Vapaus, September 15, 1966

              Sivu" 2 Torstaina, syysk. 15 p. Thursday, Sept; 15, 1966
mPAus (LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF- FINNISH CANADIANS
Establlflbed Nov. 6. 1917
"EDITÖR! W . E K L U N D MANAGER; E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 874.42C4
Publlshed thrlce veeekjy: Tuesdays, Thursdays. apd Saturday» by Vi
PoUlahing Co. ^^^^^j^^^?^^^^^^* Ontario, Ca
Adv^rtlslnjr ratcs upon appUcatlon, translatlon free of charg«.
Authorlzed 4s second class maA by the Post OHtte DepartmeÄ, Ottawa,
tod tor iDttymenlt of poBtafie tti oasb. .
.<CANADIAN lÄNGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk. $».00, 6 kk. $4.75
3 kk. 2.73
V^Aisäk 1 V t »ICqp, 6 J * . »5.25
duomöirä: 1 vk. 10.(lo, 6 kk. 6.75
^ Gänädan raja erilmei^estiWän ariria önää mitSän suojaa Ca­nada'!!
kimalaisille Yhdysvaltalaisten iirariotoai^en peloittelua vas­taan;
lurjöitti töiohfoläinen Star-'lehti viime tiistaina siitä kun Y h ­dysvaltain
salaisen palvelun — poliittisen ohranan — asiamies,
L . S. Bates, kävi Sarniassa, Ontariossa; "kuulustelemassa" mrs. E .
L. McKegney-nimistä canadalaista.
Kuten on Iditemme uutlsdöastolla leerröttu, mainittu yhdysval­talainen
rtuuskija meni elokuun 2'6 päivänä mrs. McKegneyn asun­nolle
suorittamaan "kuulusteluja" sen johdosta kun mainittu nai­n
e n oli lähettänyt presidentti Johnsonille protestikirjeen Vietnamin,
sodasta. Mainitun uutistiedon mukaan tämän yhdysvaltalaisen nuus­kijan
kumppanina oli joku Sarnian kaupungin poliisi, mutta pai­kallinen
poliisipäällikkö James Torrence sanoo, kuitenkin, ettei hä­nellä
ole mitään tietoa koko asiasta.
Julkaistujen tietojen mukaan tämä vieraan maan salaisen pal­velun
inies "kuulusteli" mrs. McKegneya tunnin ajan, esittäen hä­nelle
kaikenlaisia henkilökohtaisia kysymyksiä, kuten kuinka pal­jon
hän painaa, minkä ikäinen hän on, ja sitten tietysti sen "kysy­mysten
kysymyksen", että onko mrs. McKegney köihmuhisti, ikään­kuin
Yhdysvaltain hyökkäyssotaa vastustaisivat vain kommunistit. _
Tämän "kuulustelun" ja samalla USAn salaisen palvelun edus­tajan
älyllistä tasoa kuvaa se kun mrs. McKegney oli sanonut, että
hän o l i perheineen käynyt Stratfordissa katsomassa "Don Giovan­nia",
niin Yhdysvaltain salaisen palvelun edustaja oli epäluuloisena
heti kysynyt: "Kuka hän on?"
Meillä on viimeaikoina ollut useita tällaisia tapauksia. Amerik­kalaiset
poliisit tulevat tännen "kuulustelujaan suorittamaan ikään
kuin Canada olisi Yhdysvaltain 51:nen osavaltio.
Tilanne on sitäkin vakavampi kun nämä vieraan maan poliisi-urkkijat
yrittävät harjoittaa poliittista painostusta canadalaisia vas­taan..
Selvää on, ettei Yhdysvaltain puolelle saa mennä minkään maan
poliisit minkäänlaisia kuulusteluja suorittamaan. Samoin olisi myös
Canadan suojeltava kansallista koskemattomuutta ilmoittamalla Wash-ingtonille,
että sellaisia herroja nuuskijoita ei enempää saa tännne
lähettää. •
Ei kulttuuria eikä kumousta
Helsingissä ilmestyvä SKDL:n äänenkannattaja, Kansan Uutiset
totesi viime viikon perjantaisessa toimituskirjoituksessaan, että täl­läkin
mantereella suurta huomiota osakseen saanut Kiinan "kulttuu­rivallankumous'
ei ole kulttuuria eikä vallankumousta. .
