1969-06-24-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kai^punki teräspilareiil a
A x e r b e i d z a n m e r k i t s e e ' ' t t i l hn
' m a a t a " . Vielä nykyäänkin B a -
f :kuä e s i k a u p u n g i s s a S u r k h a n i s -
: s a o n harmaa k i v i n e n nelikuU
• m a i n e n t o r n i y kuuluisa " t u l en
•rl; t e m p p e l i " , j o h o n m u i n o i n t u li
• p y h i i n v a e l t a j i a m o n i s t a idän.
• m a i s t a p a l v o m a a n liekkiä, j o k a
p a l o i sieltä yöt j a päivät. H e
l u u l i v a t , että ilmiö o l i y l i l u o n n
o l l i n e n eivätkä t i e n n e e t , että
• ' t u l i ' , j o k a näytti t u l e v a n m a an
; I \sisuksista, oli peräisin l u o n n on
l k a a s u s t a , j o k a sillä kohdalla
] p u r k a u t u i m a a n p i n t a a n :
\ A K r b e i d z a n i n v u o r i s t o i n e n j a t u
maailman
i öljy- .ja k a a s u p i t o i s i m p i a . H i s -
1 • i o r i o i t s i j o i d e n m u k a a n s e u d un
U a s u k k a a t j a k o l m a n n e l t a t o i s t a -
V, v u o s i s a d a l t a lähtien keräsivät
: " m u s t a a k u l t a a " ; j o t a t i h k u i B a
k u n ympäristön^kallioisia. k u i t
e n k i n v a s t a 1 8 7 1 a l e t t i i n o t t a a
teollisuusöljyä A p s e r o n i n niemellä
s i j a i t s e v a s t a öljylähteestä.
Ensimmäiset öljylähteet o l i v
a t a l k e e l l i s i a : öljy v i r t a s i s u o raan
kivessä o l e v i a u u r t e i t a p i t k
i n v a l t a v a n s u u r i i n n a h k a l e i l
e i h i n , j o t k a k u l j e t e t t i i n r a t t a i l la
r a n n i k o l l e.
B A K U N T U L ET
Nämä menetelmät on hylätty 30
kauan sitten. Mutta kun nykyisinkin
kävelee illalla Bakun rantoja
pitkin, näkee tuhansia tulia, jotka
oudosti heijastuvat lahden veteen
ja valaisevat koko kaupungin.
Ne ovat niiden lukuisten öl-jylähteitten
liekkejä, joita toimii
sekä maalla että merellä.
Kaspianmeren pohjalla olevan öl
jyn käyttö alkoi vasta toisen maailmansodan
jälkeen, mutta kehitys
on ollut valtava. Nykyisin Azerr
beidzanin öljytuotannosta puolet
tulee merenalaisista öljylähteistä.
Ja tuotanto tulee vielä lisääntymään,
kun merenalaiset poraukset
koko Kaspian meren yli Apseronin
niemeltä lännestä itään alkavat.
Työt alkavat vuonna 1970, mutta
jo nyt Kaspianmerellä, hoin
100 kilometrin päässä Bakun lahdelta
sijaitseva valtava öljykom-binaatti
• osoittaa millainen kehitys
on oleva tulevaisuudessa.
Kun lähdetään Bakusta ensin
rantakallioiden suuntaa seuraten
ja' sitten suunnataan laivan kokka
aavalle merelle ilmestyvät noin
puolentoista tunnin matkan jälkeen
eteen yhfäkkiä kaupungin
ääriviivat keskellä merta: asuintalojen
kattojai tehtaiden piippu:
ja, öljynporaustomeja, lastauspaikkoja,,
suuria metallisäiliöitä..
Kaupunki näj^tää riippuvan i l massa
samalla tavoin kuin matkaili
jäin näkemät kajastukset ierä-
•naassa. Mutta ^ sitä niukaa kun
'aiva lähestyy i kaupunkia, huomaa
tulija että kysymyksessä ei
Die näköharha, tuulen nostatta-nat
aallot vaahtoavat terässul-
:ujen alla ja kuormaautot liikku-
/at niitten päällä. Ja ympärillä
ulevat ja menevät laivat, hinaa-at
ja nosturiproomut. Siellä täällä
kohoaa aalloista tummia simpukankuorien
ja mudan peittämiä
kalliosärkkiä. Ne ovat legendaariset
NeftianjneKamni eli öljy-kivet.
Karikon nimi johtuu siitä, että
merimiehet väittivät meren niiden
lähistöllä tuoksuvan öljyltä ja veden
pinnalla näkyvän ohueni sateenkaarenvärisen
kalvon. Rohkeimmat
heistä, jotka olivat us-kaltutuneet
kallioille, olivat nähneet
vihertävää nestettä tihkuvan
kiven halkeamista; neste syttyi,
jos raapaisi tulitikun, ja talvisin
merimiehet ja hylkeenpyytäjät
sytyttivät sen tuleen lämmitelläk-seen
sen loisteessa.
