Vapaus, August 5, 1967

              SpaitakJedien tulospoimintoja
Moskova. — Neuvostokansojen. päättyi Paaman voittoon, joka teki
spartaki.adin yleisurheilukilpailujen
lt.olinias päivä sujui mestarien arvo­vallan
lujittumisen merkeissä. Siir
hen osallistui 1,600 yleisurheilijaa,
Neuvostoliiton yleisurheilun ker­ma..
Lem*;gradilainen 22-vuotias
ylioppilas Nadezhda Tshizhova a l i
pääitääii pitempi kilpailijattariaaii
kuulantyönnössä ja voitti tuloksel­la
17,50. Yllätykseksi muodostui
Tshizhcvan valmentaijan ja Helsin­gin
olympin laisten mestarin Galina
Zybinan uusi menestys. , Pitkän
tauon jälkeen hän työnsi kuulaa
17,01 ja saj hopeamitalin. Keihään­heittäjien
juoksuradan oli koko
päivän jatkunut sade turmellut.
Janis Lusisin ja eestiläisen Mart
Paaman velinen ankara kilpailu
Crtffhers kaappasi
hopean 800 m:tfä
Winnipeg. — Yhdysvaltalainen
Wade Bell voitti keskiviikkona'
Pan American kisoissa 800 met­rin
juoksun ajalla 1:49.2. Cana­dan
Bill Crothers sai hopeamita­lin
ajalla 1:49.9 ja winnipegiläi-nen
Biian MacLaren pronssimita­lin
ajalla 1:50.3.
John Carlos, USA voitti 200 m
]uofc?uiv kiiaennätysajassa 20.5. Hä­nen
m?ann:iehensä Jerry Bright
tuli loiseks: ajalla 20.9 ja Kuuban
P. Montes Casonova kolniannel^i
ajalla 21.0. 100 mn kilpailun voit­tanut
Harry Jcronio Vancouverista
sai jall<i.r:nsa lihasvehnähdylisen.
Yhdysval; alainen Wyomia Tyus
voitti iiaisten 200 m juoksun 23.7;
2) Barbara Farrell, USA 23.8; 3)
MiguelinaCobian, Kuuba myös 23.8
Neljänneksi tuli Irene Pietrowski
Vancouverista 23.9 ja viidenneksi
Jan M?.ddin, Winnipegista 24.8.
Kuub9.tar Irene Martinez Ta.itabil
voitti naisten pituu-^ihypyn kisaennä-lystuloksella
20 j . 9 t. (ent. ennätys
20-2). Toiseksi tuli Venezuelan A.
G. Vidal Bsrrayo 20 j 4V2 t. ja kol-manneiyji
Willey White, USA 20 3.
Aikaisemmin kympin voittanut
Van Nelson voitti keskiviikkona
5,000 nietrin juoksun kisaennätys-njas.
sa 13:47.4. Toiseksi tulleen yh-ciysvaltP.'
aisen Louis Scottin ja mek-
.«ikoiaifen .luan Martinezin ajaksi
vkumm-illel.in) merkattiin 13:45
mutta Scot; sai hopeamitalin. To-rontolainen
Bob Finlay oli neljäs.
B i l l Toomey voitti lO-ottehm
8,044 pisteen tuloksella. Vtnezuelai-nen
HectorThomas"voitti höpäanii-talin
7,:n2 pisteellä ja Dave Thore-son
USA oli kolmas; Dave Dorman
Smith F a l k i l t a , Ont. o l i neljäs 7,024
pisteellä..
uuden spartakiadien ennätyksen —
83,80 cm.
Miesten 100 metrin juoksun f i -
naaliissr. enfimmäiseksi tudi vastoin
odotuksia 24-vuotiias valkovenäläi­nen
ylioppilas Vladislav Sapeja —
10,5. Tämä nuori voittaja on tullut
tunnetiiksi vas.ta tänä vuonna ja
hän harrastaa myös painonnostoa
ja köriläiltä.
Spartakiadeissa tehtiin kaksi uin­nin
neuvostoliiton ennätystä 100
metrin matkalla. 19-vuotias lening-
: adilaiiien Aleksandr Gordejev sai
100 mytrin perhosuinnissa ajan
58,5, j>ka on nykyinen eui-ocpan-ennätys.
Hopeamitalin sai shotshi-iainen
koulupoika Vladimir Nem-chilov
— fika 59,5 j a pronssimi­talin
entinen Neuvostoliiton mes­tari
asti akanilainen vajrusmies Juri
Suzdalt.-^ev ajalla 59,7. Naisten 100
•netrin vapaauinnissa tuli voitta­jaksi
Antonina Rudenko Ukrainas­ta
a j a l h 1.02,3, mikä on uusi Neu­vostoliiton
ennätys. Oljonpialais-
YQittaja Galina. Prozumentshikova
Mo8l:ov,-'B,ta voitti 200 metrin rinta-
Vancouver, r - Päivät, viikot, k u u -
kauxlet.^ja vuodet vierivät, tuoden
kansoille j a myöskiin ytailöiUe mo­nia
tapahtumia ' joista ikäyii^piä
ovat tuonen viikatemiehen aifeaan
saannokset. Kuluineen kesäkuun 21.
päivänä vietimme 'täällä Vancouver
issa muistotilaisuutta: jolloin teim­me
viimeisen toveripalveluksen
osastomme kunniajäsenelle Hilma
Ihakselle, hän o l i niitä esiraivaa-jia
jotka <?livatraikentamassa mei^
dän liljasta työväentaloamme jota
kutsutaan Clinton haaliksi.
