Vapaus, August 9, 1952

              " Ja tiakan » « .
«neet olivat tahs.
emot enää kejti.-
«niies toisensa jjt
•aidan alkaen OM.
veneitä ktibäeä.
en Joukossa oUea.
matkustaja hoi»
liettuaan biasiä;
olisi koskaanjääj.
Vesi oli fayytävto
i Jonkin aikaahan
pn viereltään. Ve.
Jatkuu 5. sivuna'
ner Street
OntMlo
IBT:
torstaina 3-U ia;
I.p..
•2 a.p.
P.-1 lp.
JET:
torstaina 3-12 lo
uantalna l-ia ff
EL. 2571
beiluliUon
n osolUeeb
Ake Hunnakko
Park Blvd.
iO. 6195
Ontatio
lavo Vaurio
^ Toronto, Ont
agin 8596 • ^
Allan Blbury
LL. T10o5r4o nto, Ont.'
hteerille. Sao.
uusi osoite.
fesa,B.Ä.
icitor, Notary
LAINEN
MIES
3392
Ave.. Toronto
Suomeen
TTEKO O
iSSA f
la ostamassa
•ETTINNE*
ne Suomessa;
;ANADASSA?
ne 4 paunan
KETTEJA
leen
rs ja $6.00
la pakkauskulutr
allinen kuitti lä^
pakettien läliet*:
fcCoffeeGo.
[-4-7832
st, Toronto, dnl
ALON
ASIOISSA
N
PEN
rento 12, Ont
na ysKä
irooppaläfeilla
laisen reseptiti
linkä jokainen
1 on tuntenut
änä t«ille pai-otettuna
joko
dessä4kertaf
,MÄN aiheut-ÄSSÄ,
nenä-ikipeääkurk-astnmassa
ja
korvakivilssa,
i hyvä kurkun
1 muihin tar-
Jätte, että en-
)vat löytanört
lila CanadassI
lä talvella ja
sta tämänkäl-mäksu
^ydään hy-jäpaikkam-rvin
täyte-lyytäväksi.
ukkumark-
Jtiositukset
tED
jxÄKÄBI JA lOBUBGI
DR. L. HOOEY
ynb. 7-7355 KotUn 6-6729
Hedicsl Atts jafcennateesaa.
260 Cedar SU Sndlmiy
HOTORS & EQDIPMEHT
esLarch^St. Sudbury
Puhelin B-@344
lyaVELLUT SUOMALAt
SIA Y U 35 VUOTTA
i FOBD & MONABCB.
^ »oloja.
A fjOBD KUOBMA-AUTOJA |&
traktoreita.
Suomalainen myyjä
Kirj. Spectator
Sellaisessa .kapitalistisen kehltsrksen
avainmaassa kuin Englannissa ovat
historialliset perinteet sbdes^euuTia
puolueita ,:6U08i:i|[an vaalijärjestebn&n
eäenimlstevaallta.vao, |»dlliden
vfuiUtcustannusten Jne. ohella Joh­taneet
ktdcsipuoluejärjeottelmään. Jps-
SUDBURY CUNIC
LääkäDriRt .J aa kSin. uPsQitL ACK
DR. R. M. THCÄISON
DR. L W. DAVIDSON
DR, J. JII. TAINSg
: DR. P. R. FirSE /
Hantmaslääkärit '
DR. I. O. TOLACK
^ DR. U M. HOBBS
^uomnlainen-tulkki
130«hn St; E.;pidt 3-7181, SndjUry
sa toryjen Ja vAilgien, konservatiivien
Ja liberaalien vast^ohtaa on viimek­si
seurazmut konservatiivien Ja työ­väenpuolueen
vastakohta. T&nä vas­takohta'
on paitsi polUttinen ja ideo­loginen
myös sosiaalinen.
Myös kapitalismin nykyisessä Joh­tavassa
maassa, : .USA:6sa, tt^aamme
kakslpuoluejärjestehnän — republi-ikaanit
Ja demokraatit Jtdca nykyl-
H A L U A E
Korlörämmat markkinahinnat
mm mwmmi m.
^ T ^ T ^ T ^ A « T A c ^ m A T T c .Suositukset mistä
NOPEA VASTAUS pankista iahansa
Osoitteemme on:
mm M H PRODUCE LTD.
