1955-01-18-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m - änsi » e n vaii^io^l oUsl byökaa., löysivät mie^ ä. Hän sanoi »Iäiset t o i ^ kotinsa. i el ole iliiud. >ssa knnnosa^ pna Tom hän n BonrkesUn, ^ e n maOfa een täältä. idänkauppaa määrässä sloatte tavata Slonslenr Ernst -i bbnmnerla? Hetkinen, olkaa I s t o Inolän bnkaxeslllalsen lenee Pälace-botelOii viUiflmes.. 1 vSkalsee avalntaiilqa;, Sitten: 1'IUbnsieor E i ^ Oebnmner on pipneessaan." atuaan tietää käyntimme ^tarkbi- |en suostuu M . Debrunneri saman-ivZliri( äiissä toimivan .toiminl^ edustaja todella sveitsiläisen s y - ^ellisesti vastaamaan niihin-muu-l a n -kysymykseen, joiden avulla isella konelstoM aissa valmiste.] la kootaan' ikkl tämä ai_ ksla -Ja JdHji^j^j set tulev^jgr-j ikäisempiftifcij :ennettaess«fi^ Tiodeni inetaan-yli >ten -rakemnisii irarten. TOidaan jo' itta asuntoalatl netriä, lyli « ,! ; •tuotantotilojii imetrlä maata-j a on raken>' I TUofeen as* lan työntdd» a töiden Joo* ~ seen kohdal*: osantalonden^ ^ insan aineet* jrpeiden täy^« Bunin tyydyt, i ina OKAS [en teikstit iziinkielellä. 3.50 LTD. sat ET sid. $3.00 maailma perheen lenoisyh- .rvinaisia ipaiooon. ; n ongel- • älähtelee sId. $2.75 i p a l k i n - ita aihe-uljaasta huoleh-utellaU-lastensa .ii aa. $2.50 tanoorin on l a i n - a, pelkää Scaan ole 1 kartal t a ; ^ ! Mnan ja 1 maaU-itoutnen^ attlslna, i tämän. ien Id. 53JOO iten oi-tta sitä i on Ib- 3timu« hlmini-ilen" — n, mler Sten — millistä me välittää hänen mat^vaiiku-lukijoillemme. Hän o n hyr; evä, vilkas noin;kolmissakymme-- ' ; ' w a 'herra. Keskustelumme ^: sveitsiläisen liikemiehen karis- • waostui sekä elpisaksi että k i l n - kumpikaan meistä ei edes ^ 'Ut, miten aika kului. S &S Mmi Debnmner on oDut kaupoissa ; Romaniaan-rjo^v lähitien. iViimelsten parin vuoden iM. Debrunner on vieraillut R d - assa useampaan otteeseen rakien-a yhteyksiä ja solmimassa sopi-; !ia maan kaupallisten edustajiea »Ien iloinen voidessani sanoa, että la 1953 kauppavaihtomme'lonia- .isten yhtiöiden kanssa oli; 100 lanttia suurempi k u i n v.^ 1952; l^nä uskoisin meidän pääsevän pe- 200-prosenttiseen kauppavsihtobii een 1952 verrattuna." uuri itänä: Utana'!',. lisäsi M . Deb-ler, "saatom ilmoittaa Zuriciillh ilmiitse, että Bukarestissa käymä-leuvottelut olivat johtaneet suotui-lopputulokseen:. Olen allekirjoit-, t uusia sopimuksia, joiden, yhteis-kohoaa 500,000 Sveitsin frangiin,- ivottelujen onnistuneet tulolcset ttuvat pääosaltaan silta m9lemmin-ilisen ymmärtämyksen hengestä, onvvalliimut keskusteluissamme lanian Prodexportin; Agroexportin luiden yhtiöiden edustajien kans- Romanialaiset edustajat ovat jär- .neet minulle tilaisuuden matkus-myos muissa maan kaupungeissa, sn esim. • Tlmisoarassa voidakseid •Ma paikan paalia niiden tavarpi-laatuim, joista toinunimemme on ;oisen kiinnostunut.? T— "Huomen - amuUa lennän Budapestiin", lisäsi huomattuaan meidän vilkaisseen c valmiiksi pakattuja matkata-.. •itSan. Vi ^Lähes neljä: kuukautta ;nyt- liikematkani lähestyy nlmit-^; parhaillaan lopptuan, liikematka; on ulottunut maailman; ympäri.? lytan .tilaisuutta hyväkseni; allevii-sitä tosiasiaa; "että liikemies-it useissa maissa ovat- tiedustelleet uita mahdollisuuksia solmia R o imaan kauppayhteyksiä (siellä, mis-sitä ei vielä ole teihty); samoin kuin ihdollisuuksia 'laa jentaa kauppasuh-a maanjne kanssa. Esimerkiksi Miss Lyyli Niskanen kaukaisessa Japanissa: monet llikemle^: het. kuultuaan sveitsiläisten firmojen olevan bikesuhteissa Romanian kanssa, ilmaisivat toivovansa menetellä s a moin." Athenee Palace-hotellissa dn • t i l a i suus tavata j a keskustella mitä erilal-simmista maista 'Saapuneiden liike*-; miesten:kanssa: joukossa, ovat eduS'^ tettuna mm. Turkki;: Englanti;: Irak^ Ranska, Sudan; Suomi,; Italia; Ruotsi jne. Naiden liikeiniesten Bukarestin-vierailut ovat olleet omiaan suuresti kehitttämään kaupallisia suhteita ROT manian ja midden maidto välillä. .Vuonna 1952 Romania oUik^ suhteissa Icaikkiaan kahteoitoista sellaiseen maahan, joiden yhteiskunnallinen järjestelmä oli toisenlainen k i i bi sen oma. Kauppasuhteet solmittiin tällöin mm. Intian; Egyptin, Tanskana- Turkin, «uomen, Norjan, Kreikan, i s - raebn ym. ikanssa. Tarjoten vaihtoon petroolia ja sen jöhdaimaisia, puuta-; varaa^sementitiä, lasitavaroita, sähkö--; varusteita - j l : maataloustuotteita "BJO^ mania sai uM>ma{lta vastaavkstsi m i tä; erilaisimpia tuontitavaroita:; rautamalmia; kahvia; villaa,: vtekstliUtiiot-teita, raakavuotia jamausteita Intias-^ ta; kalaa, oliveja,sitnnmoita. riisiä j a tarniinia Turkista; suolattua Ja-Jää-dytettyä kalaa, maitopulveria Ja säi-^ lykemaitoav sianlihaa, laardia; marga-' riinia : ja ;.laäketuotteiita Tanskasta;- puuvillakankaita Egyptistä jne. K a u p pa kapitalististen maiden kanssa, joka; välittömästi sodan jälkeen o l i miltei; täydellisesti pysähdyksissä; on muuta-; mien viime vuosien kuluessa laajentunut y l i 28-kertaisesti. : Lukuisten eri. maiden liikemiespiii; nen edustajat ovat ilmoittaneeit mieli-; piteenään, että ajan mittaan kaikki ne keinotekoiset esteet, mitä vielä on jäljellä idän-lännen välisillä kauppateillä, tullaan poistamaan. Katsomatta erilaisiin yhteiätunnalllsiinjärjestel-i. miin ei minkäänlaatulnen tekemällä tehty este pysty tukahduttamaan eri maiden välisen italoudellisen yhteistyön vaatimusta. VMikä on; Teidän kantanne täiiän kysymykseen?" Kysymys ^osoitettiin Mr.; Walj;erFusserille, suuren britti-: laisen Brush Group-konsemln