Vapaus, December 24, 1963

              S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 24 p. — Tuesday, Dee. 24, 1963
INDEPENDENT LABOR ORGAN
YiAPAUS ÖF FINNISH CANAt>IANS
(LIBERTY) Establtshed Nov. 6. 1917
Edltor; W. Eklund ' Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-.4§64 ^ Editorlal 674-4265
Publtehed thrice weekly: Tyesdays, Tlipisdays and Saturdays by Vapaus
pSbljp^ni Cd.. Ltd..iqp-lps-jtfm'Sf, Ti^e^tj mWty. Ontario. Cartad?.
^ • Mailing address: Box 69^
AdvertUing ratps upon applicatiqn. translations. free of charge.
Authorlzed as second olae» »paU by t l ) " Pijst Qfflce.DjBpfirtmept, 0|;tawa,
. • "'ferid fbrpa^iileEit of p o s j ^ ^ .irf cash.. •
- . , „ , o CANADIAN LANUUAUE-PRESS
TILAIJSHINHFA^.
CanaBassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 ' U&A:ssa 1 vk. fl0.00 6 kk. $5.25
uanafiaBaa . ^ ^ ^. Suomessa: 1 vk. ^10.50 6 kk. 5.75
\ It^^m uusi kokppniiLilfthallitus
k u t e n on uutistiedoista saatu viime v i i k o l l a tietää, Ita­liassa
muodostettiin pitkien neuvottelujen^j neljän
R^pli^e^n kokpomushallitus, kristiUisclemokraattisen puolu­een
johtajan A i d o Moron tullessa pääministeriksi; Johtavassa
asemassa olevan kristillisdemokraattisen puolueen lisäksi.
Möröin kokoomushallituksessa on vasemmistolaista mainetta^
saaret Pietro Nennin sosialistipjiglue, oikeistolaistep kon-trol??
sa oleva sosialidemokraattinen puolue j a tasavaltalais-tep
puolue.
DRatk^iseva asema tässä kokoomushallituksessa on Nen-niniosialiBtipuolueella,
jota kuvaa tavallaan sekin^ eitä Nen-nistä
tuli kokoomushallituksen- varapääministeri.
yhteydessä on se, että
5Qsii)istipuöiueell^ näyttää olevan kovin vähän, jos lainkaain
spniivaltä^ hallitusohjelmassa, -mikä seuraa kaikissa perus­kysymyksissä
täysin porvarillista l i n j a a ja vastoin sitä suun-taa,
rmitäsosialistipuolue on vuosien, ajat seurannut.
-palautettakoon mieleen, että sosialistipuolue hyväksyi
kiiyaan väittelyp jälkeen viime lokakuussa osallistumisen.
Kojtöpmushallitukseri kristillisciemokraattisen puolueen kans-gp,
idutta v^in nin>enomaan siljä ehdolla, että sosialistipuo­l
u e ^ johtajat eivät antaudu ohjelmallisesti kristillisdemo­kraattisen
puolueen^ peukalon alle. Sogialistipuolupen päätös
e<le6ytti, että kokoomushallitulpeen ei mennä, jos ei halli­tuksen
ohjelmasta saada karsituksi pois N A T O n jäsenyyden
icamiattamista ja ns.; multilaieraalisjsnydinaselaivaston hy­väksymistä.
Nyt on kuitenkin puoluepäätöksistä huolimatta
meijty hallitukseen, j o k a julistap mahtipontisesti että se kan-natfaa
sekä N A T O a että ehdotuksia multilateraalisen ydin-aseteivaston
muodostamiseksi.
• E i siis ole lainkaain ihme, vaikka sosialistipuolueen 25
parjamenttijäsentä -käveli ulos edustajahuoneesta s i l l o in k un
t u l i l äänestyksellä ratkaistavaksi, n a u t t i i k o tämä uusi kokoo-mu
§hallitus alahuoneen luotta.n?usta vai eikö. Toisaalta vih­jailit,
siitä, että oikeiston.arjnoille täydellisesti nyt antautu-nutJNennin
ryhmä aikoo yhtyä kurinpidollisii»n toimenpitei­siini
niitä jäspniä vastaan, jotka kieltäytyivät äänestämästä
kohlDomushiallitukselle luottamuslausetta, on vakavana merk­kinä
siitä, että tässä mainehikasta roolia Italiassa vieneessä
sos^söpuoHeessa voi * t u l l a hajaannus. Oikeammin näyttää
s i l t f S^tä rttqa^nnir '**ei - tule'^;' 'vaan' se järjestetään- • - • • •-•'' -
"/'^^^IgE^iikkein ikävintä on asiassa se, että Italian voimakkaat
työ^äenpuolueeto voisivat yhtenäisesti toimien auttaa paljon
tyÖ&tekevien koko kansakunnan asiaa. M u t t a nyt'on saatu
tärffieä osa työväen poliittisesta liikkeestä kahlehdituksi ja
ensljinäkin erotetuksi kommunistisesta puolueesta j a nyt si-do^
ksi kokoomushallitukseen j o pa siinä määrin, että sosialis-tipig)
lue viittaa kintaalla e i l i s i in talousohjelmiinsakin. •
*«t»antako<j|n merkille, että sosialisteilla ja kommunisteilla
on Xtalian moniss^ kunnallishallinnoissa enemmistöasema —
j a &tä ne toimiva|; useimmiten yhteisymmärryksessä porva­rissa
vastana j a työtätekevien hyväksi näissä kunnalliseli-mi^
ä. Sosialistit j a kommunistit toirnivat melko kitkatto­mani
j a käsi kädessä erinäisissä kansalaisjärjestöissä, kuten
ammattiyhdistysliikkeissä, osuusliikkeissä jne., auttaen yh­teisvoimin
työläisten, talonpoikain j a muiden pikkueläjäin
asi«a.
