Vapaus, August 2, 1958

              I--
Sivu 2 Lauantaina, elok. 2 p. — Saturday, August 2, 1958
VAPAUS
4UlOptT¥) Independent Labor
QncM 0,1 Finnish Can»dians. Es-i
a l ^ t M } NQV. 6. 1917. Authorlzed
i u ail^hd class mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ilshed thrlce weeliJy: Tuesdays,
Thursdays and Saturda^s by Vapai^s
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
AdvertlBlng rates upon appllcatlon.
Tränslation free of cluurge.
TEUAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.0O 6 Uc. 3.75
S kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.0» 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Iken "kovista argumenteista*'
. Torstaisissa radiouutisissa kerrottiin Yhdysvaltain pre­sidentti
Eisenhowerin sanoneen, että hän on saanut kerätyk­si
"kovia argumentteja käytettäväksi Venäjää vastaan kor­keimman
portaan neuvottelussa".
Saman uutistiedon mukaan näiden "kovien argument­tien"
ytimenä on hyökkäys Itämeren maiden, Tshekkoslova­kian
ja Unkarin kansoja vastaan — jotka eivät ilmeisesti­kään
ole viimevuosina toimineet Wall Streetin rahamiespii-rien
toivomusten mukaisesti!
'Mutta niin "kovia argumentteja" kuin nämä ehkä ovat­kin
"Venäjää vastaan" korkeimman tason neuvottelutilai­suudessa,
niihin liittyy saumattomasti myös eräitä suuria
heikkouksia.
Ensinnäkin on muistettava, että nyt suunnitteilla olevaa
korkeimman portaan neuvottelua ei ole tarkoitus kutsua
koolle keskustelemaan Tshekkoslovakian, Unkarin ja Neu­vostoliiton
osavaltioiden asioista. Keskusteltavaksi on suun­niteltu
Keski-Itään ja erikoisesti Libanoniin tehty aseelli­nen
interventio ja siihen liittyvät asiat. Tältä pohjalta kat­soen
Iken "kovat argumentit" menevät pahasti ohi maalin.
Ja mikäli presidentti Eisenhower todella aikoo näitä
"kpyla argumentteja" käyttää Venäjää vastaan, silloin hän
on tehnyt laskuvirheen siinäkin, että sekaantumalla Tshek­koslovakian
ja Unkarin asioihin, hän ampuisikin näitä vii­meksimainittuja
maita eikä Neuvostoliittoa vastaan.
Kaiken lisäksi on muistettava, että presidentti Eisen-howjer
ei suostuisi lainkaan korkeimman portaan neuvotte­lun
"pitoon, ellei ihmiskunnan enemmistön> yleinen mielipide
sitä"vaatisi. — Tässä yhteydessä voimme ottaa todistajaksi
vaikkapa Toronto Daily Starin kirjeenvaihtajan Harold
Greerin Washingtonin uutisen (heinäjc. 30 p.) missä arvel­laan,
että .presidentti Eisenhower tulee ehdottamaan kor­keimman
tason neuvottelun pitoa elokuun 10—15 pn väli-senäaikana
ja sitten sanotaan:
Samalla kun Yhdysvaltain ensimmäiset vastaukset
Hritstsheville oli selvästi laadittu siten, että koko ajatus
(korkeimman portaan neuvotelusta) tulisi hyljätyksi, Hrush-tshejnn
kovat syytökset Yhdysvaltain jarrutuksesta ovat
tuottaneet toivotut tulokset. Eisenhowerin vastaukseen si-sältjmee
yhtä provokatoorines^ielenkäyttö, mutta sanoma-lehÖfietojen
mukaan se «»U4«le jättämään epäilystäkään
siitSirettä Yhdysvallat on antautunut (thrown in the towel)
elKä^^iUle vastustamaan enempää ajatusta korkeimman por-taan-
neuvottelusta^.."
^ ä s s ä siig todetaan kerran uudelleen se yleisesti tun-netfii
tosiasia, että Yhdysvallat on ollut vastustavalla kan­nalla^
kprkeimman portaan neuvotteluehdotukseen nähden,
sinen Washington el ilmeisestikään halua mitään rauhan-om|
g[ia ja siis oikeamielisiä ratkaisuja Keski-Idän asioihin.
Mutta yleisen mielipiteen painostus on kuitenkin niin val-tav
»j>että YhdysvaltaiiT hallituksen täytynee lopulta suos-tuaf^^
ihän ehdotukseen.
^ y t tulemmekin jälleen niihin "kovim argumentteihin".
