Vapaus, November 21, 1963

              Sivu. g * Torstaina, marräsk. 21 p. ~ Thursday, Nov. 21, 1963 K E U D E T ICAJIVAiVAT
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGÄN
OF; FINNlSri CArjAÖIA^
(LIBERTY) EStabllshed Nov. 6, 1917
.BcUtqr:W. Eklund ÄJaiUÄy:: E. Sufcsi.
Telephone: Office 674-4264 — Editoriäl 6Mi>4285.
Publtebcd thrlce weekly: Tuesdays: Thurjsdays and SatutdayB by Vapaus
PubllÄMns Co. Ltd.. 100-102,Elm St. West. Sudbmy. Ontario. Canada.
Mamnff addrett: Box 69 • . ,
' Ädvertising rates upon application, .tranglaUpnj free of chärge. J
Autiuttized as second class mail by, t h i Post OfficTpepartment. Ottawa,
, •. and for payment of ,postage In cash • •
TtLAVSlilNNAT
Canädassa: 1 vk. $9.00, 6 k t . *4.'»fr USA:ssa 1 vk: $10.00 6 kk. $5.25
• .... a kk.'-2.75'J Suomessa: l vk. 10.50 6 kk. 5.7o
.'I.
-Alt--
. Eiisi maanantaina, m'arrwkujih, 25 pnä Ottawassa alkava
liitto- ja maakuntahallituksen konferenssi e4ustaa kansalli­sesti'
äärettömän tärkeätä tapausta Canadassa. Tosiasiassa
on kysymys paljosta muustakin kuin vain liittovaltion ja
maakuntien välisistä :finanssisuhteista_ kysymys on itse
liittovaltiomme säilymisen rtahdollisuiiksista. Tältä pohjalta
kätsoeä maanantaina, Ottawassa. kokoontuva kpnterengsi on
ikäänkuin pelin avaus liittovaltion perustuslain uusimiseksi.
viimeksi, vuonna 1945 pidetty liitto- ja maakuntahalli­tusten,
välinen konferenssi epäonnistui ja hajosi siksi, kun
silloiin ei yritettykään päästä yhteisymmärrykseen Canadan
kahdea kansan keskeisten suhteiden järjestämisestä tasa-ar-voismiden
pohjalle. . .
^'aikka tämä 18 vuotta sitten epäonnistunut konferenssi
vaikutti melko haitallisesti maamme poliittiseen elämään
yleiisä, hiin siitä selvittiin kuitenkin eräänlaisen veroasioita
koskevan "väliaikaisen sopimuksen" perusteella. Nyt, jolloin
määirime on perustuslaillisesti historiansa suurimman kriisin
edessä, ei.ilmei^tikään ole läUaistakaah "paikkausmahdol-lisuftlla".
Esirfierkiksi liääministeri Lester B. Pearson, vasta-t^
ssaisyi opposition esittämään ajatukseen nyt kokopntuvan
konferenssin epäonnistumisesta, sanoi asian vakavuudesta
seuraavaa:
>^'kn usko alahuoneen yhdenkään jäsenen uskovan, huo­limatta,
lainkaan siitä mitä he voivat istunnossa sanoa, että
konl^enssin on pakko epäonnistua. Se olisi maallemme to-r
deUsf^surkea päivä, jos tämä konferenssi tulisi epäonnistu-maarn
. . . Maamme tulevaisuudelle oj^ mitä tärkeintä, ettei
tänarai konferenssin pidä epäonnistua, vaap että se onnistuu."
ivK^aikista näistä, varoituksista^^^^^^^h on kuitenkin
palj^ii "myrskymerkkejä" siitä, että nyt kutsuttu konferens­si
voi sittenkin epäonnistua, sillä kokouksen koollekutsujat
yrittivät ilmeisesti nytkin välttää peruskysymystä, Canadan,,
kahöen kansan suhteiden järjestämistä tasa-arvoisuuden poh-jällelC
! • i '
'kustavien tietojen Jnukaan konferenssin käsiteltäväksi
tul^Vpaljon hyvin tärkeitä kysymyksiä: Kysymys maamme
tal^sasioista, työttömyystilanteesta ja korkeimpien hallitus-eliri*
en avustusrahoista. Kokoukselle esitetään sairausvakuu­tusta'ja
eläkelakia koskeyat kysymykset, teollisuutta ja maa­taloutta
koskevia ehdotuksia; kysymys intiaaneista ja eski-raofeta
ja monista muista. Tärkein kuitenkin on kysymys,
liitt^/ ja maakuntahallitusten välisistä finanssisuhteista,
milö^ sivuaa ehkä lähemmin Jfuin mikään muu peruskysy­mystä.
FIN^NSSIKYSYMYKäEN P E R U S TA
l a i k k a me uskomme, että nykyistä kansallista kriisiä ei
voiöa ratkaista muuten kuin maamme kahden kansan välis-ten.-
suhteidea uudelleen järjestämisen perusteella, niiniiitto-ja
maakuntahallitusten väliset finanssikysymykset tulevat'
nyl^ luultavasti etualalle.
viToisaalta uskomme, että tämän konferenssin aikana kes­kustellaan
saiiomalehtien palstoilla, kuten lukittujeiTovien-kin^
takana ennenkaikkea näistä finanssisuhteista.
