Vapaus, October 5, 1961

              Sivu 2 Torstaina, lökak. 5 p. — Thursday, Oct. 5, 1961
VAPAUS
( L l B m y r z ) — Independent Labor
Orgao-ifiS Finnish Canadians. E s -
tablished Nov. 6, 1917.. Auttaörlzed
an second class mail by the Post
C f f ice' 'Department, C>tfcawa. Pub-iShed
; thrice veekly: Tuesdayg»
niurs^^ys and Saturdays by-Vapaus
Piddishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont^ Canada.
Tele]>hones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertislng rates upon • appUcation.
Translation free. of charge.
THiAUflHTNNAT:
Canadassa: 1 vk- 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: l vk. 0.50 6 kk. 5.25
Syyrian kapinasta
:^ Viikko sitten torstaina tuli odottamatta, vaikka ei ehkä
aivan yllättäen tieto, että konservatiiviset armeijaan upseerit
' ovat"nousseet Syyriassa kapinaan ja julistaneet Syyrian itse­näiseksi
Yhdistyneestä Arabitasavallasta, .johon se liittyi
Egyptin rinnalla vuonna 1958. . ^
Mäitäri.yejä kirjoitettaessa (tiistaina) näyttä^ että
armeija^:upseerit olivat tehneet huolefliset suunnitelmat ka­pinansa'onnistumisen
hyväksi ja että tämä. vallankeikaus suo­ritettiin-
melko verettömästi.: I ^
Tästä suhteellisen verettömästä vallankeikauksesta_ ei
tietenkään ole aihetta kiittää yksinomaan Syyrian kapina-upseerieiji
"tehokkuuttaa',' kuten on joissakin piireissä tehty,
sillä tosiasia on että Yhdistyneen Arabitasavallan päämies
presidentti Nasser olisi voinut, jos hän olisi halunnut, komen­taa
asevoimansa Syyriaan ja ryhtyä veriseen taisteluun syy­rialaisia
vastaan. Että hän ei sitä tehnyt, siihen löytyy tie­tenkin
useita tekijöitä, mm. se, että Syyria on eristetty Egyp­tistä
ja että presidentti Nasserin olisi ollut vaikea lähettää
ja ylläpitää suurempia sotajoukkoja Syyriassa.
Mutta tämä ei käsittääksemme selitä yksinään sitä, miksi
preseidentti Nasser ei niin menetellyt. Kriisin puhjetessa
hän osoittautui kylmäveriseksi ja harkitsevaksi johtajaksi,
joka ei anna tunteilulle valtaa silloin kun siitä voisi olla pit­kän
päälle enemmän vahinkoa kuin hyötyä hän6n "omalle"'
asialleen, ts. arabien nationalistiselle liikkeelle.
Syyrian tilanteen valossa voimme kuitenkin nähdä, mi­ten
kyvykkäinkin porvarillinen valtiomies on nykyoloissa
vissien luokkakäsitteittensä vuoksi äärettömän lyhytnäköi­nen
ja sokeakin. Tosiasia nimittäin on, että ulkopoliittisesti
presidentti Nasser on saavuttanut johdonmukaisella puolu-eettömuusohjelmallaan
miljoonien arabialaisten yksimielisen
hyväksymisen ja tunnustuksen.
Mutta porvarina hän teki käsittääksemme Syyrian suh­teen
kaksi kohtalokasta virhettä: Sen sijaan, että hän olisi
kohdellut Syyriaa tasa-arvoisena kumppanina Egyptin rin­nalla,
presidentti Nasser halusi alistaa Syyrian palvelemaan
egyptiläisen omistajaluokan etuja. Vain tämä selittää järjel^
lisesti sen, miksi syyrialaiset omistavat eli konservatiiviset
piirit nousivat niin suurilukuisena ja yhtenäisenä voimana
häntä vastaan.
Toinen ja ainakin yhtä kohtalokas virhe oli se, että hän
kielsi Syyriassa koko vasemmistoliikkeen;'mukaanlukien
kommunistisen puolueen toim|ntamahd()llisuudet; Syyriassa
oli ennen voimakas .vasemmist;oliike.> Se oli pelkona Nasserin .
takana olevalle Eg^tinj^J^nsallfseiy'porvaristolle. Vain tämä'
selittää, miksi syyrialaisSitjä! jM^lJettim^^^^
det julistamalla koko vasemmiEHioiiUcp! laittomaksi
Mutta kun ,dem9lfraäitisilta kansal^ispiim^ ja niiden
järjestöiltä kiellettiin Taiitiis4kir käden alaisuudessa kaikki
toimintaoikeudet n ^ :siten ^fsSttimi%yrialaisten oikeistopii-rienmahdollisuuKsiqf'^'
rä^' johtuu,-että Nasserilla ei ollut
tiukan tultu^^juuriJminyäÖn^;k^p^ tukea Syyriassa;
Uutistieiot qi^t.ijQ^iQpojttaiieet;^-^ yleisen maailman­tilanteen
kannalta käfi^oie5j^S^'5^{an kapinalla saattaa olla hy­vinkin
vakavia seyrauksia. Yhdistynyt Arabitasavalta on jo
katkaissui' diplomaattiset suhteensa Turkkii^njj ja Jordaniin
siksi kun^rie kiirehtivät tunnustamaan Syyrian'itsenäisyyden.