Vuonna 1913 huhtikuussa meni
neitonen nimeltään Hilma Sallinen
naimisiin Emil Ihaksen .kanssa.
Sitten Va'ppuna samana vuonna vie­tettiin
haalimme avajaisia. Niinpä;
tästä nuoresta aviovaimosta tuli
Clinton haalin ensimmäinen kah-vinikeittäjä.
—
Kuten tiedämme CSJ:n toiminr
noissa ovat monenlaiset toimitsijat
hyvin tarpeellisia, etenkin„Jcunnol-liset
kahvikokit. .Kuinniakkaat 54
vuotta oli Hilma mukana Emelin
rinnalla haalitoiminnassa ja useam-^
min juuri kahvinkeittäjänä lukuun
ottamatta viimeistä neljää vuotta,
jolloin hän oli vakavasti sairaa­na.
Ihaksien nimi muuten liittyy lä­heisesti
Työväentalomme alkuhisto­riaan,
mm. Antton Ihaksi oli joh­tava
toveri haalin alkuvaiheissa.
Voimme ilolla mainita, että Ihak-
.sien nimi pysyy varmaankin vielä
uinnin — 2.42,2. 22-vuotias euroo- kauan meidän suomalaistenkin tie-
I toisuudessa, sillä edesmehneeltä jäi,
yksi poika Tykö perheineen ja
KIITOS
P a r h a i n kiitckseni teille, tut­tavat,
kun yllättäen tulitte
kanssani viettämään iltaa täyt-täiesäni
vuosia 80 heinäkuun 27
pnä 1967, j a toitte tullessanne
syömiset j a juomiset fekä Kau­n
i i t kukat, joira koristitte
kahvipöydän ja jätitte muis­toksi
k a u n i i n lahjan.
Teitä k a i k k i a kättäeii, ei k e ­tään
mainiten eikä ketään u n ­hoittaen.
O S C A R N O R D L U N D
R O U Y N QUEBEC
voitti 400 metrin vapaauinnin — '
4.13,3. Spartakiadien kuulantyönnön
.sunnuntaina voitti moskovalainen
Nikolai Karasev tuloksella 19,20.
Toiscjksi tuli EE-mies Eduard
Gushtshin yhtä senttiä huonom­malla
työnnöllä. Kummatkin paran­sivat
Luzhrikin stadionin entistä
ennätystä 19,14, joka oli amerik-kalai-
sen B?rry 0'Brienin nimissä.
Pituufhypyn voitti Igor Ter-
Ovänesl.nn tuloksella 793. 20 km
kävdyii Veniamin Soldatenko ajal­la
1.28. Ludmila, Muravjeva oli pa­ras
kiekonheitossa 55,18, Ludmila
Jevicva 80 m:n aidoissa 10,9 ja
Ludmila Samotesova 400 nietrin
juoksuisra 53,9.
Port Arthurin
kuulumisia
Port Arthur. — Jehovan todista­jain
ko:;ventsioni päättyi täällä sun-nuntai-
iltana: Silloin oli yleinen is-lunto
Fort VVilliamin Gardcns-haa-lissa.
Y l i kaksituhatta osallistui sii­hen.
Ko-bnen päivän istunnoissa 23
tuntia kulutettiin luontoihin, mut­ta
mitään päälöslausuntoja ei y i -
•allisssti hyväksytty eikä julkaistu
kokouksen tuloksena. :
Maanviljeiysnäyttely tai Murillo
Fair. jollaisena se yleensä tunne-iaan,
kestää kolme päivää, alkaen
elokuun 18 pnä. Tänä vuonna kaik­ki
juhlan toimitsijat omaksuvat
lOO-vuotisjuhlapukimet. Juhlapal-kintolippuja
on jo myyty parin vii­kon
ajan mutta arpominen ja jako
suoritetaan sunnuntaina
20 pnä. — A T H
vanhe:nman veljen Ilmarin pojat.
Ilmari on jo poistunut keskuudes­tamme
kuolemankautta, vaan nuor­ta
huiomispäivän polvea edustaa 4
lastenlasta j a y k s i lastenlastenlapsi.
Siis viisi Ihaksen nimeä kantavaa.
Me järjestöihmiset harvoin" huo­miomme
työntekijöitämme. Viettä-essämme
järjestömme 50. juhlia,
kiinnitettiin kahvinkeittäjämme
rintaan kultainen järjestömme
merkki. Nyt viimeisessä tilaisuudes­sa
Hilma Ihak.selle huomioitiin hä­nen
ansionsa josta nuoret Ihakset
olivat h.ukan ylpeitäkin koska hei­dän
isoäitinsäkin oli jotakin teh­nyt
kiilltuuriliikkeessä josta eivät
he tunnetuista syistä paljoakaan vie­lä
tiedä. Mahdollisesti tulevaisuu­dessa
kulkeutuu tämäkin seikka
heidän tietoisuuteensa. Kunnioi­tamme
edesmenneen toverimme
muistoa.