-Ymmärtääksemme, iiiistä on todella kysymys, me ha­luamme
palauttaa mieliimme seuraavaa:
B N X L A KI
"BNA laki — Canadan perustuslaki — määrittelee vissit
laiiiSäädännöllisetjjuriidiset ja hallinnolliset oikeudet maa­kunnille
ja liittohallitukselle. Sen säädöstien mukaan liitto-;,
hallituksella "on oikeus periä verotuloja kaikkien verotus­muotojen
perusteella". Toisaalta maakuntahallituksille va^
rataan; pienemmät verojen perimismahdollisuudet, sekä oi­keus,
"välittömien verojen perimiseen maakuntiensa tarpeit­ten
tyydyttämiseksi."
}yiflläolevaan perustuu Canadan liitto- j a maakuntahalli­tusten
ikivanha väittely "verotusoikeuksista". Liittohallituk^
seltä ei siis kielletä mahdollisuutta välittömien verojen (tulo­verot
jne)'perimiseen, mutta 96 vuotta sitten eli 1867 ei osat-turaavistakaan,
että Canadassa pitäisi joskus turvautua välit­tömien
verojen perimiseen. Silloisten verojen perustana oli­vat
tulli- ja tavaraverok
S O T I E N V A I K U T U S /
-Sen. jälkeen on kuitenkin mennyt paljon vettä sillan
älit«e. Ensimmäinen perustavaa laatua oleva muutoS t a p a h ­tui
K^nsimmäisen maailmansodan ansiosta. Hallitus tarvitsi
silloin paljon rahaa ja niin otettiin liittovaltion toimesta v.
- 1917- voimaan tuloverolaki. Siitä lähtien on lititövaltion toi-mesta
peritty Canadassa jatkuvasti välittömiä veroja.
- Sitten tuli toinen maailmansota — ja hallituksen menot
Jisääptyivät jättiläismäisesti". Voidakseen tehokkaammin ve­rottaa
kansalaisia ja myös yhtiöitä; liittohallitus teki- maa-kun^
halHtusten kansM "verovuokra'\(tax rental) sopimuk-sen,,'
jnikä oli voimassa ? v i ^ e vuoteen saakka. Tämän Sopi­muksen
mukaan maäku^oijäi voivat "vuokrata" liittohallituk- "
(^lle oikeuden periä (maakunnistaan) tulo-^ yhtiö- ja perintö­verot
ja sen vastineeksi|iimaakuntahallitukset voivat "vuok­rata"*
maksuksi eli niairfcunnastaan perityn veron palautuk-seksM3
prosenttia tuloverosta, 9 prosenttia yhtiöverosta ja
50'pft-osenttia perintöverosta.
Yhtenä tärkeänä osana tästä "vero-vuokrasopimuksesta"
oli «s. tasoittamis-määritelmä, jonka perusteella oli määrä
käyttää osa liittovaltloh^perimistä verotuloista "köyhempien"
maakuntien avustamiseksi. Sopimuksen tätä kohtaa on jat-ketlii
— Quebecia lukuunottamatta^ — vuoteen 1966 aSti,
mjilta kyseenalaista kai' on, tuleeko se kestämään ajan koet- •
telemyksia. M
QUEBECIN MAAKUNTA
>'Kaikki maakunnat, mutta erikoisesti Quebec ja Ontario
ovat väittäneet, eitä liittohallituksella "ei ole" peru&tuslail-iista.
oikeutta tulo-, yhtiö- ja perintöverojen perimiseen. Sa­male
on syytetty, että liittohallitus käyttää ''lakiVastaisesti"
kinoista mäatälpiistuottf^idjen ja ni-,
menomaan viljan.suhteen oniavarair
nen alue 5iten, että R am
kuutosmarkkiiTiQi^eQ vii j a ailttaha.
Täi^ä edeUyttää toisaalta muiden
kuutosmaiden jnaatal^^
hintojen alentamista sisäisillä mark­kinoilla
Ranskan vaatimalle tasolle
ja toisaalta koimansistä maista ja
nimenomaan USA:Sta tapahtuvan
maataloustuotteiden tuonnin jyrk­kää
supistamista tai mikäli mahdol->,
lista kokonaan lopettamista.
*• •
N y k y i s i a kuutpsiiiarkkiniailla oii
vallitsevina Tnärkkinoiden ~ jäserir
maiden lukumäärän mukaiän kuu-denlaisia
maataloustiiöttpideh hin^
toja. Nämä pitäisi yhtenäistää. Asi­asta
pitäisi sopia Vielä.kuluvan vuo­den
loppuun mennessä, jotta esiin,
viljan uusia hintoja voitaisiin
toteuttaa j o ensi satokauden alusta
eli ensi vuoden heinäkuun 1. päi­västä
lukien. Ranskan ajamat mäa-taloustuotteideh
hintasuunnitelmat
ja koko maatalpiispolitiikka ovat ai­heuttaneet
kuutosmaiden keskuu­dessa
ankaraa ristivetoa. Esimerkik­si
Länsi-Saksan pitäisi lähelle yh­teistä
hintatasoa päästäkseen alen­taa
viljan hintojaan 10—15 pirosent-tia.
Ylimenokauden ajaksi olisi pe­rustettava
erikoinen subyentiora-hasto,
johon kukin jäsenmaa suo­rittaisi
määrätyn summan ja samaL:
la siitä maksettaisiin tukipalkkioita
n i i l l e maille, jotka joutuisivat me­nettämään.