68 COLBCfiBNE ST. TORONTO
PYYTÄKÄÄ LÄHETYSLAPPUJA TÄNÄÄN
(J. ;5-12-19-26^A. 2-9-16)
sessä muodo^aan periytyy 1860-luvun
orjasodan aikaisesta pohjols- Ja ete-lävaltain
Vastakohdasta Ja Joka alun­perin
, oli poUtttinen, ideologinen. Jopa
sosiaalinenkin, mutta Joka sittenunin
on Johtanut omalaatuiseen; Järjestel­mään:
vastakkain -on^-ki^l-puoluetta
Jotka molemmat oikeastaan ovat valo
suurpääoman Johtamia Ja propagan-damonopoolienr
varustamia vaaläo-nelstoja-
Ja Joissa -'kummassakin or
kaksi sivustaa, äärimmälstaantumuk'
denttiehdokkaakseen Ja Josta tul(dc-sena
oli, rettä republikaaniäänet Ja­kautuivat
kahtia ja: demokraatti Wil­son
peri voiton. Toiseksi radikaalisen
senaattori Robert La FoUetten 20-lui:
vun alkupuglella; muodostama "far­marien
Ja työväen puolue". Jolle myös
AFL-ämmattiJärJestö Ja kommuniati-nen*
puolue antoivat tukensa Ja Joka
saikhi 4,5 milj. ääntä — suurhi määrä
mitä fkolmas puolue" on k o ^ a n saa-!
nut, mutta Joka kuitenkin Jäi kauas
presidentiksi valitsemiseen tarvittavis­ta
263 valitsijamiehestä:. lopputulok­sena
oli republikaanien voitto. Kolmas
MlyHlHIIPMMMmM
Uusia iirjoja saapunut Suomesta
ÄITINI, MA^IE CURI^
Kirj. Eve Curie
441 SIVUA — ; H I N T A sm. ^ . 5 0
13s8ä elämäkertate(^essa. Jonka on sanottu-kuuluvan -ihmiitkunnan
suurimpien alkaSdirJoJen Joukkoon. Eve Ciu*le kertoo suuren"äitinsä
, legendaarisen tarinan. Lämpimästi Ja sydämellisesti 1 ^ )cuivaa Maria
8Uodowskan lapsuusvuosia Ja kouluaikaa kotona Puolassa, aärtmmät--;
«en pmitteen- rasittamia opiskehivuosia Pajriisin- Sorboniiessa: Ja vihdoin
ifiltäsuiffta .uhrautuvaa tleteällst^ .tutkimustyötä, J
BlarleCuriesta ihmiskunnan hyvänt^yän.
' Tämän teoiksea arvostelut puhuyat Itse puolestaan, jolta lainaamme
tähän seuraaivia:
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hieQoLmman. ten-hoavänmanja
mittasuhteiltaan suuripiiirteislmmän muistomerkin äidil­leen,
vuosisaitaiselle nerolle. Joka ihenkensä ylevyyden, isisäisen näke­myksensä
teräivyyden, syvän inhimillisyytensä Ja ylei^alttisen vaati­mattomuutensa
takia kohoaa harvinaiseen korkeuteen." — V..A. Heis­kanen,
Suomalainen Suomi. . ."^ .
"Kirjallisuuden kauneimpia Ja vaikuttavimpia teoksia." — Berllngske
Tidende.
MALTTAMATON SYDÄN
453 SIVUA — HINTA ÄID. $3.00
Stefan Zweigln nenÄas kertomataide Ja tyylin lolsteliaisuus kuvas­tuvat
tässä romaandsSs parhailta puollltaait : Neroklkaana Ihmissielun
salaisten ajatusten ymmärtäjänä Ja kaiken inhliDilllsen taitavana
tulkitsijana hän paljäfftaa ihmisen sisäisen olemuksen kadlkesta iilko-bdtaisuudesta
riisuttuna, kaunistelemattomana Ja todellisena lukijan
nähtäiväksl.
Eris Knight: '
LASSIE PALAA KOT'lIN
282 SIVUA — raNTA SID. $2.60
Miljoonat ihmiset ovat koko sydämellään mukanaeläensetu^nneet
Lassle-koiran urheata, koko kesän kestänyttä taivallusta kOhti etelää
Ja kotia, sen selklEailuja oikeudenistunnossa Ja temppujentekijän mat-.
kakumppanhia. sen pelastumista rankkurien käsistä, sen nälkää Ja
uupumista — Ja vihdoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotiin. Joe-pqjan
luoli^e.
selllnen: (republlkaanlpuolueen^Taftln'
johtama keskilänsi, demokraattlpuo-lueessa
rotukiihkoinen etelä) ja 'jos­sakin,
määrin ivapaamielisempi (re-publlkaanipuplueessa
idän Ja lännen.
"libefraaUt", demokraattlpuolueessa
pohjoisvaltioiden VradlkaaUt"). Tämä
molempien suurpuolueiden kakslja-:
koisuus yhdessä-xaha- Ja -.propBganr
damonopolin sekä ^alhaisen äänestys­prosentin
T - OTÖsä Johtuu toisaalta
poliittisesta vallstmnattomuudcsta.
toisaalta j-Qtudiskrimlnatlosta Ja
muusta; jnielipldeterrorista — jEanssa.
ovat syynä siihen, että '?kolmas puo­lue",
el milloinkaan ole päässyt näky­viin
.tuiokslin;USA:n vaaleissa.