Tiedemiehet olivat lukuisia kertoja
yrittäneet ratkaista Neftia-hyie
Kamnin arvoituksen, mutta
siihen aikaan heidän varusteensa
olivat liian alkeellisia aavalla merellä
suoritettavaan tutkimukseen.
Kaspianmeren syvyyksien tutkimi
neh alkoi vuonna 1946, ja yli^kah»
den vuoden ajan geologit ja insi-
Camadan hallitus aloitftaä tultkimuikset uudesta olijel-masta
auttaakseen oppilaita löytämiään ikesän ajaksi
työtä, muilta el tämäiii Ikesän ajaksi. Työvoimaminis-teri
A l l a n MacEachentefci .tämän ihuoiniauituifcsea ennen
kuön. NDP-jäsen David Lewis vihjasi, että maihddlli-sesti
tuhannet oppilaat eivät pysity jaitikaimaiaii opintojaan,
elleivät he löydä kesän ajaksi työltä.
Canada Day Issue - Secfioh II - Canada Päivä nuntero - (ha II
Tiistai, kesäk. 24 p. — Tuesday, June 24, 1969 ^ Sivu 1
Ehnitri GudlkoY:
AFRIICKA TAISI M E JA VOITTAA
A f r i k a s s a vaiJautuvai yhä^vudet Jtiiaat. Itsenäisiksi o v a t t u l l e et
P o r t u g a l i n siiitomaahällinnakta s u m a - a l u l t a , , G u i ^ n ^ f ^ ^ ^ ^ j t ^ ta
A n g o l a s t a ja'Mosambikista.'Rötusyrjimän^^^^
t e l i j a t eim l a s k e aseita^ri Etelä-Afrikan :tasaVallä^W'>äiV^^
d e s i a s s a . T a i s t e l u siirtomaajärjestelmää v a s t a a n e i k e s k e y d y päiväksikään.
nöörit tutkivat Neftianyie, Kamuin
aluetta. Sadan kilometrin päähän
rannikosta ajettiin syvä po-rausreikä
ja tammikuussa vuonna
1949 siitä saatiin ensimmäiset me
renalaiset öljytilkat.
Aavalla merellä tehdyt poraukset
toivat mukanaan toinen toistaan
vaikeampia ongelmia: miten
pystyttää öljytornin perustukset?
Miten pystyvät työläiset työskentelemään
paljailla, aaltojen jatkuvasti
huuhtelemilla kallioilla siksi,
kunnes heille saataisiin raken-
LÄMPIMIN ONNITTELUIN TERVEHDIMME
kaikkia canadalaisia ja erikoisesti kansalaisiamme, jotka^ t^^
toimimiallaan ovat auttaneet Canadan rakentamista ja kehittämistä!
E D I S T Y K S E N , R A U H A N J A H Y V I N V O I N N I N P U O L E S T A!
CSJ:n LONG LAKEN OSASTO
R. R. 2 (LONG L A K E ) SUDBURY, ONTARIO
järjestää säännöllinen yhteys rannikolle
ja tuoda paikalla tarvitta-^
vat varusteet? Ja jos porauksia
lisättäisiin, olisi myös saatava öljysäiliöitä,
vieläpä asuntoja henkilökunnalle.
Oliko tämä mahdollista?
Päätettiin joka tapauksessa
yrittää.
2 2 0 K I L O M E T R I A PITKÄ T IE
- V E D E N PÄÄLLÄ
Rakentajat, asentajat ja sähköteknikot
tulivat Bakusta. Nosturein
varustetuilla laivoilla tuotiin
tornien valmiit penistukset, öljysäiliöitä,
valmisrakenteisia taloja.
Teräspylväiden päälle rakennettiin
katuja ja teitä, laitureita ja
lastauspaikkoja.. Nykyisin Nefr
tianyie Kamni^ on moderni kaupunki,
josta on. puhelin- ja radioyhteys
Bakuun, joka on kahden
tunnin heiikopterimatkan päässä.--
. •
Elinolosuhteet ovat siellä melkein
samat kuin mantereellakin:
työläiset asuvat mukavissa yksikerroksisissa
taloigvt, joissa on
(Jatkuu seuraavaHaBivulla) .
semme
kansalaisillemme
S Y D Ä M E L L I Ö I N onnitteluin tervehdimme kansalaisiamme ja kaikkia canadalaisia, jotka vuosikymmenien
kovalla työllään ovat rakentaneet Ja kehittäneet tätä maata, raivanneet korpea viljelykselle,
työskennelleet metsä-, kaivos-, rakennus-, auto-, teräs- ja monilla muilla teollisuuden
aloilla. Monista kymmenistä eri kansallisuuksista muodostunut kansamme on raskaalla ja kovalla
työllä kuluneen yU sadan vuoden aikana kehittänyt tästä maasta rikkaan ja johtavan maan.
