun
11 pnä. Koulurakennus, joka
tube maksamaan $1,164,000, tulee
lopulli-sesti valmistumaan siihen
mennessä.
KoiJu avattiin opetusta varten
syyskuussa, mutta voimistelusali,
kahvila ja kauppa eivät olleet vielä
siihen mennessä valmiita.
Avajaistilaisuuden pääpuhujana
tulee esiintymään koulun tarkasta­ja
A. H; Mchague.
Tassa koulursa on nykyään 4.50
oppilasta ja kun se laajennetaan
mm se voi ottaa vastaan 750 oppi­lasta.
Suunnitelman mukaan laa­jennetaan
koulu myöhemmin niin
suureksi, että siinä voi opiskella
1,000 oppilasta.
Ikkunat jä ovet erikoisalamme
Nykyalkaifillla koneiUa varustetussa verstaassamme kykenemme val­mistamaan
kelkenkokoisia PUISIA IKKUNOITA JA OVIA sekä niiden
KEHYKSIÄ. Välitämme niyös valmiita sisä- ja ulko-ovla kohtuullisin
* hinnoin.'
Varastossa:
Kaksinkertaisia ikkunolU (S vuo­den
takan)
Penelyte ja Barclay pöytllevyjä
Metallirennustaa'
VaneerileTyJä
Lattialevy^
Saranoita Ja lukkoja'
Maaleja ja vernissaa
"ThixJeUed"
uutuusmaali on
' Mainiota kaikenlaisUn pintoihin
) sis&llä eli ulkona. Kokeilk^/ftä^
nä kevtiänä. Nopeasti kaivavaa
^ Ja helppoa maalata. — El tipu
Ifensselistä.
SUDBURY PLANING MILL
' D,'0, Hromlak, omlst.
Puh. OS. 5-6771, in, OS, 3.iH>5SUl-W OINO ST., Copper kadun päästä
ylös. - SUDBURY, ONTARIO,
i i i i
iW0 , Y ^VAKUUTUS^ JA MÄfKAILUTOIMISTQ,,;
Puh. OS.. 5-5685
Mies kuoli ja viisi
loukkaantui autojen
yhteentörmäyksessä
Vtime lauantaina sai yksi mies
surmansa ja viisi muuta henkilöä
loukkaantui autojen yhteentörmäyk­sessä
noin kolme mailia länteen
Sudburysta valtatie no. 17:sta.
-.Onnettomuudessa sai surmansa
sudburylaincn James Kennific. Po^
liisien antamien tietojen mukaan
onnettomuuden syynä oli liukas tie,
jonka: johdosta yksi. autoista luisii
toisen auton eteen. ;• ,
Ihminen on hylkäävä raudan
' ja. teräksen ja ottava paljon käyt-
^tökelpbisemmat; aineet niiden i sir
jaan. Hän,on hylkäävä öljyn ja
jahlilen energialähteinä ja siirty­vä
^suoraan ylinenergian hyväksi­käyttöön.^'
Ja hän on ratkaiseva
fotosynteesin, vauringon\v energian
hyväluikäytön, joka avaa : arvaa­mattomia
1 mahd,olIisuulisia. 'i Ohei­sessa
haastattelussa, puolalainen
ydinfyysikko, tprof.Ignäcy'Zio-towslU
avaa kerrassaan häikäise^
viä näköaloja ihmiskunnan mah^
doUisuuksista tulevaisuudessa —
edellyttäen että rauha säilyy. Hän­tä
ovat-haastat^lleet Stefan Henel
ja Waclaw Mrowinski..
— Tulitikut, uunit, tulipesät, hii
livarastot. höyrykattilat y.m.s. tu­levat,
kuten Te, herra professori,
sanoitte — katoamaan. Kaasu, hii­l
i , nafta lakkaavat olemasta ener­gian
lähteitä. Ne korvaa atomiyti­mien
sisältä ammennettu energia.
