Vapaus, August 14, 1951

              Sivu 2
m •1 _ mm Mm mmm.
Tiistaina, elokuun 14 p. — Tuesday, August 14,1951
Orgao of JPbmlBb Caaadians. Es-tabllsbed
Nov. 0, 1917. Authorized
« s «cond dafii luaU Igr tbePost
Office Department, Ottawa. Pub-'
Uabed tlirice veekl^: Tuesdajrs,
nmMdays and Saturdays by Vai»us
Publlshlog Ccmvany,JMi.. at 100'102
Eim St.*W., 8u(Uniry,-Ont., Camda,.
Telephones: Business Qffloe f>4284.
Editorlal Office 4-4285, Manager
£. Suksi. Edltor W, Eklund. Mailing
address Box 69. ftidbuty, OntaMo.
Advtirtising rates tQKni apipUcatioa
litenslatton free « f chaige.^ ^
THiAVSHZNNAT:
Canadajssa: ^ 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
YhdyMalloissa: l vk, SM 6 kk. 430
guomem: ' . i vic 850 O kk. 4.75
im
mx
CSJm 40-vuobjuhlia järjestäin^^
äskettäin Torontossa pidetty 18., edustajakokous kiinnitti erikois^,
; huomiota siihen, että.ensi syys- ja lokakuun aikana pidettiivistä GSj:n
r40-vudttsjuhlista tulee muodostaa todellisia kansanjuhli
kokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa sanotaan: -
**, , . Järjestömme kaikkien orgaanien, osastojen huvitoimikun-
• oista aina tpk:n asti,ttulee tehostaa toimintaansa näiden juhlien jär-
: Jestämisjgn omien mahdollisuuk-juhlat
niin onnis­t
i tuneesti kuin paikallinen tilanne sen edellyt
T4:akunnilla voidaan järjestää^^/^
4imutta suuremmilla paikkakunnilla on mahdoin
/ kolmipäiväisiä i juhlia erikoisine juhlanäytös- ja^^j
Taineen . . . "
' V Jos me mielimme käytäiinössä toteuttaa tämän päätöksen, niin se
v^edellyttää sitä, et(ä^kysymys 40-yuotisjuhlien järjestämisestä on omak-;
f^^suitavii kulftuu^
z^reelUsimmäksi /eA/ävö^ii. Suunnitelmat juhlien ajasta ja laadusta pi-
\i täisi laatia .vihryttelemättä.Ohjelmi
'täminen olisi tehtävä myös ensitilassa. Juhlien mainostamista ei
'myöskään saisi unhoittaa. On nimittäin muistettava, että kun esim.
livancouverilaiset, torontoIaiset> sointulalaiset, beaverlakelaiset ja muut
:L puhuvat juhlistaan j a siitä, mitä suunnitelmiin kuuluu, niin se ei vain
'.'vedä^isää yleisöä mainostettuihin juhliin, vaan antaa myös toisten
A O siten tavallaan auttaa 40-vuo«'
: tisjuhUen viettoa muillakin paikkakunnilia. (Ryhtykäämme <siis v i i -
f vyltelemättä tSJ:n40-vuotisjuhlien määrätietoiseen ja perusteelliseen
valmisteluun! ' ,
i Verukkeet eivät tyydytä kansoja
'> Samalla kun Washingtonin sotapolitiikan kannattajat, aina To-
' V rontön Globe and Mail-lehteen asti valittelevat sitä, kun Yhdysväl-
^^^äi^ sotaisuutensa torjumalla ilman mitään veruk-
' 'keitä kaikki rauhanomaiset ehdotukset ja esitykset, A P : n kirjeenvaih­taja
John M . Hightower tiedoitti (elök, 7 p.) Washingtonista seuraa­vaa:
r ."Yhdysvallat hylkäsi tänään ylenkatseellisesti propaganda-ansana
^^^Nex&jan presidentin Shyernikin ehdotukset viiden vallan rauhansopi-
*;!muslä varten;" Edelleen mr. <Hightower tiedoitti Yhdysvaltain vaitio-depärtmentin
antaneen Neuvostoliitolle "haasteen toteuttaa rauhan-
^ V * v^^
Meidän tarkoituksemme ei ole "puolustaa'' Neuvostoliiton rau­hanehdotuksia,
eikä ne meidän puolustamistamme juuri kaipaakaan,
ö;mUtta herrojen presidenttien Trumanin ja Shvernikin välinen kirjeen-
; vaihto'ja kannanotot, joihin ylläolevassa. viitataan, ovat Uudella lei-
, maa-antavia nykyisessä tilanteessa. ...
Ottakaamme ensiksi näiden presidenttien kirjeet, Tälfä mante­reella
on totuttu puhumaan sanomalehtivapaudesta ja siitä, miten
-rautaesiripun" takana pidetään "orjia" tietämättömyydessä siitä mitä
' ': muuaUa maai^ Mutta totuus on tarua kummempi;
^' tiedoitti elo­kuun
8 päivänä, että "Moskovan kaikki lehdet käyttlvät koko sivun
julkaistakseen Truman-Shvernikin kirjeenvaihdon j a ' Yhdysvaltain
i kongressin ja Neuvostoliiton puhemiehistön lausunnon^ painaen ne ta­vallista
suuremmilla k kaikkien maakuntalehtien odote­taan
tekevän samoin . . . "
^ 'Me emme tiedä kuinka moni yhdysvaltalainen lehti julkaisi nä-
: 1 ^ kokonaan, mutta meillä on syytä epäillä, että New York
I Ä TimeSj joka välittää tämänluontoiset tiedo^ keskiluokkalaislukijoilleen,
oli ainoa porvarilehti Yhdysvalloissa mikä julkaisi nämä asiakirjat.