ilh^ämän vuosia kestäneen yhteistoiminnan loppumisesta
hy<&yisi tietysti yksinomaan Italian suuromistajat ja koko
hal^tseva luokka. Mutta «nyt näyttää siltä, että sosialistipuo-luevn
johtajat ovat joutuneet hallituskipeytensä tyydyttämi-seJÄi
maksamaan ministerisalkuista hinnan, mikä tähtää työ-tät^
evien yhteistoiminnan heikentämiseen ja hajoittami-secSkin,
mikäli heillä loppujen lopuksi riittää siihen voimaa.
i I arkea oikeuspäätös
£Me haluamme liittyä i n i i h in hyvää tarkoittaviin canada-
IpiOTn, jotka tervehtivät lämpimästi Canadan korkeimman
oikguden noin v i i k k o sitten antamaa päätöstä, j o k a kansan
kieulla esitettynä tarkoittaa sitä, että maakuntahallituksilla
on2)ikeus — jos ne sitä haluavat ja tahtovat — lopettaa se
masntieryöstöjä muistuttava korkokiskonta, mitä rahanlai-na^
at nykyään Canadassa harjoittavat luottokauppojen y h ­teydessä
yleensä J3 erikoisesti oipakotien ns. " t o i s e n " kiinni-tys&
inojen kohdalta. ;
^Teknillisesti puhuen K o r k e i n oikeus katsoi, että Onta-r
i o a Unconscionable Transaction Relief-laki on täysin perus-t
u s ^ i l l i n e n ; Tämän lain tarkoituksena on _antaa rahaa lai­nani
ottaneelle mahdollisuuden kääntyä oikeuden-puoleen
V ja iäada korjauksen tilanteeseen, jos hän voi^ todistaa, että
lainan antaja kiskoo riiahdottomia korkoja "boonusten" ja
multien maksujen avulla, tai jos lainasopimuksessa on j o ku
selfijtien lainanottajan huomaamatta tai tietämättä kirjoi-t
e t B i — "unconscionable*'—- kohta mikä saattaa lainan otta-janjjaseman
kestämättömäksi.
»Yleisesti tiedetään, että Ontariossa on ollut luotto- eli
lai*feusyhtiöillä todellinen heinänteon aika. Tämä korkeim-maA
oikeuden päätöskin perustuu tapaukseen, niissä mies o li
pakcitettu ottamaan $2^500 lainan, mutta joutunut maksa­maan
siitä "boonusta" ja muita kuluja niin paljon, että hä­nellä
itselleen t u l i siitä v a i n $1,500. Siitä huolimatta hänen
täyjyi maksaa korkoa koko $2,500 sun^njpsta ja maksaa kuol-l
e t ^ s i a takaisin $^,500 v a i k k a hiin ei saanut siitä käyttöönsä
mtjjta kuin vähän y l i puolet! Eikä tämä ollut suinkaan kaik-k
e i i i pahin mahdollinen esijnerkki siitä, miten koronl^skurit nysään esiintyvät " l a i l l i s i n a " maantierosvoina.
ttOn siis äärettömiin hyvä asia, että tällaisen kiskonnan
§)^i|^i joutuvina tuhansilla ihmisillä oh nyt tilaisuus ve-tll^
Q oikeöteen ainakin kaikkein pahimmissa tapauksissa.
< J M u t t a riittävä suojelu tämä ei suinkaan ole! köyhät i h -
mia&jl, eivät yoL—eikä heidän Hannattakaan sitä pikkulainö-
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Ida Männistö, Sudbury;Ont., täyt­tää
uudenvuodenaattona,-jouluk 31
pnä, 65 vuotta. ' ;
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Terästeoiiisuiis
hplvanhan-aikaisuudesta
EpglanniHj teräsiteollisuus on nyt
ostajien eikä myyjienpi^irkkinoiäen
edessä. Vanhanaikaiset ja suuria
kustannuksia vaativat -.menetelmät
on korvattava nopeasti ja perusteel­lisesti
tieteellisen tutkimuksen sy­ventämisellä
ja teknillisillä uudis­tuksilla,
jotta terästeollisuus pystyi­si
antamaan osaltaan Englannin ta­louden
välttämättä tarvitseman el-vytysruiskeen
sekä kilpailemaan
laadultaan ja hinnoiltaan muun
maailman terästeollisuuden,kanssa.