Ne eivät ilmeisestikään - tyydytä sitä yleisen mielipiteen
vaatimusta, jonka johdosta Yhdysvaltain hallituksen täyty­ne^
osallistua korkeimman portaan neuvotteluun — sillä
ihmiskunnan enemmistö vaatii interventiojoukkojen poista­mista
Keski-Idästä sekä Keski-Idän kiistakysymysten rau-hanoÄiaista
ratkaisua. Kukaan ei ole kuullut puhuttavan­kaan
"kovista argumenteista" Venäjää vastaan?
Katsottakoon asiaa miltä puolen tahansa, nämä "kovat
argumentit" ovat verrattavissa siihen, jos köyhä mies ostaisi
ruutia ja rupeaisi ampumaan variksia.
Uusi kinnannousuvyörykö?
Samalla kertaa kun Yhdysvaltain nykyisen talouspulan
pelätään aiheuttavan vakanuhan talouskriisin myös, Euroo­pan
kapitalistimaissa, tiilee rajan eteläpuolelta vihjeitä, että
raHami^ten tarkoitus on käyttää nykyistä sotahysteriaa hy­väkseen
siten, että järjestetään pikkuihmisten elintason alen-tamistarkoituksessa
uusi inflaatio- eli hinnannousuvyöry —
mikä tulisi pakosta vaikuttamaan myös täällä Canadassa.
Vaikka onkin ehkä liian aikaista vielä sanoa, että yllä-oleya
kehityssuunta on ehdoton totuus, niin siihen viittaavia;
vihjeitä on kuitenkin peloittavan paljon.
Ottakaamme keskiviikkona saapunut uutistieto, jossa
kerrottiin, että Yhdysvaltain seitsemänneksi suurin teräs-yh^
ö Armco Steel Corp. on päättänyt korottaa teräksen hin­taa
neljällä ja puolella dollarilla tonnilta. Ja vaikka johtavat
teräsyhtiöt ovatkin piihemiestensä välityksellä selittäneet,
ettei niillä ole "tällä kertaa" hinnankorotusaikeita, niin te­rästeollisuuden
arvovaltaisena äänenkannattajana pidetty
"Iron Age" julkaisu "ennusti" kuitenkin keskiviikkona, että
"tien-näyttäjä" United States Steel tulee kielloistaan huoli­matta
kohottamaan teräksen hintaa yliämainitulla summalla.
Tieiräksen hinnan korottaminen tarkoittaa sitä, että au­tojen,
kotitalousvälineiden ja kailcenlaisten koneiden hinnat
Tulevat lähikuukausien aikana kohoamaan. Täten "inflaatio-vaaraa"
vastaan pauhaavat suuryhtiöt ovat todellisuudessa
uutta inflaatioaaltoa järjestämässä ja johtamassa!
• • * • •
Tässä yhteydessä ei voida olla huomaamatta sitä tosi­asiaa,
että Yhdysvaltain kaikki sotilaalliset selkkaukset liit­tyvät
saumattomasti sotilasluontoisiin selkkauksiin toisen
maailmansodan päättymisen jälkeisellä ajalla. N.s. Tru-manm
opin-julistamista seurasi sekaantuminen Kreikan si­säisiin
asioihin — ja se auttoikin Yhdysvaltoja selviytymään
toista maailmansotaa seuranneesta ensimmäisestä talousla­masta.
Korean sota tuli tai järjestettiin "kuin herran lah­jana
Yhdysvaltain toisen sodanjälkeisen talouslaman avuksi
— ja VV. 1953—54 laman aikana oli vain hiuskarvan varas­sa,
ettei Yhdysvallat sekaantunut Indo-Kiinan sisäisiin asioi­hin.
V Libanonin interventio tapahtui taas Yhdysvaltain nykyi­sen
ja entistä sitkeämmän talouspulan olosuhteissa.
; Emme tietenkään halua väittää, että nämä sotaiset selk­kaukset
olisi järjestetty yksinomaan keinolcsi Yhdysvaltain
talouspulien ratkaisussa — mutta oma osuutensa on ilmei­sesti
hailiakin tekijöillä.
Mitä muut sanovat
PRAVDA TUOMITSEE
y i i y y T T E L Y T A K T I I K AN
Moskova. — (SIB 25. 6.) — Prav­dan
tämänpäiväisessä pääkirjoituk­sessa
käsitellään huipputason konfe­renssin
koollekutsumista J a siinä
huomautetatin mm., että koska rau­han
säilyttämiseksi on välttämättä
tehtävä pikaisia päätöksi. NLn h a l ­lituksen
mielestä hallitusten pää­miesten
tapaamisen muodolla el tu­lisi
tässä tapauteessa olla ratkaise­vaa
merkitystä. On tärkeätä, että t ä ­mä
tapaaminen toteutuu mahdolli­simman
pian, jotta voitaisiin nope­ammin
löytää oikea ratkaisu, joka
edistäisi rauhan säilymistä ja lujit­tumista,
tyynnyttäisi tilanteen Lähi-ja
Keskl-Idässä ja lieventäisi val­tioiden
välisten suhteiden kireyttä.
