1961-10-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lökak. 5 p. — Thursday, Oct. 5, 1961 VAPAUS ( L l B m y r z ) — Independent Labor Orgao-ifiS Finnish Canadians. E s - tablished Nov. 6, 1917.. Auttaörlzed an second class mail by the Post C f f ice' 'Department, C>tfcawa. Pub-iShed ; thrice veekly: Tuesdayg» niurs^^ys and Saturdays by-Vapaus Piddishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont^ Canada. Tele]>hones: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria] Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertislng rates upon • appUcation. Translation free. of charge. THiAUflHTNNAT: Canadassa: 1 vk- 8.00 6 kk. 4.25 3 kk. 2.50 YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: l vk. 0.50 6 kk. 5.25 Syyrian kapinasta :^ Viikko sitten torstaina tuli odottamatta, vaikka ei ehkä aivan yllättäen tieto, että konservatiiviset armeijaan upseerit ' ovat"nousseet Syyriassa kapinaan ja julistaneet Syyrian itsenäiseksi Yhdistyneestä Arabitasavallasta, .johon se liittyi Egyptin rinnalla vuonna 1958. . ^ Mäitäri.yejä kirjoitettaessa (tiistaina) näyttä^ että armeija^:upseerit olivat tehneet huolefliset suunnitelmat kapinansa'onnistumisen hyväksi ja että tämä. vallankeikaus suoritettiin- melko verettömästi.: I ^ Tästä suhteellisen verettömästä vallankeikauksesta_ ei tietenkään ole aihetta kiittää yksinomaan Syyrian kapina-upseerieiji "tehokkuuttaa',' kuten on joissakin piireissä tehty, sillä tosiasia on että Yhdistyneen Arabitasavallan päämies presidentti Nasser olisi voinut, jos hän olisi halunnut, komentaa asevoimansa Syyriaan ja ryhtyä veriseen taisteluun syyrialaisia vastaan. Että hän ei sitä tehnyt, siihen löytyy tietenkin useita tekijöitä, mm. se, että Syyria on eristetty Egyptistä ja että presidentti Nasserin olisi ollut vaikea lähettää ja ylläpitää suurempia sotajoukkoja Syyriassa. Mutta tämä ei käsittääksemme selitä yksinään sitä, miksi preseidentti Nasser ei niin menetellyt. Kriisin puhjetessa hän osoittautui kylmäveriseksi ja harkitsevaksi johtajaksi, joka ei anna tunteilulle valtaa silloin kun siitä voisi olla pitkän päälle enemmän vahinkoa kuin hyötyä hän6n "omalle"' asialleen, ts. arabien nationalistiselle liikkeelle. Syyrian tilanteen valossa voimme kuitenkin nähdä, miten kyvykkäinkin porvarillinen valtiomies on nykyoloissa vissien luokkakäsitteittensä vuoksi äärettömän lyhytnäköinen ja sokeakin. Tosiasia nimittäin on, että ulkopoliittisesti presidentti Nasser on saavuttanut johdonmukaisella puolu-eettömuusohjelmallaan miljoonien arabialaisten yksimielisen hyväksymisen ja tunnustuksen. Mutta porvarina hän teki käsittääksemme Syyrian suhteen kaksi kohtalokasta virhettä: Sen sijaan, että hän olisi kohdellut Syyriaa tasa-arvoisena kumppanina Egyptin rinnalla, presidentti Nasser halusi alistaa Syyrian palvelemaan egyptiläisen omistajaluokan etuja. Vain tämä selittää järjel^ lisesti sen, miksi syyrialaiset omistavat eli konservatiiviset piirit nousivat niin suurilukuisena ja yhtenäisenä voimana häntä vastaan. Toinen ja ainakin yhtä kohtalokas virhe oli se, että hän kielsi Syyriassa koko vasemmistoliikkeen;'mukaanlukien kommunistisen puolueen toim|ntamahd()llisuudet; Syyriassa oli ennen voimakas .vasemmist;oliike.> Se oli pelkona Nasserin . takana olevalle Eg^tinj^J^nsallfseiy'porvaristolle. Vain tämä' selittää, miksi syyrialaisSitjä! jM^lJettim^^^^ det julistamalla koko vasemmiEHioiiUcp! laittomaksi Mutta kun ,dem9lfraäitisilta kansal^ispiim^ ja niiden järjestöiltä kiellettiin Taiitiis4kir käden alaisuudessa kaikki toimintaoikeudet n ^ :siten ^fsSttimi%yrialaisten oikeistopii-rienmahdollisuuKsiqf'^' rä^' johtuu,-että Nasserilla ei ollut tiukan tultu^^juuriJminyäÖn^;k^p^ tukea Syyriassa; Uutistieiot qi^t.ijQ^iQpojttaiieet;^-^ yleisen maailmantilanteen kannalta käfi^oie5j^S^'5^{an kapinalla saattaa olla hyvinkin vakavia seyrauksia. Yhdistynyt Arabitasavalta on jo katkaissui' diplomaattiset suhteensa Turkkii^njj ja Jordaniin siksi kun^rie kiirehtivät tunnustamaan Syyrian'itsenäisyyden. New Yorkista tiedoitetaan, että Syyria on jo antanut vihjeitä siitä, että se tulee anomaan YK:n jäsenyyttä. Wash-ingtonista, Ottawasta ja muista pääkaupungeista saapuu tietoja, että Syyria haluaa tulla tunnustetuksi itsenäisenä maana — ja sitä pidetään esimerkiksi Washingtonissa "kuumana perunana" visseistä syistä. Joka tapauksessa voisi muodostua hyvin vaaraUinen tai ainakin kireä tilanne, jos imperialisti-. set vallat saisivat tämän käymistilan yhteyessä työnnetyksi varpaansa sjn^emmälle arabikansojen kodin oven rakoon. Arabimaiden väliset ristiriidat ja niiden hallituspiirien sekä ennenkaikkea imperialististen maiden öljymonopolisten juonittelut sekä Yhdistyneen Arabitasavallan hallituksen virheellinen sisäpolitiikka muodostavat sen maaperän missä Syyrian kapina'iti, puhkesi ja kehittyi nykyiseen pisteeseen. . 'Toivottavaa 'kuitenkin on, ettei tilannetta pahenneta siellä läntisten imperialistien suuremmalla sekaantumisella. Hypätäänkö pannusta liekkeihin? . Sanoen puhuvansa omissa nimissään ja vain niiden puolesta, joiden kanssa hän on asiasta keskustellut, eikä johtamansa järjestön nimissä, Canadan kauppakamarin presidentti Joseph Jeffery sanoi viime maanantaina Halifaxissa mainitun laitoksen vuosikokouksen yhteyteen järjestetyssä päi-vällistiiaisjuude_ ssa, että Canadan edessä on "historian kovin kauppakilpailu", ja että sen vuoksi olisi harkittava liittymistä Yhdysvaltain kanssa "Pohjois-Amerikan yhteismarkkinain muodostamiseen seuraavan 50 vuoden aikana". Toisin sanoen mr. Jeffery, joka on London Life Insurance Co. Ltd:n puheenjohtaja Londonista, Ontariosta, on sitä mieltä, |että meidän pitäisi kansakuntana hypätä--paistinpannusta^ snopan liekkeihin! ; Mr. Jrf^^ryjirVeli itsekin ehdotuksensa "nostävai^' aluksi mchon verehpäihe.tt?^"\,mutta hän vaktitftti kuitenkin, että siihenkin ;ti(anteekeA.",yoitaisiin^^ tqfttual .(.ii. v ; Hänen ^ajatuksensa takana-on sellainen käsitys, etjäliit-. tymällä entistä kiinteäm^aän" yhteyteen Yhdysvaltain .kanssa, • Canada saisi muka patempia kauppamahdollis^uksia. ^tuotteilleen Yhdysvaltain suurilla m^ kin on, että Yhdysvaltain imperialismia ei. kiinnosta Canadan eikä muiden maiden "auttaminen'', vaan niiden riistäminen. Mitä läheisemmin on esim. Canadan talouselämää viime Vuosina integroitu Yhdysvaltain talouselämääni, sitä suuremmaksi on tullut kauppatappiomme Yhdysvaltain kanssa jne. ' Selvää oh, että mr. J;efferyn ehdotus pahentaisi edelleen maamme talousasemaa. Se saattaisi Canadan talouselämän kokonaan riippuvaiseksi Yhdysvaltain monopolisteista, joiden imperialistinen rikastumishalu on rajaton. Hänen kurja ehdotuksensa on uusi osoitus siitä, että suurpääoma on isänmaaton, joka viisi välittää kan^alliseduista ja kansallistunteista silloin jos se luulee vieraita kumartaen saavansa pienelle omistavalle ryhmälle joitakin erikoisetuja kansakunnan kustannuksella.' SYNTYMÄPÄIVIÄ Eugene Tammi, St. Charles L a kelta, Sudburysta, täytti tiistaina, syyskuun 3 pnä 50 vuotta. Eias Rautiainen, Nobel, Ont., täytti