Vapaus, January 17, 1953

              S i v u 2 ' Lauantaina, ianaxdk. 17 p. ~ Saturday, Jan. 17,1953
: lUräBBTV) ^ tttdependeDt LOaor
Olgaa of FlnsUb Canadian». Es-t
a U U ^ No7. 0, i s n . Ausborized
SS eeeond cla£3 mall by tbe Post
QOice Department, Ottatna. Pub-
Ibflxed thrioe we^7: Taesdays
^nuindays and Saturdays by Vaiiaus
;pn^7f»hf«p OnmpAnylAa.. at 100-102
EliOEK Bt:m. Stidbuzy. Ont.. Canada.
Telephone»: Business OXflcc 4-4264
Editorial Office 4-4265. Manager
E. SuJcsi. Edltor W. Elclund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Qntarlo.
Advertisin^ rates upon appUeation.
Translatlon free of chargc.
mAOSHINNAT:
Canadassa: i vk. 7 i » 6 kk. 3.75
Yhdys7allo!«aa: l vk. 8Ä> 6 tt. 4 ^
suomessa , l vk.><8.50 0 kk. 4.75
"Saatanallista" kylläkin
i^ÖM^:eui^M J^MJ'"S ja
f.' Ethä JRösenbergin teloittaminen, vaan yritys saada heidät tunnus-
SlIfl^iDiaSSv^ Dorothy Thbmjisön sanoi i e s k i -
? ' vuktoisessk; pakinassaan/e^^^^^
t f e i ^ • ännbnanpmus on ^ "saatanailisesti suunniteltu ehkäisemään
i j a«pahduksen'*.
/ Toisin sanoen WaH Streetin hyväksi propagoiva Dorothy Tbomp-
• " sofl^myöntaä, että iRösehbergfe teloitus on j o t a k in seUaista, mitä
W •> .„tahansa päästä tuntemaan sähkötuolissa käryentämisen ihanuutta!
i ' " ~ Katsotaanpa tätä Rosenbergien -vetoomusta. Meidän täytyy tosin
1/' mjrofltää, että eriime ole olleet tilaisuudessa sitä kokonaan lukeniaan,
I ^ S f l i J a i ^ kerrottu tästä
i . r ' . ytHbarkkia käsittävästä asm^^^^
t ,1 -^Sing Singin vankilasta presidentti Trumanille lähettämässään ar-
' •"' ' monanomuksessa mrs, Rosenberg, kahden pienen pojan äiti, sanop
vakuutan^ kuten vakuuttaa minun miehenikin, on
, että^ me olemme syyttömiä. M e olemme syyttömiä . , . Tässä pn
kiA totuus.'.
l(iS'l^|*«Meille M se on aiheuttanut
^-v^f: N ujeflte sydähiupua, että meidän ylpeä puolustuksemme syyttömyydes-
] tänjme op ylimielisyyttä, j a että sitä (syyttömyysvakuutusta) yllä-v
^ ^ f t i e f e , ei oman kunniamme ylläpitämiseksi, vaan saävuttaaksem-nf
Bie^Jonkun määrittelemättömän %artyyriu%^^^
jllr ' i^^ofeteen uudelleen, että he halu3,vat elää, Rosenbergit sanovat
" vetoomuksessaan:
f[ , J"Me emme ole marttyyreja emmekä urhoja, emmekä haluakaan
; lililtipia s e i l a i s i k ^ ;3^e emme halua kuolla. 'Me olemme syyttömiä,
i illit TS^tä^to suuri hinta vieläpä elämästäkin,
W§^^joi^ ostetulla elämällä me emme
Mift:;Swsi:eiää'itsäiriiäiÄ^
i i i ; l'^^^ vedotttiäan y l a
•'] tijnnettuuh tosiasiaan, että tyomari Kaufman antoi ymmärtää, jotta
~ IIIIi:^Ke dltaa henkensä "puhumalla^':ieU> t '^S^^
| f|:|;^y;>|^^ syyttömiä,
, , B(osenbergit vetoavat presidentti Trumaniin seuraa"-"
1^-^ ja tunteisiinne.
'"'l ' t^nB^,.kUtea olemme julistaneet,.meillä olisi tilaisuu
m ^ l e m i i r ^ jos nie olemme erehtyneet, kuten jotkut sanoyat, sijloin
"T^(ij^^ltäte'etöjeh poiketa historialiisesta a-vosy-ieUisyydestäalehtumalla
kostaviin j a raakalaisiitf'tekoihin . . ."
(/Tämä on, miss Thompsonin .käsitys^^
m p ^ n viekkaasti esittää) täytyy tunnustaa syyllistyneensä jo­k
i n sellaiseen, mistä he itse mielestään ovat syyttömiä,-ennenkuin
ät voidaan arinahtaa.. '''Hallituksen tavoitteena ei pitäisi olla
bergien sähkötuolissa teloittaininen, vaan se, että heidät taivu­i
n yhteistoimintaan oman elämänisä pelastamiseksi . . . ' Jos he
justayat, heidän ei tarvitse kuolla . - . " • .. '
S a a t a n ^ i ^ a i ' ei ole se k u n Rosenbergit kuolemansakin uhatessa
tavat syyttömyyttään -r-sillä historia tulee kuitenkin todistamaan
he syyllisiä tai syyttömiä — vaan se, k u n tuomion periistana
diiksen ehtona on poliittinen kiristys — ts. vaatimus, että»
nbergien täytyy tunnustaa "syyllistyneensä" johonkin sellaiseen,
rtSS he itse ovat vannoneet olevansa syyttömiä.
i.Paiiauttakaamme tässä yhteydessä mieleemme vielä eräitä ratkai-
. ^ „ s^VQA tärkeitä tekijöitä: Rosenbergejä ei syytetty maanpetoksesta eikä
I j e ^ e s \'akoilusta, vaan "salavehkeilystä" siinä i^ielessä että voisivat an-
[V fi t^ puolusluslaitpkseh joitakin tietoja jollekin toiselle vallalle. Yleinen
•] käsitys siiloin j a vieläkin on, että Rossnbergej.V vastaan nostettiin
' ' *" tilainen " l i e v e m p i " syytös sen vuoksi, että Yhdysvaltain lakien j n u -
kiian siinä ei tarvittu muita ' t o d i s t u k s i a " kuin se, että ,he olivat
t4yalla tai. t o i s i l l a olleet yhteyksissä rikollisten ihmisten kanssa!
mm
mm
Ulf - ' Sjutta langettaessaan tuomion, tuomari Kaufman julisti jo;avpimesti,
| f ejtä Rosenbergit olivat antaneet atomipommin Venäjälle/syyllisty-m
r.