Neuvostohallitus ehdottaa, että tur­vallisuusneuvoston
istunto, johon
myös hallitusten päämiehet saapuisi­vat,
kutsuttaisiin koolle New Yorkiin
heinäkuun 28 päiväksi.
USAssa, Englannissa ja Ranskassa
ovat Jotkin piirit omaksuneet neu-votetlujen
siirtämiseen tähtäävän
linjan, mutta minkäänlainen viivyt­tely
ja asiain pitkittäminen ei ole
paikallaan kim pelipanoksena on Ih-miskimnan
kohtalo. Kukaan el saa
ylenkatsoa kaikkien maiden moni­miljoonaisten
kansanjoukkojen vaa­timusta,
että aggressio on lopetetta­va
Lähi- ja Keski-Idässä sekä rauha
ja turvallisuus varmistettava koko
maailmassa.
Vetoomus maailman kansoille
Keski-Idän nykytilanteesta
Tukholmassa, äskettäin koolla
ollut kansainvälinen ruahankon-gressii
jossa käsiteltiin kansain­välisen
yhteistoiminnan ja aseis­tariisunnan
kysymyksiä, hyväk­syi
Keski-Idän jännittyneen tilan­teen
johdosta vetoomuksen kan­soille
sekä päätöslauselman suur­valtojen
päämiesten kokoulisesta.
Vetoomus j a päätöslauselma kuu­luvat
^seuraavasti:
Vakava sodan vaara uhkaa maail­man
kansoja ja kasvaa päivä päi­vältä.
On välttämätöntä ja ehdotto­man
kiireellistä, että kansojen ään­tä
kuullaan, ennenkuin se on liian
myöhäistä.
Yhdysvaltain sotavoimien suorit­tamaa
hyökkäystä Libanoniin on
seurannut brittiläisten joukkojen
tulo Jordaniaan ja toisten brittiläis­ten
joukkojen lähettäminen Li­byaan
ja Kuwaitiin.
Yhdysvallat, Iso-Britannia ja
Turkki valmistavat toista hyökkäys­tä
Irakin tasavaltaa vastaan.
Nämä toimenpiteet uhkaavat
muuttaa Keski-Idän taistelutante­reeksi
ja samalla saattayat vaaraan
maailmanrauhan.
Keski-Itään suoritettu .hyökkäys
on rikos Yhdistyneiden Kansakun­tien
peruskirjaa vastaan eikä sitä,
voida puolustaa millään oikeudelli­silla
tai moraalisilla näkökannoilla.
Hyökkäykseen ryhdyttiin sen jäl­keen
kun Yhdistyneiden Kansakun­tien
pääsihteeri ja YKn tarkkaili­jat
selostuksessaan selvästi osoit­tivat,
että Libanonin poliittinen
kriisi oli maan sisäinen asia eikä
maan asioihin ollut tapahtunut mi­tään
puuttumista ulkoapäin.
Tällaiset toimenpiteet on tuomit­tava,
sillä ne merkitsevät väkival­lan
käyttöä kansoja vastaan niiden
pyrkiessä säilyttämään riippumat­tomuutensa
ja itsemääräämisoikeu­tensa.
SILMIEN UMMISTAMINEN EI
MUUTA TOTUUTTA, SANOO
P.-ARTHURILAINEN
"Simnuntai-illan konsertti sensi­jaan
muodostui sisältörikkaaksi mo­nipuolisella
ohjelmalla johon katso­mo
lausuntonsa mukaan oli tyytyväi­nen,
eimenmuuta tilaisuuden lopussa
esitettyyn filmikuvaan joka oli kai­kille
uutuus sekä er&oisuudellaan
valloitti yleisön. Kuva oU nimittäin
urheilufilmi Neuvostoliitosta, jonka­laista
valtavuutta urheilun alaUa ei
ennemmin olla valkokankaalla näh­ty.
Meidän ihmisluonteiden erikoi­seksi
piintymykseksi on vaan luetta­va
se virheellisyys ettei nähdä eikä
voida tunnustaa mitään hyvää tuon
maan nousevassa kehityksessä sen
vuoksi kun se on Venäjältä. Totuus
kuitenkin on että ennenkuin sellai­siin
saavutuksiin päästään tekniikan
ja tieteen aloilla mitä sieltä on to­dettavissa,
täytyy kehityksen olla y l -
tlömäisen korkealla. Tämä ei asiaa
toiseksi muuta joko me sen huo­maamme
tai ei — "Industrialist",
Port Arthurin paikkakuntakirjeessä.