syyskuun 30 päivänä 88" vuotta. Mrs. Amanda Rautianen, Nobel, Ont., täytti lokakuun 3 päivänä 85 V. Samana päivänä he viettivät avioliittonsa 60-vuotispäivää. Yhdymme — valitettavasti myöhästyen — sukulaisten j a tuttavain onnentoivotuksiin. Olga Alanen, Port Arthur, Ont., täyttää keskiviikkona, lokakuun 11 päivänä 75 vuotta. ~ M . A . Oikarinen, Mattawa', Ont., täyttää tiistaina lokakuun-10 päivänä 75 vuotta. — Yhdymme sukölaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. Presidentti Kekkosen puhe: • " S U O M A L A I S I A C A N A D AN T A I V A A N A L L A" A l u n kolmatta tuntia kestävä vä-rielokuva canadansuomalaisista on valmis! Elokuva, jota on kuvattu ^uodesta 1954 lähtien ja : onka leikkaus ja kokoonpano on kestänyt useita kuukausia. Kuvattua filmiä on kertynyt pitkästi toistakymmentätuhatta jalkaa, josta parhaat ja mielenkiintoismmat kohdat on kooh tu yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluksi näemme suomalaisen siirtolaisen saapuvan Canadaan laivalla Montrealiin tai lentämällä New Found-landiin ja viimeksi vierailemme kaukaisella Tyynenmeren Malko-saarella Sointujassa. Mutta siihen väliin maMuui paljon! Kuvauksia miltei kaikilta paikkakunnilta, joissa suomalaisia asuu, näemme heitä arkisissa töissään, rakentamassa uusia haalejaan, metsätöissä Ontariossa, viljankoruussa preerialla tai kaatamassa puujättiläisiä British Columbiassa. Näemme heitä monilla j u h l i l l a , mm. seuraamassa näytel-mäkappaletta Työn Puistossa tai uf-heilukilpailujt Alertsin kentällä, vä-lijlä pistäydymme valssaamaan Wa-nupin haalille ja seuraamme televi- ; iosta suomalaisia esiintyjiä. Mutta filmissä ei yksinomaan esitetä suomalaisia vaan myöskin heidän uutta kotimaataan,; joka filmin katsojalle tulee erittäin tutuksi idästä länteen saakka. Canadan kauneimmat luonnonnähtävyydet levit täytyvät kauneimmissa väreissään katsojan silmäin elean, canadalai-nen eläimistö kuvataan tarkoin lähikuvin luonnollisessa ympäristössään jne. Näin lehden palstoilla on mahdoton lähemmin - esitellä, mitä kaikkea filmi sisältää. Se on jokaisen nähtävä omin silmin. Nyt Lo-kaku. ussa on useimmilla ontariolai: silla mahdollisuus se nähdäkin, kun filmin valmistaja j a tuottaja Mr. La^se Sjöström lähtee sitä esittämään eri paikkakunnilla, kuten i l moituksissa . lehtemme seuraavissa numeroissa saadaan nähdä. Viime sj^skuun 17 pnä toimitettiin Lahdessa J . K. Paasikiven muistopatsaan paljastustilaisuus, jossa presidentti Kekkonen p i t i seu raavan puheen: Kansalaiset: Kun J . K ; Paasikivi marrask. 1944 kutsuttiin Suomen pääministeriksi, hän. piti saman vuoden itsenäisyysjuhlassa puheen, jonka jyhkeät sanat jäävät ainiaaksi Suomen historiaan. Ne merkitsivät alkuakordia sille kansalliselle politiikalle, jonka toteuttaminen oli langennut J . K. Paasikiven tehtäväksi. . Hän lausui: Kansojen elämäntie, e i ole. tasaista nousua ylöspäin. Tolinaan se painuu laakson pohjaan — laakson, joka on syvä kuin rotko: Mutta laakson pohjasta nousee polku rinnettä ylös. Tie ylöspäin on vaikea. Tarvitaan lujia otteita. Mutta jokainen askel tulee viemään meitä lähemmäs vapaita maisemia. Syksyn sumusta on päivä nouseva mei-. dänkin vapaalle kansallemme ja aurinko yhä lämpimämpänä paistava ' rakkaalle Suomellemme. Ne olivat lohdutuksen j a toivon sanoja kansalle, joka raskaiden so tavuosien jälkeen suru ja epätoivo sydämessä tähyili synkkänä avautuvaa tulevaisuuden taivaanrantaa. Mutta tuossa jäntevässä puheessa oli myös uuden ajan velvoitus: Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä me nestykselliseen tulokseen. On kulunut 17 vuotta tuosta syksystä, joka ei katoa kenenkään mielestä, ken sen e l i . Koko tämän ajan on maailmassa ollut miltei yhtäjaksoista levottomuutta j a rauhattomuutta. Uuden suursodan vaara on usein väikkynyt päittemme yllä; koskaan ei niin uhkaavana kuin näi nä päivinä. Suomi on kuitenkin saanut tänä aikana elää omaa elämäänsä, se on voinut rauhassa kes kittää ponnistuksensa oman tulevaisuutensa rakentamiseksi. Me olem me nousseet laakson pohjasta — laakson, joka oli syvä ^kuin rotko. Järkevän ulkopolitiikan turvin ja kaikkien kansalaisten uutteralla työllä on päästy "lähemmäs aukeita vapaita aloja, joista Jumalan taivas yhä valoisampana eteen avautuu." OJemmo nyt paljastamassa sen miehen muistopatsasta, jota enemmän kuin ketään toista saamme kiittää siitä onnellisesta kehityksestä, mitä maassamniie on tapahtunut ku-lueniden 17 vuoden aikana, sillä hän l o i sille kestävän pohjan. Presidentti J . K . Paasikivi saa nyt muistopatsaan Lahteen, joka o l i hänen nuoruusvuosiensa kotikaupunkina. Se tehtävä, joka syksyllä-1944 oli Paasikiven edessä uuden hallituksen päämiehenä,; näytti ylivoimaiselta. Sodat olivat imeneet maan ta^ louselämän kudviin, ulkomaankauppa o l i pysähdyksissä, kaikesta vai- HÄMÄRÄ PEITTÄÄ YLILENNON SAKSASSA B e r l i i n i . -^Sotaministeri Straussin määräyksestä on Länsi-Saksan ilmavoimain ylipäällikkö, : kenraali Kammehuber lomauttanut Lech-d i i n sijoitetun 32. hävittäjäpom-mikonelaivueen komentajan, eversti Barth'in. Syyskuun 14 päivänä Länsi-Saksasta Saksan demokraattisen tasavallan alueen y l i Länsi-Berliiniin lentäneiden kahden hävittäjäkoneen ohjaajat kuuluvat eversti Barth'in alaisuuteen. Hä nen lomauttamisensa sanotaan kestävän siksi, kunnes tapaus on selvitetty lopullisesti. Ilmeisesti Länsi-Saksan sotami^ nisteriö ei olisi antanut lomauttaa mismääräystä, ellei asiassa olisi j o takin hämärää j a ellei jotakuta alempaa upseeria tarvittaisi syntipukiksi. On mahdotonta, että mai-nitunlaatuinen kahden hävittäjäkoneen lento, jonka seuraukset olisi vat saattaneet olla hyvinkin vakavat ja__yaaralliset, olisi tapahtunut vain kyseisen laivueen komentajan tieten. , —Syntipukin etsiiuinen Länsi-Sak" sassa saattaaTcummalliseen valoon maanantaina julkaistun, kolmen länsivallan ja Länsi-Saksan Neuvostoliitolle osoittoman yhteisen nootin, jossa väitetään, jälleen, k u ten heti lennon tapahduttuakin annetuissa' selostuksissa, molempien lentokoneiden suunnistamislaittei-den menneen epäkuntoon "epäsuotuisen sään" vaikutuksesta. Selvittämättä jää nootissa, miksi suunnistuslaitteet saattoivat jälleen tulla kuntoon, kun koneet lähestyivät ranskalaisten miehitysjoutc-kojen hallussa olevaa Länsi-Berliinin Tegelin lentokenUää. Mainittakoon, että ^isenachista, jossa ,koneet ylittivät Länsi-Saksai) ja demokraattisen Saksan, rajan, on B e r l i i n i i n linnuntietä matkaa 300 km. Lechfcld taas sijaitsee Baijerissa, Augsurgin kaupugin lähellä y l i 300 km: Elsensaehista etelään. Lentojen tapahduttua mainittiin eräissä Länsi-Saksan lehdissä koneiden kotipaikaksi "eräs Baije^ rissa sijaitseva lentokenttä", jolle koneet olivat paluumatkalla Ransr kasta kartasta selviää, että koneet olivat "erehtyneet" suunnasta perusteellisesti. Jos länsivaltojen ja Länsi-Saksan yhteisessä nootissa esitetyt väitteet taas pitäisivät paikkansa, niin on kummallisinta, että laivueen komentaj a asetetaan vastuuseen epäsuotuisasta säästä. Saksan demokraattisen tasavallan