I
f
II'; mk
neet Korean sodan puhkeamiseen jne. Tämä sellaisenaan on vain
yl«i esimerkki tiiomarih puolueellisuudesta.
«Toinert mielenkiintoinen seikka on tämä: Yhdysvaltalainen tuomari
Jerome Frank lausui jokin aika sitten, että ilman David Greenglassin
todistusta Rosenbergien "tuomio el kestäisi". Tässä yhteydessä on
njuistettavai että Greenglass (ja hänen vaimbn.sa) tunnustivat syylli-s|
ytensä vakoiluun j a "todistivat", että he antoivat tärkeitä atomi-silaisuuksiaRosenbergeille.
Tosiasia kuitenkin on, että Greengla.ssit
"tunnustivat" vasta pitkäaikaisten 'neuvottelujen" jälkeen ja tämän
I T « : "neuvottelun" perusteella Greenglass selvisi vakoilustaan vJankilatuo-
^' »'r l njioUa ja nirs. Greenglassia vastaim ei nostettu lainkaan syytöstä.
^ \ J^s tässä yhteydessä on sanottu, että Greenglassit ostivat ^"juudSs-
> ' sanoilla muutaman vuoden kurjaa elinaikaa"V se c i tunnu lain-
I' kaan liioittelulta. Mutta tärkeintä on tämä:
i ^-Greenglass todistiy että hän o l i tehnyt -iäpileikkaus piirustuksen"
a{omiponuni^tä j a antanut sen Rosenbergille. Tämä s'itäkin huoli-
/ ' i naatta V i ^ k l i ^ hän oikeudessa tunnusti, ettei hän tiedä mitään fysii-
\(^' k^ta j ^ ^ m a t e t i j ^ k a s t a l Kaikcrt tämän lisäksi tuli Yhdysvaltain
; johtavaätoinitiedemies t r i 'Harold Urey ja selitti — ETTÄ .\TOMI-
• TkOE> i i E H E L T . ^ M E N I S I M O N T A V U O T T A S E L L A I S EN
P J t l R U S T O K S E X V A L M I S T . \ M I S E E X M I X K . \ (fysiikasta j a ma-
'i r Uinatiikasta tietämätön) G R E E N G L A S S T E K I LYHYESSÄ A J A S -
r S,\ U L K O M U I S T I S T A — T S . A T O M I P O M M I N P I I R U S T U K S E N.
^ ' ; '-Kaikkien näiden arvovaltaisten lausuntojen ja tunnettujen tosi-i
j ' j asiain perusteella on kautta maailman levinnyt sellainen käsitys, että
Rösenbtirgit ovat'todella syj-ttömiä niin "atomipommin varastami-i
j ! . ; ' seen" k i i in Korean sodan alkamiseenkin. Heidän lisäkseen on m i l -
v j ^ | l | j < » n i a ja miljoonia ihmisia jotka uskovat Rosenbergien syyllisyyteen,
l l ^ ' ! ^ noitta katsovat, että heille on mätkäisty Yhdysvalloissa ennen tunte-.
Ja tämän kahden
'$f ^^M^^-''^^^^^'^ välissä on tällä mantereella, Euroopassa ja Aasiassa luke-
'l^hl ' Isättömiä miljoonia, jotka eivät ole määritelleet kantaansa puoleen
f}t';£- ,, eikä/toiseen, mutta pitävät itsestään selvänä asiana että tällaisissa
laisiin^ canadalaisiin j a muihin, jotka näistä mielipide-eroavaisuuk-
J l | | ' isiä^^ huolimatta ovat puolustaneet inhimillisyyttä — j a ihmisoikeus-j-;^
]'•' ,^ k i ^ i t l ^ i d e a perusteita vaatimalla, että Rosenbcrgeja ei saa teloittaa.
Kyspyksiä ja
vastauksia
FAE.MniIAIDE.VSAA.VTI
Kysrniys: Antaako Canadan halli­tus
fannixnalta uusUle siirtolaisille ja
lainaako se rahaa tarpeellisten konei­den
hankkimista varten ja minkälai-,
silla ehdoilla? Mistä voi saada tlcr
toja näistä asioista? — Kiitollinen.
Vastaus: Canadan maakuntien
maat ovat maakuntien määräysval­lassa.