^'JKQLMANNEN PUOLUEEN"
VAIKEUDET
Yrityksiä "kolmannen puolueen"
kahta muuta radikaalimman — muo­dostamiseksi
el kylläkään ole -puuttu­nut.
Ibniö sinänsä ovat työväenpuo­lueet.
Joita Yhdysvalloissa .on -perus­tettu
,uselta: jo 1877-Sosialistinen työ­väenpuolue,
joka>e]ää vlelälkln pienenä
ryhmänä, 1903 Amerikan sosiallstlpuo-lue
Eugene Debsln^Qihdolla. sekä .20-
luvun alussa Kommunistinen puolue,
vain muutamia mainitaksemme. Mil-lolnlcaan
nämä; työväenpuolueet eivät
kuitenkaan ole päässeet muodostu­maan
Joukkopuolueiksl, ja kun Debsln
lähinnä sosialidemokraattinen puolue
vuoden 1920 vaaleissa sai n. 1 mil­joona
...ääntä, tämä saavutus lienee
edelleenkin ennätys. Toinen ilmiö
ovat laajemmalla pohjalla muodoste­tut
"kolmannet puolueet", jolta voi­daan
mainita kolme. Ensiksikin "pro­gressiivinen
puolue", jbnlka'ent; re-publikaanipresidenttl
.Theodore Roo-:
sevelt muodosti 1812 .vanhan puolueen
valittua vanhoillisen Taftin presi-
F.WiUsCrofts:
KIRISTÄJÄ
282 SIVU^ — HINTA NID.$1X)0
- Ilman jännitysromaanin-tapahtumat alkavat vanhasta yksinäisestä
talosta, jonka omistaa upporikas saituri. Ulalla talo on paikoillaan,
mutta aamulla nähdään vain savuava runiokasa. Josta kaivetaan
» U h talon kotoien asukkaan hiiltyneet ruumiit. Kun sitten ylletsivä
n;ench Scotland Yardista tarttuu asiolhhi, niin pitkän valvaUoisen työn
aikeen käy ihni useitakin rikoksia. Päärlkölllsen tekijä paljastaa
topulllsestl vasta Urjan.vUmelsIllä sivuilla.
Edgar Wallace:
PUNAINEN YM-PYRÄ
277 SIVUA — HINTA N9>. $1.00
Tämä Wallacen suosittu saiapoiushximaanl'ilmestyy nyt kuudentena
painoksena. Romaanissa kerrotaan Wrlstystä J& murhia harjoittavista
jalaperäisestä "punaisesta ympyrästä". Jonka varvoitus lopuksi raMcals-aan
lukijaa yllättävällä tavalla.
Honore de Balzac:
SAITURIN TYTÄR
261 J8IVUA — HINTA NID, $1.00
^oosaklrjalllsuuden suurimman voimaneron kuolematon romaani.
jöähenkllölnä kulta-aarteitaan kartuttava saituri Ja hänen onneton
Vi«rensä, joka rakkauden rohkaisemana nousee taisteluun Isäänsä
fastaan.
Trygve Gulbranssen:
TUNTURILTA TUULEE
306,SIVUA — HINTA NID. tlM,
^"Tunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen sarjaan. Jota koko maail­massa
on eri kielillä painettu noin vllsl, mli Joonaa kappaletta. Tekijä
«uraa siinä samojen vanhojen talonpolkaiskunhikalden Jälkeläisiä kuin
«eilisessäkin, "Metsien humlna"-romaanlssa.
LapsiUe suomenkielen opiskelua varten:
KOTIAAPINEN
48 SIVUA — HINTA NID, 60c
Värikuvin somistettu lastenWrja.
• ^ Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Limlteil
saaaBVBS.xmJbmo
Prineipessa ISaf.J
. (Jatkoa 4. sivulta)
dessä näkyi terävä evä,'joka lähestyi;
nopeasti erästä uimaria. Kohta näkyi
vain vimmatusti huitova käsi ja vesi
alkoi punertaa verestä. Hait, merien
ahnaat pedot olivat tulleet vaatimaan
osansa uhreista.
',Hermokohtauksen partaalla oleva;
Goddardl ongittiin viimein "Empires-'
tarin" pelastusveneeseen.
• Ulan pimetessä keksivät ympärillä,
olevat laivat ruveta ^peloittelemaan'
haikaloja valonfaeittlmlllään. Yö on!