viranomaiset pitävätkin edelleen provokaatiotapauksen yksityis i kohtaista tutkimista ehdottoman välttämättömänä missä tarkoituksessa L-Berliinissä olevilta Ranskan miehitysviranomaisilta vaaditaan ko. lentäjien luovuttamista SDT:lle 8—10 päiväksi kuulusteluja varten. Tapauksen selvittämisen katsotaan olevan erityisen tarpeellista siksi, että sen jääminen hämärän peittoon saattaisi ro.hkais-ta provokaation järjestäjiä uusiin samanlaisiin. litsi kova puute. Y l i 400,000 karjalaista odotti uusia koteja. Tuhottu Lappi oli jälleenrakennettava. Vä-lirauhansopimuksessa maksettavaksemme määrätty sotakorvaus oli niin suuri, että talousmiehet pitivät sen suorittamista mahdottomana. Kaikkein tärkeilttä kuitenkin oli saada aikaan luottamus suhteissamme Neuvostoliittoon, Se o l i erityi sen vaikeaa, koska poliittisessa asemassamme tapahtunut muutos oli ollut niin täydellinen, että "kansalaisten oli sitä vaikea tajuta j a vielä vaikeampi Isiihen mukautua. Mutta ne poliittiset toimepiteet, jotka olivat välttämättömät välirauhaneh-tojen täyttämiseksi sekä y l i tämän sopimuksen säännösten luottamuksellisten suihteiden aikaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa, oli suoritettava, jos haluttiin turvata maan vapaus ja palauttaa sen täysivaltaisuus. Me tiedämme nyt, että Suomi selvisi vaikeuksista, joiden alle meidän l u u l t i i n sortuvan. Sotakorvaukset suoritettiin. Siirtoväki asutettiin. Lappi rakennettiin. Jo vuonna 1948 pääsimme sodan aikana a-lentuneessa elintasossa vuoden 1938 tasalle Ja vuoden 1948, lähtien on elintasomme noussut lähes 60%. Nousu on korkeampi kuin keski: määrin Länsi-Euroopan maissa. Tämä kaikki ei tietenkään ole Paasikiven ansiota. Koko Suomen kansa työllään j a uskollaan on sen tehnyt. Mutta Paasikivi enemmän kuin kukaan. toinen oli luomassa pohjaa maan rauhanomaiselle ulkopolitiikalle, joka on ollut myös kaiken taloudellisen edistyksen edellytys. Paasikivellä o l i vakaumus, että Suomen : a sen itäisen naapurimaan välillä ei järkevästi ajatellen ole sellaista todellisten etujen ristiriitaa, joka estäisi hyvän j a luottamuksellisen yhteistyön syntymisen. Mutta Paasikivi e i ollut ulkopolitiikassaan yksipuolinen, vaan hän piti tärkeänä hyvien suhteiden säilymistä läntiseen maailmaan. Erityisesti läheinen yhteistyö pohjoismaiden kesken oli hänen sydämellään. Osittain tässä tarkoituksessa hän voimakkaasti työskenteli ruotsinkielisen kansanaineksemme, aseman turvaamiseksi. Paasikivi oli sanonut pääministerikautenaan, että ulkopolitiikka kulkee sisäpolitiikan edellä ja että Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hab Iit evana maamme suhde Neuvostoliittoon. Siitä riippuu tulevaisuu-: temmo; Meille ei siitä, että vakuutamme npudattavanune hyvän naapuruuden politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan, meidän tulee saada Neuvostoliitto myös vakuuttuneeksi tästä. Silloin ovat suhteenune lujalla pohjalla j a asiat voidaan ratkaista 'ärkevällä tavalla keskinäisten epäluulojen häiritsemättä. Tähän Paasikivi kaikessa toiminnassaan tähtä i , ja hän saattoikin tyydytyksekseen todeta, että N-liiton taholla alettiin' yhä enemmän tuntea luottamusta Suomea kohtaan. Siitä oli todistuksena Porkkalan alu-: een palauttaminen Suomelle. Se oli kaunis päätös Paasikiven elämän työlle, jonka johtavana ajatuksena oli ollut hellittämätön pyrkimys et siä ratkaisu Suomen turvallisuuden ongelmalle. Paasikivi oli katsomukseltaan konservatiivi, mutta hänen toimintansa maareformin j a eduskunta-uudistuksen toteuttamiseksi vuosisatamme alussa oli ollut liikaa monel le sen ajan liberaalille. Iän muika-na hän yhä useammin kiinnitti huo' miota yhteiskunnan velvollisuuteen taloudellisen kehityksen ohjaami seksi ja taloudellisten kriisien torjumiseksi. Demokratian merkitystä Suomen kansalle hän voimakkaasti tähdensi. Snellmanin : a Yrjö-Koskisen oppilaana hän luotti elävän kansallishengen voimaan. Ottaessaan vas-^ taan tasavallan peresidentin viran vuonna 1950 hän lausui: ' Tulevaisuus on hämärän peitossa. Kansan tulevaisuus riippuu kuitenkin viime kädessä kansasta itsestä; sen siveellisestä ja henkisestä voimasta; sen UskoUisuudsta itseänsä, omia ihanteitaan, omia valtiollisen j a kansallisen elämänsä perusaisiroja kohtaan; eikä vähimmin siitä, kykeneekö se erottamaan maan elinkysymykset toisarvoisista ja yksimielisenä kokoontumaan kansan ja valtakunnan -elinarvojen ympärille." Paasikivi tapasi sanoa, että hän on aina joutunut hoitamaan pahoja ja epäpopuläärejä asioita. Se pitää täysin paikkansa. Häneen turvauduttiin/ kun tiet olivat tukkineet vaikeudet, : öiden selvittämisen ensimmäinen edellytys oli tosiasioiden tunnustaminen. Tämän tapaisiin tehtäviin joutuminen ei tuo kansansuosiota, varsinkin kun "poliittisen realismin taju ei ole ollut Suomen kansan vahvimpia puolia," Paasikiven sanoja käyttääkseni. Mutta Paasikivelle sopivat tällaiset vaikeat ja pahat asiat, niissä pääsi oi keuksiinsa hänen perusteellinen historian ja kansainvälisen politiikan tuntemuksensa, hänen suuri it-seluottamuksensa^ rohkeutensa ja peräänantamattomuutensa. Sodan jälkeisinä vuosina hänen arvovaltansa oli niin suuri, että hän saattoi seurauksia pelkäämättä toimia sen puolesta^ minkä katsoi poliittisesti välttämättömäksi, myös yleiseksi esitettyä mielipidettä vastaan. Poistakaamme nyt verho J . K. Paasikiven muistopatsaan yltä. Me näemme tässä Paasikiven ruumiillisesti kookkaan j a henkisesti mittavan olemuksen, joka kuvastaa voimaa, jäyhyyttä : a päättävyyttä. Tämä. patsas kertoo jälkipolville Hammarsicjölclin konetta sittenkin tulitettiin Ruotsalaiset spesialistit kumoavat rhodesialais^ten lantamat lausunnot Tukholma. — Kaksi ruotsalaista ase- ja räjähdysainespesialistia p i tää täysin mahdottomana, että tulipalon sytyttämät panokset voisivat tunkeutua ihmisruumiiseen, ilmoittaa Svenska Dagbladet. Rhodesian liittovaltion ilmaliikennejohtaja on sanonut, etteivät eräästä turvallisuusvar-tijasta tavatut luodit ole mistään aseesta ammuttuja, vaan että ne. ovat peräisin räjähtäneistä ainmuksista, joitap->koneessa oli onnettomuuden sattuessa, Ruotsalaisen asiantuntijan mielestä ei. tällaisilla luodeilla ole voimaa tunkeutua edes vaatekappar leen läpi. ^ Olen palvellut 20 vuotta ammus-tehtaassa työupseerina ja toiminut sen jälkeen 11 vuotta räjähdysaineiden tarkastajana, sanoo majuri C P . Westrell lehdelle. Kokemusteni nojalla voin varmasti sanoa hölynpö- Rotusyrjintä johtaa eroon kv-liitosta Lontoo. — F I F A : n toimeenpaneva komitea on päättänyt sulkea Etelä- Afrikan jalkapalloliitolta pääsyn maailmanliittoon, kertoi F I F A :n sihteeri sveitsiläinen H. Kraser viime viikolla. Hän lisäsi, ettei Etelä-Afrikka ole erotettu eikä pyyhitty pois jäsenluettelosta, mutta Etelä-Afrikka ei voi enää olla edustettuna, kansainvälisessä jalkapallossa tai äänestää kansainvälisissä kongresseissa. Lopullinen päätös siitä, erotetaanko Etelä-Afrikan jalkapalloliitto tai ei tehdään PIPA:n vakinaisessa kongressissa, joka pidetään Chilessä ensi vuoden toukokuun 25—26 