New Yorkista tiedoitetaan, että Syyria on jo antanut
vihjeitä siitä, että se tulee anomaan YK:n jäsenyyttä. Wash-ingtonista,
Ottawasta ja muista pääkaupungeista saapuu tie­toja,
että Syyria haluaa tulla tunnustetuksi itsenäisenä maa­na
— ja sitä pidetään esimerkiksi Washingtonissa "kuumana
perunana" visseistä syistä. Joka tapauksessa voisi muodostua
hyvin vaaraUinen tai ainakin kireä tilanne, jos imperialisti-.
set vallat saisivat tämän käymistilan yhteyessä työnnetyksi
varpaansa sjn^emmälle arabikansojen kodin oven rakoon.
Arabimaiden väliset ristiriidat ja niiden hallituspiirien sekä
ennenkaikkea imperialististen maiden öljymonopolisten juo­nittelut
sekä Yhdistyneen Arabitasavallan hallituksen vir­heellinen
sisäpolitiikka muodostavat sen maaperän missä
Syyrian kapina'iti, puhkesi ja kehittyi nykyiseen pisteeseen.
. 'Toivottavaa 'kuitenkin on, ettei tilannetta pahenneta
siellä läntisten imperialistien suuremmalla sekaantumisella.
Hypätäänkö pannusta liekkeihin?
. Sanoen puhuvansa omissa nimissään ja vain niiden puo­lesta,
joiden kanssa hän on asiasta keskustellut, eikä johta­mansa
järjestön nimissä, Canadan kauppakamarin president­ti
Joseph Jeffery sanoi viime maanantaina Halifaxissa mai­nitun
laitoksen vuosikokouksen yhteyteen järjestetyssä päi-vällistiiaisjuude_
ssa, että Canadan edessä on "historian kovin
kauppakilpailu", ja että sen vuoksi olisi harkittava liittymistä
Yhdysvaltain kanssa "Pohjois-Amerikan yhteismarkkinain
muodostamiseen seuraavan 50 vuoden aikana".
Toisin sanoen mr. Jeffery, joka on London Life Insurance
Co. Ltd:n puheenjohtaja Londonista, Ontariosta, on sitä miel­tä,
|että meidän pitäisi kansakuntana hypätä--paistinpannusta^
snopan liekkeihin!
; Mr. Jrf^^ryjirVeli itsekin ehdotuksensa "nostävai^' aluksi
mchon verehpäihe.tt?^"\,mutta hän vaktitftti kuitenkin, että
siihenkin ;ti(anteekeA.",yoitaisiin^^ tqfttual .(.ii. v
; Hänen ^ajatuksensa takana-on sellainen käsitys, etjäliit-.
tymällä entistä kiinteäm^aän" yhteyteen Yhdysvaltain .kanssa, •
Canada saisi muka patempia kauppamahdollis^uksia. ^tuot­teilleen
Yhdysvaltain suurilla m^
kin on, että Yhdysvaltain imperialismia ei. kiinnosta Canadan
eikä muiden maiden "auttaminen'', vaan niiden riistäminen.
Mitä läheisemmin on esim. Canadan talouselämää viime Vuo­sina
integroitu Yhdysvaltain talouselämääni, sitä suuremmak­si
on tullut kauppatappiomme Yhdysvaltain kanssa jne. '
Selvää oh, että mr. J;efferyn ehdotus pahentaisi edelleen
maamme talousasemaa. Se saattaisi Canadan talouselämän
kokonaan riippuvaiseksi Yhdysvaltain monopolisteista, joi­den
imperialistinen rikastumishalu on rajaton. Hänen kurja
ehdotuksensa on uusi osoitus siitä, että suurpääoma on isän­maaton,
joka viisi välittää kan^alliseduista ja kansallistun­teista
silloin jos se luulee vieraita kumartaen saavansa pie­nelle
omistavalle ryhmälle joitakin erikoisetuja kansakun­nan
kustannuksella.'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Eugene Tammi, St. Charles L a ­kelta,
Sudburysta, täytti tiistaina,
syyskuun 3 pnä 50 vuotta.
Eias Rautiainen, Nobel, Ont.,
täytti syyskuun 30 päivänä 88" vuot­ta.
Mrs. Amanda Rautianen, Nobel,
Ont., täytti lokakuun 3 päivänä 85
V. Samana päivänä he viettivät
avioliittonsa 60-vuotispäivää.