Kokonaiset termodynamiikan osas­tot
joudutaaan romuttamaan. Höy­ry
lakkaa olemasta energiatekijä ja
tulee näyttelemään kemiallisen raa­ka-
aineen osaa. Tulemme säästä­mään
valtavia materiaalimääriä,
joita tällä hetkellä käytämme kul­jetusvälineiden
(rautatieratojen, a-iL-
sten, säiliöiden vaunujen y.m.s.)
tuottamireen, joita tarvitaan kuljet­tamaan
miljoonia tonneja "klassil­lista'
polttoainetta. Eikö tämä
kaikki tule merkitsemään sitä, että
tulee jokin uusi "uraanin kuningas­kunta",
joka naftan ja hiilen ase­mesta
rupeda tahtomaan hallita
maailmaa ; . . .?
— Ihminen ei tule pitemmällä
tähtäimellä sietämään tuota para­doksaalista
tuhlaavaisuutta, jolla
tällä hetkellä tuotetaan energiaa
vapauttamalla sita atomien ytimistä
ja muuttamalla sitä ensin lämpö­energiaksi,
sen jälkeen mekaanisek­si
energiaksi, jotta saataisiin lopul­ta
haluttu tulos — sähköenergiaa.
— Mihin perustuu tuon "tuh­laavaisuuden"
paradoksi?
— Siihen, että halkaistun atomi-ytim^
n kappaleet jo itsestään sisäl­tävät
sähköenergiaa, josta me kos­ka
emme pysty sitä välittömästi va­pauttamaan,
menetämme toisiaan
euraavien työvaiheiden aikana noin
— 80 %. Jo yksin tämä tosiasia pa
kottaa tulevat sukupolvet toteutta­maan
nope^immin käytännössä ne
ihmiskunnan ponnistelut, jotka täh­täävät
fotosynteesin salaisuuden
paljastamiceen, ja hallitsemiseen;
Frederic Joliot Curien sanoja käyt­tääksemme
tämä on atomiytimen
halkomisen lopullinen päämäärä.
— Te siis ennustatte "korive-aineiden"
valloittavan maailman?
— Mitä nyt sitten merkitsee "kor­vike'
? Metalli korvasi aikoinaap,
kiven ja puun. Sen on jo aika siir­tyä
eläkkeelle. Tuhannet jokapäi-vhiren
elämän tarve-esineet, kuten
pakkaustarpeet auto-, ja vaunuko-i-
it, koneosat;/rakennuskonstruktiot
yms., joita ennen\ täytyi valmistaa
metallista, valmistetaan täriäpäivä-nämuöviaineista
sillä ne ovat hal­vempia
ja parempia.
— Niinikään tulee kehittymään
säteilykemia, , joka tekee ihmisille;
mahdolliseksi jo olemassaolevien,
meidän tuntemiemme aineiden o-minaisuuksien
muuttamisen; Histo­riaan
siirtyvä raskaiden metallien
(raudan; teräksen) aikakausi tapaa
m;eidät jo varustettuina kevyillä
metalleilla: beryllillä, magnesiumil­la,
alumiinilla jota viimeksimainit-
-tua esim. olemme oppineet valmis­tamaan
tavallisesta savesta. Alista­malla
kaikenlaatuiisia muoviaineita
voVmakkaseen gammasäteilyyn, jota
radioaktiiviset aineet lähettävät, voi
jo nykyisin antaa näille aineille tri
ominaisuuksia tarpeen mukaan.
Muutamat metallit ja niiden yhdis­tykset,
jos niitä pommitetaan neut­roneilla,
muuttavat sähkön- ja läm­mön
johtokykyään.
— Kun. nyt kerran on tullut
mainituksi pelottava sana "radio­aktiivisuus",
niin kuinka Te, her­ra
professori, määrittellsitte vaa-rallisuusasteen,
joka tulee uhkaa­maan
tavallisia ihmisiä, kun he
joutuvat elämään "taskuatomivoi-ma-
asemien" .ja säteilykemian
maailmassa?