Ilmeisesti "kulttuurivallankumous" Kiinassa, toisin sanoen pu­nakaarteiksi"
kutsuttujen nuorisojoukkojen toiminta on saanut niin
rajuja muotoja, että Kiinan johto oh halunnut jonkun verran h i l l i ­tä
niitä, sanoi mainittu lehti huomioonotettavassa toimituskirjoiluk-sessa
selittäen: On kehotettu ottamaan esimerkkiä armeijassa val­litsevasta
kurinalaisuudesta, varoitettu omaisuusrikoksista, tunkeutu­misesta
puoluevirkailijoiden koteihin ja kehotettu maaseudulla käyt­tämään
enemmän aivoja kuin lihaksia, jolta talonpojat eivät suut­tuisi
ja syyssato vahingoittuisi. E i ole epäilystä, ettei väestön vas­tarintaa
pystyttäisi nujertamaan; mutta näyttää siltä, että yhteen­ottojen
pelätään jo vahingoittavan maan sisäistä tuotantoelämää.
Tämä ei tietenkään merkitse sitä, ettei "kulttuurivallankumous" ja
"punakaartien" toiminta olisi alusta alkaen ja koko ajan Kiinaii joh­don
käsissä, sen ohjaamaa ja toteuttaisi juuri sitä ohjelmaa, mitä
tämä haluaa. ^
On vaikeata sanoa, missä määrin Kiinan johto järjestäessään maan
sisäisiä asioita, välittää ertää ulkomaisista reagoinneista. Kiinan ulko­politiikkahan;
on ollut erittäinkin Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa
Amerikassa varsin aktiivista, mutta ei ole saanut siellä enempää
otetta, ja on menettämässä entisenkin. '
Varsinkin Indonesian seikkailun ja sen traagisten seurausten jäl­keen
on Kiinan arvovallan menetys ja sen eristäytyneisyys ja välien
rikkoutuminen muiden kanssa huomattavasti kasvanut. Lasketaankö
nyt, ettei tästä enää ole väliäkään? Tyypillistä on ollut Kiinan ja
Kuuban suhteiden kehitys. Nyt kuubalaiset kirjoittavat, että jos k i i ­nalaiset
vielä haluavat heidän neuvojaan, niin kiinalaisten tulisi va­roa
tekemästä itseään naurunalaisiksi koko maailman silmissä. Län-si-
Euroopan kommunististen puolueiden kantaa edustaa hyvin Tans­kan
kommunistisen puolueen puheenjohtajan Jespersenin toteamus,
että Kiinan nykyisillä tapahtumilla e i ole mitään tekemistä kulttuu­rin
eikä vallankumouksen kan.ssa, vaan ne ovat yksinkertaisesti anar­kiaa
ja murhenäytelmää. Toisten puolueiden sisäisiin asioihin erit­täin
varovaisesti suhtautunut S K P totesi-puolestaan viime keskusko­mitean
kokouksessaan, että "kultuturivallankumouksen" muodot ovat
täysin vieraat sosialismille ja marxilaisuudelle ja että Kiinan kom-
.munistisen puolueen politiikka on omiaan hyödyttämään imperialis­mia
ja sosialismin vastaisia voimia. Niinhän onkin, että "punakaäflien"
t o i m i n n a n . ^ jonka kiinalaiset vakuuttavat palvelevan Maon ajatuk­sia
karkeimmat ja näkyvämmät muodot, ruoskimiset, häpeäpaalut
jne. muistuttavat lähinnä Hitlerin iskujoukkojeVi terroria 1930-luvun
Saksassa, •••••• ' • ,
"Kulttuurivallankumouksen" ulkopoliittinen suunta on sormella
osoittaen jyrkästi Neuvostoliiton vastainen. Ohjatessaan "punakaar­tien"
toimintaa Pekingissä Neuvostoliiton jä mliideh sosialismin mai­den
vastaisiin provokaatioihin näyttää Kiinan johto haluavan tietoi-sesti
edelleen jyrkentää Neuvostoliiton ja Kiinan Suhteita. Tämä to­distaa,
ettei tällä hetkellä, nykyisen suuntauksen jatkuessa Kiinassa
ole mahdollisuutta kansainvälisen kommunistisen liikkeen kokoami­seen.