.hyvin raskas myös pelastajille. Lukul-i
sat veneet risteilivät-edestakaisin aal-^'
lakessa pimeydestä- kaikuvien .sydän-i
täsärkevlen avunhuutojen opas^aml-!
na. ;
iVähän jälkeen keUo 22:ii kaatulj
"Fri|icf)7e^ (Mafalda'' raskaasti va-|
semmalle kyljelleen Ja Juuri ennen
sen uppoamista^ibuusi'kapteeni Guli:
"Eläköön Italia" ja hyppäsi'veteen
mistä hänet sittemmin pelastettiin.
Klo 22.20 katosi-laivan musta hahmo;
syvyyteen perä edellä. |
Vielä useita, päiviä onnettomuuden;
jälkeen oli siltä liikkeellä mitä mer­killisimpiä
huhuja maailman sano­malehdistössä.
. Uhrien' lukumäärä
vaihteli eri päivinä muutamista kym-:
menistä .aina Jcuuteensataan Ja "Na^
vigazion Generale di Italian^Oeno-van;
konttorin «dustajalla oli yötä
päivää suuri Joukko matkustajien
huolestuneita omaisia vaatimassa ni­miluettelot
onnettomuuden uhreista.
"Princlpessa Mafalda", kantavuu-;
deltaan {»JO tonnia, oli rakennettu:
1908 ja oU tarkoitettu Etelä-Amerlkah
silrtoIaislUkennettä 'varten. -Onnctto^j
rauusmatka, Joka vaati 314 uhriia'
1259:stä laivassaolleesta, ollsl Jok^
tapauksessa ollut sen v.Imelnen tällä:
reitillä, sillä se oli jo myyty Austra­lian
rannikkoliikenteeseen. ^ <
Kun näin suuri määrä Ihmisiä me­nettää
henkensä täytyy myös; Jostair.
löytää synt pukki ja siinä touhussa
saavat tavallisesti sankaritkin lokae-silmilleen!
Varustamoa syytettiin siitä, etteivät
laivan koneet olleet valtamerimatkar
vaatimassa .kunnossa, mfssä Umeisest'
olikin perää. Kapteeni Guli «ai myöt
osansa. Häntä syytettiin päättämät­tömyydestä
pelastustöiden .johdossa
Ja kaiken kukkuraksi Ilmoitti tunnet^
tu brasllalainen liikemies Grenada
Italian merikomlssiolle, että yksityi­set
merimiehet murtautuivat laivan
viinivarastoon esiintyen venekannel-la.
päihdyksissä Ja ryöstäen matkus­tajien
tavaroita. Väite tuntuu aivan
tuulesta temmatulta, mutta kiittä-mättömD78
onkin.. kuten tunnettua,
usein maa Iman palkka. J ;t
Tämä oU ikävä Jälkinäytös eräälle
hykyajan merihlstorian dramaattl-shxunalle
oimettomuudelle.
yritys oli vanhan rooseveltlaanln entl'
varapresidentti-Heniy ^ WalIaoen, Joh­dolla
vuoden 1948 presidentinvaaleja
varten perustettu ^Edistyksellinen puo-;
lue. Jolle, myös kommunistit antoivat
tuikensai - mutta Joka kuitenkin keräsi
vain noin 1 milj. ä&itä; my(is tämän
nioden! presidentin vaaleja varten tä-^
mä-^ puolue on-asettanut oman ehdok­kaansa
Vincent HalUnan'in, joka tä-tänykyä
.kuitenkin Istuu vankilassa
•oikeuden halveksimisesta" tuomittu-a
«„ mutta .ottaen .huomioon hajaan-'
ndtsen, minkä Wallacen syrjäänve-;
täytyminen aikanaan aiheutti, tällä;
puolueella tuskin on edes samoja
mahdollisuuksia kuin. neljä vuotta
sitten.^
EBI SUUNTIIN —^/PIENEMPI PAHA
Vaikka siis edistykselliset Ja rau­hantahtoiset
ihmiset kaikkialla maa­ilmassa
toivoisivatkln - Edistyksellisen
puolueen vaalivoittoa,' se kaikella to­dennäköisyydellä
el ole mahdollisuuk­sien
-rajoissa, -Ja niin jää valittavaksi
kahden pahan, republikaanien Ja de­mokraattien,
välillä. Tällöin on to^
dettava, että siinä määrin kuin mo­lemmat
nämä-puolueet ovat suurpää­oman—
sen eri-ryhmien — johtamia^
niissä on kuitenkin vihne vuosikym­meninä:
tapahtunut! tiettyä ^ erisuun­taista-
kehitystä: Toisaalta on repub-llkaanlpuolue
entistä .enemmän muo­dostunut
varafkkaamman.väestön puo­lueeksi,
monopolisoitunelmman ja ag-gresslhrisimman
kapitalismin puo­lueeksi,
taantumuksen päälinnakkeek-sl,'
Jossa el enää esiinny näkyvää va-paaimlellsempää,
saati sitten rad&aa-lisempaa
sivustaa; toisaalta taas on
demokraattipuolueessä > pohjoisvaltioi­den
pikkuporvariston,' farmarien Ja
työväen panos siinä määrin lisäänty­nyt
Ja. puolueen kannatus sillä taholla
siksi paljon kasvanut, että puolue
kaikissa presidentinvaaleissa vuodesta
1932 lähtien on voittanut Ihnan etelä-demokraattien
tukeakin, so. puolueen
riippuvaisuus tästä ' mustbnmasta
taantumusaindcsesta on vähentynyt.