Samalla kun maanmiehemme ovat osallistuneet tämän maan rakentamiseen, ovat he vaalineet arvokkaita
kansallisia kulttuuriperinteitämme ja siten rikastuttaneet uuden kotimaamme kulttuuria.
Kaksi vuotta sitten, Canadan 100-vuotisjuhlan vietossa, kansalaisemme yhdistivät voimansa ja näyttivät
mitä laajalla yhteistoiminnalla saadaan aikaan. Se oli valtava yhteistoiminnan näyte tääliä
lehtemme kotipaikkakunnalla kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi!
MB toivomme, että Canadan suomaJaiset täällä syntyneen nuoremman sukupolven kanssa yhdistävät
voimansa voidaksemme entistä tehokkaammin vaalia arvokkaita kulttuuriperinteitämme.
Antakaamme edelleenkin paras mahdollinen panos Canadan rakentamiseksi ja voimistuttamiseksi,
niin taloudellisesti kuin sosiaalisellakin alalla.
RAUHAN, EDISTYKSEN JA HYVINVOINNIN PUOLESTA!
S Ä V E l - M O # NÄYTELMÄSEURA # MELODY ORKESTERI
SUDBURY ONTARIO
Se^ että suurin osa Afrikan
maista on saavuttanut itsenäisyyden,
ei suinkaan merkitse, että
taistelu kansallisesta vapaut,umi-sesta
olisi pois päiväjärjestyksestä.
Pääkaupunkien hallintorakennusten
lipputangoissa ei enää liehu
vierasmaalainen lippu, mutta'
Nairobin, Lagosin, Abidjanin ja
muiden kaupunkien kaduilla komeilevat
jatkuvasti läntisten yhtiöiden
kilvet. Kypäräpäiset miehet,
jotka aikoinaan pitivät kantaväestöä
kurissa pistimin ja tykein,
ovat joutuneet lähtemään emämaahansa.,
Mutta edelleenkin on
maanosassa heidän maanmiesten-sä
armeija, jonka aseina ovat nykyään
shekkivihkot. He ovat lännen
imperialististen monopolien
edustajia.
Sen seurauksena, että Afrikan
maiden kohtaloista ovat vuosisatojen
ajan määränneet siirtomaa-valtiot,
ne jäivät emämaalle maataloustuotteita
ja raakaaineita
luovuttaviksi takamaiksi. Vasta
nyt aletaan rakentaa tulevan
teollisuuden perustaa, mutta A f rikan
maatalous on edelleenkin
keskittynyt tuottamaan etupäässä
muutamia vientikasveja. Ghanassa
esimerkisik vientiartikkelina
ovat kaakaopavut, Senegalissa
maapähkinät, Tshadin tasavallasr
sa puuvilla ja Keski-Afrikan tasavallassa
puuvilla ja kahvi. Nämä
kasvit, jotka ovat olleet afrikkalaisten
toimeentulon lähteenä,:
ovat yhä pahempien vaikeuksien
syynä näissä maissa.
TÄSTÄ KUVAAVA
ESIMERKKI
Ghanan lähes koko maatalous
on keskitetty kaakaopapujen tuo-
. tantoon. Sen seurauksena Ghanan
maanviljelijöiden toimeentulo on
täysin' sidottu kaakaon hinnan
heilahteluihin maailmanmarkkinoilla
tai ulkomaisten ostajien
mielihaluun. Hyvä sato ei suinkaan
merkitse, että vuosi on ollut
tuloksellinen.
Tärkeintä on, minkä hinnan
kaakaolle määrää Lontoon Cityssä
istuva liikemies. Ja liikemies
alentaa vuodesta toiseen hintaa.
Yhtiöt, jotka ostavat Afrikasta
maataloustuotteita, pitävät politiikassaan
tärkeimpänä säilyttää
tämä yksipuolisuus maanosan
maantaloudessa. Tämä takaa niille
jatkuvaa voittoa ja toisaalta se
antaa mahdollisuuden vaikuttaa
Afrikan valtioiden poliittiseen
elämään; Yhtiöt sijoittavat pääomia
kaakoa-, puuvilla, tai maa-pähkinäviljelmien
laajentamiseen
ja uudenaikaistamiseen.