Monet merkit viittaavat siihen, että Kiinan hallintokoneisto.ssa,
armeijassa j a kulttuurielämän piirissä on kuitenkin edelleen ollut
USAissa "kaksi
eri taloutfa"-
vaUen ja musta
Svashfiigton. — Vaikka USÄ:n te­ollisuus
ön saanut Vietnamiin sodan
taitla väitaVat sötatarvilietilaukSet,
lasketaan maassa olevan yli 3 mil­joona
työtöntä; Työttömyysprosent­ti
oli kuluvian vuoden elokuuäsa val­koisen
väestön keskuudessa 3.4.
mutta neekeriväestön keskuudessa
3.2. Nuorista neekereistä on 27 pro­senttia
ilman työtä;
Työtltömyys, köyhyys ja tasaar-vottomuus
ovat muuttaneet neekeri-gh'etot
"yhteiskunnallisiksi dyna-miittipanoksiksi".
Ellei neekeri-ghettojen
olosuhteita paranne'-^
voi tilanne johtaa kapinavaiheeseen
tai jopa vallankumoukseen, "johon
v'errat'tuna vuosien" 1965—68 rotu-
Jevottomuudet tulevat näyttämään-merkityksettömiltä
tapahtumilla,
kirjoittaa Washington Post.
Maamme on ollut liian kauan j a -
attuna kahteen eri talouteen, to­teaa
lehti. Toisessa niistä on me­neillään
nousukausi. Ihmi.sillä on
käytössä hienot autot, he pukeutu­vat
hyvin ja ovat levottomia Dowjo-nesin
indeksin takia. Mutta on ole­massa
toinenkin. talous — nälän,
vihan ja työttömyyden talous.
VIETNAMIN SOTA VAIN 0SA ^uii^iiiimii^it^i^^
Vlciti^fill sata ä ole e^iUnenf
tapaus, vaan kiint^ osa ibnerik-:
kähisten Aasiai^^^^
Tyynen li^Ven alue»lia 'noud^^^
masta ylfetsestS IfnIastA. Vte&V
dentti J o h n ^ oA vliMe aikoina
pitänyt eri yhteykslsftä puheita,
j6i6sa 6n halifmoteltu YbdysvaltO'
jen poUtiikkaa^ kipjoUtaa I>. Vois-kl
Novoje Vi-emjassa. Amerikka­lainen
lehdistö puhuu, nykyään
"Johnsonin Tyynen meren ojpis-ta".
Washington Evening Star-lehti
kirjoittaa, että Tyynen me­ren
politiikan suunnitteluun ovat
kolme viimeksi 'kuluneen vuoden
aikana osallistuneet Humphrey,
Rusk ja MacNamara. Tärkeä osa
työssä on ollut myös presidentin
neuvonantajalla professori Walt;
Ro8towilIa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tili Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää lauantaina, syyskuun 17
päivänä 80 vuotta.
Yhdymme .sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
APUA ON SAATAVA
JA PIAN
. Tuskin keneltäkään aikaansa seu­raavalta
ihmisel!ä on jäänyt huo­maamatta
minkälainen "verilöyly"
vallitsee Yhdysvalloi.ssa sen omalla
maankamaralla, puhumattakaan
sen Vietnamissa aiheuttamasta.
On aivan häpeämätöntä ihmisyy­den
puutetta, että poliisikoulutuk­sen
saaneet miehet seisovat kyl­minä
kun heidän silmiensä edessä
hajtataan toista ihmistä, — vieläpä
lapsia.
Kuinka voidaan paihua sivistys­valtiosta
kun sen asukkaat väkival­taisesti
käyvät toisten.sa kimppuun
vain siksi, että eivät pidä jonkun
ihonväristä. Miehet hakaavat nyr­kein
ja käsiinsä saamin asein, mut­ta
naiset eivät ole heitä parem­pia.
. Petor#vusesti karjuen ja vil­listi
miehiä "sankaritöihin" yllyt­täen
hc omalta kohdaltaan lisäävät
tätä kulttuuria", jota valkoinen ro­tu
kykenee vielä näinäkin päivinä
viemään 'pakanoille''.
