Vapaus, March 18, 1952

              Sivu 2 Tiistaina, maaliskuun 18 p. — Tuesday, March 18,1952
tVSMMTX} >> Xndepenilest tabor
€>msäi ct VbmUh.C^ Es-taldlidied
Ncnr. e, ISVt. Autborized
es smmd dius inaU Iqr tbe Post
OfOce Department. Ottava; Pub-mtea
«bzfee «eeuy: Tttesdajrs,
Ttuttsa^aad Sattodaya by Vapaos
- 'lUshioff CottisutyXt(L. at 10O-1Q2
6t. W.» eoäbtoy. Ont^ Camda.
Telepbones: Biutxutta Oflice 4-4281
Editortal Office «««m. Manager
E. SulceL Editbr W. E&luod, UaOlflS
addreas B<» eg< Sudbuiy, CntarlO!.
Advertlslng rates upo» oppUeatSoa
TranllatioD free cl cbazä^e*
TILAUSHINNAT:
Canadassa: X vie 7JOO 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
Ybd797alIol88a: X vk. S J O O 0 kk. 4 ^
Snome&sa: t vk. 8 ^ 6 kk. 4.15
Coldwell-Pearson väittely
Kuten viikko sitten lauantaina ennustelimme; COF: n kansalli­sen
neuvoston arvosteleva kanta NATOin Lissabonin kokouksen pää-
^; melko terävän hyökkäyksen CCFrää
i vastaan ja toisaalla vanhojen puolueiden vikittelyä; että älkää herran
tähden astuko sotapuolueiden varpaille.
'W'^:.:^^::ÄCCF:n johtajau Coldwellin ja ulkoministeri Pearsonin välinen
& myös erittäin mielenkiintoinen kuvaus siitä tilanteesta
-inihin n sotahysteria on maamme vienyt.
;:JiateJi xtmisUit^ COF:n kansallisen neuvosto arvosteli Atlan­tin
paktimaiden (NATO:n) Lissaljonin päätöksiä piihtaasti porvaril-ivliselta
pohjalta selittäen, että mainitut päätökset ovat ''edesvastuut-f
tornia" koska ne ovat ''mahdottomia täyttää" ja "onnettomuutta tuot­tavia*',
koska "mahdottomien tavoitteiden täyttämisyritykset mur-itaisrvat
jokaisen XATO:n kuuluvan Euroopan maan talouden''. Toi­sinsanoen,
OCF: n kansallinen neuvosto arvosteli NATO:n Lissabo­nin
päätöksiä sen vuoksi, että ne voivat ajaa varsinkin Länsi-Euroo-
V pan maat entistä nopeammassa tempossa taloudelliseen romahduk-
.fieeä ja sitä tietä sosialismiin, eli juuri siihen, mistä niitä X.ATOrn
avulla ;^tetään ''pelastaa".
Tämä tosiasia •— ja monet viisaimmat porvaritkin ovat samaa
: wielta—- ei kuitenkaan estänyt ulkoministeri Pearsonia turvautu-iinastä
punamultamaalarin likaamisyrityksiin. Sotavalmistelu
vaavana piirteenä onkin juuri se, että se kieltää kaiken järkevän kes-kustdun
-T^^ on joko sokeasti hyväksyttävä sotakapitalistien turmiol­linen
ulkopolitiikka^ tai antauduttava punapeikkojen maalaavien .<>o-
^'tiHKtUtiikkojeh tahrittavaksi! Juuri tähän hysteeriseen tilaan on ai-
; kaisenimfaTum^^^^ Kun mr. Cokln-ell
^alahuoneen istunnossa syytti, että ulkoministeri Pearson ^parjasi ja
panetteli €JCF:ää tiistaisessa radiopuheessaan, niin hän pani sormen­sa
kaikkein kipeimpään paikkaan ja sai protestilleen laajojen joukko-ijen
hyväksymisen. Kun mr. ColdweIl eristäytyi muista rauhanpuo­lustajista
korostaen, ettei syytös ''kremlin asiamiehestä" sovi häneen
-—-vannoutuneeseen antikommunistiin, niin hän luonnollisesti hei-ikensi
ja horjutti omaa asemaansa väittelyssä^ sillä tosiasia on, että
; valtapiirien toimesta on multa rauhanpuolustajia parjattu ja paneteltu
aivan yhtä aiheettomasti kuin ulkoministeri Pearson menetteli nyt.
CCF:n suhteen.
^ :M on. että piiskansivallusten lisäksi
ulkoministeri Pearson yritti suostutteluakin, vedoten siihen, että kun
GCPbii kerran aluksi tukenut Atlantin paktia, niin turha on nyt enää
ruveta vastaan pullikoimaan. Tässä samassa nuotissa meni toronto-lainen.
tofylehti Globe and Mail vielä pitemmälle asettuen korkean
omakätisesti sekä Goldwellirt että ulkoministeri Pearsonin yläpuolelle
ja selittäen,(että motempienlttlLsi katua henkilökohtaisia kinastelu-jaan
ja tehdä sula sovinto Yhdysvaltain hallituksen sotaisen ulkopoli-
]a,tuke;mis9.n hyväksi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Oscar Lebfo, Toronto, Ont., täytti
60 vuotta maaliskuun 7 päivänä.
Ylidymme, vaikkakin^vähän mjd-hästynelnä,
«ukulateten Ja tuttavien
onnitteluihin!