Yritykset pitää Afrikka entisten
emämaiden kasvitarhana kohtaavat
luonnollisesti vastustusta
maanosan edistyksellisten voimien
keskuudessa. Ne näkevät taistelun
kapitalististen monopolien sa-neluvaltaa
vastaan ja taloudellisen
riippumattomuuden puolesta
kansallisen vapaustaistelun jatkona,
sen uutena vaiheena. :
Afrikassa saavat yhä laajemman
jalansijan ei-kapitalistisen
kehityksen, perusteellisten maataloudellisten
ja sosiaalisten muutosten
aatteet. Yhdistyneen Arabitasavallan,
Algerian, Guinean,
Brazzavillen Kongon ja Tansanian
kansat ovat ryhtyneet jyrkkiin
uudistuksiin maaseudulla. Yhdistyneessä
Arabitasavallassa hallitus
takavarikoi tilallisten maita.
Algeriassa on ulkomaisen maanomistuksen
kiellon ja Suurtilojen
takavarikoinnin tuloksena muodostunut
valtion sektori-maataloudessa.
Tansaniassa kehitetään voi
makkaasti osuustoimintalinjaa.
Luopumisen viljelemästä vain yhä
entisen emämaan määräämää teknistä
kasvia ja siirtymisen tuottamaan
elintarvikekasveja maan
omia tarpeita varten ovat monet
afrikkalaiset hallitukset valinneet
Buunnakseen.
Kamppailussa monopolien herruutta
vastaan ja taloudellisen
riippuvuuden katkaisemiseksi entisiin
emämaihin monet vapautuneet
Afrikan maat ovat ryhtyneet
kansallistamaan ulkomaisten yhtiöiden
omaisuutta ja teollistamaan
maataan. Ensimmäiset askeleet
tähän suuntaan, on jö otettu,-
Edistyksellisten voimien voittona
näkivät afrikkalaiset aikoinaan
belgialainen Union Miniere>
kaivosyhtymän säätämisen valtion
valvontaan Kongossa, Vapautumista
monopoleista tulevat
edistämään myös metallurgisten
tehtaiden rakentaminen Pohjois-
Af rikan maihin sekä teollisuuslaitosten
kansainvälisten rakennussuunnitelmien
toteuttaminen Sa-r
haran eteläpuolen nuorissa valtioissa.
Tie Afrikan lopulliseen vapautumiseen
on vaikea. Afrikkalaisten
taistelu todellisen valtiollisen
ja taloudellisen riippumattomuuden
puolesta on täynnä yllättäviä
käänteitä. Entiset siirtomaavaltir
aat käyttävät puolestaan hyväk-iseen
jokaista tilaisuutta vasta^
iskuun.
Tämä historiallinen prosessi on
väistämätön. Afrikka taistelee ja
tulee voittamaan. Kuusi vuotta
sitten perustetusta OUAcsta yhr
tenäisyysjärjestöstä on tullut tekijä,
jota eivät voi jättää huomiotta
Afrikan maanosan entiset
valtiotkaan. OUA :n ministerineuvoston
istunto antoi päättävän ja
yksimielisen tukensarYAT: lie, ja
muille arabimaille, jotka ovat jou?:
tuneet israelilaisten työkkäykseh
kohteeksi. OUA tuomitsee jyrkästi
USA:n likirisen sodan Vietnamissa,
se vaatii atomiaseiden kieltämistä
Afrikan mantereelta. Se
antaa aineellista apua niiden Afrikan
maiden vapaustaistelijoille,
jotka ovat vielä siirtomaaikeen
alla.
OUA:n toiminta ja Afrikan
kansojen taistelu on aina saanut
neuvostokansan tuen ja syvän ymmärtämyksen.
Tuhannet neuvostoliittolaiset
asiantuntijat ovat
auttamassa Afrikan maita vapautumaan
jälkeenjääneisyydestä ja
ulkomaisesta riippuvuudesta. Neu
vostoliiton avulla perustettujen
teollisuus- ja nykyaikaisten maatalouden
tuotantolaisten määra.
kasvaa jatkuvasti. Neuvostoliiton
rauhantahtoinen, johdonmukainen
imperialismia ja kolonialismia
vastustava, ulkopolitiikka on voimakas
teki jä Af rikan maiden taistelussa
vapauden ja riippumattomuuden
puolesta.
TERYEHDYKSEMME
CANADA-PÄIVÄN
JOHDOSTA!
GROOM^CÄLLÄGHÄN SUPPLY
COMPANY LIMITED
RAUTATARiPEroEN TllCIOJLI
379 AGNES SUDBURY
MITÄ P A R H A I N T O I V O M U K S IN
J A
252 REGENT ST. S. SUDBURY
Sanitone
Oa^MBkrVn/deauT
mestarillinen ^
puhdfslusprosessi
takaa luotettavaa kemiallista puhdistusta kaikille vaal*
teillenne. Kokeilkaa'jo tänään. r
MIESTEN PAITOJEN PESUPALVELU
Pyhäp^-idait ensiliiokicaiseen ja suosättutm kiii^
OLEMME NIIN LAHELL21 KUIN PUHELIMENNE
SUDBURY STEAM UUNDRY LTD.