Mikä häpeä ihmiskunnan kestet­täväksi.
On ennenkin puhuttu maailman-lopui-
sta. Nyt se on meitä ehkä
kaikkein lähempänä kuin koskaan,
sillä tiedemiehet ovat kautta aiko­j
en todistaneet, että maailmanloput
ovat tapahtuneet vain luonnonmul-
ILstusten tai ihmisten, keksimien
tuhoaseiden johdosta. Nykyään on
ihmiskunnan käsissä ehkä koskaan
aikaisemmin keksimätön murhavä-line,
atomipommi, joka vain "nap­pia"
painamalla hajoittaa kaiken
elollisen pieniksi hiukkasiksi.
"Luomakunnan kruunu" on yl­peä
omasta vallastaan j a halveksii
eläimiä, mutta katsoessamme nyky­aikaista
"hyvien" ihmisten elämää,
eikö olisi paljon suurempi onni
omistaa uskollinen eläinystävä kuin
yksi noista kirkuvista ja toisiaan
raastavista ihmi.spedoista, jotka sa­novat
itseään sivistyneiksi. E i tar­vitse
kysyä missä heitä näkee. Kat­soo
vain TV:slä uutisia niin siellä
heitä on nähtävänä aivan pahoin­vointiin
asti.
Onko kehitys mennyt liian no­peasti
eteenpäin, että ihminen ei
ole kyennyt sitä seuraamaan ITor-maalisti,
vaan on kuolettanut kai­ken
hyvän itsestään ja liittynyt pe­tona
yhteisesti kirkuvaan parveen.
Älkäämme alentako itseämme
niin alas, vaikka se maksaisi hen­kemme.
Pimeys on voitettava.
Melko täydellisesti on yhdysvalto­jen
nykyinen Tyynen meren poli­tiikka
esitetty puheessa, jonka pre­sidentti
Johnson saneli puhelimitse
heinäkuun 12. päivänä Yhdysvalto­jen
oppilaitoksista päässeiden neu­voston
kokoukselle.. Presidentti
Johnson tähdensi, että Yhdysvallat
on kiinnostunut tästä alueesta
"Tyynen meren valtiona".
"Olette kuulleet perusteluja toi­senlaisesta
suhtautumisesta — sa­noi
Johnson. Niiden pohjana on
vanha toteamus, että "Länsi on län­si
ja Itä on Itä'. Tällaisista käsi-!
tyksistä. kiinnipitävät vakuuttavat
c-ttä meillä ei ole Aasiassa muita
intressejä kuin kaupallisia; että
Eurooppa, eikä Kauko-Itä, on mei-
Jän todellisten "intressiemme vai­kutuspiiri";
että velvoituksemme
Aasiassa eivät ole niiden vaatimien
menojen arvoi.sia; että valtameri
ulottuu kauas; että sen kulttuuri on
meille- vierasta, kielet toisenlaisia
ja rodut erilaisia. Nämä perustelut
ovat osoittautuneet käytännösisäpaik
kansa pitämättömiksi . . .Ranto­jamme
ei huuhdo yk.si vaan: kaksi
valtajnerta, ja Tyyni valtameri voi­daan
ylittää — kuten Atlantikin —
lentokoneilla tai laivoilla, tekokuun
lai ohjuksen avulla . . v . Maapallom
me taloudellisen elämän verkosto
on liian tiiviisti kudottu . . . Aasia
ei ole enää X X vuosisadan kyn­nyksen
takana. Se on tä.ssä samas­sa
maailmas.sa kuin mekin ja voi
olla meidän kumppanimme tai huo-
[lestuttaa meitä ongelmillaan.