V Mutta jos meillä on epäilyä YhdysvaUain*'vapaiden lehtien" suhteen,
niin sensijaan voimme varmuudella sanoa, että yksikään canadalainen
porvariiehti ei meidän tietääksemme julkaissut näitä asiakirjoja. Tot­ta^
^ttä täkäläiset "sanomalehtivapauden" ritarit ovat maininneet täi-
• ' laisesta kirjeenvaihdosta ja samalla "epäilyjä'', '"halveksumista",, "pe-loittelua"
ja "parjausta" ^Neuvostoliiton ehdotuksien suhteen mutta
r Jukijainsa itsensä harkittavaksi ne eivät ole niitä suuressa "demokraat­i
t ^ ^ Neuvostoliiton
miljoonat ihmiset ovat saaneet itse lukea ja vetää johtopäätöksensä
;^ Truman-Shvernikin kirjeenvaihdosta -—ja siellä sanotaan vallitsevan
yleisen "tietämättömyyden"; täällä ei ole julkaistu asiallisesti puhuen
' y h t ä ä n kunnollista lyhennystäkään näistä asiakirjoista.— j a kuitenkin
«väitetään, että täkäläiset lukijat saavat kaikki asiat tietoonsa! .
: Se "julkisuusperiaatteesta'^^ "sanomalehtivapaudesta".
Entäs sitten se sopimusten ja sitoumusten täyttäminen mihin
• Yhdysvaltain silmäntekijät ovat vedonneet? Kaikki asiantuntijat se-
- liitävät, että Neuvostoliitto täyttää tunnonarkasti sitoumuksensa,
r: Mutta surulla täytyy tunnustaa että tällä puolen Atlantia on muo-
-:dostunut erikoinen "koulukunta" joka propagoi sitä, että Yhdysval-
Dlat.ja miiut ''länsivallat'' tekivät suuren "virheen'' liittoutuessaan Neu-
'vostoliiton kanssa Hitlerin Saksaa vastaan (New York Timesin sota-asiain
"ekspertti". HansontBaldwin on kirjoittanut oikein kokonaisen
" k i r j a n tästä ''virheestä"). Ja tämä "virhe" johti toisiin "virheisiin",
'Potsdamin'ja Jaltan sopimuksiin jne;, joista olisi jotenkin päästävä
• i r t i .
• Onko kukaan koskaan kuullut, että Neuvostoliitto on rikkonut
i sanokaamme Jaltan sopimusta? Ei! Mutta koko maailma tietää,
einettä Yhdysvaltain sotavoimat kaappasivat l^ormosansaareuj vastoin
s Jaltan sopimusta.
Eikö Potsdamin sopimus kiellä Japanin ja Saksan aseistamista ja
. natsismin uudelleen elvyttämistä? Kyllä. Mutta Yhdysvaltain hal-litus
on vaatinut, etfä Länsi-Saksaa ja Japania ryhdytään aseistamaan,
Jotta niistä saataisiin "liittolaisia kommunismia'' vastaan samalla kun
• avoimesti myönnetään, että mainituissa maissa nostavat fasistit ja mi-T
L; litarbtit uudelleen rumaa päätään. .
•v^ Muita esimerkkejä voitaisiin luetella, mutta nämäkin osoittavat
jo sitovalla tavalla, että Yhdysvaltain hallituksen pitäisi siivota vähän
:; ensin omia porraspäitään, ennenkuin menee suursiivousta tekemään
'naapurin pihamaalle, mikäli on puhe sopimusten ja kansainvälisten si*
;^rtoumusten rikkomisesta.
Huolimatta lainkaan siitä mitä sanotaan tai sanomatta jätetään,
•v sotiin väsynyt ihmiskunta ei tyydy rauhanesityksiin jatkuvasti annet­taviin
kielteisiin vastauksiin. Ihmiskunta odottaa rauhanomaisia toi<
anehpiteitä kansainvälisten pulmakysymysten ratkaisemiseksi ja mi-ijluäintasL^
ei ole niin voimakas, ei edes Yhdysvallat, että salvoisi ran-v^
kaiseniatta uhmata ihmiskunnan enemmistön mielipidettä. Nyt jo on
5'. selvää, että joa Yhdysvaltain sodanlietsojat kaikesta huöUmatta pro-
MBm muut lanovat
KYPSÄ ATLANTIN
PAKTIIN XnTTTAHSEEN -
, Tttronto fitarfn W. B . I t e i m t a n ei
raporteeramiut^ matlrältaaq
tätft:
T u r k i n 19j000j000 lienkeä kädttft.
västä väestfista on. ^->4 miljoonaa
tySttOmSnft. fVälkiintyminen valUtsi
moneasa-piirJgaä tänä vuonna. Telep»
res tledolttaa Ank^ästa^ että vfiestfin
Iceskuudessa nousee popuJSSrinen op
positioni sen johdosta Icun. hallitu*
myy maai^ YlidysvaUoiUe j a tämä op­position
nousu näkyi Maiatian ja A -
natolian kauppalain kunnallisvaaleis-
Istanbulilainen sanomalehti;. Son
Telegraph kirjoittaa, Icommentoldes-saan
Yhdysvaltain tavarain dumpin-gista
Turicissa: ."Meidän paikallinen
teollisuutemme marssii; nopeassa tah­dissa
täydellistä likvidointia kohU.
Tämä selittää .laajakantoisen työttö­myyden
mikä on kehittymässä vaa-ralUsessa'mittakaavassa."
Tvakki hyväksyttäneen Pohjois-At-lantin
Liittoon. — Canadian Trifoune.
• • •
BAUHA ^EU>ITTAA
: W a l l ' Street Journal kertoi äsket­täin
etusivullaan miksi yhdysvalta­laiset
jarruttavat /Korean aselepo^
neuvotteluja. iNäih sihiä sanottiin:
"KOko maailmaa koskeva sodanvaa-ra
on lisääntymässä . . . Mitä he to­della
pelkäävät on se; että jos taiste­lu
päättyy Koreassa niin sotaohjel-man
toteuttaminen hidastuu... .To-.
dellisuudessa- sotilasneuvonantajllla
ei ole todistt&sia minkäänlaisista Ve­näjän
liikkeistä •:. . i se on vanhaa
juttua. <Mutta sotaherrat tahtovat o l ­la
varmoja^ että kongressi luovuttaa
heidän vaatimansa 65 hiljoonan sum­man
puolustusta varten kuluvan t i ­livuoden
aikana .'^
i X N K K I E N UUSI LIITTOLAINEN
^ Francon uuden hallituksen sot^r
miiUsterinä on nyt kenraali Agustin
Munoz Grande, joka johti Francon
sinistä divisionaa taistelussa Britan­niaa,
inhdysvaltoja, (NteuvostolUttoa
ym. liittolaismaita,vastaan Venäjän
rintamalla.