Yhdymme — valitettavasti myö­hästyen
— sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
Olga Alanen, Port Arthur, Ont.,
täyttää keskiviikkona, lokakuun 11
päivänä 75 vuotta.
~ M . A . Oikarinen, Mattawa', Ont.,
täyttää tiistaina lokakuun-10 päivä­nä
75 vuotta. —
Yhdymme sukölaisten ja tutta­vain
onnentoivotuksiin.
Presidentti Kekkosen puhe: •
" S U O M A L A I S I A C A N A D AN
T A I V A A N A L L A"
A l u n kolmatta tuntia kestävä vä-rielokuva
canadansuomalaisista on
valmis! Elokuva, jota on kuvattu
^uodesta 1954 lähtien ja : onka leik­kaus
ja kokoonpano on kestänyt
useita kuukausia. Kuvattua filmiä
on kertynyt pitkästi toistakymmen­tätuhatta
jalkaa, josta parhaat ja
mielenkiintoismmat kohdat on kooh
tu yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluksi
näemme suomalaisen siirtolaisen
saapuvan Canadaan laivalla Mont­realiin
tai lentämällä New Found-landiin
ja viimeksi vierailemme
kaukaisella Tyynenmeren Malko-saarella
Sointujassa. Mutta siihen
väliin maMuui paljon! Kuvauksia
miltei kaikilta paikkakunnilta, jois­sa
suomalaisia asuu, näemme heitä
arkisissa töissään, rakentamassa uu­sia
haalejaan, metsätöissä Ontarios­sa,
viljankoruussa preerialla tai
kaatamassa puujättiläisiä British
Columbiassa. Näemme heitä monil­la
j u h l i l l a , mm. seuraamassa näytel-mäkappaletta
Työn Puistossa tai uf-heilukilpailujt
Alertsin kentällä, vä-lijlä
pistäydymme valssaamaan Wa-nupin
haalille ja seuraamme televi-
; iosta suomalaisia esiintyjiä.
Mutta filmissä ei yksinomaan esi­tetä
suomalaisia vaan myöskin hei­dän
uutta kotimaataan,; joka filmin
katsojalle tulee erittäin tutuksi idäs­tä
länteen saakka. Canadan kau­neimmat
luonnonnähtävyydet levit
täytyvät kauneimmissa väreissään
katsojan silmäin elean, canadalai-nen
eläimistö kuvataan tarkoin lä­hikuvin
luonnollisessa ympäristös­sään
jne. Näin lehden palstoilla on
mahdoton lähemmin - esitellä, mitä
kaikkea filmi sisältää. Se on jokai­sen
nähtävä omin silmin. Nyt Lo-kaku.
ussa on useimmilla ontariolai:
silla mahdollisuus se nähdäkin, kun
filmin valmistaja j a tuottaja Mr.
La^se Sjöström lähtee sitä esittä­mään
eri paikkakunnilla, kuten i l ­moituksissa
. lehtemme seuraavissa
numeroissa saadaan nähdä.
Viime sj^skuun 17 pnä toimitet­tiin
Lahdessa J . K. Paasikiven
muistopatsaan paljastustilaisuus,
jossa presidentti Kekkonen p i t i seu
raavan puheen:
Kansalaiset:
Kun J . K ; Paasikivi marrask. 1944
kutsuttiin Suomen pääministeriksi,
hän. piti saman vuoden itsenäisyys­juhlassa
puheen, jonka jyhkeät sa­nat
jäävät ainiaaksi Suomen histo­riaan.
Ne merkitsivät alkuakordia
sille kansalliselle politiikalle, jonka
toteuttaminen oli langennut J . K.
Paasikiven tehtäväksi. .
Hän lausui:
Kansojen elämäntie, e i ole. tasais­ta
nousua ylöspäin. Tolinaan se
painuu laakson pohjaan — laakson,
joka on syvä kuin rotko: Mutta
laakson pohjasta nousee polku rin­nettä
ylös. Tie ylöspäin on vaikea.
Tarvitaan lujia otteita. Mutta jo­kainen
askel tulee viemään meitä
lähemmäs vapaita maisemia. Syk­syn
sumusta on päivä nouseva mei-.
dänkin vapaalle kansallemme ja
aurinko yhä lämpimämpänä paista­va
' rakkaalle Suomellemme.
Ne olivat lohdutuksen j a toivon
sanoja kansalle, joka raskaiden so
tavuosien jälkeen suru ja epätoivo
sydämessä tähyili synkkänä avautu­vaa
tulevaisuuden taivaanrantaa.
Mutta tuossa jäntevässä puheessa
oli myös uuden ajan velvoitus: Tosi­asioita
vastaan asettuminen on tur­haa
ponnistelua eikä voi viedä me
nestykselliseen tulokseen.
On kulunut 17 vuotta tuosta syk­systä,
joka ei katoa kenenkään mie­lestä,
ken sen e l i . Koko tämän
ajan on maailmassa ollut miltei yh­täjaksoista
levottomuutta j a rauhat­tomuutta.