3anska suunnittelee ko
ko potin pclaainista: omaan pussiin­sa,
mihin tappioita kärsivät maat ei-
I l u u u t i i I n : a i u v ; i i i n uv • hclpolla suostua.., Tämä i l -
ta\ouspoliU?kar tarköi''- "»eni viikon alussa Brysselissä pide­tyssä
kuutosmarkkinoiden ministc-rineuvostoii
ja maalalousvaiiokun-nan
kokouksessa. MaatalousvaliOr
kunnan hollantilainen puheehjohta
ja Mansholt esitti kompromissia:
mutta se jäi pöydälle. Asia tulee
uudelleen esille ensi marraskuun
25. päivänä alkavissa ja aina jouiu-kuun'
21. päiyään asti kestävissä
ministerineuvoston; j a maatalousva­liokunnan
neuvotteluissa, joista
odotetaan ankaria.
'Tuskin, U S A : n ja kuutosmarkki-
"ttoideii;(BEC) välisessä kananpoika-sodassa
on saatu aikaan jonkinlai­nen
aselepo siirtämällä tullikilsta
väjitysneuvotteluihin, GATTin pii^
rissa, kun uusia ja paljon, miitavim-;
•pla kauppasodan aiheita on • työnty-i
mässä näyttämölle. Eräs näistä kos­kea
amerikkalaisten maataloustuot-
'telttejn: j a : toinen teräksen vientiä
dfuutja^aihin.
Kun kuutosmaat —^Ranska kär­jessä,
mutta itse asiassa Länsi-Sak'
san^ johtamana — päättivät korot­taa
USArsta tuotavien kananpoikien
t u l l i a kolminkertaiseksi, aavistelivat
am^ikkalaiset jo tällöin, eUä ky­symyksessä
oli itse asiassa koepallo,
j o l la tunnusteltiin maaperää tullien
korotusrajoille paljon laajemmassa
mittakaavassa. Sitä mukaa kuin ka­nanpoikien
tulieja koskeva sota on
kiristynyt, on käynyt yhä selvem­mäksi,
että Ranskan' vakavana ta­voitteena
on kehittää kuutosmaista
nimenomaan maataloutuotteiden
osalta omavarainen markkina-alue:
jolle amerikkalaisten maataloustuot­teiden
vienti estetään kokonaan riit­tävän
korkeilla tullimuureilla.
Kuutosmaiden johtava maatalous­maa
on Ranska j a sen vahvana tu­kena
on Hollanti. Ranskan osuus on
noin 50 prosenttia kaikkien kuutos^
maiden yhteisestä viljelysalasta ja
sillä on useiden tuotteiden,'varsin­kin"
vehnän, osalta Tiuomattavaa yli­tuotantoa.
Tämän lisäksi Ranskalla,
osittain Italiaa lukuunottamatta.
Ovat kaikkein' alhaisimmat maala-loustuoteiden
hinnat. Presidentti de
Gaulen maa
tukscna on muodostaa kuutosmark-
Kiinan parlamentin i^ntokaysi alkoi
Peking. — K i i n a n kommunistisen sia. joissa on hyväksytty parlamcn-
I SYNTYMÄ-
1 PÄIVIÄ
puolueen johtaja Mao Tse-tung sai
myrskyisät tervetuliaistoivotukset
osakeen näyttäytyessään viime sun­nuntaina
Pekingissä Kiinan johta­j
i e n ' joukossa Kiinan parlamentin
vuoden 1963 istuntokauden muodol­lisissa
avajaisissa.
Lyhyessä virallisessa tiedonan­nossa
sanottiin, että kongressi, joka
jo toisena peräkkäisenä vuonna ko­koontui
suljettuven ovien takana,
kävi heti käsiksi työhön varapää­ministerin
ja talousasiantuntijan L i
F u Tshunin esittäessä taloudellisen
selonteon. Kokouksessa, jonne ei
päästetty ketään ulkomaisia tarkkai­lijoita,
oli läsnä y l i tuhat valtuutet­tua.
Kokous pidettiin "suuressa kan­san
talossa", laajassa kermanväri­sessä
punal^ättoisessa parlamentti­rakennuksessa,
joka pystytettiin
vuonna 1959.
Maon ohella tilaisuudessa olivat
läsnä Kiinan johtajista tasavallan
presidentti L i u Shao^tshi ja päämi­nisteri
TsbQU E n l a i;
. Avajaisistuntoa edeltäneiden kah-d
e a päivän aikana on pidetty jouk­ko
valmistavia huipputason kokouk-tin
asioiden käsittelylista. Parla­mentin
uskotaan käsittelevän ulko­politiikkaa,
talousarvioesitystä ja
K i i n a n taloudellisen suunnitelman
edistymistä. Diplomaattitarkkailijat
pitvätä epätodennäköisenä^ että. näir
den kysymysten selostuksia julkais'
täisiin.
Kreikan vaiikeja
yapautettiin
Ateena. — Kreikan hallitus Va^-
pautti "kunniasanaa vastaan" 15 po
liittista vankia, jotka ovat olleet
vangittuina y l i kymmenen vuotta,
ilmoitettiin virallisesti Ateenasta
viimevlauantaina.
Vapautettujen joukossa ei ollut •
Krei|;an merimiesunionin entistä
johtajaa Tony Ambatielosia, joka
kärsii parhaillaan - elinkautista van­keusrangaistustaan.
Hänet tuomit­t
i in '"avun. antamisesta kommunisti­sisseille"
vuosina 1946—1949.
Oikeusministeriöstä' ilmoitettiin,
että lisää vankeja vapautettaisiin
viikon kuluttua.
ISOÄIDIN KIRJE
SOINTULASTÄ
Tämä Sointula alkaa tuntua enti­syyteen
verraten koko kuolleelta
paikkakunnalta. Vuosia on jo elo­kuvat
olleet ainoana toimintana
haalilla.