REINO SAAREN
MUISTOLLE
Suomen
ulkopolitiikan
kehityslinjat
1809 - 1966
147 Sivna ^ Hinta nid. $1.40
Esitelmäsarja
toimittanut Ilkka Hakalehto
Teos sisältää tärkeät esitelmät,
j o t k a vuoden 1965 syk-syllä pidet­t
i i n Nuoren Polven U l k o p o l i i t t i ­s
e n Yhdistyksen järjestämän esi­telmäsarjan
puitteissa. Yhdentois­t
a poliitikon j a historioitsijan esi­telmät
valottavat autonomisen Ja
itsenäisen Suomen kansainvälisiä
suhteita j a ovat omiaan l a a j e n t a ­maan
j a syventämään tämän het­ken
suomalaisen ulkopoliittista
ajattelua.
Paasikiven
linja
Paheita vuosilta 1944—1956
245 sivua — Hinta nid. $1.7S
J . K. Paasikiven puheet vuo­silta
1944—1956 valottavat monelta
taholta suuren valtiomiehen toi­mintaa.
Tässä poliittisessa j a a a t ­teellisessa
te.stamentis.saan hän
esittää teoreettisen j a käytännöl­lisen
käsltyksen-sä .%tlemme jäl­keinen
ajan historiasta.
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus Publishing
fiOMPANY LIMFTED
P. O. Box 69 Sndbury, Ontario
Ketlokortit valvo­maan
lyhennettyä
työafkaa
Tukholma. — Heinäkuun 7 päi­vänä
kcsälcmilleen lähteneitä tuk­holmalaisia
rakennustyöläisiä odot­tavat
heidän palatessaan lomilta
elokuun alr.ssa ainakin suuremmil­la
työpaikoilla tarkkailukellot, jot­ka
uuden heinäkuun 1. päivästä
voimaan tuUeen työjärjestyksen
mukaan pitää otitaa käytäntöön.
Tarkkai'ukellojen käytäntöönotto
liittyy heinäkuun alussa tapahtu­neeseen
työajan lyhentämiseen. Tä-nän
sa;«kka on viikorttainen -työ­aika
ollut 45 tuntia jaettuina vii­teen
9 tunnin työpäivään, nyt se
lyhenee 8 tuntiin 45 niinuuttiin päi­vässä
oJlen 43 tuntia 45 minuuttia
viikossa.
Tar-kkailukellojen käytäntöönotto
e i rakennustyömailla ole mikään
ylcsinktrtainen asia, koska raken­nustyömailla
työskentelee monen
eri työnantajan ja aliurakoitsijan
palveluksessa olevaa työvoimaa, jot­ka
saaltavat^samana päivänä työs­kennellä
useammallakin työmaalla.
Tarkkailukellot ovat ainakin aluksi
tarkoitt-tut vain pääurakoitsiijan täi
rakennuttajan omaa työväkeä var­ten
ja jokflinen aliurakoitsija tai
työnantaja, jolla on työväkeä ra­kennuksilla,
saa itse järjestää tar­peellisen
nikatarfckailun ellei ole
sovittu sen tapahtuvan p>ääurakoit-
."•lijan loimesta, jolloin kaikkien
lyöntekijöiden on leimattava kello-korttinsa
tavalliseen tapaan.
Alkatarkköilukellojen käytäntöön­otto
Tukholmassa tapahtuu. kokeilu­mielessä
ja toistaiseksi asennetaan
.liitä vain suuremmille työmaille,
Mutta jos toimenpide osoittautuu
onnistuneeksi tullaan aikatarkkailu
laajcntitmaan käsittämään kaikki
Ruotftin työmaat;
Työntekijäjärjestöt totevat kello­jen
kävtäntöönoton olevan oikeu­tettua
j a korostavat, että se oi saa
aiheuttaa minkäänlaisia mielenosoi­tuksia
työntekijöiden taholta;
Heinäkuun 26 päivänä levisi ku­lovalkean
tavoin järkyttävä tieto,
että ystävämme Reino Saari Oli ka-laslusmatkalhian
hukkunut. Kuin­ka
kaikki oli tapahtunut, emme tie
dä, kuitenkin Tyynenmeren mahta­va
elementti sai hänet syleilyyiisä
niin kohtalokkaalla tavalla; Muisto­tilaisuus
pidettiin elokuun ensim­mäisenä
päivänä. . Suurilukuisena
olivat ystävät kokoontuneet kunni-,
oitfamaan Reinon viime matkaa.
. Molemmissa tilaisuuiksi.ssa alle­kirjoittanut
koetti kertoa edesmen-elokuun
1 neiden elämän vaiheita.