SUURIN JA VANHIN PESU- JA PUHtJiESTUlSIiAITOS
PUH. 675-6445
2 PUHDISTUSPALYELUPAIKKAA
171 LARCH ST. 208 WALNUT ST.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 24, 1969 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1969-06-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus690624 |
Description
| Title | 1969-06-24-07 |
| OCR text | Kai^punki teräspilareiil a A x e r b e i d z a n m e r k i t s e e ' ' t t i l hn ' m a a t a " . Vielä nykyäänkin B a - f :kuä e s i k a u p u n g i s s a S u r k h a n i s - : s a o n harmaa k i v i n e n nelikuU • m a i n e n t o r n i y kuuluisa " t u l en •rl; t e m p p e l i " , j o h o n m u i n o i n t u li • p y h i i n v a e l t a j i a m o n i s t a idän. • m a i s t a p a l v o m a a n liekkiä, j o k a p a l o i sieltä yöt j a päivät. H e l u u l i v a t , että ilmiö o l i y l i l u o n n o l l i n e n eivätkä t i e n n e e t , että • ' t u l i ' , j o k a näytti t u l e v a n m a an ; I \sisuksista, oli peräisin l u o n n on l k a a s u s t a , j o k a sillä kohdalla ] p u r k a u t u i m a a n p i n t a a n : \ A K r b e i d z a n i n v u o r i s t o i n e n j a t u maailman i öljy- .ja k a a s u p i t o i s i m p i a . H i s - 1 • i o r i o i t s i j o i d e n m u k a a n s e u d un U a s u k k a a t j a k o l m a n n e l t a t o i s t a - V, v u o s i s a d a l t a lähtien keräsivät : " m u s t a a k u l t a a " ; j o t a t i h k u i B a k u n ympäristön^kallioisia. k u i t e n k i n v a s t a 1 8 7 1 a l e t t i i n o t t a a teollisuusöljyä A p s e r o n i n niemellä s i j a i t s e v a s t a öljylähteestä. Ensimmäiset öljylähteet o l i v a t a l k e e l l i s i a : öljy v i r t a s i s u o raan kivessä o l e v i a u u r t e i t a p i t k i n v a l t a v a n s u u r i i n n a h k a l e i l e i h i n , j o t k a k u l j e t e t t i i n r a t t a i l la r a n n i k o l l e. B A K U N T U L ET Nämä menetelmät on hylätty 30 kauan sitten. Mutta kun nykyisinkin kävelee illalla Bakun rantoja pitkin, näkee tuhansia tulia, jotka oudosti heijastuvat lahden veteen ja valaisevat koko kaupungin. Ne ovat niiden lukuisten öl-jylähteitten liekkejä, joita toimii sekä maalla että merellä. Kaspianmeren pohjalla olevan öl jyn käyttö alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen, mutta kehitys on ollut valtava. Nykyisin Azerr beidzanin öljytuotannosta puolet tulee merenalaisista öljylähteistä. Ja tuotanto tulee vielä lisääntymään, kun merenalaiset poraukset koko Kaspian meren yli Apseronin niemeltä lännestä itään alkavat. Työt alkavat vuonna 1970, mutta jo nyt Kaspianmerellä, hoin 100 kilometrin päässä Bakun lahdelta sijaitseva valtava öljykom-binaatti • osoittaa millainen kehitys on oleva tulevaisuudessa. Kun lähdetään Bakusta ensin rantakallioiden suuntaa seuraten ja' sitten suunnataan laivan kokka aavalle merelle ilmestyvät noin puolentoista tunnin matkan jälkeen eteen yhfäkkiä kaupungin ääriviivat keskellä merta: asuintalojen kattojai tehtaiden piippu: ja, öljynporaustomeja, lastauspaikkoja,, suuria metallisäiliöitä.. Kaupunki näj^tää riippuvan i l massa samalla tavoin kuin matkaili jäin näkemät kajastukset ierä- •naassa. Mutta ^ sitä niukaa kun 'aiva lähestyy i kaupunkia, huomaa tulija että kysymyksessä ei Die näköharha, tuulen nostatta-nat aallot vaahtoavat terässul- :ujen alla ja kuormaautot liikku- /at niitten päällä. Ja ympärillä ulevat ja menevät laivat, hinaa-at ja nosturiproomut. Siellä täällä kohoaa aalloista tummia simpukankuorien ja mudan peittämiä kalliosärkkiä. Ne ovat legendaariset NeftianjneKamni eli öljy-kivet. Karikon