Mutta nyt kun saimme tänne te­levision
niin ci elokuvatkaan enää
kannata, sillä jokainen istuu koto­na
ja katsoo/töllötintä, vaikka har­voin
se vielä kunnollinen on. Kor­keat
vuoristot ympärillä tekevät
haittaa: Multa haalillakin on omat
menonsa, korkeat verot, vakuutuk­set
ja muut ylöspidot. Tulee kohta
kysymysv että mistä saadaan rahat
menojen peittämiseksi.
Kusti Sävel, Toronto, Ont., täyt
tää perjantaina, marraskuun 22 pnä
80 vuotta.
H i l d a Raiyo,' iSudbury, \ Ont.", täyt­tää
perjantaina, marraskuun 22 pnä
72 vuotta.
Helena Mäkinen, Toronto, Ont.,
täyttää sunnuntaina, marrtskuun 24
päivänä 76 vuotta.
Mrs. Fiina Lehtimäki. Golden
Manor Timmins.: Ont, täyttää tiis­taina,
marraskuiih 26 pnä, 83 vuotta.
Ernest Laakso, Port Arthur, Ont.,
täyttää tiistaina mai-raskuun 26 pnä
76 vuotta.
Mrs. Matson, Sylvan Lake, Alta,
täyttää tiistaina, marraskuun 26 pnä
86 vuotta.
Jack H i l l , Eckville, A l t a täyttää
keskiviikkona marraskuun 27 pnä
83 vuotta.
Antti Balo, Nanaimo, B. C , täyt­tää
torstaina, marraskuun 28 pnä 85
vuotta.
Ida Joukainc, Vancouver, B;' C ,
täyttää torstaina, marraskuun 28
pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vaih
onnentoivotuksiin.
käyttämäänsä verotusoikeutta maa­kunnallisten
oikeuksien rajoittami­seksi.
Yhteistä kaikille maakunta­hallituksille
on se, että ne eivät ole
tyytyväisiä siihen osaan, minkä ne
saavat liittohallitukselta takaisin
maakunnissaan perityistä välittömis­tä
verotuloista. Sen lisäksi Quebe^
cissa on noussut voimakas kansallis-hcnkinen
vaatimus, että Quebecia
on käsiteltävä erillisenä, itsenäise­nä
kansana, eikä vain "yhtenä maa­kuntana
' t o i s t en maakuntien rinnal­la.
Toisaalta on ilmeistä —^ ja siihen
Ottawa ilmeisesti luottaa — että
Quebecin nykyinen hallitus on val­mis
tinkimään qucbecilaistcn pe­rusvaatimuksesta
ja tekemään uu­den
sopimuksen 25--25—100 for­mulan
perusteella, eli silla pohjalla,
että liittohallitus palauttaa sille tu­loveroista
25 prosenttia, yhtiöve­roista
25 prosenttia ja perintöverot
kokonaan. . •
Mutta miten suhtautuu Ontario
j a muut maakunnat, varsinkin Bri­tish
Columbian hallitus Quebecin
pääministeri mr Lesagen vaatimuk
seen? Se huolestuttaa nyt erikoises­ti
Ottawaa. Jos Ontario ja B.C. esit­tävät
"me myös" vaatimuksia, sil­l
o in ovat '^väliaikaisetkin sovittelut
mahdottomia arvelevat monet huo­mioitsijat.
.—Tärkeätä on muistaa vielä tämä:
Quebecin pääministeri Lesage ei ole
esittänyt näitä vaatimuksia "omasta
päästään", vaan nimenomaan al­haalta
tulleen ja yhä kasvavan pai­nostuksen
johdosta. Ne kansallis­mieliset
voimat, jotka nostivat hä­net
valtaan 1960. voivat myös pyyh­käistä
mr. Lesagen hallituksen pois,
jos hän ei kuuntele kansanjoukko­j
e n vaatimuksia ja toivomuksia.
Samaan aikaan on kuitenkin kyp­symässä
käsitys, että mikään "vero­sopimus"
ei voi olla muuta kuin
hetkellistä laatua, sillä ranskalaista
Canadaa ei ilmeisestikään tyydytä
lopuksi mikään sen vähempi kuin
täydellinen tasa-arvoisuus englanti­laisen
Canadan rinnalla.
• Riippumatta .siitä^ minkälaisen
ratkaisun maa talouskysymys saa
kuutosten piirissä, on kiistaton to­siasia,
että U S A : n noin 1.2—1 3 mil­jardin
dollarin ai'voinen maatalous­tuotteiden
vienti kuutosinarkkinoil-le
on vaaravyöhykkeessä. Tämä on
kokonaan ; toista luokkaa kuin
USA:n noin 50 miljoonan dollarin
arvoisen • kananpoikaviennin. mene­tys;.
Kenraali de Gaulle on tässä, ku­ten
monessa muussakin yhteydessä
viitannlit, että ellei kuutosmaiden
maatalouspolitiikkaa yhtenäistetä
Ranskan viitoittamalla tavalla—ha­jottaa
Ranska kuutosmarkkinat.
Länsi-Saksa (Erhardin johdolla)
haluaa puolestaan pitää ovea auki
USA:n maataloustuotteille, jotta se
ei itse menettäisi teollisuustuotteit-tensa
menekkimahdollisuuksia
USArhan.
. • ' « • . • • * , •»
Maataloustuotteiden lisäksi kaup­pasodan
julkisuuden valokeilaan on
viime aikoina joutUnut myös teräs.