Reino oli saapunut tänne Canä-daan,
jolloin vallitsi yleismaaiimät-.
linen pulakausi jonka maningit ulot
tuivat tänne Ganadaankin. Niinpä'
tämä nuori siirtolainenkin joutui
sen pyörteisiin. Niissä olosuhteissa
joutui ystävämmekin kulkemaan
työttömänä, kieltä taitamattomana
oudoissa olosuhteissa. Silloin pirs­toutui
paljon hyvin tärkeitä elä­män
ai"voja.
Ajanoloon. kulkeutui Reino port
Arthuriin jossa kohtasi elämähto-verinsa
Elli Rannan. Kun he siir­tyivät
tänne British Columbiaan,
saimme mekin heihin hyvin lähei­sen
kosketuksen hyvänä naapurina
ja toverina. Jos kukaan niin Reino
oli niitä suomalaisia joka osasi teh
dä melkein mitä vain tahtoo. ;.Hän
oli aina silloin tällöin yhtiöidenkin
työssä ja menestyi hyvänä ammatti­miehenä
hyvin. Vaan lienee ollut
eteläpohjalainen luonne joka ha­luaa
olla itsenäinen. Niin ryhtyi
hän rakentamaan omakotitaloja ja
kun .saj valmiiksi niin uuteen yri^
tykseen heti. Moni Uiminen asuu
Reinon rakenlami.ssa ja vanhoista
kunnostamissa kodcis.sa ja voimme
vakuuttaa kun hän jätti asumuksen
n i in .se oli silloin valmis.
Välillä he asuivat vuokrahuoneis-toi.
ssakm vaan oman kodin kaipuu
voitti aina lopuksi. Nytkin juuri en^
nen kalastukseen lähtöä he muutti­vat
oman katon alle, tä.ssäkin vai^
kutti tuo vapaan ihmisen luontais-vaisto,
varmaankin?
Rakenniismiehenä ja vapaana
yrittäjänä rakensi Reino, itselleen
•kailastusveneen ja meni kalasta jäin
reiluim velj,esikiujitaan, joka ikäyä
kyllä päätilani' näJmsa^
onnettomasti. ^Lähinnä suremaan jäi
hänen elämäntoverinsa E l l i , kaksi
tytärtä Suomessa perheineen, yksi
tytär täällä Vancouverissa, poikan­sa
Kalle perheineen täällä Vancou­verissa
ja Kauko Ranta perheineen
myöskin täällä Vancouverissa. Lau^
siuessamme surunvalittelun voimme
vain heitä kehoittaa muistamaan
heille rakkaan henkilön muiston.
Lastenlapsille tämä tapahtuma o l i
myöskin hyvin raskas menetys.
Poissa on Isoisän käsi johon voi kai­kissa
tilanteissa niin luottamuksel­lisesti
tarttua sillä hänellä oli pal­jon
elämän kautta saatua viisautta
ja rajantonta rakkautta.
Tässä yhteydessä meidän täytyy
huomioida myösikin avustajat jotka
rientävät silloin avuksi k im lähim­mäiset
joutuvat suuren surun val­taan.
Haluamme lausua hyvin lämpöi­sen
sanan Lisi Kankaalle. Hän on
niin monet lukemattomat kerrat lau­lanut
näissä muistotilaisuuksissa, jo
Kerttu Viitasen aikoihin. Kerttu on
pois kaupungista, Lisi on meillä,
eikä koskaan ole kieltänyt arvokas­ta
apuaan, erinomaisilla laululah-joillaan;
Tämän ehtymättömän lau­lun
harrastuksensa kannustamana
on hän kerännyt pienen lauluryh­män
johon kuuluvat: Aino Niemi,
Hilda Saari, Martta Suojanen ja
Elffie Siven, jos koskaan n i i n näis­sä
kahdessa muistotilaisuudessa on
teidän apunne ollut ku'Man arvoi­set.
Vieläkin kiitos Lisi ja te toiset
tytöt. Hyvää jatkoa harrastuksiellen-ne,
kauniisti laulunne sointuu.
Tämä jo lähenteli sitä ajatusta
josta meidän on vielä aiheellista
mainita, kun Reino ja E l l i tulivat
tänne lännelle niin he jatkoivat nii­tä
perinteitä johon olivat jo tottu­neet
Port Arthurissa, nimittäin CS-Jn
toimintoihin. Täällä sitä esimer­killisesti
jatkettiin. He olivat aina
yhdessä kokouksissa päättämässä ja
suunnittelemassa yhteisiä asioita.
Reino oli kätevä korjaustöissä ja
myöskin . näyttämöllä j a milloin
missäkin tehtävissä. E l l i taasen oli
perehtynyt kirjallisiin tehtäviin,,
kuten tiedämme kaikki kyvyt ovat
järjestötehtävissä hyvin tarpeelli­sia.
He molemmin oivalsivat, että
GS.J:n toiminta ei ollut ristiriidas­sa
heidän edistyksellisen ajatuksen
kanssa. Nyt maamme juhlavuonna
olemme huomanneet kuinka suurta
o.suutta on näytellyt :CSJ:n henki­löt
kaikesta vaatimattomuudestaan
huolimatta. Valistus' ja kulttuuri
järjestönä se on omaksunut myön­teisen
kannan Ammattiyhdishtys
toimintaan; o.suuätoimintoihin ja
kirkkaimpana helmenä se aina puo­lustaa
järkähtämättä rauhan asiaa.