Englannin rauta- j a teräsneuvosto
on esittänyt terästeollisuuden tut
kimusmäärärahojen korottamista y l i
50 prosentilla eli tähänastisesta 4
miljoonasta punnasta 9—10: miljoor
naan puntaan vuodessa. Teknilli­sistä
uudistuksista pidetään tär­keimpänä
terästeollisuuden, siirty­mistä
nykyisestä jaksollisesta eli
kappaletuotannosta jatkuvaan tuo­tantoon,
j o i s t a tärkein on .teräksen
jatkuvalumenetelmä.
. Rauta- ja teräsneuvoston raportis­sa
todetaan Englannin terästeolli­suuden
vanhanaikaisuus, mikä joh­tuu
tutkimustyön laiminlyömisesti.
Teknillisiin uudistuksiin on suhtau­duttu
ennakkoluulolla ja välinpitä
mättömyydellä. Tämä' pitää tuotan­tokustannuksia
kohtuuttoman kor­kealla
ja vaalii tarpeettoman suuria
pääomamenoja. Tutkimustyön on
kohdistuttava, paitsi jo toiminnassa
TJlevien tuotantolaitosten ja -mene­telmien
parantamiseen, ennen kaik
kea tekniikan viimeisimpien saavu­tusten
soveltamiseen uusissa tuo­tantolaitoksissa.
Radikaaliset muu­tokset
tuotantotekniikassa koskevat
nimenomaan tähänastisten jaksolli­sen;
tuotannon korvaamista jatkuval­la
• tuotannolla,' mistä tärkein on
teräksen jatkuvalumetietelniä. Täs­sä
suhteessa Englannin terästeolli­suus
on pahasti jäljessä. •
.-ci
Islanti pitkän
lakon edessä
Repkjavik; — Islannin näestö val­mistautuu
kestämään pitkäaikaisen
lakon vaikutukset ja joulunäkymät
tuntuvat synkiltä. Lakon. p i i r i in
kuuluu nyt 20*000 työntekijää 57
ammattialalta, ja vaikka lakko saa­taisiinkin
pian lopetetuksi, ei joulu
Islannissa enää muodostu normaa­liksi.
Islannin pääkaupungissa .Reykja­vikissa
ja muissa suurissa kaupuur
geissa oli hiljaista viime viikon
keskiviikkona. Vain harvat liikkeet
eivät kuulu työselkkauksen alaisuu­teen.
Lehtiä eiilmestynyt j a len­toyhteydetkin
ovat osittain lamas
sa. Ainoastaan Loftleidir yrittää
yhä lentää vuorot Keflavikiista Y h ­dysvaltoihin.
Työntekijät vaativat 32 prosentin
palkankorotusta, kuq, taas työnanta­jat
ovat tarjonneet 10 prosenttia
ja^hatttitns "on halukas myöntämään
viiden prosentin veronalennuksen
alimmissa palkkaluokissa ja neljän
prosentin keskipalkkaluokissa ole­ville.
Karttuselle ero,
Jussila tilalle
Helsinki. — Tasavallan presi­dentti
vapautti perjantaisessa
esittelyssä yhtiöveron korotuksen
johdosta eroa pyytäneen valtiovar
rainministcri Osmo P. Karttusen
valtioneuvoston jäseny:^bstä ja
- valtiovarainministerin tehtävistä.
Samassa esittelyssä Määrättiin
hänen tilalleen valtiovarainminis­teriksi
toiiien . Vaittovarainminis-teri
Mauno: Juasilai O >':!
jensa yhteydessä tehdä ^ palkata
kalliita »asiamiehiä ja' Vedota koron-kiskureita
vastaan oikeuteen. Tä­män
vuoksi olisi saatava tähän Un­conscionable
Transaction Relief la­k
i in paremmat hampaat — sellaiset
hampaat, että ' boonusten". ja mui­den
maksujen perin^inen kiintei-mistö
j a muista lainoista tulisi kerta
kaikkiaan vankilatuomioon johta­vaksi
rikokseksi, j a ettälakivoimai-sc£
ti&,säädettäisiin kattoi;aja, minkä
y l i korkomenot — kaikkine lisä-maksuineen
— eivät saa missään ta­pauksessa
nousta. Nyt kun maan
Korkein oikeus on todennut, että
tällainen laki on s.ekä perustus­laillinen
että tarpeellinen^ maakun­tahallituksen
velvollisuus on pika-marssissa
huolehtia siitä, että tämä
epäinhimillinen, epäoikeutettu ja
kerrassaan rosvoniainen korkokis­konta
loppuu tähän.
Moskijva (KU-^Nojonen).