,Jos p.soitamme lujuutta Vietna­missa
niin Aasiassa uudestisyntyvä
järjestys, jolle on luonteenomaista
toivo ja edistys, toivomme mukaan
kehittyy edelleenkin . . . "
voi joutua politiikassaan, jota kui­tenkin
johdelpan "sosiaIismi"-kyb
tin ja punaisten lippujen alla. Kan­sojen
ja valtioiden kehitys on mo-henkilöitä,
jotka ovat pileet eri mieltä suhtautumisesta Neu^^^^^^^ nin^uötöista ja mutkikasta. Tämä
toon. Heidät on nyt "imperialisteina "rivlsiohisteina" ja paholaisiha" tosiasia asettaa suuret vaatimukset
puhdistettu ja "punakaartien" toiminnalla kädestä pitäen näytetty, sellaisille sosialismiin pyrkiville
mitä tapahtuu niille, jotka eivät horju^hiatta kulje johtoa pitävän ryh- puolueille, joilla on runsas kokemus,
män lirijaa.' kehittyneet toimintaolosuhteet ja
. K i i n k e s i m e Ä osoittaa; mihin jokin^ m vielä nykyisinkin demokraattiset perinteet;
"AMERIKKALAINEN
VALTAMERI"
Tavallisen propagandahyminän
alla tässä on selvästi erotettu Ame­rikan
Aasian- politiikan luonne ja
päämäärät. Se on olennainen osa
globaalista ekspansiota, jota toteu­tetaan
eri puolilla: etelässä — lati­nalaisessa
Amerika.ssa, Atlantin ta­kana
— Euroopassa ja Afrikassa se­kä
Tyynen meren suunalla kauko­idässä
ja Aasiassa.
Tämä viimeinen alue ei suinkaan
ole esillä ensimmäistä kertaa. Jo
Theodore Roosevelt haaveili "suu^
ren Tyynen meren sivilisaatiosta",
jonka keskuksena olisi Washington.
Toisen maailmansodan jälkeen Y h ­dysvallat,
käyttäen hyväksi .Japa­nin
sodassa kärsimää häviötä ja
Länsi-Euroopan valtioiden Aasian
siirtomaiden irtaantumista, on voi-,
makkaasti pyrkinyt muuttamaan
Tyynen valtameren '^amerikkalai-seksi
mereksi". Havaijin julistami­nen
Yhdysvaltojen osavaltioksi,
jyrkkä kieltäytyminen vapautta­masta
Washingtonin holhouksesta
eräitä Tyynen meren saaristoja,
useiden nukkehallitusten muodos-.
taminen kaukoitään, sotilasliiton
Seaton ilmaantuminen sekä vihdoin
sotilastukikohtien muodostaminen
Okinawalle, Formosalle, Filippii­neille
ja muille Aasian mannerta
lähellä oleville saarille ovat kaikki
esini^^ktcieji am^rfkkalafäten % s -
pansibstia /j^ynen ineiren alueeliVi.
' 8 ^ t . - A ^ k Ä A M A i
AASIAAN
Vietnamiin tunkeutunfiisellaan
yritti Yhdysvattat ;en«iYftiMttlsen Ker
ran pureutua Aasian mantereelle
jä IJeruötäa "sTnne tukevan slllanpSSi-asemau;
Törmättyään päättäväiseen
vastarintaan se lähti sodan .eskalaa­tion
tielle. Samalla mtirskattili^
•'MacArthurin tabu", joka^^merkiiöi,
ettei Yhdysvaltoja saa vetää mu­kaan
suureen sotaan Aasiassa, Ame­rikan
politiikasta -nykyään vastaa­vat
henkliöt ylenkatrovat täiMn
kokeneen kenraalin ja poliitikon
neuvoja j i ^perustelevat teoree^ttf^
sesti avointa aggressiivista suunta­usta
Tyynellä valtamerellä.
N i i n sanotun "Johnsonin opin"
julistamisen "tarkoituksena on jäl­kikäteen
perustella ja naamioida
kaukoidän ja Kaakkois-Aasian asi­oihin
puuttumista, joka johti: so­taan
Indokiina.ssa,
Washingtonin poliittis-strategi-nen
ohjelma on pääpiirteiltään seu­raavanlainen:
sodan jatkaminen
Vietnamissa "niin kauan kuin tar­vitaan",
kuten Jahnson sanoi edellä
mainitussa puheessaan; amerikka­laisten
joukkojen keskittäminen
kaukoitään; sekä pysyvän järjes­telmän
luominen.niiden siirtoja ja
käyttämistä varten. Tämän_^"ame-rikkalaisen.
kilven" suojassa pyri­tään
lujittamaan Washingtonille
mieluisia hallituksia sekä painoste­taan
niitä aasialaisia maita, jotka
haluavat kulkea omaa riippumaton­ta
tietään.