Brasilian keskus-
25 milj. cruzeiroa
Rio de Janeiro. — Brasilialainen
keskushyökkääjä maksaa roomalai­selle
Lazio-seuralle ainakin 25 mil­joonaa
cruzeiroa. ilmoitti muuan Var
van brasilialaisen seuran Vasoo da
Gaman edustaja.
Vava, joka menee avioliittoon en­si
kuussa, on kertonut italialaisten
hyväksyneen Vasoo da Gaman tar­jouksen
ja että hän itse saa viiden­nen
osan siirtosummasta 40000 cru-zeiron
kuukausipalkan lisäisi. Aluk­si
Vava aikoo allekirjoittaa 2 vuotta
voimassa olevan sopimuksen.
Myöskin muut Brasilian MM-jouk­kueen
tähtipelaajat, mm. Didi ja Pe-le.
ovat saaneet tarjouksia Euroo­pasta,
nimenomaan Espanjasta.
Libanonilaista naista näyttää Beirutissa hymyilyttävän
lukiessaan presidentti Eisenhowerin kuvalla varustet­tua
lentolehtistä, missä libanonilaisille selitetään, että
teidän omasta kutsustannehan me olemme merijalka-väkcä
maahanne lähettäneet.
Norstadia nuhdellaan
liiasta isännöinnistä
Palautettakoon mieliin To­ronto
Daiyl Starin heinäkuun
16 pnä julkaisema Carlyle
Dunbarin kirjoitus, missä sa­notaan,
että "tavarin hinnat
nousivat kahtena ensimmäise­nä
päivänä Keski-Idän kriisin
puhkeamisen jälkeen" ja seli­tetään,
että samanlainen hin­tojen
nousu tapahtui 1956
Suezin kriisin yhteydessä ja
sanotaan: "Suezin tapahtumat
epäilemätä estivät yleisen ku­lutustavarain
hintojen lasku­suunnan,
mikä oli kehittynyt
tuotannon lisääntymisen seu­rauksena."
Eräisiin arvovaltai­siin
tietolähteisiin viitaten kir­joittaja
sanoo, että yhdysval­talaisten
maihinnousu Libano­nissa
aiheutti "monen kuu­kauden
ajalta yhden tärkeim­män
hintojen nousun." Välit­tömästi
Yhdysvaltain hallituk­seen
viitaten mainittu kirjoit­taja
sanoi:
''Yhdysvaltain maatalousmi­nisteri
Ezra Taft Bensonin lau­sunto
antaa lisäpainoa... Hän
sanoi, että Yhdysvaltain suuri
vehnän ylijäämävarasto "voi
tulla siunaukseksi jos Keski-
Idän tilanne huononee, sillä
vehnän kysyntä voi lisääntyä
tuntuvasti..."
Siis läpeensä "likaista busi­nesta"
ja kuten sanottu, mer­kit
viittaavat siihen, että uusi
hinnannousuvyöry on talous­lamasta
huolimatta tai sen
vuoksi mahdollisuuksien puit­teissa.
Berliini. — Amerikkalaisen ken­raalin
ukaasi, että myös Saksan
sosdem. puolueen on annettava
kannatuksensa liittoarmeijan ato-mlvarustelulle,
koska liittotasaval­ta
on NATO-valtio, on Norstadin
taholta sopimatonta puuttumista
asioihin, joissa hänellä ei ole m i ­t
ä ä n sanomista, jotka eivät kuulu
hänelle ja joista hänen mielipidet­t
ä ä n ylipäätään ei ole kysytty..."
kirjoittaa Länsi-Saksan sosdem.
puoloeen lehdbtöpalvelu.
NATOn Euroopan voimien yli­päällikkö
kenraali Lauri Norstad
esitti mainitun vaatimuksensa, jon­ka
johdosta myös Länsi-Saksani
sosdem. paolueen puheenjohtajisto
on esittänyt vastalauseensa Ame­rikan
televisiossa viime sunnuntai­na.