Kuutoset (Ranska) on vaatinut, et:
tä kuutosmarkkinoilla on toteutetta­va
teräksen yhtenäiset minimihin-nat
ja tämän ohella kolmansista
maista tuotavan teräksen hintoja
on nostettava 9 prosentilla. Tämä
koskee nimenomaan USA:ta, joka
puolestaan on esittänyt vakavan va.
roituksen kuutosmaille. Mikäli nä­mä
estävät tullien korotuksilla ame­rikkalaisen
teräksen viennin, on
vastaiskuna kuutosten teräksen
viennin supistaminen USA:han,
kuuluu uhkaus.
Morsiuspörssin
huippunoteerauksia
Fort Moresby. — Suhdanteiden
kohoaminen morsianmarkkinoilla
on tehnyt tytärten kasvattamisesta
hyvin kannattavan taloudellisen yri­tyksen'
itä-Papuassa Port Mosebyn
hallitusviranomaisten mukaan.
Morsiamen hinta saattaa kohota
jopa 260 puntaan päätä kohden ja
niinpä lukuisat nuoret miehet ovat­kin
rakkauden janossaan jättäneet
eräät kylät lähes autioiksi siirtyes­sään
muualle, missä morsiamen hin­ta
ei ole aivan näin päätä huimaa­vaa.
Jos sulhanen ei pysty suoritta­maan
täyttä hintaa, hänen sukunsa
on alkuasukkaiden laskien mukaan
velvollinen maksamaan erotuksen.
E l l e i sukukaan saa' kootuksi tar­peellista
rahasummaa, maksu voi­daan
suoritta halkoina, porsaina,
simpukankuorina tai muina tarvik­keina.
Alkuasukkaiden asioita hoitavat
viranomaiset syyttävät morsian-markkinoiden
inflaatiokierteestä
korkeita palkkoja — 12 puntaa vii­kossa
— mikä papualaisille makse­taan
kaupunkien alueilla. Tyttöjen
vanhemmat ovat sitä mieltä.. että
jos nuoret miehet ansaitsevat näin
paljon rahaa, he voivat maksaa
myös korkeamman taksan mukaan
mielitietystään.
Yierailumatka
St. Caiharinesiin
Toronto. — Finlandia kuoro. Y r i ­tyksen
tytötv sextetti j a paljon hy­viä
esiintyjiä, saamme nähdä tuleva­na
lauantaina 23 päivän iltana kello
8 torontolaisten vieraillessa St. Cat-harinesin
haalilla. Vaikka saapuisit­te
pitkienkin matkojen takaa niin
ette kadu tuloanne, sillä niin hyvää
ohjelmaa on siellä nähtävänä ja
kuultavana.
Naistenkerlion joulumyyjäiset on
Don-haalilla jouluk. 1 pnä alkaen
kello 3 ip. Sieltä voi valita kaiken­laisia
joululahjoja ja etenkin käsi­työt
ovat runsaasti edustettuina.
Tei-vetuloa.
Viime sunnuntaisessa näyttelijäin
illassa esitettiin sellaisia kohtauk­sia,
että oikein ihmetellä täytyi, kun
näyttelijätkin nuortuivat silmin
nähden. Niinpä V i c k J a r v i s ja O l i -
via Tolvanenkin esittivät osan Poh­jalaisista
sellaisella antautumuksel-la,
että se sai toivomaan heidän
esiintymistään jossakin näytelmäsi
sä.- . . .
"Espanjan kärpänen" sai katso­j
i en suut nauruun ja ylistäviä lau­suntoja
osakseen. Hiltonin pojat
kunnostautuivat soittopeleineen ai­na'muun
ohjelman välissä. 'Musta­lais
Manda" niitti kunniaa kauniil­l
a lauluillaan. Mutta taiteellisin p i i
Yrityksen tyttöjen esittämä "Finlan­dia
Ab.stract' Dolores Niskasen oh^
jaamana.
Paljon muutakin on Don haalilla
tulossa, mutta niistä toiste. — N.
Malcolm saaren entisyys näyttää
kiinnostayan muuta maailinaa. Tääl­lä
kävi keväällä television edustaja
haastattelemassa ja yksi mies joka
sanoi edustavansa jotain englannin­kielistä
lehteä j a erästä kirjailijaa,
joka on kiinnostunut näistä ihannc-yhteiskuntayrityksistä.
Viimeiseksi
kävi eräs nainen Torontosta. Hän
sanoi edustavansa jotain lehteä
Suomesta. Minä kun olen ensimmäi­nen
vielä elävä saaren asukkaista;
n i in kaikki haastattelijat ohjataan
minun luokseni. Ovat h e ottaneet
kuviakin ja luvanneet lähettää mi­nulle,
mutta en ole vielä yhtään
nähnyt.
Olen muistellut niitä aikoja, jol­loin
naiset useammassa maassa kä­vivät
innokkaasti taisteluja valtiol­lisen
äänioikeuden saavuttamiseksi
ja ovat sen saavuttaneetkin. Mutta
hyvin vähän vielä naisen äänioikeus
kaikuu parlamentin istuntosaleissa.
Suomen naiset ovat kai parhaiten
edustettuina, sillä näin äskettäin
eräästä Suomen lehdestä, että tällä
kertaa yli 13 prosenttia on edusta­jista
naisia. He ovatkin saaneet pal­j
on parannusta aikaan yhteiskunnal­lisissa
asioissa, sekä naisten ja las­ten
aseman paljon paremmaksi.
Muistan erittäinkin Englannin
naisten; äänioikeustaistelun, kuinka,
urheasti he taistelivat kaikkea ivaa
ja vihaa vastaan vanhoillisessa Eng­lannissa
: ja saavuttivat myöskin
voittoja. Mutta kuinka suuresti he
ovat nyt edustettuina parlamentis­sa?