Uuden suursodan vaara
on usein väikkynyt päittemme yllä;
koskaan ei niin uhkaavana kuin näi
nä päivinä. Suomi on kuitenkin
saanut tänä aikana elää omaa elä­määnsä,
se on voinut rauhassa kes
kittää ponnistuksensa oman tulevai­suutensa
rakentamiseksi. Me olem
me nousseet laakson pohjasta —
laakson, joka oli syvä ^kuin rotko.
Järkevän ulkopolitiikan turvin ja
kaikkien kansalaisten uutteralla
työllä on päästy "lähemmäs aukei­ta
vapaita aloja, joista Jumalan
taivas yhä valoisampana eteen avau­tuu."
OJemmo nyt paljastamassa sen
miehen muistopatsasta, jota enem­män
kuin ketään toista saamme kiit­tää
siitä onnellisesta kehityksestä,
mitä maassamniie on tapahtunut ku-lueniden
17 vuoden aikana, sillä
hän l o i sille kestävän pohjan. Pre­sidentti
J . K . Paasikivi saa nyt muis­topatsaan
Lahteen, joka o l i hänen
nuoruusvuosiensa kotikaupunkina.
Se tehtävä, joka syksyllä-1944 oli
Paasikiven edessä uuden hallituk­sen
päämiehenä,; näytti ylivoimaisel­ta.
Sodat olivat imeneet maan ta^
louselämän kudviin, ulkomaankaup­pa
o l i pysähdyksissä, kaikesta vai-
HÄMÄRÄ PEITTÄÄ
YLILENNON SAKSASSA
B e r l i i n i . -^Sotaministeri Straus­sin
määräyksestä on Länsi-Saksan
ilmavoimain ylipäällikkö, : kenraali
Kammehuber lomauttanut Lech-d
i i n sijoitetun 32. hävittäjäpom-mikonelaivueen
komentajan, evers­ti
Barth'in. Syyskuun 14 päi­vänä
Länsi-Saksasta Saksan demo­kraattisen
tasavallan alueen y l i
Länsi-Berliiniin lentäneiden kahden
hävittäjäkoneen ohjaajat kuuluvat
eversti Barth'in alaisuuteen. Hä
nen lomauttamisensa sanotaan kes­tävän
siksi, kunnes tapaus on sel­vitetty
lopullisesti.
Ilmeisesti Länsi-Saksan sotami^
nisteriö ei olisi antanut lomauttaa
mismääräystä, ellei asiassa olisi j o ­takin
hämärää j a ellei jotakuta
alempaa upseeria tarvittaisi synti­pukiksi.
On mahdotonta, että mai-nitunlaatuinen
kahden hävittäjäko­neen
lento, jonka seuraukset oli­si
vat saattaneet olla hyvinkin va­kavat
ja__yaaralliset, olisi tapahtu­nut
vain kyseisen laivueen komen­tajan
tieten. ,
—Syntipukin etsiiuinen Länsi-Sak"
sassa saattaaTcummalliseen valoon
maanantaina julkaistun, kolmen
länsivallan ja Länsi-Saksan Neu­vostoliitolle
osoittoman yhteisen
nootin, jossa väitetään, jälleen, k u ­ten
heti lennon tapahduttuakin an­netuissa'
selostuksissa, molempien
lentokoneiden suunnistamislaittei-den
menneen epäkuntoon "epäsuo­tuisen
sään" vaikutuksesta.
Selvittämättä jää nootissa, miksi
suunnistuslaitteet saattoivat jälleen
tulla kuntoon, kun koneet lähes­tyivät
ranskalaisten miehitysjoutc-kojen
hallussa olevaa Länsi-Berlii­nin
Tegelin lentokenUää.
Mainittakoon, että ^isenachista,
jossa ,koneet ylittivät Länsi-Saksai)
ja demokraattisen Saksan, rajan, on
B e r l i i n i i n linnuntietä matkaa 300
km. Lechfcld taas sijaitsee Baije­rissa,
Augsurgin kaupugin lä­hellä
y l i 300 km: Elsensaehista ete­lään.
Lentojen tapahduttua mainit­tiin
eräissä Länsi-Saksan lehdissä
koneiden kotipaikaksi "eräs Baije^
rissa sijaitseva lentokenttä", jolle
koneet olivat paluumatkalla Ransr
kasta kartasta selviää, että koneet
olivat "erehtyneet" suunnasta pe­rusteellisesti.
Jos länsivaltojen ja Länsi-Sak­san
yhteisessä nootissa esitetyt
väitteet taas pitäisivät paikkansa,
niin on kummallisinta, että laivu­een
komentaj a asetetaan vastuu­seen
epäsuotuisasta säästä.