"
Länsi-Saksan sosdem. puolueen
(SPD) lehdistöpalvelu kirjoittaa
Norstadin vaatimuksen olevan en­nenkuulumatonta
sekaantumista
Saksan sisäpolitiikkaan. Kenraali
lausui televisiossa, että Länsi-Srik-san
armeijan atomivarustelu on NA­TOlle
välttämätöntä ja koska Länsi-
Saksa on NATO-maa, on myös SPDn
hyväksyttävä varustplu. "Hänen
väitteensä, että liittoarmeija on sen-vuoksi
varustettava atomiasein, kos­ka
liittotasavalta on NATO-valtio,
ei ole mitenkään sopusoinnussa At­lantin-
liittosopimuksen määräysten
kanssa. NATO-sopimuksessa ei ole
ainuttakaan lausetta, josta Norstad
tai kukaan muukaan voisi lukea liit­totasavallan
velvollisuuden varustaa
sotavoimansa atotniasein.' Myöskään
Norja ja Tanska eivät tässä kysy­myksessä
yhdy NATOn Pariisin pää­majan
käsityksen eikä ole tiedossa,
että Norstad olisi näissä NATO-maissa
painostanut ketään sillä ta­voin
kuin hän on nyt itselleen salli­nut
SDPn suhteen.
Jos Norstad on ryhtynyt pakotuk­seensa
SPDtä vastaan omasta vallan-tunnostaan
olisi asia paha. Jos Nor­stad
taas on toiminut yhteisymmär­ryksessä
jonkin joko liittotasavallan
uiko -tai sisäpuolella olevan poliitti­sen
tekijän kanssa, niin asia on erit­täin
paha. Mutta joka tapauksessa
on Norstadille annettava nuhteet",
lopettaa lehdistöpalvelu.
Kansojen velvollisuus kaikissa
maissa on toimia nopeasti, voimak­kaasti
ja päättävästi tämän hyök­käyksen
pysähdyttämiseksi ja rau­han
säilyttämiseksi Keski-Idässä ja
maailmassa. Jo nyt monella puolel­la
maailmaa yleinen mielipide on
ilmennyt suurissa mielenosoituksis­sa.
vValtuuskunnissa, joita on lähe­tetty
parlamenttien puheille, vetoo­muksissa,
ammatillisten ja muiden
järjestöjen toimenpiteissä esitet­täessä
vastalauseita Keski-Idässä
suoritettua hyökkäystä vastaan ja
vaadittaessa amerikkalaisten ja
brittiläisten joukkojen -pois vetä­mistä.
Aseistariisunnan ja kansainväli­sen
yhteistyön kongressi vaatii voi­makkaasti,
että tällaisten toimenpi­teiden
lukumäärää, laajuutta ja eri
muotoa lisätään ottaen huomioon
kunkin maan olosuhteet.
Erikoinen vastuu on Yhdysval­tain
ja Iso-Britannian kansoilla,
koska heidän maataan käytetään
hyökkäyksen tukikohtana.
Vain niin, että koko maailman
kansat toimivat kaikin käytettävis­sään
olevin keinoin, voidaan soti­laallinen
asioihin puuttuminen lo­pettaa
Keski-Idässä. Vain niin voi­daan
tuhon vaara torjua.
PÄÄTÖSLAUSELMA SUURVAL­T
O J E N PÄÄMIESTEN VÄLITTÖ­MÄSTÄ
KOKOUKSESTA
Katsoen äärimmäisen vakavaan
kansainväliseen tilanteeseen kan-s
a i n v ä l i s e n yhteistoiminnan ja
aseistariisunnan maailmankongres­si
vaatii voimakkaasti hallitusten
päänjiesten välitöntä kokoontumis­ta
aseellisen selkkauksen välttämi­seksi
ja neuvotteluratkaisujen kä­sittelemiseksi.
Mine-Mill-edustaja
Walesin kaivos­työläisten
vieraana
Toronto. — Mine-Millin rahaston­hoitaja
Longbridge on vieraillut Wa-lesissa.
Britanniassa, British Natio­nal
Union of Mine Workersin vie­raana
edustaen 34,000 Canadan Mi­ne-
Millin jäsentä. BNUM:n jäsen­määrä
on 700.000. Tämän järjestön
vuosikokous pidettiin Porthcavvlissa,
Walesi5sa.
Mr. Longbridge sanoi, että Ca­nadan
Mine-Millln jäsenet, tänä
kriisin vuonna samoin koin ennen­kin,
kulkevat eteenpäin brittiläis­ten
veljiensä mukana taistelussa
kaivostyöläisten ja koko maailman
työläisten hyvinvoinnin puolesta
rauhallisessa maailmassa.
Ruotsin Amerikan Linjan M.S. Kungsholmissa lähti äs­kettäin
Suomeen pari amerikansuomalaisissa piireissä
tunnettua taiteilijapariskuntaa. Kuvassa oikealla on Mr.
Eino Haavisto ja hänen vierellään Mrs. Britta Haavisto.