En ole saanut varmoja tietoja
muttei ainakaan kovin suuresti. Sa­tuin
näkemään vanhoja lehtiä selail­lessani,
että vasta vuonna 1954 o l i
esitys sellainen naista häpäisevän
lain kumoamisesta, joka oli laadit­tu
16. vuosisadalla. Laki kuului
näin, että miehellä on oikeus antaa
vaimolleen raippoja, jos raippa ei
ole miehen pikkusormea paksum­pi.
E i ollut mainintaa kumottiinko
se.
Ajattelinv että koskiko se l a k i ai­koinaan
myös Canadan naisia? Ca-nadassakin
se vaalihomma on niin
suuren rahan takana, ettei työläis­naiset
saisi millään edustajaansa ää­nestettyä
parlamenttiin. Ja rikkaita
naisia miehet edustavat kyllin päte­västi
ja sitten naisia kiinnostaa
enempi muu k u in politiikka. E i ole
SAULT STE MARIE
YHmSTYTETÄÄN
Vi- .
Sault Ste. Marie. — Kaupungin,
Tarentorus ja Korah kuntien yhdis­täminen
yhdeksi kaupungiksi on lo­pullisesti
hyväksytty Ontarion kun­nallislautakunnan
(0MB) taholta ja
koska yetoomuksia tätä yhdistämis­tä
väistään ei oltu esitetty tk. 14 päi­vään?
mennesrä tarkoittaa se sitä, pt-tä
yhdistäminen on täysin pätevä:
• OMB:n taholta Torontosta on tie-döitettu,
että yhdistäminen on to-töUtettava
tammikuun 1 päivään
19(55;menriessä. Sitä ennen)on kaik­kien
kolmen paikkakunnan; erinäis­ten
kuhnalliselimien, virkäkuntteni
vältuu&tojen ym. oltava k u i a yksi
elin. Yhdistämisessä jää T»ois,
iPdure-kunta, joka pinta-alaltaan oni
ijokseenkin samanlainen, k u in muut­kin
kunnat, mutta asukasluvultaan
paljon pienempi.
Yhdistynyt kaupunki tulee käsit­tämään
noin 70,000 asukasta ja tu­lee
olemaan yksi suurimmista kau­pungeista
asukasluvultaan Keski-,
Pohjois- ja Länsi-Ontariossa. Sault
Ste. Mariesta tulee täten 20:nes kau­punki
Canadassa asukasluvultaan.
Aikaisemmin se o l i 38:s todennäköi
sesti yhdistetyn kaupungin nimeksi
jää edelleenkin Sault Ste. Marie. E i
ole kuulunut mitään ehdotuksia ni­men
muutoksesta.
Kaupunki ja kunnat pitävät vielä
erilliset kunnallisvaalit jouluk. 2
päivänä, jolloin valitaan pormesta­rit,
valtuustot ym. erikseen, mutta
vain yhden vuoden ajaksi, aikaisem­man
2:den vuoden asemesta. Täällä
on ollut kunnallisvaalit väiii jökä
toinen vuosi viime vuosina. Koska
simcrkiksi kaupungissa sijaitseySt
suurimmat teollisuuslaitokset teräs^"
tehdas, paperimylly ja liikelaitokset
ym. ja se sai niistä enemmän veroa,
kun taas kuntien puolella lisääntyi
yhä suuremmassa määrässä yksityf-siä
asuinrakennuksia, joista kunnil­le
oli pienemmät verotulot. Kadut
ym. olivat kasvaneet yhteen, toisel­la
puolella katua asuvat maksoivat,
veroa kaupungille j a toisella pub-
1611a katua asuvat joko Korah tai
Tarentorus kunnille.
Sairaalat, palokunta, satamat^
maakunnan poliisilaitokset, tärkeim­mät
virastot ja liikennelaitokset oli­vat
kaupungin puolella, kun taas
ihautausmaat sijaitsevat Korahin
pUPletla. Kaikilla kolmella paikka­kunnalla
oli erillinen poliisilaitos
ynnä kunnallislaitokset.
yhdistetyn kaupungin uudet vaalit
pidetään se ratkaistaan vasta ensi
vuonna.
Yksi suurimmista pulmista rat­kaistavana
ensi vuoden aikana on
uusien vaolipiinen (Ward) rajojen
määrittely j a väestön tasapuolinen
jako alueittain. Kaupungissa on 6
piiriä (Wards) joista valitaan 2
edustajaa kustakin valtuustoon.
Tarentorusissa ja Korahas.sa on mailia pitkä ja 145 jalkaa korkea
Lokakuun 31 päivänä tuli vuosi
täyteen kun Soo Ont. Soo—Mich.
välinen $20 miljoonaa maksava sil-,
ta St. Marys joen y l i avattiin liiken­teelle
ja tuona aikana 698,513 moot-torikulkuvälineltä
on ylittänyt sil-v
lan tiedoitti D. W. Ripleg silta-yh-"
tiön rahastonhoitaja äsken. L u k u on
jo y l i 700,000 tätä kirjoittaessa. Täi'
mä määrä on 67,5 prosenttia enem­män
kuin mikä y l i t t i joen lautlalai-'
vojen aikana. ; -
K i i r e i n aika oli elokuu, jolloin
151,017 kulkuneuvoa kulki y l i ja
k i i r e in päivä oli elokuun 17 päivä,
jolloin 6,273 meni yli. Ylläolevis-
*sa tilastoissa on pohjoiseen (Cana-daan)
ja etelään (USA:n) ylimenot
yhdistettyinä. r?