edustajalle, jonka haastattelija ' tavoitti Äthdn^ Palacen hallista. Jokaisen maan tulee myydä j a os-^ taa niin oikealta kuin vasemmaltakin; kaikilla mailla tulee olla —-kutenEng-laiinillakm on — kauppasuhteet eroi-tuksetta kaikkiin maihin." Mitä tulee kauppasuhteisiin Eng-lannun 'Ja- Romanian välillä; han. a r - veU niissä olevan kehittämisen varaa. ,'^Er^lanti?,; sanoi; M n , "on ..vanhin kauppakänsa, tai, ku£en Napoleoh sa-- noi, kamasaksojen kansakunta. . Ne yhteydet, joita-olen ottanut romanialaisiin Mashini-Import; Energo-Im port ja Industrial-Import-yhtiöihin ovat osoittautuneet; kannattaviksi, Uskon,: että löydämme yhteistoiminnallemme sopivat muodot. On vielä tällä hetkellä, liian varhaista antaa tässä suhteessa mitään lopullista: vas tausta, mutta toivon, että Brush Group, joka sotaa edeltäneenä aika ua. m j l Romaniaan erilaisia koneita; tules jälleen olemaan sen konebank-kljana." EIcäänvitäisen yhtiön edustaja n i mitti Athenee Falacea tienrfat^k-seksi,- jossa maailman kaikista osista saapuvat liikemiehet kohtaavat toisensa. Ja näyttää todellakm sUtä. kuin tämä Bukarestbi keskustassa s i jaitseva hotelli, j o s a kohtaavat toisensa ;%ayds sivistyksellisen;, •tieteellisen' ja. iirheiliimaailnuin» huomat vat henkilöt ja; jossa Romaniassa vierailevat am m a t t i yhdistysilikkeen työntekijät tapaavat toisensa; on sa-; maila :myöq liikemiesten kohtaamis-- Mr. Victor Leppäaho 'anandayB.C.,jouhik:28^1954 Wmiam Kotilan , . . > 4 U I S T O L LE I^'i3-ji^']dnuninsissa tammlknon 19 p. 1954. On vuosi kulunut siitä, : kun luotani läksit pois. Sinua aina kaihoten muistaen. Vaimosi Mandi lyttäicsi Anni Ja BiU Poikasi Laari ja Sylvia Lastenlapset Brian |a Allan SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE .1 OMI JA KARL KAINULA 25-vuotishääpäivänne johdosta toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: Reijo K a r l J r . Elsie, Henry j a tytöt Evelln O j a . \ • Irene rja ;Eino Saikkonen Hona j a B i l l Mrs. J . Ojanperä MaryjatPaul Salminen Aino Kauppinen Lea j a O i va r.Jimmy,^ Aino j a Voitto Krats . ' S a n n i - j a 'Jabob Mäki ' EDa j a Heikki Ström Lizzie Laine , Aino J a Eino Elsie Ja Chas. Johnson Tyyne j a Matti.Tolmonen Taimi ; ja Toby Lindala ; • Tauno Ahonen Henry (Hannula Myra ja Eino Kilpinen' KaUe Kilpbien Agnes ja Lauri Etotti , Margaret Quinn , Oiva Kuukkanen Passit Mary j a L . K o r p i Mike Oja Matti Finska Vieno ja Tauno Keränen Lempi ja V , Ylinen Aino j a J o h n Gylden Sulo !Mäki ' M r . j a mrs. Sandberg Thefana, L i l y j a iOIar Mäki , Sylvia ja Yrjö Tuomi j a pojat Arvi K i vi Louise koululla No. 3, Wt^eiiBh. ÖDI» taminik. 8 p, 1955 • Kirros , ' nnipitön kUtoksenune kaikille osaa ottaneille yf taville j a sUkoIai-; sille siitä suuresta Ja tosiyllätyksestä; jonka olitte järiestäneetinel-dän 25-vuoti8bääpäivämme muistoksi PenageRoadln koululle;tammikuun 8 p :n illaksi.. ' ' - ' " -"^ , KUtos kaikille arvokkaasta yhteisestä häälabjasta Ja myösUn y k s i tyisistä lahjoista sekä onnittelukorteista. Kiitos kerääjille, ahkerUIe i l l a n «männille j a Iraikille. jotka valvojr/ine säästämättä teitte tämän tilaisuuden; nbn kauniiksi;: K ^ ' R u t h . Ricbard, James, Toivo. Vilho j a H e i k k i hyyä oU tanssin tabtL TChlteflsh iKiitoUisuudeila mulslaen,,^ MEiiii JA" Ki&t'l£AINm^ paikka;.Rcimanian (Kansantasavallan: ovet ovat avoinna jokaiselle; joka ha^' luaa käydä kauppaa sen vienti- ja tuontijärjestöjen; kalissa;: luonnollisestikin : molemminpuolisen ^hyödyn pohjalla. Hotelli; saattaa lukea vieraidensa joiikkoonnoyös!: sellaisen liUcemieben k u i n Mir. M a x im Kolenin Genelkom-yhtymästä Istanbulista. Hän solmi vaa:ikaäniuiisia sopimuksia ;Romino>T, exportln kanssa. <: Tämän alan; Toma-' nialainen vientiyhtib. Joka harjoittaa: lasitavaroiden vientiä, sitoutui toimittamaan TuifiEkiin naiden; sopimusten p u l t t e i ^ ' tuotteitaan yli^ puolen miUoonan;:Tui5£in;: punnan arvosta; HotelUssa nderaUevat niyös^^^^^ G i l l o n Ja,vBenson,; lontoolaisen ;The Lamet T r a d i n g C om edustajat; jotka neuvottelujensapäätteeksi :: allekir:^ joittivat Bukarestisoa uusia sopimuks i a useiden' äatojen; tuhansien ster-ling- puntien arvosta; He tulevat t o i mittamaan Romanialle sen viljatuotteita j a sementtiä "Vastaan australialaista villaa. Athenee Palacen muista vieraista mainittakoon heira Heinz, 'ja Walter Hölters, 'Rheydatissa; LänsirSakEQSsa toimivasta Hölters & : PetersTyhtiös-: tä, joka on 'eräS::Länsl^Saksan suu-^ rimmista puutavaran ; maahantuojista. Näiden liikemiesteS Bukarestissa allekirjoittamat sopimukset oli-; vat ensimmäinen askel tiellä kohti Romanian normaaleja; kauppasuhtei-: ta; Lansi-Saksan liikemiespiirien kanssa. Heidän yhtiönsä toimittama romanialainen puutavara on saa-; nut hyvän maineen kbt<kean • laatunsa ansiosta. i K u n ulkomaalaia3t lilkeniiehet saapuvat kauppamatkoille Romaniaan; varataan heille kaikki :;mahdollisuu-det j ikaydä niissä, yrityksissä^ja tayan rataloissa, joissa valmiatetaan tai myydään heitä kiinnostavia tuotteita/ Signor JVntonio de M a r t i n , Forte del Marmissa, Italiassa toimivan A . L . de Martin-yhtiön edusta ja on .esim; käy-: nyt Ruschltan marmorilouhoksissa. Hänen toimlnimensa on^ ostanut R o - tmanlasta^ marmoria jo kaksi vuot-: ta. Tri Renzo Toniatti maailmankuulusta Milanossa sijaitsevasta Frateli';Peltrineliryhtymästä saapui Romaniaan tutustuakseen sen sahalaitoksiin. ; H a n tarkasti joukon M u - resjokilaakso;^ -aijaitseivia: sahalai-; toksia sekä Constanzan «vientisataman. Vuoden 1905 lapahfumai.