Saksan demokraattisen tasaval­lan
viranomaiset pitävätkin edel­leen
provokaatiotapauksen yksityis i
kohtaista tutkimista ehdottoman
välttämättömänä missä tarkoituk­sessa
L-Berliinissä olevilta Ranskan
miehitysviranomaisilta vaaditaan
ko. lentäjien luovuttamista SDT:lle
8—10 päiväksi kuulusteluja varten.
Tapauksen selvittämisen katso­taan
olevan erityisen tarpeellista
siksi, että sen jääminen hämärän
peittoon saattaisi ro.hkais-ta
provokaation järjestäjiä uusiin
samanlaisiin.
litsi kova puute. Y l i 400,000 karja­laista
odotti uusia koteja. Tuhottu
Lappi oli jälleenrakennettava. Vä-lirauhansopimuksessa
maksettavak­semme
määrätty sotakorvaus oli
niin suuri, että talousmiehet pitivät
sen suorittamista mahdottomana.
Kaikkein tärkeilttä kuitenkin oli
saada aikaan luottamus suhteissam­me
Neuvostoliittoon, Se o l i erityi
sen vaikeaa, koska poliittisessa ase­massamme
tapahtunut muutos oli
ollut niin täydellinen, että "kansa­laisten
oli sitä vaikea tajuta j a vie­lä
vaikeampi Isiihen mukautua. Mut­ta
ne poliittiset toimepiteet, jotka
olivat välttämättömät välirauhaneh-tojen
täyttämiseksi sekä y l i tämän
sopimuksen säännösten luottamuk­sellisten
suihteiden aikaansaamisek­si
Neuvostoliiton kanssa, oli suori­tettava,
jos haluttiin turvata maan
vapaus ja palauttaa sen täysivaltai­suus.
Me tiedämme nyt, että Suomi sel­visi
vaikeuksista, joiden alle mei­dän
l u u l t i i n sortuvan. Sotakorvauk­set
suoritettiin. Siirtoväki asutet­tiin.
Lappi rakennettiin. Jo vuon­na
1948 pääsimme sodan aikana a-lentuneessa
elintasossa vuoden 1938
tasalle Ja vuoden 1948, lähtien on
elintasomme noussut lähes 60%.
Nousu on korkeampi kuin keski:
määrin Länsi-Euroopan maissa.
Tämä kaikki ei tietenkään ole
Paasikiven ansiota. Koko Suomen
kansa työllään j a uskollaan on sen
tehnyt. Mutta Paasikivi enemmän
kuin kukaan. toinen oli luomassa
pohjaa maan rauhanomaiselle ulko­politiikalle,
joka on ollut myös kai­ken
taloudellisen edistyksen edel­lytys.
Paasikivellä o l i vakaumus, et­tä
Suomen : a sen itäisen naapuri­maan
välillä ei järkevästi ajatellen
ole sellaista todellisten etujen risti­riitaa,
joka estäisi hyvän j a luotta­muksellisen
yhteistyön syntymisen.
Mutta Paasikivi e i ollut ulkopolitii­kassaan
yksipuolinen, vaan hän piti
tärkeänä hyvien suhteiden säilymis­tä
läntiseen maailmaan. Erityises­ti
läheinen yhteistyö pohjoismaiden
kesken oli hänen sydämellään. Osit­tain
tässä tarkoituksessa hän voi­makkaasti
työskenteli ruotsinkieli­sen
kansanaineksemme, aseman tur­vaamiseksi.
Paasikivi oli sanonut pääministe­rikautenaan,
että ulkopolitiikka kul­kee
sisäpolitiikan edellä ja että Suo­men
ulkopolitiikassa on kaikkea hab
Iit evana maamme suhde Neuvosto­liittoon.
Siitä riippuu tulevaisuu-:
temmo; Meille ei siitä, että vakuu­tamme
npudattavanune hyvän naa­puruuden
politiikkaa Neuvostoliit­toa
kohtaan, meidän tulee saada
Neuvostoliitto myös vakuuttuneek­si
tästä. Silloin ovat suhteenune lu­jalla
pohjalla j a asiat voidaan rat­kaista
'ärkevällä tavalla keskinäis­ten
epäluulojen häiritsemättä. Tä­hän
Paasikivi kaikessa toiminnas­saan
tähtä i , ja hän saattoikin tyy­dytyksekseen
todeta, että N-liiton
taholla alettiin' yhä enemmän tun­tea
luottamusta Suomea kohtaan.
Siitä oli todistuksena Porkkalan alu-:
een palauttaminen Suomelle. Se oli
kaunis päätös Paasikiven elämän
työlle, jonka johtavana ajatuksena
oli ollut hellittämätön pyrkimys et
siä ratkaisu Suomen turvallisuuden
ongelmalle.
Paasikivi oli katsomukseltaan
konservatiivi, mutta hänen toimin­tansa
maareformin j a eduskunta-uu­distuksen
toteuttamiseksi vuosisa­tamme
alussa oli ollut liikaa monel
le sen ajan liberaalille. Iän muika-na
hän yhä useammin kiinnitti huo'
miota yhteiskunnan velvollisuuteen
taloudellisen kehityksen ohjaami
seksi ja taloudellisten kriisien torju­miseksi.