Kyspyksiä ja
vastauksia
Jo tiikko sitten lauantaina esitimme sellaisen käsityskannan, että
F joutuu uuden oly^In^nsa iuhteen, niin puutteellinen kuin se
työväen kannalta vielä lieneekin, kovan painostuksen koitteeksi. Sa­massa
yhteydessä esit*vnriie myös "olettamuksemme, että vaikka CCF:n
oikdstpjohtajilla onkin sammumaton jano ''pelata palloa" vanhojen
puoJuädenkanssa; niin tässä oh kuitenk missä heidän on kovin
• • • • • y a i l K f ' p e r ä ä n t y ä . ; ; r :
Vjdkkamr.Cold\vell'alahuoneen istunnossa pitämässään pu­heessa
iuirpstikin, että tCF; n jäsenjoukot eivät ole häntä "pakoitta-neet
nurkkaukseen'', niin eittämätön tosiasia kuitenkin oh, että
CX)F:n kansallisen neuvoston kannanmuutos johtuu nimenomaan, ei­kä
niistään muusta kuin CCF: n jäsen joukkojen ja rauhanpuolustajain
yleisen mielipiteen painostuksesta. CCF:n avoin kanta rauhänoh-jelman
puolesta Saskatchewanin maakunnassa ja CCF;n Ontarion
maakuntavaaleissa kärsimä murskaava vaalitappio ovat sellaisia te-
/kijöitä, ettei niitä voida jättää huomioonottamatta, ellei mielitä tehdä
poliittista itsemurhaa. Tästä johtuu, että kalkista mahdollisista vi­kuroinneista
ja peräksiannoista huolimatta, CCF:noikeistojohdon täy­tyy
joko ennemmin tai myöhemmin nousta nykyistä sotavarustelua
vastaan, mikä aiheuttaa kansanjoukkojen elintason jatkuvan huono­nemisen,
hintojen ja verojen loppumattoman kohoamisen, sekä lopuk­si
hirvittävän sodanvaaran.
v>; ; ^' * - • •:
Ulkoministeri Pearsonin räikeä hyökkäys CCF:n uutta ohjelmaa
vastaan on samalla uusi esimerkki siitä kuinka heikoilla jäillä sota-vanisteltia
edistävät johtavat politlikot ON^at. Heidän nahkansa ei
kestä pienintäkiiän arvostelua — ja heidän ainoana ^-alttinaan on pu-nakauhun
lietsominen. Se on osoitus sotavarustelua kannattavien pii­rien
poliittisesta vararikkotilasta.
Ulkoministeri Pearsonin ja kumppanien kannalta tilanne on si-täkm
vakavampi kun muistetaan, että Yhdysvaltain hyökkäävää ul­kopolitiikkaa
Länsi-Euroopassa tähän asti varauksitta kannattaneet
sosialidemokraattiset puolueet ja nimenomaan niiden oikeistojohta­jatkin,
ovat kansanjoukkojen rauhankaipuun vuoksi ruvenneet hor­jumaan
ja e^ryunäun. Koko Länsi-Euroopan oikeistososialidcmök-raattinen
johto on pannut kyseenalaiseksi ja samalla myös vaaran­alaiseksi
Yhdysvaltain mono(>olipuäomän teorian, että rauha muka
turvataan varustautumisen a\-uHa. Ottakaamme joitakin kuvaavia
esimerkkejä Bonnista, Pariisista ja Lontoosta.
Länsi«Saksan sosialidemokraattisen puolueen oikeistojohtaja tri
Schumacher on nimenomaan saksalaisten työläisten ja talonpoi­kain
vaatimuksesta — rjhtynyt aktiivisesti vastustamaan Saksan so­tajoukkojen
vär\-äämistä kenraali Eisenhowerin ''Euroopan armei­jaan".
Eikä tässä kaikki, tri Schumacher, johon on luotettu siinä,
että hänen puolueensa tekee kenttäkarkeistyötä kenraali £isenhowe-rin
armeijan hyväksi, on esittänyt vastalauseita myös n.s. Schumanin
suunnitelman suhteen, jonka pitäisi muodostaman taloudellisen pc-rustan
"Euroopan armeijan*'aseistamista varten.
Pariisissa Ranskassa on niinkin tunnettu oikcistososialideniok-raatti
kuin entinen sisäministeri Jules Moch ryhtynyt avoimesti ar-vo^
elemaan Atlantin paktimaiden suunnittelemaa "Euroopan puo­lustuslaitosta"
ja on mennyt siinä niin pitkälle, että on joutunut "ame­rikkalaisvastaisten"
politiikkojen kirjoihin.
Lontoossa on labouristien oikeistojohlo hajaantunut kahtia ja
viisaimmat labouristit mr. Aneurin Bevanin johdolla %'aativat aktii­vista
toimintaa Atlantin paktin sotavarustelusuunnitelmia N-astaan —
myös kapitalismin pelastamisen \aioksi, kuten CCF täällä anostelcc
i>rATO:n Lissabonin päätöksiä.
Kaikki tämä on heijastusta rauhanpuolustajain voimien suuresta
kasvusta — ja siitä suuresta pelosta ja epäilystä, mitä kaikkien mai­den
kansanjoukot tuntevat Yhdysvaltain "rauhaan vobnan avut-la''
ohjelman suhteen. £i siis ole oikeastaan ihme, vaikka ulkomi-
TYÖNANTAJAN VELVOLtlSUU-DET
TVOLAISTENSA SUHTEEN
Kysymys: M i n u l l a on tarkoitus r u ­veta
iraicennusiu^koitsijakiji Ontarion
maakunna/ssa j a koska minun pitää
palkata ainakin vähän ty<^voimaa,
lialuaisin tietää mita velvollisuuk-sia
minulla on työläisiä kohtaan Ja mitä
velvollisuuksia muita kohtaan.
: i '— Rakennusmies.
Vastaus: F,nsinnäkin on noudatet­tava
k a h d e k s a n t u n n i n t y ö p ä i Valakia,
makseplava työläisille kesälomapalk-ka,
perittävä työläisten palkoista
työttdmyysvalcuutusmaksut, vähen­n
e t t ä v ä i>alkoista tuloverot Ja huo­lehdittava
siitä, että työläiset ovat
vakuutetut maakunnan työtapatur-main
korvauslautakunnan kautta
työssä mahdollisesti tapahtuvia ta^
paturmia.
