Vapaus, October 31, 1967

              Sivu 2 Tiistai, lokalfl. 31 p. — Tuiesday, Oct. 31, 1967
VA:PAUS
(LIBERTY)
BOITORt W. EKLUND
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
BstabUshed Noy. 6, 1917
WA<»ERr E. SUKfI,
TELBPHOMC: OrnÖC A N D BDITORIAL 674>4a64
FubUabed thrloe we«klir: Tu4days, Thursdays and Saturdaya by Vapaus
Publlsblng Ck>. Limity. 100-102 Elm St. We&t, Sudbuxy. Ontario, Canada.
- Mailing address: Böx 69
AditfClUfdDtin^tj^. translaUo^ free CK^ ohairg«<
Authorized as s^osd cljass maU by the Post C^flce j^Kportment, Ottawa,
-I^y "payment of postage ln"ca8lv, _jt
CANADIAN LANGUÄGEmRESS i l ClUB!
Conadassa: 1 vk: $10.00, 6kk.$5.25 nSA: n:
8 kk. 8.00 Suomeen:
iTk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.60, eUt. 6.35
USAt» <'uiaiaava| vaarat"! "
YMysvaMain Ij^tus pp ajiitgjxuV nci,osnfäi^OTislmmi^l,Msta
ja toinen toistaan IjjOTVj^e lypy^. *'SflJktyatjl" Vietnamin kanr.
saa vastaan käymästään sodasta.
Viifli^isimpänä sanaraki^baaU oli Wasthi3ig-tondsta
viime viiikoHa annettu selitys, jolla yritettiin "oikeut­taa"
ilxnapQipunituikseai uusin ^skalointi vetopnalla si^l^en,
että Yhdysvallat on viimeaikaisissa ilmaikiaksintaisteluissa
menettänyt enemimän lentokoneita kuin poihjoisvietnamilai-set.
Tpj^in sanoen, jos pohjoisvietjnaimilaiset suiostuivait lam-paid^-
Ja^a vastaansanomatta teurastettaviksi, niin heidän
kaupjanikiensa, kyliensä, koulujensa, sairaailoittensa ja asun­tojen
pommitusta ei eintisestä enää tehostettaisi. Mutta kun
, lie, nousevat lentokoneillaam maataan ja kcttejaan puolusta-ngcaan,
ja ovat kaiken lisäksi hyölkkäajiä k&ksintaistelussa
parempia niin se raiika oikeuttani Yh<iy^valtain taholta sota-tbimieh
edelleen laajentamisen ja tehostamisen!
Tämä on tietenkin verral^tavissa niihin meriselityksiin
jpijdein mukaan Yhdysvallat ei muka voi "neuvotella" rau­hasta
muuten kuin "voima-asemista", eli voiton puolella ol­lessa,
mikä tarkoittaa maaJian lyödyn vastustajan niskan
päällä seisomista ja saneknrauhan tekemistä.
Suoranainen loulkkaus yleisön arvoatelukyikyä vastaan oli
Yhdysvaltain ulkomir^isteri Dean Ruskin muutama päivä sit­ten
silmääkään räpäyttämäittä antama meriselitys, että jos
hyökkäyssota Vietnamin kansa vastaan lopetötaan, se saattaa
"tämän maan (Yhdysvallat) kuolemanvaaran alaiseksi";
Ajatellaanpa asiaa. Maailman rikkain maa, mikä pitää
itseään myös sotilaallisesti maailman voimakkaampana maa­na,
joutuu muka kuolettavaan vaaraan jos se lopeltaisi raaV
an hyökkäyssodan pientä ja takapajuista Vieltnamin kansaa
vastaan 10,000 mailin päässä omilta rajoiltaan!
Samassa yhteyd^gssä mar Rusk vetosi jopa rcttukiihikoiluun
ns. "keltaisen vaaran" timoilta väittämällä, että seuraavan
kymmenen vuoden kuluttua on kiinalaisiamiljardi, ja heillä
on atomiaseet, ja kuten mr Roiife sanoi, Washingtonilla "ei ole
mitään tietoa miten kiinalaiset aasialaisiin naapurimaihin
suhtautuvat".
Tällä mr Rusk viittasi ilmeisesti siihen, että jenikkien
sota Vietnamia vastaan on loppujen lopuksi sotaa Kiinaa
vastaan — Kiinan eristämiseksi ja ehtoa Kli-nan tuhoamiseksi
ennen kuin sen väkiluku sivuUpttaa miljardin rajan ja ennen-ikui^
Kiinalla on riittävästi latomiaseita.
• Toisin sanoen, mrRuSk viittasi kintaalla aikaisemimin
a^neituihin meriselityksiin, että Yhdysvallat on miuika "aut-tanaassa"
Saigonin sötilasdiktaattoreja, sillä pääkysymys on
sittenkin poliisitoimista Kiinaa vastaan.