Demokratian merkitystä
Suomen kansalle hän voimakkaasti
tähdensi.
Snellmanin : a Yrjö-Koskisen op­pilaana
hän luotti elävän kansallis­hengen
voimaan. Ottaessaan vas-^
taan tasavallan peresidentin viran
vuonna 1950 hän lausui: ' Tulevai­suus
on hämärän peitossa. Kansan
tulevaisuus riippuu kuitenkin viime
kädessä kansasta itsestä; sen siveel­lisestä
ja henkisestä voimasta; sen
UskoUisuudsta itseänsä, omia ihan­teitaan,
omia valtiollisen j a kansal­lisen
elämänsä perusaisiroja koh­taan;
eikä vähimmin siitä, kykenee­kö
se erottamaan maan elinkysy­mykset
toisarvoisista ja yksimielise­nä
kokoontumaan kansan ja valta­kunnan
-elinarvojen ympärille."
Paasikivi tapasi sanoa, että hän
on aina joutunut hoitamaan pahoja
ja epäpopuläärejä asioita. Se pi­tää
täysin paikkansa. Häneen tur­vauduttiin/
kun tiet olivat tukkineet
vaikeudet, : öiden selvittämisen en­simmäinen
edellytys oli tosiasioiden
tunnustaminen. Tämän tapaisiin
tehtäviin joutuminen ei tuo kansan­suosiota,
varsinkin kun "poliittisen
realismin taju ei ole ollut Suomen
kansan vahvimpia puolia," Paasiki­ven
sanoja käyttääkseni. Mutta
Paasikivelle sopivat tällaiset vai­keat
ja pahat asiat, niissä pääsi oi
keuksiinsa hänen perusteellinen
historian ja kansainvälisen politii­kan
tuntemuksensa, hänen suuri it-seluottamuksensa^
rohkeutensa ja
peräänantamattomuutensa. Sodan
jälkeisinä vuosina hänen arvoval­tansa
oli niin suuri, että hän saattoi
seurauksia pelkäämättä toimia sen
puolesta^ minkä katsoi poliittisesti
välttämättömäksi, myös yleiseksi
esitettyä mielipidettä vastaan.
Poistakaamme nyt verho J . K.
Paasikiven muistopatsaan yltä.
Me näemme tässä Paasikiven ruu­miillisesti
kookkaan j a henkisesti
mittavan olemuksen, joka kuvastaa
voimaa, jäyhyyttä : a päättävyyttä.
Tämä. patsas kertoo jälkipolville
Hammarsicjölclin konetta
sittenkin tulitettiin
Ruotsalaiset spesialistit kumoavat
rhodesialais^ten lantamat lausunnot
Tukholma. — Kaksi ruotsalaista
ase- ja räjähdysainespesialistia p i ­tää
täysin mahdottomana, että tuli­palon
sytyttämät panokset voisivat
tunkeutua ihmisruumiiseen, ilmoittaa
Svenska Dagbladet. Rhodesian liitto­valtion
ilmaliikennejohtaja on sano­nut,
etteivät eräästä turvallisuusvar-tijasta
tavatut luodit ole mistään
aseesta ammuttuja, vaan että ne. ovat
peräisin räjähtäneistä ainmuksista,
joitap->koneessa oli onnettomuuden
sattuessa, Ruotsalaisen asiantuntijan
mielestä ei. tällaisilla luodeilla ole
voimaa tunkeutua edes vaatekappar
leen läpi.
^ Olen palvellut 20 vuotta ammus-tehtaassa
työupseerina ja toiminut
sen jälkeen 11 vuotta räjähdysainei­den
tarkastajana, sanoo majuri C P .
Westrell lehdelle. Kokemusteni no­jalla
voin varmasti sanoa hölynpö-
Rotusyrjintä johtaa
eroon kv-liitosta
Lontoo. — F I F A : n toimeenpaneva
komitea on päättänyt sulkea Etelä-
Afrikan jalkapalloliitolta pääsyn
maailmanliittoon, kertoi F I F A :n sih­teeri
sveitsiläinen H. Kraser viime
viikolla.
Hän lisäsi, ettei Etelä-Afrikka ole
erotettu eikä pyyhitty pois jäsenluet­telosta,
mutta Etelä-Afrikka ei voi
enää olla edustettuna, kansainvälises­sä
jalkapallossa tai äänestää kansain­välisissä
kongresseissa. Lopullinen
päätös siitä, erotetaanko Etelä-Afri­kan
jalkapalloliitto tai ei tehdään
PIPA:n vakinaisessa kongressissa,
joka pidetään Chilessä ensi vuoden
toukokuun 25—26 päivinä.