Rakennusalalla on käytännössä eri­koiset
. Mnapalldcakirjat, Johon on
pantava kaksi prosenttia työläisten
palkoista. Sitä varten myydään eri­koisia
merldtejä pankeissa. Työläi­sen
on annettava lomapatkkakh-Jansa
työhön ryhdyttäessä työnantajalle.
Ellei hänellä ole s i t ä vaatii hyvä tapa,
e t t ä työnantaja hankkii hänelle sel­laisen
vaikka laki ei m ä ä r ä ä k ä ä n sitä
työnantajan velvollisuudeksi. Vaikka
työläinen olisi vain yhden päivän
työssä, p i t ä ä siitäkin panna merkit
h ä n e n lomapalkkaklrjaansa. ^ L a k i
velvoittaa työnantajan maksamaan
tämän lomapalkan Jos työläinen sitä
vaatii.
Tj-öttömjTsvakuutukseen nähden on
työnantajan vaadittava työläiseltä
työhön ryhdjttäessä työttömj-ysva-kuutuäklrja
Ja ellei hänellä sellaista
ole. määrää laki työnantajan sen
hankkimaan. Joka tilissä on vähen­n
e t t ä v ä työläisen palkasta vakuutus­maksut
vLssln taulukon mukaisesti.
Työnantaja maksaa omasta puoles­taan
yhtä suuren osan kuin työläi­setkin
t ä h ä n tarkoitukseen. . .
SToka • tilissä on myösMn - vähenner-täVä'
työläisen palkasta tuloverot sitä
varten laadittujen taksojen mukai-se5ti.
Näin vähennetyt rahat on t i l i ­t
e t t ä v ä kerran kuukaudessa lähim­pään
tuloverovirastoon.
T>'önaiitaja on myöskin velvollinen
vakuuttamaan työläisensä tapätiu--
mien varalta maakunnan sitä varten
perustoman järjestelmän inukalsesti.
Ellei h ä n ole sitä tehnyt on h ä n hen­kilökohtaisesti
k o r v a u s velvollinen,
jossa t ä p a i d c ^ s a h ä n saattaa me­n
e t t ä ä koko omaisuutensa vakavan
tapaturman sattuessa. Jos työläiset
ovat vakuutetut rajoittuu työnanta­jan
velvoliisuudet ainoastaan vakuu­tusmaksuihin,
jotka p e r i t ä ä n makset­tujen
palkkojen perusteella. Näitä
maksuja el saa periä työläisten pal­koista
sillä ne on työnantajan cnak-settava.
• •• /
Luormolllsesti bn paljon muitakin
huomioon otettavia seikkoja mutta
edellä mainitut ovat mielestämme
tähdclllslmmät.
Neir Vork. Kiinnittäen huomio^
ta siihen, e ] ^ Yhdysvaltain ilmavoi­main
palveluksessa on ollut Saksan
natsien Daketcrtologisen sodankäyn­n
i n erikoistuntija, täkäläinen Daily
>Worker sanoi maällakuun -13 p n n u ­merossa
johtavassa etusivun artikke­lissa,
että tämä tosiasia antaa uutta
valoa syytökselle, e t t ä Pentagon ( Y h ­dysvaltain
sotavoimien ylipäällystö»
on levittänyt kuolettavan ruton ba­silleja
Koreassa. Mahllttu lehti kir­joittaa
Totta on, e t t ä Pentagon on
y r i t t ä n y t saattaa tämän syytöksen
naurunlalseksi, muttei se ole y r l t t ä.
nytkään kieltää sitä. etteikö sen p a l ­veluksessa
ole natsien "tledemlea-komcusta".
'Kahdenkjonmenen miljoonan mie­hen,
naisen Ja lapsen tuhoamiseksi
tehtyjen suunnitelmien laatijain yksi
päänatsi on t r i Walter P. Schreiber.
vahingolliset hyönteiset, mutta mmul-la
el ole tietoja kokeiden tuloksista.*
<Sivu550>.
Tämä on mielenkiintoinen paljas­tus
siksi kun Itä-Euroopan maat ovat
syyttäneet, e t t ä Yhdysvaltain lentoko-neet
ovat levittäneet Colorado-koppl-aisla,
jotka ovat tehneet suurta tuhoa
Ilmavoimien päällystö on yrittänyt
saattaa tämän syytöksen naurunalai­seksi.
6iitä huoltolatta tosiasiana py­syy,
että natsieksperttejä. jotka ovat
tehneet tämänluontoisia kokeita, löy­dettiin
Lansi-Saksasta ja: monet heis­t
ä ovat olleet upseeriston palveluk-
.sessa. ••;
•Vastauksena kysymykseen, miksi
ryhdyttiin bakteriologisen sodankäyn­nin
kokeisiin, Schreiber sanoi:
"Stallngradin häviö, vastakohtana
Moskovan luona käydyille koville tais-telulUe
talvella 1941—42. oU kova isku
Pentagon tuotti t r i Schreiberin tän.-Sa^^salle. Ja se johti lopulta tilanteen
ne ja h ä n oli Yhdysvaltain. ilmavoi­mien
koulussa Texasissa. H ä n oli s l e l.
lä siihen asti kunnes lääketieteelliset
yhdistykset j a sellaiset järjestöt kuin
Antl-Defamatlon'Leaguc the Bnai
B r i t h protestoivat siinä määrin, että
h ä n e t oli poistettava sieltä.
Tämä protestiliike nousi siitä kun
t r i <Schreiber tunnettiin yhdeksi niis­t
ä johtavista natsilääkärelstä. Jotka
suorittivat rääkkäyskokeita n i i n sivii-l
i - kuin sotavankienkin keskuudessa.
Hänen rekorttlnsa paljastettiin
Nyhrnbergin oikeuskuulustelussa mis-sä
ylioikeuden tuomari Jackson oli y h ­tenä
syyttäjänä.
uudelleen arviointiin j a luonnollisesti
myös uusiin johtopäätöksiin. O l i epäi­lemättä
harkittu, e t t ä ehkä uudet a-seet
voivat vielä k ä ä n t ä ä sodan mei­dän
eduksemme." (Sivu 551).