29-vuotiaa^ ghanalajsjefi lä^ftetie-dettä
opiskelevain' nieekeriylioppi
laan löytyminen hämärissä olo­suhteissä
kuolleena 22 kilometrin
päässä Moskovasta pani hieman
toist^ sataa Afoskovan' oeekeri-opisRelijaa~^
liikekannalle keski­viikkona.
Opiskelijat halusivat
saada varmuuden toverinsa kuole­man
syystä, nimen omaan vakuu­den
siitä, ettei kysymyksessä ole.
väkivaltainen kuolemia vaan' on­nettomuus.
Neuvostovastaiset ai-:
nekset, joita toimii neekeriyliop-pilaiden
' keskuudessa, -: yrittivät
käyttää tilaisuutta hyväkseen jär­jestääkseen
neuvostovastaisen,
mielenosoitulusen ja liikehtimisen,
mutta epäonnistuivat^ Tapahtumat
sujuivat rauhallisesti.
Edmund Asare-Addon löytyminen
kuolleena viime perjantaina MoskO|-
van ulkopuolelta sen jälkeen k un
hänen ystävänsä olivat nähneet hä­net
viimeksi elossa torstai-iltanr
saattaessaan häntä maanalaiseen j u ­naan,
ei saanut keskiviikkona selvi­tystään.
Ghanan Moskovan-suurlä­hettiläs
John B. E l l i o t sanoi keski­viikkoiltana
maansa lähetystössä
järjestämäsSjään lehdistökonferens­sissa,
että Neuvostoliiton parhaat
rikostutkijat tutkivat kuolemansyy-tji.'
Tapauksen vuoksi lähti pääosal­taan
ghanalaisia, mutta myös muita
neekenylioppilaita.;^dustavia opiskeV
lijoita keskiviikkona liikkeelle Gha­nan
lähetystö. He päätyivät Punai­selle
torille, jonka jälkeen heidän
valitsemansa lähetystö kävi myös
korkeakouluministeri . j u u t i n luor
na esittmässä asian tutkimista sekä
liakemassa varmuutta siitä, ettei
heidän toveriaan ole surmattu.
LÄNNEN L E H T I M I E H ET
. ' A I R A L LA
Neuvostovastaiset ainekset yrit­tivät
muodostaa Punaiselle torille
päättyneestä marssistaan neuvos­tovastaisen
mielenosoituksen syyt­täen
viranomaisia rotusyrjinnästä
ja esittäen taloudellisia vaatir
muksia. Ennen kuin neeke-riylioppilaat
olivat ehtineet Pu­naiselle
torille, siellä oli jo val­miina
amerikkalaisia ja englanti­laisia
lehtimiehiä, jotka siis tiesi­vät
mielenosoituksesta etukäteen.
Eräät opiskelijat, joilla oli pääs
sään punainen nauha, nostivat Pu-
.laisella torilla esiin mm. tunnuk-
, i a ' ' venäläiset elävät Afrikassa hy-
/in ja 'Moskova on Alabama", mutf
ta - omat toverit hillitsivät heidät.
Jsuin torille miltei yhtä aikaa nee-keriylioppilaiden
kanssa ja totesin,
miten hämärät voimat yrittivät pro­vosoida.
ylioppilaat liikkeelle selit-cäen,
että nämä ovat liikkeellä vaa-
.iakseen parempia olosuhteita, jai
syyttäen Neuvostoliittoa rotusorros-
Tämän yrityksen mielettömyyden
voi ymmärtää kup tietää, että Neu­vostoliitossa
opiskelevat ylioppilaat
saavat valkoisten tavoin kuukausit­tain
90 ruplan stipendin, ilmaisen
asunnon sekä lisäksi erikoistuina m.
m. ilmaiset talvivaatteet. Lisäksi
ruoka ylioppilasasuntolan ruoka­loissa
on halvempaa kuin yleisissä:
avintoloissa.
MILIISIT SIVUSTAKATSOJINA
Vastoin provokaattorien yrityk­siä
lietsoa yhteentörmäystä neu­vostovallan
kanssa miliisit katseli­vat
mielenosoitusta sivulta rauhal­lisena
eivätkä puuttuneet siihen
millään tavoin. Ainoastaan Punai­nen
tori suljettiin sivullisilta siksi
aikaa kun neekeriylioppilaat oli­vat
siellä.
Suurlähettiläs E l l i o t sanoi noin 30
lähetystöön saapuneelle ulkolaiselle:
ja neuvostoliittolaiselle kirjeenvaih­tajalle
että yksin ghanalaisia yliop­pilaita
on Neuvostoliitossa noin 600.
Neuvostoliittolaisten jo neekeriyli-oppilaiden
suhteet ovat erittäin hy­vät,
hän korosti. ' Hän sanoi, myös,
ettei miliisi millään tavoin sekaantu­nut
mielenosoitukseen ja että vilpit­tömässä
mielessä liikkeelle lähte­neiden,
ainoana tarkoituksena o li
saada selvyyttä heidän toverinsa
kuoleman syyhyn." Suurlähettiläs E l ­liot
ei halunnut kommentoida ame­rikkalaisten
kirjeenvaihtajien kysy­myksiä
Moskovan ja Alabaman ver­tailusta.