— Tämä ongelma on todellakin
ryntymässä, kuten Canadan halli­tuksen
viimeksi julkaisemista tie­doista
käy ilmi, on jokaisella cana-dalaisella
elimistössään jo kolme
kertaa enemmän "'strontium 90:tä"
kuin neljä vuotta sitten. Ja viiden­toista
vuoden kuluttua . . . kaikki
canadalaiset tulevat saamaan (tä­nään)
sallitun säteilymäärän. On
muistettava, että tämä tapahtuu
maassa, joka ei suorita atomipommi-kokeita.
Niinmuodoin tulee yhä
kasvavan radioaktiivisuudenaiheut-tama
vaara tulevaisuudessa olemaan
hyvin olennainen vaikkapa vain
ottamalla huomioon maailmassa ra­kennettujen
energiareaktoreiden y
hä ka'vavan mäaran. Tarkoittaako
tämä ehkä sita, etta ihminen pysäh­tyy
kehityksen tiellä? Pölyä. Tu
levaisuudessa uhkaava vaara ihmi­sen
siirtymään energian vapauttami-se.<-:
ta — halkaisemalla raskaita uraa-niytimiä
— raskaampien ja kevy­empien
ytimien tuottamiseen syn­teesin
avulla. Tätä viimeksimai­nittua
prosessia nimitetään lampö-ydinreaktioksi.
Eräänä tämän
reaktion yksinkertaisimmista esi-mcrkei:
tä mainittakoon- heliumin
synteesi kevyimmasta alkuaineesta,
vedystä joka on veden muodostavis­ta
alkuaineista tärkein. Olen sitä
mieltä €tta tämän prosessin hyväk­sikäyttö
energeettisiin tarkoituksiin
tulee toteutetuksi käytännössä jo lä­himmän
30 vuoden aikana.
Yrjö Tamsi kuoli
viime torstaina
— Energian lähteenä tulisi niin­muodoin
olemaan yksinkertaisesti
— vesi . . .?
I . . . —, jota kaikkialla on riittä-
Viime TTiikon torstaina kuoli Sud- rnun. Kuten ilmaa.
buryn Memorial-sairaalassa Sudbu- — Tämä merkitsee sita, etta
ryn ja ympäristön suomalaisille hy­vin
tunnettu kansalaisemme Yrjo
Tamsi 59-vuotiaana. Han oli synty-
.nyt Suomessa Teuvan pitäjässä
Ayston kylässä.
Häntä • jäivät suremaan hänen
vaimonsa Hilma Aluna, kaksi poi­kaa
ja tyttö sekä lastenlapsia, jot­ka
kaikki -ovat Suomessa.
Vainaja haudataan tänään Jack­son
and Bardnardin hautaustoimis­tosta
Park Lawn hautausmaahan.
Useita vuosia sitten Tamsi louk­kaantui
vakavasti Incou: kaivokses­sa.
Senjälkeen hän on saanut hy­vin
pientä eläkettä. Hän on myös­kin
senjälkeen työskennellyt useil­le
en yhtiöille.
Metsästäjä kuoli ampumahaavaan
ja kolmea muuta haavoitettiin
Elliot Lake. — Tääll ätledoitet-^
tiin tiistaina, että 42 vuotias Clif-ford
Demers jota vahingossa am­muttiin
vatsaan:, metsätysmatkalla
viime lauantaina, kuoli täällä ole­vassa,
sairaalassa; Hän oli metsäs-tämä-:
sa toverinsa-Anedee Lessardln
kanssa vähän matkaa, täältä/ kun;;On-nettomuuis
tapahtui. Molemmat
miehet: olivat ^eronneet: ja Lessard
selittää, että kun hän näki jonkun
1 ilkkuvan; niin >hän luuli sitä: muur
siksi ja ampui edelläkeirotullaseu-;
ra uksella.