Inler-City linja-autot (buses) teki­vät
yhteensä 3,420 matkaa sillan
ylitse kuljettaen 85,150 matkustajaa./)
Sillan henkilökunta on joutunut
suorittamaan monenlaisia tehtäviä; >
kuten tulipalojen sammutuksia hen­kilö-
ja kuorma-autoissa, vaihta-:
maan renkaita "taijereita" sekä y.
mä pitääkseen sillan auki liikenteel­le.
Varsinainen silta on y l i kaksi
kummassakin 2—3 piiriä. Kunnallis­lautakunnan
kuulusteluissa täällä
lokakuun alussa hyväksyttiin ajatus,
että yhdistetyn valtuuston ei tulisi
käsittää enempää kuin 12 valtuus-miestä
ja yksi pormestari (Mayor)
ja Korah ja Tarentorus tulisi olla
vaalipiiri (Ward) itsekullekin. Soon
kaupungin on siis vähennettävä kak­si
vaalipiiriä kun yhdistäminen ta­pahtuu;
Tämä yhdistäminen onkin edistys­askel
eteenpäin sillä alueen yhä kas­vaessa
j a väestön lisääntyessä alkoi
esiintyä erinäisiä pulmia kolmen
paikkakunnan kunnallisasioissa. E-sitä
innostusta,'mikä oli äänioikeus-taisteluiden
aikana.
Siksipä asiat ovatkin siinä pis­teessä
kuin ovat, sillä ihmisten elä­mällä
keinotellaan. Kaikki tärkeät
elintarpeet ovat keinottelijoiden kä­sissä,
ruokatarpeita koetetaan se­koittaa
ja muokata, että niistä
enemmän voittoja saisi.
Kansan terveys ja hyvinvointi jää
näissä seikoissa sivuasiaksi, lääke­aineet
kaikki ovat voittoa tavoitte­levien
henkilöiden käsissä. Kipeästi
tarvittaisiin naistenkin ääntä yh­teiskunnallisissa
asioissa ja elämäs.
sä. .
Sairautta on ollut paljon: Tilda
Lampi on sairaalassa ja Manda Pak­kala
on vakavasti sairas. Manda on­kin
niitä Kalevan kansan jäseniä.
Joulukuussa tulee 61 vuotta kun
tuli saarelle. Toivon heille pikaista
paranemista, että saisimme muistel­la
niitä aikoja mennehiä.-r-Isoäiti.
tien tasalle veden pinnasta, laiva-kanavien
kohdalla.
NES:n johtaja AI Diotallevi tie.
doittaa, että työnvälitystoimiston
kirjoissa oli niaiTaskuun alussar
1,649 työnhakijaa rekisteröitynä_ j a "
vakuutusta sai 996 työtöntä;
CPR:n taholta tehtiin huomattava •
muutos Soo-Sudbury välisellä lin|al-.
la. Pitkän matkan matkustajajuna
Soo-Toronto, jossa oli makuuvaunut
ja joka kuljetti postia ja paketti-ta­varaa
poistettiin lokakuun lopulla
ja tilalle otettiin käytäntöön nopea-kulkuisempi
kaksiosainen Budd-Car,
joka näyttää ratakiskojen päällä
kulkevalta linta-autolta i b u s ) . ,
Soo-Sudbury välinen kulku rauta­teitse
lyhenti aikaa 1 tunnin ja 15
minuuttia. Posti (kirjeet sanoma­lehdet
ja paketit) kuljetetaan ny­kyään
kuorma-autoilla edestakaisin
Soon- ja Sudburyn välillä. Miten
ne Sudburyssa järjestetään ei ole
tiedossani. Postinjako ja vientiaika
jäi täällä entiselleen.
«• . « . • « ,•
Täällä oli 10 laivaa pysähdyksissä
sidottuna sataniiin kaupungilla, ka-navalla-
ja-/^on/a Steel laiturilla,
noin 300 miehen
U:n johtomiesten.
kävellessä ulos S i -
11)k äskystä. Ottawan
marssin päätyttyä ne palasivat lai­voihin
j a kaikki on taas matkoilla.
Suurin osa näistä laivoista, o l i C a r
nada Steamship Lines-yhtiön ja oli­vat
kuljettamassa tai hakemassa v iU
jaa Port Arthurista ja Fort W i l l i a:
mistä. Toiset niistä kuljetti teräs­tuotteita
terästehtaalle. — L.
PÄIVÄN PAKINA
Holiywoodin asioita
YUäolevalla otsikolla kirjoittaa —
ratsastaaksemme vaihteeksi "toisen
vasikalla — Kansan J i u t i s e t lehden
pakinoitsija "Nuotta" viikon lopul­l
a niistä melkoisista muutoksista^
joita on tapahtunut ja tapahtuu
edelleen Hollyvvoodissakin.
Kuten huomataan pakina alkaa
tunnetun filmitähden Jayne Mani-maan
siviilioikeuksien liiton yhtei­sessä
kokouksessa ja todennut, että
Hollyvvoodissa on kasvamassa "ulisi
näyttelijäpolvi", joka asettaa itse­kunnioituksen
liehakoinnin edelle.