KÄYNTfKORKEAKOULU-MINISTERIN
LUONA
Moskova. 18. 12. (TASS) ^ Gha­nalainen
ylioppilas Edmund Asare-addo,
joka u.aijvusli viime torstaina
myöhään illalla Moskovasta ei saa­punut
perille Kalininin kaupunkiin,
jossa hän opiskeli paikallisessa lää­ketieteellisessä
instituutissa. Hänen
ruumiinsa löydettiin seuraavana aa­muna
Moskovan lähettyvillä olevan,
Hovrinon aseman tienoilta.
Suuri ryhmä Moskovassa opiske­levia
afrikKaiaisia yioppilaita ilmai­si
haluavansa tavata korkeakoulu-ministerin
saadakseen tietoja tove­rinsa
kuoleman yksityiskohdista.
Afrikkalaiset ylioppilaat otti vas­taan
ministeri Vjateslav'"llfeljä^tiri
joka kertoi heille, että ruumiinava­uksessa
ei todettu Addossa ifnin-cäänlaisia
sisäisiä vammoja. Väki-vallan
merl^kejä ei to^^ttu.~
Tutkimukset qyat, ospittflneetj et?
tä Äddo o l i humaiasea ja tämli^ ih
meisesti olikin hänen kuolemansa
syynä. Hänen ruumiinsa löydettiii)
asumattomalta seudulta, minne hän
oli paleltunut.
Ruumiinavauksessa olivat läsnä
ghanalaiset' ylioppilaat Ernst K.
Boakne jaSet, V. Atandö, jotka opis­kelevat
Moskovan lääketieteellisen
instittuutin .viimeisellä kurssilla.
Ministeri i o l j u t p vÄ^la^ptolla
Ernstr k. Boabne vahvisti, e^ei
ruumiinavauksejssa todellakaan
havaittu minkäänlaisia sisäisten
elimien vaurioita. HäiT sanoi, ettei
olie minkäänlaisia per^st^Jtp epäil­lä
lääketieteellisen tukimustan
lausuntoa. H^n lisäsi, ett|i on
välttämätöntä sejvittpi - mitpn
Addo joutui - Royrinoii aseman
alueelle.
: Ministeri Jeljutin esitti ylioppi­laille
surunvalittelunsa ja vakuutti,
että^ Asare-Addon kuolemantapaus
tullaan tutkimaan mitä perusteelli
semmin.
Afrikkalaiset ylioppilaat pyysivät,
että tutkimusten tuloksista ilmoitet-taaisiin
heille.
(KU) Reuterin afrikkalaisyliop-pilaiden
esiintymisestä välittämät
tiedpt vahvistavat , kirje^env9ihta-jam.
me- käsityksen, että"läntiset leh­timiehet
yrittivät ipuuttaa' tapahtu­mat,
neuvostovastaisejui rnie^enqsoi-tpkseksi.
Reuter väittää ylioppilai­ta
oli^^nJiikkeeUä 70p'ja kertoo, et­tä
nämä "taistelivat moskovalaisia
poliiseja vastaan raivatessaan tien­sä
Punaiselle torille". Uutisissa ker-
• rottiin edelleen ro;tusortotunnuslau-seista:
ja poliisien rakentamista
ba.rikaacleista".
Ghanan suurlähettilään nopea a-siaan
puuttuminen sekä ghanalais-ylioppilaiden
läsnäolo kuolleen yli­oppilaan
ruumiinavauksessa anta­vat
oikean kuvan tapahtumista.
VU; N|!w pj-lf.. — Y K : n erityt
henvaliokunta vetosi viime viikolla
kaikkiin jäsenvaltioihin kehottaen
näitä tehostamaan yksityisiä ja yh­teisiä,
pyrkimyksiään rotuejottelun
lopettamiseksi Etelä-Af rikassa ja
erityisesti noudattamaan turvalli­suusneuvoston
viime viikolla anta­maa
kieltoa viedä strategista mate-iaalia
Etela-Afrikk^ajp. V
Keskustelun aikana- Englannin
valtuutettu R. W. Jackllng huoimaut-ti,
että 5nglanti tulee pidättymään
vain sellaisten aseiden ja tarvikkei­den
viennistä, j o i t a voidaan käyt­tää
i rotuerottelupolitiikan toteutta­misessa.
Englanti varaa itselleen oi­keuden
varustaa Etelä Afrikkaa
asein, jo(ta maa tarvitsee lailliseen
itsepuolustukseen, hän lisäsi.
Raiisfkan rautatiet
joululaldkooii
P a r i i s i . — Ranskan tärkeimpien
junalinjojen veturinkuljettajat i l -
ipoittivat ryhtyvänsä jouluksi lak­koon
antaakseen pontta palkkavaati-inuksilleen.
Lakko aika klo 5 aa
mulla paikallista aikaa jouluaattona
ja kestää klo 6:een tapaninpäivä
NEUVO
— Kun olen yöllä istunut ja kir­joittanut
runoja melkein aamuun
asti, niin en millään tahdo saada
unta.