^Natsit työskentelivät kuumeisesti
bakteriologisen sodankäynnin välinei_
den täydelUstyttämiseksi, mutta hei­dän
suunnitelmansa epäonnistuivaS
Punaisen armeijan nopean etenemisen
vuoksi: /Vastauksena kysymykseen,
miksei bakteriologiseen sodankäyn­t
i in ryhdytty. Sehreiljcr sanoi:
"Professori Blome vieraili virastos­sani
Armeijan Akademiassa,^ Hän o l i
tullut Posenista j a o l i kovin kiihty­nyt.
Hän k y ^ minulta, e t t ä voisin­ko
sijoittaa h ä n e t miehineen Sasch-senburgissa
sijaitsevaan laboratori­oon:
h ä n oli tullut pakoitetuksi J ä t t ä ­mään
Posenin instituuttinsa Punaisen
armeijan etenemisen vuoksi. H ä n oli
paennut siitä instituutista kykene­m
ä t t ä sitä edes r ä j ä y t t ä m ä ä n . •
" H a n oli kovin huolissaan siitä to­siasiasta,
kun siinä instituutissa o li
laitoksia ihmisillä kokeiluja varten. Ja
venäläiset voivat hyvin helposti h a ­vaita,
mitä ne ovat. H ä n oli y r i t t ä n yt
pommittaa tätä instituuttia Stuka
pommituskoneiden avulla, mutta se­kaan
ei' ollut mahdollista. Siksi h än
pyysi minua huolehtimaan, e t t ä h än
saisi jatkaa basillikulttum-ityötään
Sachsenburgin laboratooriossa." ( S i ­vu
551.)
Lähes miljoona
ättekirjoitiista
Britanniasta
L o n t o o . L ä h e s miljoona brittilais.
t ä on t ä h ä n mennessä allekirjoittanut
viiden vallan • rauhansöpimusvaati-muksen.
Maaliskuun 22 p n ä p ä ä t t y ­neen
viikon aikana kerättiin 26,900
allekirjoitusta,: Ja allekirjoitusten
määrä kehosi 926.C00:een.
Britennian; rauhankomitea tiedoitti,
e t t ä allekirjoitusten kerääjät huoma­sivat
viime viikkojen aikana mielen­kiinnon
rauhansopimusvaatlmusta
kohtaan huomattavasti lisääntyneen.
Se on tapahtunut varsinkin Churchil­l
i n Amerikassa vierailun jälkeen.
" K a i k k i a l l a ilmenee pelkoa, että
Brltennia voi syyllistyä Kiina-vastai­sen
sodan aloittamiseensanoo rau­hankomitea.
Huolestumista on he­r
ä t t ä n y t sopimus, e t t ä brittiläisiä t u ­kiasemia
voidaan k ä y t t ä ä atomihyök-kaystarkoituksiin.
SJ:n Websfers Cornersin osaston
kokousasioista ja vähän muutakin
muut sanovat
•MA M B TDLBÄEVHE TAAS
IVIeni. — Äskettäin puhdistetuiksi
sanotuii kahden tshekkoslovaklalalsed
johtavan kommunistin nimet ilmaan-tulvat
t ä n ä ä n Prahan sanomalehtien
paisteille.
•Tri Edvard Prls. Joka erotettiin
Bratislavan päivälehden Pravdan
päätoimittajan toimesta, kerrotaan
osallistuneen Tshekkoslovakian par­lamentin
valtiovarain valtuuston koko-uksecn.
Bruna Koeliler, kommunistipuolu­een
keskuskomitean Jäsen, josta ei ole
kuultu mitään kuuteen kuukauteen,
menee pääministeri Klement Gottwal-din
mukana Berliiniin. — A P : n uutls-tleto,
maallsk. 13 p n ä .
"KIINALAISLAIJMAT"
MIELIKUVITUSTA
SANOO BRITTILÄINEN
Ns. kilnalalslaumat Koreassa ovat
amerikkalaisten mielikuvituksen tuot­teita
selittää brittiläinen Labour puo.
lucen parlamentin jäsen R. T . Pagct.
Maaliskuun 10 päivänä h ä h s a n o i ala-a:
uonccn istunnossa, e t t ä amerikkaiai-set
päftlllköt "tarvitsevat kipeästi syn­tipukkia"
ja h ä n Usäsi: "Sanomalehtl-raportterlt.
Jotka olivat nlUlä alueilla
missä klinalaislaumoja piti oleman,
esittivät kyselyn, että montako lau­maa
menee plutoonaan."
MYNCUENIN MIESTEN
UUSI TOIVO RANSKASSA
Pariisi. — Venäjän Ja flnansslro-
B A S I L L I - E K S P E R T T I
Mutta mitä sanomalehdille ei ole
vielä tledoltettu on se, e t t ä Schreiber
suoritti muutakin kuin ihmisrääk-käyksen
"tavallisia - kokeita. Schrei­ber
oli Saksan yksi johtava bakteriolo-glstl.
Hän o l i 'VVehrnachtin (armei­jan)
kenraalimajuri Ja, omien sano­jensa
miucaan han oli "hygenlkko Ja
bakteriologlsti armeijan päämajas­sa."
•
' Sitten-minusta tuli armeijan y l l -
päällystön jaostojohtaja", todisti
Schreiber, "ja olin vastuussa armeir
j a n lääketieteellisen; tarkkailulaltok-sen
tiede- ja terveysdepartmentlsta
j a lopuksi tlcdedepartmentin päällik­könä.
Tässä ominaisuudessa Berllnis-sä
sijaitsevan Academian;tieteellinen
Instituutti o l i minun alaisuudessani."