Selvää myös on, että mitä pitemmälle tämä liikainen sota
Vietnamin kansa vastaan jatkuu, sitä risitiriitaisempia mieri-selityksiä
joiituvat Yhdysvaltain hallitusviranomaiset asias­ta
antamaan. Tuhannesti parempi olisi, että Yhdysvallat lo­pettaisi
ehdoitta Pohjois-Vietnamin pommituksen, ryhtyisi
keskustelemaan Etdä-Vitetnanain «kansallisen vapautusrirtta-man
ja sen liittolaisten kanssa rauihan palauttamisesta ja te-
'kisi tarpeelliset valmistelut spttaj^aukkojensa kotiutttamiseksi
Etelä-Vietnamista.
Pehmeästi Venukseen
"Venus puibuu venäjää", sanotaan Izvestijassa julkais­tussa
runossa, joissa ylistetään neuyostolliittolaisten automaat­tisen
avaruusaseman onnistunutta pehmeää laskeutumista
Venus-planeetan pinnalle. Amerikflcalaiisten ja neuvostoliitto-laisiteh
kilpaijuidksu Venukseen päättyi Neuvosftoliiton Voit­toon.
Heipäikuun 12 päivänä lähetetty Venius-5 — Yhdysval­tain
Mariner 5 lähti kaksi päivää myöhemmin — taivalsi 350
miljPQP'^. kilometrin matkan, sa^-viultti Venuksen ilmakehän,
ja mukana olluit kapseli tieteellisine kojeineen irtautui ja
fiuaritti onnistuneen historiallisen laskeutumisen iltatähden
pimialle. ...
^ Maml^ ovat olleet ihastuneita. Englantilai­sen
Jodrell Banlkin observatorian jioJitaja sanoo suoritusta
i'loi?tavaksi ja kelassaan ihi^todalliselasi. Venäläis^ ovat on'-
nistuneet sataprosenttisesti siinä-, mihin he ovait pyrlkineet".
U§AQ avaruushallinnion johtaja'toteaa, että pelhmeä laskeutu-mJiWn
maan sisarplaneetalle oli suoritus, josta mikä tahansa
yaitio Vö\,olla ylpeä.
JLokakuun 4 pnä tulli kulunecifcsi kymmenen vuotta ihmi­sen
tekemän ensimmäisen tekokuun, neuvostoliittolaisen
§putnikä I:n sinfcoamisesta maata kiertävälle radalle. Siitä
aftoa avaruuden valloittaminen ja tutkiminen, joka vaatii
valtavia varoja niin neoivostoliittplaisilta toin amerikkalai­siltakin.
EnJsimmäinen ihmii^en voitti spultnikin mukana
mta^n vetovoiman v. 1961. Kuu on kierretty ja valokuvattu
tajcäa ja sekä neuvostoliittolaiset että amerikkallaiset ovat
miorititäneet sinne pehmeän laskeutumisen. Kymmeneen vuo-tej
»n ifin m;ahtumit paljdnotvarjuustieteen alalle.
Asiantuntijat hämmästelevät Venius-4:n li^nnon ja kap­selin
lajskjButumisen talrfdcuutta ja toteavat, että teikniifcflca on
•kehittynyt voimalkkaasti Neuvostoliitossa kuluneiden kym-ijji^
njain "avaruusvuoden" aikana.. Erityisesti korostetaan Neu-iVlPfJtöliiton
insinööritaidoin kojikteaa tasoa. Miuutaman päivän
kuluttua viisikymmenvutotisjuhlia viettävä ensimmäinen so-jfjalistjjien
m#a voi todtella ojia tyytyväinen siitä, että isen
harjoittama SMiunnitelmallinen ja laaj^ korkean tason spesia-
RW;JE NUORELLE
YSTÄVÄLLE
Olen iloinen, että voit hyvin ^
että nUeleu^iintosi ja harrastukseni
kasvava^ ymj^ärilläipi tapahtuvien
asioihin. Mutta Jos iuitä harrastuk­sia
tulee liian p.^on, lilan mon^a
yhtäaikaiseijti, niin mielestäni s^
kään ei ole ai^a hyväksi, mutta va­litse
se pääkohteeksi, mikä mieltäpi
eniten kiinnostaa
Kirieessäsi kerroit järljyttyheefi
lukemalla uutisia sanomalehdestä,
missä kerrottiin siviili- ihmisten jja
koulujen p^^^iituk^ta Vie^amUi-sa>
«ampin papalmin käytös^i Se
todella järkyttävää, jä idksi katk^
kMla. maailmasi;9 tuomitaan USA'n
l^<|k^äyspolitai(ki| plentärHiUkUnty:
i^rttä kaiici^ vastaan, jQ.k^rilsipfl'
löstaan koettaa saada niukan toi-meentuloi\
sa.