Mr. Haavisto on kuten tunnettua toiminut useina talvi­na
New Yorkissa ja Fitchburgissa teatterinjohtajana se­kä
esittävänä taiteilijana. Hänen laulamansa monet ope-rettisankarin
osat ovat saaneet suurta suosita. Hän on
ollut Suomessa Kotkan Kaupunginteatterin ja Porin
Kaupunginteatterin ohjaajana ja näyttelijänä. Britta-rouva
toimii teatterin liepeillä kiitollisena katselijana
, ja inonstajana. Vasemmalla kuvassa on newoyrkiIainen
Mr. Eino Suisto, joka näyttelijänä ja operettiosien esit­täjänä
on tunnettu tekijä. Hän oli myöskin Amerikan
Laulajien . konserttimatkalla Suomessa 1956. Viola-rouva
käsittelee taidolla pianoa sekä hanuria, ja hä­nen
kykyjään soittajana ja säestäjänä on usein menes­tyksellä
käytetty.
USA:N KAUPPA SUPISTUU
MELKO RUNSAASTI
New York. — Kauppaministeriön
suorittamien laskelmien mukaan
päätyy USA:n vienti kuluvana
vuonna 16,4 miljardiin dollariin.
Tämä merkitsee 15 pros. vähen­nystä
viime vuoden viennin tasos­ta.
Tuonnin arvioidaan jäävän 12,5
miljardiin dollariin, mikä merkit­see
noin 7 pros. vähennystä viime
vuoden tuonnista.
Laskelmat perustuvat kuluvan
vuoden ensimmäisen puoliskon
USA:n ulkomaankauppaa koske­viin
lukuihin sekä suhdannearvi-ointeihin
vuoden jälkipuoliskolla.
Viennin vähennys on osoitus VSAn
pulan vaikutuksista sen kauppa-tuttaviin
ja niiden kiristyvästä
dollaripulasta< Myös USAn tuon­nin
supistus huonontaa sen kaupp-patuttavlen
dollarivarantoa.
Dullesin Brasilian
vierailu voi johtaa
yleislakkoon
Jos Yhdysvaltain valtiosihteeri
Dulles vierailee Brasiliassa elokuus­sa,
niin Brasilian työläiset vastan­nevat
siihen 24 tunnin yleislakolla
protestiksi Yhdysvaltain latinalaisen
Amerikan politiikkaa vastaan.
Yhdysvalloissa oleva Brasilian lä­hettiläs
Amaral Peixoto on ehdotta­nut
Dullesin vierailun lykkäämistä
tuonnemmaksi.
14,5 milj. vajaus Suomen kaupassa
länsi-Saksan ja Ruotsin kanssa
Helsinki. — Tullihallituksessa val­mistuneiden
tilastojen mukaan oli
Englanti suurin kauppa tuttavamme
kuluvan vuoden ensimmäisellä puo­liskolla.
Sen osuus kokonaisvaihdos­tamme
oli 43.734 miljoona amarkkaa
eli 19,8 prosenttia. Viennin arvo
Englantiin oli 22.469 miljoonaa ja
tuonnin arvo sielät 21.265 miljoonaa
markkaa. Toisella tilalla oli edelleen­kin
Neuvostoliitto, jonka osuus ko­konaisvaihdosta
oli 40.932 miljoonaa
markkaa eli 18.4 prosenttia. Viennin
arvo Neuvostoliittoon oli 21.066 mil­joona
markkaa ja tuonnin 19,866
miljoonaa markkaa.
Kolmanneksi suurimman 'kauppa-tuttavamme
Länsi-Saksan kanssa
kauppataseen vajaus paisui kesä­kuussakin
ja oli se vuoden ensim­mäisellä
puoliskolla 8.445 miljoonaa
markkaa eli miltei yhtä suuri kuin
koko kauppataseemme vajaus. Vien­ti
Länsi-Saksaan oli ensimmäisellä
puoUskolla 8.445 miljoonaa markkaa
eli miltei yhtä suuri kuin koko kaup­pataseemme
vajaus. Vienti Länsi-
Saksaan oli ensimmäisellä puoliskol­la
10.017 miljoonaa markkaa, mutta
tuonti kokonaista 18.462 miljoonaa
markkaa. Toinen suuri vajaukselli­nen
kauppatutttaVamme on Ruotsi.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli
vienti Ruotsiin 3.138 miljoonaa
markkaa ja tuonti sieltä 9.194 mil­joonaa
markkaa. Täten kauppata­seen
vajaukseksi Ruotsin kanssa jäi
6.011 miljoonaa markkaa. Nämä va­jaukset
on peitettävä muualta han­kituilla
Valuttatuloilla ja valuuttava­rantomme
kuluttamisella.