päivinä. Lontoon päätökseen, Joka tehtiin Belgian ehdotuksesta ja mm. Neuvostoliiton tukemana, on syynä Etelä- Afrikassa sovellettava rotupolitiikka. . Sihteeri sanoi uuden puheenjohtajan valitsemisen luultavatsi tapahtuvan vasta ensi vuoden toukokuussa. suomalaisesta. valtiomiehestä, joka pelasti maan vapauden ja itsenäisyyden sekä johdatti kansamme henkisestä masennuksesta ja epätoivosta uuden tulevaisuuden uskoon ja vakiintuvin rauhanaikaisiin oloi-hi. Suomen kansa siunaa hänen työtään ja muistoaan. lyksi väitettä, että käsiaseiden, t.s. kiväärien, konekiväärien j a pistoolien panokset voisivat tulipaloon joutuessaan singota luodin sellaisella nopeudella, että se pystyisi tunkeutumaan ihmisruumiiseen. Majuri 'VVestrellin käsitykseen y h tyy rikosteknillinen ase-ekspertti, r i koskomisario Arne Svensson Tukholmasta. — Omasta puolestani pidän mahdottomana, että irrallaan olevista panoksista -voisi tulipalon yhteydessä lähteä luoteja, jotka voisivat tunkeutua ihmisruumiiseen, sanoo Svensson. Jos jostakin onnettomuudenuhrista on löydetty, luoteja, ovat ne kulkeneet aseen putken läpi. Saimaan kanavan sopimus syntynee Helsinki. — (S-S) ^ Kulkulai-tosministeri Kauno Kleemolan johtama Saimaan kanavaneuvottelija-ryhmä, palasi syyskuun 28 päivänä lentoteitse Moskovasta Helsinkiin ryhtyäkseen hankkimaan asiassa lisäselvityksiä runsaan kuukauden mittaisen neuvottelutauon aikana. — Kyllä minusta tuntuu siltä, että sopimus syntyy, sanoi minist. Kleemola kun häneltä tiedusteltiin neuvottelujen tulosta. Hän sanoi selostavansa Moskovan neuvottelujen tulosta hallitukselle lähiaikoina, mutta ei voinut sanoa milloin eduskunta saa asiasta tietoja. SITÄi JA TÄTÄ TOSITAPAUS Erästä kanaa ruokittiin sahajauhoilla. Sen hautomista munista kuoriutui kuusi kananpoikaa, j o i l la oli puujalat, sekä kaksi tikanpoi-kasta. • SELITYS Autokoulun opettaja kysyy äskettäin kursseille saapuneelta Juurikan Jussilta. —. Tiedättekös te mitä varten moottorin sylinterissä on kynttilä? ^— K a empä taejja niiv varmasti . . i vuan eiköhän tuo ou tulen näätiä jana jotta mäntä ei lyö peätään laepijoon. O. K., tässä ollaan, mutta kuka painoi hälyytysnappia? Ytiden kuolema auttaa toista leipään Kolmen canadalaisen kirjat julkaistaan venäjänkielellä Venäläiset saavat pian lukea omalla kielellään T im Buckin "Onr Fight for Canada", Wilson Mac- Donaldin "Selected Poems" ja Farley Mowatin "People of the Deer". Viimeksimainittu julkaistaan ensi vuonna ja siitä otetaan 50,000 painos. Tilatkaa Vapaos! otsikkoon lainattu vanhan kansan viisaus kuvaa melko sattuvasti maamme nykyhetkenkin talouselämää. Kun esim. torontolainen suun aamulehi, Globe and Mail oli suorittanut tarkistuksesn maamme liike-elämän kehityksestä, niin se Julkaisi siitä tiistaina laajahkoa yleiskatsauksen, minkä ylisivun otsikkona sanottiin: "Kylmä ilma auttaa vaatteiden, urheiluvälineiden j a asuintalojenkin myyntiä". Erikoisesti todetaan, että kylmä ilma on tullut torontolaisten ja calgarylaisten vaatekauppiaiden avuksi. Toronton kohdalta sanotaan: "Syysvaatteita on tulossa Torontoon kylmän sään hoputtaessa yleisöä ostamaan niitä . . . Ostojen lisääntyminen, johtuen sekin ilman kylmenemisestä' on havaittavissa myös talokaupoissa . . * (Kiintei-mistökauppiaiden) eräs puhemies sanoi, että ostajat näyttävät tarvitsevan ilmanmuutosta päästäkseen ostotuolille. Syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat hiljaisia, hän sanoi . . ." Calgarystä kerrotaan, että siellä ei ole tiettävästi kevättä eikä syksyä —ainoastaan talvi ja kesä. "Kevätvaatteiden myynti kärsi pahoin talven muuttuessa äkkiä kesähelteeksi. Lämpömittarin laskiessa 20 asteeseen (F) j a kun on toisinaan satanut, luntakin työnpäi västä lähtien, kauppiailla on nyt tavallista parempi menekki syys-vaatteilla. "Turkiskauppiaat, joiden edessä on ollut alentakaa-hintöja-tai-joutu-kaa- pois-liiketoimesta, ovat järjestäneet myyntejä jotka ovat lähen-nelleet hintasotaa, j a t u r k i k s e t . .. käyvät nyt paremmin kaupaksi kuin vuosikausiin , . ." ; Kuten nähdään, yhden kuolema auttaa todella - j o t a k i n toista leipään. Tässä tapauksessa on kysymys suurten joukkojen pakko-ostoista ilman kykenemisen vuoksi — ja se autaa, kuten ylempää nähdään, pienempiä liikemiespiirejä pääsemään leipään. Hyvä niinkin! Me olemme kaupankäynnin elvyttämisen kannalla. Mutta ylläesitetystä Globen ilosta sen vuoksi kun "ilmojen kylmeneminen auttaa vaatemyyntejä ja talokauppojakin", tulee pakosta mieleen pari: seikkaa: iloa niille miljoonille pienituloisille työläisil Ie j a farmareille, j öiden on olosuhteiden pakosta ostettava talvivaat teitä; vaikka varat eivät tahdo kunnollisesti riittää ns. juokseviin maksuihin, ruoan j a vuokran (tai kunnallisverojen ja lämmityksen) maksuun jne. Mitä iloa voi olla työttämillä työläisillä ilmojen kylmenemisestä? ; Globe sanoo torontolaisten liikemiesten iloitsevan siitä, että kauppa käy kuin siimaa ilmojen kylmentyessä. Mutta kun allekirjoittanut o l i jokin aika sittep muutamia päiviä Torontossa, niin siellä sainfme nähdä^joka aamu puistojen penkeillä j a nurmikoilla nukkumassa työttömiä miehiä, kuni konsanaan Nälkä-Bennetin aikana SO^luvuUa. Siellä näimme .myös miten saloja työttömiä miehiä, repeleisissä vaatteissa j a huonoissa kengissä jonottaa aamuvarhaisesta alkaen esim. Scott Missionin edustalla almupalaa henkensä ylläpitämiseksi muka sen vuoksi kun maassamme on niin paljon "ylituotontoa" ettei ole- työtä, eikä tietenkään sen paremmin vaatteita j a ruokaa kuin asuntoakaan työttömiksi joutuneille ihmisille! Näitä piirejä ei totta totisesti ilahduta syyskylmien j a talvipakkasten tulo. Toinen kysymys on tämä: Mistähän johtuu, että talouselämästämme puhuttaessa löytävät Suuren Rahan lehdet "valopilkkuja" pääasiasta palvelualalta? Vain aniharvoin meille puhutaan nykyään perusteollisuuden tai maatalouden tuotannon noususta? Sen sijaan näemme, että esimerkiksi autojen huoltoasemia rakennetaan niin paljon, ettei kunnollisesti^ enää joukkoon mahdu — j a tuskin niistäkään kaikki "omistajat" hääviäkään elämää ansaitsevat Anniskelupaikkoja, motelleja ja kaikenlaisia muita palvelupaikkoja nousee nykyään kuin sieniä sateella ja ne antavat_tietenkin työ-tä__ tosin usein huonopalkkaista työtä monille ihmisille — mutta autotuotanto, maatalouskoneiden-tuotanto, työstökonetuotanto ja yleensä raskas, teollisuus vähentävät automatisoinnin j a työn kiihdytyksen johdosta työvoimaansa sen sijaan että ne varaiset lisää työmahdollisuuksia nousevalle nuorisolle. Tuntuu siltä, että nykyinen työttömyystilanne on vieläkin pahempi, mitä viralliset tilastotiedot kertovat, sillä liike j a palvelualalla on ilmeistä tungosta, eli l i i k a - työvoimaa samalla kun perusteollisuuden : työvoimamäärä vähenee jatkuvasti./ Talouselämä on silloin hyvin: kepulilla pohjalla kun ilmojen kylmenemistä tervehditään suurena tekijänä liike-elämän vilkastuttamiseksi. ~ Känsäkoura. /
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 5, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-10-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus611005 |