Sanoit, että eikö YK voisj tehdä
mitään sen kaqheuden lopettami­seksi?
Jos jaksat seurata yhtämittai­sesti
uutisia, niin ue kertovat^ että
YKn pääsihteeVi on useampaan ot­teeseen
tehnyt aloitteita saadakseen
ajjcaan edes pommitustaukoja, että
voisi aloitta^ neuvottelut, mutta tur­haan.
Mielestäni on aivan oikeutettu
kysymyksesi: onkp USA koko maa­ilman
herra, ett äse voi tehdä mitä
tahtoo, huomioonottamatta kansain­välisiä
sopimuksia.
Sananen siitä avustuskampanjas­ta.
On äärettömän hyvä, että avus­tusta
kerätään ja lähetetään sitä tar­vitseville,
mutta minun mielestäni
pitäisi saada ne piirit maksamaan
avustukset jotka tuota tuhoa tuot­tavat.
Siis sotahullut sotilasjuntat ja
sotatarvetehtailljat.
Mutta kuinka saadaan ne lopetta­maan
ensinnäkin pommitukset.
Ajattelen, että ainoastaan koko
maailmanlaajilisen Rauhanliikkeen
painostuksesta. Siis, nuori ystäväni,
sinulla on jaloja ja hyviä harras­tuksia
ja lämmin sydän hätää käi>
Siviä kohtaan ja mahdollisesti oma
halusi ja oma vaistosi sanoo sinulle
mitä pitää tehdä, ja missä on työ­sarkasi.
Mutta minä toivoisin sinun
liittyvän nuorten rauhanpuolustus-jarjestöön
jos paikkakunnallasi sel­lainen
on, sillä nuoriso on se joka
joutuu ensimniäiseksi sodan pyör­teeseen.
Kuinka monta poikaa on
esim. Vieitnamissa, vastoin tahtoaan.
En tiedä oletko seurannut Ame­rikan
asepalvelusta pakoilevien nuo­rukaisten
vaiheita? Niitä, on tuhan­sia
jotka ovat seuranneet Cassius
Clay'n esimerkkiä kleMäytymällä
asepalveluksesta, koska pelkäävät
joutuvansa Vietnamiin, jota he eivät
tahdo.
Toivon sinulle edelleenkin onnea
kaikissa pyrinnöissäsi. Pidä mielesi
valoisana ja tasapainoisena vaikka
ympärillä onkin joskus epätoivoa ja
piittaamattomuutta.
Ja "ennen kaikkea, huolehdi kou
lutöistäsi ja välitä kotiväellesi syk­syiset
itervehdykseni.
C|A:n Bpntit ai|(QYIt Idiäpä Sy^mf^ ap|ffi)(M^A|(^|)i(^e^^^^
SÄJn johitaji^ tomiinita pet^e?^ - r majsft. KJoajcaiei^
• ' - i r . ' '
Helsinki, r-. (KU)—- SAJ:n johtajat ovat saaneet USAn vakoilu­järjestöltä
CIA:Ua kuukausittain 80,000 markkaa eli 720,000 markkaa
vuodessa.
S4J(:n puheenjohtaja Jaaklco Rantanen ja sihteeri-taloudenhoitaja
Olavi Järvelä ovat laatioeet suunnitelman ammattiyhdistysUikkeen. ebeyt.
tämisneuvottelujen räjäyttämiseksi lähitulevaisuudessa.
S A J:n johtajien toimintaan liittyy lisäksi fikoksia yhdisyslain edel­lyttämiä
toimintataj^oja vu^aän, ^arhaiuijohtal^ ja Jfet^ta keskuS;:
järjestöä, sen jäsenjstöä i|a M^a^UdemqVipaatti^ta
Nämä ja monia multa pajjäsjiik^ia t^si^lfyy |na|pt. 1^^^ KoU^se.!)
laajaan paljastuskirjelmään, jossa esitetään myös uusien neuvotteiljalik
valitsemista SAJ:n eheyttämlsneuvotteluihin ^a ^yhteenottoa sosiaalide­mokraattisen
puolueen johtoon tilai^teenJuijdelleenarvlpfmisi^lisL SAJ:n
johto erotti Koljosen äskettäin.
Jul^semme seuraavassa maisteri Koljosen paljastuskirjelmän koko­naisuudessaan..
• .
Gängsterihonuna CIAn rahoittamana
— Vanha ystävä.
— Hollannissa on annettu asetus,
jonka mukaan asevelvolliset, jotka
sitoutuvat suorittamaan työpalvelua
kehitysmaissa, vapautetaan asepal­veluksesta.