— Etkö voisi lukea sitten runo­jasi?
"Paljastavat" pöjcsyt
tuleen Sumatrassa
DJ9{|(arta. - r - Pohjoisstimatralai-sen
Medanin poliisi op käskenyt
tyttöjä riisumaan piukat pöksynsä
ja "kaiken palj3stavat" vaatekap­paleensa
ja luovuttamaan ne poltet­taviksi
kertoi Indonesian hallituk­sen
uutisto|n^i$tp Antara.
Tyttöjä kehotettiin pMkeutumaan
"asiallisesti", mutta Pohjois-Sumat-ran
naisten rintansa on vaatinut po^
liisiä lopettamaan vaatteiden poltta-miseu.
Polttaminen ei naisten rinr
taman mielestä estä tyttöjä käyttä­mästä
sellaista vaatepartta kuin hc
itse haluavat.
Bandungissa Länsi-Jaavassa muu­an
naispuolinen poliisitoimihenkilö
sanoi lauantaina avatessaan nuori­sorikollisuutta
käsittelevän konfe­renssin,
että 'Icorkeakoulujen mies
ylioppilaat lukevat moraalittomia
kif-joja, joista he oppivat kaapaa-maan
tyttöjä ja raiskaamaan hei­dät".
ANY GOVECNMENT
WW!CM CÄN ABOLISH
NMlNTEt^ W1LL GET MY suppotrr.
HP:
— Mitkä tahansa talven poistamiseen pystyvä hallitus saa minun
ääneni vaaleissa.
yapauden ja l ^ i f ^ l ^ lyaasterfij^astoon saag^^ji jfi||i^n, IJMies kymme<-<>^ K
^f^^. l ^ j o i t u s t a j ^ nj^^f^, ansiosta, kaunis rahaspinij^^, ^pM. Suurkiir^v i!
Aikaisemmin julkaistut lahjoitukset huomioiden tämä tarköittaS,'*'**' ?
että haasterabastoon sanavapauden takaamiseksi on kertynyt $7,273.89.
Alueiden väUsessä kovassa kUpailussa johtaa edelleen Manitoba j ^ , ;
Sask. alue. Toisella sijalla on Alberta ja kolmantena British Colurabijl}^;;;;^
Tulokset alueittain ovat seuraavat: ;
Hankittu ' • >»
Tavoite Vapaus Liekki Yhteenäs Piros... .".
I^an^tpba i g Sask. ^ 35.00 $ 41.00 § 25.00 $ 66.00 1.8»i6^;"^'^'
^Iberta 70.00 48.50 66.00 112.50 160. >""~"'^
British Columbia 615.00 605.30 310.00 915.30 148.8*2 '
Keijkl-Ontario 1 _ Mpp.Op. 1,914.02 US.iZ 2,219,44 123.3
Pohjois-Ontario 1,250.00" 1,303.61 165.00 1,468.61 J.17.4&...CnVi^
Uä-Canada — Quebec 225.00 233.00 19.00 252.00 112.
Etelä-Ontario 1,300,00 , 1,154.50 74.50 1,229.00 94.54^^"
Länsi-Ontario 1,700.00 730.04 253.00 983.04 57.82' "" "
Ulkomaat 2.00 26.00 ZiM '
•• • • • mi' i «'t«»v
7.000.00 6,029.97 1,243.92> 7,273.89 103.91
E. R A U T I A I N E N , B. R. 1, Nobel, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi.
V A P A U D E N L U K I J A , South. Porciipipe, Ont., vastaa $5.00 R. Vuo-' i '
ripiäen haasteeseen.- Maksakaamme haasteemme, että lehtemme ilme&-..„ ..:>
tyminen olisi turvattu! ,,uu v i u
HELMI HAANPÄÄ, R. R. 2. Aurora, Ont., vastaa $4.00 Alina Rau- ' ••
tasen haasteeseen Vapau4en j? Liekin hyväksi.
MARTTI K A U P P I L A , Eriksdale, Man., lahjoittaa Sl.OO Vap.aude»r^^^^^^ • /^^^
ja Liekin hyväksi.
MR. J A MRS. WÄIN<J W ^ S T E R I N E N , Wt Arthur, Olit., vastaavat '
$2.00 mr. ja.mrs, S. Lammin haastecjseen. im i . im
A L M A J A E I N A R AITTOLA, Toronto, Ont., lahjoittavat $5.00 Va-pauden:
haasterabastoon. '' •'
B I L L ERKKILÄ, Benalto, Alta, vastaa $1.50 Arthur Stenlundin haa-Si ,1',,.
teeseen. „,.„ ,.,
Tiissä.katsauksessa —— $ 20.50 , , v,,^
Aikuisemmin Vapaudessa julkaistu 6^009.47
6,029.97
L i e k i n lahjoitukset _ 1,243.92
Yhteensä ...Ji $7,273.89
YKn RAUHAIUSIN
ISTUNTO PÄÄTTYI
YK, New' York. — Y K : n yleis­kokous
päätti vuotuisen istunto'
kautensa viikko sitten tijstai-ilta-na.
bansainväiisen^: hyyari;tahdon
tunnelmassa, jossa ikäänkuin hei- ,
ji|stui idän ja länneji, väU^.en jän-, '
nitykscn laukeaminen,ydinkokeet
kieltävän sopimuksen allekirjoita
tamisen jälkeen.