Description
Title | 1961-10-05-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, lökak. 5 p. — Thursday, Oct. 5, 1961 VAPAUS ( L l B m y r z ) — Independent Labor Orgao-ifiS Finnish Canadians. E s - tablished Nov. 6, 1917.. Auttaörlzed an second class mail by the Post C f f ice' 'Department, C>tfcawa. Pub-iShed ; thrice veekly: Tuesdayg» niurs^^ys and Saturdays by-Vapaus Piddishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont^ Canada. Tele]>hones: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria] Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertislng rates upon • appUcation. Translation free. of charge. THiAUflHTNNAT: Canadassa: 1 vk- 8.00 6 kk. 4.25 3 kk. 2.50 YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: l vk. 0.50 6 kk. 5.25 Syyrian kapinasta :^ Viikko sitten torstaina tuli odottamatta, vaikka ei ehkä aivan yllättäen tieto, että konservatiiviset armeijaan upseerit ' ovat"nousseet Syyriassa kapinaan ja julistaneet Syyrian itsenäiseksi Yhdistyneestä Arabitasavallasta, .johon se liittyi Egyptin rinnalla vuonna 1958. . ^ Mäitäri.yejä kirjoitettaessa (tiistaina) näyttä^ että armeija^:upseerit olivat tehneet huolefliset suunnitelmat kapinansa'onnistumisen hyväksi ja että tämä. vallankeikaus suoritettiin- melko verettömästi.: I ^ Tästä suhteellisen verettömästä vallankeikauksesta_ ei tietenkään ole aihetta kiittää yksinomaan Syyrian kapina-upseerieiji "tehokkuuttaa',' kuten on joissakin piireissä tehty, sillä tosiasia on että Yhdistyneen Arabitasavallan päämies presidentti Nasser olisi voinut, jos hän olisi halunnut, komentaa asevoimansa Syyriaan ja ryhtyä veriseen taisteluun syyrialaisia vastaan. Että hän ei sitä tehnyt, siihen löytyy tietenkin useita tekijöitä, mm. se, että Syyria on eristetty Egyptistä ja että presidentti Nasserin olisi ollut vaikea lähettää ja ylläpitää suurempia sotajoukkoja Syyriassa. Mutta tämä ei käsittääksemme selitä yksinään sitä, miksi preseidentti Nasser ei niin menetellyt. Kriisin puhjetessa hän osoittautui kylmäveriseksi ja harkitsevaksi johtajaksi, joka ei anna tunteilulle valtaa silloin kun siitä voisi olla pitkän päälle enemmän vahinkoa kuin hyötyä hän6n "omalle"' asialleen, ts. arabien nationalistiselle liikkeelle. Syyrian tilanteen valossa voimme kuitenkin nähdä, miten kyvykkäinkin porvarillinen valtiomies on nykyoloissa vissien luokkakäsitteittensä vuoksi äärettömän lyhytnäköinen ja sokeakin. Tosiasia nimittäin on, että ulkopoliittisesti presidentti Nasser on saavuttanut johdonmukaisella puolu-eettömuusohjelmallaan miljoonien arabialaisten yksimielisen hyväksymisen ja tunnustuksen. Mutta porvarina hän teki käsittääksemme Syyrian suhteen kaksi kohtalokasta virhettä: Sen sijaan, että hän olisi kohdellut Syyriaa tasa-arvoisena kumppanina Egyptin rinnalla, presidentti Nasser halusi alistaa Syyrian palvelemaan egyptiläisen omistajaluokan etuja. Vain tämä selittää järjel^ lisesti sen, miksi syyrialaiset omistavat eli konservatiiviset piirit nousivat niin suurilukuisena ja yhtenäisenä voimana häntä vastaan. Toinen ja ainakin yhtä kohtalokas virhe oli se, että hän kielsi Syyriassa koko vasemmistoliikkeen;'mukaanlukien kommunistisen puolueen toim|ntamahd()llisuudet; Syyriassa oli ennen voimakas .vasemmist;oliike.> Se oli pelkona Nasserin . takana olevalle Eg^tinj^J^nsallfseiy'porvaristolle. Vain tämä' selittää, miksi syyrialaisSitjä! jM^lJettim^^^^ det julistamalla koko vasemmiEHioiiUcp! laittomaksi Mutta kun ,dem9lfraäitisilta kansal^ispiim^ ja niiden järjestöiltä kiellettiin Taiitiis4kir käden alaisuudessa kaikki toimintaoikeudet n ^ :siten ^fsSttimi%yrialaisten oikeistopii-rienmahdollisuuKsiqf'^' rä^' johtuu,-että Nasserilla ei ollut tiukan tultu^^juuriJminyäÖn^;k^p^ tukea Syyriassa; Uutistieiot qi^t.ijQ^iQpojttaiieet;^-^ yleisen maailmantilanteen kannalta käfi^oie5j^S^'5^{an kapinalla saattaa olla hyvinkin vakavia seyrauksia. Yhdistynyt Arabitasavalta on jo katkaissui' diplomaattiset suhteensa Turkkii^njj ja Jordaniin siksi kun^rie kiirehtivät tunnustamaan Syyrian'itsenäisyyden. New Yorkista tiedoitetaan, että Syyria on jo antanut vihjeitä siitä, että se tulee anomaan YK:n jäsenyyttä. Wash-ingtonista, Ottawasta ja muista pääkaupungeista saapuu tietoja, että Syyria haluaa tulla tunnustetuksi itsenäisenä maana — ja sitä pidetään esimerkiksi Washingtonissa "kuumana perunana" visseistä syistä. Joka tapauksessa voisi muodostua hyvin vaaraUinen tai ainakin kireä tilanne, jos imperialisti-. set vallat saisivat tämän käymistilan yhteyessä työnnetyksi varpaansa sjn^emmälle arabikansojen kodin oven rakoon. Arabimaiden väliset ristiriidat ja niiden hallituspiirien sekä ennenkaikkea imperialististen maiden öljymonopolisten juonittelut sekä Yhdistyneen Arabitasavallan hallituksen virheellinen sisäpolitiikka muodostavat sen maaperän missä Syyrian kapina'iti, puhkesi ja kehittyi nykyiseen pisteeseen. . 'Toivottavaa 'kuitenkin on, ettei tilannetta pahenneta siellä läntisten imperialistien suuremmalla sekaantumisella. Hypätäänkö pannusta liekkeihin? . Sanoen puhuvansa omissa nimissään ja vain niiden puolesta, joiden kanssa hän on asiasta keskustellut, eikä johtamansa järjestön nimissä, Canadan kauppakamarin presidentti Joseph Jeffery sanoi viime maanantaina Halifaxissa mainitun laitoksen vuosikokouksen yhteyteen järjestetyssä päi-vällistiiaisjuude_ ssa, että Canadan edessä on "historian kovin kauppakilpailu", ja että sen vuoksi olisi harkittava liittymistä Yhdysvaltain kanssa "Pohjois-Amerikan yhteismarkkinain muodostamiseen seuraavan 50 vuoden aikana". Toisin sanoen mr. Jeffery, joka on London Life Insurance Co. Ltd:n puheenjohtaja Londonista, Ontariosta, on sitä mieltä, |että meidän pitäisi kansakuntana hypätä--paistinpannusta^ snopan liekkeihin! ; Mr. Jrf^^ryjirVeli itsekin ehdotuksensa "nostävai^' aluksi mchon verehpäihe.tt?^"\,mutta hän vaktitftti kuitenkin, että siihenkin ;ti(anteekeA.",yoitaisiin^^ tqfttual .(.ii. v ; Hänen ^ajatuksensa takana-on sellainen käsitys, etjäliit-. tymällä entistä kiinteäm^aän" yhteyteen Yhdysvaltain .kanssa, • Canada saisi muka patempia kauppamahdollis^uksia. ^tuotteilleen Yhdysvaltain suurilla m^ kin on, että Yhdysvaltain imperialismia ei. kiinnosta Canadan eikä muiden maiden "auttaminen'', vaan niiden riistäminen. Mitä läheisemmin on esim. Canadan talouselämää viime Vuosina integroitu Yhdysvaltain talouselämääni, sitä suuremmaksi on tullut kauppatappiomme Yhdysvaltain kanssa jne. ' Selvää oh, että mr. J;efferyn ehdotus pahentaisi edelleen maamme talousasemaa. Se saattaisi Canadan talouselämän kokonaan riippuvaiseksi Yhdysvaltain monopolisteista, joiden imperialistinen rikastumishalu on rajaton. Hänen kurja ehdotuksensa on uusi osoitus siitä, että suurpääoma on isänmaaton, joka viisi välittää kan^alliseduista ja kansallistunteista silloin jos se luulee vieraita kumartaen saavansa pienelle omistavalle ryhmälle joitakin erikoisetuja kansakunnan kustannuksella.' SYNTYMÄPÄIVIÄ Eugene Tammi, St. Charles L a kelta, Sudburysta, täytti