« CJAtkoa *. sivulta) / ^ }. nbden pääomien anron eräissä paiiXsJysa J c ^ kaksin-, kobniqker*- taisestikin. Samobi bitUitus on. teb* nyt jatkuvasti kapltalistelUexnydnny; tykiiä. Esim. hailitussop^ukseea eätelty palkkojen korotus hyödytti yhtiöitä n . 1 7 - 8 miljardilla markalla. Lisäksi dn tehty:suoranaisiakin tukalakin ja seUaislasummiteliaan edelleen tehtäväksi. Puhuja mainitsi esimer^elnä sellaiset kuin' suhdan-nevarausjärjestelmän; ja^^ebdatukseb ns. investobitlrahastosta.- :;(Lopuksi puhuja'osoitti, että taloudellinen Ja poIUtUnen tilanne on k u i tenkin johtanut siihen,- että v työkansan keskuudessa on alkanut kuulua yhä; vaativaniplaään^ kolmen suu:;- ren ^ puolueen sodan ^Jälkeen vallinneen yhteistyön Jatkamisesta j a sil-! loin solmitun' kolmen suuren sopl-mixksen toteuttamisesta. ntapäivällä kansanedustaja :;:^ylvi<-: K y l l i k k i K i l p i esitti lyhyen katsauk-: sen .vuoden .1905.tapahtumiin;; taen «amalla xiyt kulumassa olevan vuoden merkityksen julilavuotena. Puhuja osoitti, milen il905 veteraan i t ovat m o n i l l a ;paikkakunniUa pitäneet .kokouksiaan, joissa on käsitelty juhlavuoden asettamia tehtäviäja tehty suunnitelmia. \ liopuksi puhuja vetosi silhen,'^ miten -tärkeää on nyt kerrata a905 *apahta-mia oikeatta pohjalta Ja kehoitti k e räämään; veteraanien vheukilökohtäl*- SemenmvoUät emi lisääntyneet , atontic^L — Canada Ceme^t Companyn viUbe vuoden .voitto oli t6;3S<i,. M7 eU 6899462 «nemmän kuiiL.edel- Useita vuodelta, todetaan täällä J u l - k^<^ussa ybtiön tlUkertomuksessa. Voiton lisääntyminen merkitsi sitä. «ttä osakkaille tnaikscttUn voltto-oslnkoioa neljä dollaria entisen k o l - meii dcilarin asemasta kutakin osaketta kohden. Yhtiön ilmoitetaan käyttävän noin yhdeksän miljoonaa dollaria tuotantokykynsä lisäämiseen. s l a muisUt^etoJa, koska- niistä on a r vaamatonta apua bistorianldn kannalta. , . ^Alustusten johdosta syntyneessä vilkkaassa keskustelussa kiinnitettiin päähuomio nllhta tehtäviin, joitä >jär- 'Jestöväellämme on työväen toimtota-ybtenaisyyden ; rakentamisessa maan Ja kansan etujen puolustamiseksi. ^ Tämän' jälkeen kokouksessa käsiteltiin eräitä tulevana kesänä pidettävän liittokokouksen ^valmisteluun liittyviä tehtäviä. Samalla liittotol-m& unta päätti myöntää liiton k u l taisen < ansiomerkin , demolcraattisten järjestöjen <työssä ansioituneille tovereine. Ansiomerkbi salvat Kaarlo Johannes Tanner Valkosta, Juho IJndgren Valkeakoskelta, Väinö sy-väixne Hauholta, EmU Laakso ,Padas- •joelta j a A l v a r Lunden'"Turusta. lilttotolmikuntai hyväksyi ;kokouk-^ sessaan liittoon myös 23 uutta järjes-i töä, • . r . - mm taideldllidiliit «laebee. — Qudtedn tnaakuntaslb'- teeri omer*Cöte jlmoitU viime viikon lopulla, että kuluvan vuodeb' Aikana pidetään Quebecin maakuntaa kOait* tävät <taIdemaahu8kUpaUut. Ttalde-teokset tulee'<>Ua niaakuntasibteerin hallussa syyskuun i« p|iväan ,men-nessä. • ' - ^ ^ Ensimmäinen palkbito on' $l,Sob, toinen $1.000 }a kolmas tm. falkib* non saajien nbnet ilmoitetaan syyskuun 23 päivänä. Ensbmnälsen ja toisen palkinnon;jsaaDeet?taulut tule vat jäämään maakunnan omabuu deksi. Natsi tuomittu elinkaudeSssi vanlceuteen Mynclien, Länsi-Saksa.. iVilmo laltr ant&lna tuomittiin entinen'il?achaun keskltysleirbi apulaispäällikkö Egoq Z i l l elinkautiseen vankeuteen.' oikeudessa todettiin, että/hän oli rääkännyt vankeja sekä tappanut ^ i t ä. Plutosi hissi^ukkoon ja menetti lienlcensä^, Ottawa. — Seltsemänkymmentä-tkabdeksan: vuottaivanbaIntmna Saint Hilarlon putosi kesklvUkkona Ottawan yliopistorakennuksessa hisslauk-^; koon ja menetti henlkensä. ; arvoimme ilmaista vain pelikän tyy-; tyvälsyytemme sen ystävällisyyden ja lämmön johdosta, millä meidät on kaikkialla otettu vastaan"; sanoi. tämä liikemies; keskustellesr>amme. .< KuultuiEunme, että herra Allan E . 'Arstila;: Suomen touppa- jk teollisuusministeriön apulaisjohtaja vierail i myös hotellissa, pyj^immo häneltä lyhyttä haastattelua. ' " K i m tarkastelemme maittemme, välisiä kauppasuhteita", sanoi suomalainen «vieraamme; "osoittava t tilastot, että ne ovat olleet aallonpohjassa Abioastaan v: 1953 'aUeklrJoitettiipi 18 kuukauden kauppasopimus, joka o l i askel kohti Suomen j a Romanian välisen kauppavaihdon laajentamista."^ Herra Arstila Ilmaisi harkittuna mielipiteenään, että jatkuva kosketus toisaalta suomalaisten ^ liikemiespiirien, tcisaalta ^ romanialaisten kauppajärjeatöjen välillä olisi omiaan aikaansaamaan hyviä kaupallisia t u loksia. Kerrottuaan/ että hänen'Bukarest i n vierailtmsa tarkoituksena, o l i äskettäin allekirjoitettu sopbnus romanialaisen öljyn j a gasoUinin toimittamisesta Suomen kauppa-, ja teoUl- Mitä kuuluu fiiiatemalaan? Yhdysvaltalainen ,ldrjeenvaih-taja Helen Simon Trav|s, Joka ;asua. vakinaisesti Mexico Cityssä,: on keränn3rt;M^kBikkoon saapuneilta Guatemalan pakolaisilta ;mielenIdintoIsia ensikäden tietoja tästä viime ke^äknnn vallan- ^ luappanksesta knalalsaksl tulleesta maasta. Seuraavassa on ' kiinnostavimpia kohtia hänen kb-Jeestään. ;'Presidentti;CastiIlo Armasin Oua.