Sinulle E l l i koeta voittaa suuri va»;-
tolnkäymisesi. toverit ja ennenkaik­kea
nupripolvi tukee sinua .suuressa
-surussiisi, eläniän täytyy mennä
eteenpäin.
Vilpitön suruvalitteluni.
Matti Saari
USA|^ ;ltiikikpMat
pois Kiinim
lähei^n^estä?
.W98lupgton. — Yhdysvallat aikoo
mahdollisesti tyhjentää ei-äitä K i i -
'.un laholla sijaitsevia Tyynen me­ren
tuKikohtiaan, kertoi viikkolehti
US News and World Report. Pää­tös
j ^ u , u K i i n a n ballististen oh-
JV5;ton muodostamasta uhasta, jon-'
ka on arvioitu kasvavan k y l l i n suu­reksi
kynnrr.enen vuoden kuluessa.
Lohti kertoi, että Filippiineillä,
Mariaaiveiila, Okinawassa ja Japa­nissa,
olevat tukikohdat evaltuoi-ilaan
lyhimmän viiden vuoden, si­sällä.:
Vastapainoksi Yhdysvaltain
.«sotilaspiirit haluavat ! vahvistaa
Guanjiii tukikohtaa Tyynen meren
Aasian puoleisessa osassa ja ympä­röidä
sen pienemmillä tuldkohdil-
'a. Guam kuuluu Yhdysvaltoihin ja
lauut Mariaanien saaret ovat Y K : n
huoltohallintoaluetta. —
Lauaiiitai, elpk. 5. p. —. Saturday,. Aug,. 5, 1967
Van1(NrJvier<^lu «viälin Kreikassa
Ateena. — Ryhmä italialaisia
Kanähncidujtajia päätti 4-pälväisen
oleskelunsa Ateenassa ja matkusti
viikko sitten Roonvaan. Valtuuskun­ta
halusi saada selville, millaista
•pua Kreikan poliittiset vangit, en-
;ien kaikkea parlamentin jäsenet ja
heidän pe,rhcenisä tarvitsisivat. Uiko
maisUle lehtimiehille antamassaan
•;au;vannossa he ilmoittivat ottaneen-a
yhteyttä Kreikan sisäministeriin
Pattakoliseen sekä Kansainvälisen
Punaisen Ristin edustajaan Kolla-doniin
ja Ateenan eri kansalaispii-reihin.-
Heille ei, annettu lupaa käy­dä
saarilla, joissa vangittuja säi-lytetää.
v, eivätkä he myöskään saa-reet
tavata kotiarestissa olevia po­liitikkoja.
Valtuuskunnan jäsenet huomaut­tivat,
tttä» Kreikan viranomaisten
asenne on ristiriida?sa vangittujen
poliitikkojen tilaa koskevien viral­listen
vakuutusten kanssa. Erityistä
huolestuneisuutta aiheuttaa 150 sai­raan
ja iäkkään vangin tila, joiden
pitäisi heti päästä sairaalahoitoon.
He ilmettelivät myös sitä, että van­gittuja
vastaan ei <He käyty normaa­lia
oikeudiankäyntiiä ja että osa näis­tä
on vapautettu omien Umoitus-lonsa
perusteella, joissa he ovat va­kuuttuneet
sanoutuvansa irti poliit­tisista
vakaumuksistaan. Täiinä ei
vastaa demokratian ja oikeusnor­mien
periaatteita.
Valtuuskunnan jäsemeit mainitsi­vat;
että heidän tietojensa mukaan
on Kreikan poliitisten vankien l u ­kumäärä
yli 2,500, joista 350 on
EDA-puolueen johtajia, mm. Mano-lis
Glezos, joka on siirretty Leros-faarsn
keskitysleirille.
VEDEN PUUTE El TUNNE
KEHITTYNEITÄ JA KEHITYSMAITA
Vedensaantiongelmai yhteinen koko maapalloUe
"Keinoaurinko"
Berliini. — "Keinoaurinko", jota
ilmapallo luinnattelee noin 50 meU
.rin i:orkendcssa, alkaa lähikuukau-
.«•'ien aikana iltojen pimetes.sä va-
.aiäta Alexanderplatzin, Berliinin
tällä ht-tkellä suurimman rakennus­työmaan
rakennus- ja tunnelikai-vantoja.
Ilmapallon erikoiskiinnik-keet
takaavat, e t f i valolähde voi-niakkaiuenkin
ilman liikkeiden a i ­kana
p.vsyy paikoillaan.
Boriiinin rakennuslyöläisiet aiko­vat
toteuttaa marraskuuhun men­nessä
temän projektin, joka sääs­tää
lukimyttoniia sähköpylväitä ja
satoja metrejä kaapelia.
Aerosoli auttaa
tupakkalakossa
Englanti'ai-sesla taskukokoisesta
; erosoH.-^la saadaan yli 200 mitat­tua
annosta nestettä, minkä sano­taan
auttavan tupakoitsijaa pääse­mään
irti tavastaan.