Olavi Mannisesta
leivottiin Suomen
maratonmestari
Hämeenlinna. — Viime sunnun­taina
ratkaistiin täällä Suomen ma-ratonmestaruus.
Juoksuun osallis­tui
43 miestä. Jyväskylän Olavi
Manninen yllätti täydellisesti, voit­taen
selvästi kaikki etukäsisuosikit.
Myöskin toiseksi sijoittuneen U.
Lomperin suoritus osoittautui asi­antuntijain
arveluita paremmaksi.
Joukkoa lähti johtamaan Eino
Pulkkinen. 10 km. kohdalla johti
Pulkkinen edelleen, seuraavina Jär­vinen,
Karvonen, Pellinen Pysty­nen,
Manninen jne. Vielä 25 kilo­metrin
kohdalla oli Pulkkinen tien­näyttäjänä,
mutta hänen kannoil­leen
oli kiivennyt Manninen. Jär­vinen
ja Karvonen olivat pudon-.
neet. 40 km kohdalla Manninen oli
jo repäissyt puolentoista minuutin
rcon Lomperiin, joka puole.staan
oli sivuuttanut Pulkkisen, Pulkki­sen
yhä ahdistaessa häntä.
Aikoja: 1) Olavi Manninen 2.*
31.05,2, 2) U. Lomperi 2.32.58,0.
3) E. Pulkkinen 2.33.12,6, 4) V .
Karvonen 2.34.09,0.
10-ottelun Suomen mestariksi sei- i
visi Markku Kahma pistemäärällä
ö.5.'J5. T. Lassenius oli loinen 6,173
pisteellä.
K I R J A L L I S T A TYÖTÄ
— Minkä parissa puuhailet ny­kyään?
— Teen krjallisuudelle korvaa­mattomia
palveluksia.
— Oletko ryhtynyt kirjailijaksi?
— En, teen kirjahyllyjä.
KANSANTAJULSTA TAIDETTA
— Kun tyttäreni soittaa "Yli aal­tojen"
valssin, niin tunnen ikään­kuin
vesipisarat roiskuisivat kasvoil­leni.
— Kun minun tyttäreni soittaa
"Kyytimiehen" valssin, niin tunnen
nenässäni selvästi hevosen hajun.
PÄIVÄN PAKINA
Jusi, jatkuvasti toimiva
autabetonikone, jonka ka­pasiteetti
on 75 neliömetriä
"levyä" tunnissa, on nyt
valmistumaisillaan Mosko­van
rakennushallinnon alai­sessa
rautabetonitehtaassa.
Tämä uusi kone tulee val­mistamaan
spinä- ja väli-kattolevyjä.
Koneen suun­nittelija
on insinööri N. Y.
Kozlov. Kuvassa nähdään
tämä uusi kone. — Kuvan­nut
N. Granovsky.
Potemkinin kulisseja Torontossakin
"Pptemkinin kulissit" ovat tulleet
tunnetuksi kautta maailman. Niillä
tarkoitetaan jonkun ruman peittä­mistä
kaunomaalauksella, jonka pe­rimmäisenä
tarkoituksena on salata
vallitsevat olosuhteet.
Grigori Aleksandrovits Potemkin
oli vanhan Venäjän kaikkivaltiaan
Katariina II:n suosikki — ja luon­nollisesti
ruhtinas ja sotamarsalkka,
joka keisarinnan vieraillessa 1787
Etelä-Venäjällä teetti kokonaisia va-lekyliä
ja kansoitti ne ''näyttelijöil­lään",
jotta kaikkivaltias Katariina
saisi mahdollisimman hyvän kuvan
kansan elämästä sillä alueella. Aika­kauskirjat
kertovatkin, että Katarii­na
ihastui näkemästään ikihyväksi
— ja siitä Potemkinin kulisJslt.
Nyt tämä näytös esitettiin uusitus­sa
muodossa Torontossa prinsessa
Margaretin "kunniaksi".
Kuten noin 170 vuotta sitten, To­rontossa
on ilmeisesti myös jotakin
sellaista, jonka suhteen "kaupungin
isäf tuntevat häpeätä, vaikka kiel­täytyvätkin
tekemästä mitään sen
suhteen.
Ilmeisesti tämän häpeän tunteen
kannustamana heidän kerrottiin
, turvautuvan Potemkinin kulissi-aja­tukseen.
Mutta puhukaamme suulla suu-
Temalla. Torontolainen aamulehti
Globe and Mail kirjoitti keskiviik­kona
tästä fTsiasta mm. seuraavaa.