- temalassa vallitsee rautainen v d i k t a t u u r i . ; Teloitukset ovat edelleen; jo ikapäiväinen ilmiö', vankilat j a keski-tyslehit repeämiseen asti täynnä Arbenzin v demflkraattisen ; halbnnon kannattajia; cPabimimatkeskltyailel-' rit/^ sijaitsevat Petenlssä,-OhiquimU' lassa j a Tiqulsatessa -rr- Guatemalan todellisen valtiaan United ^ Companyn mailla, ••Yksinomaan v l i - meksimalnitusaa keskityslebrlssä a i notaan joka: päivä teloitettanran' 12-14 vankia. Vielä. kaameaMpaa osaa kuin 'Iri-ralliset tuhoamislaitokset esittää Guatemala&sa , tilanomistajien ? yksi tylnen kosto j a terrori. Jota; harjoitetaan maareformiin , osallistuneita guatemalalaii^a' -vastaan. Vieläpä Guatemalan taantumuksellisissa lehdissäkin jullcaistaan uutisia tilanomistajista, jotka poltattavat; talonpoikien koteja; j a satoja, karkolttavat heitätaloistaan j a määräävät heidän maksettafvikseen; suuria s a l e j a . - suusministeriön edustaja lisäsi;;;. "Bukarestissa iiäymleni neuvot- ;, telojen aikana. sain; kaalia, että;; maanne.olkomaankaapan mlnis- ! ; teriö suiumittelee vaidbilBen kau-. palllsen edostäjansa läiiettftmistä Helsinkiin. Timä tuottaisi epäilemättä loistavia tnlofcsia :Ja var- :; mistaisi sen, että maittemme vä- i , Uset icanpallise^ sohfeet kehittyi- y sivät cdeHeen." , Vuosd ynodelta Homanian, Kansan-t a ^ v a l l a n ulkomaalaisten,' kauppasuhteiden veikko" taajenee j a sen kauppatuttavlen lUkiunääiä kasvaa. Tosiasiat Urjovat lukuisasti : esimerkkejä ;siitä .että pyikbnys taloudelliseen yhteistr<ifadn. pyrkimys Ican-salnvälisen kaupan keblttämiseen on paljon voimakkaampi tädjä kuin' ne yritykset, Joita tietyt pUrit tekevät eöeSäkseen pystyttämästä uudelleen gltä; mikä on maailman kalkKlebkan-eojen 'trällUä' täysin ;bJumnanm kansainh^llslk loiappträbtelta:'^^^^ >^ i i ^ i d o i i i ^^ T A R T I K A A I A B I Vangitsemiset jatkuvat sitä mukaa kuin virallinen; mutta nimetön 'kommunisminvastainen komitea", jota guatemalalaiset nbnlttävät täbtlka-marlksi, jatkaa Istuhtojaan. Komite an -valtuudet ovat r a j a t t o m ^ eikä sen tuomioista ijotka; tiselmmitc^ pen^stur vat yksityiseen koqtotlmlantooii, ole valitusoikeutta. AUtään oikeudenkäyntiä,' el pidetä. Tuomiot julistetaan tuomittua edes näkemättä; Espanjalaissyntylnen pedagogi Jfö-rla de Sölares, joka j^sltylsen i l m i a n non seiurauksena Joutui: viettämään pltkähkc^n ajan guatemalalaisissa .vainioissa, kbrjoitti kokemastaan Jä näkemästään nrankllakurjiiudesta a - voimen kiireen guatemalalaisiin l e h t i i n . ArtikkeUnseuratiksena hänen omaisuutensa takavarHcoltiin j a hänet karkoitettiin Meksikkobn. Muuan hffomattava guatemalalabien;runöllir Ja, joka artikkebn Johdosta sepitti nelle' yllstysrunou, erotettiin tobneSr taan^Ouatemalan valtionpankista Ja todennä&Ö^sestl vangittiin. TYOTTÖMYYSONGELBIA 'Ammattiyhdlstykelen j a talonpol-kaistjärjestöjen hajoittamlsen sekä lu kuisten erottamisten JäKceen o n työt-tdmyyit tullut yhdeksi Guatemalan arveluttavimmista kansallisilta o n - gebnista. Vieläpä CastiUo Armasia-kin kannattavien lehtien mukaan Guatemalan työttömien Juku onko-- honnut I17,000:een. mikä vastaisi 6,6 miljoonan työttömyyttä Yhdysvalloissa tai noin 600,000: h työttömyyttä Canadassa. Erikoisen ankarasti on työttömyys kohdannut opettajia opettajien lukumääi^ dcaevoi huomat- |avaksl osaksi 'Väeoiöetä Ari)enzbi b a l - Utuksen aikana, jonka budjeteista suurimmat menoerät oli 'määrätty juuri opetustarkoituksiin;^ Viimeisen koulttvuoderi päätyttyä- suurin osa opettajista erotettiin, joten he menetä tivät mm. kei^lomapalkkansa; mikä poisti liikkeestä suuren määrän rahaa. Tämä. o n myös lisännyt työttömyysongelman valkeutta. Mm- tidJcomlitio erotti yhdellä k y - jiänvedolla 2X)00 työläistä. Edistysmielisen työlabuäädännön kumoaibls-t a ovat työnantajat tietysti käyttäneet IjetI hyväkseen Ja panneet toimeen työläisten joukkoerottanUsIa Ikään t a i perbesubteisUh katEomattä. loitusten {tuloksena o n , Guatemalan kotimaankauppa vähentynyt aina s i i nä' maarin; että sen ivoldaankatäio tällä hetkeUä olevan pysähdystllassä: Kauppiaat jotka tukivat C a s t l U o A r r masla toivoen hänen: tuovan; mukanaan. suureii nousukauden kaupalle, tuntevat pettymystä. Laajaa tyytymättömyyttä köyhtyneessä maassa ovat herättäneet uudet verot, jotka on saatettu voimaan sota-vahlnkomaksujen: varjolla. •'Uusi v e - rosuunnitelma vaatii jdkaista yritystä malujimaan 1; prosentin lisäveron pääcniastaan; jokaista palkannautti-^ Jaa;;}0 prosentin Iisaa-eron tuloistaan; viikOh palkan jokaiselta; Joka ansait-; s e e ^ l i ; 150 dollaria .kuukaudessa;; 15 dollaria jokaisesta autosta j a 20 pros; kuljetusmaksuista. K u v a a j a kyllä; vain United Pruit Company tvapaur tettiin tästä jokaista guatemalalaista koskcvatf^a lisäverosta sillä tekosyyllä, että^ .«^e on w kunniallinen yhtiö; J o ka ikyllit; maksaa lisäveronsa vapaaehtol-sest?],. Llsäverojutun yhteydessä lie-- n3e''gjrytä mainita, että maareformin seurauksena talonpojille jaettuja,mai-' ta alettiin äskettäin palauttaa United Frui^ille. . Voitaisiin kysyä; . k u k a maksaa kellekin lisäveroa? '<KYLLX"-AXNESTYS Armasin toimeenpaneman "kansar ^aäntötykiun" seurauksena r - äänes 'ty.isessä työläiset j a talonpojat ajet^ tiin -vaaUhuoneistoon j a kaskettiin jö: ko huutamaan '!:kyllä": Armasin puoi-lesta tai kärsimään seuraukset — tuli perustuslakia ; säätävään kokoukseeni kaksi puoluetta; Jotka jo nyt ovat Jou tunaet varsin ivakaviln riitoihin'Guatemalan kirlckokysymyksesfil, Cachu-reccslt, äärimmälsCdrkolliset Vanhoil liset,; ;haluaisiivat yhdistää^ kirkon j a valtion; uudelleen; Ja saada: opetuksen kirkon; valvontaan. He..haluaisivat kumota ;v:n 1871 perustuslain, jolla valtio otti kit&on suojelukseensa, mut^ t a kirkko menetti samalla suunnattomat maaomaisuutensa. Armaain h a l li tus ja. sitä : kannattanrat peruslakia säätänrän; kokouksen (voimat taas vas-tustanrat näin yltiömälstä paluuta menneisyyteen. HANKAUSTA A R M E U A S SA Guatemalan säännöllisen armeijan ja Armasin ns. vapautusarmeijan vä^ Ullä i^allitsee edelleen huomattavaa hankausta, mikä sai räilcebnmän II-" maukseiup. kadettikoululalsten äskeisessä. vetisessä kapinassa. Kapinoineita kadetteja pidetään edelleenkin kotiarestissa j a heidän johtajam» on suljettu sotllasvankiloiden yksinäls-selleilUn. Vielä kftak. 