N^^stG jonka eräs englantilainen
iääkiri on kehittänyt, on lobeliini-yhdiste'mä,
mikä on. tehokas mut­ta
ei tavuksi muodostuva nikotii­nin
koi-vike. Se hengitetään savu-maisan.:
höyiynä täten estäen pa-hoinvoiimin,
minkä lobeliini voi
vatsaan naulittuna aiheuttaa.
Aine on sijoitettu lasiseen aero-solipulioon
mikä on vuorostaan
tset';ttii lieriömäisen pakkauksen
.«isään. Irrotettuna pskkaiis muut­tuu
kokooniyönnettäväksi putkeksi.
Putken toinen pää kiinnitetään
i-erosolin .suukappaleeseen ja toi­nen
prä .-istetaan käyttäjän huu­l
i e n v?liin. Putken toisen pään pu-
I istamii^en vapauttaa annoksen, mi­kä
sLsältää 0,1 mg lobeliinihydix>-
kloridi;'. Yhden annoksen väitetään
vievän tupakointihalun ainakin tun­niksi.
Päiviitäin voidaan ottaa jopa
kymmeren .-.nnosUi ja jokainen säi­liö
.sisältää ainakin 210 annosta, mi­kä
riitiää'~T-.olmen viikon käyttöön.
Silloin tällöin tapjihtuvaJla hengit-
Lämi,vel'ä voidaan vähentää tupa-kankäyitöä.
Valmistaja väittää, että
mitään epl>miellyttäviä sivuvaiku­tuksia
ci ole.
Kevyempiä ja
vahvempia sukkia
Tallinnan suksitehdas on lyhty-nyt
valmistamaan uusia "Estonia"-
:nerkkL';iä suksia, jotka ovat 300
grammaa Ncuvostoliitos.sa hyvin
.'iuoaittuja tavallisia eestiläisiä suk-
.'.ia kevyemmät. Koivulevyyn on
upotettu kovasta vaahtomuovista
valmistettuja kiiloja, joiden omi­naispaino
on lähes sama kuin kor­kin.
Kovalla vaahtomuovilla on
muitakin hyviä ominaisuuksia: se
f n p u u l a kestävämpää ja helppoa
käsitoHä kuumana. '
Keksintö otettiin käyttöön Pär­nun
.suksitehtaalla, jossa valmistuu
päivittöln 1,100 auksiparia.
Vain mu;itamia vuosia sitten pi­dettiin
ihmiskuntaa tulevaisuudessa
uhkaavana kriisirsä voimapulaa.
Polttoa-nevcrastot — toisin sanoen
kivihiilen, Juonnonkaasun ja öljyn
.'nuodoi-.fa vai-astoitunut auringon
energia — olivat loppumaisillaan.
Koska i-iitä ei mikään voinut koi-va-
',v, ihmifikunnan kehitys päättyisi.
Atomivoiman esiintulo on.kuiten­kin
muuttanut tuon kaiken, ja lisäk­si
on löydetty uusia öljykenttiä ja.
luonnor-kaa.sulähteitä. Tällä hetkel­lä
häämöttävä kriisi on vesi- ja ra­vintopula,
Eillh maapallon väestö
kasvaa jatkuvasti. Tärkeämpi näistä
.kahdesta on veden puute.
On oit-massa melko hyviä mahdol-iisuuksia
ratkaista ruokapuima sel­laisilla
keinoilla kuten inten-si iv isol­la
viljelyllä, uusilla karjankasvatus-;
menetelmillä, vieläpä valmistamalla
proteiinia kemialli-jesti ja ehkä ruo­kailutapojen
muuttamisella.
V2sipi:laan eivät tällaiset uudet
aatteet auta. Päinvastoin ruokava­rastojen
lisLäminen merkitsee väis-tämiittä
k'j'.vavaa veden kulutusta.
Teollistaminen synnyttää janoisem-man
maailman. Elinta.son kohoami-i-.
en tue välttämättä mukanaan l i -
.«ääntyvän veden käytön.
Numei-ot selventävät asiaa; Tar-;
vitsemme 1400 litraa vettä tuottaak-semne
puoli kiloa leipää, 14,000 l i t -
.'•aa saadaksemme puoli kiloa härän-paistia
ja yli kaksi miljoonaa litraa
rakeatii^ksemme henkilöauton.
Kehittyneissä maissa käyttää jo-kainoMi
ihnivnen päivässä noin 270 1
vettä ja ku'ftus on kohoamassa. Lu­vut
on saatu eräästä englantilaisesta
selonteosta, -joka esitettiin Washing-tonissa
äfkcttäin pidetyssä vesi kon­ferenssi
r.sa. Ne antavat vain vihjeen
'ongelman kiireellisyydestä, jota
Washingtoniin oli tullut pohtimaan
80 maan ja monen .kansainvälisen
järjestön edustajia.