Hän sanoi myös saaneensa nimettö­miä
uhkauksia joutumisesta "syr.-
jäänheitetyksi", koska hän esiintyi
mainitussa tilaisuudessa, mutta l i -
fieldin Suomi-vierailusta tai oikeam- säsi olevansa ylpeä, jos joutuu ''syr-min
sen päättymisestä. Mutta anne­taanpa
nyt "Nuotalle" lopultakin
puheenvuoro:
Jälkimaininkien väreily Jayne
Mansfieldin vierailun johdosta
maassamme alkaa j o tasaantua. Mu­siikkiarvostelijat
ovat jo selviyty­neet
Järkytyksestään seurattuaan —
kahdesta syystä — maisteri Mans­fieldin
viulun.soittoesityksiä, ja ra­dion
kirjanpito-osasto lienee jo saa­nut
järjestykseen tähden matkalas­kut
yeronpidätyksineen ja valuutta-anomuksineen.
Niinpä voidaan siir­tyä
yksinkertaiseen päivä järjestyk­seen;
ja tarkastella eräitä muita Hoi-lyvvoodin
kuulumisia'.
Uutiset näet'kertovat, eitä tun­nettu
HoUyvvood-tähti Burt Lancas­ter
on puhunut USA:n neekereiden
kansallisen, järjestön N A A C P : n ja
jäänheitetyksi" tällaisen syyn takia.
Burt Lancaster tarkoitti näillä
maininnoilla sitä, että noitavaino-henki
ei enää Hollyvvoodissa , niitä
samalla tavoin tuloksia kuin aikai­semmin.
Muistettaneen, että hieman
toistakymmentä vuotta sitten paha­maineinen
"epäamerikkalaista toi­mintaa
tutkiva komitea" joka to­sin
on hengissä vieläkin — iski sor­mensa
myös Hollywoodiin j a ryhtyi
tapaasa mukaan, ruotimaan tähtien
ja muiden filmi-ihmisten "kommu-nistisuutta".
Sen seurauksena kym­menen
tähteä ja käsikirjoituksen
tekijää tuomittiin. Eräät yrittivät
aikansa pyristellä vastaan, mutta
taipuivat lopulta painostuksen edes­sä.
Näiltä ajoilta kerrotaan, että kun.
irvileuka Danny Kuyelta tiedustel­tiin,
oliko hän havainnut IIollywood-'
issa "punaista", niin hän selitti ker­ran
sellaista huomanneensa. "Seu­rasin
erään v i l l i n lännen filmin val­mistusta",
Danny kertoi, " j a silloin
joukko ratsastajia pyrähti paikalle
ja tiedusteli eräältä miekkoselta,
mihin suuntaan intiaanit olivat
paenneet. Ja miekkonen sanoi: 'Va­semmalle'."
Nämä olivat myös aikoja; jolloin
joukko tunnettujakin tähtiä siirtyi
äärioikeistoon -ja- oli mukana luo­massa
noitavainohenkeä Hpjlyvvoo-diin.
Näitä olivat mm. Adolph Men-jou,
Ronald Reagan, George. Mur-^
phy ja John Wayne sekä tuottaja
Jack Warner ja juorutäti Hedda
Ilopper. Myöhemmin tähän holIy.->
vvoodilaiseen lapuanliikkeeseea.lii^'
tyivät vielä mm. Pat Boone ja Ro­bert
Stack.
Tällöin Hollywoodia hallitsi kui­tenkin
suuryhtymien suljettu ren­gas,
j a niinpä sellainen filmimoguli
kuin Louis B. Mayer (Metro-Gold-wyn
Mayer) saattoi sanella tähdille
poliittisia mielipiteitä uhkaamalla
muuten viedä heidän leipäpalansa.
Mutta Hollyvvoodin taiteellisesta
alennustilasta johtuen USA:an alkoi
ennen pitkää nousta itsenäisiä yrit­täjiä,
jotka — ainakin osaksi r—
mursivat monopolistien yksinvallan,
j a siten myös filmitähdet saattoi­vat
ruveta hengittämään vapaam­min.
•
Sen eräänä ensimmäisenä merk­kinä
pidetään Steve Allenin aloit­tamaa
kampanjaa kuolemantuomio­ta
vastaan, joka liitettiin Caryl
Chessmännin teloitukseen touko­kuussa
1960. Tähän yhtyivät myös
Paul Newman ja Shirley McLainc.
Myöhemmin Allen on ollut mukana
siviilioikeuksien liiton toiminnassa
j a esiintynyt myös ydinaseita vas-,
taan.
"West Side Storysta" tuttu Rita
Moreno oli tänä vuonna järjestä­mässä
pääsiäismarssia ydinaseita
vastaan ja ^häa oli kunniavieraana
siviilioikeuksien suurkokouksessa,
jossa nähtiin myös mm. Paul New­man,
Dorothy Dandridge, Dick Gre­gory,
Maj-Britt ja Sammy Davis jr.
Kaikki lupasivat viikon palkkansa
siviilioikeuksien puolesta käytävän
kamppailun hyväksi.
Todettakoon lisäksi, että fasisti­sen
Amerikan Legiopnan uhkauk­sista
huolimatta tunnettu tuottaa ja
Otto Preminger meni ensimmäise­nä
murtamaan oikeistolaisten julis­taman
boikotin ja palkkasi kymme­nen
hollywoodilaisen noitavaino-oi­keudenkäynnin
yhteydessä tuomi­tun
Dalton Trumbon käsikirjoituk­sen
laatijaksi elokuvaansa "Exo­dus".
Ja viimeksi on muodostettu eri­tyinen
komitea, joka on tähdätty
diskriminointia' vastaan elokuva­maailman
piirissä. Siinä ovat jo
mukana Marion Brando, Anthony
Franciosa," Burt\ Lancaster, Debbie
Reynolds, Tony Curtis, Charlton
Heston, ohjaaja Billy Wilder ja mo­net
muut.
Aika on siis muuttunut ja muut­tuu
— Hollywöodissakin.