Little Current. — Viime sunnun­taina
ammuttiin vahingossa kahta
cuidbuiylaista veljestä James ja
Alex Austinia kun he olivat met­sästämässä
LaCochen saarella, joka
on noin viisi mailia täältä itään.
Alex kuljetettiin Copper Cliffio
sairaalaan, jossa, kuula 'Poistettiin
hänen olkapäästään.' Hänen tilan­sa
ci ole vaarallinen. Hänen Vel­jensä
James kuljetettiin ensiksi
täällä olevaan sairaalaanä josta här
net myöhemmin' siirrettiin Sudbu-i-
yyn Memorial sairaalaan. Kuula
tunkcutuiy;hänen lonkkaansa; mutta
hänen tilanca ei ole myöskään vaa­rallinen
.
• ilDi \Him' a^\:mm ti'dtojön m
kaani metsäsytsmatkallaan olivat
molemmat metsästäjät tulleet mot-
.'äauikcalle : j a . metsästysjoukkuee-seen.
kuuluva-Cecil Terry oli luul­lut-
heitä peuraksi ja ampui heitä
kohti haavoittaen.molempia metsäsr
täjiä. —' _
Sudbuiyn St. Josephin-sairaalas­ta
tiodoitetaan, eM;ä 78-vuotias Wil­liam:.
Summers,' joka on * sairaalassa
saamassa hoitoa hänen olkapäähän-sä
sattuneeseen ampumahaavaan 011
verraten hyvässä kunnossa. Häntä
ammuttiin vahingossa kun: hän oii
metsästysmatkalla lähellä Stufgeoii
Palosia viime sunnuntaina.
Poliisien antaman _tiedon mu­kaan
hänen met.sästyskumppaninsa
oli luullut Summcrsia peuraksi jri
ampunut häntä. Summcrs kuljetet­tiin
ensiksi Sturgeon Fallsin sai­raalaan
ja myöhemmin St. Josephin
sairaalaan Sudburyyn.
Suuri kuparilöytö
! Sofia. — Suunnattoman suuri ku-parimalmialue
on löydetty Bulga­riassa
olevalta Sredna Göran vuo­ristoalueelta.
Bulgarian insinöörit
yhdessä :Neuvostoliiton;^insinöörien
kaninsa suunnittelevat kehittää ku-iyäi'lltalV(
iSt'iiotniiloa Bul'garlasöa:
merkitsee
tiede auttaisi ihmiskuntaa poista-tamaan
erään tärkeimmistä viime
vuosisadan kansainvälisten selk­kausten
syistä taistelun ener­gian
lähteistä. Vahinko, ettei sa­malla
voida viiltää auki toista­kin
paisetta — raaka-ainelähtei-dcn
etsimistä ja taistelua niistä.
— Myöhästynyttä pessimismiä.
Tämäkin ongelma on häviämässä.
Ettekö ole i|ihuomannut, että sen
jälkeen kun kemiallinen synteesi
oli poistanut kautsun puutetta kos­kevan
ongelman, ei kukaan ole eri.
koi.sesti kiirehtinyt orjuuttamaan
Malajaa? ' ;
— Siitä huolimatta Teidän sa­noistanne
käy ilmi, cttä:hiili,.kaa-.
su, nafta — jotka itse asiassa lak-.
kaavat' olemasta energian lähtei­tä
— muuttuvat automaattisesti
halutuiksi raaka-aineiksi. Sen
.vuoksi maita, joissa niitä esiintyy,
saattaa uhata vaara . . .
— El. Verratkaapa hiilen tai
vuoriöljyn, joita:tällä haavaa käyte­tään
pääasiallisesti polttoaineina,
tarvetta nuhin suhteellisesti pie
niin määriin näitä samoja aineita,
joita tullaan_ käyttämään raaka-ai
iieina; orgaanisen ^synteesin, teolli­suudessa
Sunä ei enää ole- kysy­myksessä
pelkkä^'ero mitä määriin
tulee-: se on ongelman .sisältöä kos-.
keva eroavaisuus.