Thomas J . Hamilton kertoo kirjas­saan
''Api>easement's C h i l d " kuinka
tämän "demokratian ystävän"' ja
Amerikan nykyisen liittolaisen sini­nen
divislona muodostettiin j a lähti
taisteluun Hltlerhi puolesta:
". . . he olivat sääUttävä joukko
punaisissa lakeissaan j a sinisissä pai­doissaan
. . . SIviilikaartia oU käy­tetty
painostamassa, mutta kansan
vastustus oli n i in suuri, että saatiin
vain muutamia tuhansia vapaaehtoi­sia
: Suurin osa.divisionasta oli
armeijasta poimittuja upseereja."
93 prosenttia
sotavangeista
rauhan kannalla
Pyongyang (Telepress). — Y h -
deksäniiymmentäkoIiDe prosenttia
korealaisten vangiksi' Joutuneista
amerikalaislsta on byvälusynyt
lausunnon, jossa kannatetaan p a i .
kan myöntämistä YK:ssa Kiinan
. Kansantasavallalle Ja Talwanlii
(Fomosan); palautumista Kiinal­le.
Tämä lausunto on saanut mel­kein
kalkkien Pohjois-Koreassa
olevien ulkomaalaisten sotavankien
vahvistuksen Ja on se lähetetty
Maailman rauhanneovostoUe Ja
YK:Ue. Esltettyään mIeUpiteensä
Korean kaupunkien Ja kylien bar­baarimaista
pommittamista vas­taan,
sotavangit sanovat allekir­joittamassaan
lausnnnossa: ' h e i ­dän
on toimittava tämän barbaari.
- sen hyökkäyssodan lopettamisek­si."
Canadan työttömyys-vakuutusrahastossa
yli 672 miljoonaa
Ottawa. — Canadan töyttömyysva-kuutuskomlssionln
viimeisimmän t i l i -
kertomuksen mukaan oli maan työt-tömyysvakuutusrahastossa
viime huh­tikuun
lopulla varoja kaikkiaan 672,-
760,903 dollaria.
Sen Jälkeen kun työttömyysvakuu­tus
tuli voimaan Canadassa heinäk.- 1
pnä 1941 on ''rahastoon - saatu tuloja
kaikkiaan yli 1,024 miljoonaa dollaria,
Josta työläiset ja työnantajat ovat
maksaneet yli 786 miljoonaa dollaria,
liittovaltion hallitus y l i 159 miljoonaa
dollaria Ja loput 79 miljoonaa dollaria
on saatu korkoina rahaston talletuk­sista
j a sijoituksista.
Sitten vuoden 1942 on rahastosta
maksettu työläisille työttömyysvakuu­tusta
kaikkiaan y l i 351 miljoonaa, dol­laria.
Viime maaliskuussa koski työttö­myysvakuutus
icaikkiaan 2,905,000
henkilöä. Joista 2,661,200 oli työssä.
Työttöminä oli siiloin siis 243,800 hen­kilöä.
PERSIASSA SAATU
1,2144)00 ALLEKIBJ01TU8TA
Teheran. — Persiassa oli heinäk. 10
p:n mennessä l,214XK)0 ihmistä alle­kirjoittanut
Berliinin J rauhanvetoo-muksen,
ilmoittaa Persian rauhan­komitea.
:
Puolan työläisille rakennetaan
uudet kuiiiiolliset asunet
Koneistsinmien oh tehp^^tanu^ SO pros.^
rakcsmi^toimintaa s^jan jälkeen
Puolassa. «leraiU hetrtiknnste
^ työläisvaUausknnta, Jonin osanot­tajat
tutustuivat omien alöJfiMa
:: saa vutnkslin, työläisten Koslaallsiin
saavntuksUn Ja maan ^JäUeenm-kennustyöbön.
. Seuraavassa S.
Bakenmutyöväen liiton pilrljärjes-iäjä
Kalle Bantanen kertoo ha­vaintojaan
Puetan a ^ t o r a k e n -
nusjtnotannoyta.
On tunnettua, että toinen maalla
nu^nsota ' runteli Puolaa , enemmän
kuin mitään muuta maata. Vaatii
paljon "työtä ja.' tarmoa/-etmenkitin
tämä maa on jälleemakennettu;, F ^
lankan»» on kuitenkin ottenut/
ka^ueen,. ^ i ainoastaan rakentaa
ina|nsa entlseUeen. Vaan rakentaa
se paremmaksi^ taata kansalle k u n .
noUinen ^imeentulo, [i
baliiti^csen'täckefanmist^^
tavista on ollt^ asuntojen rakentami-nen.
- »;
Ennen sotaa rakennettiin: asuntoja
vam, mikäli oli takeet niidien oinista-jalleen
tuo<)tamasta voitosta. Työläis­ten
asunnot olivat kellarikerroksissa
ja vailla nykyajan mukavuuksia. T i ­lastojen
mukaan oli kalkista asun­noista
60% yhden huoneen huoneis­toja
j a näissä asui 33 henkeä keski­määrin
< kussakin. Vuokra oU; 30-^0%
palkasta.
Sescnkityölälset olivat kaikkein .vai­keimmassa
asemassa, koska heille: ei
tahdottu vuokrata asuntoja latokaan.
He Joutuivatkin asumaan maaseudulla
siitä huolimatta, vaikka työskentelivät
kaupungissa.