2 pnä puhkesi säännöllisen armeijan kersanttien k a - p b i a , ; jonka vaiheita edelleen selvin tellään sotaoikeuksissa. Armasin: kannattajien luottamusta toisiinsa valaisee hjrvin seuraava t a paus,; Erästä suurJähetysti»; joka on myöntänyt turvapaikkoja poliittisille pakolalbiUe, Wtloivat säännöllisen armeijan (Joukot. Säännöllisen a r meijan joukkoja; vartioi puoleataan sotilaspoliisi. : Sotiiaapolllsla vartioi sivlilikaartl. . Sivillfkaartia vartipl 'oikeudellbien' kaarti" (Armasin valtiollinen poliisi). "Oikeudellista kaartbtf' vartioi jälleen muuan säänf nöllisen - armeijan . eversti ja tätä puolestaan pyramlldin huipulla "vä^^ pautusarmeljan' kotkansilmä. K u n : presidentti Arbenzin sallittiin Meksikon passin turvin 'vihdoinkin poistua maä£itaj<mtuIMn"vapauf tusarmeljan" järjestämien f'tul»vi-» ranxj^lsten", niitä nöyryytfävbn-män kohtelun alaiseksi. Hänet pako-tettiirt riisuutumaan melkebi alastomaksi Ja tässä valheensa 'otettuja valokuyla. Julkaistiin Guatemalan lebdiitäesä/mlkä.Jierättl pahaa verta tsensä Armasin kabnattajienkbi p l i^ rl8oä.'ÄS*^5':,,3;;^:r;;>; scssä. tilanteessa' on kuitenkin Järjes-^ tyneen; Ja yhtenäisen vastarintallik-' keen synty,'jonka nimenä on L a He-; cuperacion Democratica. Guatemalan lehdissä on viime' aikoina ollut usein uutisia järjestön julkaisemien lentolehtisten takavarikoinneista; M o net lehdet ovat jopa julkaisseetkln näiden lentolehtisten olsältöä. ^ a h ta toimittajaa j a työläistä, joilta näitä lentolehtisinä tavattiin. ' kldutettUn kuulusteluissa <varsin (vakavasti. Lakitieteen ylioppilaiden virallinen* elin E l Perecho on avobneiiti esittänyt vastalauseensa hallituksen laittomien toimenpiteiden johdosta.; Lakimiehet Ja lakitieteen:ylioppilaat ovat allekirjoittaneet ajvolmen kirjeen, Jossa tuomitaan haUituksen "kyirä"-äähe8tyki set. Nousevan, JätUea^^yneen; vastarinta liikkeen muodostavat suurimmaksi osaksi työläiset Ja talonpojat — perin köyhänä heidän on vaikea löytää turvapailckaa mtilsta latinalaisen Aimerikan maista eikä 'heille ,sitä mydnnettälslkään. Yhdysvaltain ja United Pruit Companyn kömpelö propaganda j a Jokaisen guatemalalai-. sen; nähtäivänä ole^vat;- toimenpiteet oivat suureai lujjlttaneet Arbenzin hallintoa tuCcevien neljän demokraattisen f puolueen alkalsemmbi (keskenään hyvinkin riitaisten kannattajien yhteistoimintaa diktatuuria:. vastaan Icäytävässä-taistelussa; Näiden neljän demokraattisen; puolueen maanalai-; nen yhteistoiminta on Jo e l ä ^ , Armasin - hallitukselle yhä pelolttavammak-si kasvava «voima. Juuri tämä aktiiviseksi muuttunut., 'vastarintaliike; on Guatemalan kanaan tulevaisuuden toivo. \ Uutta ajanviete i(irjallisuutta Uusi SäPo-sarja on uaaibnankonlojen •alapolllBl-romaanien valikoima,; v Jossa on edastettoina alan;' hnlppakirJsHi- Joitfc Tä<8ä sarjassa on nyt ilmestynyt seuraavat kirjat: Dorothy Sayers: Kuolema vierailee kerhossa fialapolilslromaanl 314 sivua — Hinta nki: $1.75 Agattia Christie: Askel t; 235 sivua — nbL $1.75 Agatha Christie: Simeon Leen testamentti 289 sivua Hblta nid. 11.76 Carter DIokson: Kymmenen teekuppia MystlUbxen salaseura, koteie selvittämätöntä rficosta. 333 sivua — Hinta nld. $1.75 Agatha Christie:. - Mykkä todistaja 331 sivua — Hinta nld, |i.;75 Raymond Cbattdler: Nainen iärvessä 295 sivua Hbita nld. $1.75 ReK Stout: Liian monta kuolemaa 277 sivua , . , Hinta aUL $1.75 Carter DIckson: Juudaksen ikkuna 338 sivua , Hinta nid. $1.75 ' TUaikaa osöltf«dls: VAPAUS vvBusmtfa cp. tm SM Ttistalna^tamriuk. 1$ p. Taesäay, ^an. 1$, 1055 S i^ ;V;',:!,.j:.:.,J:.;r^j;::,^^;';!.'v,.,:,::.:a:.' sotavanki vapautettu Oltava: — VUmeinen saksolabien sotavanki 4dol| Kxatt onvapau^ttu, UmoltU oikeusministeria vllm^ perjantaina. Hänet > v i l a u t e t t i i n 'viime Joulukuussa Ja lähetettiin Saifsaati. Hänet tuomittiin murbost^ ^ I b i - kauti9cen yankciitcen I044.^'oikeus- 2ni|))sterlön tiedonannossa' sanotaan^ et:ä sotavangit Helmut K r ^ n c f fianf som, Erbard Schwartz. Egon ftosiÖ, Walter Alanhardt Ja^EmU Baucbstadt ovat vieiä karkutienä jä osan'heistä uskotaan olevan Yhdysvalloissa.' ' Sodan aikana oli "saksalaisia i o t a - vanke^a Canadassa 40,334.^ ' ' Uusi oikeuskuuSustelu määrätly. (Inioleitia^n . tuomituHe ' , T ^ ;S?;!s«pv,v;vsÄ;;ft?«^ Toronto. —/Ontarion vejioomuSol-keus on päättänyt,,että uusi oikeus-kuulustelu titltaan tobnittamaan kuo-rVV9^: • mi m rt ' J 'mmm mm • sa?aiUstlpuolue.v«ai.„ vibnej..kesktvJtt<Ä^^ kona suoritetuissa ^vaaleissa/«uÄ^ft^* voiton Notman a«a»lei^;,Jol«iolIa^'^ Häneita tuIee;nyt;jämalUtt p % J i # . ;, 82 paikka&V(cäslktavasWpariamen^';, ta.4 Haoltamtta 'sUtS.fetttt'' Jatnail,;'' ' kalla on parlameniti ^ i ^ ' lbp:^I^nm l\\ \ päätösvalta^ b^.'brittUäiselia:.Weri>'ii| •iJ5ÖBll#|^^ atonleyi|sau9taan olft)w» «desm^-5 ^neen S i r StaffoMl ,OripiisIit* oppleit' m-: lemaan'tuomUtun .Itallälälien'ÄVrtik ' . Pdäta asIasM. TripddI ^tmkiMh^-jr hktettäi^ksl iammlkuun«25 plUvänä, " V 5 (vabnonsa murhan johdosta, fVht.^^ UUSIA kOMAmeiiA Olemme taasen saaneet Suomelta uuden lahe-..,, tyksen.'