(TVlal of Major War Criminal Before
the Nuremberg — V o i . I X , sivut 546—
•547.), • .
Tässä virassaan, todettiin- oikeus-kuulustelussa,
Schreiber sekaantui
kuolettavien baslllipommlen pudotta­miseen
"vihollisjoukkojen V keskuu­teen.
Totta on, e t t ä Schreiber yritti
vapautua koukusta vaittämäliä, että
h ä n toteutti vain määräyksiä. Edel­leen
ihän vältti osallistuneensa aino­astaan
konterensseihin, m i s s ^ näistä
asioista keskusteltiin, eikä henkilö­kohtaisesti
suorittanut mitään kokei­ta,
'y _ • .
Schreiberin lausunnot otettiin tässä
suhteessa varauksin yastaah. Älkääm­me
unhoittako, e t t ä h ä n oli Johtava
natsi Ja myös johtava bakteriologlsti.
Mutta palatkaamme Nyhrnbergin a-slojolhln.
Vastauksena Neuvostoliiton kenraa­limajuri
Alexandrovln kysymykseen
Schreiber lausui: "Heinäkuussa 1943
Wehrmachtln ylipäällystö kutsui sa­laisen
konterenssln. johon^-minä o-salllstuin
armeijan lääketieteellisen
valvontaelimen edustajana.
^'Tämä konferenssi pidettiin ken­raali
Wehrmactin vh-astossa Berlii­nissä
Bendler Strasessa... (Puheen­johtajana!
toiminut eversti sanoi ava­jaispuheessaan,
että sotatilanteen
vuoksi ylipäällystö on nyt omaksimut
erilaisen kannan basillien käytöstä «o-dassa.
minkä armeijan lääketleteelll
ncn vah'ontaelln on täihän mennessä
omaksunut. Johtaja Adolf Hitler ön
valtuuttanut marsalkka Hermann
Göringln johtamaan kaikkia valmiste
luja bakteriologista sodankäyntiä var­ten
ja on antanut hänelle kalkki tar­vittavat
valtuudet. Tässä kokouk­sessa
muodostettiin t>akterlologlsen
sodankäynnin ryhmä." (V61. I X — s l -
vu 549.)
Tämä ryhmä rj-htyi pian työhön.
Sen "kokeiluihin" kuului eivät vain
Ihmiset, mutta myös maatalouskasvit.
"Kokeiluja suoritettiin Posenin ins­tituutissa"
sanoi Schreiber. "Minä en
tiedä mitään näiden kokeiden yksi­t
y i s k o h d i s t a . T i e d ä n vain sen, että
lentokoneita käytettiin ruiskutettaes­sa
basllli-emulsioa (maitomaista a i ­netta.
Josta basillit kehittyvät), j a et­tä
kokeiltavana oli myös kasviksille
Webster8 Comers. — S J : n t ä k ä l ä i ­sen
osaston jäsenten tulisi kaikkien
muistaa, e t t ä osaston kuukausikoko­ukset
pidetään joka kuukauden toise­na
sunnuntaina haalilla. Viime ko­kous
pidettiin maalisk. 9 pnä, mutta
jäseniä oli saapunut niukanlaisesti,
joten tolmlntainnostus ei näytä oi-kem
suurelta.
Tavallisten Juoksevien kokousasioi­den
ohella keskusteltiin rauhanasias­ta,
jota osasto p ä ä t t i tukea lahjoituk-sella.
Katsottiin, että tämän hetken
tärkein kysymys on toiminta rauhan
turvaamiseksi. Harva sukupolvi on
tiahnyt niin paljon sotia kuin nykyi­nen
ja sellaisia sotia Joissa ei v a m ,
meen samalla kertaa ja tietenkin
monta muuta.
Kansainvälistä naistenpäivää juh­l
i t t i in t ä ä l l ä k i n maalisk. 8 p n ä . Ohjel.
maa oli niukanlaisesti, joten lopuksi
p ä ä t e t t i i n pelata seurapelejä. Myös­k
i n juotiin kahvit leivosten kanssa
juhlan, kunniaksi. Kiitos emännille
kun toivat leivokset tullessaan.
.Täällä haalilla oli konserttitilaisuus
myöskin helmik. 9 p n ä . Sen antoi
Suomesta viime syyskesällä saapunut
Maarjatta Porkka. Kauniilta solntui-vatkin
laulut j a soitot j a siksi Ihmi­set
antavatkin tuollaisille tilaisuuksil­le
kannatuksensa.
Sairautta täällä on t ä n ä talvena o i -
Tiedusteluja
Kemppinen,; Heikki; synt. K u r k i ­joella,
asunut Vancouverissa
; Kimianen, Tyyne Emilia; muutta­nut
Helsingistä Canadaan
Lamppu, Toivo Johannes; aitt tie­dustelee
;
Laukkonen, Ida Loviisa ja Kaisa
Retriikka
Niemelä, Paavo Pauli; muuttanut
Helsingistä Winnipegiin
Nikkanen, Marcus R.
Rantanen, Arvi Ilmari
Suikfcari, Martti; viim. tunnettu
osoite Port Arthur. Ontario .
TylU, Orvo Kalevi
K a i k k i a niitä, jotka voivat antaa
tietoja ylläaminituista henkilöistä,
pyydetään ilmoittamaan osoitteella:
Legatlon of Finland
140 Wellington Street
' - Ottawa, Ontario
KUULUI ASIAAN
Äiti: "Sally, miksi et sinä voi
n i i n hiljaa j a kaimlisti kuin Ja^j
kin. sensijaan e t t ä hypit ja huuda'
van peloittavasti."
Sally: " K a i k k i kuuluu asiaan, i
S O S äiti. me leikimme isää ja äiti;
minä teen kuten äitikin, kun isä t
myöhällä kotihi."
.4NTOI NEUVON
Vierailija: Teidän maalauksc
ihmetyttävät minua...