Koska asutt«! Ontarion nma-'
kunnassa olette ijmeisestÄin kilimM-tuncet
Ontarion, maÄunjn|in.yniiaöap.:
trudet slirtoialSet voivat isktäkvaliitc-mattomla
asutustarkoituksiin sopiyia
malta sitä varten D]iäätitellyiitäi4^;y
ellta. Palstat ovat «J—IOT'eekkerin
laajjJiala ja niitä voivat ostaa 18 vuo­den
ikäiset miesoiuoliset henkilöt Jai
saman ikäiset naispuoliset henkilöt,
jos he (naiset) ovat lapsia käsittävän
perheen yksinomaisia huoltajia. Täl­laisen
maan hinta on 50 senttiä eek-.
keriltä ja maan voi saada haltuunsa
ei-kansalainenkin, mutta hän ei saa
lopullista omistusoikeutta maahan
ennenkuin hän on Canadan kansa-iaiinen,
ohrnaksaniit maan liinnan ja
täo-ttää : vähintään kolmen vuoden,
kuluessa.maan asumista, raivaamista
ja asuntoa koskevat ehdot. Sama p i ­tää
palklMinsa myöskin kansalaisiin
nähden. Ontariossa, eikä todennä­köisesti
missään Canadan maakun­nassa
saa nmata ihan ilmaiseksi. Y k -
sityiskphtalsemmat tiedot voitte saa­da
pyytämällä kirjasen 'Ländslor
iSettlement In Ontario". Osoite on:
Department pf Lands and Pprests,
Toronto, Ont. Mikäli haluatte tie­toja
muissa maakunnissa tarjolla ole-,
vlsta maista, (voitte niistä pyytää tie­toja
samalla osoitteella, kirjoittamal­la
kysjrmyksessä olevan maakunnan
pääkaupunkiin.
Arvelemme, että juuri uudisvUje-lysmaalle
sLrtyvä henkilö el voi isaa-da
mitään lainoja mihinkään tarkoi­tuksiin
ennenkuin hän oh kelhittänyt
palstansa^ j a rakennukset Jossain
määrin, niin että ne riittävät mah­dollisten
lainojen katteeksi, joko en­simmäiseksi
tai toiseksi kiinnityksek­si.
• • . •
Liittovaltion hallitus on vuodesta
1829 lähtien lainannut varoja larmar
re; lie lisämaiden ostamista, farmien
kehittämistä, rakennusten pysbyttä-mjstä,
karjan, j a , koneiston ostamista
VoodeUa 1952 kansainväliiflf vel*i^
stalinilaisia raoliaDpalkJntoja saa- tusta edustajain keskuudessa,
neiden Joukossa on Brasilian kan- Etoa' Brancon urhoolimen taistelu
san maJim tytär, raohanpiioliiaiÄi^ sai ^^^.^^^^
liikkeen JuiOÄ»atfew»,-toimäw*^ :tunnM§Jj*?en. :^ vapautta-
Brasilian-liaijailtä^^ :iinds^BMsilasiavyaati^^^^ naiset, nuo-
• Branco.>J,;;^/-. '^^''^••ii^ilS^^m^ ••
E l i z a B r a i | o 3 l i a | S ^ W # i i ' ^
si latinalaisen'j!Un|^i|«
sen ulkopuöteltiiän''fVUÖ<teri'^ai&SB
puUa. • ,:.v::.:; ^.f^iSm^: >i
Tu(Aon'; ftftaajj:; iJfi^lianv-.irtTänl^
maiset y a l ^ t s t a ^^
nuorisoa ^ E D f t a K ^ I ' ^^
ta moiM^|^^ۊj|Wipv
sassa noiisi ' protestlaalto; , Brasilian viranomaiset saivat m i i i s -
maata^pldettUn v a s t o ^ u s e k o k o i ^ ^ takin maista^11^ Brancon vapaut-
Syyskuun «f päivänä 4950> -jollei» „^-- K^invälisen
sotilasviranomaiset Järjestivät soti­lasparaatin
Sao Paulossa, iBrasillan
naisliitto Järjesti marssin paraatipair
kalle Anangabaun torille. (NalslUtt«f
levitti plakaatteja Ja lentolehtisiä,
joissa paljasti imperialistisia a^resso.;^^
relta ja kehoittt kansaa tekemS&Si
vastarintaa sotajoukkojen lähettämiU;
selle Koreaan. Paraatin aikana iEllza
yih. tarkoituksia varten. Toinen kiin­nitys
ei kelpaa lisämaiden os^mis-lalnpjea
.katteeksi. .! S.tten vuodeij.
1929 on tämä^iiaisia.; lainoja annettu
ehsimniäjstä kiinnitystä <yästa?in 30.-
^44 ja, tolst^; kiln^ltj^t^ • yaste^h lö.-
148, yhteensä y l i 65!, miljoonaa dolla­ria.
!Me;ilä'el ole. tietoa näiden lä^^
jen korosta eikä muita yksityiskoh­dista,
matta iiiistä saatte lisätietoja
kirjoittamalla osoitteena: W. A.
'Ree-ve, Secretary. Canadian Farm
Loan Board, pttawa. Önt^
Kun olette a;settuneet farmille saat­taa
olla edullista, että asetutte y h ­teyteen
maakunnan maatalousminis^
tsriön paikallisen edustajan kanssa.
Hän voi antaa teille sellaisia neuvoja,
joista saattaa olla teille hyötyä. -Näitä
edustajia on .kunkin piirin keskuk­sessa,
esim. "täällä Sudburyssa.
Suomalainen väestö
Ottuwa. — Vuoden 1951 kesäkuus­sa
toimitettm yleiseai väenlaskun
tiedot osoittavat tämän maan suo­malaisen
väestön lukumäärän vähen­tyneen
kolmessa maakunnassa
(Alberta, Quebec ja Saskatche\van)
j a Yukcnin alueella kaikkiaan 1.077
hengeilä ja lisääntyneen muissa maa­kunnissa
ja Northwest-alueella kaib-kiaan3,139
heagcllä. joten vuoden 19-
41 väenlaskun jälkeisten Itymmenen
vuoden aikana tapahtui 2,062 hen­gen
lisäys koko maan suomalaisen
väestön luicumäärässä.
Vuosien 1941 j a 1951 väenlaskujen
viilisenä aikaha osoitti Canadan suo­malainen
väestö lisääntymistä seu­raavalla
tavalla:
Ontario .
B. C.
N. S.
N. B. . . . . . . . . . . .
Newf<>uiidland ..;
uVorthivest-alueet
Manitoba . . . . . . ..
PEI
Yhteensä . . . . . ..