.hyviä kirjoja. Lähettäkää tilauksenne. & ennenkuin ne loi)puvat. - - . . ^ > - . . . u c . HELLA WUOLIJOKI: , ' ; , , ., , , , ^ ^^^^ , KOULUTYTTÖNÄ TMttOSSA s i > | 898 «ivaa Hinta sld. $1,50 ' Tekijä kb-Joltll muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan*' aikana "hyvyyden tarpeefesa'^ kuten hän sanoo j a Jatkaa; UTakenbi < sellini harmaudesta kuulustelijain kiusaksi nuoruuteni tuoksuvaan ^ värb-lksauteen . . . pakenin suin päin heidän kiduttavista.käsistään ' ^, elämäni kevääseen, karkasin kauneuteen, Vapodteen, Jossa ho dvät ^-^ kyenneet vangitsemaan mihua". ' •"-'if''^,- Hella Wuolljokl palaa ajatuksissaan viljavbbmanVlrou sydflnicen.^ äitinsä luokse, lapsuutensa'laulaviin kyllbi~ ja taivaansinisille pfella-' yaiJelloIlle. Sleltä;hän siirtyy .Tarttoon, sen aikaisen V i r o n helmeen.7 jossa olivat koulut j a yliopisto. ' ^ ^ HELLA WUOLU0K»: HS mi-mmm 304 sivua YLIOPISTOVUODET-HELSINGISSÄ HbitaBlcl.$L50' tuulisena nen; joka _ _ _ _ äärettömän määrän kiihkeitä (apahtunrila,'omaläatuisIa penoonam- .A «uuksia vaihtuvia ympärjstdjft ja ;yk8ityl8lä.c8toeit& Ja kertoa J^al-kesta nlb» pulppuilevan vapaasti, kertaakaan toistamatta sanojaani Lukijan slbnlet^ eteen kohoavat elävinä' omine tottumukslneen, Ja'^\ tunnebnlneen ne helslnkllälskodlt; Joissa nuori'vlrolalneb ylioppilas joutuu asumaan ja vleraUebiaan j a Joiden ttasais^n rauhaan hänen' i vilkas Olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaihelta. m HELLA ViruOLUOKI: / MINUSTA TULI LI UZ sivua iENAINEN, ' -.^ ' . ^ H l n ^ . std. i$3.00 {Hella WuolijokI lausuu tämän teoksensa esipuheessa xtun.: "Tämä. ^ ^ i nidos yksinpuhelujani oikojen draamassa käsittää BUUnniUeenkym-''^'* menen ^uottaelämästänl, vuodasta IB08 viiiöteen 1918, Ja vebi yhden f" maalbnansodan Ja yhden vallabkumöUksen. Näiden kymtaieben m * " - den aikana irtaannuin vanltasta kotimaastani. Ne olivat elämäni - , raskoJinDla murrpsvuosla.. . o t l i x ' ankarasti, aisaa kahden, kabsäu *v kohtaloon, kärsin niiden kaikkf tuskat/' / ^ • ) aiuistebnlensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa haus- , kosti ja satUrlsestI kertoillen ~ Nlskavuori-näytebnlen ywpfiflstött,\.^l ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa.. . ^ ' V ' ' ; |iÄtfc^:)^;?Ht)cit^^^ TULE, KAKKAANI ^ :. 327 sivua : Hinta'«Id. $3.40 Zntla kaikessa rikkaudessaan ja köyhyydessään elää Nobel-klrJat* : loljattaren hienossa, järkyttävän InhlmlUlsessä romaanissa; ^Teos,. kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä, Joka useiden sukupolvien aikana uhraa vobnansa Intian köyhille.^ Vähän kerrataan murtu- ' vat perityt ennakkoluulot. Rakkaus perheen tyttären ja nUoden hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille r l k - . kaan elämän kouIuttamUle j a kehittämme ihmisille, . , PEABLS. BUCK: . . ^ . KÄTKETTY KUKKA 267sivtta ' Hinta s lA $3iil>» jVolVatko länsi Ja Itä miUolDkaan kohdata tolsiaab? ^ tähän \ \ i| iklvanhaankysymykseen vastaa Pearl S. B u c k ; ; ] u t u k a i t ^ i l ^ tlja Ja Ihmissydämen hieno ymmärjftjä kiehtovassa keirtö^ nuoresta Josui Sakalsta. ' / , -- .a--^^ iLukija seuraa jännittyneenä kirjan vauhdikkaitäf!tapai>ti Mi H. E. BATES: RAKKAUS LYDIAAN H. E. Batesbi kertomus ki<Hkcästä j a arvoituksellisesta Lydlasta. Ja.f;.. miehistä. Jotka rakastivat häntä, on kotlmaasraan En vosteltu'eräÄksI'ölkaomife parhaita rakkausroittäahej^^ kohtalokkaan tunnebnansa takia on ''lyyrillisen rakk&udenmiMta^ teos". ' MABY BUBCUELL NYT JA IKUISESTi 285 sivua niui9^nai<»jtMVMM:i Ttoiotby-sedän matkalaukku oli syynä laim^mmKmSimäi^mi vihdoin vUmebi oU saanut Itsensä Ja Jättlläislaiikkuhsäl^ohn^UI^ vapaan vuokra-auton luo j a arveli vielä ebtlvätisäili-iln^^ nassa kouluun, olikin jo toinen ennättänyt varaamaan iautiii^r tuo iolnen, pitkä tumma nuori mies, 611 heti tllahj^ien^^ tailäl]»^^^^ • nIUi kävi. että Ethnc j a matkalaukku pääsivät JunaaÄja^Pli&tt^^^ "Olen äärettömän avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa j a kumallakln:k6ri^iä«amaö^ miehen kanssa." - ' %;V,,i:yK;;>:ÄSS*',^Ä'^^ PIEBBE LA HUBE: PUNAINEN MYLLY 425 sivua Hbita sid. $3.50 ^ Värikäs kuvaus 1800-Iuvun lopun Pariisista; sieih l ä h v l l o l s t ^ - k i b ^^ reistä, cancan-tanssljattarista Ja Ilotaloistsa-i^ J a t I n f i i i A V i U i tA llriifAtfl/lnstA. t f l l d A m f l n t H ' T f A n r v - <10 .rrAiifnt'iaäLT.V<t'i'i>^W«<>'^^ ';-:'.JSP 'Mmi mm mm loistavasta Ikuistajasta.taldemaalri Henry de T^Ötye^Lutr^ NETTA MUSKETT: BBApCOMAJA fmmm mm WS« l i r - i ; ä i t tr 1 » 3 3 l 8 i v a a . . - " ' / - . -matAM^^siM^ VSemubtamatylcraat,Jotka'olivatkokoontuneetykslpälsem.nÄ^ mien ymi^röbnään talooniviettämäänkaunibiOUVe Häi^ dennettakynunentä ensimmäistä «yntymäpälvää^/^vätäiisaätiaheet^ huomata päivän sankarittaressa mitään tavalUsuudestapd^ Vain;ialon,vanha palveUja oli'Joutunut kuulemaan' masti/lausuttua sanaa,'jotka antoivat alhett^^^^^^^^ ^tejyfWhf«i:|j|i W.il . mieli ollut täysin tasapalnolben. Ulan hbrveätapahtuimii^^ järkyttävä yllätys, Ja tytön sulhasen Hugh imm$tii'^imi^^ kokonaan murtuvan. ' ,.:,-.r,-;i,;-ife,:;s!v,-,;i'*Ä^^^^ TAYLOB CALOlVELLi' VAPAUDEN MIEKKA 349 sima m VAt>AUJ^:PUBilSH!H6li M mi mk! t 4 J.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 18, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-01-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550118 |
Description
Title | 1955-01-18-05 |
OCR text |
m -
änsi
» e n vaii^io^l
oUsl byökaa.,
löysivät mie^
ä. Hän sanoi
»Iäiset t o i ^
kotinsa.
i el ole iliiud.