Taiteilija: — Minä olen kulutta
tuhansia j a tuhansia siihen että p
haat opettajat ovat ohjanneet inij
maalaustaiteen alalla.
•VieraUija: —'Minä suosittelisin,
t ä Äenisitte tepaamaan vävyäni
Taiteilija: — Onko hänkin taite
ja?
Vierailija: — E i , mutta hän on l i
mies j a voisi auttaa teitä saamaani
hanne takaisin.
sodita ja sitten tehdä rauha, mutta | : ^ Q ^ Q runsaasti. Gust Gustafson
vielä senkin jälkeen käydään "kylmää
sotaa" ja pidetään ainaista jännitystä
yllä. Nykyiset sodat, mullistavat
myöskin perusteellisesti suurten i h -
nilsjoukkojen -elämän, sillä ne eivät
koske vain. sotilaita; mutta . ulottuvat
kaikkialle, sodat ovat. muodostuneet
sellaisiksi, että ne uhkaavat koteja
ja elämaa täydellisellä tuholla j a sik^
si niitä vastaan on taisteltava kalkin
voimin. , •
Meille osoitetussa kirjeessä tiedoi-tettltn;
e t t ä Haneyssa p i d e t ä ä n 14 pnä
'syöpäkysymystä käsittelevä kokous.
Kokous valitsi edustajan t ä h ä n koko­ukseen,
jotta pääsemme tietoisiksi
kokouksen päätöksistä. .Tarkoituk­sena
kuuluu olevan saada jonkinlaista
avustusta varattomille syöpäsairaille,
jotta voivat matkustaa edes tarkastet-tayiksi.-
}
Osastollemme on valittu nyt uusi
rahastonhoitaja ja on tehtävässä nyt
Jenny Rautio. Vilho Katainen oli t ä s ­sä
tärkeässä tehtävässä yli 10 vuotta,
toimitti tehtävänsä kiitettävästi, josta
osasto lausuu monet kiitokset. Hän
Jäi tehtävästä pois nyt Suomi-matkan
takia. Hän onkin ollut pois Suomes­ta
Jo 42 vuot^. Hän matkustaa nyt
sinne iMindansa kanssa, joka matkus­taa
sinne jo toistamiseen. Hänen sis-konsa
Sylvi Saari matkustaa Suo-on
ollut sairaalassa Jo monta Icuu-kautta
ja vieläkään ei ole tietoa h ä ­nen
poispääsj-stään. Samoin mrs. Sö­derholm,
Arvo Sky tte ja mrs. iRanta
ovat olleet sairaalassa j a Ranta on
siellä vieläkin. Toiset alkavat Jo pys­tyä
tekemään kotiaskareitaan. Meillä
on sairaskomltea. Joka käy sahraito
tervtfbtlmässä, mutta toivomme mui­denkin
sen tekevän, sillä vierailut o-vat
yleensä sairaille mieluisia Ja"vir-klstäviä.
[' •/
Ilmat täällä ovat olleet oikein sie­viä,
joten ilmojen haltijalle ei ole m i ­t
ä ä n valittamista. Toivottavasti se
toinen valittu kirjoittaa seiiraavan
kirjeen, vaikka hänkin on toisinaan
terveytensä kanssa vaikeuksissa. E h ­kä
kevät kuitenkin vu-kistää j a antaa
uutta intoa meille jokaiselle tehtä*
viemme suorittamisessa. — Ada Rau­ma.
•
Suomalainen höyrylaiva
Edna on tuhoutunut
. H e l s i n k i . (SS) — Suomalainen höy­rylaiva
Edna tapasi kohtalonsa maa­liskuun
9 p ä i v ä n aikaisen viikon vaih­teessa
Pohjanmerellä, todennäköisesti
Norjan rannikon edustalla. Ttedet-tävästi
el yksikään sen 18 henkisestä
miehistöstä ole pelastunut.
Pohjois-Ontarion
kulta-alueelta
Englanninkielen malcsuttomassa i l -
takoalussa Timminsin. suomalaisessa
pappilassa, (191 Rea S t . South, on t ä ­nä
kuudentenatoista kouluvuonna o-piskellut
neljäkymmen taviisi oppilas­ta
Timminslstä, Söhumacherista,
South Porcupinesta ja Moimt Joy
Townshipista. Kunnioitusta ansaitse­vaa
on ollut se tarmo, jolla hiljattain
Suomesta tulleetkin ovat käyneet k a .
siksi maan kielen opintoiihin. Se en­nustaa
heille parempaa tulevaisuut­ta.
Joutoaikakto tulee käytettyä hyö­dyllisesti.
Koulun perustamisesta
lähtien on t ä t ä tilaisuutta käyttänyt
hyväksensä enemmän kuin viisisataa
suomalaista, eikä kukaan heistä kadu
n ä i h i n opintoihin käyttämäänsä a i ­kaa.
. • .:;.';
Tavallisten alkelsppintojen,ohella
alkaia naisille huhtikuun ensimmäi­sestä
maanantaista lähtien erikoinen
viisi -viikkoa kestävä englanninkielen
kurssi taloudenhoidossa Ja emännjry-den
tehtävissä. Sen emännyyskurs.
sin talousapulaisia varten ovat val­mistaneet,
kokeneet ammattineuvojat
Y. W, C . . A : n (N, N . K . Y : n ) . j a W . C .
T. U : n (N. K . R . iL:n) kustannuk­sella.
Siis ovat neuvot ehdottomasti
päteviä. Miehille on samanaikaises­ti
myös kielen alkelsöpintojen ohella
tarjolla oraa erikoiskurssinsa. kaivan-toteoUisuuden
käytännöllisten pul­mien
ratkaisussa. Tämä kurssi on s a .