Samana aikana
. . . . . . . . . . . . . 2 . 5 00
... 458
63
40
. . . . . . . . . . . . . 31
. . . . . . . . . . . . . 28
. . . . . . . . . . . . . 13
............. e
.. ..........3,139
vähentyi suoma­laisten
lukumäärä seuraavasti:
Alberta 494
Quebec . . . . . . . . M ' ^
Saskatchewan 135
Yukonln alue . . . . . . . . . . . . . . . . - 5
Yhteensä ...1,077
Työttömyys uuden­vuoden
lahjaksi
Toronto. — T . k. 8 päivään päät­tyneen
viikon aikana sai kaikkiaan
2,779 Toronton Ja 'ympäristön työ­läistä
työttömyyden uudenvuoden-!
lahjakseen. T>'öttömyysvakuutusko
mission paikallisen toimiston anta­mien
tietojen mukaan oli Toronton
seudulla mainittuna päivänä kaik­kiaan
17.897 työtöntä, joista 13,535
oli miehiä Ja 4^62 naista. Viikkoa
aikaisemmin oU työttömien lukumää­rä
15,118 henkeä.
Branco avasi tirhoollisestt sotilaiden
eteen plakaatin. Johon o l i khrjoltettu:;
'Tolkamme eivät lähde sotilaina ;B&of
reaan.'' * Hehkuvassa puheessaan 'soi!
tilaille Eliza"Branco sanoi: "Sotilaat^;
poikamme, älkää lähtekö Kpreaanv
Me emme taihdo omaistemme.'kuo]te<^
maa, me emme - tahdo orpojen uutbä
armeijaa, hävitettyjä koteja Ja ät*
tien kyyneleitä..;; Ensin HiämiUeeii
joutuneet pollisft "hyökkäsivät i ^ n - :
con kimppuun, vangitsivat hänet ja
sulkivat vankilaan.
Mutta E l l z a Brancon sanat levlsivjät
kulovalkeana ympäri maata, koko
Brasilian kansa nousi taisteluun r a u ­han
puolesta, sotaa vastaan Koreassa.
Ellza Brancon sanoista tuli taiste-:
lulippu. Jonka alle yhdistyi kansan e.-^
nemmlstö, Ja tähän saakka ei yhtään
brasilialaista sotilasta ole lähetetä'
Koreaan. ;
Syyskuun 7 päivän tapahtumain.
Jälkeen sai rauhanpuolustuslUke B r a - ,
sillassa uutta voimaa, (Mielenosoittan
Jat ja. kokousten osanottajat vaattu;
vat Ellza Brancon vapauttamista
vankilasta, slljä hän o l i jo. .ennen
syyskuun 7 i^ivää.saanut uupumat^
tomalla taistelullaan kansan etujen-puolesta
'Jdi rauhani puolesta, osakseeni
i tayallisten fihmlsten ^rakkauden:. S a i '
maila kansanjoukot vaativat yhä vel'^
.tavoimaisemmin rauhaa ja-' v ^ t u s t a -
vatjBotaJöUkköjen lähettämlfitS; K O f
•reaan. .'.j .
•Eliza Branco on tavallinen kuto«
motyöläjien, joka on kulkenut mal--
nehikkaan taistelutien. Yhdessä mle^
. hensä. k a i^a hän osallistuu työväen
lakkoihin ja vaatii yhdessä toisten
työläisten kanssa palkan korottamis-^
ta. Vuonna 1346 hän johti työläis­naisten
taistelua ruokatavaroiden
hInto'jen alentamisen - puolesta. De-t
mokraattisen naisliikkeen aktiivisena
coimihenkilönä Eliza Branco järjesti
Barretoslssa Pertacalin korttelin
naiskomitean ja kutsui naisia taiste­luun
paremman elämän puolesta
Taistelullaan työtätekevien etujen
puolesta Eliza. Branco sai osakseen
kotikaupunkiiwa väestöA suosion ja
rakkauden. Jo tässä taistelunsa a l ­kuvaiheessa
Ellza toi ilmi pelotto­muutensa
j a urhoollisuutensa tais-tel^
Lssa kansan etujen j a rauhan puo­lesta.
(Muutettuaan vuonna 1940 Sao Pau-loon
Ellza Branco jatkoi tästeluaan
rauhan puolesta, synnyinmaansa
kansallisen riippumattomuuden puo­lesta,
naisten ja lasten etujen puoles­ta.
Tämän aktiivisen taistelunsa. t a ­kia
Eliza Branco oli vangittuna mon­ta
kertaa.
Tällainen on ollut Ellza Brancon
taistelutie, joka toi^ hänet syyskuun
7 päivänä 1950 Anangabaun torille.
'Vankilakomentb ei voinut kuiten­kaan
murtaa urhoollisen nalSen tais-telutaMoa.
Huolimatta siitä, että p u ­heestaan
sotilaille Eliza BrancoUe
langetettiin neljän vuoden ja kolmen
kuukauden tuomio ja että vankilassa,
hän joutui kauhean pilkanteon alai­seksi,
ei Eliza Branco keskeyttänyt
hetkeksikääP taisteluaan. Eräässä
kirjeessään omaisilleen hän kirjoitti:
•;VankiIakauhut Ja mielivalta syn­nyttävät
minussa suuttumusta ja an-iavat
vielä.suurempaa rohkeutta tais­telussa
sotaa ja kurjuutta vastaan,
synnyinmaamme vapaiittamisen puo­lesta.''
Vankilassa. Ellza Branco tekee
suurta poliittista työtä vänkien kes­kuudessa,
järjestää heitä taisteluun
julmaa vankilakomentoa 1 vastaan.
jmn enshnmäisenä Julisti nälkälakon
protestiksi ankaraa vankilakomentoa
vastaan. Kaikki Sao PauloJ* vanki*
lan poliittiset viangit yhtyivät nälkä­lakkoon.
Viranomaiset päättivät
tehdä selvän hänestä: Eliza Brnn-ib
siirrettiin kaupungin pahimpaan van­kilaan.