— Miksi Te liitätte ihmisen eli­mistön'
varjelemisen ongelman sä->
:\: teilyä muodostavien aineiden vai^'
kutukscn seurauksilta . . . foto­synteesin
'ongelnfaan?
— Siitä yksinkertaisesta syystä,
että vasta sen jälkeen kun ihminen
oppii hallitseman fotosynteesin pro­sessia,
hänelle tuJee mahdolliseksi
vapauttaa ^käytännöllisesti katsoen
rajattomat määrät energiaa turvau­tumatta
voimakkaisiin ydinreakto-leihin,"
jotka muodostavat pelotta­van^
säteilylähteen'. Erityisen tär­keä
on f otocynteessiprosessin hallita
seminen eräästä toisesta syystä. Sil­lä
hetkellä, kun tämä prosessi onnis-tuta.
in toteuttahiaan käytännössä
teollisessa mittakaavassa, liinan kas-vimaailnian.
apua,, ihniinen saa hai-
•iVulHsa' i'iijatt'rihiHh' \UU6?i
vvaa laatuablevia^elintarvikkeita. E i
saa kuitenkaai^ unohtaa sitS, että
tien' noihin suuirenmoisiinsaavutukr
siin ovat' meille raivanneet — juuri
atomiydintutkimukset. y
Elintarvikkeita me taas tar­vitsemme
yhä enemmän . .
— Varsinkin; kun olemme viime
aikoina lisääntyneet:: mitä "huoles
tuttavimmalla' 'tavalla, ja — mei­dän
on pysyttävä hengissä. Kuten
YK:n julkaisemista Uedoista käy i l ­mi,
n. 60 % maailman asukkaista on
tällä haavaa aliravittua ja miljoonia
uhkaa kirjaimellisesti nälkäkuole­ma.
Sen lisäksi pyydän saada huo-mauttaa,-
että maapallolla V: 1950
äsud~2 miljardia 450 miljoonaa ih­mistä,
että V. 1980 meitä tulee ole.
maan yli 4 miljardia j ä l t t ä väes­tönlisäys
noiden 30 vuoden aika­na
(1 miljardi 600 miljoonaa) on
täsmälleen niinpaljon kuin meitä
oli tullut lisää tuhannen vuoden ai­kana
ennen vuosisataamme, t.s. niin
paljon kuin ihmisiä oli v. 1900.
— Maapallollahan on olemassa
valtavia alueita, joita ei ole mil­loinkaan
viljelty. Maanviljelyk­sen
koneistus ei ole vielä kaikki­alla
kehittynyt . . .
— Se on totta, mutta mikään,
täydellisinkään koneistus ei ratkai-s'>
tuota ongelmaa pitkäksi aikaa.
Vieläkin enemmän: sitä ei ratkaise
myöskään uusien viljelysmenetel­mien
käytäntöönotto, jotka perustu­vat
säteifyä muodostavien lannoittei­den
käytäntöönottamiseen, peltojen
käcittelemiseen gammasäteillä y.m.
s. Meidän vanhalla kunnon maa­pallollamme
on tosin suuri, mutta
silti t . . äärellinen ja mitattavissa
oleva pinta ala.
— Entäpä uudet viljelysalueet?
Valtameren kasvillisuus?
— Nähtävästi samoin. Tiede yrit­tää
kuitenkin ratkaista tämän ongel­man
'Maan pinnalla. Maapallo si­too
vuoden kuluecsa n. 150 miljardia
tonnia hiiltä ja 25 miljardia tonnia
vetyä, jonka kasvit ottavat ilmasta
ja vedestä, vapauttaen sen sijaan
400 miljardia tonnia happea. Mutta
vajaat 10 % tästä koko määrästä
käyttävät maanpinnalla kasvavat
kasvit ja 90 % merissä ja valtame-rissä
elävät levät. Toteuttakaa käy-tännös
ä ihmiskunnan ikivanha haa­ve
fotosynteesistä — kas siinä teh­tävä
tämän prosessin tuleVille hallitr
sijoille prosessin, joka muodostaa
viimeircn renkaan ihmisen pyrki­myksissä
varmistaa lajilleen par­haimmat
mahdolliset elinehdot. Sa­nalla
sanoen: auringon hyväksikäyt­tö
teollisuudessa.