nimi johtuu siitä, että merimiehet väittivät meren niiden lähistöllä tuoksuvan öljyltä ja veden pinnalla näkyvän ohueni sateenkaarenvärisen kalvon. Rohkeimmat heistä, jotka olivat us-kaltutuneet kallioille, olivat nähneet vihertävää nestettä tihkuvan kiven halkeamista; neste syttyi, jos raapaisi tulitikun, ja talvisin merimiehet ja hylkeenpyytäjät sytyttivät sen tuleen lämmitelläk-seen sen loisteessa. Tiedemiehet olivat lukuisia kertoja yrittäneet ratkaista Neftia-hyie Kamnin arvoituksen, mutta siihen aikaan heidän varusteensa olivat liian alkeellisia aavalla merellä suoritettavaan tutkimukseen. Kaspianmeren syvyyksien tutkimi neh alkoi vuonna 1946, ja yli^kah» den vuoden ajan geologit ja insi- Camadan hallitus aloitftaä tultkimuikset uudesta olijel-masta auttaakseen oppilaita löytämiään ikesän ajaksi työtä, muilta el tämäiii Ikesän ajaksi. Työvoimaminis-teri A l l a n MacEachentefci .tämän ihuoiniauituifcsea ennen kuön. NDP-jäsen David Lewis vihjasi, että maihddlli-sesti tuhannet oppilaat eivät pysity jaitikaimaiaii opintojaan, elleivät he löydä kesän ajaksi työltä. Canada Day Issue - Secfioh II - Canada Päivä nuntero - (ha II Tiistai, kesäk. 24 p. — Tuesday, June 24, 1969 ^ Sivu 1 Ehnitri GudlkoY: AFRIICKA TAISI M E JA VOITTAA A f r i k a s s a vaiJautuvai yhä^vudet Jtiiaat. Itsenäisiksi o v a t t u l l e et P o r t u g a l i n siiitomaahällinnakta s u m a - a l u l t a , , G u i ^ n ^ f ^ ^ ^ ^ j t ^ ta A n g o l a s t a ja'Mosambikista.'Rötusyrjimän^^^^ t e l i j a t eim l a s k e aseita^ri Etelä-Afrikan :tasaVallä^W'>äiV^^ d e s i a s s a . T a i s t e l u siirtomaajärjestelmää v a s t a a n e i k e s k e y d y päiväksikään. nöörit tutkivat Neftianyie, Kamuin aluetta. Sadan kilometrin päähän rannikosta ajettiin syvä po-rausreikä ja tammikuussa vuonna 1949 siitä saatiin ensimmäiset me renalaiset öljytilkat. Aavalla merellä tehdyt poraukset toivat mukanaan toinen toistaan vaikeampia ongelmia: miten pystyttää öljytornin perustukset? Miten pystyvät työläiset työskentelemään paljailla, aaltojen jatkuvasti huuhtelemilla kallioilla siksi, kunnes heille saataisiin raken- LÄMPIMIN ONNITTELUIN TERVEHDIMME kaikkia canadalaisia ja erikoisesti kansalaisiamme, jotka^ t^^ toimimiallaan ovat auttaneet Canadan rakentamista ja kehittämistä! E D I S T Y K S E N , R A U H A N J A H Y V I N V O I N N I N P U O L E S T A! CSJ:n LONG LAKEN OSASTO R. R. 2 (LONG L A K E ) SUDBURY, ONTARIO järjestää säännöllinen yhteys rannikolle ja tuoda paikalla tarvitta-^ vat varusteet? Ja jos porauksia lisättäisiin, olisi myös saatava öljysäiliöitä, vieläpä asuntoja henkilökunnalle. Oliko tämä mahdollista? Päätettiin joka tapauksessa yrittää. 2 2 0 K I L O M E T R I A PITKÄ T IE - V E D E N PÄÄLLÄ Rakentajat, asentajat ja sähköteknikot tulivat Bakusta. Nosturein varustetuilla laivoilla tuotiin tornien valmiit penistukset, öljysäiliöitä, valmisrakenteisia taloja. Teräspylväiden päälle rakennettiin katuja ja teitä, laitureita ja lastauspaikkoja.. Nykyisin Nefr tianyie Kamni^ on moderni kaupunki, josta on. puhelin- ja radioyhteys Bakuun, joka on kahden tunnin heiikopterimatkan päässä.