Tälle tosiasialle on perustunut Frank­lin
Rooseveltin edistyksellinen presl-denttlpoUtlikka
ffuusine jakolneen" ja
osittain myös Trumanin sisäpolitiik­ka,
(suhde ammattijärjestöihin, nee-kerelhln
jne). Yleisessä tietoisuu­dessa,
• verrattuna 'republikaaneihin,
demokraattlpuolueesta on täten muo­dostunut
"pleneläjäln", "Immigrant­tien",
anHnattiliittojen> Ja — värein­kin
pohjoisessa myös neekereiden
kannattama puolue, jota on äänestetty
sUtäkhi huolimatta, ^ sen haHUtus-polltUkka
on viime vuoshia mei&lnnyt
alenevaa Ireallpalkkaa, * lisääntyvää
verotaakikaa, .kasvavaa sisäistä tur­vattomuutta
ja sodanuhkaa koska
minkään "kohnannen puolueen" mah­dollisuuksin
ei luoteta ja koctka re­publikaaneja'—
syystä — pidetään
vieläkin pahempina kuin demokraat­teja.
Kummankin euuipuolueen avain
fisemlssa Ja lWtamustehtävi8sä
kuvernööreinä, senaattorina, edusta­jahuoneen
Jäsenhiä ^ ovat ammattl-poUtllkot,
puoluebossit. Joita vuoros­taan
palnost£^rat. lahjovat Ja komen­televat
eri suurpääomaiyhmät Ja näi­den
palkatut etujenvalvojat. iPuolue-
Iconventtlto valitaan edustajat osin
puolueen kannattajaln ikeSkuudeesa
osavaltloltten suoritetuilla eslvaaleU-la;
osin osavaltioiden puoluekoneiston
tai itse puoluejohdon suorittamilla
nimeämisillä, ja näistä Jokseenkin
epädemokraattlsesti valltulstji valtuu­tetuista
käydään sitten puoluekon-vei^
itlssa vimmattu taistelu eri presi-denttiehdokkas-
kandldaattlen Ja näi­den
takana olevien suurpääomaryh-mlen
välillä (esim. viime republlkaa-nllqonventlssaEi8enhowerla
kannat­tavien
idän teollisuus- Ja pan!ldcUrus-tlen,
Morganin, Rockefellerln, du
Pontin, Mellonln ja XV>rdln —-:./jotka
Daily Mlrrorin arvion mukaan sUolt-tlvat
ElsenhoweAn-voittoon ^'^Intäln
20 miljardia doUarla — Ja Taftlä tu­kevan
'keskilännen .finanssi- Ja teolli­suusryhmien,
Ohlcago-Cleveland-ryh-män,
Cihryslerin, Sears, .Roebuck and
Co:n /ä lehtitrustl McCormlckln vä­lillä).
Vasta tämän jälkeen seuraa
määrätty väistämätön .demokratian
häivä: ..presidenttiehdokas , (kuten
myös kuvernööri-, senaattori- Ja kon-gresstjäsen-
elhdoiklkaat). on nimettävä
silmälläpitäen hänen mahdollisuuk­siaan
saavuttaa kansansuosiota,.SO.
kerätä ääniä. Ja tämän presidentti (ja
muun) ehdokkaan on vaalitaistelus­saan
osattava puhua tavallisille Ih­misille,
nähtävä vaivaa heidän huo­ltonsa
kuuntelemisessa, taputettava
heitä olalle Ja osattava vakuuttavasti
poistaa heidän huolensa (missä puur
hassa ehdokasta tietysti jäUeen tuke­vat
hänen puolueensa Ja sen takana
olevat suurpääomarytunät kalkilla
rahan, lehti- ja radlopropagandan
voimalla), ja. kun ehdokas (ehdok­kaat)
on voittanut, SO. tullut valituk­si,
hänen on varottava .pettämästä
valitsijoitaan niin töt^eästl (tai aina­kin
huolehdittava näiden petosten oi­kein
lavastamisesta), ettei. hän vaa­ranna
uudestlvalitsemlsensa mahdol­lisuutta.