tiistaina, syyskuun 3 pnä 50 vuotta. Eias Rautiainen, Nobel, Ont., täytti syyskuun 30 päivänä 88" vuotta. Mrs. Amanda Rautianen, Nobel, Ont., täytti lokakuun 3 päivänä 85 V. Samana päivänä he viettivät avioliittonsa 60-vuotispäivää. Yhdymme — valitettavasti myöhästyen — sukulaisten j a tuttavain onnentoivotuksiin. Olga Alanen, Port Arthur, Ont., täyttää keskiviikkona, lokakuun 11 päivänä 75 vuotta. ~ M . A . Oikarinen, Mattawa', Ont., täyttää tiistaina lokakuun-10 päivänä 75 vuotta. — Yhdymme sukölaisten ja tuttavain onnentoivotuksiin. Presidentti Kekkosen puhe: • " S U O M A L A I S I A C A N A D AN T A I V A A N A L L A" A l u n kolmatta tuntia kestävä vä-rielokuva canadansuomalaisista on valmis! Elokuva, jota on kuvattu ^uodesta 1954 lähtien ja : onka leikkaus ja kokoonpano on kestänyt useita kuukausia. Kuvattua filmiä on kertynyt pitkästi toistakymmentätuhatta jalkaa, josta parhaat ja mielenkiintoismmat kohdat on kooh tu yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluksi näemme suomalaisen siirtolaisen saapuvan Canadaan laivalla Montrealiin tai lentämällä New Found-landiin ja viimeksi vierailemme kaukaisella Tyynenmeren Malko-saarella Sointujassa. Mutta siihen väliin maMuui paljon! Kuvauksia miltei kaikilta paikkakunnilta, joissa suomalaisia asuu, näemme heitä arkisissa töissään, rakentamassa uusia haalejaan, metsätöissä Ontariossa, viljankoruussa preerialla tai kaatamassa puujättiläisiä British Columbiassa. Näemme heitä monilla j u h l i l l a , mm. seuraamassa näytel-mäkappaletta Työn Puistossa tai uf-heilukilpailujt Alertsin kentällä, vä-lijlä pistäydymme valssaamaan Wa-nupin haalille ja seuraamme televi- ; iosta suomalaisia esiintyjiä. Mutta filmissä ei yksinomaan esitetä suomalaisia vaan myöskin heidän uutta kotimaataan,; joka filmin katsojalle tulee erittäin tutuksi idästä länteen saakka. Canadan kauneimmat luonnonnähtävyydet levit täytyvät kauneimmissa väreissään katsojan silmäin elean, canadalai-nen eläimistö kuvataan tarkoin lähikuvin luonnollisessa ympäristössään jne. Näin lehden palstoilla on mahdoton lähemmin - esitellä, mitä kaikkea filmi sisältää. Se on jokaisen nähtävä omin silmin. Nyt Lo-kaku. ussa on useimmilla ontariolai: silla mahdollisuus se nähdäkin, kun filmin valmistaja j a tuottaja Mr. La^se Sjöström lähtee sitä esittämään eri paikkakunnilla, kuten i l moituksissa . lehtemme seuraavissa numeroissa saadaan nähdä. Viime sj^skuun 17 pnä toimitettiin Lahdessa J . K. Paasikiven muistopatsaan paljastustilaisuus, jossa presidentti Kekkonen p i t i seu raavan puheen: Kansalaiset: Kun J . K ; Paasikivi marrask. 1944 kutsuttiin Suomen pääministeriksi, hän. piti saman vuoden itsenäisyysjuhlassa puheen, jonka jyhkeät sanat jäävät ainiaaksi Suomen historiaan. Ne merkitsivät alkuakordia sille kansalliselle politiikalle, jonka toteuttaminen oli langennut J . K. Paasikiven tehtäväksi. . Hän lausui: Kansojen elämäntie, e i ole. tasaista nousua ylöspäin. Tolinaan se painuu laakson pohjaan — laakson, joka on syvä kuin rotko: Mutta laakson pohjasta nousee polku rinnettä ylös. Tie ylöspäin on vaikea. Tarvitaan lujia otteita. Mutta jokainen askel tulee viemään meitä lähemmäs vapaita maisemia. Syksyn sumusta on päivä nouseva mei-. dänkin vapaalle kansallemme ja aurinko yhä lämpimämpänä paistava ' rakkaalle Suomellemme. Ne olivat lohdutuksen j a toivon sanoja kansalle, joka raskaiden so tavuosien jälkeen suru ja epätoivo sydämessä tähyili synkkänä avautuvaa tulevaisuuden taivaanrantaa. Mutta tuossa jäntevässä puheessa oli myös uuden ajan velvoitus: Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä me nestykselliseen tulokseen. On kulunut 17 vuotta tuosta syksystä, joka ei katoa kenenkään mielestä, ken sen e l i . Koko tämän ajan on maailmassa ollut miltei yhtäjaksoista levottomuutta j a rauhattomuutta. Uuden suursodan vaara on usein väikkynyt päittemme yllä; koskaan ei niin uhkaavana kuin näi nä päivinä. Suomi on kuitenkin saanut tänä aikana elää omaa elämäänsä, se on voinut rauhassa kes kittää ponnistuksensa oman tulevaisuutensa rakentamiseksi. Me olem me nousseet laakson pohjasta — laakson, joka oli syvä ^kuin rotko. Järkevän ulkopolitiikan turvin ja kaikkien kansalaisten uutteralla työllä on päästy "lähemmäs aukeita vapaita aloja, joista Jumalan taivas yhä valoisampana eteen avautuu." OJemmo nyt paljastamassa sen miehen muistopatsasta, jota enemmän kuin ketään toista saamme kiittää siitä onnellisesta kehityksestä, mitä maassamniie on tapahtunut ku-lueniden 17 vuoden aikana, sillä hän l o i sille kestävän pohjan. Presidentti J . K . Paasikivi saa nyt muistopatsaan Lahteen, joka o l i hänen nuoruusvuosiensa kotikaupunkina. Se tehtävä, joka syksyllä-1944 oli Paasikiven edessä uuden hallituksen päämiehenä,; näytti ylivoimaiselta. Sodat olivat imeneet maan ta^ louselämän kudviin, ulkomaankauppa o l i pysähdyksissä, kaikesta vai- HÄMÄRÄ PEITTÄÄ YLILENNON SAKSASSA B e r l i i n i . -^Sotaministeri Straussin määräyksestä on Länsi-Saksan ilmavoimain ylipäällikkö, : kenraali Kammehuber lomauttanut Lech-d i i n sijoitetun 32. hävittäjäpom-mikonelaivueen komentajan, eversti Barth'in. Syyskuun 14 päivänä Länsi-Saksasta Saksan demokraattisen tasavallan alueen y l i Länsi-Berliiniin lentäneiden kahden hävittäjäkoneen ohjaajat kuuluvat eversti Barth'in alaisuuteen. Hä nen lomauttamisensa sanotaan kestävän siksi, kunnes tapaus on selvitetty lopullisesti. Ilmeisesti Länsi-Saksan sotami^ nisteriö ei olisi antanut lomauttaa mismääräystä, ellei asiassa olisi j o takin hämärää j a ellei jotakuta alempaa upseeria tarvittaisi syntipukiksi. On mahdotonta, että mai-nitunlaatuinen kahden hävittäjäkoneen lento, jonka seuraukset olisi vat saattaneet olla hyvinkin vakavat ja__yaaralliset, olisi tapahtunut vain kyseisen laivueen komentajan tieten. , —Syntipukin etsiiuinen Länsi-Sak" sassa saattaaTcummalliseen valoon maanantaina julkaistun, kolmen länsivallan ja Länsi-Saksan Neuvostoliitolle osoittoman yhteisen nootin, jossa väitetään, jälleen, k u ten heti lennon tapahduttuakin annetuissa' selostuksissa, molempien lentokoneiden suunnistamislaittei-den menneen epäkuntoon "epäsuotuisen sään" vaikutuksesta. Selvittämättä jää nootissa, miksi suunnistuslaitteet saattoivat jälleen tulla kuntoon, kun koneet lähestyivät ranskalaisten miehitysjoutc-kojen hallussa olevaa Länsi-Berliinin Tegelin lentokenUää. Mainittakoon, että ^isenachista, jossa ,koneet ylittivät Länsi-Saksai) ja demokraattisen Saksan, rajan, on B e r l i i n i i n linnuntietä matkaa 300 km. Lechfcld taas sijaitsee Baijerissa, Augsurgin kaupugin lähellä y l i 300 km: Elsensaehista etelään. Lentojen tapahduttua mainittiin eräissä Länsi-Saksan lehdissä koneiden kotipaikaksi "eräs Baije^ rissa sijaitseva lentokenttä", jolle koneet olivat paluumatkalla Ransr kasta kartasta selviää, että koneet olivat "erehtyneet" suunnasta perusteellisesti. Jos länsivaltojen ja Länsi-Saksan yhteisessä nootissa esitetyt väitteet taas pitäisivät paikkansa, niin on kummallisinta, että laivueen komentaj a asetetaan