>ssa knnnosa^
pna Tom hän
n BonrkesUn,
^ e n maOfa
een täältä.
idänkauppaa
määrässä sloatte tavata Slonslenr Ernst -i
bbnmnerla? Hetkinen, olkaa
I s t o Inolän bnkaxeslllalsen
lenee Pälace-botelOii viUiflmes..
1 vSkalsee avalntaiilqa;, Sitten:
1'IUbnsieor E i ^ Oebnmner on
pipneessaan."
atuaan tietää käyntimme ^tarkbi-
|en suostuu M . Debrunneri saman-ivZliri(
äiissä toimivan .toiminl^
edustaja todella sveitsiläisen s y -
^ellisesti vastaamaan niihin-muu-l
a n -kysymykseen, joiden avulla
isella konelstoM
aissa valmiste.]
la kootaan'
ikkl tämä ai_
ksla -Ja JdHji^j^j
set tulev^jgr-j
ikäisempiftifcij
:ennettaess«fi^
Tiodeni
inetaan-yli
>ten -rakemnisii
irarten.
TOidaan jo'
itta asuntoalatl
netriä, lyli « ,!
; •tuotantotilojii
imetrlä maata-j
a on raken>'
I TUofeen as*
lan työntdd»
a töiden Joo* ~
seen kohdal*:
osantalonden^ ^
insan aineet*
jrpeiden täy^«
Bunin tyydyt, i
ina
OKAS
[en teikstit
iziinkielellä.
3.50
LTD.
sat
ET
sid. $3.00
maailma
perheen
lenoisyh-
.rvinaisia
ipaiooon.
; n ongel- •
älähtelee
sId. $2.75
i p a l k i n -
ita aihe-uljaasta
huoleh-utellaU-lastensa
.ii
aa. $2.50
tanoorin
on l a i n -
a, pelkää
Scaan ole
1 kartal
t a ; ^ !
Mnan ja
1 maaU-itoutnen^
attlslna,
i tämän.
ien
Id. 53JOO
iten oi-tta
sitä
i on Ib-
3timu«
hlmini-ilen"
—
n, mler
Sten —
millistä
me välittää hänen mat^vaiiku-lukijoillemme.
Hän o n hyr;
evä, vilkas noin;kolmissakymme--
' ; ' w a 'herra. Keskustelumme
^: sveitsiläisen liikemiehen karis-
• waostui sekä elpisaksi että k i l n -
kumpikaan meistä ei edes
^ 'Ut, miten aika kului. S &S
Mmi Debnmner on oDut kaupoissa
; Romaniaan-rjo^v
lähitien. iViimelsten parin vuoden
iM. Debrunner on vieraillut R d -
assa useampaan otteeseen rakien-a
yhteyksiä ja solmimassa sopi-;
!ia maan kaupallisten edustajiea
»Ien iloinen voidessani sanoa, että
la 1953 kauppavaihtomme'lonia-
.isten yhtiöiden kanssa oli; 100
lanttia suurempi k u i n v.^ 1952; l^nä
uskoisin meidän pääsevän pe-
200-prosenttiseen kauppavsihtobii
een 1952 verrattuna."
uuri itänä: Utana'!',. lisäsi M . Deb-ler,
"saatom ilmoittaa Zuriciillh
ilmiitse, että Bukarestissa käymä-leuvottelut
olivat johtaneet suotui-lopputulokseen:.
Olen allekirjoit-,
t uusia sopimuksia, joiden, yhteis-kohoaa
500,000 Sveitsin frangiin,-
ivottelujen onnistuneet tulolcset
ttuvat pääosaltaan silta m9lemmin-ilisen
ymmärtämyksen hengestä,
onvvalliimut keskusteluissamme
lanian Prodexportin; Agroexportin
luiden yhtiöiden edustajien kans-
Romanialaiset edustajat ovat jär-
.neet minulle tilaisuuden matkus-myos
muissa maan kaupungeissa,
sn esim. • Tlmisoarassa voidakseid
•Ma paikan paalia niiden tavarpi-laatuim,
joista toinunimemme on
;oisen kiinnostunut.? T— "Huomen -
amuUa lennän Budapestiin", lisäsi
huomattuaan meidän vilkaisseen
c valmiiksi pakattuja matkata-..
•itSan. Vi ^Lähes neljä: kuukautta
;nyt- liikematkani lähestyy nlmit-^;
parhaillaan lopptuan, liikematka;
on ulottunut maailman; ympäri.?
lytan .tilaisuutta hyväkseni; allevii-sitä
tosiasiaa; "että liikemies-it
useissa maissa ovat- tiedustelleet
uita mahdollisuuksia solmia R o imaan
kauppayhteyksiä (siellä, mis-sitä
ei vielä ole teihty); samoin kuin
ihdollisuuksia 'laa jentaa kauppasuh-a
maanjne kanssa. Esimerkiksi
Miss Lyyli Niskanen
kaukaisessa Japanissa: monet llikemle^:
het. kuultuaan sveitsiläisten firmojen
olevan bikesuhteissa Romanian kanssa,
ilmaisivat toivovansa menetellä s a moin."
Athenee Palace-hotellissa dn • t i l a i suus
tavata j a keskustella mitä erilal-simmista
maista 'Saapuneiden liike*-;
miesten:kanssa: joukossa, ovat eduS'^
tettuna mm. Turkki;: Englanti;: Irak^
Ranska, Sudan; Suomi,; Italia; Ruotsi
jne. Naiden liikeiniesten Bukarestin-vierailut
ovat olleet omiaan suuresti
kehitttämään kaupallisia suhteita ROT
manian ja midden maidto välillä.
.Vuonna 1952 Romania oUik^
suhteissa Icaikkiaan kahteoitoista sellaiseen
maahan, joiden yhteiskunnallinen
järjestelmä oli toisenlainen k i i bi
sen oma. Kauppasuhteet solmittiin
tällöin mm. Intian; Egyptin, Tanskana-
Turkin, «uomen, Norjan, Kreikan, i s -
raebn ym. ikanssa. Tarjoten vaihtoon
petroolia ja sen jöhdaimaisia, puuta-;
varaa^sementitiä, lasitavaroita, sähkö--;
varusteita - j l : maataloustuotteita "BJO^
mania sai uM>ma{lta vastaavkstsi m i tä;
erilaisimpia tuontitavaroita:; rautamalmia;
kahvia; villaa,: vtekstliUtiiot-teita,
raakavuotia jamausteita Intias-^
ta; kalaa, oliveja,sitnnmoita. riisiä j a
tarniinia Turkista; suolattua Ja-Jää-dytettyä
kalaa, maitopulveria Ja säi-^
lykemaitoav sianlihaa, laardia; marga-'
riinia : ja ;.laäketuotteiita Tanskasta;-
puuvillakankaita Egyptistä jne. K a u p pa
kapitalististen maiden kanssa, joka;
välittömästi sodan jälkeen o l i miltei;
täydellisesti pysähdyksissä; on muuta-;
mien viime vuosien kuluessa laajentunut
y l i 28-kertaisesti.