Kansanvaltatoen hallitus otti pää­tehtäväkseen
hankkia työläisille hal­poja
aisuntoja, ja niitä onkin ryhxlytty
rakentamaan suuressa määrässä..Ny­kyinen
rakennustoiminnan määrä on
taricoln'
massa. .
•märitelty 6.vuotissuunnitel'
VäUttdmä2Usp<^n jälkeen r ^
nettaessa olivat asuimotliuone j a puo­li
keittiötä perhettä kbbden,\€li toista
sanoen kahden; huoneen ja keittiön
asimnossa. asui^^kaksi perhett^.' Ny­kyään
tehdään l huone Ja keittiö — 3
huonetta Jau keittiö. Asunnot näistä
Jaetaan sen perusteella;; minkä suurui­nen
.on'perhe;: eikä i en
minkälaisessa; asemassa. ihminen - on
yhteiskimiiassa. - Vuokra 'uusissa
loissa; on 5-r[l0%.' palkasta Ja riippuu
sekin o pertieen suuruudesta,; samota-:
kiUn w d s Italkan suimiud
esimerkiksi suuriperheinen Ja-pieni-palkkainen
vöi saada kolmen huoneen
ja keittiön huoneiston^ 'maksamalla
vuokraa 5%'palkastaan, k|m: taas"pa-^
reipiiipta^ataeii:: j ^
huoneen ' ja ^keittiön aooimossa, : ^ k - :
saa tästä suuremman vuokran..
' Bakentaqiisesta'' ^huolehtii valtio,
mutta Wuntpjen jaon suorittaTat am-matt^
lllltofneuvkettuaan-ehsln asian­omaisten
viranomaisten kanssa.
Valtio: avustaa : sellaisia työläisiä,
Jolisa haluavat ..rakentaa omakotita­loja
,aina 36,000 zlotita saakka korot­tomalla'lainalla.
'nUlä summalla saa
3-huoneisen talon, rr L a i n a on makset­tava
-takaisin 20 vuodessa, mutta
esim. rakennusalan: ammattimiehet
voivat' saada palkkaa kuukaudessa
1500-^2000 zlotla; mta e i nmksu tuotia
mitään vaikeuksia.
Sodassa oll hävitetty 80% asunnois­ta.
Nata vEiltava ' rakeimustoimtata
on vaatinut omat järjestelynsä työ­voiman
sijoitukseen nähden/varsinkin
kun on otettava huomioon, että sa­manaikaisesti
rakennetaan teollisuus­laitokset,
kulttuuritalot Jne. V
Ensin oli rakennettava hotelleja
työläisiin, joissa, nämä saivat täyd-ho?
don, alna/laakflTfnhpitoa myöt<m.
^ottavoitfta'aijo|ttaa työläiset uusille
tyi^ i k o i l l e.
'! Ammattitaitoisesta f työvoimasta / on
edelleenkin puute, mutta sitä voidaan
poistaa' ösUtaIn rationalisoimalla työ­menetelmät-
Ja soveltamalla nerokkai­ta
tekstatöJä^^rKoneellistamtaen on
tehostanutrakennustoiminnan no­peutta
86% sotaa edeltäneestä tasosta.
Varsovaan.jpu'; rakennettu .tai val­mistuu
lähiaikoina .12 laajaa asunto­aluetta.
Näistä alueista on varattu
puistoille 65% koko ptata-alasta!
Vuoden 1955 loppuun mennessä, j o l ­loin
ensimmäinen :6-vuotissuunnitel-ma
on loppuup;;puoritettu, tulee pää-:
loOipunki muuttamaan kokonaan ul-^
koasunsa. . <
Sillbta el ole enää raunioita, liikenne
sähköistetään, .^^.rakennetaan' metro,
vanhtakaupungtaosa: restauroidaan
päältäpäta -«ntlselleen,' sisältä asun­not
tulevat olemaan nykyaikaisia. Ja
muistomeiikit •> samoinkuin muutkin
kultturinähtäyyydetu; joko kunnoste­taan
tai rakeimetaan uusia.
Tnmian aikoo antaa
lisää miljoonia
Chlang Kaishekille
WasUng(on. D. C ' — F r e s i ^ t ti
Tnmoan'haluaa antaa vldä.Cbiatig
Kal-sb^Ulle j a hänen Pbnnosallfl ole­ville
natsionalistelUeen |3O7j00Oj00O
American kansan varoja. ..
tiSenaatta ulkomaisten johteiden ja
asedUsien palvelululen komitealta on
vaadtttu,Chi«ngilte !^7XK)0jQ0O sott-laallista
apua Ja $90,000,000 taloudel­lista
avustusta v. 1952 aikana. Joka
alkoi heinäk. 1 p. .Ylläolevat summat
on liitetty juUhen $8J|0Q.p00.0p0 sum­maan.
Jonka h a l l l t x i s ^ u a a mitaä so­tilaallisena.
Ja 'taloudellisena . ^ p u na
"meidän llittolaisillemme!r;Senaattofi
R:Alexander Smithin mukaan tultaisi
tämä avustus- käyttämään sotilaalli­sien
asemapaikkojen vahvistamiseen
Formosalla.
: Pääkaupungin' keskustaan rakenne­taan
myös asuinkeskus; jonka nimi (>n
lyhennettynä ^MDM; Täällä on jopa
14—16 kerroksisia taloja. Ensimmäi-
\set: kerrokset;^ ovat :liikehuoneIta Ja
muissa (kerroksissa: on työläisten ja
toimitsijata asuntoja.
Puolan kansa on tanostunut työ­hönsä,
se on iloista Ja sillä on stiheh
myös aihe, sillä se tietää rakentavansa
Itselleen j a se. tietää lisäksi, että vata
siten piCrannetaan eltatasoa.
Hallitu» on -asettanut päämääräk­seen
rakentaa työläisille täysin nyky­aikaisia,
asuntoja.;: Siksi kansa antaa­kin-
hallitukselleen täyden tukensa Ja
se samalla^ muistaa, että vasta nyt
työläisillä on ensi kerran mahdolli­suus
saad£^4>ykyaikaisia rakeimuksla
käyttöönsä.''"'