moin Canadan parhaiden asiantunti­joiden
j a ammattimiesten valmistama
kaivantoalalla työskentelijöille. Tä­män
kurssin suoritamlgeen käytetään
samoin ^iisi viikkoa. '
Suomen vientitavarain
hinnat nousivat noin
kaksinkertaisiksi
. Helsinki. — Suomen vientiteollisu
den harjoittajilla ja kauppiailla <
kultainen aika viime vuonna, todeta^
äskettäin julkaistussa Kansallis-Os
kepankin vuosikertomuksessa :"Utt,
maankaupan kehitys oli ennätysml
nen. Ensimmäisen kerran sodan jä
'keen< muodostui kauppatase vient
voittoiseksi. 'Vienti oli näet arvoltaa
noin 137 miljardia markkaa tuonni
arvon ollessa 156 miljardia markka
eli siis yli 30 miljardia markkaa pie
nempi. Tämä edullirfen kehitys ai
heutui kohonneista vientihinnoista
silla tuonnin maarä lisääntyi edeOi
sesta vuodesta Jonkin verran enea.
man kuin viennin määrä. Vientihin.
nat nousivat vuoden aikana noinkak.
smkertaisiksi ja tuontihinnat noir
kolmanneksen verran. TJlkomaankau*
pan vaihtosuhde muodostuikin viime
vuonna edullisemmaksi kuin nulloia.
kaan aikaisemmin. Edellä mainittui.
hm kauppavaihdon laajuutta osoit­tavan
lukuihin on vielä lisättävä Neu.
vostoliittoon viime vuonna tapabto-nut-
sotakorvaustuotteiden vienti, jon­ka
arvo oli kaikkiaan noin 12,400 mlL
Joonaa markkaa*', sanotaan touninta.
kertomuksessa.
C^anadan kansalaisiksi aikoville on
tarjolla erikoiskurssi, jonka Canadan
valtiosihteerin vu-asto on julkaissni
selostaakseen Canadan maata. Ca-'
nadan (historiaa Ja Canadan hallitiu-muotoa.
Todistuksen tämän kurs­sin
suorittamisesta voi kansalalseiui
pyrkijä esittää h ä n t ä kuulustelevalle
tuomarille kuulustelutilaisuudessa,
Uusia oppilaita vastaanotetaan vie.
lä kaikille luokille maanantäi-iitol-na
klo 7--9 papipilassa. Tarpeen vaa.
tiessä avataan lisää rinnakkaisluottia
useampina iltoina viikossa. Tervetu­loa
nyt. aloittamaan englanninkielen
opintosi tai täydentämään jo saavut­tamaasi
kielitaitoasi pätevän ja koke­neen
opettajan johdolla. Opetus ja
kaikki tarpeelliset oppivälineet anne.
taan kaikille oppilaille maksutta. Tu­le
siis mukaan ensi maanantaina klo
7 illalla kouluun.
Yhteinen ruotsalainen, englantilai­nen
ja suomalainen jumalanpalvelm,
pidetään Timminsin suomalaisessa
pappilassa joka kuukauden 3:ntena
sunnuntaina klo 3.
Suomalainen jumalanpalvelus joka
sunnuntai klo 7 i.p. samassa paikassa.
Ruotsalainen jamalanpalvelus pi­detään,
South Porcupinessa kodeissa
joka toinen perjantai klo 6.30 illalla.
— A . ; i . H . - ;
mahduksen pelko voi nostaa kenraali
Charles de Gaullen takaisin valtaan
— hallitsemaan Ranskaa kovalla kä­dellä.
Monet ransakalalsct ilmaisevat
pelkonsa, että de Gaullen takaisintulo
\ol tarkoitUa dlktatuxuria. Siitä huo­limatta
monet sanovat, e t t ä riski on
otettava... — .VP;n artikkeli maalisk.
13 pnii.
ja
nistcri Pearson näkeekin "punaista". Totta kuitenkin on. että viiden
vallan rauhansopimusta ja kaikkien maiden aseistuksen vähentämistä
vaativat rauhanpuolustajat ovat sittenkin oikeassa. He ovat nyky­hetken
patrioottien parhaimpia, joiden ääntä tulisi Canadan valtapii­rien
kuulla ennen onnettomuuksien tapahtumista.
Suomen kansa. Suomen s i t k e ä p k ^ i -
nen katajapensas. Jonka kauimmaksi
ulottuviin oksiin ja haarautumim me
t ä ä l l ä luonnonrikkauksista kuuluisan
"ruman j a kauniin" Canadan kama-sralla
tepastelevat suomalaisetkin kuu.
lumme, on tunnettu kulttuurikansana.
Omistaminehan me sellaisen suinen
kulttuuririkkauden kuin Kalevala,
onhan meillä kauas mumaisuuteen
juurensa ulottuva, soitto- ja laulu-kulttUurl,
kauniit kansantanhumme,
näyttämötaiteemme, suuret kirjaili­jamme
'Kivestä ja Ahosta lähtien, se­kä
paljon muuta eri taide- ja kult-tuurihaarojen
aloilta.
Samalla kertaa on Suomen kansa,
sen monista sotaisista vallanpitäjistä
j a hallitsijoista huolimatta, ollut aina
rauhaa ja rauhanomaista elämää ra­kastavaa.
Sotaisten saalistajaln ja maailman
valta-aseman tavolttellijain uiko- Ja
kotimaisten käskyläisten toimesta on
suomen kansassa kerta kerran perään
yritetty nostaa sotaista henkeä, teh­dä
siltä sotaa ja väkivaltaa Iharmoiva
kansa.
Mutta karun elämän jäykäksi ja
sitkeäksi muokkaama Suomen työ­kansa
on kalkki tällaiset yritykset
torjunut.
Monta kertaa se on pakoitettu u l -
komaiihen voimien tukemien kansan
Ja maan petturclden tohnesta sotaan,
sen suu on kapuloitu, sen vc^ri on y r i ­tetty
juoksuttaa kuiviin, sitä on piis­kattu
j a muilutettu. mutta Jo Väinä­möisen
ajoista asti elänyt rauhan ja
hyvän elämän rakkaus ei $)Ie siitä
sammunut.