Lontoon päätökseen, Joka tehtiin
Belgian ehdotuksesta ja mm. Neu­vostoliiton
tukemana, on syynä Ete­lä-
Afrikassa sovellettava rotupoli­tiikka.
. Sihteeri sanoi uuden puheenjohta­jan
valitsemisen luultavatsi tapahtu­van
vasta ensi vuoden toukokuussa.
suomalaisesta. valtiomiehestä, joka
pelasti maan vapauden ja itsenäi­syyden
sekä johdatti kansamme
henkisestä masennuksesta ja epätoi­vosta
uuden tulevaisuuden uskoon
ja vakiintuvin rauhanaikaisiin oloi-hi.
Suomen kansa siunaa hänen työ­tään
ja muistoaan.
lyksi väitettä, että käsiaseiden, t.s.
kiväärien, konekiväärien j a pistoolien
panokset voisivat tulipaloon joutues­saan
singota luodin sellaisella nopeu­della,
että se pystyisi tunkeutumaan
ihmisruumiiseen.
Majuri 'VVestrellin käsitykseen y h ­tyy
rikosteknillinen ase-ekspertti, r i ­koskomisario
Arne Svensson Tukhol­masta.
— Omasta puolestani pidän mah­dottomana,
että irrallaan olevista
panoksista -voisi tulipalon yhteydessä
lähteä luoteja, jotka voisivat tunkeu­tua
ihmisruumiiseen, sanoo Svensson.
Jos jostakin onnettomuudenuhrista
on löydetty, luoteja, ovat ne kulke­neet
aseen putken läpi.
Saimaan kanavan
sopimus syntynee
Helsinki. — (S-S) ^ Kulkulai-tosministeri
Kauno Kleemolan joh­tama
Saimaan kanavaneuvottelija-ryhmä,
palasi syyskuun 28 päivä­nä
lentoteitse Moskovasta Helsin­kiin
ryhtyäkseen hankkimaan asias­sa
lisäselvityksiä runsaan kuukau­den
mittaisen neuvottelutauon ai­kana.
— Kyllä minusta tuntuu siltä,
että sopimus syntyy, sanoi minist.
Kleemola kun häneltä tiedusteltiin
neuvottelujen tulosta. Hän sanoi
selostavansa Moskovan neuvottelu­jen
tulosta hallitukselle lähiaikoi­na,
mutta ei voinut sanoa milloin
eduskunta saa asiasta tietoja.
SITÄi
JA
TÄTÄ
TOSITAPAUS
Erästä kanaa ruokittiin sahajau­hoilla.
Sen hautomista munista
kuoriutui kuusi kananpoikaa, j o i l la
oli puujalat, sekä kaksi tikanpoi-kasta.
•
SELITYS
Autokoulun opettaja kysyy äsket­täin
kursseille saapuneelta Juurikan
Jussilta.
—. Tiedättekös te mitä varten moot­torin
sylinterissä on kynttilä?
^— K a empä taejja niiv varmasti
. . i vuan eiköhän tuo ou tulen näät­iä
jana jotta mäntä ei lyö peätään
laepijoon.
O. K., tässä ollaan, mutta kuka painoi hälyytysnappia?
Ytiden kuolema auttaa toista leipään
Kolmen canadalaisen
kirjat julkaistaan
venäjänkielellä
Venäläiset saavat pian lukea
omalla kielellään T im Buckin "Onr
Fight for Canada", Wilson Mac-
Donaldin "Selected Poems" ja
Farley Mowatin "People of the
Deer".
Viimeksimainittu julkaistaan en­si
vuonna ja siitä otetaan 50,000
painos.
Tilatkaa Vapaos!
otsikkoon lainattu vanhan kan­san
viisaus kuvaa melko sattuvasti
maamme nykyhetkenkin talouselä­mää.
Kun esim. torontolainen suun
aamulehi, Globe and Mail oli suo­rittanut
tarkistuksesn maamme
liike-elämän kehityksestä, niin se
Julkaisi siitä tiistaina laajahkoa
yleiskatsauksen, minkä ylisivun
otsikkona sanottiin:
"Kylmä ilma auttaa vaatteiden,
urheiluvälineiden j a asuintalojen­kin
myyntiä".
Erikoisesti todetaan, että kylmä
ilma on tullut torontolaisten ja
calgarylaisten vaatekauppiaiden
avuksi.
Toronton kohdalta sanotaan:
"Syysvaatteita on tulossa Toron­toon
kylmän sään hoputtaessa ylei­söä
ostamaan niitä . . . Ostojen
lisääntyminen, johtuen sekin ilman
kylmenemisestä' on havaittavissa
myös talokaupoissa . . * (Kiintei-mistökauppiaiden)
eräs puhemies
sanoi, että ostajat näyttävät tar­vitsevan
ilmanmuutosta päästäk­seen
ostotuolille. Syyskuun kaksi
ensimmäistä viikkoa olivat hiljaisia,
hän sanoi . . ."