tfo^si^n ihfa^n*^* o^n !a"nt'a®nuJt ?tu*ke5n^s^i' .TSm^- Lauantaina, elokuu. n' 9^ p . — Sa. turcriaxy*; A•»ti g. Ö, 1952 ,^: Irstiyv-ur 5
manin MafthaU-, Atlantin-, eotUae-apu-
Ja intervenUopoUtiUudle, joka Vuodfin .1918 kapien
ennen nimeämfstaan "UB News and ainefalstoa halutoatl v
AMERIKKALAISEN DETtZOKBA-TIAN
YLEISET PUITTEET
. Tavallisella amerikkalaisella
työläisellä, farmarilla^ ; henkisen-työntdtijällä;
pienyrittäjällä — on
.8ils..;mahdol]l8niu; valita kahden
suurpaoloeen välillä, jolta fcum-r
paabaan kohtaan hän «i voi tan»
; tea -Jaottamusta: sen ohella hän
Tol — tietäen, ettei se todennäköi­sesti
taota tuloksia, matta kenties
Ikävyyksiä—äänestää edlstyfcsel-
Iistä kolmatta :paoIaetta: lisäksi
hän voi olla ääneslämättif (näitä
vllmemalnlttaja .on yleensä «liat
r, lähes puolet, vmtin myös yli jniolet
länloikentetalsta). Tällaiset ovat
"amerikkalaisen d e m o k r a tian"
' yleiset pnltlcet
HENKILÖKOHTAINEN PANOS
> Tämä on yleinen kaava. Jonka pe­rusteella
emme saa tehdä sitä johto­päätöstä,
että on yhdentekevää, mikä
puolue voittaa' tai mikä-ehdokas tulee
vailtidul, kaiken määräävät kulten-k^^^
suurpääomturyhnfät (em.'idemo-kratianhälvän
puitteissa). .Jonkin­laista
eroa on — kuten edellä todet­tiin
— puolueilla, 'ja suurtakin .eroa
saattaa olla miehillä. Kun monet AUS
A:n presidenteistä — Hardlng, Coo-lldge
Ja Hoover - - ovat olleet trustien
tahdottomia palvelijoita tai -Itse kuu-luneet.,
maan taloudellisiin vallanpitä­jiin',
nlta ovat eräät toiset — esim.
Theodore Roosevelt, «Wll8on ja Frank­lin
Roosevelt — ryhtyneet taisteluun
trustien vallan rajoittamiseksi Ja nl-;
menomaan viimemainittu heistä vai­kuttanut
käänteentekevästi maan yh­teiskunnalliseen
kehitykseen. Ja vaik-:
ka amerikkalainen jniurpääoma sitten
Röosevclthi päivien onkin kehittynyt
sellaiseen JättUälssotavarustelujen Ja
maaifananvaltapolitllkan valheeseen^
että se asettaa entistä suppeammat
rajat presldentta — sinänsä, perus-tuslaUlisestl
valtavan laajojen — val­tuuksiin
käytännölliseUe toteuttaml-selle,
4pteBldenthi henklKMcohtaiselle
panokselle, merkitsee tietysti edelleen­kin
Jotakin se, valitaanko presiden­tiksi
republikaani Eisenhower, yhteis­kunnallisesti'
tietämätön ja vanhoilli­nen
fiotakenxaali, jolla ei ole min­käänlaista
jslvlIUhaUinnolIista koke­musta,
mutta Jonka sotapäälikkömal-ne
ja hurmuriominaisuudet saattavat
muodostua sitäkin vaarallisemmiksi
kansan villitsemlsessä sotaklihkoon
(varapresidenttinään lisäksi Taft-mles
Nixon, epäamerikkalaisen komi­tean
Jäsen. Hissin oikeusmurhan osa­syyllinen
Ja ohjenuoranaan vaalloh-jefana,
Joka sisältää mm. vaatimuksen
siirtyä interventlopoUtlikasta '.'kom-munianln
valtaamien maitten vapaut­tamiseen"
Ja. "vasta^nisesta" uusiin
Korea-tapauksiin at<»nlpoauneilla
MoflIcQvaan!), vai valitaanko presl-
WorId Report"- Ididelle antamnigaaD
haastattelulausunnossa on selittänyt
"Joist^un rkammunismla ^vastaan tär*
l^eimm&ksl kysymykseksi" Ja lausuitut
tmnustuksen sanoja , Et6enhowerin
totmlnnasta yEuzoopan; yUpl^dlUäcönä
(Ja Jolla,vastaavasti onvairapresldent^
tlnä etelävaltioiden mies.Sparkman Ja
Ohjenuoranaan: .aUcuperäliesttäv.etelän
kat\s^ tehdylliä kompijombe^llUi^ .jiai-metmettu
kansalalsyapaus.-.oli^!ma) i:
mutta Jolla on kuItenUn tak'ai;iäan
menestyksemnen haUIntaura Ja
difltustokninta erään suurimman - osa-;
YaUIon lcuvernöö;rln& Ja Jokjft on^osolt-tanut
myöskin jonkinlaista i^^äi-syyttä
asettumalla vastustamaan tttr-kein^
pläkansalalsvapaukällnkohdis-tettiija
hyökkäyksiä.