TUKIKOHTIEN KETJU
Aikakauslehti Newsweek piirtää
seuraavanlaisen kuvan amerikka­laisten
sotavalmisteluista Aasiassa:
"Thaimaa.sta Koreaan kaivinko­neet
j a ilmaporat, puskutraktorit
ja höyryjyrät, maansiirtovaunut ja
kivenniurskaajat jyrisevät myöhään
yöhön rakentaen uudelleen vanhoja
ruohon piejttämiä lentokenttiä sekä
perustaen uusia satamia viidakon
rannoille. Tähän työhön osallistui­vat
kymmenet tuhannet ihmiset —
amerikkalaisia sotilasinsinoörejä,
siviilialan teknisiä spesialisteja ja
paikallisia työläisiä . . ,
Pentagon suunnittelee tänä
vuonna käyttävänsä Aasiassa uusi­en
tukikohtien rakentamiseen ja
vanhojen kunnostamiseen 1,4 mil­jardia
dollaria.
Vaikka kaukoidän tukikohtaver-koston
laajentamisen perusteena
on "sotilaallinen välttämättömyys"
minkä aiheuttaa Vietnamin tilanne
ne rakennetaan kuitenkin selvästi­k
i n pitkäaikaista käyttöä varten.
Tarkoituksena on luoda järjestelmä
jonka avulla Pentagonin laskelmi­en
mukaan voidaan pitää kurissa
iniiiifik '0$^^ ja Ksrakkd-
Aasiän vaitiiiitb Ituolimatt^., siitä,
'.kuinka k a u ^ s o t a kestäii Vietna­missa.
TuiiaKoltf^at puretaan vas
ta sitten kun niitä Pefrft^gönih nuu­kaan
" e i enää tarvita."
On Bivanilmei8t&, etta tukikoh­dat
jä Anfät äiifieVikkalaisten soti-
'hralllset kohteet on tarkoitettu
hyökkäystä eikä puolustusta var­ten.
Sitä osoittaa ^ vaikkapa se, et­tä
enite*^; 'rakennetaan' suuria len-iokentti^
joille voivat laskeutua
raskaat stilhkupommittajat. Sellai­sia
on rakent^Ua Formosassa Taic-hungin
kaupungin lähistöllä, Oki-
'hawai)a, Tliaimaassa äatta Hipin
satamassa sekä Filippiineillä. _
'IlTÖlÄMtJNiSMI^lVASi-AmEN
LIITTO"
Washington haluaa käyttää hy­väksi,;
Vietnamin sotaa oman ase­mansa
lujittamiseksi Tyynen meren
rannikolta. Kysymyksessä eivät ole
vain so'tirafflllset vaafl myös poliit-tise?
t asertat. Äm«?ikkalainen diplo-ma'ia
on luonut uuden Aasian ja
kaukoidän maiden "kommunismin­vastaisen
liiton". Tämän vuoden ke­säkuussa
solmitun Aasian ja Tyy­nen
meren liiton yhdeksästä osan­ottajasta
on kahdeksalla sotilaallisia
sopimuksia Washingtonin kanssa—^
nimittäin Japanilla, Thaimaalla,
Filippiineillä, Etelä-Koreall.aEtelä-
Vietnamilla, Australialla, Uudella
Seelannilla ja Formosan Kiinalla.
Malesialla on sotilaallinen sopimus
Englannin kanssa.
Kaukoidän länteen suuntautuvi:
en hallitusten toiminta amerikka­laisten
joukkojen ja tukikohtien
suojissa Washingtonin mielestä ta­keena
siitä, ettei tämän alueen mais
sa tapahdu sosiaallisia mullistuksia
eikä vallansiirtoja. Tällä tavalla ha­luavat
varmistaa herruutensa myös
alueen feodaalinen ylimystö, soti­lasklikit
ja paikallinen suurporva-risto.
J a entistä leveämmälle avau­tuvat
tietysti ovet amerikkalaisille
monopoleille, jotka tarvitsevat uu­sia
markkinoita ja pääoman sijoi­tusalueita.