Työpalvelu kestää kol­me
vuotta j a se on suoritettava Hol­lannin
hallituksen hyväksymän oh­jelman
puitteissa. (UNESCO).
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Koljonen toteaa SAJn halli-i
tukselle osoittamassaan kirjel-'
mässä seuraavaa:. _-.
Katson velvollisuudekseni esit­tää
seuraavat perustelut Suomen
Ammattijärjestön h a 11 i tukselle
eroamisestani, jollei ryhdytä vä­littömiin
toimenpiteisiin puheen­johtaja
Jaakko Rantasen ja sih­teeri-
rahastonhoitaja Olavi Järve­län
erottamiseksi ja asiallisen,
rakentavan kansanvaltaisen toi­mintalinjan
palauttamiseksi jär­jestön
sisälle. Syynä tähän on ,
perusteltu näkemykseni,
— että Jaakko Rantanen ja Olavi
Järvelä ovat taitavasti ja häikäile­mättömästi
pettäneet ja johtaneet
harhaan monissa suurissa ay-poliit-tisisäa
kysymyksissä SAJn hallituk­sen
ns. rinnakkaisliitoista. koostu­nutta
enemmistöryhmää, joka on
toiminut heidän tahtonsa t ä y t ä Ur
töönpanijoina. Tämän avulla on
kirjaliiton, sähköliiton j a merimies-liiton
edustajat SAJn hallituksessa
alistettu niihin päätöksiin, jotka ko.
ryhmä Jaakko Rantasen johdolla
on tehnyt salaisLssa esikokouksis­saan.
— että yliämainituUa : menetel­mällä
ja lukuisia muita epäkansan-vaiiaisia
keinoja käyttäen järjestön
sisäinen demokratia on tuhottu ja
sen asemesta pystytetty yksinvaltai­nen
johtojärjestelmä, jossa on de­mokraattisen
järjestöelämän rap­pion
ja jopa.gangsterismin piirteitä.
- • — että mainitut henkilöt ovat pe­rustaneet
j a ylläpitäneet luomansa
valtajärjestelmän vieraan suurval­lan
vakoilu- ja tiedustelujärjestön
CIAn varoilla. Rinnakkaisiiittojen
johdolle, toimitsijoille ym. on jos­kus
pyritity antamaan sellainen vää­rä
kuvs, että v ^ a t tulevat V A K L l ta
ja Skandinaviasta.
— sttä m^il^it^^^ henkilöt ovat
suQjakytlinään pyttäneet Järjestö­tuki
ry. -nimistä yhdistysä ja sen
puhfeniohajan nimeä, vaikka tämä
puheenjohtaja ei ole kahteen ja
puoleen vuoteen' osallistunut sen
toimintaan katsoen sen olevan tyys­tin
epäterveellä poh/jalla, sisältäen
ilmeisiä asiakirjaiväärennylksiä yms.
— että mainitut henkilöt ovat
järjestelmällisesti viimeisen kahden
ja puolen vuoden ajan estäneet am­mattiyhdistysliikkeen
kansanvaltais­ten
voimien yhteenkokoamista ja
seurausilmiöinä edistäneet kommu­nistien
vaikutusvallan leviämistä
Suomen ammattiyhdist^^sliiJckeessä.
— että heidän toimintaansa sisäl
tyy valuuttarikoksia, rikoksia y4idis-tyslain
edellyttämiä toimintatapoja
vastaan, hartiaanjohtamista ja pe­tosta
ei vain keskusjärjestön piiris­sä
vaan myös jäsenistöä sekä sosiali­demokraattista
puoluetta kohtaan.
— että he lukuisista vetoomuk­sista
ja varoituksista huolimatta
ovat jatkane^ ylläkuvattua peliään
luottaen siihen, että kukaan ei us­kalla
puuttua asioihin, että heidän
takanaan on pelottava järjestö, että
heidän toimintansa paljastaminen
heittäisi varjoa joihinkin sos.-dem.
puolueen johtohenkilöihin jne. Tä-liän
suureen pelkoon ja seurausten
uhkaan he nojaavat.
- - että mainittujen henkilöiden
kesken kohtuuden ylittävillä, rap­piollisilla
elämäntavoilla on ollut
kielteiset heijastusvaikutukset koko
järjestöön.
— että kaiken yllä todetun perus­teella
heidän toimintaansa e i voida
pitää normaaliin, kansanvaltaiseen
ay-toimintaan sopivana.
ö|twtt^rt^isn<^uyi!f^ttf^
aikaisesti otetgan ^yijiteys so^iallde:
n[^olkraattis?n^]p|Kfln^jj, ^j5ö^töon t i ­lanteen
uuäelleenarvloimÄsi Ja
entistä paremman yhteisymmärryk­sen
löytäroiselksi.