Vankilan päällikölle annet­t
i in rajoittamaton valta Eliza Bran­con
suhteen. Hänet eristettUn muis­ta
vangeista ja häntä kohtaan käytet­t
i in mitä Inhoittavimpia keinoja.
Mutta mikään ei voinut murtaa
Brancon taistelutahtoa.
Vuoden 1951 heinäkuussa Eliaa
Branco lähetti vankilasta lämpimän
ten'ehdyksen Brasilian naisten en­simmäiselle
kongressille. Hänen Ux-tamisvaatimuksia.
Kansainvälisen
demokraattisen naisliiton monet kan­salliset
Järjestöt ilmaisivat myötätun­tonsa
Brancolle Ja suuren suuttu­muksensa
hänen * van^tseinisensa
Johdosta. '
Yleisen mielipiteen painostuksesta
Brasilian vh-anomaisten täytyi syys­kuun
26 pnä 1951 vapauttaa Eliza
Branco -vankilasta.
Päästyään vankilasta Eliza ryhtyi
tarmokkaaseen työhön rauhan puo­lustukseksi,
naisten oikeuksien ja
kansansa etujen puolustukseksi.
Brasilian kansa valtuutti Ellza
Brancon Julistamaan rauhantahton­sa
kansojen rauhanpuolustukongres-sin
puhelavalta.
'•Me brasilialaiset äidit-, sanOi E l i ­za
kongressissa, "olemme päättäneet
omin Icäsin aseistaa poikamme puo­lustamaan
siynnyimnaataixune kaikelr
ta agressiolta. iglutta, me emme mis­sään
tapauksessa salli sitä. vaikkapa
meidän täytyisi tapella kynsin iiam-pain.
että pojistamme tehtäisiin mui­den
iiansojen sortamisen,ja orjuutta­misen,
välikappaleita, ihmisiä, jotka
hävittäisivät nitden maiden kaupun­keja
ja kyliä. Joiden maiden kansojen
pyrkimys vapauteen herättää meissä
lämmintä myötätuntoa Ja s o l i d a ^ i -
s u u t t a . . . "
taistelijan sanoissa tuntuu Brasilian
naisten vakava päättäväisyys taistel­la
rauhan puolesta j a siten myöskhi
, Nässä- järkähtämättömän rauhan-,
lastensa elämän j a onnen puolesta.
Kansainvälisen staiinilalsen; rau-hanpalkmnon
antaminen Eliza Bran­colle
osoittaa sitä, että hänen taiste­lunsa
rauhan puolesta on saanut • o-saksesn
koko maailman rauhantah­toisten
Ihmisten kannatuksen.
lykbiveneet ''Kaijala''
ja *Ttmiiiiiiaa'Vnnnubsi
Läiisi*Saksaan i
'Helsliiki. — (SS) -^Xai^stonvan.
Ijat tykkiveneet "Turunmaa" Ja "Kar­jala"
on myyt? romuksi Xdnsi-Sak-saan
5,7 miljoona^ markan iiinnasta.
laivoista on poistettu aseistus.
Tykkiveneet '^Bänjeenmaa" Ja "Uu^
filmaa'^ ovat mydskin myyntilistalla,
samoin eräät binaajat ja proomut.
Bakteerisodah valmis­telut
Lättsi^Sabsassa
Ato^ova. — Täkäläiset saitoouileh-det
ovat kertoneet I^nsl-S^toassa le«.
vitettävän aiiiwil*atei«tto
jasta. bakt^olipgiis^sta jspdästa Ja
suoritettavan valmistavia toimenpi­teitä
bakteriologisen aJseen valmista­miseksi.
Adenauer ilmoitti l i i t t o i ^ i -
villä jbulukuun 6 pnä, ett^
Pariisn s o p h n i ^ ^ inukEd&esti Länsi*
S a k s a a i u l ^ n tupttaniaan biologi­sia
j a keinlailisla ihmisien joukkotu­hon
välineitä. Kuluvan vuoden ke-,
säkuussa jo .saatij^. |Ueto|a, Jojtk^ ;to>..
distavat; että. LäiiBl-S^ksaasa^^^^o^ muo­dostettu
muutaj^a s s ^ i^a' toj^^
keskuksia valmistautumiseksi bakte-riologiseen..
sqtaan ja että nämä l a l -
^kset^vat^oilejE^ tä^ tO:lminnas-sa
useita kuukausia,
;&»n;omaieJi4et; j ^ l k a ^ <fJedon--
antoja,jpt^.osoittavat ameiikj^
ten mie^hitysjotikkbjen Länsi-i^
saavan 'käytännöllistä ketusta (val­mistautuakseen/
tiläkteriologiseen .so­dankäyntiin.
B.G:n lainlaatijakunnan jäsen kenraali Pearkes
saneo tiskövausa ikafaden yhteiskuntajärjestelmän
rauhanomaiseen rinnakkaisoloon
Victoria. — Länsl-Eurooppaa ei uh-
. kaa hyökkäysvaara Neuvostoliiton ta-iholtaV
pikä ole olemassa todellista
syytä, miksi ei kaksi erilaista yhteis-kuiitaj^
je^teiroää voisi elää rauhan-
'omäi^U'riimakkain, sanoi B . C :n
lainlaatijakunnan könservatiivineh
jäsen, keru-aali G. R. Pearkes, nuor­ten
edustajistolle Jäällä, .