Calgarystä kerrotaan, että siel­lä
ei ole tiettävästi kevättä eikä
syksyä —ainoastaan talvi ja kesä.
"Kevätvaatteiden myynti kärsi pa­hoin
talven muuttuessa äkkiä ke­sähelteeksi.
Lämpömittarin laskies­sa
20 asteeseen (F) j a kun on
toisinaan satanut, luntakin työnpäi
västä lähtien, kauppiailla on nyt
tavallista parempi menekki syys-vaatteilla.
"Turkiskauppiaat, joiden edessä
on ollut alentakaa-hintöja-tai-joutu-kaa-
pois-liiketoimesta, ovat järjes­täneet
myyntejä jotka ovat lähen-nelleet
hintasotaa, j a t u r k i k s e t . ..
käyvät nyt paremmin kaupaksi
kuin vuosikausiin , . ." ;
Kuten nähdään, yhden kuolema
auttaa todella - j o t a k i n toista lei­pään.
Tässä tapauksessa on kysymys
suurten joukkojen pakko-ostoista
ilman kykenemisen vuoksi — ja se
autaa, kuten ylempää nähdään,
pienempiä liikemiespiirejä pääse­mään
leipään.
Hyvä niinkin! Me olemme kau­pankäynnin
elvyttämisen kannalla.
Mutta ylläesitetystä Globen ilos­ta
sen vuoksi kun "ilmojen kylme­neminen
auttaa vaatemyyntejä ja
talokauppojakin", tulee pakosta
mieleen pari: seikkaa: iloa niille
miljoonille pienituloisille työläisil
Ie j a farmareille, j öiden on olosuh­teiden
pakosta ostettava talvivaat
teitä; vaikka varat eivät tahdo kun­nollisesti
riittää ns. juokseviin
maksuihin, ruoan j a vuokran (tai
kunnallisverojen ja lämmityksen)
maksuun jne.
Mitä iloa voi olla työttämillä
työläisillä ilmojen kylmenemisestä?
; Globe sanoo torontolaisten liike­miesten
iloitsevan siitä, että kaup­pa
käy kuin siimaa ilmojen kyl­mentyessä.
Mutta kun allekirjoittanut o l i jo­kin
aika sittep muutamia päiviä
Torontossa, niin siellä sainfme
nähdä^joka aamu puistojen pen­keillä
j a nurmikoilla nukkumassa
työttömiä miehiä, kuni konsanaan
Nälkä-Bennetin aikana SO^luvuUa.
Siellä näimme .myös miten salo­ja
työttömiä miehiä, repeleisissä
vaatteissa j a huonoissa kengissä jo­nottaa
aamuvarhaisesta alkaen
esim. Scott Missionin edustalla
almupalaa henkensä ylläpitämisek­si
muka sen vuoksi kun maassam­me
on niin paljon "ylituotontoa"
ettei ole- työtä, eikä tietenkään
sen paremmin vaatteita j a ruokaa
kuin asuntoakaan työttömiksi jou­tuneille
ihmisille!
Näitä piirejä ei totta totisesti
ilahduta syyskylmien j a talvipak­kasten
tulo.
Toinen kysymys on tämä: Mistä­hän
johtuu, että talouselämästäm­me
puhuttaessa löytävät Suuren
Rahan lehdet "valopilkkuja" pää­asiasta
palvelualalta? Vain anihar­voin
meille puhutaan nykyään pe­rusteollisuuden
tai maatalouden
tuotannon noususta?
Sen sijaan näemme, että esimer­kiksi
autojen huoltoasemia raken­netaan
niin paljon, ettei kunnolli­sesti^
enää joukkoon mahdu — j a
tuskin niistäkään kaikki "omista­jat"
hääviäkään elämää ansaitsevat
Anniskelupaikkoja, motelleja ja
kaikenlaisia muita palvelupaikkoja
nousee nykyään kuin sieniä sa­teella
ja ne antavat_tietenkin työ-tä__
tosin usein huonopalkkaista
työtä monille ihmisille — mutta
autotuotanto, maatalouskoneiden-tuotanto,
työstökonetuotanto ja
yleensä raskas, teollisuus vähentä­vät
automatisoinnin j a työn kiih­dytyksen
johdosta työvoimaansa
sen sijaan että ne varaiset lisää
työmahdollisuuksia nousevalle nuo­risolle.
Tuntuu siltä, että nykyinen
työttömyystilanne on vieläkin pa­hempi,
mitä viralliset tilastotiedot
kertovat, sillä liike j a palvelualal­la
on ilmeistä tungosta, eli l i i k a -
työvoimaa samalla kun perusteolli­suuden
: työvoimamäärä vähenee
jatkuvasti./
Talouselämä on silloin hyvin: ke­pulilla
pohjalla kun ilmojen kylme­nemistä
tervehditään suurena te­kijänä
liike-elämän vilkastuttami­seksi.
~ Känsäkoura. /