".. .Näytös siirtyy Toronto River-dale
puistoon, missä nyt tehdään
valmisteluja prisenssa" Margaretin
vierailun johdosta. Näyttelijät ovat
erilaisia, mutta perusolemukseltaan
näytelmä on sama, mikä esitettiin
Krimillä 171 vuotta sitten.
"Mainitun puiston läpi virtaa
Don-joki, jonka vesi on äärettömän
likainen ja täynnä kuonaa ja ranta­penkereet
peitetty kaikenlaisella
lialla; aiheuttaen se pahaa hajua.
Tämä on se Don-joki jota Riverdale
puistossa vierailijaln täytyy «kärsiä
vuodesta toiseen. Mutta se ei ole se
Don-joki jota valmistellaan prinses­sa
Margaretin nähtäväksi.
"Prinsessa astuu junastaan joki-sillan
lähettyville ja hän tulee me­nemään
sillan yli siellä odottavaan
autoon. Silta on uudelleen maalattu
tämän tapahtuman johdosta, ja sen
teräspinta " on peitetty vaneerilla,
jonka päälle levitetään punainen
matto.
"Mutta tämä muutos ei onneksi
pysähdy tähän. Työläiset ovat puh­distaneet
joen rantaa tämän sillan
lähettyvillä — (erään uutistiedon
mukaan 200 jaardia kummaltakin
puolen —K?); he ovat poistaneet
kuonan ja muut jätteet vedestä. Ha­jun
poistamistarkoituksessa on mo­lemmille
rannoille vesirajaan levitet­ty
paljon suola ja jokiveteen pan­naan
kloriinia - ja muita kemikaleja.
"Lyhyesti sanoen, ipe — ^ahtoo sa­noa
'kaupunkimme — yritämme teh­dä
Don-joesta Torontolle kunniak­kaan
joen yhdeksi-päiväksi aivan sa­moin
kuin Potemkin yritti tehdä
Krimistä jotakin sellaista mitä se ei
ollut. Katariinan mentyä ei enää
tarvittu Potemkinin kulis.seja. Prin­sessa
Margaretin jätettyä meidät,
Don-joki vaipuu entiseen tilaan­sa..."
Esittäen mieUpiteen ja toivomuk­sen,
"ettei mitään jätettäisi teke­mättä
sikäli, että prinsessa Marga­retin
vierailu muodostuisi miellyttä­väksi
ja onnelliseksi", Globe and
Mail iskee mielestämme kirjoituk­sensa
lopussa suoraan naulan kan­taan
lausuessaan:
"...Kuninkaallisen vierailun val­mistelut
edustavat ("Potemkinin ku­lissit"
Torontossa — K.) häpeän tun­nustamista.
"Se tosiasia kun tämä petos Do­nilla
on tarpeellinen, on häepäksi
Torontolle ja tälle maakunnalle. Tä­mä
joki olisi puhdistettava todelli-
! spsti, ci vain päiväksi, vaan pysy-vä.
sti."
Mitä tähän lisätään, .se on oikeas­taan
pahasta. Monta monituista ker­taa
ovat Toronton suomalaisetkin
valittaneet sitä ikävää tosiasiaa —
jonka johdosta oli nyt rakennettava
Potemkinin kulissit prinsessa Marga­retille!
Monta monituista kertaa on
torontolaisten työväenjärjestöjen toi­mesta
kiinnitetty huomiota tähän
seikkaan. Mutta mitään ei ole tehty
kun Don-joen puhdistamisesta -ja
puhtaanapidosta ei ole yksityisraha-miehille
tuloja, vaan hieman ehkä
menoja.
Ja tästä yhteiskunnallisestapa- •
heesta se kenkä kovimmin puristaa-kin.
Kyllä Don-joki voitaisiin puh­distaa
ja suhteellisen puhtaana pi­tää,
kuten on pidetty niin monta eu­rooppalaistakin
jokea — jos nimit­täin
sitä pidettäisiin kyllin tärkeänä.
Saa nyt vain nähdä muistaako
esim. Globe and Mail ensi syksynä
pidettävissä kunnallisvaaleissa tä­män
oman kirjoituksensa tästä asias­ta?
Tuleeko se tukemaan työväen-miehiä
ja naisia, jotka ovat valmiita
tekemään myönteisiä suunnitelmia ja
esityksiä myös Don-joen puhdistami­seksi
— vai tuleeko se jälleen kan­nattamaan
niitä rahamiesehdokkai-ta.
jotka pitävät Jonnin joutavana
kaikkia sellaisia edesottamuksia,
mistä ei ole rahallista tuloa joille­kin
suuromistajille?
Me vain kysymme. — Känsäkoura.