TAPAUS STEVENSOLN
Adlal Stevensontn, lltumanin eh-;
dokkaan, elämänuraa on Jo esitelty
nK>nessa eri: yhteydessä. ;^ilhen.kfin'^^^^
natsaa lisätä. ,e(t& pin ^ e t 1948
valittiin lUhiolsln kuvemöörilcsi pit­kän
,Wubllkaanl8en'(\ayint{0kauden
Ja l^Dhkeän vaaUtaistelun jälkeen;
tapahtui se yli p^olen[v^m^Qonan ää'
nen .enemmistöllä; (kun ;rrtunan sa;
maan ,ailkaan suoritetuissa; pcesl^teu'
tlnvaalelssa ,sal aamassa valtiona yain
34,o00,äänen enemtnlstön) jaettäJtiän
tämän Jälkeen on tarmo^aastl toi­minut
sen korruption Ja .yäärinkäy*
tösten Augiaan-tallin . puhdistami­seksi,
mikä Illinois oli republikaanien
jäljiltä. Stevenson on vanhaa tpo]l|
tlOdkosukua — liänen isoisänsä ojt
Clevelandin pi;«4ldentUkauden vara­presidenttinä
,^> Ja kuuluu ^samalla,
lehtiyhtiön osakkaana Ja 40,000: dol-laxhi
vuosittaisten psInkoJensf^aJJ^na,
valtionsa yläluokScaan. pTämä, Ilmei­sen
omapäisyyden ohella, on antanut
hänelle määrättyä Itsenäisyyttä, tie­tystikin
'onnenkaikkeaalasiriUn; mutta
myös — aivan kuten .toiselle ylimyk­selle,
RooseveUille—drlön^inrJcuten
«n nöihty pannessaan vetonsa yrityk­selle
saattaa myös X0tnfli8ii»a voimaan
McOarthyn vaatima ^lojaalisuuavala"
Ja :todlstaewaan Hl6B-'JutU8fia;Byytetyn
puolesta.
Vaikka Stevenson onkin tyaltiqasaan
toteuttanut oi vain huomattavia hal­linnollisia,
vaan myöskin sosiaalisia
uudistuksia Javaikka hftn .slsäpoUlttl-eestl
joniUn oleelllBestl Elsenhoverla
vapaamietlsempi, hänen vapaamieli­syytensä
on kuitenkin vaisln. maltil­lista:
niinpä hän etäälle länsleuroopr
palalselle , lehdelle voittonsa Jälkeen
antamassaan haastattelulausunnossa
— mahdollisesti puolueensa .vaalioh­jelman
sitomana — suhtautui pldät-
.lyvästl neekerlpikeudet turvaavan .fe
dejratlivlspn lain sptämlseen Ja sa
moln tyytyi Taft-Harbleyn lain "tar
kistamlseen". Toisaalta: valMta hän
ulkopolltliecassaan kuten (Elsenho
werkin — seisoo Trumanin kannoilla,
hän samassa haastattelussaan kui­tenkin
lausui tuomionsa EisenhowerIn
hyväfe^ymän republlkaanloihjelman
vaatimuksille Interventlonismin edel-leenkehittämlsestä
Ja esitti epäUynsä
siltä, että i»esldentlksi sopisi kenraali,
jokaVosaa käsitellä vain sotilaita Jai
tulla toimeen vabi oman luoMkansa;
Jäsenten kan^<
TAISTELEVATKO DEMOKRAATIT?
Demoikraattien voitonmahdollisuu­det
ovat suuret — vaikka republikaa­nit
saisivat enemmistön kaikissa -nlis
sä osavaltioissa. Joissa he kerrankin
viimeisen 16 vuoden presldentinvaa
lelssa ovat voittaneet, he siinäkin ta
pauksessa saisivat vain 100-valitsija
miestä 53l:stä—, mutta vain sillä
edellytyksellä, että demokraatit -to­dellakin
taistelevat Ja esittävät repub
ILkaanien uiko- Ja sisäpoliittiselle oh­jelmalle
selvän vaihtoehdon. Hätyyt­täviä
merUcejä el tä£sä suhteessa
puutu: kosittUnhan ElBenhowerIa
alunperin myös demokraattien ehdok-i
kaaksl, valltelhan demokaattlpuo-lueessa
vielä vaaltkonventin aikana;
suuri hämmennys ehdokkaista, nlmet-tllnhän
Btevenson vastoin hänen tah­toaan
vja onhan .esitetty lausuntoja,-
Joissa enenmfiän korostetaan yhdlstä-l
viä kuin eroiltavia tekijöitä. WaU
Street on vaUnnut Biflcnhowerln; pa-kottaako
se myös demokraattipuo-i
lueen alistumaan tähän .valintaan Ja
tyytymään; pelkkään näennälstaiste-i
luun? Se ollsl aäcel kohti ykslpuo-luejärjesstebnää,
«otila8(flktatuurla;
fasismia. — Vapaa; Sana/ Belslstki.