Korkkiruuvin taakse piiloon sopivat
pimittäjät ovat sille koettaneet us-kottaa.
kuinka sen kutsumus on sota
j a tappelu, kuinka se on ^ t y n y t so­taiseksi
ja muita kansoja paremmaksi
tappelijakansaksi, mutta sittenkään | tureita ja häpäisijöitä on kyllä täällä-se
ei ole sotaan Innostunut. , kin, kuten Suomessakin, mutta suuri
Ja milloin se on oimlstuttu sodan enemmistö — Joskin ehkä osa vlek-sielle
johtamaan, joko pakolla tai kaitteri pettureiden harhaanjohtemi-ruokatavara
sekä se, e t t ä Neuvosto-,
liitto ostaa Suomen tuotteita n i i n pal­jon
kuin niitä pilaan valmiit sille
myymään keskinäisen kaupan puit­teissa,
vaarantaa enemmän Suomen
itsenäisyyttä ja elämän mahdolli­suuksia
kuin amerikkalaiset dollarit,
joiden vastineeksi vaaditaan mää­räysvaltaa
Suomen asioihin nähden.
Sellaista itsepäistä, Jäykkänlskaista
Ja sitkeää on Suomen kansa.
Suurin piirtein samanlaista on se­kin
osa Suomen kansasta j a suomalai­sista,
joka on aikojen kuluessa kul­keutunut
t ä h ä n maahan, juurtunut jo
t ä n n e tai samoilee vielä uuteen maa­p
e r ä ä n juurtumattomana.
Sfuomen työtätekevän, jäykän, re­hellisen
Ja rauhantahtoisen kansan
suurien arvokkaiden perinteiden pet-houkuttelulla,
on se aina saanut to­deta
kuinka sota tuo vain' onnetto­muutta
ja kärsimyksiä.
Niinpä t ä n ä km päivänä, JoUoin vie-
Jä-viimelset talvi- j a riemusodan ko­kemukset
ovat tuoreessa muistissa, el
Suomen kansan suureen enemmistöön
ole onnistuttu istuttamaan sotahyste.
riaa, -vaikka s i t ä on jrritetty amerikka­laisen
dollarlvoiman painollakin.
Siellä "ryssän" rajanaapurina elä­vät
helmolalsenune eivät ota uskoak­seen,
e t t ä Venäjän kansan suuri r a -
kennust3^ö ja peltojen muokkaami­nen
on suurempana vaarana maail­man
rauhalle j a onnellisuudelle kuin
dollarimaan tykkien ja atomipom­mien
valmistaminen.
Heitä ei ole saatu ja tuskin saa­daankaan
uskomaan, e t t ä Neuvostolii­tosta
Suomeen tulc\-a vilja Ja muu
na eivät sitä Itsekään käsitä — oft sy.
dämestään rauhan kannalla.
Koko maailmaa puistattava sota­hysteria,
jota kansanihmisten vihol­liset
dollareiden innostamina j a mää­räyksestä
lietsovat, ei ole voinut vie­roittaa
tässäkään maassa olevia maan
miehiämme Kaleralan sankareitten.
Kiven y.m. Suomen suurmiesten v i i ­toittamalta
rauhanomaisen kulttuu­rin
ja rakennustyön tieltä.
SUtä ovat selvänä Ja käytännöllise­nä
osoituksena suuret kulttuiu-irien-not,
jotka parhaillaan ovat iäynnlssä..
kaikissa Canadan suurimmissa suo­malaiskeskuksissa.
Kivet, Kullervot, Rakentajat, A -
.hertajat, Junulat Ja Tanulat yjn.
kulttuuriryhmät tekevät parhaansa
Suomen kansan Iculttuurln — Josta
pohjimmaisena kuvastuu kansan k a i ­paus
j a rakkaus rauhaan j a onnelli­seen
elämään — elävöittämiseksi tääl­lä
uudessa kotimaassamme ja sea
suurien arvojen saattamiseksi kaik­kien
tässä maassa olevien maan­miestemme
omaisuudeksi.
Se kaikki tapahtuu aikana, jolloin
kansojen viholliset, rauhan ja ihmis­ten
onnellisuuden viholliset, huuta­vat
lisää pommeja; lisää tykkejä, li­sää
kaikenkaisia murhavälineitä, li­sää
ruumiita j a v e r t a . . ; Ennen kaik­kea
lisää rikkauksia niille jotka saa-listavat
työtätekevien ihmisten elä­män
ja onnen kustannuksella.
J ä r k k y m ä t t ä suorittavat kansamine
suurille perinteille uskolliset maan­miehemme
suurta työtään, korkeam­man
kulttuurin ja pysy\-än raiflian
saavuttamiseksi, vaikka rikkauksia
kahmivat rauhan viholliset, likaisten
itsensä myyneiden kansan pettureiden
avustamina, typerin valheellisin väit­tein
leimaavatkin kultturin ja raulian
.ouolustajat maanpettureiksi ja yh-»
ielskunnalle vaarallisiksi henkilölkd.
Vanha suomalainen sananlasku sa­noo:
"Totuus maan perii!!" ;
Siksi olemmekin vakuutettuja, eta
huolimatta sodanUetsoJain, suursaa-listajain
Ja l i e l d än likaisten apureit-tensa
kovista ponnistuksista tule­vat
totuuden ja oikeuden puolella
olevat maailman rauhan voimat lo­puksi
voittamaan — vaikka se ky­syykin
suuria ponnistuksia. _
T ä t ä voittoa tulee omalta pieneltä
osaltaan auttamaan maanmiestcnBoe
arvokkaat ja kauniit ponnistukset
kanssaihmistensä kulttuuritason ko­hottamiseksi
ja rauhan rakkaudo
volmistuttamiseksi.
Vain rauhanololssa voi kansojei
kulttuuri j a onnellinen elämä nouJt»
kukoistukseen. — Kulkuri-