Kuka uhkaa ketä?
Kirj. John Collan
Länsivallat Ilmoittivat Pariista . s i ­jaisten
kokouksessa selvästi, että, he
eivät salli keskusteltavan Atlantta.,lii-tosta
Ja U S A : n tukikohtaverkostosta
ulkomtalsterien kokouksessa. Ne on
luotu vata puolustustarkoituksissa, ei­vätkä
siten voi lisätä poliittista. Jän­nitystä
maailmassa, ne ovat'ilmoitta­neet.
J a ne ovat suuresti; ihmettele-vtaään,
miksi Neuvostoliitto on nlh»
huolissaan niistä. ,
Atlantin liittoon kuuluvat Oapa-da,
Islanti. Norja, Tanska, Englanti;
Hollanti, Belgia. Luxemburg, Ranska,
Portugal. Italia Ja Yhdysvallat. J o ­kaiseen
näistä maista on asianomai­sen
hallituksen suostumuksella r a ­kennettu
Yhdysvaltain toimesta . j j ^ -
jon lentokenttiä — esim, Englan^Ito
tähän mennessä 19.
ASEISTUS
Kalkki nämä maat on aseistettu
hampaisiin asti. Ja - USA toimittaa
niiUe yhä lisää aseistusta. Niiden
laajenevat armeijat ovat amerikka­laisen
kenraalto Elsenhowerin ko­mennossa.
Näihin on lisättävä Grönlanti. Jo­hon
amerikkalaiset ovat penistaneet
tukikohtia. USA:n päätukikohta E u ­roopassa
on Länsi-Saksa, jossa on
kuusi amerikkalaista divisionaa, Jos­sa
suoritetaan laajoja sodanvalmis-teluja
ja Jossa Hitler-kenraaleiden
avustuksella, luodaan uutta armei­jaa.
Tärkeä: amerikkalaisten tuki­kohta
on myös Itävalta,
Edelleen nälhta valtioihta onvli-sättävä
maat. Joita USA:n yleiesl-kunnan
päällikkö kenraali Bradley
on vaatimalla vaatinut otettavaksi
Atlantin liittoon: Espanja, Turkki ja
Kreikka.
Kaikkita näihin malhta USA on
perustanut tukikohtia j a parhaillaan
niitä aseistetaan amerikkalaisin a-sein.
TUKIKOHDAT
Sitten seuraa Jugoslavia. Joka kai­kessa
hiljaisuudessa on sidottu USA:n
hyöfckäysveikostoon. Titon yleisesi­kunnan
päällikkö kenraali Popovich
on äskettäin ollut Washtagtonissa
keskustelemassa ^ yksityiskohdista.
Lopuksi USA:lIa on ilma- Ja l a i ­vastotukikohtansa
PohJols-AIrlkassa,
Kreetalla Ja Kyprolla. Ne on "vuok-:
Rautatieläiset
vaativat sopimuk­sen
uusimista
Wtanipeg. — Täkäläisen Bautatie-läisten
iklubta Julkaisussa kerrotaan,
että osasto 484 kokouksessa on hyväk­sytty
päätöslauselma Jossa vaaditaan
rautatieläisten palkkasopimuksen a -
vaamlsta palkka- Ja työehtojen u u ­delleen
määrittelemistä varten.
.Ennemmin ovat useat muut osastot
tehneet samanlaisen; vaatimuksen
HallnMosher johdolle. Yleisesti vaa­tivat
rautatieläiset palkkojen korotta­mista
25—30 sentillä tuntia kohU.
koska työläisten on vaikea tulla: toi­meen
nykyisillä palkoilla.
rattu" Fjiglannilta, Ranskalta Ja
Kreikalta. Saudi-Arabia on täydel­leen
USA:n hallinnassa.
Tässä ovat tosiasiat.
Neuvostoliitto on ympäröity idästä
länteen, pohjoisesta etelään IISA:n
tukikohtaverkostolla. . Näiden tuki­kohtien
tarkoitus on aivan selvä:
pommittaa Neuvostoliiton tärkeim­piä
kaupunkeja hyökkätyssodassa..
HYÖKKÄYS - . .
;.. K u n 'iUiaA:n senaatissa keskustel-tita
kenraali MacArthurin erotta­misesta,
tuli myös tuljikohtaverkos-to
keskustelun alaiseksi.
Senaattori Bridges tiedusteli, oli­ko
Euroopan lentotukikohdilla; Ja
varsinkta niillä. Jotka olivat Englan­nissa
Ja Espanjassa, Ja edelleen P o h -
Jols-Afrikassa olevilla, tärkeä mer­kitys
hyökätessä Neuvostoliitossa ole-vita
kohteislta.
Kenraali Vandenberg vastasi, että
niitä tosta voltita käyttää, mutta et^
tä ne eivät olleet välttämättömiä.
Kenraali Vanderberg on U S A : n i l ­mavoimien
esikunnan päällikkö.
' Alahuoneessa .vuosi sitten pitämäs­sään
puheessa Churchill paljasti, et-:
tä' hallitus jo 1948 suostui amerik­kalaisten
tukikohtien rakentamiseen
Britanniaan ja että näiltä lentoken­tiltä-
oli tarkoitus pommittaa Neu­vostoliittoa.
Hän sanoi: ' . - v
"Kaksi vuotta sitten hallitus suos-,
tui siihen,, että amerikkalaiset saisi­vat
rakentaa Itä-Angliaan lentotu­kikohtia,
joista voitaisita pommittaa
afomipommein Neuvostoliiton kau­punkeja
ja avainasemia".
Selvästi s a n o t t u — ' j a - tukikohtien
varustelu pn , n y t ehttayt pitkälle.