— Ammattliärjestön hallitus esit­tää
maan häffituifselle ammattiyh-dlstysmiehlstä,
lainopillisista asian­tuntijoista
ja muista maan hallituk­sen
sovellaiiksi katsomistaan henki"
lössiä,k<!<>P(^npannun )(omitean as^et-tapoista
laailmaan selvitystä ja laki-
^sjty^tä, mikä t^}itä| siUi|p,
ett| kaikki vti^d^lVste^ä mää.
räspjipun yllttgvHfijtt^mgöto saa­dut
lahjoitukset, velat'Javnäihift
verrattavat etuisuudet, joita yti*
teiskunnalllset järjestöt vastaan­ottavat
suoraan tai epäsuorasti,
on ilmoitettava ybdistysri^ste-rille
ja julkaistava ja että' tämän
velvollisuuden laiminlyömistä kos
kevät rangaistusperusteet sisälly­tetään
rikoslaiif maanpetosta Icps*
kevaain lukuijn. . ' "
Kw«anYaIt§i8et näkökohdat
Suon^i oq maantieteellls-poliit-tisestl
maa, fota^ koUfaäii eräät
Esitys Rantasen ja
Järvelän erottamisesta
Mary Perälä, TorontOi Ont., täyt­tää
torstaina, marraskuun 2 pnä 78
vuotta.
Anna Tuominen, Edmonton, Alta,
täyttää keskiviikkona, ^nan-askuunl
pnä 89 vuotta.
Maria Hänninen, Long Lake,
Ont., täyttää torsti^ina, marraskuun
2 pjiä 80 vuotta.
Erkki Hill, Toronto, Ont, täyt­tää
sunnuntaina marraskuun 5 pnä
82 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
se, että planeetan lämpötila voi
olla niinkin alhainen kuin 40
astetta. Tiedemiehet ovattkin jo
ennättäneet povailla, että vaik­ka
ilmakehästä ei olekaan ta­vattu
happea, jonkinlaista elä­mää
voi olla olemassai
Neuvostoliitossa avaruusalal­la
työskentelevät ovat omalta
osaltaan valmistaneet arvok­kaan
lahjan maansa 50-vuotis-päivän
kynnyksellä. Juhlaan
valmistautuvat neuvostokansat
l^tienkijoulutus on olliit oikeaan osvmojrtta ja kanta odotet sekä hallitus ja lehdistö ovat
he(ielmää. antaneet tunmustuksensa tästä
|»ebmeä laskeutumin^ Venukseen ei ole tärkeä ja mie- saavutuksesta. Me kaikki voim-
J^nifUintoinen vain ^vamust^i^enä w r i t u ^ Uusia inria me yhtyä onniitteluihin ja tode-a^
kpyat tieteelliset tiedot, joit^ Neuvostoliitoissa valmistettu ta, että ihmiskunnan, tieto ym-kojeistk)
on välittänyt mahan. Pilviverhon peittämä planeettai päröivästä avaruudesta on jal­on
p^aötaniut eräitä salaisuuksiaan . ^lläjtävintä ehkä oli leen lisääntynyt hiukkasen. ,
Osa yllä oleviin syytöksiin liitty­västä
aineistosta on mukana seuraa­vassa:
selostuksessa ja siihen liitty­vässä
muistiossa, jonka eri kohtiin
tekstiiJsä olevat numerot viittaavat.
Samalla esitän kohteliaimmin SAJn
hallitukselle toimeenpantavaksi seu
raavat päätökset välittömästi:
— SAJn jäsenliittojen velat Jär­jestötuki
ry:Ile ja muussa muodossa
olevat tämän Järjestötuen tiliin
merkityt varat yhteensä useita sato­ja
tuhansia nykymarkkoja, mei"ki-tään
lopullisesti ja ilman velvoit­teita
saaduiksi lahjoituksiksi. Tä­ten
ne lakkaavat rasittamasta liit­toja..
. M .: .•
—• Järjestön muut varat, pank­kitilit,
Myllypuron ja Puotinharjun
kiinteistöt, Unarin leirintäalue yms
mukaan luettuina saatetaan täten
samalla, tai jos J . Rantanen ja O.
Järvelä kieltäytyvät maan hallituk­sen
ja viranomaisten avulla, Suor
men Ammattijäi-jestön ja sen jä­senliittojen
hallintaan niin, että
kaikki asialliset järjestöjen tarpei­siin
ja kansanvaltaisiin päämääriin
liittyvät näkökohdat tulevat vaarin
otetuiksi.
— Syyt mainittujen henkilöiden
erottamisesityksiin otetaan esille
liittojen johdoissa välittömästi niin,
että liittojen johdolla, toimitsijoilla
ja jäsenistöllä on mahdollisuus koko
ay-tilanieen uudelleenarvioimiseen
ennen SAJn tämän syksyn (29. 10)
valtuuston kokousta.