vastuuseen epäsuotuisasta säästä. Saksan demokraattisen tasavallan viranomaiset pitävätkin edelleen provokaatiotapauksen yksityis i kohtaista tutkimista ehdottoman välttämättömänä missä tarkoituksessa L-Berliinissä olevilta Ranskan miehitysviranomaisilta vaaditaan ko. lentäjien luovuttamista SDT:lle 8—10 päiväksi kuulusteluja varten. Tapauksen selvittämisen katsotaan olevan erityisen tarpeellista siksi, että sen jääminen hämärän peittoon saattaisi ro.hkais-ta provokaation järjestäjiä uusiin samanlaisiin. litsi kova puute. Y l i 400,000 karjalaista odotti uusia koteja. Tuhottu Lappi oli jälleenrakennettava. Vä-lirauhansopimuksessa maksettavaksemme määrätty sotakorvaus oli niin suuri, että talousmiehet pitivät sen suorittamista mahdottomana. Kaikkein tärkeilttä kuitenkin oli saada aikaan luottamus suhteissamme Neuvostoliittoon, Se o l i erityi sen vaikeaa, koska poliittisessa asemassamme tapahtunut muutos oli ollut niin täydellinen, että "kansalaisten oli sitä vaikea tajuta j a vielä vaikeampi Isiihen mukautua. Mutta ne poliittiset toimepiteet, jotka olivat välttämättömät välirauhaneh-tojen täyttämiseksi sekä y l i tämän sopimuksen säännösten luottamuksellisten suihteiden aikaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa, oli suoritettava, jos haluttiin turvata maan vapaus ja palauttaa sen täysivaltaisuus. Me tiedämme nyt, että Suomi selvisi vaikeuksista, joiden alle meidän l u u l t i i n sortuvan. Sotakorvaukset suoritettiin. Siirtoväki asutettiin. Lappi rakennettiin. Jo vuonna 1948 pääsimme sodan aikana a-lentuneessa elintasossa vuoden 1938 tasalle Ja vuoden 1948, lähtien on elintasomme noussut lähes 60%. Nousu on korkeampi kuin keski: määrin Länsi-Euroopan maissa. Tämä kaikki ei tietenkään ole Paasikiven ansiota. Koko Suomen kansa työllään j a uskollaan on sen tehnyt. Mutta Paasikivi enemmän kuin kukaan. toinen oli luomassa pohjaa maan rauhanomaiselle ulkopolitiikalle, joka on ollut myös kaiken taloudellisen edistyksen edellytys. Paasikivellä o l i vakaumus, että Suomen : a sen itäisen naapurimaan välillä ei järkevästi ajatellen ole sellaista todellisten etujen ristiriitaa, joka estäisi hyvän j a luottamuksellisen yhteistyön syntymisen. Mutta Paasikivi e i ollut ulkopolitiikassaan yksipuolinen, vaan hän piti tärkeänä hyvien suhteiden säilymistä läntiseen maailmaan. Erityisesti läheinen yhteistyö pohjoismaiden kesken oli hänen sydämellään. Osittain tässä tarkoituksessa hän voimakkaasti työskenteli ruotsinkielisen kansanaineksemme, aseman turvaamiseksi. Paasikivi oli sanonut pääministerikautenaan, että ulkopolitiikka kulkee sisäpolitiikan edellä ja että Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hab Iit evana maamme suhde Neuvostoliittoon. Siitä riippuu tulevaisuu-: temmo; Meille ei siitä, että vakuutamme npudattavanune hyvän naapuruuden politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan, meidän tulee saada Neuvostoliitto myös vakuuttuneeksi tästä. Silloin ovat suhteenune lujalla pohjalla j a asiat voidaan ratkaista 'ärkevällä tavalla keskinäisten epäluulojen häiritsemättä. Tähän Paasikivi kaikessa toiminnassaan tähtä i , ja hän saattoikin tyydytyksekseen todeta, että N-liiton taholla alettiin' yhä enemmän tuntea luottamusta Suomea kohtaan. Siitä oli todistuksena Porkkalan alu-: een palauttaminen Suomelle. Se oli kaunis päätös Paasikiven elämän työlle, jonka johtavana ajatuksena oli ollut hellittämätön pyrkimys et siä ratkaisu Suomen turvallisuuden ongelmalle. Paasikivi oli katsomukseltaan konservatiivi, mutta hänen toimintansa maareformin j a eduskunta-uudistuksen toteuttamiseksi vuosisatamme alussa oli ollut liikaa monel le sen ajan liberaalille. Iän muika-na hän yhä useammin kiinnitti huo' miota yhteiskunnan velvollisuuteen taloudellisen kehityksen ohjaami seksi ja taloudellisten kriisien torjumiseksi. Demokratian merkitystä Suomen kansalle hän voimakkaasti tähdensi. Snellmanin : a Yrjö-Koskisen oppilaana hän luotti elävän kansallishengen voimaan. Ottaessaan vas-^ taan tasavallan peresidentin viran vuonna 1950 hän lausui: ' Tulevaisuus on hämärän peitossa. Kansan tulevaisuus riippuu kuitenkin viime kädessä kansasta itsestä; sen siveellisestä ja henkisestä voimasta; sen UskoUisuudsta itseänsä, omia ihanteitaan, omia valtiollisen j a kansallisen elämänsä perusaisiroja kohtaan; eikä vähimmin siitä, kykeneekö se erottamaan maan elinkysymykset toisarvoisista ja yksimielisenä kokoontumaan kansan ja valtakunnan -elinarvojen ympärille." Paasikivi tapasi sanoa, että hän on aina joutunut hoitamaan pahoja ja epäpopuläärejä asioita. Se pitää täysin paikkansa. Häneen turvauduttiin/ kun tiet olivat tukkineet vaikeudet, : öiden selvittämisen ensimmäinen edellytys oli tosiasioiden tunnustaminen. Tämän tapaisiin tehtäviin joutuminen ei tuo kansansuosiota, varsinkin kun "poliittisen realismin taju ei ole ollut Suomen kansan vahvimpia puolia," Paasikiven sanoja käyttääkseni. Mutta Paasikivelle sopivat tällaiset vaikeat ja pahat asiat, niissä pääsi oi keuksiinsa hänen perusteellinen historian ja kansainvälisen politiikan tuntemuksensa, hänen suuri it-seluottamuksensa^ rohkeutensa ja peräänantamattomuutensa. Sodan jälkeisinä vuosina hänen arvovaltansa oli niin suuri, että hän saattoi seurauksia pelkäämättä toimia sen puolesta^ minkä katsoi poliittisesti välttämättömäksi, myös yleiseksi esitettyä mielipidettä vastaan. Poistakaamme nyt verho J . K. Paasikiven muistopatsaan yltä. Me näemme tässä Paasikiven ruumiillisesti kookkaan j a henkisesti mittavan olemuksen, joka kuvastaa voimaa, jäyhyyttä : a päättävyyttä. Tämä. patsas kertoo jälkipolville Hammarsicjölclin konetta sittenkin tulitettiin Ruotsalaiset spesialistit kumoavat rhodesialais^ten lantamat lausunnot Tukholma. — Kaksi ruotsalaista ase- ja räjähdysainespesialistia p i tää täysin mahdottomana, että tulipalon sytyttämät panokset voisivat tunkeutua ihmisruumiiseen, ilmoittaa Svenska Dagbladet. Rhodesian liittovaltion ilmaliikennejohtaja on sanonut, etteivät eräästä turvallisuusvar-tijasta tavatut luodit ole mistään aseesta ammuttuja, vaan että ne. ovat peräisin räjähtäneistä ainmuksista, joitap->koneessa oli onnettomuuden sattuessa, Ruotsalaisen asiantuntijan mielestä ei. tällaisilla luodeilla ole voimaa tunkeutua edes vaatekappar leen läpi. ^ Olen palvellut 20 vuotta ammus-tehtaassa työupseerina ja toiminut sen jälkeen 11 vuotta räjähdysaineiden tarkastajana, sanoo majuri C P . Westrell lehdelle. Kokemusteni nojalla voin varmasti sanoa hölynpö- Rotusyrjintä johtaa eroon kv-liitosta Lontoo. — F I F A : n toimeenpaneva komitea on päättänyt sulkea Etelä- Afrikan jalkapalloliitolta pääsyn maailmanliittoon, kertoi F I F A :n sihteeri sveitsiläinen H. Kraser viime viikolla. Hän lisäsi, ettei Etelä-Afrikka ole erotettu eikä pyyhitty pois jäsenluettelosta, mutta Etelä-Afrikka ei voi enää olla edustettuna, kansainvälisessä jalkapallossa tai äänestää kansainvälisissä kongresseissa. Lopullinen päätös siitä, erotetaanko Etelä-Afrikan jalkapalloliitto tai ei tehdään PIPA:n vakinaisessa kongressissa, joka