Eräässä viime ^ i i l i t i k u un 19 pQä a l a ­huoneessa-
pitämässään puheessa
Churchill selosti Pohjois-Af rikassa
olevien tukikohtien merkitystä:
"Välimerelle sijoitetaan parhail­laan
mahtavaa amerikkalaisten len-totukialu£;
ten -laivastoa^ jolta ^ kasta
yhdenmukaisesti Amerikan Ranskal­ta
Ja Tripolista ihankkitpien maa-tukikohtien
, i kapssa voidaan sodan
syttyessä suunnata tavattoman^voi­makas
- /.atomipommlhyökkiiors: Neu-vostoliitort^
i^Ipq^inta ihaavpittuyille,
alueUle, mm. öljykentille . ." :
E I K O p L E AIHETTA?
Viime tpiikokuun 17 pnä Manches­ter
Guardiaii vaati, että Turkta p i ­täisi
liittyä Atlantin Uittoon. * Vaa­timustaan
se perusteli mm. seuraa->
yasti: .
" T u r k i l l a on. yhtetaen raja Neu-vostolUton
kanssa lähellä mitä arim­pia
seutuja, Taka-Kaizkasian öljy­kenttiä.
Turjcta- tukikohdista voitai­sita
öljykentätf-ii^mauttaa nopeasti, ja
nämä tukikohdat olisivat myös 1,600
.km lähempänä.^monia Neuvostoliiton
huomattavimpia' teollisuusäceskuksia
kuta LänslHEuroopassa olevat.'» •.
•Kaiken tämän- takia Neuvostoliit­to
haluaa ottaa keskustelun alaisik­si
Atlantta liiton j a F,uroopassa ole.
vat Amerikan tukikohdat. lUhka on
avota ja peittelemätön. Valmistelut
sen tekenUseksi entistä tehokkaam­maksi
ovat täydessä käynnissä. Tä­män
artikkelta'yhteyteen liitetty tau­lukko
osoittaa Atlantta liiton valto­jen
j a muiden (Neuvostoliiton vas­taiseen
liittokuntaan yhtyneiden valh
tioiden asevoimien suimiuden.
OLETTAKAAMME ETTÄ . . . :
Olettakaamme, että Neuvostoliitto
loisi tuollaista liittokuntaa j a täyr
dentäisi sitä Amerikkaa vastaan
summatuilla tukikohdillfi ja joukko­jen
sijoituksilla.
Sitä varten Neuvostoliiton olisi sol­mittava
viralltaen liitto seuraavien
maiden kanssa:
Länsivaltojen asevoimat:
Amerikka 3,000,000
Canada 60.000
Norja 45.000
Tanska 20400
Iso-Britannia 800,000
HoUanU 50.000
Belgia 80.000
Ranska 1.000.000
Espanja . . . . . . . . . . . . . . 350.000
Portugali 50.000
Italia 150.000
Jugoslavia 500.000.
Krelkkii mfiOO
Turkki .. . . . . . . . . ; . SQOMO
Yhteensä 6.785.000
Luvut Ilmaisevat ao. valtioiden
vakinaisten (asevoimien vahvuu­den
viime kesäkuussa.
rrSITA
, . i Grönlanti, Islanti, Iso-Britannia,
Ranska, Espanja, Portugali. Canada,
Newfoundlattd, ^uuba, Haiti, Santo
Domtago, 'Puerto Rico, Meksikko, Kes-;
ki-Amerikan eri tasavallat, Kolum­bia,
Venezuela Ja Havaiji.
K a i k k i : nämä maat luovuttaisivat
alueeltaan tuktkobtia, joihta Neuvos­toliitto
. sijoittaisi pommikoneitaan
Niiden armeijat joutuisivat Neuvos­toliiton
ylUohdon-alaisuuteen. Neu-vostolUtto
lähettäisi niiUe'^aseita;
Kuitenkaan ei yksikään Neuvosto­liiton
valtiomiehistä täi sotUasjohtar
Jista uhkalle ^sodalla Amerikkaa, Iso-
I Britanniaa, Ran^caa-tai mitään muu­takaan
valtiota. E i tule kysymyk­seenkään,
että Neuvostoliitto ehdot­taisi
mitään tuollaista amerikkalais­vastaista
liittokuntaa tai vaatisi t u ­kikohtia
em. maista-Ja niiden ase-,
voimien alistamista neuvostolaiseen
Johtoon ~ koska Neuvostoliitto ha­luaa
rauhaa eikä sotaa. '
-Mikäli nata tapahtuisi.; esittäisi
Amerikka vastalauseen siihen koh­distuvan
uhkan takia. Se vaatisi, että
muodostimeesta liittokunnasta kes-kusteltalsita
kansatavällsten suhtei­den
kireyttä aiheuttavana tekijänä
Ja uhkana maailmanrauhalle. Mikä
olisi aivan oiketa.
Annoinune edellä mielikuvituksen
lentää. Kuitenkta tällaista tapahtuu
Euroopassa. Atlantta • liitto Ja Neu­vostoliittoa
(ympäröivät amerikkalai­set
tukikohdat muodostavat todelli­sen
uhkan, vaaran maailmatu-auhal-le.
Tämän takia Neuvostoliitto h a ­luaa,
että kysymys otettaisita: kes-kiistelun
alaiseksi. Tämän takia se
haluaa neuvotteluja viiden suurval­lan
rauhansopimuksesta. Joka kor­vaisi
muodostuneen sotaliiton. Mikä
on aivan oiketa ja paikallaan.
OIKEITA KOVIKSI KEITETTrJx
MUNU
' Frankfurtto eläintieteellisea nm.
taihan johtaja tarjosi joillekin C
miehille kovaksi keitettyjä s t rS
munia. Joita vieraat pitivät bjvte
Niitä oU oUut keitettävä 85 £
ajan ja niiden kuori oli niin kova CL
tä siihen oli Joko porattava relkiS
sitten se o l i rikottava vasaralla. - '
ISÄ NEUVOO
Ville saapui koulusta ja
kysyy: ^
— Mitä opettaja tanaan kyseU?/
— LaulutunniUa hän kysyi, tunteeb!
meistä kukaan Beethovenia, ,S
ViUe.