Kemra^ll Pearkes otti viime «Viikol­la
vastaan työläisnuorten liiton edus­tajiston
j a keskustellessaan nuorten
'kanssa hän sanoi olevansa sitä mieltä,
että cahadalahien jalkaväki prikaädi
tulisi tuoda kotiin Saksasta. Hän
sanoi, että Canada voisi parhaiten
avustaa Euroopan malta lähettämäl­lä
niihin teknillistä ja taloudellista
apua. -
K u h häneltä kysyttiin kannattaako
hän pakollista asevelvollisuutta, niin
häh sanoi yksinkertaisesti ' E n " , ker-
Fastori Glendon Partridge, presbyterisen Idrkon pappi Montrealista,
toisen maailmanspdan veteraani ja Bosenbergien armahdoisen b y -
väksi toimivan kansallisen komitean johtaja, sai runsaasti suosion­osoituksia
puhuessaan tammik. 10 pnä Ottawassa pidetyssä Bosienber-gien
puolustnskokouksessa. Kuvassa nähdään pastori Partridge k<n-kellä.
Toiset kovassa olevat ovat Magdeleine Therten, Montrealista
ja J o lm Rowley Torontosta.
toivat nuorison edustajat. Hän k u i ­tenkin
. ^ o i , että vaiidu. hän ei ole­kaan
tutustunut lakiesitykseen 16-,
vuotiaitten ottamisesta, armeijan, pal-lyelUlKeen,
,niin ihan' kuitenkin. Isan-nattaa
sei>, Ifokeilemista. !Hän sanoi
kannatta^yänka l^rjoittautumista r a ­joitetuksi
'aja,ksi t^m^ui^tä harjoitus­t
a varten mutta vastustavansa: ker
nenkään aUe 19-vuotiäan^l^
lä meren taakse.
Edelieen kenraali sanoi kannatta­vansa
toimei^iteitä^ joilla turvataan
lapset li^o^. sukupuolia Ja sotarco-mlcvlhkosten
turmelevalta vaikutuk­selta,
Hän vakuutti kannattavansa
sellaisen lautakunnan iF^riistamJSta'!
joka määräisi Canadan televisio-oh•^
jelman. ettei cQmic-kirJoJen tapainen
ohjelma pääsjisi: tunkeutumaan cana­dalaisiin
luoteihin.
Hän ilmaisi pahoitteliuisa sen joh­dosta,
että "amerikkalainen; ammatti­laisuus"
voittaa :alaa Canadan urhei­lussa,
sekä vakuutti kannattavansa
ajatusta, jonka 'mukaan nuorten tulisi
saada opetusr. j a ajanyletetoimlnnal-leen
kansallista tukea samoin kuin
yliopistoissa opiskelevat. , >
Suojnella on useita
kauppaneuvoffeluja
alkuvuoden aikana
. H e l s i n k i . ( S S ) . — Kauppavuran-omaisiamme
odottavat alkaneen vuo­den
parin enslnunäisen kuukauden
aikana useat kauppaneuvottelut. Neu­vostoliiton
kanssa käytävät kauppa­neuvottelut
jatkuvat vielä; .•'Moskovas­sa,
missä samalla keskustellaan Ro­manian
j a Bulgar.aä_ kaupasta Suo­men
kanssa. MoskoVäfesäiholtaa neu­votteluja
Suomen puoies,ta pääkonsu­l
i Palmrooth.. Ensimiiiäiset Helsinr
gissa tänä vuonna suoritettavat • neu­vottelut
koske vat,;^. :J käu^aanmie
Tshekkoslovakian käriöisä Jä alkblvat
tammikuun 7 pnä. •' . :
K i i n a n ja Su<>men:iväliset kauppa-r
neuvottelut _dn irjäärk aloittaa Pekin­gissä
tammikuun puoi.välissä; mutta
SITÄ
T
KOUASnTOA
Liikkeen isäntä kuulUBteU miestä.
Joka haki kirjanpitäjän paikkaa!
— LucnnolUsestlkm te tunnettu kak­sinkertaisen
kirjanpidon?
— Tietenkin! Mutta vielä paremmia
tunnen t:olminkertaj6en. . .
— Minälaista se on?
— Edellisessä paikassani minun piti
pitää kolnihikertaista k^jaE«)itöa.
Yksi o l i ainoastaaigi Isäntää itseään,
varten. Sen t u l i inSytiää liikkeen 0^^^
kea voitto. Ttolixen b l l y l e ^ vjirten
Ja: sen tarkoituksena o l i todistaa^ et­tä
liike ei tuota voittoa. Kolmas oli
tuloverovIiBstca-jfvarten ja' sen; piti;
aiäyfctää, et?tä; liike^= tuottir silkiiaa:
t»PF»iota..,;'
mm
I
Toronto. — Canadan hallituksen
faauppakomissloneri,^^ T^^ G. Flet­cher,
on antanut h-allitukselle rapor-ttn
K i h l a n kaupasta. Hän sanoo ra­portissaan,
että\ ennen vuotta 1951
noin 70 prosenttia löinan kaupasta
suuntautui lähteen.} ^Nykyään muo­dostaa,
Neuvositolliton ja kansan­demokraattisten
maiden kanssa ta­pahtuva
kauppa 70 pros. K i k l a n .kau­pasta.
,, ,
Seuraavassa mitä I^lescher sanoo
sainan taloudellisesta t i l ^ ^
"Realistiset verot p n asetettu ypi-maa,
n ja, kerätään mjröskhi. Ylimää­räiset
varat "on sijoitettu va^tioh ob*
llkatsioneihin; Inf latio . on pysähdy­tetty:
ja finanssitalous vakilnutettu.
Budjiettl on saatettu tasapainoon ja
sanottakoon, että jo v. 1951 tulopuoli
y l i t t i menot. Hallitus johtaa tavat­toman
laajaa rakennus ^ Ja yh­teiskunnallista
uudistustyöt rau-
.tateiden rakentamJsta, maan teollis- |
tamistä, keinokastelu - ija -tjiiylen
kontrolloimissuunnltelmleu toteut­tamista,
asuntojen raJcentiamista --
saavuttaen useita mieiiestykslä.