StaUofcadln oBäbkövof-nalaltobsen
rakenmu-iyönuoll
» fcbdään kai-nmtjH
«ällalsm» «aa­rilla
Tolmalaplollla. Ka-t.
V.'N^Mkoir.
Entiset'Punakaartilaiset ry:n toi-!
mikunta' k ä ä n ^ kaikkien niiden;
puoleen, joUIa on valokuvja;: asiapa^
peicltä,: klrjeitä^^^amakabtaisla muls-
Utletoijaym. vuoden 1918^'te^
mlln liittyvää alnehlstoa. Yhdistyk­sen
keväällä ,ipl{detfy liittokokous te­ki
päätflksen -JuoHkasodan* paibto-nitbti
alnohisto: on f jenslaxvo
keSä teaksesi.klrjoittejalle. Ahtehisto
pyydetään Ifihdttftmään osoitteella:
K Koponen, ;-Hel8bikl, Kalevai^tu
20 tai JVUa.Peltola..Helsinki, Viher-niemenkatu
3 A 22.
e Väiltämme nyi n&iiä kuului^ B&hköU|L toimivi^ työ-,
kaluja. Näillä voUte i^ehdä kaikenlaista pu^ityötäikoio- ^
nanne tai plkkuverataassanne. Uo eääotävät fl^Uto^oJUsaa
Ja saatte tarkemman työn sekä voUi^e töhdä monlpiull-;;
sempaa työtä kun on kunnolliset työkalut..,.yieralUan
kaupassamme katsomassa Ja:>^j^iutelemas8a.SSAVER>>
TYÖKALUJEN fluhteen. - :'r.' '31?" ^
Tähän on sisällettynä usei­ta
uutuuksia .antaakseen
parempaa palvelusta Ja
tyytyväisyyttä kohtuullisel­la
^hlnnalla^ Varustettu 8 v^v
•• tuuman - slrkell sahaterällä, pöydän Jatkoksilla^ halklsahausvarUB-:
teUla, mitreronltalla. .8uoJuksllla;lV.-lilhnalla 'Ja;
hihnapyörällä. HINTA...'. ' • « • • #'* » • » % *. «• I
MM
Tätä sahaa • voldSan.sanoaJcu-vlosahaksL
Sillä ,on Jhelppp \
leikata kuviolta Ja Teunustärö-risteOcappalelta
puusta eli pah­vista.
Käytännöllinen pihakuu
vioiden Ja »lasten leUdclkahifen
teossa, rKäykääkatsomassaMi-ten
se, toimii.
'HINTA,:', . .'.•«'# ;...,»,•: 59.50
Tämä 6 tuuman höyläkone on
erikoisen tarpeellinen puuesi- v
netdcn valmistuksessa sillä sillä
saa puun höylättyä tasaisen. sileäksi
säästätte paljon aikaa Ja saatte paremman työn. Tämä
on erikoisen täriceä väline kalustonikkarellle HINTA
nopeasti Ja ivannasti. Sillä
nft.50
SAATAVISSA VÄHITTÄISMAKSUILLA
SUOMALAISENA MYYJÄNÄ
TOIMII ALBERT VÄLIAHO :
V 4''
Taloudellinen :rauta- ja taloustarvikkeiden ostbkesTcusJ'
69 Elm St. W. Puh. 8-8366 Sudbury
Olkaa varmat, että lähetätte MAIJANNE oilceaUe väli- >
. tysllikkeelle, niistä saatte korkeimmat markkinaliinnai.
Me maksamme C P . Express-money orderilla joka.päivä/
SAADAKSENNE PIKAISEN MAKSUN^ ^ - \
lähettäkää mustikat suoraan meille'" ;
Suositukset saatte mistä hyvänsä ^Rovalrpank|n .konttorista > vM
- - ,KIrJolttakaa Ja pyytäkää lähctyslelmasta.Jfl'.tyjny«.,^> -"Pm
'^:G^:/;e^iAji^p^
li
i l } li Ä ''^ •