pidetään Chilessä ensi vuoden toukokuun 25—26 päivinä. Lontoon päätökseen, Joka tehtiin Belgian ehdotuksesta ja mm. Neuvostoliiton tukemana, on syynä Etelä- Afrikassa sovellettava rotupolitiikka. . Sihteeri sanoi uuden puheenjohtajan valitsemisen luultavatsi tapahtuvan vasta ensi vuoden toukokuussa. suomalaisesta. valtiomiehestä, joka pelasti maan vapauden ja itsenäisyyden sekä johdatti kansamme henkisestä masennuksesta ja epätoivosta uuden tulevaisuuden uskoon ja vakiintuvin rauhanaikaisiin oloi-hi. Suomen kansa siunaa hänen työtään ja muistoaan. lyksi väitettä, että käsiaseiden, t.s. kiväärien, konekiväärien j a pistoolien panokset voisivat tulipaloon joutuessaan singota luodin sellaisella nopeudella, että se pystyisi tunkeutumaan ihmisruumiiseen. Majuri 'VVestrellin käsitykseen y h tyy rikosteknillinen ase-ekspertti, r i koskomisario Arne Svensson Tukholmasta. — Omasta puolestani pidän mahdottomana, että irrallaan olevista panoksista -voisi tulipalon yhteydessä lähteä luoteja, jotka voisivat tunkeutua ihmisruumiiseen, sanoo Svensson. Jos jostakin onnettomuudenuhrista on löydetty, luoteja, ovat ne kulkeneet aseen putken läpi. Saimaan kanavan sopimus syntynee Helsinki. — (S-S) ^ Kulkulai-tosministeri Kauno Kleemolan johtama Saimaan kanavaneuvottelija-ryhmä, palasi syyskuun 28 päivänä lentoteitse Moskovasta Helsinkiin ryhtyäkseen hankkimaan asiassa lisäselvityksiä runsaan kuukauden mittaisen neuvottelutauon aikana. — Kyllä minusta tuntuu siltä, että sopimus syntyy, sanoi minist. Kleemola kun häneltä tiedusteltiin neuvottelujen tulosta. Hän sanoi selostavansa Moskovan neuvottelujen tulosta hallitukselle lähiaikoina, mutta ei voinut sanoa milloin eduskunta saa asiasta tietoja. SITÄi JA TÄTÄ TOSITAPAUS Erästä kanaa ruokittiin sahajauhoilla. Sen hautomista munista kuoriutui kuusi kananpoikaa, j o i l la oli puujalat, sekä kaksi tikanpoi-kasta. • SELITYS Autokoulun opettaja kysyy äskettäin kursseille saapuneelta Juurikan Jussilta. —. Tiedättekös te mitä varten moottorin sylinterissä on kynttilä? ^— K a empä taejja niiv varmasti . . i vuan eiköhän tuo ou tulen näätiä jana jotta mäntä ei lyö peätään laepijoon. O. K., tässä ollaan, mutta kuka painoi hälyytysnappia? Ytiden kuolema auttaa toista leipään Kolmen canadalaisen kirjat julkaistaan venäjänkielellä Venäläiset saavat pian lukea omalla kielellään T im Buckin "Onr Fight for Canada", Wilson Mac- Donaldin "Selected Poems" ja Farley Mowatin "People of the Deer". Viimeksimainittu julkaistaan ensi vuonna ja siitä otetaan 50,000 painos. Tilatkaa Vapaos! otsikkoon lainattu vanhan kansan viisaus kuvaa melko sattuvasti maamme nykyhetkenkin talouselämää. Kun esim. torontolainen suun aamulehi, Globe and Mail oli suorittanut tarkistuksesn maamme liike-elämän kehityksestä, niin se Julkaisi siitä tiistaina laajahkoa yleiskatsauksen, minkä ylisivun otsikkona sanottiin: "Kylmä ilma auttaa vaatteiden, urheiluvälineiden j a asuintalojenkin myyntiä". Erikoisesti todetaan, että kylmä ilma on tullut torontolaisten ja calgarylaisten vaatekauppiaiden avuksi. Toronton kohdalta sanotaan: "Syysvaatteita on tulossa Torontoon kylmän sään hoputtaessa yleisöä ostamaan niitä . . . Ostojen lisääntyminen, johtuen sekin ilman kylmenemisestä' on havaittavissa myös talokaupoissa . . * (Kiintei-mistökauppiaiden) eräs puhemies sanoi, että ostajat näyttävät tarvitsevan ilmanmuutosta päästäkseen ostotuolille. Syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat hiljaisia, hän sanoi . . ." Calgarystä kerrotaan, että siellä ei ole tiettävästi kevättä eikä syksyä —ainoastaan talvi ja kesä. "Kevätvaatteiden myynti kärsi pahoin talven muuttuessa äkkiä kesähelteeksi. Lämpömittarin laskiessa 20 asteeseen (F) j a kun on toisinaan satanut, luntakin työnpäi västä lähtien, kauppiailla on nyt tavallista parempi menekki syys-vaatteilla. "Turkiskauppiaat, joiden edessä on ollut alentakaa-hintöja-tai-joutu-kaa- pois-liiketoimesta, ovat järjestäneet myyntejä jotka ovat lähen-nelleet hintasotaa, j a t u r k i k s e t . .. käyvät nyt paremmin kaupaksi kuin vuosikausiin , . ." ; Kuten nähdään, yhden kuolema auttaa todella - j o t a k i n toista leipään. Tässä tapauksessa on kysymys suurten joukkojen pakko-ostoista ilman kykenemisen vuoksi — ja se autaa, kuten ylempää nähdään, pienempiä liikemiespiirejä pääsemään leipään. Hyvä niinkin! Me olemme kaupankäynnin elvyttämisen kannalla. Mutta ylläesitetystä Globen ilosta sen vuoksi kun "ilmojen kylmeneminen auttaa vaatemyyntejä ja talokauppojakin", tulee pakosta mieleen pari: seikkaa: iloa niille miljoonille pienituloisille työläisil Ie j a farmareille, j öiden on olosuhteiden pakosta ostettava talvivaat teitä; vaikka varat eivät tahdo kunnollisesti riittää ns. juokseviin maksuihin, ruoan j a vuokran (tai kunnallisverojen ja lämmityksen) maksuun jne. Mitä iloa voi olla työttämillä työläisillä ilmojen kylmenemisestä? ; Globe sanoo torontolaisten liikemiesten iloitsevan siitä, että kauppa käy kuin siimaa ilmojen kylmentyessä. Mutta kun allekirjoittanut o l i jokin aika sittep muutamia päiviä Torontossa, niin siellä sainfme nähdä^joka aamu puistojen penkeillä j a nurmikoilla nukkumassa työttömiä miehiä, kuni konsanaan Nälkä-Bennetin aikana SO^luvuUa. Siellä näimme .myös miten saloja työttömiä miehiä, repeleisissä vaatteissa j a huonoissa kengissä jonottaa aamuvarhaisesta alkaen esim. Scott Missionin edustalla almupalaa henkensä ylläpitämiseksi muka sen vuoksi kun maassamme on niin paljon "ylituotontoa" ettei ole- työtä, eikä tietenkään sen paremmin vaatteita j a ruokaa kuin asuntoakaan työttömiksi joutuneille ihmisille! Näitä piirejä ei totta totisesti ilahduta syyskylmien j a talvipakkasten tulo. Toinen kysymys on tämä: Mistähän johtuu, että talouselämästämme puhuttaessa löytävät Suuren Rahan lehdet "valopilkkuja" pääasiasta palvelualalta? Vain aniharvoin meille puhutaan nykyään perusteollisuuden tai maatalouden tuotannon noususta? Sen sijaan näemme, että esimerkiksi autojen huoltoasemia rakennetaan niin paljon, ettei kunnollisesti^ enää joukkoon mahdu — j a tuskin niistäkään kaikki "omistajat" hääviäkään elämää ansaitsevat Anniskelupaikkoja, motelleja ja kaikenlaisia muita palvelupaikkoja nousee nykyään kuin sieniä sateella ja ne antavat_tietenkin työ-tä__ tosin usein huonopalkkaista työtä monille ihmisille — mutta autotuotanto, maatalouskoneiden-tuotanto, työstökonetuotanto ja yleensä raskas, teollisuus vähentävät automatisoinnin j a työn kiihdytyksen johdosta työvoimaansa sen sijaan että ne varaiset lisää työmahdollisuuksia nousevalle nuorisolle. Tuntuu siltä, että nykyinen työttömyystilanne on vieläkin pahempi, mitä viralliset tilastotiedot kertovat, sillä liike j a palvelualalla on ilmeistä tungosta, eli l i i k a - työvoimaa samalla kun perusteollisuuden : työvoimamäärä vähenee jatkuvasti./ Talouselämä on silloin hyvin: kepulilla pohjalla kun ilmojen kylmenemistä tervehditään suurena tekijänä liike-elämän vilkastuttamiseksi. ~ Känsäkoura. / |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-10-05-02