Valtava nousu on tapahtunut koti­m
a i s i a kaupassa Ja tehokkaan Ja­kelujärjestelmän
ansiosta ovat l u ­kuiset
tavaralajit ensimmäisen ker­ran
Kiinan historiassa ilmeatyheet
kauppaan, ottaen ^nnen- ,.ulkc«tuo-tettujen
'ruoka-ym, tarpeiden pai­kan."':
•
m
ISm osa!
lasten
Port Artb
uusi vuosi c
etkin viime
eivät invent
Iristään Ja ut
ioden aluss
niin
Dteuttamaai
Ensiksi
t.-eivät
leet kuin TI
lilcaan, mut
inkään nn
jteh tavatJ
la hyvät;
Dista pitikir
lisiin. :
iNiinpä pä
tijoittaa C£
$50.00 ik
i i i f i i i i
omam
nettu
ok^a
GPR ph'siirj^yt^^
qttajvai — .Täällä tapahtunee^:
kuulustelussa C P B : n esittämää rä^^^
t i taksojen perusteiden' uudjstsofii^en
Jcdidojsta, sanot R P R : n päät^nfter-kastaja
E. Reld, että C P R : » äänestys-oikeud^
r omaavista (wäkkeia(Ä,^^^^ 1
viinie vuonna 48 proseiitila'^yjhiä^^
talalsten käsissä. Kuusi:<yuQttaiiiite
semmin oli tämä prosetittimäärä 132. ||
;^maan aikaan oli yhtiön osakkeita fl
brittiläisillä 29 j a canad^lsiäa :a5
prosenttia. OsakepääomajirtÄ . i i i k ^
JOJ
KhU,
234'8iviia
t
ihjols-Amei
n New O I
eyteen, jok
aitioiden
romaai
ssa, tuoksi
iysnäytelmi
t mm. JeriJ
sydäten
ton mies -
.veileva n
a t t l V - sei!
ista. Joille
taloläaak.'
GEÖR
K i r j . ]
190 sivua
eorgian po
.ä Ihmistei
tavuuksllla,
ttavlaan
»Jan näköki:
ilönä on
>up, pient
ien ja la
lUkas heni
itikin oh «
aa.
luomen kiar
'A:
SEITSEIV
^li• Gallen
60» sivua
sidottui
(Tämän
Suomes
alla maa
kvenä
välittömj
luontefelt;
erilaisille
.veJjestä -
»tikslssä VO
tarjota
täysipain<
KaUelan
;ä..'Suki
teos me
«. j a tait
veljekise
1 j o la
lennytiän
läUe i k i
deksan prosenttia muissajnaisSi asu- i p ^
vien kaptalistien käsissä, . ' v ^ ' ; .f llSfs
lopullista päiyämäärääfeii;i<^;':^
sovittu. Tämmi-helmlkuussä-lidotta-
>HN G ^
[erraska
siviia
lenostunij
vat kauppävidanomaiaamme-^iLUpp^
neuvottelut Tukholmassa; Äirii^in^ia ; ||Mskartanosi8j
Suomen kaupasta,.sekä Bqnriläsaikay- ^ ^ J ^
tävät neuvottelut iLänsl-S^öäii^4iM-||^^
sa. Vuoiden neuVöttelul-lflM*^*
mi>a
alkupuolen heuvöttelul-, „
töut Israelin Ja Englaniiih känäni
h i n kuuluvat; myöskin ka«ppi«!i«!W0t-1^^^^
Sota voittojen täiiden
Toronto .Daily Starin liikeasiain
toimittaja Beland Holderlch sanoi
vuoden alkupäivinä, että sitten toisen
naailmansodän päättymisen ön
vauraus ja korkea tjöUisyys saatu
likaan suuressa määrin joidenkin t i ­lapäisten
ja vieläpä keinotekoistenkin
iiike-elämän elvyttäjien avulla.' Ettei
;£Ukaan saattaisi käsittää häntä vää­rin,
sanoi Holderich Euroopap. tava-ranälän
ja avustamisen jälkeen '•seu­ranneen
.Korean sota vuonna 1950 ja.
tänään on - elvyttäjänä ennenkuulu­mattomat-
rauhanajan puolustusmcr
not." .fMntta Honderich on huolis-^
saah kaikesta . ihuolimatta ja toteaa'
sen .johdosta, että niin "Canadan
kuin Yhdysvaltainkin puolustusvaro-jen
käyttö lähestyy huippuaan. Vuo­dessa
tai.parissa sen on määrä -vä-hentyä.
K u n n i in tapahtuu, mitä s i l ­loin
tapahtuu liike-elämälle ja työl­lisyydelle?"
kysyi hän.
Mr. Honderich on huolissaan sen­kin
takia, että Yhdysvalloissa on jo
nyt useiden kulutustarvikkeiden tuo-
Unto kysj-ntää suurempi ja että siellä
puhutaan lamaannuskaudesta tämän
vuoden lopulla tai seuraavan alussa
"Jos nämä ennustelut näyttävät tar­koilta,
tulee Canada epäilemättä tun­temaan
niiden vaikutuksen. iMeidän
riippuvaisuutemme 'Yhdysvalloista on
liian huomattava voidaksemme toivoa
pelastusta mistään muusta kuin var­sin
Ij-hytalkaisesta laskukaudesta."
Olemme tehneet nämä lainaukset
siinä mielessä, että ne yhtäällä todis­tavat
Capadan, samoinkuin Yhdys-vaiiahikin
taloudellissn elämän pe­rustuvan
nykyaikana sotatalouteen —
"Korean sotaan' ja ennenkuuluinat-tomiin
' puolustusmenoiliin". joiden
oikea nimitys on sotaan varustautu­minen.