Yleiskokouksen 113 jäsenvaltion
valtuutettujen tullessa ulos koko-
Hssalfsta kaikki olevat yksimieli­siä
siitä, että kulunut istuntokau­s
i oli rauhallisin Y K : n 18-vuoti-sen
historian aikana siirtomaaky-symyksiä
lukuunottamatta.
Loppuistunnon tärkeimpänä toi­mena
yleiskokouksen enemmistö ää­nesti
turvallisuusneuvoston ja ta­lous-
ja sosiaalineuvoston suurenta­misen
puolesta antaakseen suurem­man
edustuksen uusille jäsenmaille,
etenkin Aasian ja A f r i k an maille.
Neuvostoliitto vastusti asiaa sano­en,
että ennen kuin voidaan tehdä'
mitään muutoksia on Y K : n tunnus­tettava
Kiina. Äänestyksen jälkeen
Neuvostoliiton päävaltuutettu Fedo-renko
sanoi Neuvostoliiton olevan
halukas keskustelemaan toisten jä­senmaiden
kanssa ratkaisun .löytä­miseksi.
Muista tiistai-iltana tehdyistä pää­töksistä
mainittakoon, että yleisko­kous
antoi valtuudet jatkaa Keski-
Idän rauhansäilyttämistoimintaa
vuonna 1964 17.750.000 dollarin kus­tannuksin.
Tämä määräraha otetaan
rikkammilta teol^usmailta", kun
taas köyhemmät valtiot saavat eri- .V^;
tylsiä vähennyksiä maksuissa. . ; ,
Tämän jälkeen yleiskokous hy-'
v^ksyi 100 miljoonan dollarin ta­lousarvion
vuodeksi 1964 ja valtuuta'
ti .pääsihteeri U'Thantin jatkuvasti
myymään Y K : n obligaatioita, jottar '.
salaisiin peitettyä se vajaus, joka on" •],
syntynyt monien jäsenmaiden jätet-.
tyä maksamatta osuutensa rauhan-, ,,'
säilyttämiskustanhuksista.
Lisäksi yleiskokous päätti pyytää .
turvallisuusneuvostoa harkitsemaan
'kriitillistä tilannetta' Lounais-.;,.
Aarikassa. Lopuksi yleiskokous hyr', \.
väksyi varapuheenjohtajien luku­määrän'
lisäämisen neljällä. Nämä
uudet nimitetään-tulevana^Tstrnlfon-''
kautena..
< VK
• r t . » ?s; n
Englanti alemtaa
EFTA-niäiden tuUeja
Lontoo. — Englanti alentaa jäi:.,,
leen 31. joulukuuta tulleja muista.A-.^
E F T A maist3. tapahtavan tuonnjfl,
osalta. •
Englannin kauppaministeriö Äl-moitti
tiistaina, että Englanti alen- '
taa EFTA-tulleja 50 prosentista 40 n r
prosenttiin vuoden 1960 tammikuqn ;
tullitasosta. • • -^n
Tämä tullien alennus tapahtuu E- . i
FTA-neuvoston toukokuussa v a h v i s—
taman aikataulun mukaisesti. Neur
voston kokouksessa päätettiin kiu •
rehtiä tullimuurin poistamista E F r . . , n;
TAn jäsenmaiden väliltä ja sovittijn, ;
uudesta aikataulusta.
Tanaan on sijs j
Tänään, tiistaina, on jouluaatto
j a suomalaisille joulupukin päivä,
vaikka "maassa" syntyneiden tena­vat
tietävät ilman muuta, että "pukt
k i " tuo lahjansa vasta aamunilok-s
i . •
Toisin kuin esimerkiksi Suomes
sa, ei aatto ole meillä täällä Cana­dassa
juhla eikä mikään. Kaivos­miehet
uurastavat aattona täydet
tunnit maan alla, teollisuuden pal­veluksessa.,
olevat koneitten ääres­sä,
konttorityöläiset toimistoissaan,
farmarit moninlaisissa maatalous-
,töissä ja kauppa-apulaiset liikehuo-neustoissa.
lehtien toimittajat, lato­jat
ja painajat orailla työpaikoillaan
jne.
Mutta juhlan tunnelmaa on siitäkin
huolimatta aattona ja varsinkin aat­toiltana,
vaikka e j ^ u n a a n päästäi­sikään
joka pa/$.^a, kulen pajas­taan
aattopäiji$f%( täällä Su4burys-lp
Aattoa seur^da sjtteiiTvarsin^inen
jGhBVäivä joulu ja sitten toi­nenkin
juhlapäivä — tapaninpäivä,
jota valitettavasti kyllä ei viejä kai-kissa
työpaikoissa kunnioiteta m.ak-sullisena
juhlapäivänä.