— Tässä tarkoituksessa saatetaan
viipymättä rinnaifckaisliittojen joh­don
ja toimitsijain tiedoksi, että
Tervalammilla 18. 9. 1967 Jaaitko
Rantasen j a Olavi Järvelän johdolla
toimi tsijaseminäarissa omäiksuttu
linja on uudelleenarvioinnin alaise­na.
Tämä linja tähtäisi ammattiyh-dislysli
ikkeen eheyttämisneuvotte-lujeri
karilleajamiseeh ja katkaise­miseen
spp»ivan ajankohdan tullen
lähitulevaisuudessa ja uuden sisäi­sen
riidan aikaansaamiseen sös.-
dem. puolueen sisällä.
•— Ammattijärjestön piiristä vali­taan
uudet neuvottelijat ay-liikkeen
suurvallat ja maanalaiset organi­saatiot
'tuntevat" suuria kiinnos­tusta
tavoitteena omien-pyrki-inysten
ajaminen. Tässä tarkoi­tuksessa
,njp. ovat luoneet laajalle
ulottuvat omat kanavansa ja ra­hoitusjärjestelmänsä
p y r kimys-tensä
edesauttamiseksi.
Nämä järjestelmät ulottuvat
ammatillisen liikkeen eri tahoille
. j a paljon laajemmallekin suoma-:
laisessa yhteiskunnassa. Suomen
maaperällä käydään suuren ylei­sön,
järjestöjen jäsenistön ja suu­rimman
osan niiden johtajien­kaan
asiain perimmäistä luonnet­ta
tuntematta sellaista viidakko­sotaa,
jonka purkautumisen ny­kyistä
ikävämpiUi muotoihinsa
ovat estäneet tämän kansan ja
erityisesti työväen järjestöjen jä­senistön
suhteellisen korkea va­listustaso
.ia rauhallisuus. Se on
ollut esteenä' eri tahojen pyrki-niyksille
saada tapahtunutta enem
män keskinäiseen epäluuloon ja
suvaitsemattomuuteen perustu­vaa
käymistilaa aikaan. Voimak­kaita
pyrkimyksiä siihen on ollut,
mutta ne ovat tyhjiin rauenneet.
Osa mainittuihin rahoitusjäi'jes-telmiin
vihityistä henkilöistä on pe­lureita,
joille periaatteiden puolesta
puhuminen on vain suojakyltti. Osa
on muutoin aatteellisesti ja käytän­nön
työssä asiansa oikeutukseen us­kovaa,
mutta ei k y l l i n lujaa kestääk-seen
omintakeisesti poliittisen tais­telun
tuomat paineet. Sekä SAJ-laisten
liittojen että kommunistien
ja simonistien johtajien joukosta
monet ovat todenneet: "rahaahan
tässä joka tapauksessa tarvitaan",
"ei raha pahaa tee kenellekään",
' k u n toisia rahoittavat kommunistit
ulkoapäin niin miksei me oteta ra­haa
amerikkalaisilta, kun he kerran
itse sitä tyrkyttävät" tai päinvas­toin.
Nämä vieraiden suurvaltojen etu­jensa
ajamiseksi peiiistamat rahoi-.
tuskanavat ja niiden käyttötavat
ovat saattaneet ammattiyhdistysliik­keen
sellaiseen myrkytystilaan, että
siitä selviytyminen asialliseen ja
rehtiin ilmapiiriin ei ole helppo
tehtävä. Se on kuitenkin pakko,
.tehdä,-.mikäli lähdemme siitä, että
tämän maan työväenliikkeen asiat
kuuluvat näiden' järjestöen jä.sen-ten
j a päätäntäelinten itsensä rat­kaistaviksi
heidän oman harkintan­sa
ja kykyjensä pohjalta eikä ulkoa­päin
sanellen ja kieroutuneita ka­navia
myöten täytäntöön pannen.
Tämä maa kuuluu suomalaisille, ja
meidän on itsemme kypsyttävä löy­tämään
sen kehityksen ja yhteis­työn
linjan, mikä sopii meille,
Uskon tiillcitseväni työväestön ja
sen järjestöjen, jäsenistön samoin
kuin koko kansanimekin enemmis­tön
hartaan toivomuksen oikein tö-det^
sanj,.
että me haluamme elää rau­hoitettuna
suurvaltojen , keskinäi­sistä
valtapoliittisista kiistoista ja
niihin liittyvistä ääripyrkimyksistä
j a että me toivomme voivamme olla
ystävällisessä kanssakäymisessä ja
vuorovaikutuksessa kaikkien kansaa
silloin kun se on avointa ja raken­tavaa.