— Te asetatte tulevalla sukupol­velle
valtavan tehtävän. Millä Te
aiotte sen aseistaa?
— Parhaimmalla mahdollisella
aseella — aivoilla. Aivoilla, jotka
pystyvät ohjaamaan laitteita ja
käyttämäaHn niitä määrätietoisesti
hyväkseen . . .
— Onko teillä tässä mielessän­ne
jo tällähaavaa kukoistava auto­maatio,
joka vapauttaa tulevan
sukupolven tarpeettomasta pon­nistuksesta?
— Ensiksikin: pieni korjaus. Au­tomaatio
ei kehity vapauttaakseen
ihmisen työstä, vaan sen vuoksi; et­tä
Siitä on tullut aikakautemme
teknologinen välttämättömyys 'ja
että ihminen piakkoin ei enää pysty
tulemaan toimeen ilman sitä. Muur
lamat tuotantoprosessit vaativat
sellaista tarkkuutta, sellaiset toi­mintanopeutta,
ettei mikään ihmisr
arki pystyisi siitä selviytymään.
Esimerkkinä mainittakoon ydinre-
• iktoreiden ohjaaminen.
Toiseksi: tiedätt^^kö että vain yh­dellä
ainoalla ydinongelmien eri­koi'alalla
ilmestyy tällä hetkellä
viikottain .ei. enempää eikä vähem-oää
kuin 10,000 julkaisunimikettä?
Ei ole koko maapallolla sellaisia ih
inisaivoja, jotka pystyisivät kaiken
tämän lukemaan ja tajuamaan.
Mutta on olemassa aivoja, jatka 30
'änäpäivänä luovat koneita tämän
kirjallisuuden lukemista varten se­kä
sen esittämiseksi; oleellisten tie-eellisten
panosten muodossa.
— Missä Te näette takeet.^iitä,
että tuleva aikakausi ei salli par-",
haimpicn aivojensa ponnistella
kevytmielisen tuhlailevastai?
— Elämän käskyssä. Kosmisella
nopeudella etenevässä teknillisessä
yhteäi^uuluvaisuudesta. ; Tulevien
sukupolvien on helpompi kuin mei-däm^
sukupolvemme; noudattaa ^vii­sautta,
joka kätkeytyy seuraavaan
vaalilauseeseen: '
^ '«Vaikeinta ihmisen elämässä ei
ole uusien asioiden oppiminen
vaan vaiahojen unohtaminen".
{ Voin tässä lopuksi lahiatfi eräs­tä
jspettavaista kaskua, jon^a Wal-ter?
i Stewart,: etevä amerikkalainen
taloustieteilijä; on. kertonut; Näh­dessään
ryhmän ylioppilaita,;: joka
oli tullut ulos Princetonin ylio­piston
kuuluisan professori Oppen-heimerin
fysiikan^^ seminaarihuo­neesta
hän oli kysynyt eräältä heis­tä,
joka oli ollut erikoisen iloisr
riemastunu^^ylioppilasTivyastannut,:
— Osoittautui/ että^ kaikki, minkä
, olinune^ < tienneet, fysiikasta viime
rViikoUa . . . onjalhetta. / [
-Tässä prof. ZliOtowski piti pie- l
' nen tau!oh'ja katsellen jonnekin
eteensä! lopetti hymyillen filo-^^
sofisen mietteliäisyyden värittämää :
hymyär „ \ ' - •
Valitettavasti > minun sukupol-
;veni ei aina ole helppo sanoa, jäähy­väisiä
-totuuksille, jotka oUvat olleet,
sen valona ^useiden vuosien; ailvSna,'-
Nykyään se, mikä vielä eilen oli ol­lut
totta.v voi huomenna; osoittautua ;
tieteelliseni pötypuheeksi."- Se on '
hyvä.- Se on^todisteena siitä, että
maailmMt kulkee eteenpäinvj^r^f;
KUOLLUT
Yrjö Jamsi
kuoli - Sudbury .General-sairaalassa
torstaina, marraskuun 119 ;vpäivänä.