Koska tämä ongelma koskee maa-riman
joka'sta maata, vesipula ei
ele vain kehitysmaiden ja kuivien
alueiden ongelma. Ne vesimäärät,
jotka ihmi.'kunta tarvitsee hengissä
pysyäksf-en ja voidakseen elää mel­ko
muhavafti, ovat niin suunnatto­mat,
että vesitilanteen suhteen ei
voida tehdä mitään erottelua.
MAHDOLLISET SÄÄSTÖT
Emmf- vielä tiedä kyllin tarkoin,
miliaisivl mr.apallon vesivarat ovat
— tämä on tulos siitä vuosisatoja
vallinnopstu .ajatteluna, että vesi on
ilmainen ja rajaton lahja. Paljon on
lekeini.stä vesien ?rvioinnin, hoidon
;a siiilyltämisen suhteen.
Juuri tämän vuoksi korostaa Eng­lanti
kehitysaputyössään vesien ar­vioinnin
ja tutkimisen tärkeyttä en­nen
ra.kenniistyötä, vaikka!:in tämä
ehkä tulee ajankohtaiseksi myöhem­min;
Vesivarat ovat n i in elintärkei­tä
ja niiden taloudellinen käyttö
niin välttämätöntä - että ensi sijalle
cn asetettava ei-ittäin tarkkoihin
tietoihin perustuvat rationaaliset
.suunnitelmat. Kaikki muu on vain
ongelman parissa näpertelemistä,
jo.sta voi olla enemmän hannia kuin
hyötyä.
Parempi vesien hoito saattaa esi­merkiksi
tuottaa tärkeitä tuloksia
Ilman yhlään^noata uutta konet­ta.
On ai-vioitu, että parantamalla"
ka.stelu.nenotelmien tehokkuutta 20
pros. pienoiinoltäisiin puolella sitä
iisävesimää:ää, jonka maailma tair-vit-
sce Kasteluun vuonna 1985.
On muitakin epäsuoria keinoja
vesiongf^lman auttamiseksi, esimer­kiksi
kehittää seHaisia kasveja jot­ka
sie'.;tvät erittäin suolapitoista
vettä. Tässa työssä on englantilais­ien
sa?mi?ia kokemuksilla paljon
tarjottavanaan.
KÄÄNTEENTEKEVÄÄ
VASTAUSTA El OLE
Vesiongelmaan ei tietenkään ole
mitään käänteontokevää ratkjiisua.
Kuten kaikki muutkin ihmiskunnan
.suuret ong.^lmat, sekin voidaan rat­kaista
kärsivällisoliä työllä, kasva-
'.ukK?JIa j a jatkuvalla ajatusten vaih
dolla. Teknologia täytyy tällä alu-feolla
asetta:» ihmisen käyttöön ehkä
jaajommin kuin millään muulla ja
Iässä Englannilla on tärkeä osa (esi­tettävällään..
Englanti on jo useita vuosia kuu-hinut
johtaviin maihin suolan pois-tamistekniikassa:
maailman ensim-
:näineu menestylcscHinen merive­den
haihdutin rakennettiin Englan-liLssa
vuonna 1884. Meri on makean
veden tode;inäköisin lähde ja mei-:
dän on sitä käytettävä, jos aiomme
van)iistpa veden saannin kertakaik­kisesti.
TASAPAINOTISLAUS
Eniten käytetty ja toistaiseksi ai-
.noa käytännöllinen tapa poistaa
suola .lierivcdestä on tasapainotis-iaus.
T?mä menetelmä on kehitetty
Englanniss.i ja. useimmat maailman
suol-jnpoistoladtoksista ovat englan­tilaista
rJkiiperää.
Tä.'.ä menetelmää, jossa höyiy
poisiet}'an kuumennetusta merive-cestä
perättäisissä kammioissa, joi-iien
piiine pienenee kerta kei-ralta,
ji. lauhdutetaan puhtaaksi vedeksi,
t-ehitctiiän jatkuvasti. Englannissa
•suolan poivtamiseksi tehdyn työn
«:n kcoidinoifiut maan atomienergia-laitos,
U K A E A , ja uusimmat ideat
'asapainotislauksen alalla ovat tul­leet
sen tutkimuslaitoksista ja niiT
flen kanssa yhdessä työskentelevistä
englrnti laisista teollisuusyrityksistä.
U K A E A : n HartvveHin laboratori­ossa
tut kitaan parhaillaan menetel-n;
ää, jcssa kuuma merivesi kulkee
ylö.^-.päin se», sijaan että se kuilusi
'aakasiioraan. Koslca kussakin kam-
Miiossa on matalampi,paine kuin s i ­tä
alc^mnia.ssa, vesi kulkee ylöspäin
iiseilään, eikä pumppuja tai-vita.
Kun nousu on liian pieni, vesi
void.ian syöttää uudelleen alas pai-
.'iovoimr,n;>vulia useampien kammi­oiden
kuutta tai se voidaan juoksut­taa
iurbiinicn läpi voiman hankki­miseksi
Laitoksen pääomakustan­nukset
pienenevät j a veden tuotta-
;uinen halpenee myös.