Vaikka Joulu onkin saanut niin
kaupallisen luonteen, että se toisi­naan
ällöttää, . n i i n tähän kaupal-lisuushenkeenkin
näyttää kuitenkin
sisältyvän aimo annos sitä "hyvää
tahtoa".
' Ei sovi jouluna kirjoihin eikä
jcansiin se ammattinyrkkeilijäin us­kontunnustus,
että on muka "autu­aampaa
antaa kuin ottaa". >
Ottaa sitä pitää, jos mielitään/
joulun aikana mainostettua "hyvän
tahdon" tunnustusta toteuttaa.
Niinpä meille on kerrottu, että
elinkustannusindeksi on nostettu
maassamme ennätystasoon jotta voi­taisiin
ottaa kansaraukalta viimei­setkin
sentit; Uutistiedot kertovat
juuri joulun alusviikolla, että leipä-varrasta
nostettiin taas pykälää kor-.
keammalle, korottamalla leivän hin­taa
sentillä tai enemmänkin leipää
Kohti ja kolmisen viikkoa sitten i l ­mestynyt
Finartcial Post lehti ker­toi
liikemieslMkijakunnaUeen Sien
ilosanoman, että tämän talven ai­kana
nousevat" sekä vaatetavarain
ja jalkineiden että muiden kulutus­tavarain
hinnat laajalla^ rnitanialla.
Ja myös Ontarion pääministeri
John Robarts tiedoitti jouluksi, että
tämän maakunnan asukkaiden vero­ja
korotetaan jälleen. Sehän on
osoituksena siitä, että "hyväntah-don"
ohjelmaa toteuttavat itseensä
nähden sekä suurrikkaat yhtiöt että
niiden asialla liikkuvat hallituseli­met.
' « ' ^
. . . . . . . .e • . . ». ;
Näitä rivejä naputellessa vaivaa
kuitenkin allekirjoittanutta hienoi­nen
epäily siitä, että tuleeko illalla
joulupukki mokillemme vai eikö
tule?
Kysymys,'ci ole, siitä, että olem­meko
ollut kilttinä koko vuoden,
.vaan siitä, olemmeko ollut riittävän
kilttinä mistä riippuu ratkaisevasti,
tuoko pukki vanhan tavan mukaan
aamutohvelit, solmion, paidan tai
jonkun muun mainion joululahjan­sa.
•
Sanotaan,' että odottavan aika tu­lee
pitkäksi, mutta tuskin lapset
odottavat mitään muuta niin har­taasti
kuin joulua, sillä onhan sil­loin
koulusta loma jar mahdollisuus
saada ainakin pikkuruisen joulu-
.lahjan. Ihmeellisintä siinä on se,
että me aikuisetkin lapset, joita
tosin tympäisee joulun kaupallisuus
ja yleinen pinnallisuus, tervehdim­me
mielihyväilä tätä juhla-aikaa,
koska se antaa lepo- jä virkistyshet­ken
keskitalven kovan aHerrukseij
lomassa.
Totta puhuen työläisten ja mui>".'
den vähävaraisten perheissä on-{ji-| „•
van liian paljon jokapäiväistä har.-..
mautta. Toivottavasti voimme näm^, .
huolet unhoittaa jouluna muuta­maksi
päiväksi ja siten lehdessäm-. i
me kerätä uusia voimia tuleviea
työntäyteisten viikkojen varalle.
Monella meistä on tänään —niin>
epäilemme — rahakukkaro joko a i ­van
tyhjä tai ainakin melko. lattea.';J.
Mutta sitä herkempi on mieli ja
niin voimme tuntea todellista syr' V
dämen iloa vaatimattomien o lahjo-jemme
jakamisessa omaisillemme.
Kaikilla^rifieillä ei ole hymyilyyn'
aihetta, kuten on pohatoilla ja ra­hanvaihtajilla,
joita Natsaretin mioe .
ajoi solmuruoskalla ulos kirkosta,
mutta joulu on kuitenkin se vuo­denaika
jolloin hymyilee niin köy­hä
kuin rikaskin, niin lapseti kuin
vanhemmatkin. . «
Ja, jos huoli huomisesta ejstää -
vähävaraisia hymyilemästä, niin .
pieni vaiva se taitaa ollq .sitten-v
kin verrattuna;siihen kun isoisten ,.
hymy jähmettyy virnistelyksi huo- '
non omatunnon takia.
Kukkaron paksuutta ei siis lopr *
pujen lopuksi voida pitää edes jou­luilon
mittapuuna— joskin on va-,., ,.
litettavastiv, t9,\ta,v!,että rahakukkai-o
vaikuttaa osaltaan jouluiloonkin.
Jpuluaatpn tunnelmissa — hyväU
joulua. — Käiisfikouru. ,.