— Osasitko vastata?
' — E n .
— Vai et, senkta tyhmyri. Hae m.
mattu tänne, nlta naytan sInuUe ku.
ka hän oh.
• • •
PUREVASTI 1
YUratamestarl G. oU tunnettu naij.
sa.nkari. jolla tiedettiin olevan mm
seikkailua takanaan. Erikoisesti ni».
ruudessaan hän oli elänyt sunitto.
masti,.Josta oli monenlaisia seuraiifc'
sia.,Erään tarkastuksensa aikana häa
tuli ratavahdta tuvaUe, jossa olHjäij
Ja. äidin lisäksi suuri lapsllaumi
YUratamestarl" katseli ihmeissään
suurta lapsilaumaa ja sanoi:
— ^Mutta kylläpä teillä onkin pa].
Jon lapsia.
Vastaus tuli. heti J a suuttumubd-la:
— Nlta. näyttaähan se ipaljolta.ksi
ne ovat kootut yhteen .palkkaan.
Neuvostoliitto Euroopan
urheilun kärkipäässä
Tuhkatiheään tulee nykyään s il
puolilta , Eurooppaa urheUutuloksii,]
Jotka tilastomiehet noteeraavat tä-|
mänvuotista £^oopan tilastoa lai. 1
tiessään: aivan kärkipäähän. 10 iu.]
rasta tulosta kussakin lajissa on el
määrä, jota tavallisimmin käytetJiaj
pohjana laskettaessa maiden välBtij
paremmuutta pisteillä.
Tällä: hetkellä Neuvostoliitto onsel'|
västi johdossa. Sen urheilijat OTitl
päässeet kaikista useinunJssa lajeis.]
sa 10 parhaan Joukkoon ja nlinpil
kokonaispistemääräksi kertyy, m. YI- \
lättäen Saksa- — joka elää jälleenur>j
heilun nousukautta on toisena ei>>l
nen Ruotsia, Joka ei tänä vuomrndel
saanut herkutella loistotuloksUla ätl
hä määrta kuta aikaisempina vuosi.]
na. Nykyvuosien tasaväkiset kiisU-j
kumppanit Ranska Ja Suomi ontl
seuraavina ranskalaisten saadessa pl-l
tää neljännen ;tilan puolen plstca)
ansiosta! . -
mSTOBIALUSIA RAKENNUK8U {
VALTION SUOJELUKSESSA
Leningrad on kuuluisa kauniisti!
arkkitehtuuristaan. Koko maaibitl
tuntee • Palatsi- j a Taldetorln.
sitakadun ym. Kaupungissa on luil-|
klaan y l i SOO sellaista rakennusta,]
la' on oma historiallinen ja taiteel]i-|
nen arvo ja Jotka valtio on ottanäj
erikoissuojelukseensa.
Valtio myöntää vuosi vuodelta]
enemmän varoja niiden ent
sl. Tänä vuonna tähän tarkoit
käytetään 92 miljoonaa ruplaa.
Parhaillaan työskentelevät i
gin etevimmät entisöijät Pietari Pu|
valin linnoituksen porttien enti
seksi.
Pushktata kaupungissa Ja
hovissa entisöidään Aleksanterin j
latsla. .
— .Ensimmäinen höyrylaiva
Ontarlo-Järvellä 1816. Sk oU W U
nta kantotaen Ja 170 Jalan plti
Havaintoja Suomen vaaleista
Viime hetaäk. 2 j a 3 pnä suoritettu­j
en suomen eduskimtavaalien tilasto-taulukkoa
taiikastellessamme pisti s i l ­määmme,
että Suomen 15 vaaliplrls-tä
saivat vasenunistopuolueiden eh­dokkaat
kuudessa enemmän ääniä
kuin porvaripuolueiden ehdokkaat.
Mikäli - käsitänune sosdem-ehdokkai-t
a äänestäneet työläiset "punaisiksi"
— Ja valtaosaltaan he ovat todellakin
punaisia — oli punaisin valitsijapiiri
Hämeen läänta pohjotaen eli Tam­pereen
vaalipiiri. Siellä saivat näi­den
kahden puolueen ehdokkaatkaik.
klaan 62.9 prosenttia annetuista ää-niistä.
Toisella tilalla oU Hämeen ete­läinen
vaalipiiri. Jossa vasenunisto-puolueille
annettita 53.7 prosenttia
kaikista äänistä. Pitää siis yhä edel-raattlen
ystävä'nlta haluamme myös-kta
päästä' selville tämän puolueen
kannatuksesta. 'Slllota saamme aivan
toisenlaisen kuvan mikäli eri vaalipll-rit
ovat kysymyksessä. Voimakkaas­ti
scslalidemokraattien vaaleanpunat-sella
seikoitettu Hämeen punaisuus
muuttuu -'verrättata selväksi' punai­seksi
Lapta ^vaalipiirissä, jossa kan­sandemokraattien
ehdokkaat saivat
kolmannelben (33.7 prosenttia) anne­tuista
äänistä.-ja sosdemit ataoastaan
13.6 prosenttia! Arvatenkta se johtui
Kemin lakon-'ja sosdem sisäministe­r
i Simosen' edesottamusten johdosta,
että kansandemokraattien äänimäärä
lisääntyi Lapissa enemmän kuta m l s .
sään muualla m a a s s a '— kaikkiaan
4,449 äänellä; -Run sosdem herrat a n -
leenkta paikkansa se yanhf^ "X>^naiseni tavat yh& edelleen moista havatato-
Hämeen" nimitys, jo9t^qIe.f\\^e fiina
slllota tallota maininneet kun on "ol­lut
puhe paikallispatriotismista. K o l ­manneksi
punottavta -vaalipiiri oli
että täniän sodan/suunnittelijat ja alkajat joutuyat yksinään käymääp
Jokainen Yhdysvaltain kansan todellinen ystävä toivoo, että Wa^^
hingtonin j*a AVall Streetin herrat kuulisivat järjen ääntä ja ryhtyisivät
, 7;'vosoivat Usää sotia, niin se johtaa eimemmin tai myöhemmin siihen. rauhanneuvotteluihin.