Uudc. h^mkkeet suolan poistami-leksi
j.-»ädyttämiseii avulla ovat jo
päässeet koctehdasasteelle ja tästä
menctf^:mä.-tä näyttää tulevan hal­vempi
kuin mistään muusta. Toi­saalla
kehiietään vedenpudistuskei-noja
shhködialyysin avulla, jolloin
.suola poistetaan kalvojen aMilla
<asavinan voimalla.
VOIDAANKO MAAN
LÄiMPÖ VALJASTAA?
Atomivoimamaana voi Englanti
myös tarjota kaksikäyttöisiä laitok­sia,
joiisa saadaan sekä voinuia että
vettä yriinreaktoreista. Näiden^ mer­kitys
kasvaa luonnon vesivarojen
vähentyessä; ja veden hinnan nous­tessa
mikä on väistämätöntä>
Nlyid'^ reaktoreiden turvallisuus
— mikö on eräs niiden parhaimpia
piirteito. — merkitsee sitä, että ne.
voidaan sijoittaa lähelle teoUisuus-luuelta,
joissa juuri vettä tarvitaan
jr, tämä puolestaan tekee vedenkul-jetuskUitannukset
mahdollisimman
pienilcsi.
Eräs Y K : n palveluksessa' oleva
englantilainen insinööri esitti Wash-iiigtonin
konferen-^sissa yhden hät-
Kähdyttäyimpiä teorioita, mitä siel-
Iii kuultiin. Hänen mielestään lyöm­me
laimin erästä valtavaa voi-nan-lähdcttä,
jota voitaisiin käyttää ve­den,
puhdistamiseen, nimittäin itse
maan lämpöä.
Insinööri H. C. H. Armstead sa­noi^
ett'.' tätä keinoa voidaan käyt­tää
morissa paikoissa ympäri maa­ilmaa,
:;en F;jaan että sitä käytetään
satunmiisesii — kuten näyttää —
sfclLaisiisa_ maissa kuin Uusi. See-
;anti.
H.inen kertomansa mukaan tätä
memjlelmää voitaisiin soveltaa vii­dessäkymmenessä
maassa. Sitä pait­si
u.seimmaV mahdolliset paikat ovat
kuivia flueita, jo'.ssa meri on lä­hellä
— juciri sellaisissa paikoissa
joissa Tiuuret ;yesimäärät muuttaisi­vat
olosuhteet köyhistä vauraiksi.. .
— Roy Herbei-t.
Uuisi korroosiosuoja
laivoille kehiitteiHä
Berliini. — DDR:ssä kehitetään
parh;ull:'an uutta korroosiosuoja-nienetelmäii
laivanrunkoja varten.
Väri levitstään erityisen korkea­paineisina
i-uiskuilla suojattaville
pinnoille. Tähän asti käytetyt me­netelmät
ovat olleet erittäin kal­liita
ja ne ovat aiheuttaneet pak­sun
eliöpeitteen muodostumisen u l -
kopinnrlle, mikä puolestaan vähen­tää
kulkunopeutta.
Uuden menetelmän kehittäminen
on csa DnR:n kaiJckien teoUisuu-denhaavojen
ponnisteluista korkei­den
kcnoosiovahinkojen vähentä-misslisi.
Nykyään DDR:ssä käyte­tään
vuosittain 1,4 miljardia D-
;narkkaa korroosiovahinkojen kor­vaamiseen.
Näiden ongelmien piarissa työs­kentelee
tällä hetkellä 15,000 työ­läistä
ja tied&miestä.
M Y Y T Ä V Ä N Ä
S l ^ r Clubin liiketalo.irtaimiftöineen, talossa on tilava ruokailu­huone
j a keittiö ja n i i h i n kuuluva kalusto, varastohuone, joka on
varustettu syväjäädytyksellä, sskä 28 vuokrattavaa yksityishuonetta.
Talo on tyydyttävän hyvässä kunnossa. Myydään osuuskunnan
tomiinnan lopettamistarkoituks'e£sa käteisostajaUe $17,000:00 kaup­pahinnasta.
Vähittäismaksulla hieman kaJliimpi.
Tiedustelkaa kirjeellä tai hv?nikilökohtaisestl: "
S T A R C L UB
J O H T O K U N T A
P. O. Bo.x 190, S o u t h iPorcupinCj O n t a r i o
(22-29-5-12)
i . V . - S . A L A N NE
Suomalais-englantilaineii
SANAKIRJA
i 1,111 sivua Hinta sid. $13.75 |
Välttämätön apuneuvo — ajanmukainen Ja luotettava suur­sanakirja
— kaikille enfflannln kielen käyttäjire: kirjeenvaihta­jille,
kääntäjille, opettajille, opiskelijoille, lehtimiehille ym.
O Noin 130,000 hakusanaa Ja lausepartta, joiden avulla ratkeavat
kääntäjien visaisiiAmatkin onKelmali
O Suomen kielen tuoreimmillekin sanauutuuksille vastineet.
O Monipuolinen valikoima erikoisalojen ammattisanastoa var­sinkin
tieteen, tekniUtan, kaupan ja urheilun alalta.
T i l a t k a a osoitteena:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
1 P. O, BOX 69
llllllllllllil
SUDBURY, ONTARIO 1
llllllll