— että meillä pienenä kansakun­tanakin
on oikeus ilmaista suurval­loille:
antaikaa Suomen työväenliik­keen
ja kansan itse ratkaista ongel­mansa,
laittakaa sulku sellaiselle
maanalaiselle rahoitukselle ja työl­le,
jonka tarkoituksena on saattaa
suomalaiset työntekijät toisinaan
vastaan ideologisesti ja poliittisesti.
Toisen maailmansodan jälkeen
alkanut j a edelleen jatkuva viidak­kosota
suomalaisella maaperällä el
ole pystynyt tekemään tästä maasta
minkään vieraan j a meille suoma­laisille
sopimattoman yhteiskunhal-lis-
poliittisen äärisuuntauksen tuki­aluetta,
vaan olemme päinvastaisis­ta
pyrkimyksistä huolimatta pysty­neet:
pitkälle eheytymään niennei-syyden
haavoistamme ja luomaan
pohjaa entistä tuloksellisemmalle
yhteistyölle tämän kansan eri väes­tökerrosten
kesken. Sekä CIAn ja
sen takana olevien rahojen että vai- •
lankumouksellisen k o m munismin
johtajien ja agenttien olisi vihdoin-kin
uskottava, että on aika järkiin-tyä,
jättää Suomi rauhaan pyrki-myksiltänne
ja antaa meidän omal­la
pohjallamme ja tavallamme ra­kentaa
tätä maata ja nostaa sen
kansah elämänsisältöä niin ^kuin me
itse, kansakuntana tahdomme ja
pystymme demokratian arvojen ja
pelisääntöjen pohjalta. Kun annatte
Suomen olla rauhassa maanalaisilta
pyrki myksiltänne, niin ehkä maam­me
voi omalta osaltaan vastalahja­na
luoda ja antaa sellaista, vuoro­vaikutusta,
mikä on kaikkien etujen
mukaista. Suomesta ei tule koskaan
uutta Vietnamia; Me olemme vel­jessotamme
käyneet 50 vuotta sit­ten
emmekä halua sen missään
muodossa enää toistuvan. Me ha­luamme
kulkea omaa rakentavaa ja
eheyttävää tietämme.
Jos suurvalloilla on varoja ja ha­lua
Suomen työväenliikkeen pyrki­mysten
tukemiseksi, niin tehkööt
sen avoimesti j a niin, että näiden
varojen määrä, käyttö ja tulokset
ovat kaikkien nähtävissä. Pimeitä
kanavia myöten tulleet rahavirrat
aikaansaavat korruptiota, rappeut­tavat
hyvätkin miehet, naiset ja
järjestöt ja sekoittavat ihmisten kä­sitykset
siitä, missä kulkee terveen
järjestötoiminnan j a maanpetoksel­lisen
rikollisuuden välinen rajavii­va,
Emme halua uskoa, ^ttä täl­laisten
inhimillisten rappiotiloj en
aikaansaaminen olisi suurvaltojen
vastuunsa tuntevien johtajien tar­koituksena.
Epätervettä politiikkaa
Vuoden 1963 sos.dem puolueko­kouksen
edellä suoritettiin J. R:n
ja O. J:n toimesta järjestelmälli­nen
junttaustyö sovinnollisemman
linjan mitätöimiseksi ja kovan saj-
Iäisen Unja läpiviemiseksi puolu­eessa.
Tässä epäonnistuttuaan he
järjestivät SAJ:n jäsenliittojen
valituille toimitdjoille informaa­tio
ja taisteluun käynnistystilai-suudeii
uuden puoluekokouksen
(Jatkuu sivulla 3) • v
P Ä I V Ä N P A K I NA
SAIRAS YHTEiSKUHtA
otsikolla "Suuresta yhteiskun­nasta"
"Sairaaseen yhteiskun­taan"
kirjoitti nimimerkki " P i i k ­k
i " muutama päivä sitten Helsin­gissä
ilmestyvässä Kansan Uutiset-lehdessä
seuraavaa: -
Tunnettu amerikkalainen poliit­tinen
tarkkailija Walter Lippmann
joka oli "stam-<kundi" Valkoisessa
Talossa (USAn presidentin virka-asunto)
aina Franklin Roosevel-tin^
päivistä, muutti viime kevät­talvella
Washingtoni»ta New Yor-kiin
yiksinikertaisesti siltä syystä,
että hän oli todennut presidentti
Johnsonin puhuneen hänelle koko-;
naan toista kuin mitä olivat hänen
tekonsa, ts. Johnson oli valehdel-ilut
Lippmannille. Mitään yhteis­työn
edellytyksiä ei enää ollut.
Viime kesänä Walter Lippmann
suoritti kiertomatkan Länsl-Eu-rooppaan
ja teki tästä käynnis-ivostettu.