Aiiniaffj kasvan-ftdihefl
paiittt^
i' -A • •
liäiiM'salal?e% felk^nnlnkaan '
Axel Caesar Springerinkonser-j
ni kasvaa kuin "ahmatti kasvan-'
nainen", kirjoittil tunnetun länsi,
saksalaisen aikakauslehden Der
Spiegelin julkaisija AudoIfAug-
Stein lehtensä viimeksi ilmesty-neess
numerossa.
"Kenenkään yksityiseen mieheen
ei ennen Hitleriä ja Hitlerin jäl­keen
ole kasaantunut niin paljoh
valtaa, Bismarck ja molemmat kei­sarit
pois luettuina.' E i ole muuta
länsimaata, missä yksityinen mies
valvoo 40 prosenttia painetuista
uutisista ja mielipiteistä, eikä vain
tärkeänä v ä h e m mistöosakkaana,
vaan sanoma- ja aikakäiislehtiensä
sekä kirjapainojensa yksinomista-jana."
". • . ". • ••• '
Axel Springerin lehtikonsernin
tunnetuimmat julkaisut ovat Die
Welt, yksi maailman suurimpia sa­nomalehtiä,
sekä 4 miljoonan kap­paleen
painoksena myytävä Die
Bildzeitung, joka lyhyin tekstein ja
kuvin kertoo päivän: tärkeimmät
uutiset, sekä aikakauslehdet Stern
ja äsken Springerin haltuun siirty­nyt
Quick. Arviolta 38 miljoonaa
ihmistä lukee päivittäin Springerin
konsernin lehtiä.
Sitä ja tätä
TOTUUS JUOMISTA
Iso-pomo kutsui kaikki myyjät luok­seen...
"Tästä lähtien," hän karjui, "mi­nä
en salli sitä, että juotte vodka-r-jyyppyjä
puoliselta — vaan ainoas­taan
"giniä".
" M i k s i " tiedusteli yksi myyjistä?
"Mennessänne iltapäivällä asiakkai­tanne
tapaamaan, minä haluan hei­dän
tietävän, että te ette ole tomppe­leita,
vaan hutikassa." :
Kansan Päivälehti lakkautettiin
Peking. — Kiinan kommunisti­puolueen
äänenkannattaja Kansan
Päivälehti ilmoitti perjantaina, et­tä
se lakkaa ilmestymästä . " t i l a ­päisesti"
kulttuurivallankumouksen
ulotuttua myös sanomalehdistön pii­riin,
f.
Lehden sunnuntai julkaisu lakkau­tetaan
myös. Tämä julkaisu alkoi
ilmestyä vasta viime kesäkuussa
"Pekingin iltauutiset" -nimisen • sa­nomalehden
sijasta. "Iltauutiset"
lopetettiin sittemmin epäsuosioon
pormestarin Peng Tshenin johta­massa
toimikunnassa tehtyjen hen-
'kilövaihdosten jälkeen.
Kansan Päivälehden perjantai­sessa
tiedonannossa sanottiin: "Leh­temme
ja sunnuntaijulkaisumme
lakkautetaan tilapäisesti, kunnes
saamme jälleen kootuksi voimamme
jatkaaksemme tehokkaammin kult­tuurivallankumouksen
toteuttamis­ta
sanomalehdistössä." Kaksi muuta
lehteä. Rintama j a eräs kirjallisuus­lehti^
lopetettiin jo aiemmin kult­tuurivallankumouksen
painostukses­ta.
"Olemme siis yksimielisiä siitä, että olemme erimielisiä."
PÄIVÄN PAKINA
äUS/f/ISS NÖkMAAUMiNÖSSÄ
Nyt kun Saigonin terrori ja punki" mitä se oli vaalien edellä,
tynkävaalit on suoritettu munk- ja että vietnamilaiset tervehtivät
kien nälkälakoista ja mielenosoi­tuksista
huolimatta, voidaan si­vumennen
huomioida, että junt-taherrojcn
ja heidän avustajiensa
business on jälleen normaalime-nossa.
Näin on ainakin meille uutis-tiedoissa
kerrottu.
Torontossa ilmestyvän suuren
päivälehden eräs kirjeenvaihtaja
tiedoittaa, että vaaleista koitui
välillisesti peräti kuuden miljoo­nan
dollarin tappio Saigonin l i i ­kemiehille.