Turun j a Porta läänta pohjoinen vaa­l
i p i i r i , jonka täten mainitsenune po­rilaisen
päätoimittajan mieliksL Siel­lä
saivat vasenuniston ehdokkaat 53
pirosenttia äänistä. (Erikoisen matata-
4nan ansaitsee vielä Kuopion; läänta
itätaen vaallpUri 52.8 prosenttia. Seu­raavina
järjestyksessä olivat Vaasan
läänin itäinen j a Kuopion läänin
läntinen vaalipiiri 60—7 j a 505 pro-
«entUla. .
Muttet koska Ir^nfffyd^^^o^f-opetusta
heidän sosialismistaan työ-väeUe
nitakgiUäjslltähllJaUeen valis­tutaan.
•VSosialistimtaisterien" toi­mesta
aimetut vankeustuomiot Ja po­liisien
kapuloimiset ovat- varsta tun­tuvaa
havatatoHopetusta lakkolaisille
ja työIäisiUe yleensä.
rrolsella ' t i l a l l a oikeassa ' punaisuu­dessa
on Oulun läänta vaalipiiri sillä
kansandemokraatit saivat siellä 30.3
prosenttia jasosdtoilt 12:9 prosenttia
annetuistaäänistä. Siellä saivat kan­sandemokraatit
toiseksi eniten Usää
äinU. Mftytta&jiUta, e t u mitä. poh­joisemmaksi
Suomessa mennään sitä
punaisemnUksi Ihmiset mimttuvat.
: Kolmanneiksl y. todella : punaisista
vaalipiireistä on Kuopion läänin län-ttaen,
jossa kansandemokraattien ää­nimäärä
oli 30.3 prosenttia Ja. neljän­tenä
Hämeen^^hjotaen,2ä2 prosent­tia.
Turun j a Porta pohjoisessa sai­vat
kansandemokraatit .23.7 prosent­tia
äänistä.
Sosialidemokraatit saivat suhteelli­sesti
eniten ääniä Kymenläänta, Kuo­pion
laänta: itäisessä, Hämeen poh­joisessa
Ja eteläisessä sekä Mikkelta
läänta vaalipUrels^. Prosenttimäärät
olivat mataitussa Järjestyksessä seu­raavat:
35.2; 35; 34; 335 j a 33.4.
Btoalaisliiton voimakkaimmat vaali-piirlV
olivat Oulun. Lapta, Kuopion
läänin läntinen Ja Mikkelta läänta
vaalipiirit,, joissa puolueen hyväksi
annettita ääniä mataitussa järjestyk­sessä
seuraavasti: 40J; 38.1: 34.9 j a
34.4 pros.
Koikcomuspuolueen linnake oli' Hä-meenläänta
pohjoisessa vaalipiirissä,
jossa se sai miltei 20 prosenttia kai^
kista äänistä.
XTuden.kansanpuolueen 'volmakkata
alue oU Turun läänta eteläinen vaali­p
i i r i missä se sai miltei kymmenen
prosenttia äänistä.
K a i k k i . pu<Hueet menettivät edusta­japaikkoja
paitsi kansandemokraaUt
j a uusi kansanpuolue. Kansandemok­raatit/
voittivat kaikkiaan viisi uutta
paikkaa, yhden Turun, pohjoisessa,
toisen (Hämeen eteläisessä, kohnannen
Hämeen pohjoisessa, neljännen 'Kuo­pion
itäisessä, viidennen Oulun ja
kuudennen Lapta vaaUpUrissä. K a n ­sandemokraaUt
menettivät yhden
paikan Kymen vaalipiirissä, jotta net­tovoitoksi
jääviisi paikkaa.
" SosalldcmokiiVtit voitUvat yhden
paikan Uudenmaan; -Hämten eteläl-sess^
jft Vaaaan iUUaesai vaallpilrleBft
mutta kun puolue menetti neljä ]
ikaa Kymenläänin vaalipiirissä Jäi f
tä^nettotapploksi yksi paikka.
iMaalalsliitto vo Itti palkan Uu
maalla, Turun eteläisessä Ja
sessa, Kuopion läntisessä J»^?*
Itäisessä vaallpilrlssäi siis yl»^'
viisi palkkaa. ^ Mutta kun puolue.^]
netti kahdeksan palkkaa Kji
nta, yhden Kuopion itäisessä J»j
pta vaalipiirissä Jäi puolueen tfi
tappioksi kaikkiaan viisi P»"**y
Kokoomuspuolue menetti JP^
läänis^ kolme paikkaa ja yMffll
kan UudeUamaalla Ja toisen Vif
itäisessä vaalipiirissä, sUs
viisi. • ,
Ruotsalainen kansanpuolue
yhden paikan Turun eteläisessä i
piirissä. -
K u n uutta Kansanpuoioett»
tään edistyspuolueen Jatkon» es
se kuuden paikan voittajan»^
den menettäjänä. Puolue
paikan Hämeen pohjoisessa^
Tissä ja voitu Pail^an 8 * = " ^ ^
lipUieissä: Uusimaa, Tunm r
Hämeen etelätaen, MftkfU.
länttaen ja itäinen. '
Edelllsita vaaleihin verrti™»^
sääntyi kansandemoknuirtj»
määrä kaikissa vaalipUrels* 1
Turun eteläisessä. ^'
nanmaan vaalipiireissä.
Sosialidemokraattien
vähentyi kaikissa vaalipilr«ö*'
Lapissa. Vielä pabenunln
kbkoomuspuolueelle e^J^
ääniä jokaisessa vaaUpItf^^
sahpmilue sitävastoin yoim
jlä useissa vaallpUreissL ^
Toivomme tämän _
an ykityiakohtalsen
taen vaaleista lebtemiM mnPTf J
S a l l e l t e f t .