Toisaalla tämä liikeasiain
toimittaja myöntää n i i d e n olevan
'"tilapäisiä ja vieläpä keinotekoisia­kin
liike-elämän elvyttäjiä." 'Jotakin
.mikä on normaalisen taloudellisen
eläruän vastaista." kuten häri antaa
käsittää^' ;
Kovjn valoisilta eivät tämän maan
ja Ytöysvaltaln kapitalistienkaan
tulevaisuuden toiveet näytä. Kriisi
on edessä iBllei aloiteta sotaa tai l i ­sätä'"
puÖlustiismenoja" entistä suu-remmiksL
Kaikesta päättäen on
kansan verotaakka jo. n i in raskas, et­tä
sitäkään ei voida enää lisätä. Toi­saalla
on todettu, että kansa vaatii
rauhaa, mikä merkitsee rimsalden
sotaVoittojen vähentymistä, ja yrittä­mistä
muilla vähemmän voittoa tuot­tavilla
aloilla.
• • •
Kaikesta huolimatta yrittää Yhdys­valtain
hallitus jatkaa nykyistä sota-talouden
"vaurauden" kautta. Se I l ­menee
mm. siitä tulevan jhelnäk, 1
pnä alkavan talousvuoden tulo- ja
menoarviosta, jonka presidentti T r u -
man esitti kongressille, Sen.rnukäan
pitäisi hallituksen saada tidoja kaik-kaän
78,587 mljopnaa dollaria. Koska
veroja, el voida lisätä täytjry siitä
syystä turvautua lainaamiseen j a Pre -
Sidenthx tuloarvio osolttiia, että kaik­kiaan
noin 13 prosenttia tarvittavista
rahpista pitäisi lainata, sälyttää so­taan
valmistiunlnen tulevien suku­polvien
kannettavaksi. -
Menoarvio osoHtaa. taasen. ^ että 59
senttiä ktiJstäkln dollarista käytetään
suoranaiseen sotaan valmistumiseen,
jonka lisäksi välllllsihi sotatarkoituk­siin
käytetään kymmenen senttiä Jo­kaiselta
tulodoUarista. .Entisten so­tien
kulujen, maksamiseen käytetään
vielä '14 senttiä, joten.koko sotalasku
on 83 senttiä, Jokaisesta dollarista, jo­ka
aiotaan käyttää Yhdysvaltain yal
tiomenoihln tulevan talousvuoden a i ­kana."
•/•
Tämä osoittaa, että ainoastaan 13
senttiä kustakin hallituksen meno-doUarijsta
käytetään ns. normaalisiin
valtiomehobiin j a loput tuhoon Ja
surmaan valmistumista varten,. Niin
nurinkurista;ja ristkiltaista on Jänk-ki-
imperialismln kansalle antama
"vauraus Ja korkea työllisyys"^
Se bn kuitenkin, kapitalismin t a ­loudellisen
lain mukaista. Sillä Sta­l
in totesi viime sjyksynä Julkaisemas­saan
kirjasessa ("Sosialismin talou­dellisia,
pulmia Neuvostoliitossa"),
että nykyaikaisen kapitalismhi tar­koituksena
on nui)doIltsimman kor­kean
k ^ t a l i s t i s e n voiton saaminen
kaikhi idahdollishi kdnoui. vieläpä
sotien ja. kansantalouden milltari-sbinnin
aytilla!, _ Koska sota Ja siihen
yalmlstuihinen oh kaikkein runsaim­mat
vpilot takaavaa hommaa niin
siitä sjrystä nic elämme niin tässä
kuin muissakin maissa sotatalouden
olosuhteissa.
Klassilliseha esinjierttlna voidaan
tässä suhteessa mainita erikoisti
Juuri Englanti^ Laihaamme tähän
kappaleen erJLästä sikäläistä J^lE^nnet-ta
kuvaavasta kirjoituksesta*: '
"Sotavarustelujen Johdosta. .ovat
työtätekevien välittömät jä väliUlset
verot kohonneet n i i n paljon,.että ne
muodostavat nyt lähes puolet pal­kasta.
Elintarvikekorteilla jaettavat
annokset ovat hyvin pienet, Mainit-, ij^»
takoon. että englantilaiset saavat vii- J ^ .
kossa va:n 250 grrfinmaa lihaa, 113 Jrlr^i
grammaa margariinia, 57 grammaa ii
voita, 28 grammaa juustoa- Ja kaksi i
kananmunaa. Monet työläi^eriheet i
eivät kuitenkaan kykene lunastamsÄB fe-s.^^
kaupoista n.ItäkSan annoksia .koska jr'
hlrmat kohoavat jatkuvasti. Kän-v|; \
san joukkojen köyhyys on supistanut j ' ^
kotimais.a markkinoita Ja lamauttaa 1 \
nut monia siviilituotannon aloja> ^v^^
man johdosta on työttömyys jatku-»f•
vasti lisääntynyt j a maassa-on nyltyi*; \
sen Jo y l i 500,OOQ tgrötönti^. , ;
"Samaan aikaan ^ a t suurs^ty«>| v \
inien voitot jatkuvasti llsääntämec?.,fe;.
The Financial T i m e s i n antamien t i & | i f l \
tojen mukaan ovat 2i772 suuryhtynia]i^|
voitot «vuoden 1952 yhdentoista en^f
simmäisen kuukauden aikana kasva-;:
neet 12 prosentilla edelliseen vupteeli
verrattuna," ' ' ' . Y\
Sellainen on sotäta]ouspolItiIkai>|^'
tulos Ja se on siOiteelUsesti, saman* r
lainen monissa muissa Eurqop?»
maissa j a vieläpä tällä «umtereella-;
khi. J a sellaista politiikkaa, kannat­tavat
kaiken lisäksi kaikenkarvaiset;
'sosialistitkin", kuten esimerkiksi:
Attleen Johtama Labour-puolue EnRr
lännissä. Mikä todistaa sitä. ettft
moiset "sosialistit"' tukevat kapit»:
listien sitä riistopolitiikkaa, Joni»
tarkoituksena on saada mahdollisiin*
man runsaat voitot, ellei muuten np
sodan Ja sotaan valmistumisen J i ^*
n a l l a ,— Kalle Terä.
h. V J .