: Lukuisten eri. maiden liikemiespiii;
nen edustajat ovat ilmoittaneeit mieli-;
piteenään, että ajan mittaan kaikki
ne keinotekoiset esteet, mitä vielä on
jäljellä idän-lännen välisillä kauppateillä,
tullaan poistamaan. Katsomatta
erilaisiin yhteiätunnalllsiinjärjestel-i.
miin ei minkäänlaatulnen tekemällä
tehty este pysty tukahduttamaan eri
maiden välisen italoudellisen yhteistyön
vaatimusta.
VMikä on; Teidän kantanne täiiän
kysymykseen?" Kysymys ^osoitettiin
Mr.; Walj;erFusserille, suuren britti-:
laisen Brush Group-konsemln edustajalle,
jonka haastattelija ' tavoitti
Äthdn^ Palacen hallista.
Jokaisen maan tulee myydä j a os-^
taa niin oikealta kuin vasemmaltakin;
kaikilla mailla tulee olla —-kutenEng-laiinillakm
on — kauppasuhteet eroi-tuksetta
kaikkiin maihin."
Mitä tulee kauppasuhteisiin Eng-lannun
'Ja- Romanian välillä; han. a r -
veU niissä olevan kehittämisen varaa.
,'^Er^lanti?,; sanoi; M n , "on ..vanhin
kauppakänsa, tai, ku£en Napoleoh sa--
noi, kamasaksojen kansakunta. . Ne
yhteydet, joita-olen ottanut romanialaisiin
Mashini-Import; Energo-Im
port ja Industrial-Import-yhtiöihin
ovat osoittautuneet; kannattaviksi,
Uskon,: että löydämme yhteistoiminnallemme
sopivat muodot. On vielä
tällä hetkellä, liian varhaista antaa
tässä suhteessa mitään lopullista: vas
tausta, mutta toivon, että Brush
Group, joka sotaa edeltäneenä aika
ua. m j l Romaniaan erilaisia koneita;
tules jälleen olemaan sen konebank-kljana."
EIcäänvitäisen yhtiön edustaja n i mitti
Athenee Falacea tienrfat^k-seksi,-
jossa maailman kaikista osista
saapuvat liikemiehet kohtaavat toisensa.
Ja näyttää todellakm sUtä.
kuin tämä Bukarestbi keskustassa s i jaitseva
hotelli, j o s a kohtaavat toisensa
;%ayds sivistyksellisen;, •tieteellisen'
ja. iirheiliimaailnuin» huomat
vat henkilöt ja; jossa Romaniassa vierailevat
am m a t t i yhdistysilikkeen
työntekijät tapaavat toisensa; on sa-;
maila :myöq liikemiesten kohtaamis--
Mr. Victor Leppäaho
'anandayB.C.,jouhik:28^1954
Wmiam Kotilan
, . . > 4 U I S T O L LE
I^'i3-ji^']dnuninsissa tammlknon 19
p. 1954.
On vuosi kulunut siitä, :
kun luotani läksit pois.
Sinua aina kaihoten muistaen.
Vaimosi Mandi
lyttäicsi Anni Ja BiU
Poikasi Laari ja Sylvia
Lastenlapset Brian |a Allan
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE
.1 OMI JA KARL KAINULA
25-vuotishääpäivänne johdosta toivottavat
allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Reijo K a r l J r .
Elsie, Henry j a tytöt
Evelln O j a . \
• Irene rja ;Eino Saikkonen
Hona j a B i l l
Mrs. J . Ojanperä
MaryjatPaul Salminen
Aino Kauppinen
Lea j a O i va
r.Jimmy,^ Aino j a Voitto Krats
. ' S a n n i - j a 'Jabob Mäki
' EDa j a Heikki Ström
Lizzie Laine ,
Aino J a Eino
Elsie Ja Chas. Johnson
Tyyne j a Matti.Tolmonen
Taimi ; ja Toby Lindala ;
• Tauno Ahonen
Henry (Hannula
Myra ja Eino Kilpinen'
KaUe Kilpbien
Agnes ja Lauri Etotti
, Margaret Quinn
, Oiva Kuukkanen
Passit
Mary j a L . K o r p i
Mike Oja
Matti Finska
Vieno ja Tauno Keränen
Lempi ja V , Ylinen
Aino j a J o h n Gylden
Sulo !Mäki
' M r . j a mrs. Sandberg
Thefana, L i l y j a iOIar Mäki ,
Sylvia ja Yrjö Tuomi j a pojat
Arvi K i vi
Louise koululla No. 3, Wt^eiiBh. ÖDI» taminik. 8 p, 1955
• Kirros ,
' nnipitön kUtoksenune kaikille osaa ottaneille yf taville j a sUkoIai-;
sille siitä suuresta Ja tosiyllätyksestä; jonka olitte järiestäneetinel-dän
25-vuoti8bääpäivämme muistoksi PenageRoadln koululle;tammikuun
8 p :n illaksi.. ' ' - ' " -"^ ,
KUtos kaikille arvokkaasta yhteisestä häälabjasta Ja myösUn y k s i tyisistä
lahjoista sekä onnittelukorteista. Kiitos kerääjille, ahkerUIe
i l l a n «männille j a Iraikille. jotka valvojr/ine säästämättä teitte tämän
tilaisuuden; nbn kauniiksi;: K ^
' R u t h . Ricbard, James, Toivo. Vilho j a H e i k k i hyyä oU tanssin tabtL
TChlteflsh
iKiitoUisuudeila mulslaen,,^
MEiiii JA" Ki&t'l£AINm^
paikka;.Rcimanian (Kansantasavallan:
ovet ovat avoinna jokaiselle; joka ha^'
luaa käydä kauppaa sen vienti- ja
tuontijärjestöjen; kalissa;: luonnollisestikin
: molemminpuolisen ^hyödyn
pohjalla.
Hotelli; saattaa lukea vieraidensa
joiikkoonnoyös!: sellaisen liUcemieben
k u i n Mir. M a x im Kolenin Genelkom-yhtymästä
Istanbulista. Hän solmi
vaa:ikaäniuiisia sopimuksia ;Romino>T,
exportln kanssa. <: Tämän alan; Toma-'
nialainen vientiyhtib. Joka harjoittaa:
lasitavaroiden vientiä, sitoutui toimittamaan
TuifiEkiin naiden; sopimusten
p u l t t e i ^ ' tuotteitaan yli^ puolen
miUoonan;:Tui5£in;: punnan arvosta;
HotelUssa nderaUevat niyös^^^^^
G i l l o n Ja,vBenson,; lontoolaisen ;The
Lamet T r a d i n g C om edustajat; jotka
neuvottelujensapäätteeksi :: allekir:^
joittivat Bukarestisoa uusia sopimuks
i a useiden' äatojen; tuhansien ster-ling-
puntien arvosta; He tulevat t o i mittamaan
Romanialle sen viljatuotteita
j a sementtiä "Vastaan australialaista
villaa.
Athenee Palacen muista vieraista
mainittakoon heira Heinz, 'ja Walter
Hölters, 'Rheydatissa; LänsirSakEQSsa
toimivasta Hölters & : PetersTyhtiös-:
tä, joka on 'eräS::Länsl^Saksan suu-^
rimmista puutavaran ; maahantuojista.
Näiden liikemiesteS Bukarestissa
allekirjoittamat sopimukset oli-;
vat ensimmäinen askel tiellä kohti
Romanian normaaleja; kauppasuhtei-:
ta; Lansi-Saksan liikemiespiirien
kanssa. Heidän yhtiönsä toimittama
romanialainen puutavara on saa-;
nut hyvän maineen kbt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-18-05