"Baarit avattiin uudelleen, ty­töt
tulivat laumoittain takaisin
pakollisilta lomittaan ja amerik­kalaiset
sotilaat marssivat takai­sin
kaupunkiin, kertoo tor^'nto-laislehden
kirjeenvaihtaja Salgon-ista
maanantaina lähettäniässään
uutiskirjeessä. V
Selitettyään, että Saigon oli vaa­lipäivän
jälkeen "erilainen kau-varmaan
mielihyvällä tätfi/ miiu-tosta,
ko. kirjeenvaihtaja kuvfia
tilannetta mm. s e u r a a v a r t i ^ ' .f
Kaksi viikkoa ennen eillsfä'vaa­leja
Yhdysvaltain sotilasli^pHilö-kunta
Saigonin Hlueella o l i tiukan
iltalomakiellon alaisena. 1 - ,
Nämä rajoitussäädökset. peruu­tettiin
tänään, mutta Yh^ysVal-tain
asevoimien päällystö tie^öit-ti,
että amerikkalaisilla sotilailla
pitää Ola erikoislupa Saigonin
käupuhkiiri-päästäkseen.
Ja että vain yksi kolmannes ar-meijayksiköstä
saa loman, yl^dellä
kertaa. _ i
Tämän uuden säädöksen tarkoi»
tuksena .selitti eräs yhdysvaitö^
Aa^min ekonomialle $3,000,000 mcr
not viikossa — summa, minkä yh-
^ dysVältalaissotilaat normaalisesti
kuluttavat baareissa,, ravintolois­sa,
muis'tdesinekaup6is'sä ja muis­sa
paikoissa.
Mutta enemmistö vietnamilaisis
ta näyttää olevan hyvin halukkai­ta
tulenriaan toimeen ilman tätä
(amerikkalaissotilaiden) rahaa.
Ennen sotilaiden iltalomakiel-lon
voimaanastumista oli nouse­massa
äänekästä katkeroituneisuut-ta
siitä, että liian monet ame­rikkalaissotilaat
pitävät nionopoli-fnaisesti"
hallussaan vuokra-auton
ajureita^ aiheuttavat hintojen nou­sun,
häiritsevät katuliikennettä ja
tuovat tullessaan laumoittain pros
piiri (Saigonin) kaupungissa. Se
oli jälleen äänetön, rauhallinen j a i
tilanahtautta tuntematon paik­ka.
Baarit suljettiin ja baaritytöt
menivät Vung Tau'hun tai joi­hinkin
muille lomapaikoille viet­tämään
siksi aikaa lomaansa.
Monet vietnamilaiset ilmaisivat
(yhdysvaltalaissotilaiden). loma-kiellon
aikana toivomuksen, että
sitä, (lomakieltoa) ei koskaan pe­ruutettaisi.
Ja jotkut amerikkalaiseL-Upsee-ritkinovat^
samana mieltä,. . , He
huomioivat, että kaupungissa käy­vät
amerikkalaissotilaat ovat pää­asiassa
Saigonin alueen iskujouk­koja
(commandos), ja että ei ole
mitään järkisyyttä heidän päästS
joka ilta baareihin, kun kentällä
olevat taistelusotilaat eivät saa
juuria lainakaan sellaisia mahdolli­suuksia.
Se siitä.
Epäilemme kuitenkin vakaasti,
ettei tällaista lomakieltoa toteute­ta
rintaman taustamiesten kohdal­ta,
sillä heidän joukossaan on l i i -
tituutfeja, parittajia .taskuvarkai-laisupse'eri,
on vähentää kaupun-; ta, pornografian (epäsiveellisen
gissa kuljeksivieVi amerikkalais-• kirjallisuuden) kaupustelijoita ja
sotilaiden määrää. ', i . : v mboUöripyörillä hurjastelevia / an paljon niitä, joilla on sitä "he-
Yhdysvältalaisvirkailijat arvioisi ('coWböys), gemoniaa", ja sitä,paitsi, liike
vat, että vaaleja edeltänyt- (soti-'f Yhdysvaltalaissotilaiden loma- se on joka kannattaa. ^
laiden) lomakicltö aiheutti Viet- kiellon aikana muuttui koko ilma- — Känsäkouraa '