•
Kesäisen - Eui-oopan - matkansa
päätt^ksi Lippmann pani suoralta
kädeltä kenraali de Gaullen ja
.presidentti Johnsonin samaan pus­s
i i n väittäen, että kummallakin-valtionpäämiehellä
on yhteinen
ongelma, monista erilaisuuksis­taan
huolimatta. Molemmat ovat
keskittäneet toiveensa ja kunnian-ihimonsa
sen varaan, että heillä on
keskeinen osa kansainvälisissä asi­oissa
ja tämä on tapahtunut hei­l
i i n «jmi^n kansoijiensa kptoisten
taipeiden kustannuksena.
Tämä on ällistyttävää tosiasioi­den
yksinkeitaistamista, On totta,
että kenraali de Gaulle on laimin-ilyönyt
Ranskan kansan kotoisia
tarpeita pahanlaisesti. Hänellä pn
ollut huonoja neuvonantajia ja hä­nen
tänä vuonna julkaisemansa ja
parlamentissa hyväksyttämänsä ta-tään
niin harhauttavan poliittisen - loudellinen ja sosiaalinen "uudis-yhteenivedon,
että sellaista ei olisi tuspäikeiti" on tullut l i i a n myö-
(vblnut kuvitella lähtevän niin hään. Gaullistien iculuvari yvoden
älytokään, tietoritokaan ja • realisti- jvaj^leissa ikärslmät tappiot johtuvat
sen tni-kkailljan kynSstä, jpllaisek- juuri t^stä syystä. Lippmann jat­asi
hänet on tähän asti yleensä ar- ti kokonaan huomiPimatta että va­semmisto
j a nimenomaan kommu­nistit
ovat menestyneet vaaleissa
aivan yllättävästi. Näin juuri siksi,
että he ovat kiinnittäneet erityistä
painpa kansan ifcotoisiin tarpeisiin.
Ja nämä voitot viitoittavat tietä pa­rempaan
viimeistään sen jälkeen
kun de Gaulle lähtee täältä ikui­suuteen.
Jos taas tarkastellaan de Gaul­len
ulkopolitiiklkaa alkaen Alge-
^rian sodan päättämisestä lähtien,
niin se on tähdännyt kansainväli­sen
jännityksen lieventämiseen ja
rauhan säilyttämiseen. Jos de
Gaullen koko 8—9 vuotta jatkunut,
.ulkopolitiikka • asetettaisiin kan­sanäänestykseen,
niin ranskalais­ten
valtava enennmistö kopimunis-teista
konservatiiveihin asti aset­tuisi
hänen taakseen.
Kun kfiännämme kameran presi­dentti
Johnsoniin, n i i n ensiksi on
syytä palauttaa mieleen, että pre­sidentti
Kennediy-vainaa on ennen
muriiatuksi tuloaan toimittanut
perusteelliset tutkimukset US An
kotoisten taloudellisten ja sPsiaa-listen
epäkohtien poistamiseksi tai
ainakin korjaamiseksi. Valmiista
lakiteksteistä puuttui vain loppu-sliippaus
ennen niiden kongressil-
Je esittämistä. Presidentti Johnson
ratsasti jonkin aikaa näiden Ken­nedyn
esitysten varjolla, mutta
hän ei ole päässyt käytännöllisesti
katsoen missään tuloksiin eikä sel­laista
ole edes näköpiii'issäkään."
Mitä taas tulee presidentti John­sonin
ulkopolitlikkaah, n i i n hän on
pyrkinyt esiintymään koko maail­man
poliisina j a vienyt ihmiskun- ,
nan sangen vaaralliselle, maail­mansotaa
enteilevälle tielle.. Itse
asiassa laajentamalla vastoin sano-
•jaan- Vietnamin hyökkäyssotaansa
han oh saattanut U S A n eristettyyn
asemaan maailman kansojen silmis •
sä. Jotkin sotilasjunttien hallitse­mat
maat ynnä Englanti ja Länsi-
Saksa ovat enää hänen takanaan
— tämäkin pakosta. Presidentti
Johnson on jo saanut kokea tämän
ihenkilökohtaisen suosionsa romah­dusmaisena
laskuna omassa maas­saan.
USAn senaatin vaikutusvaltai­sen
ulkoasiainvaliokunnan puheen
johtaja FulhrightmääritteU tilan­teen
jokin aika sitten (Seuraavasti:
"Tämä loputon ja menestyksetön '
sota ei ole pystynyt vahvistamaan
vapautta edes omassa maassa.
Päinvastoin se oh synriyttänyt epä­luulojen
ja syytösten ilmapiirin
niin hallituksen piirissä kuin kofco
maassa. "Suuresta yhteiskunnai­ta"
on tullut "sairas yhteisJcunta".
— P i l k k i,