-- . • Elinolosuhteet ovat siellä melkein samat kuin mantereellakin: työläiset asuvat mukavissa yksikerroksisissa taloigvt, joissa on (Jatkuu seuraavaHaBivulla) . semme kansalaisillemme S Y D Ä M E L L I Ö I N onnitteluin tervehdimme kansalaisiamme ja kaikkia canadalaisia, jotka vuosikymmenien kovalla työllään ovat rakentaneet Ja kehittäneet tätä maata, raivanneet korpea viljelykselle, työskennelleet metsä-, kaivos-, rakennus-, auto-, teräs- ja monilla muilla teollisuuden aloilla. Monista kymmenistä eri kansallisuuksista muodostunut kansamme on raskaalla ja kovalla työllä kuluneen yU sadan vuoden aikana kehittänyt tästä maasta rikkaan ja johtavan maan. Samalla kun maanmiehemme ovat osallistuneet tämän maan rakentamiseen, ovat he vaalineet arvokkaita kansallisia kulttuuriperinteitämme ja siten rikastuttaneet uuden kotimaamme kulttuuria. Kaksi vuotta sitten, Canadan 100-vuotisjuhlan vietossa, kansalaisemme yhdistivät voimansa ja näyttivät mitä laajalla yhteistoiminnalla saadaan aikaan. Se oli valtava yhteistoiminnan näyte tääliä lehtemme kotipaikkakunnalla kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi! MB toivomme, että Canadan suomaJaiset täällä syntyneen nuoremman sukupolven kanssa yhdistävät voimansa voidaksemme entistä tehokkaammin vaalia arvokkaita kulttuuriperinteitämme. Antakaamme edelleenkin paras mahdollinen panos Canadan rakentamiseksi ja voimistuttamiseksi, niin taloudellisesti kuin sosiaalisellakin alalla. RAUHAN, EDISTYKSEN JA HYVINVOINNIN PUOLESTA! S Ä V E l - M O # NÄYTELMÄSEURA # MELODY ORKESTERI SUDBURY ONTARIO Se^ että suurin osa Afrikan maista on saavuttanut itsenäisyyden, ei suinkaan merkitse, että taistelu kansallisesta vapaut,umi-sesta olisi pois päiväjärjestyksestä. Pääkaupunkien hallintorakennusten lipputangoissa ei enää liehu vierasmaalainen lippu, mutta' Nairobin, Lagosin, Abidjanin ja muiden kaupunkien kaduilla komeilevat jatkuvasti läntisten yhtiöiden kilvet. Kypäräpäiset miehet, jotka aikoinaan pitivät kantaväestöä kurissa pistimin ja tykein, ovat joutuneet lähtemään emämaahansa., Mutta edelleenkin on maanosassa heidän maanmiesten-sä armeija, jonka aseina ovat nykyään shekkivihkot. He ovat lännen imperialististen monopolien edustajia. Sen seurauksena, että Afrikan maiden kohtaloista ovat vuosisatojen ajan määränneet siirtomaa-valtiot, ne jäivät emämaalle maataloustuotteita ja raakaaineita luovuttaviksi takamaiksi. Vasta nyt aletaan rakentaa tulevan teollisuuden perustaa, mutta A f rikan maatalous on edelleenkin keskittynyt tuottamaan etupäässä muutamia vientikasveja. Ghanassa esimerkisik vientiartikkelina ovat kaakaopavut, Senegalissa maapähkinät, Tshadin tasavallasr sa puuvilla ja Keski-Afrikan tasavallassa puuvilla ja kahvi. Nämä kasvit, jotka ovat olleet afrikkalaisten toimeentulon lähteenä,: ovat yhä pahempien vaikeuksien syynä näissä maissa. TÄSTÄ KUVAAVA ESIMERKKI Ghanan lähes koko maatalous on keskitetty kaakaopapujen tuo- . tantoon. Sen seurauksena Ghanan maanviljelijöiden toimeentulo on täysin' sidottu kaakaon hinnan heilahteluihin maailmanmarkkinoilla tai ulkomaisten ostajien mielihaluun. Hyvä sato ei suinkaan merkitse, että vuosi on ollut tuloksellinen. Tärkeintä on, minkä hinnan kaakaolle määrää Lontoon Cityssä istuva liikemies. Ja liikemies alentaa vuodesta toiseen hintaa. Yhtiöt, jotka ostavat Afrikasta maataloustuotteita, pitävät politiikassaan tärkeimpänä säilyttää tämä yksipuolisuus maanosan maantaloudessa. Tämä takaa niille jatkuvaa voittoa ja toisaalta se antaa mahdollisuuden vaikuttaa Afrikan valtioiden poliittiseen elämään; Yhtiöt sijoittavat pääomia kaakoa-, puuvilla, tai maa-pähkinäviljelmien laajentamiseen ja uudenaikaistamiseen. Yritykset pitää Afrikka entisten emämaiden kasvitarhana kohtaavat luonnollisesti vastustusta maanosan edistyksellisten voimien keskuudessa. Ne näkevät taistelun kapitalististen monopolien sa-neluvaltaa vastaan ja taloudellisen riippumattomuuden puolesta kansallisen vapaustaistelun jatkona, sen uutena vaiheena. : Afrikassa saavat