1959, lyhyen sairaalassa olonsa
Jälkeen.
Yrjö Tamsi oli syntynyt Teuvan
Aystöllä. lokakuun 6 päivänä 1900.
Hän tuli Canadaan,v. 1927.
Lähinnä suremaan Jäi hänen
vaimonsa Hilma, yksi tytär Ja
kaksi poikaa Suomessa; i sekä laaja
tuttavapiiri täällä.
';V:ValnaJa lepää Jackson and;; Bar-nafdin'
hautaustoimistossa, 233
Laroh St Hautaus toimitetaan
hautaustoimiston . kappelista .vii tiis­taina,
marraskuun 24 pnä klo 1.30
lp. Park Lavn' hautausmaahan
Sudburjrssa.
ALEKSIS KIVEN
"NUMMISUUtARIT"
värielokuvana
Tämä ikinuorekas kansalliskirjallisuutemme helmi esi­tetään
seuraavissa paikoissa kello 8.00 illalla.
25. n . kesldvUkkona. Sault Ste. Marie, Chateau Hall
26. II. torstaina, Sault tSe. Marie, Steelton Hall
27. 11. perjantaina, Sudbury, Sampo Hall
28. 11. lauantaina, Wanupin Hall
30. 11. maanantaina. Long Lake, Suomiranta
t. 12. tiistaina, Sudbury^ Finnish Hall
Suomalainen värifilmi uutuus "NUMMISUUTARIT"
Liput: $1.25 ja lapset 25c
(21-24) r JUHLIMAAN!
SOINTULAN
( Co-Operative Store Association
V I E I T A Ä
50-yUOTISJUHLAANSA
perustajainsa KALEVAN KANSAN jäsenten muistoksi, joista vain
muutama on elossa.
Pienestä, muutamalla sadalla perustetusta liikkeestä, on tullut va­kavarainen
liike, jonka liikevaihto on nykyisin sadoissa tuhansissa
dollareissa. ___
Se on todistus yhteistoiminnan voimasta ja OSUUSLIIKKEEN
hyödystä kuluttajillte.
Siis kaikki juhlimaan OSUUSKUNTAMME 50-VUotisjuhlaa GSJ:n
Sointulan osaston talolla.
Marraskuun 27 pnä klo 8 illalla
KAIKKI TARJOILU VAPAATA
SOINTULAN OSUUSKAiUPAN JOHTOKUNTA
JA JUHLATOIMIKUNTA
VAPAUDEN JOULUNUMEROON
joka ilmestyy joulukuun 15 päivänä
Canadan suomalaisilla on otollinen tilaisuus Vapauden joulu­numeron
palstoilla toivottaa HAUSKAA JOULUA JA ONNEL­LISTA
UUTTA VUOTTA YSTÄVILLEEN JA TOVEREILLEEN
Tervehdysten liinnat ovat seuraavat: 8 pisteen kirjasimella 2Sc,:
10 pisteen 30c ja 12 pisteen kirjasimella $1.00. Erikoiskehyk-sessä
oman onnentoivotuksen kanssa $2.00.
Kerääjän nimi >-
Paikkakunta ^—
j NIMI $ 1 c '
!
1 -r; . ^^ -i
/
s.--;).'.;,'/:"'.*;','
1 J
5g3;:'^^|;j
mm mm