yhä laajemman jalansijan ei-kapitalistisen kehityksen, perusteellisten maataloudellisten ja sosiaalisten muutosten aatteet. Yhdistyneen Arabitasavallan, Algerian, Guinean, Brazzavillen Kongon ja Tansanian kansat ovat ryhtyneet jyrkkiin uudistuksiin maaseudulla. Yhdistyneessä Arabitasavallassa hallitus takavarikoi tilallisten maita. Algeriassa on ulkomaisen maanomistuksen kiellon ja Suurtilojen takavarikoinnin tuloksena muodostunut valtion sektori-maataloudessa. Tansaniassa kehitetään voi makkaasti osuustoimintalinjaa. Luopumisen viljelemästä vain yhä entisen emämaan määräämää teknistä kasvia ja siirtymisen tuottamaan elintarvikekasveja maan omia tarpeita varten ovat monet afrikkalaiset hallitukset valinneet Buunnakseen. Kamppailussa monopolien herruutta vastaan ja taloudellisen riippuvuuden katkaisemiseksi entisiin emämaihin monet vapautuneet Afrikan maat ovat ryhtyneet kansallistamaan ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta ja teollistamaan maataan. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan, on jö otettu,- Edistyksellisten voimien voittona näkivät afrikkalaiset aikoinaan belgialainen Union Miniere> kaivosyhtymän säätämisen valtion valvontaan Kongossa, Vapautumista monopoleista tulevat edistämään myös metallurgisten tehtaiden rakentaminen Pohjois- Af rikan maihin sekä teollisuuslaitosten kansainvälisten rakennussuunnitelmien toteuttaminen Sa-r haran eteläpuolen nuorissa valtioissa. Tie Afrikan lopulliseen vapautumiseen on vaikea. Afrikkalaisten taistelu todellisen valtiollisen ja taloudellisen riippumattomuuden puolesta on täynnä yllättäviä käänteitä. Entiset siirtomaavaltir aat käyttävät puolestaan hyväk-iseen jokaista tilaisuutta vasta^ iskuun. Tämä historiallinen prosessi on väistämätön. Afrikka taistelee ja tulee voittamaan. Kuusi vuotta sitten perustetusta OUAcsta yhr tenäisyysjärjestöstä on tullut tekijä, jota eivät voi jättää huomiotta Afrikan maanosan entiset valtiotkaan. OUA :n ministerineuvoston istunto antoi päättävän ja yksimielisen tukensarYAT: lie, ja muille arabimaille, jotka ovat jou?: tuneet israelilaisten työkkäykseh kohteeksi. OUA tuomitsee jyrkästi USA:n likirisen sodan Vietnamissa, se vaatii atomiaseiden kieltämistä Afrikan mantereelta. Se antaa aineellista apua niiden Afrikan maiden vapaustaistelijoille, jotka ovat vielä siirtomaaikeen alla. OUA:n toiminta ja Afrikan kansojen taistelu on aina saanut neuvostokansan tuen ja syvän ymmärtämyksen. Tuhannet neuvostoliittolaiset asiantuntijat ovat auttamassa Afrikan maita vapautumaan jälkeenjääneisyydestä ja ulkomaisesta riippuvuudesta. Neu vostoliiton avulla perustettujen teollisuus- ja nykyaikaisten maatalouden tuotantolaisten määra. kasvaa jatkuvasti. Neuvostoliiton rauhantahtoinen, johdonmukainen imperialismia ja kolonialismia vastustava, ulkopolitiikka on voimakas teki jä Af rikan maiden taistelussa vapauden ja riippumattomuuden puolesta. TERYEHDYKSEMME CANADA-PÄIVÄN JOHDOSTA! GROOM^CÄLLÄGHÄN SUPPLY COMPANY LIMITED RAUTATARiPEroEN TllCIOJLI 379 AGNES SUDBURY MITÄ P A R H A I N T O I V O M U K S IN J A 252 REGENT ST. S. SUDBURY Sanitone Oa^MBkrVn/deauT mestarillinen ^ puhdfslusprosessi takaa luotettavaa kemiallista puhdistusta kaikille vaal* teillenne. Kokeilkaa'jo tänään. r MIESTEN PAITOJEN PESUPALVELU Pyhäp^-idait ensiliiokicaiseen ja suosättutm kiii^ OLEMME NIIN LAHELL21 KUIN PUHELIMENNE SUDBURY STEAM UUNDRY LTD. SUURIN JA VANHIN PESU- JA PUHtJiESTUlSIiAITOS PUH. 675-6445 2 PUHDISTUSPALYELUPAIKKAA 171 LARCH ST. 208 WALNUT ST. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-06-24-07
